Vuosi: 2015

Vasemmistolainen strategia?

Otto Köngäs, demari, opiske­li­ja, duu­nari ja jär­jestöjyrä Vallilas­ta, kir­joit­ti vap­puaat­tona blogilleen vap­put­er­veisiä vasem­mis­tolle. Siinä hän surkut­teli vasem­mis­ton tilaa ja ennen kaikkea etsi ulospääsyä.

Minäkin olen sitä mieltä, että suun­taa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Vasem­mis­to­laisu­udel­la tarkoi­tan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan (Big Gov­ern­ment) ja pien­ten tulo­ero­jen puo­lus­tamista sekä kaikkien oikeut­ta meri­it­ti­hyödykkeisi­in (asum­i­nen, koulu­tus, ter­vey­den­hoito ja kult­tuuri). Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta mure­nee, yhteiskun­nal­liset erot kas­va­vat. Ei hyvä asia lainkaan!

Könkään viesti­in voi mon­elta osin yhtyä. ”Tiede” on vasem­mis­to­lais­ten arvo­jen, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ja pien­ten tulo­ero­jen puolel­la. Näi­den asioiden puo­lus­ta­jien, demarien, vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton ei kan­nat­taisi keskit­tyä kalastele­maan tois­t­en­sa vesil­lä. Ei myöskään liit­toutua yhdek­si vasem­mis­to­blokik­si ja pro­filoitua kukin oma­lle taholleen. Vihreille hän antoi, aivan oikein, tehtäväk­si kil­pail­la kokoomuk­sen ja RKP:n kanssa kaupunkien lib­er­aaleista äänestäjistä.

Demareille hän antoi mie­lenki­in­toisen tehtävän, kun ottaa huomioon, että tek­sti on syn­tynyt Helsin­gin Vallilas­sa: pitää ään­tä ruuh­ka-Suomen ulkop­uolis­ten aluei­den palveluista ja työ­paikoista. Tot­ta, sik­si­hän demar­it ovat menet­täneet kan­na­tus­taan perus­suo­ma­laisille ja osin Keskustallekin. Me sit­ten jaamme kokoomuk­sen ja vasem­mis­toli­iton kanssa Helsingin.

Kovin ove­laa poli­it­tista tak­ti­ik­ka ei luulisi tarvit­ta­van, että yllä luet­telemil­leni ”vasem­mis­to­laisille” tavoit­teille saisi taak­seen äänestäjien enem­mistön. Niin ylivoimainen enem­mistö suo­ma­lai­sista tukee tasa-arvoista yhteiskun­taa. Jat­ka lukemista “Vasem­mis­to­lainen strategia?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.5.2015

Laut­tasaaren puis­toon päiväkoti

Ase­makaavas­sa puis­tok­si merk­itylle alueelle kaavoite­taan 2500 k‑m2:n päiväkoti. Voimas­sa ole­van mitoituk­sen mukaan lap­sia tulisi yli 200, ellen nyt ole ihan väärin ymmärtänyt. Minus­ta päiväkodit pitäisi rak­en­taa asuin­talo­jen alak­er­toi­hin, mut­ta tätä en oival­tanut ehdot­taa, kun Vat­tuniemessä muutet­ti­in teol­lisu­us­tont­te­ja asuin­ton­teik­si. Alueel­la on pulaa sekä päiväkoti­paikoista että koulu­paikoista, kun kaupunki­a­sum­i­nen on tul­lut lap­siper­hei­den suosioon.

Pis­ara-radan asemakaava

Ase­makaavaan on muis­tu­tusten ja lausun­to­jen joh­dos­ta tehty kym­meniä teknisiä tark­istuk­sia, joi­hin pystyy otta­maan kan­taa vain esit­te­lyn jäl­keen. Huomio­ta kiin­nit­ti, että tun­nelia on loiven­net­tu Vauhti­tien kohdal­la. Se tarkoit­ta­nee kuilun piden­tymistä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.5.2015”

Teollisuuskaupungista cityksi

Jo tuhan­sia vuosia sit­ten kaup­pi­aat ja käsi­työläiset muo­dos­ti­vat suuria kaupunke­ja. Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­lisyyt­tä, johon ympäröiväl­lä maaseudul­la ei ole yllet­ty. Vau­raus syn­tyi kasautu­mise­duista – siitä, että pienel­lä alueel­la oli paljon eri alo­jen osaa­jia, joiden taidot täy­den­sivät toisi­aan ja jot­ka muo­dos­ti­vat toisilleen asiakaskunnan.

Teol­lisu­uskaupun­git oli­vat luon­teeltaan eri­laisia. Tehdas on riip­pu­vainen kaupungista vain työvoimare­serv­inä mut­ta ei vuorovaiku­tuskent­tänä. Tehtaan kannal­ta kasautu­mise­dut eivät ole järin suuria. Sik­si tehtai­ta nousi maaseudulle ja kaupun­ki muo­dos­tui tehtaan ympärille.

Teol­lisu­uskaupun­ki on pulas­sa, jos tehdas katoaa. Vaik­ka suurin osa asukkaista ei olekaan ollut tehtaan palveluk­ses­sa, he ovat myyneet palvelu­ja tehtaan työläisille – ja tietysti toisilleen.

Jälki­te­olli­nen kaupun­ki, city, merk­it­see palu­u­ta vuorovaiku­tuskaupunki­in. Tehtaan paikan rahan tuo­jana ovat otta­neet luo­van luokan elinkeinot. Ne ovat riip­pu­vaisia ympäröivästä kaupungista ja toi­sis­taan. Kasautu­mise­dut ovat merkit­täviä eikä kaupun­gin kan­nat­tavalle koolle näytä ole­van ylära­jaa. Kaikkial­la maail­mas­sa on meneil­lään val­ta­va muut­to suuri­in kaupunkei­hin. Jat­ka lukemista “Teol­lisu­uskaupungista cityksi”

Terveisiä Smolnaan (2/2): tilaa työllisyyden kasvulle

Jot­ta talous saataisi­in tas­apain­oon, pitäisi työl­lis­ten määrän nous­ta noin 200 000 hen­gel­lä. Sil­loin työl­lisyys olisi Ruotsin tasoa. Ongel­mamme on, että työ­markki­namme ei ole sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että työl­lisyys voisi nous­ta 200 000 hen­gel­lä, vaik­ka Tilas­tokeskuk­sen laskemien työt­tömien määrä on liki 300 000, piilo­työt­tömät mukaan luet­tuna 400 000. Tilas­tokeskuk­sen laske­ma työt­tömyysaste on nyt noin 10 % ja se voi laskea alim­mil­laan noin seit­semään pros­ent­ti­in. Tämä tarkoit­taa, että työl­lisyys voisi nous­ta korkein­taan 80 000 hengellä.

Mis­tä tämä johtuu? Kun työt­tömyys las­kee alle tas­apain­o­työt­tömyy­den (NAIRU), työ­nan­ta­jat eivät löy­dä halu­a­maansa työvoimaa työt­tömien kesku­ud­es­ta, vaan alka­vat ostaa sitä toisil­taan. Palkkata­so nousee tuot­tavu­ut­ta nopeam­min, maan kil­pailukyky heikke­nee, vien­ti hidas­tuu ja työt­tömyys ponkaisee uud­estaan ylös.

Vuon­na 2008 työt­tömyys las­ki het­kel­lis­es­ti alle kuu­den pros­entin. Seu­rauk­se­na oli palkko­jen nousu tasolle, joka nyt yleis­es­ti tun­nuste­taan liian suurek­si ja jon­ka syytä pitkälti on laman jatku­mi­nen. Katas­trofia vauhdit­ti kokoomuk­sen Sari Sairaan­hoita­ja ja EK:n halu päästä eroon keskite­ty­istä palkkasopimuksista.

Jos halu­amme vält­tyä aivan kohtu­ut­tomil­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan heiken­nyk­siltä, on tehtävä tilaa työl­lisyy­den parane­miselle. Olisi pitänyt tehdä jo edel­lisel­lä vaa­likaudel­la. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Smol­naan (2/2): tilaa työl­lisyy­den kasvulle”

Terveisiä Smolnaan (1/2) Kuuden miljardin sopeutus

VM on laskenut, että julkisen talouden sopeu­tus­tarve on noin kuusi mil­jar­dia euroa. Tämä on noin kolme pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Työl­lisyytemme lep­ää vien­nin hiipumisen takia koti­maisen kysyn­nän varas­sa. Jos kysyn­nästä pois­tet­taisi­in heti ensiku­un alus­sa kuusi mil­jar­dia, ajaisimme kansan­talouden syvään lamaan, eikä julki­nen talous kohen­tu­isi lainkaan.

Vaik­ka sopeu­tus on vält­tämätön, sitä ei voi siis toteut­taa ker­ral­la. Ura, joka tähtää julkisen talouden ali­jäämän mak­si­maaliseen paran­tamiseen, ei ole mak­si­maal­is­ten leikkausten tie. Sopeu­tus on osat­ta­va ajoit­taa järkevästi. Leikkauk­set pitäisi toteut­taa nousukau­den aikana. Olisi hyvä kek­siä sel­l­aisia meno­jen leikkauk­sia ja vero­jen koro­tuk­sia, jot­ka voitaisi­in pan­na toimeen lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la, kun suh­dan­tei­den parane­m­i­nen antaa siihen tilaa. Verop­uolel­la arvon­lisäveroa on mah­dol­lista korot­taa parin kuukau­den varoi­tusa­jal­la. Meno­jen osalta tämä on vaikeam­paa. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Smol­naan (1/2) Kuu­den mil­jardin sopeutus”

Kun on kuopan pohjalla, ei pitäisi jatkaa kaivamista

Keskus­tan van­ha alue­poli­it­ti­nen strate­gi, alueke­hi­tys­neu­vos Mat­ti Sip­po­la kir­joit­taa HS:n mielipi­desivul­la, että ei pidä paikkaansa, että Keskus­tan työryh­mä vaatisi uusien asun­to­jen rak­en­tamisen lopet­tamista Helsingissä.

Hän ker­too, että ennen keskus­ta on käyt­tänyt pääkaupunkiseudun kasvun rajoit­tamiseen investoin­tiveroa, jot­ta työ­paikko­ja ei syn­ty­isi liikaa. Kir­joituk­ses­ta saa sen käsi­tyk­sen, että näin pitäisi tehdä nytkin.

“Helsin­gin seu­tu voisi keskit­tyä kehit­tämään sel­l­aisia työ­paikko­ja, jot­ka ovat tarpeel­lisia kan­sain­välisen kil­pailun kannal­ta. Nämä työ­paikat olisi luon­nol­lista sijoit­taa hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän lento­ken­tästä.” Jat­ka lukemista “Kun on kuopan poh­jal­la, ei pitäisi jatkaa kaivamista”

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava

Rapor­tis­sa tode­taan aivan oikein, että pitkälle menevä erikois­tu­mi­nen edel­lyt­tää suuria työssäkäyn­tialuei­ta. Lisäk­si tode­taan, että kapea-alaiseen erikois­tu­miseen liit­tyy suuria riske­jä, mikä on nähty vaikka­pa Oulus­sa ja Salos­sa Nokian matka­puhe­lin­ten nousun ja tuhon aikoina.

Ratkaisuk­si esitetään, että ei pidä erikois­tua niin voimakkaasti. Korkeaan osaamiseen perus­tu­va strate­gia on lisäk­si eri­ar­vois­ta­va. Esimerkkinä epä­var­muud­es­ta käytetään Espoon ja Van­taan elinkeino­raken­net­ta. Tavis­ten Van­taal­la esimerkik­si toim­i­tilo­jen käyt­töaste heilahtelee paljon vähem­män kuin Espoos­sa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (5): korkean osaamisen strate­gias­ta luovuttava”

Helen rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan, varaa oma aurinkopaneelisi!

Helen Oy rak­en­taa Suomen suurim­man aurinkovoimalan Kivikon hiih­top­utken katolle. Voimalan tehok­si tulee 800 kW. Näin Hele­nil­lä on kak­sois johto aurinkovoimalois­sa. Tois­taisek­si suurin aurinkovoimala on Suvi­lahdessa, teholtaan 340 kW.

Jos halu­at vara­ta Kivikon voimalas­ta oman paneel­isi, se käy tästä. Yhden paneel­in teho on 285 W ja sen tuo­taa sähköä vuodessa vuodessa noin 240 kWh. Paneel­it vuokrataan hin­taan 4,40 €/kk ja niiden tuot­to hyvitetään sähkölaskussa.Siksi niitä vuokrataan vain Helenin sähköasiakkaille.

Suvi­lah­den voimala varat­ti­in lop­pu­un kahdessa päivässä. Kivikos­ta on varat­tu jo 40 %, joten kan­nat­taa toimia nopeasti.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2015

Var­tiosaaren osayleiskaavaluonnos

Tästä on tul­lut kiitet­tävän paljon pos­tia. Luon­nos hyväksytään äänin 7–2 asetet­tavak­si nähtäville. Toivoisin, että nähtävil­läoloaikana huomio­ta kiin­nitet­täisi­in myös kaa­van sisältöön, kos­ka ei se nyt ole ihan sama, mil­lainen asuinalue sinne tulee.

Asun­to­ja Laut­tasaar­en­tie 25:een

Ton­til­ta on jo puret­tu metrotöi­den tieltä huoltoase­ma. Tilalle tulee ker­rosta­lo, 3360 k‑m2. Ton­tille kellar4itasoon tulee metron liityn­täbussien kään­tö­paik­ka. Nerokas­ta! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 12.5.2015”

Kuntien hallinto tälle vuosisadalle

Osakey­htiön hal­li­tus johtaa yri­tys­tä paljon määräti­etoisem­min kuin luot­ta­mushenkilöt kun­taa. Hal­li­tuk­sil­la on siis yri­tyk­sis­sä paljon enem­män val­taa kuin vaaleil­la val­i­tu­il­la elimil­lä on kun­nas­sa. Silti yri­tyk­sis­sä hal­li­tuk­set puut­tuvat palkatun johdon tekemisi­in paljon vähem­män kuin luot­ta­muse­limet kun­nan viras­to­jen toim­intaan. Yri­tyk­sis­sä toimeen­pano on dele­goitu toimi­valle johdolle ja hal­li­tus päät­tää strate­gi­sista asioista. Kun­nis­sa luot­ta­mus­miehet pyrkivät päät­tämään usein asioista ja eri­tyis­es­ti henkilökun­nan palkkaamis­es­ta, jot­ka luon­te­vim­min kuu­luisi­vat toimi­van johdon päätet­tävi­in. Strate­gi­sista asioista he eivät pääse päät­tämään kun­nol­la koskaan.

= = =

Kun­nis­sa on raskas kak­soishallinto, erik­seen luot­ta­mus­mieshallinto ja erik­seen virkamieshallinto, eikä näi­den välille ole saatu aikaan toimi­vaa työn­jakoa niin kuin yri­tyk­sis­sä on saatu. Miten tähän on tul­tu? Jat­ka lukemista “Kun­tien hallinto tälle vuosisadalle”