Avainsana: Veikkaus oy

Mitä tehdä veikkausvoittorahoille?

Hal­li­tus aset­ti vuo­den lop­ul­la viiden muinaisen min­is­terin työryh­män pähkäilemään, mitä tehdä veikkausvoit­to­varoille ja niil­lä tue­tulle toimin­nalle, kun rahapelien tuot­to on pienen­tynyt kovasti ja pienen­tyy toiv­ot­tavasti jatkos­sa lisää.

Kokoon­nuimme Erk­ki Liikasen johdol­la. Mui­ta mukana ole­via oli­vat Kale­vi Kivistö, Liisa Hyssälä, Ulla-Maj Wideroos ja minä. Työryh­mä luovut­ti tänään miet­intön­sä Anni­ka Saarikolle. Se on luet­tavis­sa tästä.

Kir­joitin, että rahapelien tuot­to toiv­ot­tavasti piene­nee edelleen. Se on oma mielip­i­teeni ja perus­tuu saa­maamme selvi­tyk­seen, jon­ka mukaan tuo­to­s­ta ainakin puo­let tulee pelion­gel­maisil­ta. Pelion­gel­mais­ten tilanteen kor­jaami­nen on han­kalaa niin kauan kuin rahat on kor­vamerkit­ty hyvi­in tarkoituk­si­in. Kir­joitin asi­as­ta täl­lä blogilla vuon­na 2019 Mitä ajat­te­len veikkauk­sen monop­o­lista, enkä ole mieltäni muuttanut.

On väitet­ty, että veikkaus­mo­nop­o­lin EU-kelpoisu­us menee, jos rahat menevät val­tion poh­jat­tomaan kas­saan, eivätkä kansalaisjär­jestö­jen tukemiseen. Saa­mamme selvi­tyk­sen (Allan Rosas) mukaan asia ei ole näin. Monop­o­lia voi perustel­la vain peli­hait­to­jen ja rikol­lisu­u­den tor­jun­nal­la. Hyvi­in tarkoituk­si­in tule­vat tuo­tot ovat monop­o­lin myön­teinen sivu­tuote, ne eivät saa olla monop­o­lin peruste. Tätä taus­taa vas­ten maal­likos­ta tun­tu­isi tur­val­lisem­mal­ta, että tuo­tot menevät val­tion poh­jat­tomaan kas­saan sen sijaan, että kansan­ter­veystyön tai nuoriso­toimin­nan rahoi­tus on niistä suo­raan riippuvainen.

Mei­dän tehtävämme ei ollut arvioi­da Veikkaus oy:n toim­intaa – omis­ta­jao­h­jauk­seen liit­tyvät kysymyk­set oli rajat­tu meiltä pois. Tässä yhtey­dessä tuli kuitenkin ilmeisek­si, että peli­tuo­tot eivät vält­tämät­tä vähenisi, vaik­ka monop­o­lista siir­ryt­täisi­in Ruotsin tavoin lisenssi­jär­jestelmään, mut­ta hait­to­jen tor­jun­ta voisi käy­dä juris­tive­toises­sa maas­samme vielä vaikeam­mak­si. Ruot­sis­sa ongelmapelaa­jia yllytetään käyt­tämään viimeiset ropon­sa uhkapelei­hin Suomeen näh­den 30-ker­taisel­la mainosbudjetilla.

Tehtävämme ei ollut myöskään päät­tää, mitä jär­jestöjä tue­taan ja mitä ei. Kiitos vain niistä kym­menistä kir­jelmistä, jos­sa jär­jestöt peruste­liv­at tarpeel­lisu­ut­taan. Ne oli lähetet­ty väärään osoitteeseen.

Kor­vamerkin­nän perusteet

Jär­jestöt ovat pitäneet siitä, että veikkausvoit­tora­hat on kor­vamerkit­ty, kos­ka näin niiden rahoituk­sen ei tarvitse kil­pail­la muiden hyvien asioiden kanssa val­tion bud­jetis­sa. Sos­terin edus­ta­ja toisti tämän kan­nan tänään. Tätä argu­ment­tia voi toki käyt­tää myös päin­vas­taisen kan­nan perustelemiseen. Sen mukaan on väärin, että vaikka­pa Oop­per­an rahoi­tus sivu­ut­taa kor­vamerkin­nän ansioista las­ten­suo­jelun määrära­hat. Ratio­naalises­sa maail­mas­sa kaik­ki menot oli­si­vat samal­la viivalla.

Emme kuitenkaan elä ratio­naalises­sa maail­mas­sa. Kuin rahas­ta tulee pulaa – ja kos­ka ei tulisi – hallinnon omat menot osoit­tau­tu­vat aina tärkeäm­mik­si. Kun Helsingiltä lop­pui­v­at 1990-luvul­la rahat, omia työ­paikko­ja suo­jelti­in ja uhrat­ti­in ostopalve­lut, vaik­ka ostopalve­lut oli­vat palvelu­jen kannal­ta parem­paa rahankäyttöä.

Jär­jestöavus­tuk­set ovat osit­tain hyvin tuot­tavaa, kos­ka jär­jestöt pystyvät organ­isoimaan pienel­lä rahal­la suuren määrä vapaae­htoistyövoimaa. Tämä ei koske kaikkia jär­jestöjä. Kansalaisjär­jestöt ovat inno­vati­ivisem­pia ja vikkeläli­ikkeisem­piä kuin julki­nen hallinto. Van­ha kansalaisy­hteiskun­ta tuot­taa moni­ar­voisen ja moniäänisen yhteiskunnan.

Tätä ei pidä mitenkään roman­ti­soi­da. Eivät kaik­ki kansalaisjär­jestöt ole mitään pyhimyk­siä. Työmme ollessa vielä kesken Allergia‑, iho- ja ast­mali­it­to havain­nol­listi tätä ongel­maa tehokkaasti.

Joil­lakin aloil­la jär­jestöjä on yksinker­tais­es­ti liikaa, jol­loin päällekkäi­nen hallinto tuot­taa tehot­to­muut­ta. Rahan­jaos­sa suosi­taan ehkä liikaa van­ho­ja jär­jestöjä sil­loinkin, kun aika on kulkenut niiden ohi. Onnek­si veikkausvoit­tora­ho­ja ei ollut 1930-luvul­la. Meil­lä olisi muuten vah­va jär­jestökent­tä tuke­mas­sa tuberku­loosipoti­lai­ta. Antibiootit nujer­si­vat tuberku­loosin ja rokote polion. Sen jäl­keen kehit­tynyt lääke­hoito on nujer­tanut muitakin vaikei­ta sairauk­sia, mut­ta ei niiden jär­jestö­jen rahoitusta.

Neljä vai­h­toe­htoa

Tutkimme neljää vaihtoehtoa

  • Ei tehdä mitään vaan jatke­taan kuten ennen ja toiv­otaan, että köy­hä kansa alkaa taas haaska­ta vähiä raho­jaan uhkapeleihin
  • Siir­retään veikkausvoit­tora­hat yleiskat­teel­lisik­si heti ja jär­jestöavus­tuk­set val­tion nor­maaleik­si budjettimenoiksi.
  • Siir­retään veikkausvoit­tora­hat yleiskat­teel­lisik­si valmis­telun jäl­keen ja kehitetään siir­tymäkau­den aikana peri­aat­teet järjestöavustuksille
  • Siir­retään yleiskat­teel­lisik­si joitain nyt rahoite­tu­ista menoista (Suomen Akatemia, Koti­mais­ten kiel­ten keskus jne) ja jatke­taan muiden osalta kuten ennen.

Pidimme vai­h­toe­htoa kolme parhaana ja kehitimme sitä pidem­mälle kuin muita.

  1. Toivon vakaasti, ettei vai­h­toe­hto 1 toimisi vaan pysty­isimme kitkemän peli­hait­to­ja tehokkaasti.
  2. ei olisi hyvää hallintoa, kos­ka bud­jet­ti­ra­hoituk­sen peri­aat­tei­ta ei ehdit­täisi kir­ja­ta lakiin.
  3. Tämä olisi hyvä
  4. Tämä vai­h­toe­hto sisältäisi kaikkien vai­h­toe­hto­jen huonot puo­let ja tuot­taisi jatku­vaa rajan­ve­toa siitä, mitä rahoite­taan ja mitä ei.

Pidimme tärkeänä suo­jel­la jär­jestöra­hoi­tus­ta äkil­lisiltä poli­it­tisil­ta muu­tok­sil­ta. Niitä ei voi irrot­taa kokon­aan demokraat­tis­es­ta harkin­nas­ta, mut­ta esitämme par­la­men­taarista neu­vot­telukun­taa käsit­telemään asi­aa. Eduskun­nan voima­suh­teet ovat kuitenkin vakaampia kuin hal­li­tus­po­h­ja. Esitimme myös harkit­tavak­si, voisi­vatko bud­jet­tike­hyk­set olla tästä osin vaa­likaut­ta pidem­piä, niin kuin eräät puo­lus­tusvoimien ja tien­pidon määrära­hat ovat.

Suos­tu­in tähän työryh­mään aikanaan vähän pitkin ham­pain, kos­ka oletin han­kkeen ole­van todel­la työläs. Meil­lä oli kuitenkin eri­no­mainen sih­teeri, Teemu Pekkari­nen, joka teki raskaan työn, mut­ta otti mei­dän ohjeemme tun­nol­lis­es­ti huomioon. Jotain hyö­tyä siis korona-pan­demi­as­takin. Hänen piti olla tämä vuosi tutk­i­javai­h­dos­sa Yalen yliopis­tossa, mut­ta ei ollutkaan.

= = = =

Kir­joi­tan tänään tai huomen­na toisen kir­jauk­sen, jos­sa selostan enem­män omia näkemyksiäni.

 

 

 

 

 

 

Mitä ajattelen Veikkauksen monopolista?

Jos Alko olisi kuin Veikkaus

Suomes­sa on Alkon monop­o­li viral­lis­es­ti tor­ju­mas­sa alko­holin hait­to­ja. Kuvitelka­amme, että joku olisi keksinyt kor­vamerk­itä Alkon voiton rahoit­ta­maan las­ten­sairaaloi­ta. Samal­la Alkon hallintoe­limet olisi miehitet­ty sairaaloiden ja syöpälas­ten edus­ta­jil­la. Taatak­seen las­ten hyvän hoidon Alko pyrk­isi mak­si­moimaan tulon­sa eikä mikään lain­säädän­tö kait­sisi sen käyt­tämiä keinoja.

Alko lait­taisi jokaisen mar­ketin aulaan ja kioski­in kolikoil­la toimi­van kos­suau­tomaatin, jos­ta saisi päivän avaus­naukun muu­ta­mal­la kolikol­la. Eri­tyis­es­ti se keskit­täisi kos­suau­tomaat­tin­sa sos­su­jen edustalle ja laa­jem­min vuokrat­alo­val­taisi­in kaupungi­nosi­in, kos­ka se on analysoin­ut, että otol­lista asi­akaskun­taa tavoit­taa parhait­en sieltä. Tele­vi­sios­sa main­os­tet­taisi­in per­jan­taip­ul­loa, jon­ka jokainen on ansain­nut rankan viikon päälle. Täy­del­lisen alko­holimo­nop­o­lin olois­sa juopot­telun mieliku­va­main­on­ta olisi eri­tyisen kan­nat­tavaa. Kil­pailun val­lites­sa toinen yri­tys voisi hyö­tyä siitä, että minä main­os­tan tele­vi­sios­sa per­jan­taip­ul­lon autuutta.

Jos joku rait­tiusih­mi­nen yrit­täisi sanoa, että toim­inta on vas­tu­u­ton­ta, hänet vai­en­net­taisi­in kysymäl­lä, halu­atko todel­la vaaran­taa las­ten syöpähoidot.

Joku voisi silti sanoa, että alko­holi­hai­tat pieneni­sivät, jos täl­lä tavoin Alkon monop­o­li puret­taisi­in ja alko­holin myyn­tiä alet­taisi­in säädel­lä lainsäädännöllä.

Myön­nän, että tämä rin­nas­tus on kär­jis­tet­ty, mut­ta halu­an havain­nol­lis­taa sil­lä sitä, että kah­ta vas­takkaista tavoitet­ta on vaikea toteut­taa yhdel­lä keinolla.

Peliri­ip­pu­vu­us on merkit­tävä tek­i­jä ylivelkaantumisessa 

Pidän uhkapele­jä vihon­vi­imeisenä kirouk­se­na, jois­sa on hyvää suun­nilleen yhtä paljon kuin hero­i­inin käytössä elämän ankeu­den tor­ju­mises­sa. Sik­si uhkapelei­hin pitäisi suh­tau­tua suun­nilleen samal­la taval­la kuin huumeisiin.

(Vapaa­ta markki­na­t­alout­ta muu­toin kan­nat­ta­va The Econ­o­mist on esit­tänyt use­aan otteeseen huumekau­pan ottamista val­tion monop­o­lik­si. Jätän tämän aiheen sivu­un turhia emootioi­ta herättävänä.)

Joku voi sanoa, että eihän muu­ta­man kympin menet­tämisen Veikkauk­sen peli­au­tomaat­ti­in ole mitään uhkapeliä. Ei se hänelle olisikaan, mut­ta hän ei myöskään kuu­lu kohderyh­mään. Kohderyh­mään kuu­lu­vat esimerkik­si kansaneläkeläiset. Jos eläkeläi­nen ei voi ostaa hänelle määrät­tyjä lääkkeitä, kos­ka menet­ti rahat peli­au­tomaat­ti­in, hänen kohdal­laan se on uhkapeliä.

Sel­l­ais­takin olen kuul­lut san­ot­ta­van, että tarvit­semme Veikkaus­ta, kos­ka kansan­ter­vey­den rahoit­ta­mi­nen verovaroista ei käy maas­sa, jos­sa veroaste on niin korkea kuin on. Tiedok­si: osana tuo­ta korkeaa veroast­et­ta on myös Veikkauk­sen tulou­tus val­ti­olle. Se las­ke­taan nois­sa tilas­tois­sa veroksi.

Verona Veikkauk­sen uhkapelit ovat erit­täin regres­si­ivi­nen vero, jota köy­hät ilmeis­es­ti eivät mak­sa ain­oas­taan suh­teessa enem­män kuin rikkaat, vaan myös absolu­ut­tis­es­ti. Lot­tokansa asuu köy­hissä lähiöis­sä ja taan­tu­val­la maaseudulla.

Peliri­ip­pu­vaiset eivät ole peli­au­tomaa­tien tuo­to­ssa mikään pieni sivu­vir­ta vaan pääasialli­nen tulolähde. Veikkaus suun­nit­telee, että joskus ensi vuosikymmenel­lä se toisi peli­au­tomaat­tei­hin tun­nistau­tu­misen, jol­loin peliri­ip­pu­vainen voi selkeinä het­k­inään kieltää pelaamisen itseltään – se voisi ehkä olla ehto myös velka­sa­neer­auk­seen pääsemiselle. Tämä on aivan turha investoin­ti, kos­ka sen jäl­keen nuo vekot­timet eivät tuo­ta mitään. Ne kan­nat­taisi kerätä pois ja jalostaa romu­rau­dak­si. Muu­ta­ma pros­ent­ti suo­ma­lai­sista vas­taa pääosas­ta peli­au­tomaat­tien tuo­to­s­ta. Ongelmapelaa­jat ovat koko liikeidea.

Peliri­ip­pu­vu­us on merkit­tävänä syynä ylivelkaantumiseen.

Ilmeis­es­ti kaik­ki pelaa­jat eivät hah­mo­ta, että peli­au­tomaatille ei voi kuin hävitä. Tai ollaan tarkko­ja. Jos pelaa ker­ran, voi pienel­lä toden­näköisyy­del­lä jopa vähän voit­taa, mut­ta jos pelaa paljon häviää var­masti paljon.

Lot­to on nerokas tapa hämätä ihmisiä, kos­ka har­va oival­taa, kuin­ka epä­to­den­näköistä on voit­taa pääo­suma. Eihän siinä tarvitse kuin saa­da seit­semän numeroa oikein neljästäkymmen­estä. Toden­näköisyys on 1/18 643 560. Sitä kuin­ka pieni luku tuo on, eivät ihmiset yleen­sä hah­mo­ta. Jotain osvi­it­taa tuo­hon antaa, että jos lot­toaa joka viikko riv­in, voit­taa päävoiton noin joka 358 000 vuosi. Ihmiskun­ta on noin 200 000 vuot­ta van­ha. Tai jos tiedät, että ystäväl­läsi on puhe­lin, mut­ta et tiedä numeroa, kuin­ka älykästä olisi soit­taa sat­un­naisi­in numeroi­hin ja kysyä, onko tämä Kallen numero? Se onnis­tuu kuitenkin toden­näköisem­min kuin Loton päävoitto.

Ran­skas­sa main­os­tet­ti­in jotain eurolot­toa tai sel­l­aista. Ker­rot­ti­in päävoiton suu­ru­us, mut­ta ker­rot­ti­in myös voiton toden­näköisyys. Se on muis­taak­seni 1/92 miljoon­aa. Siel­lä näköjään vaa­di­taan edes tämä.

Joku kir­joit­ti, että suo­ma­laiset oli­si­vat paljon varakkaampia, jos oli­si­vat sijoit­ta­neet pörssi­in ne rahat, jot­ka ovat haaskan­neet Lot­toon. Toden tot­ta. Kymp­pi vaikka­pa osakein­dek­si­in joka viikko kymme­nen vuo­den ajan ja omis­taisin nyt liki 10 000 euroa.

Monop­o­li vai Ruotsin malli

Kos­ka uhkapelit rin­nas­tu­vat ajatuk­sis­sani huumekaup­paan, olen pitänyt Veikkauk­sen monop­o­lia perustel­tuna tapana ehkäistä hait­to­ja. Uhkapele­jä kun on yhtä mah­do­ton kiskoa maail­mas­ta kuin huumeita.

Tilas­to­jen val­os­sa tämä hait­to­jen min­i­moin­ti on kuitenkin epäon­nis­tunut täysin. Ongelmapelaa­jia on kaikkial­la mail­mas­sa, mut­ta Suomes­sa selvästi enem­män kuin muual­la. Nykyjär­jestelmä on siis eri­tyisen huono tor­ju­maan pelaamisen haittoja.

Vai­h­toe­htoinen malli olisi Ruot­sis­sa nou­datet­tu lisenssi­jär­jestelmä. Yksi­tyisetkin saa­vat haalia rahaa uhkapeleistä, mut­ta toim­inta on luvan­varaista ja iso osa tuo­to­s­ta on tilitet­tävä valtiolle.

Jos ver­taa Suomen mallia sen nyky­muo­dos­sa Ruotsin malli­in, Ruotsin malli on parem­pi. Ruot­sis­sa on paljon helpom­pi säädel­lä uhkapeli­toim­intaa, kos­ka kukaan ei tule huu­ta­maan, että vaaran­nat kult­tuurin, urheilun ja kansan­ter­veystyön. Vaik­ka Ruotsin malli on parem­pi, se ei ole paras.

Min­un ideaal­i­maail­mas­sani vas­tu­ulli­nen, hait­to­jen min­i­moin­ti­in tähtäävä val­ti­olli­nen monop­o­li olisi parem­pi. Vaik­ka yksi­ty­is­ten yri­tys­ten saal­is­tus­ta olisi lain­säädän­nöl­lä helpom­pi suit­sia kuin rahanah­neen Veikkauk­sen, kovin help­poa se ei silti olisi. Yri­tys kek­sii uuden kikan paljon suju­vam­min kuin val­tio muut­taa lain­säädän­töä eikä nyky­isin hyväksytä yleis­lake­ja tyyli­in ”liial­lista houkut­tele­vu­ut­ta ei suvaita”.

Jos Veikkauk­ses­ta halut­taan vas­tu­ullis­es­ti toimi­va, sen yhtey­det kaikkien hyvien asioiden rahoit­tamiseen on katkaista­va. Tämä on ehdo­ton edel­ly­tys. Veikkauk­sen tuo­tot on tilitet­tävä val­ti­olle ja val­tion tulee vas­ta­ta hyvistä asioista budjettirahoituksella.

Kun kokoomus val­it­si Veikkauk­sen hal­li­tuk­seen omaa edus­ta­jaansa, itses­tään selvää oli, että tämä kuu­luisi puolueen urheilusi­ipeen. Ensin Hjal­lis Harki­mo ja sit­ten Ilk­ka Kan­er­va. Siltä osin, kun hal­li­tus ja hallintoneu­vos­to eivät koos­tu talouden ammat­ti­lai­sista, ne koos­t­u­vat edun­saa­jista, siis niistä, jot­ka halu­a­vat saa­da uhkapeleistä mah­dol­lisim­man suur­ta tuottoa.

Kun monop­o­lin tarkoi­tus (niin se on EU:lle selitet­ty) on tor­jua pelaamisen hait­to­ja, tun­tu­isi luon­te­val­ta, että hallintoe­limis­sä oisi velka­neu­vo­jia ja ylivelka­an­tunei­den edus­ta­jia ja eri­laisia sosi­aalialan ammat­ti­laisia eikä niitä, joiden etu­na on mak­si­moi­da tuotto.

Aika iso­ja kor­vauk­sia hallintoon osal­lis­tuville poli­itikoille myös mak­se­taan – etenkin ajatellen, että nämä ovat siel­lä edus­ta­mas­sa omia intres­si­ta­ho­jaan. Jos joku väit­tää, ettei siel­lä eduste­ta intres­si­ta­hoa, ker­tokoon, mik­si kokoomuk­sen edus­ta­jan oli edustet­ta­va puolueen urheilusi­ipeä? Mitä sanois­imme, jos jokin raken­nus­li­ike toimisi samoin; val­it­sisi hallintoe­limi­in­sä poli­itikko­ja ja mak­saisi näille ylim­i­toitet­tu­ja palkkioita?

Minä kan­natan siis yhä monop­o­lia, mut­ta monop­o­lia, joka ottaa täysin toisen suun­nan. Uno­hde­taan tuo­tot ja pan­naan koko paino hait­to­jen min­i­moin­ti­in. Val­tio siirtää bud­jet­ti­ra­hoituk­sen piiri­in kaiken sen, mitä nyt rahoite­taan veikkauk­sen tuo­toil­la. En tarkoi­ta, että Veikkauk­sen talouden vah­timisel­la ei olisi merk­i­tys­tä. Kulu­ja saa kyl­lä minimoida.

Nyt on puhut­tu joidenkin main­os­ten ”epäon­nis­tu­mis­es­ta”. Mik­si haitallista toim­intaa ylipään­sä pitää main­os­taa? Ei Alkokaan main­os­ta perjantaipulloa.

PS.

Kävi allekir­joit­ta­mas­sa kansalaisa­loit­teen, jos­sa vaa­di­taan peli­au­tomaat­te­ja pois kaupoista, kioskeista, rav­in­toloista ja huoltoasemil­ta.  Uhkapelaamista emme voi estää niin kuin emme tupakoin­ti­akaan, mut­ta olkoot peli­au­tomaatit piilos­sa niin kuin tupakatkin ovat kaupois­sa.  Jos sinäkin halu­at allekir­joit­taa, tässä on osoite: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3933