Vuosi: 2015

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (2) Valtion ja kuntien yhteistyö

Val­tio edel­lyt­tää kasvukeskuk­sis­sa ja niiden läheisyy­dessä toteutet­tavien suurten infra­hankkei­den ehtona tont­ti- ja asun­to­tuotan­non olen­naista lisäämistä kump­panu­us­pe­ri­aatet­ta nou­dat­taen val­tion ja kun­tien sekä kun­tien keskinäisessä yhteistyössä.

Kan­natet­ta­va asia, mut­ta edel­lyt­tää tietysti, että niitä suuria infra­hankkei­ta tulisi. Entä jos val­tio luopuisi infra­hankkei­den tukemis­es­ta kokon­aan pääkaupunkiseudul­la ja antaisi kun­nille avus­tus­ta niiden toteut­tamiseen asun­to­tuotan­non suh­teessa, vaik­ka 20 000 €/asunto. Toimisi sopimuk­sia tehokkaam­min ja ohjaisi infrain­vestoin­nit tehokkaasti asun­to­tuotan­toa tuke­maan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (2) Val­tion ja kun­tien yhteistyö”

Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto

Val­tion tukemien asun­to­jen omis­ta­jien yleishyödyl­lisyys­vaa­teesta luovu­taan uuden tuotan­non osalta.

En pidä tästä lainkaan. Asun­top­u­laa on vain kasvukeskuk­sis­sa ja oikeam­min Helsingis­sä. Asun­top­u­la nos­taa hin­to­ja ja haaskalle tuli­joi­ta riit­tää. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to tuot­taa jo nyt oma­lle pääo­ma­lle mah­ta­van koron. Oma esi­tyk­seni on, että jos tähän men­nään, Helsin­ki luovut­taa näitä tont­te­ja vain omis­ta­malleen ATT:lle. Sinän­sä sel­l­ainen välimuo­to, joka menisi sään­nel­lyn vuokran ja markki­navuokran väli­in, olisi hyvästä – keski­t­u­lois­t­enkin on voita­va asua – mut­ta tästä voit­to kuu­luu yhteiskun­nalle, ei rahanah­neille keinot­telijoille, jot­ka eivät osal­lis­tu rak­en­tamisen edel­ly­tyk­senä ole­van infra­struk­tu­urin kus­tan­nuk­si­in Jat­ka lukemista “Hal­li­tu­so­hjel­man asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (1) Soiaa­li­nen asuntotuotanto”

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­l­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivis­tun kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa.

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 vihrei­den puoles­ta vas­tu­us­sa työryh­mästä, joka käsit­teli kun­tau­ud­is­tus­ta. Olimme tuos­sa työryh­mässä yksimielisiä siitä, että tarvi­taan suuri kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la. Kaupunkien kehi­tys vaaran­tuu, kun maankäyt­töä osaop­ti­moidaan paloit­tain ja kun kun­nat sen sijaan, että yrit­täi­sivät tehostaa omaa toim­intaansa, keskit­tyvät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Pienet vähäväkiset haja-asu­tusaluei­den kun­nat eivät olleet ongel­ma kuin korkein­taan itselleen.

Toinen työryh­mä keskit­tyi sote-asioi­hin. Se esit­ti sote-piirei­hin perus­tu­vaa jär­jestelmää, me taas esitimme vas­tuukun­ta­mallia. Jos suuri kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, läh­es kaikissa maakun­nis­sa asukkaiden selvä enem­mistö asuu maakun­nan keskuskaupungis­sa. Näis­sä olois­sa olisi luon­te­vaa, että keskuskaupun­ki vas­taisi myös sotes­ta vas­tuukun­ta­mallin mukaan. Muutkin kun­nat saisi­vat lähet­tää edus­ta­jansa sotes­ta vas­taavaan lau­takun­taan, joten luot­ta­mus­mieshallinnon osalta piir­i­malli ja vas­tuukun­ta­malli oli­si­vat hyvin lähel­lä toisi­aan. Ero on virkaor­gan­isaa­tios­sa. Sote-piiris­sä ei ole ketään virkami­estä ylilääkärin yläpuolel­la kat­so­mas­sa, mitä kaikkea rahaa tämä halu­aa käyt­tää. Sairaan­hoitopi­irien alati kas­va­vat bud­jetit ovat konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä ongel­mas­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (3) Kun­ta- ja soteuudistus”

Jäähyväiset eduskunnalle (2): Talouskehitys

Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 oli vaikeuk­sia sopia talouske­hi­tyk­ses­tä, kos­ka kokoomus ei halun­nut liikaa velka­an­tu­mista eivätkä demar­it liian kovia leikkauk­sia. Ongel­ma ratkaisti­in paran­tele­mal­la ohjel­man poh­jana ole­via talousen­nustei­ta. Yleen­sä käytetään VM:n ennustet­ta, mut­ta hal­li­tus­neu­vot­teli­jat tekivät kokon­aan omansa.

Sovit­ti­in myös, että jos talouske­hi­tys on ennakoitua parem­pi, nousukaut­ta joudute­taan alen­ta­mal­la vero­ja ja lisäämäl­lä meno­ja ja jos talous sakkaa, lamaa syven­netään vas­taavasti. Suomes­sa talous­poli­ti­ik­ka on usein myötäsyk­listä – eri­tyis­es­ti kokoomus on saanut tuhoa aikaa yliku­umen­ta­mal­la suh­dan­tei­ta aivan väärin ajoite­tu­il­la veronalen­nuk­sil­la. Har­voin täl­laista kuitenkaan pan­naan paperille.

Suomes­sa pitäisi tehdä nousukausi mah­dol­lisek­si lisäämäl­lä työn tar­jon­taa, vaik­ka se suur­työt­tömyy­den olois­sa tun­tuukin kum­malliselta. Ruot­si lisäsi työn tar­jon­taa roimasti eikä se nos­tanut työt­tömyyspros­ent­tia vaan ter­ve­hdyt­ti talout­ta. Ran­s­ka taas osoit­ti päin­vas­taisen. Vähen­tämäl­lä työn tar­jon­taa työaikaa lyhen­tämäl­lä ei työt­tömyyt­tä saatu vähen­netyk­si lainkaan. Käytän kir­jas­sa paljon sivu­ja perustel­lak­seni työn tar­jon­nan lisäämisen vält­tämät­tömyy­den. Edullisin tapa lisätä työn tar­jon­taa on pois­taa kan­nustin­loukku­ja ja kuntout­taa työt­tömiä. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (2): Talouskehitys”

Jäähyväiset eduskunnalle (1) Hallitus, jota kukaan ei halunnut

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivus­ton kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa. 

HALLITUS, JOTA KUKAAN EI HALUNNUT

Kun perus­suo­ma­laiset oli­vat vaalien ain­oa voit­ta­ja, yritet­ti­in saa­da puoluet­ta mukaan hal­li­tuk­seen anta­mal­la aivan käsit­tämät­tömiä eri­oikeuk­sia, mut­ta Timo Soinin ilmeis­es­ti las­ki, eikä aiheet­ta, että puolue ei kestäisi hal­li­tus­vas­tu­u­ta. Niin­pä piti muo­dostaa häin­nei­den hal­li­tus. Vihreätkin oli­vat jo ehti­neet pää­tyä jäämään oppo­si­tion, mut­ta jou­tu­i­v­at päätök­sen pyörtämään, kos­ka jokin hal­li­tus oli saatava.

Yhteistä visio­ta Suomen suun­nas­ta ei ollut, ja ehkä sik­si neu­vot­te­lut oli­vat todel­la vaikeat. Välil­lä ne katke­si­vat ja yritet­ti­in por­var­i­hal­li­tus­ta, jos­ta vihreil­lä oli ikävät muis­tot ja jos­ta tulok­se­na oli ollut viiden paikan vaali­ tap­pio. Vihrei­den eduskun­taryh­män enem­mistö olisi halun­nut kat­soa tämänkin kortin, mut­ta nuorekas puolue­val­tu­us­tomme kiel­si sen.

Kun talouden raameista ei päästy pitkään aikaan yksimielisyy­teen, sek­tor­i­työry­h­nät saat­toi­vat kir­joit­taa kaikkea hyvää ja kau­nista ilman bud­jet­ti­ra­joi­tus­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (1) Hal­li­tus, jota kukaan ei halunnut”

Tyypillinen sinkku on naisleski

Kovin voimakkaasti on vaa­dit­tu raken­net­tavak­si yksiöitä per­hea­sun­to­jen sijaan, kos­ka väestöstä niin suuri osa on sinkku­ja. Sinkku­ja ajatel­laan usein nuo­ri­na naimat­tom­i­na ihmis­inä, mut­ta val­takun­nal­lista sinkku­ti­las­toa domi­noi­vat naisles­ket. He taas eivät yleen­sä mielel­lään muu­ta van­has­ta per­hea­sun­nos­taan yksiöön.

Sinkkujen ikä

Jat­ka lukemista “Tyyp­illi­nen sinkku on naisleski”

Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen

Kun­nat ovat peräti huono­ja rak­en­ta­maan sosi­aal­ista vuokra-asun­to­tuotan­toa. Jotenkin tont­te­ja ei koskaan löy­dy. Tähän on ole­mas­sa hyvin yksinker­tainen seli­tys ja asi­aan on hyvin yksinker­tainen ratkaisu.

Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei syn­ny, kos­ka sel­l­ainen on kun­nan kannal­ta erit­täin epäit­sekästä. Kyse ei ole niinkään kil­pailus­ta hyvistä veron­mak­sajista vaan pyrkimyk­sistä vält­tää kalli­ita asukkaita.

Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan 10 % asukkaista aiheut­taa 81 % sote-menoista. Kun ver­taa Helsin­gin ja Oulun asu­jaimis­toa, voisi arva­ta, että tilanne on Helsingis­sä vielä vinompi.

Sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa tulee etusi­ja antaa – tai ainakin tulisi antaa — hädä­nalaisim­mille. Sik­si niihin tulee suh­teessa väestöön paljon mie­len­ter­veyskuntoutu­jia ja las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia. Jos ei ole tule, asun­not on jaet­tu väärin. Jat­ka lukemista “Mik­si sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei ota syntyäkseen”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2015

Kaik­ki asi­at hyväksyt­ti­in sel­l­aise­naan esi­tyk­sen mukaan yksimielis­es­ti. Pari huomautusta:

Laut­tasaaren suuri päiväkoti

On arvostel­tu sitä, että tehdään näin suuri päiväkoti, lap­sia pari sataa. Minäkin tätä vähän ihmettelin, kos­ka olin joskus antibioot­tire­sis­tanssia koskevas­sa kon­sen­suskok­ouk­ses­sa. Isot päiväkodit ovat melkoisia infek­tio­gen­er­aat­tor­e­i­ta. Seu­raa hel­posti kor­vat­ule­hduskierre.  Kyse on tilan ja toimin­nan suun­nit­telus­ta niin, etteivät päiväkotiryh­mät joudu liiak­si tekemisi­in keskenään. Tämä ei kuitenkaan ole kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan asia. Me kaavoita­mme sitä, mitä hallintokun­nat tilaa­vat. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 19.5.2015”

Jaakko Särelältä merkittävä analyysi asuntojen hinnoista

Reak­tor Oy julka­isin netis­sä tiedot asun­to­jen hin­take­hi­tyk­ses­tä postinu­meroalueit­taan kart­tati­et­ona. Se on jo sinän­sä mie­lenki­in­toinen. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa tästä.

Nyt Jaakko Särelä on analysoin­ut dataa vuosit­tain vuosi­na 2005 – 2014 regres­sio­ana­lyysil­la niin, että hän hin­to­jen muu­tos­ta on selitet­ty asukastiehey­del­lä asukkai­ta /km2 tai tarkem­min sanoen sen logaritmilla.

Koko maan taso

Koko maan tasol­la vuon­na 2005 regres­siok­er­roin oli negati­ivi­nen. Asun­to­jen hin­nat nousi­vat siis nopeam­min siel­lä, mis­sä asukkai­ta oli vähän ja hitaam­min tiivis­tii raken­ne­tu­il­la alueil­la. Tämä jäl­keen negati­ivi­nen kul­mak­er­roin alkoi ensin loiven­tua ja lop­ul­ta muut­ti etumerkkin­sä posi­ti­ivisek­si vuon­na 2010. Sen jäl­keen posi­ti­ivi­nen kul­mak­er­roin on joka vuosi jyrken­tynyt. Kun kyse on koko maan aineis­tos­ta, muu­tos on ollut käsit­tämät­tömän nopea.

Silmämääräis­es­ti vaikut­taa siltä, että tiivi­isti asut­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­to­jen nousu ei ole kiihtynyt, vaan väljästi raken­net­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­nat ovat kään­tyneet laskuun.

Helsin­ki

Seu­raavak­si Jaakko Särelä selvit­ti asi­aa Helsingis­sä. Helsingis­sä kul­mak­er­roin on ollut koko ajan posi­ti­ivi­nen, mut­ta jyrken­tynyt joka vuosi. Jälleen kyse on enem­mänkin siitä, että väljästi raken­net­tu­jen aluei­den osalta hin­to­jen nousu­vauhti on hidas­tunut ja vuon­na 2014 jopa kään­tynyt hiuk­sen hienoon lasku­un. Suh­teessa tiivi­in kaupunki­rak­en­teen arvo on nous­sut joka vuosi vähän enemmän.

Jälleen silmämääräis­es­ti tarkastel­tuna lin­er­aari­nen malli ei näyt­täisi ole­van kovin hyvä. Ero väljästi ja keskimääräis­es­ti raken­net­tu­jen aluei­den välil­lä olisi aika pieni ja ero keskimääräis­es­ti ja tiivi­isti raken­net­tu­jen välil­lä selvästi isom­pi. Kan­takaupun­ki vetää, eivät lähiöt! Jat­ka lukemista “Jaakko Särelältä merkit­tävä ana­lyysi asun­to­jen hinnoista”

Kiistaa Keskustan aluetaloustieteellisen ryhmän ajatuksia voi kuunnella myös Ylen Areenasta

Jos intomielis­es­ti halu­aa seu­ra­ta tätä kinaa Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män esi­tyk­sistä, mut­ta pitäisi tehdä tietokoneel­la muu­ta työtä, voi kään­tyä Ylen Areenan puoleen.

Kävimme toraile­mas­sa asi­as­ta Ylen ykkösaa­mus­sa Pil­vi Torstin (sd) ja Johannes Hir­vaskosken (kesk.) kanssa. Lähetys on kuul­tavis­sa tästä.