Covid-19, _

Voisiko nuorten elämän vapauttaa, kun riskiryhmät on rokotettu?

Kun ikäihmiset ja muut riskiryhmät on rokotettu, onko enää perusteita rajoittaa nuorten elämää heidän suojelemisekseen?

Koronapandemian ikäviä puolia on nuorten tulevaisuuden uhraaminen, jotta ikäihmiset eivät sairastu. Korona on ikäihmisille todella vaarallinen tauti, mutta se on alle 30-vuotiaille jokseenkin harmiton – ei täysin harmiton, mutta kuoleman riskiä ajatellen terveelle nuorelle jokseenkin vaaraton. Alle 30-vuotiaiden riski kuolla koronaan on alle tuhannesosa yli 70-vuotiaiden riskistä – niin pieni, ettei sitä oikein pysty tilastoista edes tarkasti laskemaan.

Vuosi ilman kunnollista kouluopetusta ei ole nuorilta ikäluokilta mikään pieni uhraus. Se tulee varjostamaan heidän menestystään meritokraattisessa maailmassamme pitkään. Aivan merkityksetön ei ole nuoruuteen liittyvien riittien – penkkarit, vanhojen tanssit, ylioppilasjuhlat, fuksiaiset ja niin edelleen – jääminen pois. Joulu on joka vuosi, mutta nämä ovat vain kerran elämässä.

Nuorten elämää ei rajoiteta nuorten itsensä, vaan riskiryhmien, lähinnä yli 70- vuotiaiden suojelemiseksi.

Mitä tehdään, kun riskiryhmät on rokotettu?

Käytän Ruotsin tilastoja, koska heidän tilastonsa 12 500 koronakuolemasta ovat tilastollisesti luotettavampia kuin meidän tilastomme 725 kuolemasta.

Ruotsissa kuolleista 90 % on yli 70-vuotiaista, ja 0,2 % alle 30-vuotiaita. Kun yli 70-vuotiaat on rokotettu, koronan tuottama kuoleman riski putoaa väestötasolla kymmenesosaan. Silloin myös argumentit nuorten elämän rajoittamisesta putoavat painoarvoltaan kymmenesosaa. Nuorempien riskirymien rokottaminen pudottaa väestötason riskiä viellä lisää, muutamaan prosenttiin alkuperäisestä.

Ei korona senkään jälkeen ole riskitön, ja tuottaahan se monille viikkojen tai jopa kuukausien toipilaskauden, mutta silti:

Pitäisikö kouluissa ja yliopistoissa siirtyä lähiopetukseen viimeistään huhtikuun alussa?

Aikuisten hoilaamista karaokebaareissa on paljon perustellumpaa rajoittaa kuin varastaa nuorilta nuoruus.

 

127 thoughts on “Voisiko nuorten elämän vapauttaa, kun riskiryhmät on rokotettu?

  1. Osmo, tuo argumentaatiosi painoarvon putoamosesta kymmenesosaan pitää sisällään virheellisen oletuksen että rajoittamiseen olisi jossakin vaiheessa ollut jotakin järkiperäisiä syitä.

    Huhtikuun jälkeen Euroopan kuolleisuustilastoissa (Euromomo) ei ole ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

    Sairaalapotilaiden määrä ja innokkuus rakentaa älypuhelimiin erilaisia pakko-kontrolli-sovelluksia ovat kulkeneet ainakin joulusta asti aivan päinvastaisiin suuntiin.

    Oma käsitykseni on se että tässä on aivan muunlainen projekti meneillään jolle viruksen torjunta on ”oikeutus”, ei päämäärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Totoro:
      Osmo, tuo argumentaatiosi painoarvon putoamosesta kymmenesosaan pitää sisällään virheellisen oletuksen että rajoittamiseen olisi jossakin vaiheessa ollut jotakin järkiperäisiä syitä.

      Oletko edes itse vaivautunut katsomaan lähteitäsi?

      Oman viestisi painoarvo lähentelee nollaa, kun euromomosta katsomalla näkee ihan suoraan, että kuolleisuus on ollut viime vuoden viikosta 42 alkaen keskimäärin ehkä 15000 kuolemaa koholla viikkotasolla.

      Esim. tämän vuoden viikolla 3 euromomossa on 90 000 kuolemaa, kun normaali lukema olisi n. 60 000. Se ainakin viiden sigman verran poikkeamaa normaalista.

      Vuoden 2020 alusta asti euromomoon raportoivissa maissa ollaan n. 450 000 ”edellä” normaaliin baselineen verrattuna.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Totoro:
      Osmo, tuo argumentaatiosi painoarvon putoamosesta kymmenesosaan pitää sisällään virheellisen oletuksen että rajoittamiseen olisi jossakin vaiheessa ollut jotakin järkiperäisiä syitä.

      Huhtikuun jälkeen Euroopan kuolleisuustilastoissa (Euromomo) ei ole ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

      Sairaalapotilaiden määrä ja innokkuus rakentaa älypuhelimiin erilaisia pakko-kontrolli-sovelluksia ovat kulkeneet ainakin joulusta asti aivan päinvastaisiin suuntiin.

      Oma käsitykseni on se että tässä on aivan muunlainen projekti meneillään jolle viruksen torjunta on ”oikeutus”, ei päämäärä.

      Tästä olen hyvin samaa mieltä, koska kaikki sekopäiset jutut mitä hallitus on tehnyt eivät todellakaan edistä kansanterveyttä eivätkä sen kummemmin mitään muutakaan. Ellei sitten diggaa talouden, yhteiskunnan ja ihmisten terveyden tuhoamisesta sekä ihmisten autoritäärisestä komentelusta, syyllistämisestä, valehtelusta, ihmis- ja perusoikeuksien rikkomisesta ja joukkopsykoosin saavuttamisesta. Lasten ja nuorten elämän turhasta rajoittamisesta. Työttömyydestä, rahan turhaan kankkulan kaivoon heittämisestä, järjettömästä valtionvelasta ja bisneksien&elinkeinojen tuhoamisesta. Kaipaisin tälle kans vähän selityksiä näin vuoden jälkeen #hei hallitus (jos joku vois vaikka tän viestin välittää :D)! Ihanko itse keksitte nämä kaikki toimet vai mihin perustuvat, ois kiva tietää? Onko kysytty laajasti eri alan asiantuntijoilta ja onko käyty avointa keskustelua koronan hoidon vaihtoehdoista, onko eriävät näkemykset päässeet tasa-arvoisesti kuuluviin? Onko ollut medialta hieno suoritus vallan vahtikoirana? Miksi mainostetaan koko kansalle kokeellista piikkiä, josta pitkän ajan turvallisuusdataa on tasan nolla ja lyhyenkin vähintään arveluttavia?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ei se riskiryhmä pääty 60-vuotiaisiin. Myös nuoremmille tauti on raskas ja voi aiheuttaa jälkioireita. Miksi jättää sen torjuminen puolitiehen tällaisten ”olis kiva” syiden takia?

    Lisäksi, ei ole vieläkään selvää estääkö rokote vain oireita vai leviämisen. Jos virus leviää myös rokotettujen keskuudessa, se myös mutatoituu rokotettujen keskuudessa. Rokotteilla saatu vastustuskyky saattaa olla vain väliaikainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Ei se riskiryhmä pääty 60-vuotiaisiin. Myös nuoremmille tauti on raskas ja voi aiheuttaa jälkioireita. Miksi jättää sen torjuminen puolitiehen tällaisten ”olis kiva” syiden takia?

      Lisäksi, ei ole vieläkään selvää estääkö rokote vain oireita vai leviämisen. Jos virus leviää myös rokotettujen keskuudessa, se myös mutatoituu rokotettujen keskuudessa. Rokotteilla saatu vastustuskyky saattaa olla vain väliaikainen.

      Eli oletko sitä mieltä, että rajotteita pitäisi jatkaa, sanotaan, vielä viisikymmentä vuotta? Mikä on ehdotuksesi? Vai mitä ehdotat?

      Korona ei ole ainoa tauti, joka voi aiheuttaa jälkioireita. Niitä voi aiheuttaa myös kausi-influenssat tai vaikkapa keuhkokuume. Itse sairastin jälkimmäisen parikymppisenä, minkä seurauksena keuhkot rohisivat vuosikausia.

      Riskienhallinnassa ehkäisevien toimenpiteiden, niiden hinnan, laajasti ymmärrettynä, on oltava suhteessa saavutettuihin hyötyihin. Emme käytä esim. kävelykypäriä, vaikka niillä ehkäistäisiin varmasti vuosittain lukuisia kaatumisvammoja, ehkä ihmishenkiäkin.

      Kirjoituksen terä lienee siinä, että nuorille muun väestön kanssa yhdenmukaisten rajoitusten hinta on kohtuuttoman suuri. Olen tästä artikkelin kirjoittajan kanssa samaa mieltä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rst: Kirjoituksen terä lienee siinä, että nuorille muun väestön kanssa yhdenmukaisten rajoitusten hinta on kohtuuttoman suuri. Olen tästä artikkelin kirjoittajan kanssa samaa mieltä.

        Mutta logiikkanne perustuu toiveajattelulle siitä, että koronavirus on vaarallinen lähinnä vanhuksille, eikä se haittaa muiden elämää haittaa juuri pientä yskää enempää. Tämä ei vain pidä paikkaansa.

        Pitäisi pikkuhiljaa valjeta, että sosiaalisesti ja taloudellisesti kaikkein paras strategia on tukahdutus, jonka aikana ja jonka jälkeen rajat pidetään kiinni ja palataan normaaliin. Ei siis mikään olkiukkomainen suluissa istuminen, vaan tukahdutuksen lopputulema rajakontrollin kanssa on täysin päinvastainen. Suomessa vain on tehty poliittinen valinta, että rajojen läpi kulkeminen on niin tärkeää, että sen eteen voidaan uhrata nuoret ja vanhatkin.

        Tukahdutus kun on on myös ainoa keino palata oikeasti normaaliin ennen kuin rokotekattavuus on tarpeeksi laajaa, muuten jäädään vain rajoitusten ja hölläysten karuselliin.

        Lasse Lehtonen blogissaan:
        ”Asiantuntijoiden hyvin yksimielinen käsitys oli, että rajoitustoimien höllentäminen Suomessa johtaisi väistämättä samaan vaikeaan tilanteeseen, jossa useimmat Euroopan valtiot ovat talvella 2020-21 olleet. ”

        ”On ilmeistä, että epidemian hallintaan saaminen Suomessa keväällä 2021 ei tule rokotuksilla onnistumaan. Rokotustahtimme on siihen liian hidas. ”

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasselehtonen/tukahduttamista-vaiko-kituuttamista/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kyllä, muutama vuosi voidaan rajoitustoimia joutua jatkamaan. Huomauttaisin, että käytämme esim. kondomeja jatkuvasti, vaikka ne aiheuttavat nuorisolle hankaluutta ja seksin muuttumisen peniksellisille vähemmän miellyttäväksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ymmärtääkseni myös eristäytyminen voi aiheuttaa pitkäaikaisia neurologisia muunnoksia, muiden terveysvaikutusten lisäksi.

      Kysymyshän on pitkälti mitä riskiä painottaa. Koronaeristäytymisen lopullisista vaikutuksia terveyteen (niin mielen- kuin fyysiseen) sekä taloudelliseen asemaan saadaan selvyyttä joskus parinkymmenen vuoden päästä; päätöksiä niiden suhteen on kuitenkin pakko tehdä nyt. Ei ole helppo tehtävä. Puolustusvoimien I/21 saapumiserän testitulokset voivat olla jo aika kiinnostavia eristäytymisen vaikutusten arvioimiseksi, niitä pitäisi alkaa kohta olla tarjolla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lainaan Matti Jantusta: ”Viruksille me ihmiset olemme laboratorioita, ja mitä useammassa laboratoriossa virukset ovat töissä, sitä useampia uusia variantteja ne saavat kehitettyä.”

    Näyttää siltä, että ainakin osa koronarokotteista antaa steriloivan immuniteetin eli rokotettu ei myöskään levitä tartuntoja. Se on loistava uutinen, koska silloin korona saadaan pysyvästi pidettyä poissa niistä maista, missä rokotekattavuus saadaan korkeaksi.

    Riskinä tietysti on, että ennen korkeaa rokotekattavuutta syntyykin rokotteelle immuuneja variantteja, ja jo rokotetutkin menettävät suojansa. Siinä vaiheessa kun riskiryhmät on rokotettu, on rokotetuotanto oletettavasti niin kovassa vauhdissa, että terveiden aikuisten rokottamiseen ei kestä montaa kuukautta. Olisi hölmöä päästää viruskanta räjähtämään vain muutaman kuukauden tähden, kun riskinä on että sen vuoksi jouduttaisiin palaamaan lähtöruutuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ”Pitäisikö kouluissa ja yliopistoissa siirtyä lähiopetukseen viimeistään huhtikuun alussa?”

    Ainakaan yliopistot eivät niin tee. Kevätlukukauden opetus päättyy joka tapauksessa huhtikuussa, ja sitten on vain tentit. Ei siinä kohtaa enää avata lähiopetusta siltä osin kuin se ei ole jo nyt auki. Huhtikuun etäopetuksia tehdään osin jo nyt. Lähiopetus yliopistoissa on pyörinyt koko vuoden pienryhmäopetuksena, eli nykytilanne ei ole se, että lähiopetusta ei olisi lainkaan. Massaluennot on järjestetty etäopetuksena, mutta pienryhmäopetus on toteutettu lähiopetuksena. Hetkeksi esimerkiksi oppilaslaboratoriotkin suljettiin, mutta sen jälkeen ne ovat olleet auki maskivelvoitteen kera. Viimeksi kun poikkesin yliopistolla, ruokala oli puolillaan opiskelijoita. Opiskelupäivää viettämässä olivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kyse ei ole siitä mitä on järkevä rajoittaa. Kyse ei ole asiantuntijoiden näkemyksistä.

    Kyse on politiikasta. Ravintoloita tai anniskelua ei voi rajoittaa. Koulunkäyntiä voi rajoittaa. Kulttuuria voi rajoittaa.

    Nämä päätökset tehdään asiantuntijoita kuulematta. Pahimmillaan asiantuntijat joutuvat ministeriön puhutteluun vääristä faktoista. Se on tämän hallituksen linja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Totoro: Huhtikuun jälkeen Euroopan kuolleisuustilastoissa (Euromomo) ei ole ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

      Suomessa ei, mutta monessa muussa maassa kuolleisuus on ollut syksyll epätavallisen korkeaa.

      Tiede on vallan uhka: Kyse on politiikasta. Ravintoloita tai anniskelua ei voi rajoittaa. Koulunkäyntiä voi rajoittaa. Kulttuuria voi rajoittaa.

      Ymmärtääksen syynä on perustuslaki ja nykyinen kulkutauti- yms lainsäädäntö. Niitä ei voi hetkessä muuttaa. Poliitikot eivät halua nykyisessä tilanteessa julistaa uudestaan poikkeustilaa, mikä on todella viisasta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Ymmärtääksen syynä on perustuslaki ja nykyinen kulkutauti- yms lainsäädäntö. Niitä ei voi hetkessä muuttaa. Poliitikot eivät halua nykyisessä tilanteessa julistaa uudestaan poikkeustilaa, mikä on todella viisasta.

        Ei pidä paikkaansa. Suomen Kuvalehti selvitteli juurta jaksain asiaa ja kyse on ihan poliittisesta valinnasta. Ravintolat jätettiin tarkoituksella pois tartuntatautilain päivityksestä.

        Lisäksi täasä on ollut vuosi aikaa. Ei se nyt vaan ole lainsäätäjältä mikään selitys, että ”ei ole lakeja”.

        Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen sanoo:

        ”Syy, miksi meillä ei ole ravintoloiden sulkemista mahdollistavaa lakia, on hyvin yksinkertainen. Hallitus ei ole koskaan antanut sellaista esitystä eduskunnalle.”

        ”On poliittisesti päätetty pitää ravintolatoiminta erillään muusta elinkeinotoiminnasta.”

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/uutisanalyysi-ravintoloiden-sulkemista-ei-uskallettu-lisata-tartuntatautilakiin-vihaisten-ravintoloitsijoiden-paine-hirvitti/?shared=1156958-8ea73b63-4

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: Ei pidä paikkaansa. Suomen Kuvalehti selvitteli juurta jaksain asiaa ja kyse on ihan poliittisesta valinnasta. Ravintolat jätettiin tarkoituksella pois tartuntatautilain päivityksestä.

        Lisäksi täasä on ollut vuosi aikaa. Ei se nyt vaan ole lainsäätäjältä mikään selitys, että ”ei ole lakeja”.

        Kiitoksia oikaisusta! Näyttää virkamieskuntakin olleen hukassa. Hallitusneuvos Tuominenhan sanoi tuossa SK:n haastattelussa: ”Meillä ei ollut missään vaiheessa valmistelua selvillä, onko mahdollista sulkea edes kuntosaleja. Muutama viikko sitten meille selvisi, että se on mahdollista.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tapio: Kiitoksia oikaisusta! Näyttää virkamieskuntakin olleen hukassa. Hallitusneuvos Tuominenhan sanoi tuossa SK:n haastattelussa: ”Meillä ei ollut missään vaiheessa valmistelua selvillä, onko mahdollista sulkea edes kuntosaleja. Muutama viikko sitten meille selvisi, että se on mahdollista.”

        Koska ei ole ollut syytä sulkea ravintoloita ja kuntosaleja, niin miksi sellaisia valmisteluja olisi tehty? Nykytilannekaan ei mitenkään oikeuta sulkua.
        Poliitikot menevät vain panikoivien äänestäjien perässä, vaikka tiedetään, ettei noilla toimilla ole muuta vaikutusta kuin se, että ne tuhoavat ihmisten elinkeinoja ja aiheuttavat lisää paniikkia. Ainoastaan yökerhojen sulkeminen olisi tehokasta, mutta eiväthän ne ole toiminnassa muutenkaan.

        Euroopan tilanne on erittäin positiivinen isoissa maissa, mutta meillä halutaan tällainen jälkijättöinen paniikki väkisin päälle. Vallanpitäjät eivät voi enää irrottautua tilanteesta, sillä heillä on liian paljon kiinni. Ainoa, mitä he voivat tehdä, on jatkaa toimiaan entistä enemmän, jotta itse toimien jatkaminen jotenkin oikeuttaisi kevään toilailut ja nykysekoilun.

        THL mainosti tänään, että tilanne pahenee ja tarvitaan kovempia rajoituksia. Positiivisena asiana he näkivät sen, että testimäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodenvaihteeseen verrattuna.
        Eli testimäärät on kaksinkertaistettu luomalla paniikkia, ja sillä he saivat aikaa tämän pienen nousun, joka nähdään nyt.
        Todennäköisesti todellista nousua ei siis edes ole. Saattaa olla jopa laskua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Parempaa tietoa rokotteiden tehosta tarvittaisiin, sillä muuten on riski, että rajoitusten purussa tulee varaslähtö. Israelin tilannetta tulee seurata tässä. Mitä nuoriin tulee, tärkeintä olisi nyt pitää huoli siitä, että ylioppilaskirjoitukset voidaan suorittaa ajallaan normaalisti. Esimerkiksi niiden lukion toisella luokalla olevien, jotka aikovat kirjoittaa joitakin aineita, ei pitäisi mennä ennen kirjoituksia lähiopetukseen, koska saattavat joutua väärään aikaan karanteeniin koulualtistumisen tapahtuessa. Mittarit, joiden perusteella rajoitusten tasoa tulee katsoa, ovat sairaalapotilamäärät, erityisesti tehohoitomäärät sekä tartuntaluku. Onnistuneen koronarokoteohjelmanhan pitäisi painaa sairastuvuuslukemat alemmas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Oma käsitykseni on, että jos toimitaan, kuten Ode esittää, niin tämä muutos tulee kuukauden liian myöhään. Nyt pitäisi olla jatkamatta rajoituksia maaliskuulle ja päättää rajoitukset helmikuun loppuun, kuten oli suunniteltu.

    Suurimmassa riskissä olevat on jo rokotettu.

    Normaaleille aikuisille ihmisille voi todeta, että ottakaa vastuu omasta elämästänne ja eristäytykää vielä hetki, jos koette tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mielipide:
      Suurimmassa riskissä olevat on jo rokotettu.

      Katsotaan THL:n suunnitelmaa. Hoivakotien iäkkäät asukkaat saavat toisen rokoteannoksensa toukokuun loppuun mennessä. Ikääntyneet 80+-vuotiaat saavat ensimmäisen annoksen maaliskuun loppuun mennessä ja toisen annoksen kesäkuun loppuun mennessä. Riskiryhmä 1 (henkilöt joilla on vakavalle taudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus) saavat ensimmäisen annoksen helmi-maaliskuussa, ja toisen annoksen touko-kesäkuussa. Ikääntyneet 70-79 -vuotiaat, ja riskiryhmä 2 (vakavalle taudille altistava sairaus), toisen annoksen rokottaminen vasta alkaa kesäkuussa, ja jatkuu vähintään heinäkuun.

      https://thl.fi/documents/10531/4362653/FI_16022021_KUUKAUSIN%C3%84KYM%C3%84_MOLEMMAT_ROKOTTEET_Koronarokotusten_eteneminen.png/842641fe-b5be-f561-f20d-e66bdca0d66c?t=1613472777678

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Juuri näin! Kun riskiryhmät on rokotettu, niin sen jälkeen ei ole mitään perusteita millekään toimille. Siitä eteenpäin kaikki on vain vallanhimoa ja poliitikkojen massapsykoosia.

      Jos kansalaisoikeuksia ja oikeaa demokratiaa ei palauteta vauhdilla, niin sitten olemme tiellä johonkin ihan muuhun valtiomuotoon. Esimerkiksi tällä hetkellä näyttää Suomessa olevan käytännössä yksipuoluejärjestelmä, mitään kunnon debattia ei ole.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jos minulta kysytään, voitaisiin siirtyä lähiopetukseen näissä ryhmissä vaikka heti. Haavoittuvimmat riskiryhmät on jo rokotettu, rokotustilanne paranee päivä päivältä, ja tartuntojen seurantaa on tehty niin pitkään että tiedetään mihin täsmärajoitukset juuri nyt pitää kohdistaa suurimman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

    Fokuksen pitäisi nyt olla palautumisessa normaaliin kun tämän epidemian oletettavasti suurin mutta toivottavasti viimeinen aalto on käsillä. Tulevat mutaatiot ovat sitten asia erikseen.

    Sitäpaitsi, voimme aina palata takaisin koloihimme jos alkaa näyttää huonolta. Sitä varten on valmiuslaki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. spottu:
      Jos minulta kysytään, voitaisiin siirtyä lähiopetukseen näissä ryhmissä vaikka heti. Haavoittuvimmat riskiryhmät on jo rokotettu, rokotustilanne paranee päivä päivältä, ja tartuntojen seurantaa on tehty niin pitkään että tiedetään mihin täsmärajoitukset juuri nyt pitää kohdistaa suurimman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

      Meidän perheessämme on sekä lukiota käyvä nuori joka kirjoittaa osan ylioppilaskokeista tänä keväänä että riskiryhmä 1:een kuuluva viiskymppinen äiti.

      Rokotuksista ei ole [B]mitään tietoa![/B].

      On oltava vaihtoehto lähiopetukselle tällaisissa perheissä. Penkkarit vietetään sitten kun tilanne on rauhoitunut. On saattunut muutakin kivaa vuoden aikana tälle perheelle, perheen isä sai työnantajaltaan jossa kerkesi olla 24 vuotta, potkut 60-vuotislahjaksi, mikä vetää rahatilanteen kireäksi.

      Vaikea enää uskoa että mikään toimisi enää normaalisti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. tällä kertaa anonyymina: On oltava vaihtoehto lähiopetukselle tällaisissa perheissä.

        Itse lintsasin aikoinaan abivuonna paljonkin tuntiopetuksesta koska yksin pänttääminen sopii joillekin paremmin.

        Itsenäisen ajattelun soveltaminen on sallittua, ja jopa suotavaa. Ei kannata rajoittua niihin ratkaisuihin joita yhteiskunta tarjoaa valmiina, eikä odottaa valmiita ratkaisuja jokaiseen ongelmaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. spottu: Itse lintsasin aikoinaan abivuonna paljonkin tuntiopetuksesta koska yksin pänttääminen sopii joillekin paremmin.

        Itsenäisen ajattelun soveltaminen on sallittua, ja jopa suotavaa. Ei kannata rajoittua niihin ratkaisuihin joita yhteiskunta tarjoaa valmiina, eikä odottaa valmiita ratkaisuja jokaiseen ongelmaan.

        Juuri tätä itsenäistä ajattelua suomalaisesta keskustelusta valitettavasti puuttuu!
        Tällä hetkellä ei ole minkäänlaista todellista keskustelua koronatilanteesta tai rajoituksista.

        Ihmiset uskovat sokeasti poliitikkoja, jotka puolestaan ovat sokaistuneita vallasta ja paniikista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olisikohan oikein mihinkään rajoituksiin ryhdytty, jos olisi ollut tiedossa, että niitä pitää kestää toista vuotta? Lyhyet kestot niille ainakin alussa luvattiin.

    Haittavaikutukset joka tapauksessa alkavat nyt olla selvillä ja toivottavasti painavat jotain seuraavan pandemian koittaessa.

    Kun pitkään haikaillut rokotukset ovat nyt todellisuutta, tuntuu oudolta, että kaikkia paukkuja ei panna niihin, vaan mediakin edelleen keskittyy rajoitustoimien uutisointiin. Rokotteiden määristä, piikitystahdista ja -järjestyksestä löytyisi minusta paljonkin keskusteltavaa, mutta sen näköjään annetaan edetä omaa vauhtiansa kuin jokin luonnonlaki sitä ohjaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyllä heti pandemian alussa uutisoitiin, että erilaisia rajoituksia tarvitaan, kunnes saadaan rokotusten avulla korona hallintaan. Varmaan tältäkin blogista löytyy skenaarioita, jotka ovat aika lailla toteutuneet. Rajoitukset Suomessa eivät ole Suomessa olleet missään vaiheessa erityisen kovat. Niitä on valitettavasti pakko edelleen jatkaa, mutta kuten Ode kirjoitti ulospääsyä pitää suunnitella.

      Ei rokotusten määrää mikään muu luonnonlaki kuin rokotteiden määrä. Millään rokotat, kun ei rokotteita ole enempää saatavissa. Suomessa on rokotettu nyt (20.2.) 5 % väestöstä, EU-maista vain Malta on edellä. Koko maailmassa rokotettuja on 200 miljoonaa, EU:saa asukkaita 450 miljoonaa. Meillä on edetty siis melkoisen hyvin tilanteeseen nähden. Harva uskoi viime huhtikuussa, että rokotukset voisivat alkaa näin nopeasti

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TJAboa:
        Kyllä heti pandemian alussa uutisoitiin, että erilaisia rajoituksia tarvitaan, kunnes saadaan rokotusten avulla korona hallintaan. Varmaan tältäkin blogista löytyy skenaarioita, jotka ovat aika lailla toteutuneet. Rajoitukset Suomessa eivät ole Suomessa olleet missään vaiheessa erityisen kovat.Niitä on valitettavasti pakko edelleen jatkaa, mutta kuten Ode kirjoitti ulospääsyä pitää suunnitella.

        Ei rokotusten määrää mikään muu luonnonlaki kuin rokotteiden määrä. Millään rokotat, kun ei rokotteita ole enempää saatavissa. Suomessa on rokotettu nyt (20.2.) 5 % väestöstä, EU-maista vain Malta on edellä. Koko maailmassa rokotettuja on 200 miljoonaa, EU:saa asukkaita 450 miljoonaa. Meillä on edetty siis melkoisen hyvin tilanteeseen nähden. Harva uskoi viime huhtikuussa, että rokotukset voisivat alkaa näin nopeasti

        Israelissa tilanne on toinen kuin Suomessa, vaikka samat luonnonlait siellä vallitsevat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Israelissa tilanne on toinen kuin Suomessa, vaikka samat luonnonlait siellä vallitsevat.

        Jos kaikki maat olisivat lähteneet Israelin tavoin härskiin huutokauppaa rokotteista ja suurvallat olisivat käyttäneet lisäksi asellista uhkausta, mitenkähän pieni Suomi olisi tässä kaikkien sodassa kaikkia vastaan menestynyt?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Jos kaikki maat olisivat lähteneet Israelin tavoin härskiin huutokauppaa rokotteista ja suurvallat olisivat käyttäneet lisäksi asellista uhkausta, mitenkähän pieni Suomi olisi tässä kaikkien sodassa kaikkia vastaan menestynyt?

        En osaa sanoa, yritin vain loogisesti osoittaa, että Suomen valitsema linja ei ole ainoa mahdollinen.

        Rokotteiden määrä on aina rajallinen, joten myös rokotusstrategialla on väliä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Jos kaikki maat olisivat lähteneet Israelin tavoin härskiin huutokauppaa rokotteista ja suurvallat olisivat käyttäneet lisäksi asellista uhkausta, mitenkähän pieni Suomi olisi tässä kaikkien sodassa kaikkia vastaan menestynyt?

        Miksei olisi selvinnyt? Onhan meillä lyödä rahaa pöytään. Rikkaat arabimaat näyttävät pärjänneen myös aika hyvin.

        Ja markkinataloudessa tuotanto ei ole riippumaton kysynnästä. Kysyntä ja hinnat pysyivät EU:n ostokartellin avulla keinotekoisen alhaalla verrattuna tuotteen arvoon joka on siis tehoava rokote. Se oli ilmeisesti EU:n tavoitekin ja siinä onnistuttiin. Tavoite vain oli väärä.

        Tai sitten tarvisi perustelut miksi rokotetarjonnan hintajousto sitten on nolla kun sitä tuottavat kuitenkin melkoiselta osaltaan voittoa tekevät yksityiset yritykset.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Kyllä rokotteiden hintajousta hintajousto on muutaman kuukauden aikavälillä aika tarkkaan nolla.

        Osmo on oikeassa. En usko että lääkeyhtiöt olisivat voineet lisätä tuotantoa nykyisestä edes rahalla, kun kapasiteetin nostovauhdissa tulee rajat vastaan. Ei vaan ole enempää henkilöitä, jotka voisivat vetää lääketehtaan laajennuksia tai uusien tehtaiden rakentamista eteenpäin.

        Nyt puhutaan jättimäisistä määristä ja tuotantoa on varmasti skaalattu ylöspäin niin paljon kuin vain on mahdollista. Kun rokotteita ja kapasiteettia valmistuu, niin loppuvuodesta me sitten lännessä uidaan rokotteissa. Esimerkiksi näiden rna-rokotusten valmistaminen ei ole mikään yksinkertainen asia ja prosessissa on taitoa, osaamista ja laitteistoa vaativia pullonkauloja, joita on tuotteen vaativuuden takia vaikea poistaa nopeasti.

        Syytä olisikin, kun kyllähän tässä kannattaa koko maapallon väestö rokottaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. K.k: Miksei olisi selvinnyt? Onhan meillä lyödä rahaa pöytään. Rikkaat arabimaat näyttävät pärjänneen myös aika hyvin.

        Suosittelen tutustumaan noiden Persianlahden arabimaiden toimintaan. Niiden terveydenhuollosta vastaa ulkomaalaiset vierastyövoima . Myös niissä ei ole mitään lääketieteellistä tutkimus rahoitusta koska niissä ei ole kovinkaan hyviä yliopisto tai korkeakoulu laitoksia. Toisin kuin esimerkiksi Israelissa on Nobel tason huippuylipistoja joiden kansainvälinen yhteistyö monien lääkefirmojen kanssa on erittäin tiivistä . Nämä Persianlahden arabimaat selviävät vain rahalla. Lääketieteellisessä tuotannossa maiden taso on erittäin alhaista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. K.k:

        Ja markkinataloudessa tuotanto ei ole riippumaton kysynnästä. Kysyntä ja hinnat pysyivät EU:n ostokartellin avulla keinotekoisen alhaalla verrattuna tuotteen arvoon joka on siis tehoava rokote. Se oli ilmeisesti EU:n tavoitekin ja siinä onnistuttiin. Tavoite vain oli väärä.

        EU:n hinnat olivat kyllä kilpailukykyisiä ja EU oli tehnyt sopimuksia toimittajien kanssa jo elokuusta 2020 alkaen . Lääketuotanto on myös julkisen rahoituksella tuettua toimintaa joten aivan puhtaasta markkinataloudesta ei ole kyse.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara: Jos kaikki maat olisivat lähteneet Israelin tavoin härskiin huutokauppaa rokotteista ja suurvallat olisivat käyttäneet lisäksi asellista uhkausta, mitenkähän pieni Suomi olisi tässä kaikkien sodassa kaikkia vastaan menestynyt?

        Varmaan aika hyvin, niistä kun kannattaisi maksaa vaikka 20-kertainen summa rahaa, kunhan niitä vaan saataisiin. Paljon kalliimpaa on jatkaa loputtomiin tällä nykymenolla ja hassunhauskoilla itsekeksityillä ”sulkutiloilla”, mitä tuokin sana sitten ikinä tarkoittaakaan. Tai oikeastaanhan se ei tarkoita yhtään mitään, kuten lehdet ovat meitä tänään valistaneet. Onpahan vain yksi vääntynyt lusikka lisää eltaantuneeseen koronasoppaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Timo A.: Olisikohan oikein mihinkään rajoituksiin ryhdytty, jos olisi ollut tiedossa, että niitä pitää kestää toista vuotta?

      Eikö tämä muka selvinnyt ihan taskulaskimella?

      Haarukoin itse heti maaliskuussa, että laumasuoja-strategialla ja yleisimmillä arvioilla sairastavuudesta (ei siis THL:n kymmenkertaisesti pieleen menneilä) tasaisen tahdin sairastamisella laumasuojan hankkimiseen sairastamalla menisi vuosi tai pari, riippuen vähän taudin vakavuudesta ja tehohoitokapasiteetista. Rokote oli tuossa vaiheessa odotettavissa aikaisintaan vuoden lopulla, eli siihenkään ei voinut turvautua.

      Lisäksi jos rajoituksiin ei olisi ryhdytty, niin sitten ne olisi otettu käyttöön jälkijunassa. Yhdessäkään demokratiassa hallitus ei voi vain todeta että tällä mennään, kun samaan aikaan terveydenhuolto on kaatumassa. Jopa Yhdysvalloissa Trump hävisi tällä linjalla vaalit, vaikka hänellä oli demokratiaksi aika uniikksi propagandakoneisto takanaan.

      Kyllähän monessa maassa kokeiltiin ensin mennä mahdollisimman keveillä rajoituksilla tai enemmänkin pelkillä suosituksilla. Joka ikisessä demokratiassa kuitenkin mentiin tiukempiin rajoituksiin sitä mukaa, kun epidemia eteni ja joko romahdutti tai uhkasi romahduttaa terveydenhuoltojärjestelmän. Jopa Ruotsissa.

      Väite siitä, että kaikkialla kaikki maat ovat vaan lähteneet koronapsykoosiin mukaan on ihan samanlainen väite, kuin että kaikki maat ovat lähteneet ilmastonmuutoshuuhaaseen. Koronan ja ilmastonmuutoksen kieltäminen ovat kummatkin samanlaiselle perustalle: täälläkin blogissa on useaan kertaan esitetty, että epidemia on tukahtunut vaikka samaan aikaan tehdään päivittäisiä testattuja koronaennätyksiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: Eikö tämä muka selvinnyt ihan taskulaskimella?

        Haarukoin itse heti maaliskuussa, että laumasuoja-strategialla ja yleisimmillä arvioilla sairastavuudesta (ei siis THL:n kymmenkertaisesti pieleen menneilä) tasaisen tahdin sairastamisella laumasuojan hankkimiseen sairastamalla menisi vuosi tai pari, riippuen vähän taudin vakavuudesta ja tehohoitokapasiteetista. Rokote oli tuossa vaiheessa odotettavissa aikaisintaan vuoden lopulla, eli siihenkään ei voinut turvautua.

        Lisäksi jos rajoituksiin ei olisi ryhdytty, niin sitten ne olisi otettu käyttöön jälkijunassa. Yhdessäkään demokratiassa hallitus ei voi vain todeta että tällä mennään, kun samaan aikaan terveydenhuolto on kaatumassa. Jopa Yhdysvalloissa Trump hävisi tällä linjalla vaalit, vaikka hänellä oli demokratiaksi aika uniikksi propagandakoneisto takanaan.

        Kyllähän monessa maassa kokeiltiin ensin mennä mahdollisimman keveillä rajoituksilla tai enemmänkin pelkillä suosituksilla. Joka ikisessä demokratiassa kuitenkin mentiin tiukempiin rajoituksiin sitä mukaa, kun epidemia eteni ja joko romahdutti tai uhkasi romahduttaa terveydenhuoltojärjestelmän. Jopa Ruotsissa.

        Väite siitä, että kaikkialla kaikki maat ovat vaan lähteneet koronapsykoosiin mukaan on ihan samanlainen väite, kuin että kaikki maat ovat lähteneet ilmastonmuutoshuuhaaseen. Koronan ja ilmastonmuutoksen kieltäminen ovat kummatkin samanlaiselle perustalle: täälläkin blogissa on useaan kertaan esitetty, että epidemia on tukahtunut vaikka samaan aikaan tehdään päivittäisiä testattuja koronaennätyksiä.

        Liikutat maalitolppia. Minä puhuin siitä, kauanko rajoitusten kestoksi lupailtiin. En siitä, kauanko itse epidemia laskennallisesti kestäisi. Sauli Niinistö esimerkiksi puhui eräässä vaiheessa, että nyt tarvitaan kolmen viikon tiukka rutistus itse kultakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Timo A.: Liikutat maalitolppia. Minä puhuin siitä, kauanko rajoitusten kestoksi lupailtiin. En siitä, kauanko itse epidemia laskennallisesti kestäisi. Sauli Niinistö esimerkiksi puhui eräässä vaiheessa, että nyt tarvitaan kolmen viikon tiukka rutistus itse kultakin.

        Mikään rutistus ei riitä elleivät rajat ole tehokkaan karanteenin takana. Eikä ole edes ole ratkaisevaa mikä on akuutti tartuntatilanne rajan eri puolilla. Karanteeni vaikeuttaa viruksen elinkaarta oleellisesti. Jos ajatus tuntuu oudolta niin voi miettiä esimerkiksi miksi maan kaikki altistuneet eivät voi olla karanteenissa yhdessä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:

        Jos saamme R:n painetuksi 0,5:een, tartuntojen määrä Suomessa laskee sadasosaan noin 20 viikossa, ei sen nopeammin.

        Nyt puhutaan 3 viikon loppurutistuksesta, mutta korona ei tosiaan ole mihinkään katoamassa vähään aikaan. Voi olla, että kesä auringonpaisteineen tuo taas taudin kehitykseen laskun, kuten influenssoihinkin se tuo. Sitten syksyllä on taas uusia muunnoksia, ja jossain kohtaa rajoituksista osasta tullee pysyväisluonteisia, ja jotain ei enää aleta rajoittaa, kun väestöstä iso osa on rokotettu – vaikka tauti yhä leviäisi. Puheet siirtynevät jossain kohtaa taas enemmän muihin tauteihin, joista nyt on oltu aika hiljaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Rokotteista puhutaan kaikkialla. Eikös luotettava ja halpa pikatesti olisi myös todella tehokas keino taistelussa koronavirusta vastaan? Ravintolan ovella, koulussa, kuntosalilla ja esim. lentokentällä ihmiset voitaisiin testata ennen sisäänpääsyä. Myös ennen vierailua isovanhempien luona koko perhe voisi tehdä testit ja kyläillä turvallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. THL ihan viime päivinä vihjaili, että vääriä negatiivisiakin voi olla enemmän kuin on tiedetty, ja halusivat että altistuneet menisivät karanteeniin negatiivisesta tuloksesta huolimatta. Kun lasketaan väärät negatiiviset, keväällä 2020 testaamattomat, syksyllä 2020 testeistä kieltäytyneet (mm. Tampereen TAYS uutisoi) ja niihin hakeutumatta jääneet, niin taudin sairastaneita voi olla moninkertainen määrä kuin on testattuja. Taudin sairastaneet osallistuvat myös laumasuojan muodostamiseen. Jos tilanne on se, että suuri osa tapauksista on joka tapauksessa lieväoireisia tartuntoja ja tämän lisäksi riskiryhmäläiset on rokotettu, niin kyllä tilanne on parempi kuin viime keväänä.

    Itse toivoisin silti, että tiettyjä rajoituksia jatkettaisiin. Suomessa muutama kohdennettu toimi oikeaikaisesti pari kuukautta sitten olisi estänyt tämänhetkisen kasvun. Uudellamaalla nyt ne baarit, ravintolat ja yökerhot kiinni vaikka väkisin. Pakkotestaus rajoille olisi pitänyt toteuttaa jo syksyllä. Tiedän erään pienen paikkakunnan, jossa siirryttiin etäopetukseen vain koska ulkomailta tullut halpatyövoima pääsi muodostamaan sinne tartuntaketjuja. Uskomatonta moraalia myös niiltä yrityksiltä ja työnantajilta, jotka palkkaavat testeistä kieltäytyneitä työntekijöitä? Eikö olisi oikein, että noin toimivan yrityksen pitäisi maksaa sakkoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kaikki ajallaan:
      THL ihan viime päivinä vihjaili, että vääriä negatiivisiakin voi olla enemmän kuin on tiedetty, ja halusivat että altistuneet menisivät karanteeniin negatiivisesta tuloksesta huolimatta. Kun lasketaan väärät negatiiviset, keväällä 2020 testaamattomat, syksyllä 2020 testeistä kieltäytyneet (mm. Tampereen TAYS uutisoi) ja niihin hakeutumatta jääneet, niin taudin sairastaneita voi olla moninkertainen määrä kuin on testattuja. Taudin sairastaneet osallistuvat myös laumasuojan muodostamiseen. Jos tilanne on se, että suuri osa tapauksista on joka tapauksessa lieväoireisia tartuntoja ja tämän lisäksi riskiryhmäläiset on rokotettu, niin kyllä tilanne on parempi kuin viime keväänä.

      Itse toivoisin silti, että tiettyjä rajoituksia jatkettaisiin. Suomessa muutama kohdennettu toimi oikeaikaisesti pari kuukautta sitten olisi estänyt tämänhetkisen kasvun. Uudellamaalla nyt ne baarit, ravintolat ja yökerhot kiinni vaikka väkisin. Pakkotestaus rajoille olisi pitänyt toteuttaa jo syksyllä. Tiedän erään pienen paikkakunnan, jossa siirryttiin etäopetukseen vain koska ulkomailta tullut halpatyövoima pääsi muodostamaan sinne tartuntaketjuja. Uskomatonta moraalia myös niiltä yrityksiltä ja työnantajilta, jotka palkkaavat testeistä kieltäytyneitä työntekijöitä? Eikö olisi oikein, että noin toimivan yrityksen pitäisi maksaa sakkoja?

      Ei ole varmaa etteivätkö viime keväänä sairastuneet voisi sairastua jo uudestaan, vaikka New Yorkin tai Etelä-Afrikan muunnokseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Näin suht tuoreena seitsenvitosena tulee miettineeksi kaikenlaista. Kuten esimerkiksi, että mitä tapahtuisi, jos rokottaminen aloitettaisiinkin aktiivisista ja liikkuvista ikäluokista, jotka yhteiskuntaa pyörittävät ja sen ohella tartuntoja levittävät? Saisiko moisesta teoreettisen mallin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lauri Sipari:
      Näin suht tuoreena seitsenvitosena tulee miettineeksi kaikenlaista. Kuten esimerkiksi, että mitä tapahtuisi, jos rokottaminen aloitettaisiinkin aktiivisista ja liikkuvista ikäluokista, jotka yhteiskuntaa pyörittävät ja sen ohella tartuntoja levittävät? Saisiko moisesta teoreettisen mallin?

      Sillä olisi suuri vaikutus koronatapauksiin, mutta ei käytännössä mitään vaikutusta koronakuolemiin. Eli yli 70-vuotiaiden rokotettujen kuolemansyyt siirtyvät pois koronataudin aiheuttamista kuolemista niihin ”normaaleihin” kuolinsyihin, kunhan rokotuskattavuus saadaan täydelliseksi. Sen jälkeen huomataan, että kyseisissä ikäluokissa kausikuolemat jatkuvat, väestön kuolleisuus pysyy käytännössä ennallaan, ja 2030 mennessä kuolleisuus on noin 10 % korkeampi kuin nyt, koska ikäluokat eivät pysy vuodesta toiseen samana, vaan väki siirtyy vanhempiin ikäluokkiin.

      Uutiset kiljuisivat tauotta, jos joku alle 20-vuotias esimerkiksi kuolisi koronaan. Kukaan kuitenkaan ei kilju kurkku suorana, vaikka yli 20 alle 20-vuotiasta kuolee syöpään joka vuosi !

      Ongelma tässä koko asiassa on ollut se, että uutisoimme päivittäin kaikissa pääuutiskanavissa vaikkapa kolmesta koronakuolemasta, mutta emme tiedä emmekä käsitä, että samaan aikaan tapahtuu samana päivänä, samoilla riskiryhmillä, samoissa hoitolaitoksissa ja kotona, sata ( 100 !) sydän- ja verisuonitautikuolemaa, syöpä- ja dementiakuolemaa, aivoverenkiertokuolemaa, ja kuolemaa ilman erityistä syytäkään.

      Silti kukaan ei puhu ruumiskonteista eikä joukkohaudoista mitään, paitsi jos yksi ainoa ihminen olisi kuollut koronaan, silloin tuodaan uutisiin arkistokuva espanjantaudin ruumiskasoista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Lauri Sipari: Kuten esimerkiksi, että mitä tapahtuisi, jos rokottaminen aloitettaisiinkin aktiivisista ja liikkuvista ikäluokista, jotka yhteiskuntaa pyörittävät ja sen ohella tartuntoja levittävät?

      Yleisemmin: kun minimoitavat/maksimoitavat indikaattorit on päätetty, ja sen perusteella määritelty rokotusjärjestys, onko tämä rokotusjärjestys epäoptimaalinen suhteessa tavoitteisiin koska a) ei osata laskea paremmin, vai b) siksi että ennalta on rokotusjärjestykselle asetettu epätarkoituksenmukaisia rajoitteita.

      Esimerkki epätarkoituksenmukaisesta rajoitteesta on vaatimus alueellisesta oikeudenmukaisuudesta irrallaan alueellisesta tartuntariskistä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jos rokotteet jaetaan ilmaantuvuus mukaan, mitä se tarkoittaa käytännössä?

        Se tarkoittaa, että ne alueet jotka eivät edes yritä tehdä mitään, rokotetaan ensin. Mitä ä suurissa kaupungeissa tapahtuu tämän jälkeen?

        Helsingissä ei ole haluttu torjua koronaa. Ei siitä voi rangaista niitä, jotka ovat. Se tuottaa ihan perverssit kannusteet toimia, ellei sitten koko epidemian torjuntaa on nosteta alueilta valtiolle. Valtio määräisi kouluista ja harrastuksista. Ei kerkee tähän epidemiaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: Jos rokotteet jaetaan ilmaantuvuus mukaan, mitä se tarkoittaa käytännössä?

        Sitä pitää kysyä epidemiologeilta ja virologeilta.

        Syltty: Helsingissä ei ole haluttu torjua koronaa. Ei siitä voi rangaista niitä, jotka ovat.

        Vierastan priorisointia jossa potilaan toiminnan moraalinen paheksuttavuus vaikuttaa hoitopäätökseen. Se on kalteva pinta. Ryhmäidentiteettiin perustuva kollektiivinen syyllisyys ei ole johtanut hyviin seurauksiin sekään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. spottu: Vierastan priorisointia jossa potilaan toiminnan moraalinen paheksuttavuus vaikuttaa hoitopäätökseen.

        Etkö keksinyt muita vasta-argumentteja esittämiini perusteluihin siitä, miksi rokotuksia ei pitäisi suunnata Helsinkiin?

        Ensinnäkin kaupunkiseudut eivät ole potilaita, toiseksi kyse on myös hoitoon sitoutumisesta. Jos rokotteet suunnataan pks, siellä vapautetaan kaikki rajoitteet. Lopputuloksena epidemia leviää ihan yhtä nopeasti, kuin rajoitteet päällä ilman rokotuksia, mutta muu Suomi on yhä rokottamatta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Syltty: Etkö keksinyt muita vasta-argumentteja esittämiini perusteluihin siitä, miksi rokotuksia ei pitäisi suunnata Helsinkiin?

        Ensinnäkin kaupunkiseudut eivät ole potilaita, toiseksi kyse on myös hoitoon sitoutumisesta. Jos rokotteet suunnataan pks, siellä vapautetaan kaikki rajoitteet. Lopputuloksena epidemia leviää ihan yhtä nopeasti, kuin rajoitteet päällä ilman rokotuksia, mutta muu Suomi on yhä rokottamatta.

        Arvelen kanssa että rokotteiden tuoma hyöty ulosmitattaisiin heti toissijaisiin toimintoihin kuten siihen että baarit ja yökerhot saisivat olla auki, kunnallisvaalit sentään tulossa. Muuten kyllä ylipäätäänkin ihmettelen miten kuvitellaan että pandemian torjunta voidaan hajauttaa ”alueille” kun alueiden välillä ei ole mitään luonnollista estettä mutta eipä se näytä toimivankaan ja poikkeustilaa pukkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Lauri Sipari:
      Näin suht tuoreena seitsenvitosena tulee miettineeksi kaikenlaista. Kuten esimerkiksi, että mitä tapahtuisi, jos rokottaminen aloitettaisiinkin aktiivisista ja liikkuvista ikäluokista, jotka yhteiskuntaa pyörittävät ja sen ohella tartuntoja levittävät? Saisiko moisesta teoreettisen mallin?

      Oleellista lienee se, estääkö jokin rokotteista myös tartuttamisen vai ei. Kun siitä ei kai ole ihan vielä tietoa, niin tilanne on hankala. Päätöksiä voidaan tehdä kuitenkin vain olemassa olevaan tietoon nojaten, ei arvauksiin tai olettamuksiin. Epävarmuuden aikaan varovaisuusperiaate on yleensä hyvä ajatus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jakke: Kun siitä ei kai ole ihan vielä tietoa, niin tilanne on hankala.

        Pfizerin rokote estää 90%-sti.

        Vaikka tutkittua tietoa ei ole, voidaan olettaa että rokotteet toimivat kuten rokotteet yleensä toimivat. EU saa niin hitaasti rokoteannoksia, että siinä vaiheessa kun rokotuskattavuuden pitäisi ylipäätänsä vaikuttaa ilmaantuvuuteen, alkaa olemaan jo tutkimustietoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo kirjoittaa todella fiksusti. Ehdottomasti näin pitää toimia. Nuoren elämä on pääsääntöisesti yhteiskunnan näkökulmasta arvokkaampi ja tuottavampi kuin vanhan. Tilastollisuus putoaa nik merkittävästi, ja se alkujuuri = Terveydenhuollon kantokyky on silloin turvattu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Saa nähdä, koska saadaan rokotettua 70-79 -vuotiaat, joihin kuuluvat suuret ikäluokat. Ei ole vielä edes aloitettu rokotuksia.
    Nyt Helsingissä lähdetään rokottamaan jo 55-64 vuotiaita riskiryhmäläisiä.
    Kiitos hallituksen, sen rokotusstrategian, politiikan teon ja kyvyttömyyden hankkia rokotteita.

    Kannatan lähiopetusta peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa että yliopistoissakin. Eikä pahaa tekisi kansalais/työväenopistoissakin, siellähän opiskelijoina on mm. seniorit ja maahanmuuttajat kielikursseillaan että ammatillisilla kursseilla.

    Hallitus lähti suunnittelemaan jo viime vuoden lopulla lock downia huhtikuuksi (THL:n ja HUS:n lääkäreiden avustuksella).
    Se meillä on edessä. Kuunnelkaapa vaikkapa eilisiä ja tämänpäiväisiä ulostuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Omaehtoinen:
      Saa nähdä, koska saadaan rokotettua 70-79 -vuotiaat, joihin kuuluvat suuret ikäluokat. Ei ole vielä edes aloitettu rokotuksia.
      Nyt Helsingissä lähdetään rokottamaan jo 55-64 vuotiaita riskiryhmäläisiä.
      Kiitos hallituksen, sen rokotusstrategian, politiikan teon ja kyvyttömyyden hankkia rokotteita.

      Kannatan lähiopetusta peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa että yliopistoissakin. Eikä pahaa tekisi kansalais/työväenopistoissakin, siellähän opiskelijoina on mm. seniorit ja maahanmuuttajat kielikursseillaan että ammatillisilla kursseilla.

      Hallitus lähti suunnittelemaan jo viime vuoden lopullalock downia huhtikuuksi (THL:n ja HUS:n lääkäreiden avustuksella).
      Se meillä on edessä. Kuunnelkaapa vaikkapa eilisiä ja tämänpäiväisiä ulostuloja.

      Kyllä meillekin lockdown täytyy saada kun se on ollut niin monessa muussakin maassa.

      Tämä kriisi on osoittanut että länsimaat eivät enää siedä minkäänlaista kriisiä. Resilienssiä ei ole.

      Valtioiden ja osavaltioiden asema ihmisiin nähden on vahvistunut.

      Talous on kääntynyt päälaelleen. Pienet yritykset kuolevat pois ja vain isoimmat jäävät jäljelle. Jotenkin henkitoreissaan olevat yritykset ostetaan isojen toimesta pois kilpailemasta tai säädökset pakottavat ne lopettamaan.

      Yhdysvalloissa Walmart ja Amazon ovat syöneet kilpailijansa.

      Monet poliitikot ovat saaneet osakseen kritiikkiä, kuten Cuomo tai Cruz. Paljon puheita mutta vähän villoja ja moraalinen selkäranka puuttuu.

      Tämä kriisi murskaa kaikki ihanteet – ne mitkä ovat vielä olleet jäljellä.

      Esimerkiksi keskuspankkijärjestelmä keskittyy peittelemään kriisin syvyyttä ja vakavuutta. Vääristelty tai epätäydellinen data mukamas kertoo kriisin olevan kohta ohi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Omaehtoinen: Hallitus lähti suunnittelemaan jo viime vuoden lopulla lock downia huhtikuuksi (THL:n ja HUS:n lääkäreiden avustuksella).

      Ihan asiallista toimintaa, viime vuoden lopulla ei ollut rokotteiden toimituskyvystä tietoa, mutta jo jonkinlainen käsitys mutaatioista. Uudenmaan (onneksi vähän hidastunut) eksponentiaalinen kasvu osoittaa etteivät uhkakuvat ole ihan perusteettomia. Aina kannattaa valmistautua.

      Kannattaa muistaa että Suomessa, Norjassa, Islannissa ja Färsaarilla koronatilanne on kummallisen hyvä, ja niin pitkään kuin epidemian dynamiikkaa ei kunnolla tunneta, Irlannin kaltainen äkillinen leimahdus voi tapahtua täysin yllättäen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Suomessa on rokotettu nyt (20.2.) 5 % väestöstä. Euroopassa selkeästi edellä ovat vain Britannia (oma rokote) ja Serbia, pikkuisen edellä myös Sveitsi 5,5 % ja Norja 5,1 %, ainoa EU-maa Suomen edellä on pikkuinen Malta. On kohtuutonta väittää hallituksen rokotusstrategiaa ja rokotteiden hankintaa kyvyttömyydestä, kun noin kärkiporukassa ollaan. Haukkuminen ja syyttäminen on helppoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TJAboa:
        Suomessa on rokotettu nyt (20.2.) 5 % väestöstä. Euroopassa selkeästi edellä ovat vain Britannia (oma rokote) ja Serbia, pikkuisen edellä myös Sveitsi 5,5% ja Norja 5,1 %,ainoa EU-maa Suomen edellä on pikkuinen Malta. On kohtuutonta väittää hallituksen rokotusstrategiaa ja rokotteiden hankintaa kyvyttömyydestä, kun noin kärkiporukassa ollaan. Haukkuminen ja syyttäminen on helppoa.

        Suomi on päässyt tilastoissa kärkeen myöhentämällä toista rokotusta valmistajan ohjeen vastaisesti. Tuo tilasto kertoo sen ensimmäisen rokotteen. Toisessa rokotuksessa ollaan vastaavasti jäljessä.

        En väitä että päätös myöhentämisestä olisi huono mutta se on ristiriidassa sen varovaisuuden kanssa millä koronarokotuksiin on suhtauduttu. Päätös voi olla myös hyvä, esimerkiksi Britannia ohitti varovaisuuden ja aloitti rokotukset omien terveysviranomaistensa luvalla, ohittaen Euroopan. Nyt jo tiedetään että Britannian lievä uhkapeli onnistui ja sen tilanne tullee olemaan kesän tullen Euroopan paras, syrjäisen Islannin lisäksi.
        Toisen rokotuksen myöhentämisestä ei saada tietoa yhtä nopeasti, saattaa mennä vielä eduskuntavaalitkin ennen kuin asiasta on vankkaa tietoa. Poliitikoille siis helppo päätös – näyttää heti hyvältä, saattaa olla ja todennäköisesti onkin hyvä päätös ja jos ei ole niin se ei selviä kuin vasta paljon jälkikäteen. Sanoisin että poliitikkona äärimmäisyyteen asti varovaisen Marinin näköinen päätös.

        Kevään ja alkukesän rajoitusten lisäksi kyseessä on vasta toinen aloitekykyä, tarmoa tai mielikuvitusta osoittanut päätös, elokuun lopulta lähtien hallitus jättäytyi koronakriisistä ulos ja siirsi vastuun alueille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K.k.: En väitä että päätös myöhentämisestä olisi huono mutta se on ristiriidassa sen varovaisuuden kanssa millä koronarokotuksiin on suhtauduttu.

        Nyt ei ole aika pelata varman päälle. Rokotteiden myöhentäminen on selvästi sellainen harkittu riski, joka kannattaa ottaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. K.k.:

        Nyt jo tiedetään että Britannian lievä uhkapeli onnistui ja sen tilanne tullee olemaan kesän tullen Euroopan paras, syrjäisen Islannin lisäksi.

        Eipä tuokaan ole Britanniassa mitenkään taattu että maan tilanteesta tulisi Euroopan parhaimpia. Britannian tavoite on kyllä avata yhteiskuntaa juhannukseksi mutta riskit ovat kyllä siellä olemassa.Kyllä Britannian riski on edelleen muuntovirusten leviäminen. Etenkin Etelä-Afrikan muuntovirus koska Britanniassa asuu paljon Etelä-Afrikan kansalaisia ja maiden välillä on paljon liikennettä. Islanti on toki hyvin toisenlaisessa asemassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Nuorten elämää ei pitäisi rajoittaa. Jos tämä ajankäyttö sekä rahankäyttö (joka tuhraantuu rajoituksiin) käytettäisiin ihmisten terveyden parantamiseen ( ruokavalio, liikunta, terapia jne.) tieteeseen nojautuen, niin jäätäisiin eliniän pidentämisestä hurjasti plussalle. Lievät rajoitukset ja terveyteen satsaaminen!

    Kysymys Osmolle: haluaisitko käsitellä pandemiaa Euroopan ja erityisesti Ruotsin kokonaiskuolleisuuden näkökulmasta? Onko niin, että kun kokonaiskuolleisuudessa ei vuoden aikavälillä ollut piikkiä ja niistä suuri osa jotka menehtyivät koronavirukseen (tai sen kanssa) olisivat joka tapauksessa kuolleet ko.vuoden aikana? Ja esim. Suomessa samainen heikossa kunnossa oleva ihmisryhmä kuoli joka tapauksessa vuoden 2020 aikana johonkin muuhun. Olisi mielenkiintoista kuulla vertailuja tilastotieteen näkökulmasta vaikka esim. Suomen ja Ruotsin heikossa kunnossa ja ”ei pelastettavissa” olevasta ihmisryhmästä 2020 vuodelta. Eli voiko löytää perusteluja väittää, että Ruotsissa kuoltiin enemmän koronaan, mutta Suomessa tai muualla euroopassa samassa suhteessa (vuoden aikavälillä!) johonkin muuhun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jos hallitus olisi muunnosvirusten ilmaannuttua heti sulkenut rajat tai edes käynnistänyt pakkotestauksen, olisi tilanne paljon parempi. Jos Suomeen vihollinen hyökkäisi (sitä on sattunut), niin pohdittaisiin puoli vuotta, saako vihollisia ampua vai onko se perustuslain vastaista, :).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pitäisi vapauttaa heti. Ei nuorten elämää saisi näin paljon huonontaa keinoilla joiden hyödyt ovat kyseenalaiset mutta joiden suunnattomat haitat varmat!

    Maailmailla paheneva nälänhätää on vaan negatiivisten asioiden jäävuoren huippu. Ne 11 Yhdysvaltain osavaltiota jotka eivät harrastaneet kovia rajoituksia ovat selvinneet osavaltioista keskimäärin paremmin kuilleisuusluvuissakin. Empiiriset todisteet siihen lopu.

    Mitä on tultu tehtyä on kautta aikain ihmiskunnan huonoin terveydenhoitooperaatio koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Suhteelisuudentajun puute näyttää vaivaavan päättäjiä. Onko keneltäkään pois, jos penkkarit tai vanhojen tanssit järjestetään siellä missä koronaa ei käytännössä ole. Olisi mukava lukea tilastoja siitä, kuinka paljon tartuntoja esim. lukiolaisten keskuudessa on ollut suhteessa kaikkiin tartuntoihin.
    Varmaankin vuoden aikana on saatu tilastoja siitäkin, miten maskien (pakko)käyttö on vaikuttanut koronan etenemiseen, jollei Suomesta, niin ehkä niistä maista jossa maskit ovat pakollisia jopa ulkona. Eipä ole tullut vastaan sellaisia käppyröitä, joissa tartunnat olisivat dramaattisesti vähentyneet käyttöpakon alkaessa. Saattaisiko olla niin, että maskit eivät sittenkään ole erityisen voimallinen suoja tartunnalta. Jos jollakin on tilastoja tästä, mielelläni tutkisin.
    Veitsenterällä tanssiessa kannattaa katsoa tarkasti, onko keisarilla vaatteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Keskustelu maskisuosituksen päivittämisestä siihen että kaksi tai peräti kolme päällekkäistä maskia käyttää voi pitää aika hyvänä osoituksena siitä että viime vuoden tanskalaistukimus osui kutakuinkin oikeaan kun se osoitti ettei maskin käytöllä ole merkittävää vaikutusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. MF: viime vuoden tanskalaistukimus osui kutakuinkin oikeaan kun se osoitti ettei maskin käytöllä ole merkittävää vaikutusta

        Samanlaiset satunnaistetut vertailututkimukset missä on jaettu ihmisille kondomeja ja pyydetty ja ohjeistettu niitä käyttämään, ovat myös tuottaneet yhtä lailla tilastollisesti vain hyvin heikkoja tuloksia sen puolesta, että kondomeista olisi hyötyä sukupuolitautien tai ei-toivottujen raskauksien ehkäisemisessä.

        Tässä on katsausartikkeli satunnaistetuista vertailututkimuksista kondomeihin liittyen:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3009845/

        Omar arvaukseni on, että vaikka näissä tutkimuksissa ihmisilla annetaan maskeja, tai kondomeita, ja pyydetään käyttämään, niin kaikki eivät silti käytä, ja tämä syö tutkimusten tilastollista merkitsevyyttä. Fysikaalinen vaikutusmekanimi kyllä on päivänselvä sekä maskien että kondomien kohdalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Sampo Smolander: Samanlaiset satunnaistetut vertailututkimukset missä on jaettu ihmisille kondomeja ja pyydetty ja ohjeistettu niitä käyttämään, ovat myös tuottaneet yhtä lailla tilastollisesti vain hyvin heikkoja tuloksia sen puolesta, että kondomeista olisi hyötyä sukupuolitautien tai ei-toivottujen raskauksien ehkäisemisessä.

        Tässä on katsausartikkeli satunnaistetuista vertailututkimuksista kondomeihin liittyen:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3009845/

        Omar arvaukseni on, että vaikka näissä tutkimuksissa ihmisilla annetaan maskeja, tai kondomeita, ja pyydetään käyttämään, niin kaikki eivät silti käytä, ja tämä syö tutkimusten tilastollista merkitsevyyttä. Fysikaalinen vaikutusmekanimi kyllä on päivänselvä sekä maskien että kondomien kohdalla.

        Ehkei päivänselvää
        https://emanuelkarlsten.se/eus-smittskyddsenhet-i-stor-kartlaggning-av-munskydd-litet-stod-for-att-det-har-stor-effekt/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Sampo Smolander:

        Omar arvaukseni on, että vaikka näissä tutkimuksissa ihmisilla annetaan maskeja, tai kondomeita, ja pyydetään käyttämään, niin kaikki eivät silti käytä, ja tämä syö tutkimusten tilastollista merkitsevyyttä. Fysikaalinen vaikutusmekanimi kyllä on päivänselvä sekä maskien että kondomien kohdalla.

        Kondomien kohdalla ainakin on todettu, että vaikka niitä käytetään, käytön jälkeen tuotteen poisto esimerkiksi saattaa tapahtua tavalla, joka syö käytön vaikutuksen. Pieni osa tuotteista myös rikkoutuu käytön aikana. Fysikaalinen mekanismi on toki päivänselvä, eli kalvon pitäisi estää ei-toivottujen partikkelien siirtyminen kalvon toiselle puolelle.

        Maskeissa tilanne on myös se, että osa ei käytä niitä ohjeiden mukaisesti, ja myös poistaa maskin naamaltaan ohjeiden vastaisesti. Jos ensin on suojattu tartunnoilta niin, että mikrobeja on jäänyt vaikka maskin ulkopintaan, ja sitten tartutaan maskiin käsin kiinni, ja aletaan vaikka syödä lounasta paljain käsin – ilman, että käsiä pestään tai desinfioidaan välissä, niin toiminnan kokonaisketju voi ajaa siihen, että ehkäisevä vaikutus ei ole sellainen, mitä se korkeimmillaan olisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Olipa liuta matemaattisia mallinnuksia ja teoreettisia pohdintoja. Jäin kaipaamaan edes
        yhtä tutkimusta, joka käsittelisi maskin vaikutusta väestötasolla jossakin eurooppalaisessa maassa. Mikäli maski on tehokas, sen käytön pakollisuuden pitäisi näkyä tartuntojen voimakkaana vähenemisenä. Vai mitä mieltä olet?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Esa Parkatti:
        Olipa liutamatemaattisia mallinnuksia ja teoreettisia pohdintoja. Jäin kaipaamaan edes
        yhtä tutkimusta, joka käsittelisi maskin vaikutusta väestötasolla jossakin eurooppalaisessa maassa. Mikäli maski on tehokas, sen käytönpakollisuuden pitäisi näkyä tartuntojen voimakkaana vähenemisenä. Vai mitä mieltä olet?

        Tuo viittaamani julkaisu oli review-artikkeli. Siinä viitataan useisiin kokeellisiin tai tilastollisiin tutkimuksiin, joissa on kaipaamasi tietoa. Käy lukemassa.

        Taas kerran, vasta ffp2- ja erityisesti ffp3- hengityssuojaimett suojaavat käyttäjäänsä. Tavalliset maskit suojaavat käyttäjäänsä huonosti, mutta vähentävät pisaroiden ja siten taudin leviämistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tapio: Tuo viittaamani julkaisu oli review-artikkeli. Siinä viitataan useisiin kokeellisiin tai tilastollisiin tutkimuksiin, joissa on kaipaamasi tietoa. Käy lukemassa.

        Taas kerran, vasta ffp2- ja erityisesti ffp3- hengityssuojaimett suojaavat käyttäjäänsä. Tavalliset maskitsuojaavat käyttäjäänsä huonosti, mutta vähentävät pisaroiden ja siten taudin leviämistä.

        Maski varmasti estää pisaroiden leviämistä ja niiden vastaanottamista. Mutta kun kuitenkin tauti leviää myös maskipakon alueilla. Onko kenties niin, että sen pöpön vain helposti saa jotain kautta, maskia kun ei moni käytä kellon ympäri.

        Kotona ollaan ilman maskia, kosketaan samoihin pintoihin, töissä kenties sama juttu. Aina on jollakulla jokin kontakti toiseen. Kondomi ei oikein toimi vertailukohtana.

        Maskien käyttö tuli joka tapauksessa ihan tyhjästä, aluksi varmaan vastauksena tarpeeseen tehdä edes jotakin. Siitä se sitten levisi uskonnoksi. Miten ihmiskunta on tullutkaan tähän asti toimeen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Esa Parkatti: Mikäli maski on tehokas, sen käytön pakollisuuden pitäisi näkyä tartuntojen voimakkaana vähenemisenä. Vai mitä mieltä olet?

        Maskin käyttö näkyy kyllä tapausten vähenemisenä, trendi ylös siis taittuu. Pitäisi verrata trendin ennustamaa ja toteutunutta. Toinen asia, joka näennäisesti vähentää maskien tehokkuutta on se, että merkittävä osa tartunnoista saadaan perhepiiristä. Kotona ei ole maskipakkoa, ja siellä ollaan yhdessä tuntikausia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä THL sekavine ja alati muuttuvine suosituksineen enää tahtoo. Muistaako kukaan edes enää, mitä suosituksia on voimassa Helsingissä?

    Nuoret ovat jo lopen kyllästyneitä koko touhuun. Kauan ei mene, kun se elämä vapautuu jo aivan itsestään, ja sitten hallitus joutuu vähin äänin perääntymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tartunnan todennäköisyyttä ajatellen olisi painotettu enemmän Länsi-Pohjaa ja pääkaupunkiseutua.

        Nyt Helsinki kokoomuksen johdolla ja vihreiden tuella (ja Vantaa demareiden johdolla) on asettunut avoimesti pääministeriä, hallitusta, THL:ää ja HUS:sia vastaan koronarajoitusten kanssa. Nämä kaikki vaativat Helsingiltä toimia koronan rajoittamiseksi, mutta Helsingin päättäjät päättivät lieventää rajoituksia josta arvatenkin seuraa koronan leviäminen pääkaupunkiseudulla. Samalla helsinkiläiset poliitikot (esimerkiksi Antti Rinne uutisissa, Veronika Honkasalo twitterissä) alkavat vaatimaan Helsingille etuasemaa rokotusten suhteen, että Helsinki pitäisi rokottaa muita ennen, koska Helsinki on päästänyt koronan leviämään pahemmin kuin maakunnat.

        Tämä on uusi ”hieno” keino lisätä poliittista vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Helsinkiläiset eivät halua,että koronapolitiikkaa suunnataan lapsiin ja nuoriin periaastteella ”lääke on maistuttava pahalta, vaikka se tehoaisikaan” samalla kun karaokebaarit, Lapin hiihtokeskukset ja yökerhot ovat auki, koska hallitus ei suostu niiden sulkemiseen. Kouluista ei ole rapostoitu juuri lainkaan tartuntoja, aikuisten juottoloista sitä enemmän hiihtokesku7ksista nyt puhumattakaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Kouluista ei ole rapostoitu juuri lainkaan tartuntoja

        Riippuu tietolähteestä. Tämän [1] mukaan ”oppilaana” oli 1.8 kertaa enemmän tartuntoja kuin ravintoloissa. Ja tämän [2] mukaan oppilaitokset 5%, päiväkodit ”pari prosenttia” ja ravintolat ”pari prosenttia”. Jäljitys ei toimi kattavasti, monia tapauksia ei onnistuta jäljittämään, mistä aiheutuu näillekin arvioille suuret virherajat.

        [1] https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000007770317.html

        [2] https://www.verkkouutiset.fi/joka-toisen-koronatartunnan-lahde-selviaa/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Helsingissä on tutkittu etäopetuksessa olevien nuorten ja lähiopetuksessa olevien nuorten tartuntaqmääriä eikä niissä ole nähty mitään eroa.
        Mihin ylipäänsä perustyuu ajatus, että koulussa olo olisi vaarallisempaa kuin kauppakeskuksessa hengaulu?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Helsinkiläiset eivät halua,että koronapolitiikkaa suunnataan lapsiin ja nuoriin periaastteella ”lääke on maistuttava pahalta, vaikka se tehoaisikaan” samalla kun karaokebaarit, Lapin hiihtokeskukset ja yökerhot ovat auki, koska hallitus ei suostu niiden sulkemiseen. Kouluista ei ole rapostoitu juuri lainkaan tartuntoja, aikuisten juottoloista sitä enemmän hiihtokesku7ksista nyt puhumattakaan.

        En tajua miksi Lapin hiihtokeskukset on otettu tikunnokkaan, ongelmahan ovat siellä sijaitsevat kapakat. Vierailin hiihtokeskuksessa vuodenvaihteessa enkä keksi mistä siellä olisi voinut koronan saada: ulkona hiihtohisseissä ja hiihtoladuilla oli turvaväli ja muutenkin olen ymmärtänyt ettei tauti tartu ulkoilmassa niin tehokkaasti. Baareissa ei kukaan seurueesta käynyt ja ruoat sai tilattua mökille. Riskiryhmäläisiä siellä ei sesonkiaikoina näy. Joulun pyhinä raportoitiin kyllä pienistä maalaiskunnista, kuten Kiteeltä, tartuntoja, koska luonnollisesti ihmiset matkustivat kotiseuduilleen. Näitä ei tietenkään ryöpytetty mediassa, kuten Leviä ja Rukaa, josta ei mitään koronalinkoja kuitenkaan paljastunut.

        Kouluthan pyritään aina kriisiaikana pitämään toiminnassa, koska siten myös vanhemmilla on yksi ongelma vähemmän huolehdittavanaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara: Kouluista ei ole rapostoitu juuri lainkaan tartuntoja

        Suunnilleen yhtä paljon kuin ravintoloista.

        Aina kun tartuntalähteitä selvitellään, sielä on iso pylväs ”ei tietoa” ja ”kotona” ja ”töissä”. Loput on niihin nähden yleensä melko saman kokoisia ja yksinänsä aika pieniä.

        Hiihtokeskuksia niissä ei edes huomata.

        Joten sopivasti valikoiden voidaan aina oma suosikki todeta lähes vaarattomaksi paikaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Sampo Smolander: Samalla helsinkiläiset poliitikot (esimerkiksi Antti Rinne uutisissa, Veronika Honkasalo twitterissä) alkavat vaatimaan Helsingille etuasemaa rokotusten suhteen, että Helsinki pitäisi rokottaa muita ennen, koska Helsinki on päästänyt koronan leviämään pahemmin kuin maakunnat.

        Rokotusjärjestyksessä siirtotyöläiset, jotka kulkevat säännöllisesti edestakaisin kotimaansa ja Suomen väliä, olisi loogista rokottaa ensin, joiden parissa mm. Rauman ja Turun telakoiden tartunnat ovat levinneet. Samoin Helsingin rakennustyömailla. Mutta muiden maiden kansalaiset eivät kuulu Suomen rokotusohjelmaan kai ollenkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Olen odotellut, koska ärhäkät virusmuunnokset alkavat vaikuttaa siellä, missä syntyivät tai minne levisivät Suomea ennen. Briteissä laskua jo pitkään, Belgiassa sama taso jo kauan, Ruotsissa ei ainakaan nousua. Tämä siis Worldometersin tapauskäyristä katsottua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen.

    Rajoituksilla ja lockdowneilla on fyysiseen ja mielenterveyteen kohdistuvat kustannukset. Nämä kustannukset iskevät raskaasti nuoriin – joista monet sairastavat koronaviruksen vähäoireisena tai oireettomana. Iltapäivälehden juttu voi kertoa Matista, joka sairasti rajun koronataudin ja joutui vuodeosastolle. Jutussa ei käsitellä Maijaa, joka sairasti taudin oireettomana. Harmillisesti näitä kustannuksia ulosmitataan seuraavat vuosikymmenet, eikä niitä oikein osata tai viitsitä laskea saati huomioida. Paitsi Helsingissä, jossa jostain syystä halutaan ottaa nyt koppia nuorista lähiopetusten ja harrastusten kautta. Kuntatasolla on käytettävissä sellaista ”ruohonjuuritason” tietoa, joka ei välttämättä kantaudu ministeriöihin asti.

    Rokotukset on aloitettu ikäihmisistä, ja hoivakodit ovat ilmeisesti jo hallinnassa. En ihmettelisi, jos tämä näkyisi kevään mittaan alenevana osasto- tai tehohoidon kuormituksena. Koronavirus leviää influenssan tavoin tehokkaasti hoivakoti- ja palveluasumisessa. Nyt asukkaat sairastavat lievemmän taudin tai välttyvät sairastumiselta.

    Loppukaneettina: HUS julkaisee sivuillaan kerran viikossa statistiikkaa tehdyistä koronatesteistä ja positiivisista tuloksista. On jännittävää havaita, että viikkojen 2-6/21 aikana koronatestien määrä on aika tarkkaan tuplaantunut. Positiivisten tulosten määrä on laskenut 3,3 => 3,1%:in. Tästä syystä en ole kovin huolissani ”havaituista koronatapauksista”, ennen kun tiedän, kuinka monta testiä on tehty, että tapaukset on löydetty. Oletettavaa on, että viikon 8 tapausluvut näyttävät HUS-alueella taas hyviltä, kun testataan vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Vuodenvaihteessa oli arvio, että +70v olisi rokotettu 1. kerran helmikuussa ja siihen on nyt tullut parin kuukauden viive. Siinä ryhmässä olevien suurten ikäluokkien ”pelastuminen” tuo sitten varmaankin vasta tuon vakavien tapauskäyrien kääntymisen laskuun. Eli loppukeväästä/alkukesästä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mahtaako olla noin?

        Omasta lähipiiristäni on viime vuosien aikana menehtynyt kaksi ikäihmistä. Kummatkin olivat vakituisen palveluasumisen piirissä – kansankielellä vanhainkodissa. Kummankin exitus tapahtui sairaalassa/terveyskeskuksessa, jonne ikäihminen oli siirretty vointinsa heikennyttyä.

        Tuntuisi myös epäeettiseltä, ettei mahdollisesti hyväkuntoisellekin hoivakodissa asuvalle ihmiselle tarjottaisi asianmukaista sairaalahoitoa tilanteen niin vaatiessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Aika monella vanhuksella on kirjallinen hoitotahto, joka kieltää elämän keinotekoisen venyttämisen tehohoidolla. Sairaanhopitoa ei yleensäkään tarjota, jos sen ei katsota hyödyttävän potilasta.

        Keväällä näitä hoitosuunnitelmia tehtailtiin kiireellä jopa ihmistä tapaamatta. Oikeusasiamies tähän muistaakseni puuttui.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tutkija Punavuoresta: Positiivisten tulosten määrä on laskenut 3,3 => 3,1%:in. Tästä syystä en ole kovin huolissani ”havaituista koronatapauksista”, ennen kun tiedän, kuinka monta testiä on tehty, että tapaukset on löydetty.

      Jos testit ovat satunnaisia, ei ole syytä huoleen. Jos testausmäärän kasvu johtuu sellaisesta ilmiöstä jonka havaitseminen nostaa siihen liittyvän koronahavainnon todennäköisyyttä, on kasvu todellista.

      Esimerkiksi: jos altistumisien määrä on tuplaantunut, ja siksi testataan kaksinkertainen määrä, on koronatartuntojen absoluuttinen kasvu todellista. Jos testataan tuplasti koska hengitystieinfektioita on liikkeellä tuplasti, ei koronatartuntojen absoluuttinen kasvu ole todellista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kun yli 70-vuotiaat on rokotettu koronan tuottama kuoleman riski putoaa väestötasolla kymmenesosaan.

    Hesarin laskurin mukaan, 50-54-vuotiaat koronan saaneet joutuvat sairaalaan vain 3 kertaa vähemmän todennäköisesti, ja teho-osastolle 3.6 kertaa vähemmän todennäköisesti, kuin 70-74-vuotiaat. Kuolleisuus on 13 kertaa väheisempää. Tästä voi arvailla, että jos koronan annettaisiin nyt ryöpsähtää 5 tai 10 kertaa lajemmalle kuin se tähän asti on levinnyt, niin 50-vuotiaita alkaisi olla sairaaloissa yhtä paljon kuin tähän asti on ollut yli 70-vuotiaita.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000007788481.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. ”Korona-pandemian ikäviä puolia on nuorten tulevaisuuden uhraaminen, jotta ikäihmiset eivät sairastu. Korona on ikäihmisille todella vaarallinen tauti, mutta se on alle 30-vuotiaille jokseenkin harmiton – ei täysin harmiton, mutta kuoleman riskiä ajatellen terveelle nuorelle jokseekin vaaraton. Alle 30-vuotiaiden riski kuolla koronaan on alle tuhannesosa yli 70-vuotiaiden riskistä – niin pieni, ettei sitä oikein pysty tilastoista edes tarkasti laskemaan.”

    Edellä mainitussa päättelyssä on useita eri ongelmia:

    (1) Väitetystä koronan vaarattomuudesta alle 30-vuotiaille ei seuraa sitä, että se olisi vaarallinen vain ikäihmisille. Esimerkiksi Iso-Britannian Imperial Collegen raportin mukaan riski vakavaan tehohoitoa vaativaan sairastumiseen ja kuolemaan kasvaa lukio- tai ammattikouluikäisiin nuoriin nähden huomattavasti suuremmaksi jo työikäisiksi luokiteltavilla ihmisillä [1]. Tähän suuntaan viittaa myös USA:n CDC:n julkaisema data [2].

    (2) Koronan kuvaaminen ”jokseenkin harmittomaksi” pelkästään kuoleman riskin perusteella ei ole sellainen johtopäätös, jonka voisi nykyisellä tieteellisellä näytöllä perustella. Ensimmäiseksi, koronavirus on uusi, eikä sen pitkäaikaisista seurauksista ole voitu kerätä empiiristä näyttöä [3]. Ainakin noin 10 % sairastuneista saa pitkäaikaisia oireita [3]. Koronan pitkäaikaisoireet kuten uupumus, hengitysvaikeudet ja erilaiset neurologiset oireet [4] ovat myös sellaisia, että ne alentavat työkykyä monessa ammatissa tai voivat viedä sen kokonaan. Koska tieteellinen tieto koronan aiheuttamista pitkäaikaisista oireista on rajallista, ei sen perusteella voida tehdä johtopäätöstä, että kaikki koronan aiheuttamat oireet ovat ohimeneviä. Myös koronasta ilman kuolemaa tai koronan oireiden pitkittymistä selviytyvien terveys voi heikentyä pitkäaikaisesti. Tehohoito on elimistölle kova koettelemus, ja sen jälkeen saattaa perusterveellä työikäiselläkin olla edessä pitkä kuntoutus ja toipumisaika [5].

    (3) ”Nuorten tulevaisuuden uhraaminen” on vähintäänkin vahva kärjistys. Yksittäisen lukukauden tai kurssin voi uusia, ja nykyään myös ylioppilaskirjoituksia voi hajauttaa useammalle tutkintokerralle. Taloudellista haittaa ja inhimillistä epämukavuutta tästä tietenkin voi syntyä. Koronan takia työkykynsä menettävät sen sijaan eivät välttämättä saa terveyttään takaisin, ja koronaan kuolevat tulevat olemaan lopullisesti poissa keskuudestamme.

    ”Vuosi ilman kunnollista kouluopetusta ei ole nuorilta ikäluokilta mikään pieni uhraus. Se tulee varjostamaan heidän menestystään meritokraattisessa maailmassamme pitkään. Aivan merkityksetön ei ole nuoruuteen liittyvien riittien – penkkarit, vanhojen tanssit, ylioppilasjuhlat, fuksiaiset ja niin edelleen – jääminen pois. Joulu on joka vuosi, mutta nämä ovat vain kerran elämässä.”

    Kovin kolkko sekä ihmisarvoon välinpitämättömästi suhtautuva on sellainen maailma, jossa yksien taloudellinen tai akateeminen menestys sekä juhliminen priorisoidaan korkeammalle kuin toisten oikeus terveyteen ja oikeus elämään.

    Viitteet
    [1] Report 41: The 2020 SARS-CoV-2 epidemic in England: key epidemiological drivers and impact of interventions, https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/mrc-gida/2020-12-22-COVID19-Report-41.pdf
    [2] Risk for COVID-19 Infection, Hospitalization, and Death By Age Group, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/covid-data/investigations-discovery/hospitalization-death-by-age.html
    [3] Decoding the unknowns in long covid, https://www.bmj.com/content/372/bmj.n132
    [4] Pitkäkestoinen COVID-19, https://www.duodecimlehti.fi/duo16034
    [5] Mistä se tuli? Petri Mikkonen oli koronan vuoksi teho-osastolla kuusi viikkoa, https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/32f46fcc-5f59-4e63-b3c9-d26036c61983

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Soininvaaran kirjoituksesta:

      ”Aivan merkityksetön ei ole nuoruuteen liittyvien riittien – penkkarit, vanhojen tanssit, ylioppilasjuhlat, fuksiaiset ja niin edelleen – jääminen pois. Joulu on joka vuosi, mutta nämä ovat vain kerran elämässä.”

      Nuo nyt tuskin ovat isoimpia murheita. Kyllä se arki, jossa toisia ei päästä kohtaamaan, on nuorista yleensä paljon isompi ongelma kuin muutaman juhlapäivän jääminen väliin – joista osaa voi juhlistaa kuitenkin etäversion kautta. Toki esim. jotkut koulukiusatut ovat sanoneet korona-ajan olleen aiempaan verrattuna juhlaa, mutta pääosaa etäkäytännöt ovat haitanneet. Yhtä lailla esim. hautajaiset ovat vain kerran elämässä, ja osallistumisoikeus monen tutun hautajaisiin on koronaperusteella jäänyt monelta väliin. Valmistumista nykyaikana moni pää juhlimaan niin alakoulun, yläkoulun, toisen asteen kuin korkeakoulustakin valmistuessaan. Jos tilanne ei jatku kolmea vuotta, niin samat naamat, joilta jäi yläkoulun valmistumisjuhliminen väliin, pääsevät juhlimaan kuitenkin toiselta asteelta valmistumista, ja läsnä olevat yo-juhlat väliin jääneistä monet pääsevät juhlimaan korkeakoulusta valmistumista.

      Fuksiaiset ovat edellä mainituista poiketen olleet osalle opiskelijoista myös negatiivinen kokemus, ja se on kai osalle ihan helpostuskin, että jäävät väliin. Taannoisessa kyselyssä joka kymmenes fuksiaisiin osallistunut kertoi saaneensa osakseen seksuaalista häirintää fuksiaisten aikana. Etäaikana näin ei liene ollut, ja etäajan jälkeen toivottavasti toiminta jatkuu asiallisemmin, kun typerimmät perinteet, kuten joitain opiskelijoita muiden edessä pahiten nöyryyttävimmät perinteet ehkä jäävät pysyvästi pois. Tai sitten ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Minua on myös kiusannut yksipuolinen uutisointi koronan aiheuttamasta sairaudesta. Se on omiaan tekemään ihmisistä välinpitämättömiä, eikä monet ei tajua mennä testiin, koska annetaan ymmärtää, että korona on kaikilla paha kuin rutto. Todellisuudessa tosi moni on hiljainen taudin kantaja, ilman että saa mitään oireita koskaan. Tauti ilmenee heillä vain positiivisesta testituloksesta

    Toisilla on vain pieniä flunssamaisia, influenssamaisia, sekä myös epätyypillisiä oireita, kuten ripulia, pahoinvointia ja päänsärkyä. Väitän että median uutisoinnin vuoksi, joka on keskittynyt tehotapauksiin, ihmiset eivät tiedä näistä epätyypillisistä oireista, eivätkä tule testatuksi.
    Miksi julkisuudessa haastatellaan vain niitä, joilla oli vakava korona? Jos haastateltaisiin lievän koronan saanutta, se olisi informatiivisempaa, kun ihmiset tietäisivät, millä oireilla kannattaa koronaa epäillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Naispoliitikolle olisi poliittinen itsemurha sanoa tai ehdottaa jotain sellaista, jota hänen kannattajansa pitäisivät sydämettömänä. Jollain Jan Vapaavuorella ei tällaista pidäkettä ole. Ehkä häneltä oikeastaan kaivataankin hieman äijämäistä otetta. Tämä johtaa sellaiseen politiikkaan, jota olemme koronan kohdalla saaneet seurata. Ja sellaisiin poliittisiin erimielisyyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Timo A.:
      Naispoliitikolle olisi poliittinen itsemurha sanoa tai ehdottaa jotain sellaista, jota hänen kannattajansa pitäisivät sydämettömänä. Jollain Jan Vapaavuorella ei tällaista pidäkettä ole. Ehkä häneltä oikeastaan kaivataankin hieman äijämäistä otetta. Tämä johtaa sellaiseen politiikkaan, jota olemme koronan kohdalla saaneet seurata. Ja sellaisiin poliittisiin erimielisyyksiin.

      Marin sanoi jokseenkin ensimmäisessä tiedostustilaisuudessaan että korona ei ole suuri uhka koska siihen kuolevat lähinnä vanhat ja sairaat. Ei tuo minusta sisällöltään ole vähemmän armottoman kuuloista kuin mitä Vapaavuori sanoo ja Marin pääsi tuosta jokseenkin epäkorrektista ilmauksestaan ilman minkäänlaista kohua, zero, nil. Luulen että mies/nais ja asiakysymyksiä tärkeämpi on esiintymistaito joka on Marinilla aivan eri sfääreistä.Vastahakoisesti täytyy ihailla kun Marin pystyy olemaan täysin uskottavasti oppositiossa itsensä kanssa vaatiessaan omalta hallitukseltaan toimia. Enkä muista suoralta kädeltä yhtäkään pääministeriä joka olisi syyttänyt oppositiota siitä että hallitus ei saa lakeja säädettyä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mitä milloinkin on mahdollista sanoa, on sidoksissa aikaan ja siihen, mitä ihmiset haluavat kuulla. Kun etäkouluun mentiin, saimme tietää, että se on hyvä ratkaisu ja oppimisen kannalta oikeastaan parempikin kuin lähikoulu. Jonka uudenaikaiset menetelmät ja tilat eivät oikein mahdollista koronan kannalta turvallista ympäristöä.

        Susanna Koskelta riitti yksi ainoa lause tv-ohjelmassa ja poliittinen ura oli siinä. En kyllä ole ollut tietoinen Marinin yllä mainitusta lausumasta. Pari muuta THL:n suuhunpanemaa kyllä muistan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Korona on hengenvaarallinen ikäihmisille, mutta kyllä sairaalat voivat täyttyä nuoremmillakin. Pitkäaikaiskorona on luonteeltaan pysyvä vaurio vaikka moni toipuu siitä. Ruotsissa on paljon kokemusta tästä. Siellä on lähes 100 000 jolla on diagnoosi. Seuraava sivusto joka on lääkereiden ylläpitämä kertoo enemmän aiheesta.

    https://www.langtidscovid.se/

    Sieltä käy ilmi että tauti ei ole ohitasemenevä monille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikael:
      Ruotsissa on paljon kokemusta tästä. Siellä on lähes 100 000 jolla on diagnoosi.

      Mistä tämä luku on peräisin? En löytänyt sivustolta tuollaista tietoa, mutta oli siellä viittaus brittitutkimukseen, jossa on arvioitu (kiinnittäisin vähän huomiota tähän sanavalintaankin eli kyseessä ei ole varma tieto) että 10 % tartunnan saaneista kärsii jonkinasteista pitkäaikaisoireista. Ruotsin tartuntaluvuilla se tekisi n. 64 000, ei 100 000. Ei sillä, että 64 000 olisi sinänsä pieni lukema, mutta on siinä kuitenkin vielä iso ero 100 000:een.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jaakko K: Mistä tämä luku on peräisin?

        En muista, mutta seuraavalla sivulla arvioidaan että voisi olla niin moni kuin 150 000 pitkäaikaissairaita covid-19:ssa Ruotsissa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

        Ongelma sinun laskelmien kanssa on että ilmeisesti lähdet todettujen tapauksien määrästä, kun todellinen määrä sairastuneita Ruotsissa on paljon isompi.

        Pitkäaikaiscovid on vakava sairaus. Siskoni sairastui viime vuoden maaliskuussa, eikä vielä ole merkkejä toipumisesta. Hänellä on jatkuva kuume, hermosärkyjä ja keskittymiskyky on mennyt. Hän juuri ja juuri jaksaa olla perheensä kanssa. Sanomatta selvä on että hän ei voi olla työssä. Pahimmassa tapauksessa koko elämä on pilalla, mutta toivomme parasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mikael: En muista, mutta seuraavalla sivulla arvioidaan että voisi olla niin moni kuin 150 000 pitkäaikaissairaita covid-19:ssa Ruotsissa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

        Ongelma sinun laskelmien kanssa on että ilmeisesti lähdet todettujen tapauksien määrästä, kun todellinen määrä sairastuneita Ruotsissa on paljon isompi.

        Pitkäaikaiscovid on vakava sairaus. Siskoni sairastui viime vuoden maaliskuussa, eikä vielä ole merkkejä toipumisesta. Hänellä on jatkuva kuume, hermosärkyjä ja keskittymiskyky on mennyt.Hän juuri ja juuri jaksaa olla perheensä kanssa. Sanomatta selvä on että hän ei voi olla työssä. Pahimmassa tapauksessa koko elämä on pilalla, mutta toivomme parasta.

        Covid-tauti voi johtaa kuolemaan tai olla oireeton ja ilmeisesti kaikkea siltä väliltä. ”Long covid” voi myös olla vakava tai sitten ei kovin vakava, ymmärtääkseni tuo 10 % pitää sisällään kaikki, jotka kärsivät yhdestä tai useammasta oireesta vähintään – no unohdin jo montako viikkoa. Minusta olennaista olisi tietää, kuinka suuri osa on sisaresi kaltaisia vakavista oireista kärsiviä. 100 000 heitä ei ainakaan ole. Siinä mielessä noita lukuja ei pitäisi heitellä noin vain, vaikka toki ymmärrän huolesi koska asia koskettaa sinua noin läheisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Tämä on se asia joka ainakin omaa toimimista hillitsee vaikka isovanhemmat on jo rokotettu. Riski että virus jää jylläämään vuosiksi (tai pahimmillaan loppuelämäksi tyyliin herpes ja vastaavat?) tehden kaikenlaista jäynää ei tunnu lainkaan houkuttelevalta ajatukselta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Oikein kiva Osmo, kun kirjoitat asioita faktapohjaisesti. Maailma matemaattis- ja luonnontieteellisesti tarkisteltuna luo parhaimman kuvan kokonaisuudesta ja tekee siitä ymmärrettävää.

    Koronasta:
    Olen mahdollisesti sairastanut Koronan. Sain tartunnan viime keväällä (maalis-huhtikuun vaihteessa) metrossa. En baarissa tai kuntosalilla, vaan METROSSA. Vastapäätä istunut yski ja mahdollisesti silloin sain tartunnan.

    Oireena olivat pari päivää kuumetta, jonka aikana päänsärkyä, kurkkukipua, nenä tukossa (eli en maistanut mitään) ja keuhkoja särki. Lisäksi yskitti ja erityisesti puhuessa. Kuume ja oireet poistuivat kahden päivän jälkeen, mutta kuiva pikkuyskä jatkui kaksi viikkoa. Tämän ajan olin omaehtoisessa karanteenissa pari viikkoa. Olen keski-ikäinen, jolla on suhteellisen terveet elämäntavat. Tarinani lienee yleistä, miten Korona sairastetaan? Vai onko?

    Maa kiinni?
    Kuinka sattuikaan. Tällä viikolla HS kirjoitti, että: ”Rauman telakalla on todettu jo 230 koronavirustartuntaa”. Lukiessani Rauman telakasta, jossa sairastuneet eivät edes tiedä olevan sairaita, herää kysymys, MITÄ IHMETTÄ? Tästäkin seuraa Satakunnan rajoituksien tiukennus, jos mieletöntä leviämisvaiheen mittaria ”tartuntoja per asukasluku” seurataan sokeasti. Yhden (1) työpaikan koronalinko edustaa yli 2/3 Satakunnan sairastavuudesta. Tämän luvun perusteella koko Satakunta on joutumassa tiukkojen rajoitusten kohteeksi. Sen sijaan tiukasti valvottu telakan sairastuneiden karanteeni olisi oikea ratkaisu. Kummallista tässä on, että kukaan mediasta ei kysele mitään luvuista? Tai vaikka telakan työntekijöistä ja koronasta, kysyen: Kuinka voi sairastaa Koronaa, eikä edes tiedä olevansa sairas?

    Entäpä rajoitukset? Onko rajoituksilla kustannuksia ja arviota mitä tämä maksaa?
    Pitäisi arvioida. Rauman telakan sairastuneita kummastellessa, ei voi kuin ihmetellä, kuinka valtiovalta voi ottaa lainaa kahden vuoden aikana lähes 40 mrd ja julkinen sektori viskoo rahaa minne sattuu. Lainanoton lisäksi rajoituksien vaikutukset ovat tulevaisuudessa. Emme tiedä, kuinka paljon vuosi on vaikuttanut mielenterveyden, kansanterveyden ja yleiseen hyvinvointiin. Tai yrittämiseen. Jäävätkö vain isot ketjut palvelemaan meitä? Pienellä kivijalkayrityksellä, joka on kolme työntekijää työllistänyt ei välttämättä ole kassassa rahaa vuoden liikevaihdon putoamiseen 50-80%. Onko vaara, että uhraamme sukupolvia siihen, että kukaan ei Koronaan sairastu? Vieläpä Rauman esimerkin mukaisin oirein.

    Minusta?
    Saatan olla väärässä, mutta yleisvaaralliseksi taudiksi luokitellun pitäisi aiheuttaa vakavia oireita kaiken ikäisille, siihen sairastuneille. Kuten malaria ja Ebola. Emme ole silti kieltäneet kansalaisia matkustamasta, malaria alueille. Rajoituksien arvaamattomuus suututtaa. On kohtuutonta, jos pk-seudun radanvarsi tartuntojen johdosta tai itäkeskuksen ryppäiden vuoksi suljetaan Uudenmaan liikuntapaikat ja baarit, ajaen yrittäjät perikadon partaalle. Sairaalassa on noin 100 vuodepotilasta Koronan vuoksi ja kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta. Elinikäodote Suomessa ja Ruotsissa on hieman yli 81v. Silti julkisvalta on suunnittelemassa ja/tai toteuttamassa Uudellemaalle valtaisaa määrää lisärajoituksia. Rajoitukset kohdentuvat erityisesti yksityiselle sektorille, aiheuttaen kansanterveydellisiä haittoja liikuntamahdollisuuksien puuttumisen johdosta. Silti yleinen hurskas keskustelu veisaa: ”No mut ravintolat ja kuntosalit kiinni ni kyl se siitä”.

    Lukuja?
    Ruotsin luvut ovat mielestäni erittäin hyviä tilastolliseen seurantaan. Myös THL:n sivut kertovat erinomaisesti, millaista on influenssaoireet tai arvio siitä, missä kunnossa Koronaan kuolleet mediaani-iältään ovat.

    Oma elinikäennuste?
    Tein HS:n testin ja minun ennustettu elinikäodotteeni on 83 vuotta. Elinikäni on vuoden vähemmän, kuin Koronaan mediaanikuolleiden ikä. En ole tehnyt elinikäennuste testiä nyt ja elinikäodote on tehty ennen korona-aikaa. Koronarajoituksien aikana olen noudattanut ohjeistusta, siirtynyt etätyöhön ja liikkumisen määrä on pudonnut aikaisemmasta. Harmillista, sillä päivittäisten askareiden ja askelien määrät jäävät neljän seinän sisälle.

    Piikkiä odotellessa ja vaikka Sputnikkia! Tietysti olisi kiva, jos olisi johdonmukaiset rajoitukset ja luotettava viestintää ilman sensaatiohakua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osaisiko joku sanoa, mistä löytyy tieto, miten paljon ihmisiä on sairaalahoidossa liittyen koronarokotteen sivuvaikutuksiin?
    Suomessa on kuitenkin annettu jo yli 300 000 rokotetta, joten varmaan rokotetuista osa on saanut sairaalahoitoa vaativia sivuvaikutuksia.

    Toinen kysymys: jos rokotettu menee koronatestiin, niin antaako testi positiivisen koronatuloksen? Rokotetullahan pitäisi olla varmaankin vasta-aineita veressä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rokotteen aiheuttamiin positiivisiin testeihin liittyen. Forbesin mukaan rokote ei aiheuta positiivista testitulosta:

      ”The two Covid-19 vaccines (Pfizer/BioNTech and Moderna) currently authorized for use in the United States are mRNA-based vaccines. They do not consist of the entire genome of the SARS-CoV-2 virus, which causes Covid-19. Instead, these vaccines are made of a small region of the viral genome, which enters the host cell and “tricks” the cell into making a specific viral protein (i.e., the Spike protein) against which an immune response is generated. RNA molecules are inherently unstable, being targeted by enzymes that can degrade the RNA within hours. Therefore, mRNA-based vaccines will not cause a Covid-19 PCR test to be positive.”
      -Forbes

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Vastailen itse näihin jos joku muu sattuu olemaan kiinnostunut samasta asiasta 🙂

      Ilmeisesti kuitenkin vasta-aine -testissä voidaan saada aikaan positiivisa tuloksia ihan vain rokotuksen vaikutuksesta:
      No, the vaccine won’t cause you to test positive on a COVID-19 viral test, such as the PCR or antigen tests. However, you may test positive for the antibody test, due to developing an immune response.
      https://www.ucf.edu/coronavirus/question/will-the-covid-19-vaccine-cause-me-to-test-positive/

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Perussuomalaisia lukuunottamatta kaikki halusivat siirtää vaaleja. Sinänsä tällä pienellä siirrolla ei ole mitään merkitystä, sillä se on aika sama vedetäänkö yksi kesäkuukausi uudella vai vanhalla porukalla.

    Kuitenkin se vaalilain muutos huolestuttaa. Meneekö demokratia pesuveden mukana?
    Antaako uusi laki mahdollisuuden poistaa vaalit liian kevyesti?

    Sinänsä nyt suomessa on reilu kymmenen prosenttia rokotettu pitäen sisällään koko kriittisen henkilökunnan ja pahimmat riskiryhmät. Jostain syystä silti ei nähdä sitä, että tämä alkaisi olemaan jo ohi. Jotenkin vaikuttaa, että julkisuudessa olisi nyt ajatus, että kaikki pitää rokottaa. Tuskin lapsia ja nuoria aikuisia rokotetaan, vaikka rokotteita olisi. Se ”kaikki on rokotettu” tulee vastaan nopeammin kuin uskotaan. Jo nyt on suurimmat hyödyt rokotteesta saatu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sahi:
      Sinänsä nyt suomessa on reilu kymmenen prosenttia rokotettu pitäen sisällään koko kriittisen henkilökunnan ja pahimmat riskiryhmät. Jostain syystä silti ei nähdä sitä, että tämä alkaisi olemaan jo ohi. Jotenkin vaikuttaa, että julkisuudessa olisi nyt ajatus, että kaikki pitää rokottaa. Tuskin lapsia ja nuoria aikuisia rokotetaan, vaikka rokotteita olisi. Se ”kaikki on rokotettu” tulee vastaan nopeammin kuin uskotaan. Jo nyt on suurimmat hyödyt rokotteesta saatu. Sinänsä tällä pienellä siirrolla ei ole mitään merkitystä, sillä se on aika sama vedetäänkö yksi kesäkuukausi uudella vai vanhalla porukalla.Kuitenkin se vaalilain muutos huolestuttaa. Meneekö demokratia pesuveden mukana?
      Antaako uusi laki mahdollisuuden poistaa vaalit liian kevyesti?

      Kaikkia väestöstä ei pyritä rokottamaan mutta 10% väestön rokottaminen ei riitä vaan tavoite on se kun yli 70% suomalaisista on rokotettu niin kriittinen yläraja olisi saavutettu. Lapsia ei tietääkseni vielä rokoteta pitkään aikaan ja lapsille pitää kehittää oma rokote. Nuorten aikuisten rokottaminen tulee heti kun massarokotukset alkavat kun riskiryhmään kuuluvat on saanut rokotettua. Sekin tulee kohtaa ajankohtaiseksi kun Suomessa on rokotettu jo kohta puoli miljoonaa ihmistä. Mutta tavoite on on 70% jota e ei ole vielä saatu. Kyllä vaalien siirrolla merkitys kun massarokotukset alkavat heti kun riskiryhmä on rokotettu.Myös riskiryhmän ulkopuolella olevat ihmiset ovat äänestäjiä ja heilläkin on riskinsä saada virus jopa kaupan jonoissa julkisessa liikenteessä. En kuulu riskiryhmään mutta henkilökohtaisella kokemuksella voin tämän todeta että riski on olemassa ihan kaikilla väestönryhmillä.Toki mikä on mahdollisuus menehtyä virukseen on toki isot eri väestönryhmillä ja riskiryhmillä siinä on suurimmt riskit. Demokratia tuskin menee pesuveden mukana kun vaaleja siiretään itse asiassa vain 2 kuukaudella. Demokratian mitätöinti tarvitsisi isompia toimenpiteitä kuin tämä. Suomen poliittinen historia tuntee vuoden 1973 presidentinvaalien poikkeuslaki valinnan joten tämä siirto on vain ajankohdan siirtäminen ei varsinaisten vaalien siirtämistä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Suomen poliittinen historia tuntee vuoden 1973 presidentinvaalien poikkeuslaki valinnan joten tämä siirto on vain ajankohdan siirtäminen ei varsinaisten vaalien siirtämistä.

        Vuoden 1973 vaalien siirto tehtiin edellyttäen presidentinvaalien poikkeuslaille eduskunnassa viiden kuudesosan määräenemmistökannatusta, eli samoja äänikynnyksiä kuin vaaditaan perustuslakia muutettaessakin. Lopulta 170 äänesti esityksen puolesta, 28 vastaan ja 1 tyhjää, ja vaadittu määräenemmistö toteutui. Perussuomalaisilla on yksinään yli kuudesosa ääniä nykyisessä eduskunnassa, jolloin se pystyisi estämään viiden kuudesosan määräenemmistön saamisen vaalilakimuutoksille. Vaalien siirrosta pyrittäneen säätämään nyt normaalina lakina, jonka muuttamiseen tarvitaan vain enemmistö eduskunnasta esityksen taakse.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. sit: Vuoden 1973 vaalien siirto tehtiin edellyttäen presidentinvaalien poikkeuslaille eduskunnassa viiden kuudesosan määräenemmistökannatusta, eli samoja äänikynnyksiä kuin vaaditaan perustuslakia muutettaessakin. Lopulta 170 äänesti esityksen puolesta, 28 vastaan ja 1 tyhjää, ja vaadittu määräenemmistö toteutui. Perussuomalaisilla on yksinään yli kuudesosa ääniä nykyisessä eduskunnassa, jolloin se pystyisi estämään viiden kuudesosan määräenemmistön saamisen vaalilakimuutoksille. Vaalien siirrosta pyrittäneen säätämään nyt normaalina lakina, jonka muuttamiseen tarvitaan vain enemmistö eduskunnasta esityksen taakse.

        Tuosta viisi kuudesosa määräenemmistöstä on tietääkseni luovuttu nykyisessä perustuslaissa koskien tavallisten lakejen muuttamisessa. Vuoden 1973 poikkeuslaki säädettiin vanhan 1919 valtiomuodon viiden kuudesosan määräenemmistöllä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Voisitko Osmo avata joko kommentilla tai erillisellä kirjoituksella, että mikä järki on toisten annosten antamisella, jos ensimmäinen jo antaa 85% suojan ja rokotteiden määrä on pullonkaula. En ole nähnyt tästä mitään keskustelua. Toisia annoksia vaan ollaan antamassa, koska niitä ollaan antamassa.

    Amatööriepidemilogina luulisi, että tauti häipyy kokonaan jo tuolla 85% suojalla. Ja kun toisen annoksen jälkeenkään riskiryhmien suoja ei ole 100-prosenttinen, niin luulisi teitä suojattavan paremmin, jos tautia ei ollenkaan ole saatavilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Voisitko Osmo avata joko kommentilla tai erillisellä kirjoituksella, että mikä järki on toisten annosten antamisella, jos ensimmäinen jo antaa 85% suojan ja rokotteiden määrä on pullonkaula.

      Kirjoitin täällä jo, että toista annosta kannattaa ehkä venyttää tai ainakin käyttää kaikki rokotteet heti eikä panna toista anosta varastoon odottamaan sitä toista annosta. Minun osaamiseni ei riitä siihen, onko toinen onnos peräti turha, eikä sitä kai tiedä kukaan, koska sitä ei ole kokeiltu. Nyt toinen annos annetaan 12 viikon kuluttua. Kesälä rokotteista ei pitäisi olla sanottavaa pulaa. Ehkä tuon 12 viikon voisi venyttää samantien 20 viikoksi.
      Uusintarokotukseen onhyvä varautua muutenkin. Influenssarokotuskin pitää ottaa joka vuosi uudestaan, koska virus keksi vuosittain uuden juonen läpäistäkseen immuunipuolustuksemn. .

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Varsin mielenkiintoinen on tämänpäivän Iltalehden juttu. Suomalaisrokotteen kehittäjät sanovat haastattelussa että rokote voisi olla jo valmis jos sen kehitykseen olisi saatu rahoitusta rajatta, siis Suomen mitassa rajatta, puhuttiin 100 miljoonasta massatuotantoon asti ja kallein siitä on kolmosvaiheen testit, 60 miljoonaa.

    Ministeriön mukaan EU:n kilpailulainsäädäntö estää suoran valtionrahoituksen.

    Tämähän on oikeaa painajaista. Taistelu ei ole ainoastaan virusta vaan joustamatonta byrokratiaa vastaan. Miten asiat voivat olla näin?

    Ja eikö Suomi ole tässä nyt aivan liian ortodoksinen, eikö tämä olisi mitä helpoin kiertää? Tehdään vaikka tilaus joka maksetaan etukäteen. Tai suunnattu osakeanti jossa valtio ostaa osakkeita niin kovaan hintaan että saadaan tehtyä loppuun. En usko että komissio ainakaan nykytilanteessa syynäisi tällaisia rahoja turhan tarkkaan. Saksa laittoi ymmärtääkseni 700 miljoonaa valtion rahaa vastaavassa tilanteessa.

    Eihän tuo arpa välttämättä voita mutta 100 miljoonaa on aivan naurettava summa verrattuna koronan aiheuttamiin kuluihin. Ja osa rahoitustakin tuntuu olevan perustelemattomia, esimerkiksi ylimääräinen miljardi kuntien talouteen yli sen mitä koronasta tulee lisätuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. K.k:
      Ministeriön mukaan EU:n kilpailulainsäädäntö estää suoran valtionrahoituksen.
      Tämähän on oikeaa painajaista. Taistelu ei ole ainoastaan virusta vaan joustamatonta byrokratiaa vastaan. Miten asiat voivat olla näin?

      Tehdään vaikka tilaus joka maksetaan etukäteen. Tai suunnattu osakeanti jossa valtio ostaa osakkeita niin kovaan hintaan että saadaan tehtyä loppuun. En usko että komissio ainakaan nykytilanteessa syynäisi tällaisia rahoja turhan tarkkaan. Saksa laittoi ymmärtääkseni 700 miljoonaa valtion rahaa vastaavassa tilanteessa.

      EU:n kilpailulainsäädäntö estää suoran valtiorahoituksen vain siinä tapauksessa että se menisi vain yhdelle tietylle yhtiölle. Kyllä byrokratia on joustava mikäli tuki menee kaikkiin rokote tutkimuksiin ei vain yhdelle. Tämä on luotu sen takia ettei synny protektionismia.

      Suomessa voidaan tukea omaa rokotetutkimusta ja tuotekehitystä julkisella rahoituksella mutta emme voi Suomessa suosia pelkästään yhtä rokotetta julkisilla tuilla ja julkisilla ostoilla. Rahoitus voi tulla ulkomailta tai kotimaasta mutta suora tuki yhdelle yhtiölle pelkästään sen rokote tuotantoon on vastoin EU kilpailulainsäädäntöä. Ei Saksakaan tue vain yhden yhtiön rokotetta vaan tuki on avointa kaikille jotka kehittävät rokotetta .

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.