Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen

Kun­nat ovat perä­ti huo­no­ja raken­ta­maan sosi­aa­lis­ta vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa. Joten­kin tont­te­ja ei kos­kaan löy­dy. Tähän on ole­mas­sa hyvin yksin­ker­tai­nen seli­tys ja asi­aan on hyvin yksin­ker­tai­nen ratkaisu.

Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ei syn­ny, kos­ka sel­lai­nen on kun­nan kan­nal­ta erit­täin epäit­se­käs­tä. Kyse ei ole niin­kään kil­pai­lus­ta hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta vaan pyr­ki­myk­sis­tä vält­tää kal­lii­ta asukkaita.

Oulus­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan 10 % asuk­kais­ta aiheut­taa 81 % sote-menois­ta. Kun ver­taa Hel­sin­gin ja Oulun asu­jai­mis­toa, voi­si arva­ta, että tilan­ne on Hel­sin­gis­sä vie­lä vinompi.

Sosi­aa­li­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa tulee etusi­ja antaa – tai aina­kin tuli­si antaa — hädä­na­lai­sim­mil­le. Sik­si nii­hin tulee suh­tees­sa väes­töön pal­jon mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jia ja las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia. Jos ei ole tule, asun­not on jaet­tu väärin.

Sanoin pitäi­si, sil­lä VM:n vir­ka­mie­het ovat valit­ta­neet, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin eräät kun­nat, jot­ka kers­ku­vat täyt­tä­vän­sä ara-osuu­den nor­mit, valit­se­vat nii­hin hyvä­tu­loi­sia juu­ri, jot­ta eivät jou­tui­si mak­sa­maan huo­no-osais­ten kuluja.

Hel­sin­ki voi­si sel­vi­tä omas­ta osuu­des­taan anta­mal­la tont­te­ja VVO:lle. VVO vuo­kraa myös ARA-asun­not mark­ki­na­hin­taan. Sosi­aa­li­sek­si ja pykä­liä nou­dat­ta­vak­si se saa tämän rahas­tuk­sen naa­mioi­mal­la asian niin, että se mak­saa vuo­kra­ta­lo­jen­sa tap­pioi­ta muut­to­tap­pio­alueil­la. Hel­sin­gin luvut kau­nis­tui­si­vat, mut­ta yhtään köy­hää ei sai­si asun­toa. (Sinän­sä kau­pun­ki voi­si raken­taa itse ara-tuo­tan­non pääl­le näi­tä VVO-hin­tai­sia ausn­to­ja ja pitää voi­tot itse, mut­ta tämä onkin toi­sen pos­tauk­sen asia.)

Miten tähän sit­ten pitäi­si vas­ta­ta? Yksin­ker­tai­ses­ti jaka­mal­la sote-menot seu­dun kun­tien kes­ken tasan. Sil­loin nii­tä ei pää­se pakoon hää­tä­mäl­lä huo­no-osai­set naapurikuntiin.

Myös vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mää voi­si kor­ja­ta suun­taan, joka pal­kit­si­si enem­män kun­nas­sa asu­vis­ta vähä­tu­loi­sis­ta tai tulottomista.

Tämän vuo­den alus­ta vero­tu­lo­jen tasaus­jä’r­jes­tel­mä on muut­tu­nut taas vähän entis­tä moni­mut­kai­sem­mak­si. Se menee suun­nil­leen näin:

Vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mäs­sä mak­sa­via kun­tia on noin 60 ja loput 270 ovat saa­via kuntia.

Näil­le 270 kun­nal­le tulo­ton­kin asu­kas on kel­po tulon­läh­de, kos­ka hän lisää kun­nan saa­maa tasaus­ta. Jokai­nen tulo­ton­kin asu­kas lisää kun­nan saa­mia vero­tu­lo­ja noin 2800 €:lla /vuosi. Kos­kee myös syn­ty­nyt­tä lasta.

Noi­den mak­sa­vien 60 kun­nan osal­ta tilan­ne on toi­nen. Nii­den tasaus­mak­su pie­ne­nee noin 1200 €:lla asu­kas­ta koh­den riip­puen jon­kin ver­ran kun­nan tulotasosta.

Tämä jär­jes­tel­mä on juu­ri muu­tet­tu, mut­ta oikeas­taan se pitäi­si muut­taa uudes­taan niin, että tasauk­ses­sa jokai­ses­ta asuk­kaas­ta taat­tai­siin kun­nal­le vaik­ka tuo mui­den­kin kun­tien saa­ma 2800 €, jol­loin vas­taa­vas­ti suu­ri­tu­lois­ten mak­sa­mia vero­ja tasat­tai­siin enem­män vaik­ka suh­teel­li­sen voi­mak­kaal­la leik­ku­ril­la jos­sain 50 000 euron vuo­si­tu­lo­jen kohdalla.

Tämä on rat­kais­ta­vis­sa, mut­ta sii­tä tuli­si aika moni­mut­kais­ta. Sik­si oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa yksin­ker­tai­ses­ti vain koo­ta kun­nal­lis­ve­ro met­ro­po­lin tasol­la ja jakaa kun­tien käyt­töön nii­den asu­kas­lu­vun suh­tees­sa. Lop­pui­si tur­ha kil­pai­lu ja sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa alkai­si syn­tyä, kun kun­ta sai­si tulo­ja kai­kis­ta kun­ta­lai­sis­ta yhtä paljon.

Kil­pai­lu on hyvä asia, mut­ta kil­pai­lu kun­nan asuk­kai­ta vali­koi­mal­la rin­nas­tuu dopingiin.

 

48 vastausta artikkeliin “Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen”

  1. Mik­si pitää olla sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa?

    Jos kum­min­kin raken­ne­taan sama mää­rä asun­to­ja, nii­hin mah­tuu ihan yhtä mon­ta asu­kas­ta, jaet­tiin­pa ne arval­la tai mark­ki­naeh­toi­se­ti. Itsea­sias­sa arval­la jaka­mal­la nii­hin mah­tuu toden­nä­köi­ses­ti vähem­män, kos­ka jos jou­tuu mak­sa­maan mark­ki­na­hin­nan, toden­nä­köi­ses­ti vähän opti­moi neliöi­den määrää.

  2. Päi­vän, taik­ka eili­sen, hesa­rin mukaan sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non vuo­kria vah­di­taan hauk­ka­na niin että 40 vuo­den aika­na saa nipin napin sei­nät pysy­mään pys­tys­sä. Sään­te­lyä pois niin alka mök­ke­jä­kin nous­ta. Ja toi­sek­seen, jos se 10% aiheut­taa ne 80% sosi­aa­li­puo­len kuluis­ta, ei se osuus mik­si­kään muut­tui­si jos kau­pun­gin vuo­kra-asun­noi­sa asui­si 10%, 20% tai vaik­ka 30% kau­pun­gin asukkaista?

    1. Tar­koi­tus on työn­tää ne naa­pu­ri­kun­taan. Sik­si on paha asia, että kau­pun­git jakau­tu­vat useik­si kun­nik­si toi­sin kuin ennen, jol­loin kau­pun­ki koos­tui yhdes­tä kun­nas­ta ja jos kau­pun­ki laa­je­ni rajo­jen­sa yli, kau­pun­kia laajennettiin.

  3. Ali­hin­noi­tel­tu asun­to on pahem­paa tuh­laus­ta kuin asu­mis­tu­ki ja asu­mis­tu­ki on pahem­paa tuh­laus­ta kuin perus­tu­lo. Mark­ki­na­hin­ta kaikelle.

  4. Aivan pirun moni­mut­kais­ta, eikö oli­si hel­pom­paa vain lak­kaut­taa kun­nat? Mitä niil­lä muu­ten­kaan tekee, var­sin­kaan kun Suo­mes­sa on asuk­kai­ta vain yhden suur­kau­pun­gin verran.

  5. Xep­tik­ko:
    Ali­hin­noi­tel­tu asun­to on pahem­paa tuh­laus­ta kuin asu­mis­tu­ki ja asu­mis­tu­ki on pahem­paa tuh­laus­ta kuin perus­tu­lo. Mark­ki­na­hin­ta kaikelle. 

    Perus­tu­lol­la on muu­ten aavis­tuk­sen intui­tion vas­tais­ta kan­na­tus­ta. Jos on usko­mi­nen Aja­tus­pa­ja e2 :n tut­ki­mus­ta. Tyy­pil­li­sin kan­nat­ta­ja on vähä­tu­loi­nen, pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­nen, vih­rei­tä tai vasem­mis­to­liit­toa kan­nat­ta­va kotiäi­ti- tai isä ja/tai opis­ke­li­ja(?). Intui­tio sanoi­si, että he oli­si­vat asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­män romut­ta­mi­sen suu­rim­pia häviäjiä?

    Kon­teks­ti: Kan­na­tan perus­tu­loa. Siir­ty­mä­vai­heel­la varus­tet­tu­na uskon, että Suo­mi oli­si oikeas­ti parem­pi paik­ka juu­ri ja myös edel­lä­mai­ni­tuil­le ryhmille.

  6. Onko Osmol­la tar­koi­tus hamu­ta Hel­sin­kiin kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sosi­aa­li­ta­pauk­set ja köy­hät tai­tei­li­jat vain sik­si että he halua­vat asua sta­dis­sa. Suo­mel­le tai­tai­si olla edul­li­sem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

  7. Sosi­aa­li­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa tulee etusi­ja antaa – tai aina­kin tuli­si antaa – hädä­na­lai­sim­mil­le. Sik­si nii­hin tulee suh­tees­sa väes­töön pal­jon mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jia ja las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia. Jos ei ole tule, asun­not on jaet­tu väärin.”

    Asun­to­jen oikein jaka­mi­nen ei rii­tä, kun nii­tä pitäi­si myös irti­sa­noa oikein. Tai edes korot­taa vuo­kraa tulo­jen kas­vaes­sa, tie­ten­kin niin, että mar­gi­naa­li­ve­ro on koh­tuul­li­nen. Har­va jäi­si asu­maan kau­pun­gin vuo­kra­kämp­piin, jos jou­tui­si mak­sa­maan sii­tä saman (tai vaik­ka enem­män­kin) mitä vapail­la markkinoilla.

    Jos­tain syys­tä tulo­ra­jat kui­ten­kin herät­tä­vät aivan val­ta­vaa peri­aat­teel­lis­ta vas­tus­tus­ta. Tek­ni­sis­tä yksi­tyis­koh­dis­ta voi väi­tel­lä, mut­ta luu­li­si ole­van sel­vää, ettei tuet­tua asu­mis­ta pidä tar­jo­ta kenel­lek­kään, joka ei sitä oikeas­ti tar­vit­se. Ghet­tou­tu­mi­sen­kin voi rat­kais­ta vaik­ka lait­ta­mal­la osan asun­nois­ta vapail­le mark­ki­noil­le, ja vält­te­le­mäl­lä koko­nais­ten vuo­kra­ta­loa­luei­den rakentamista.

  8. Mie­len­kiin­toi­nen tapaus tämä VVO. Uusin osa­vuo­si­kat­saus (2015 ensim­mäi­nen kvar­taa­li) kertoo:
    “Kor­kein hal­lin­to-oikeus rat­kai­si VVO Vuo­kra-asun­not Oy:n yleis­hyö­dyl­li­syy­den peruut­ta­mis­ta kos­ke­neen hal­lin­to­rii­dan VVO-kon­ser­nin eduksi.”

    Ja:
    “Lii­ke­vaih­to oli 90,9 mil­joo­naa euroa.”
    “Tulos ennen vero­ja oli 60,4 mil­joo­naa euroa.”
    “Käy­vän arvon muu­tos tulok­ses­sa oli 26,0 mil­joo­naa euroa”

    VVO teki siis 91 M€ lii­ke­vaih­dol­la 34 M€ tulok­sen. Miten kenen­kään kan­nat­taa asua vuo­kral­la? No nii­den, joil­la ei ole kykyä oman asun­non han­kin­taan, vaik­ka se tuli­si­kin todel­li­suu­des­sa hal­vem­mak­si. No miten sit­ten voi olla varaa kal­lii­seen vuo­kra-asun­toon? No siten, että veron­mak­sa­jat anta­vat asu­mis­tu­kea. Ja VVO kiit­tää ja pokkaa.

  9. Epäi­len, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nal­li­ses­ta vuo­kra-asun­to­tuo­tan­nos­ta suu­rin osa anne­taan asu­mis­tue­tul­le väes­tön­osal­le. Maa­kun­nis­ta ete­lään töi­hin pyr­ki­vät jää­vät nuo­le­maan näppejään.

    Vuo­kra-sun­to­jen luo­vu­tus 18-vuo­tiail­le on lope­tet­ta­va. Jos saa asun­non ja sen pääl­le asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuen, ei opis­ke­lu ja työs­sä­käyn­ti kiinnosta.

  10. mai­ju:
    Onko Osmol­la tar­koi­tus hamu­ta Hel­sin­kiin kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sosi­aa­li­ta­pauk­set ja köy­hät tai­tei­li­jat vain sik­si että he halua­vat asua sta­dis­sa. Suo­mel­le tai­tai­si olla edul­li­sem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle. 

    Miten ajat­te­lit pak­ko­ma­joit­taa ihmi­siä Kar­jaal­le? Jos sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to kes­ki­te­tään met­sään kukaan ei halua asua siel­lä ja tulok­se­na on tyh­jiä asun­to­ja lan­del­la ja kodit­to­mia ihmi­siä Helsingissä.

  11. Jo Elä­ke­läi­nen:

    Vuo­kra-sun­to­jen luo­vu­tus 18-vuo­tiail­le on lope­tet­ta­va. Jos saa asun­non ja sen pääl­le asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuen, ei opis­ke­lu ja työs­sä­käyn­ti kiinnosta.

    Täl­lä het­kel­lä mak­se­tuis­ta van­huuse­läk­keis­tä on rahas­toi­tu ennak­koon noin 20 pro­sent­tia. Muut kerä­tään palk­ka­ku­luis­ta ja nii­de sivu­ku­luis­ta ja ovat ansais­te­ma­ton­ta sosiaaliturvaa. 

    Nuor­ten puo­les­ta ehdo­tan­kin että kaik­ki yli takuu­eläk­keen mene­vät eläk­keet lei­ka­taan noin 80% (vain rahas­toi­tu osa eläk­keis­tä mak­se­taan). Täl­löin työs­sä­käyn­ti alkaa kin­nos­ta­maan nuo­ria suku­po­li­via ja kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät elä­ke­läi­set alka­vat etsiä töitä.

  12. Miten täs­sä olet mää­ri­tel­lyt “kun­nan kan­nal­ta”. Kun­ta koos­tuu asuk­kais­taan ja asuk­kai­den välil­lä on var­maan kovas­ti­kin eri­mie­li­syyt­tä vaik­ka­pa sii­tä, miten pal­jon kun­nan raho­ja pitäi­si käyt­tää sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon. Ne, jot­ka kysei­sis­tä asun­nois­ta pää­se­vät naut­ti­maan, takuul­la kan­nat­ta­vat sitä, mut­ta muut eivät var­maan niinkään. 

    Sit­ten toi­nen jut­tu on se, että kenel­le ne kun­tien sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non asun­not mene­vät. Minus­ta tääl­lä­kin on mai­nit­tu, että kun­tien asun­nois­sa asuu pit­käl­ti työs­sä­käy­viä ihmi­siä ja kun­ta jopa halu­aa tätä (kai segre­gaa­tion mini­moi­mi­sek­si), mut­ta minus­ta­kin ne oli­si jär­ke­vin­tä vara­ta vain hädä­na­lai­sim­mil­le, joi­den asu­mi­sen kun­ta mak­saa toi­meen­tu­lo­tu­ke­na joka tapauk­ses­sa, vaik­ka he asui­si­vat yksi­tyi­sis­sä asunnoissakin. 

    Sinäl­lään­hän asun­nois­ta, joi­den vuo­kra­ta­so on kun­nan sub­ven­toi­ma (eli siis alle mark­ki­na­hin­nan) eivät täy­sin tulot­to­mat hyö­dy lain­kaan, kos­ka heil­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa kai­ken muu­ten­kin. Sen sijaan palk­kaa saa­vat hyö­ty­vät, min­kä vuok­si on ymmär­ret­tä­vää, että heil­lä on pal­jon kovem­pi hin­ku pääs­tä sin­ne (tai olla läh­te­mät­tä pois, jos jos­kus ovat saa­neet jalan oven väliin). Tämän poru­kan asut­ta­mis­ta kun­nan vuo­kra-asun­toi­hin ei ole juu­ri jär­keä, jos tar­koi­tuk­se­na on aut­taa kaik­kein hädä­na­lai­sim­pia. Ennem­min­kin se vain aset­taa itsen­sä elät­tä­mään kyke­ne­viä ihmi­siä eriar­voi­seen ase­maan sen mukaan, ovat­ko he pääs­seet kun­nan vuo­kra-asun­toon vai eivät.

  13. Tämä on rat­kais­ta­vis­sa, mut­ta sii­tä tuli­si aika moni­mut­kais­ta. Sik­si oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa yksin­ker­tai­ses­ti vain koo­ta kun­nal­lis­ve­ro met­ro­po­lin tasol­la ja jakaa kun­tien käyt­töön nii­den asu­kas­lu­vun suh­tees­sa. Lop­pui­si tur­ha kil­pai­lu ja sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa alkai­si syn­tyä, kun kun­ta sai­si tulo­ja kai­kis­ta kun­ta­lai­sis­ta yhtä paljon.

    Tota, miten sinä ajat­te­lit että tuo vero­pro­sent­ti pää­te­tään? Kun täs­sä käy äkki­sel­tään niin, että vero­tu­lois­ta päät­tää joku jos­sain ja menois­ta taas kun­nat toi­saal­la, eli kun­nat osoit­taa sor­mel­la sitä jotian jos­sain (maa­kun­ta­val­tuus­tol­le) että rahat ei rii­tä, kun pal­ve­lut ei toimi.

  14. Sylt­ty:
    Mik­si pitää olla sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa?

    Kos­ka mata­la­palk­ka-alo­jen toi­mi­jat eivät voi­si muu­ten mak­saa niin alhais­ta palk­kaa. Nykyi­nen palk­ka­ta­so perus­tuu sii­hen, että työn­te­ki­jän äip­pä ja iskä osal­lis­tuu kau­pan alan kus­tan­nuk­siin majoit­ta­mal­la hei­dän työn­te­ki­jän­sä ilmai­sek­si tai hal­val­la taik­ka vaih­toeh­toi­ses­ti kun­ta hoi­taa kau­pan alan työn­te­ki­jöil­le hal­vat asunnot.

    Ilman sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa alim­mat vuo­kra­ta­sot nousisivat.

  15. mai­ju:
    Onko Osmol­la tar­koi­tus hamu­ta Hel­sin­kiin kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sosi­aa­li­ta­pauk­set ja köy­hät tai­tei­li­jat vain sik­si että he halua­vat asua sta­dis­sa. Suo­mel­le tai­tai­si olla edul­li­sem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle. 

    Miten oli­si aihee­seen liit­ty­vä kil­pai­lu­tus kaik­kien Suo­men maa­kun­tien kesken? 

    Mik­si ihmees­sä kaik­kien sosi­aa­lia­ta­paus­ten pitäi­si asua kaik­kein kal­leim­mal­la seu­dul­la, ja vie­lä Hel­sin­gin veron­mak­sa­jien piik­kiin? Tuos­sa ei ole näh­däk­se­ni mitään jär­keä! Hekö muka ainoas­taan äänes­tä­vät Osmoa, hei nyt herätys!

  16. Ole kuvan­nut esi­mer­kin, tai itse asias­sa pari­kin, hyvää tar­koit­ta­vas­ta jär­jes­tel­mäs­tä, joka kään­tyy itse­ään vastaan. 

    Ensin­nä­kin sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ei ole kenen­kään kan­nal­ta hyvä asia. Se on yksi mark­ki­na­häi­riöis­tä, jot­ka nos­ta­vat kaik­kien asu­mis­ku­lu­ja. Pää­osin sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to pitää ajaa alas, eikä se mis­sään nimes­sä kuu­lu kun­nan toi­mia­laan. Eihän kun­ta mak­sa sosi­aa­li­sia autojakaan!

    Vam­mais­ten asu­mi­nen on oikeas­taan ainoa pie­ni yksi­tyis­koh­ta, joka saat­tai­si olla kun­nal­le kuu­lu­vaa toi­min­taa. Mut­ta esi­mer­kik­si päih­de­riip­pu­vais­ten hoi­ta­mi­nen tois­tu­vas­ti sii­hen kun­toon, että he voi­vat taas uudel­leen ret­kah­taa, ei ole kenen­kään etu, ei edes päihderiippuvaisen.

    Joku kysyy var­maan koh­ta, mis­tä saa­daan sit­ten kas­vu­kes­kus­ten mata­la­palk­ka-alo­jen työn­te­ki­jät. Int­res­si­hän on työ­nan­ta­jan, ei kun­nan pl. kun­nan tar­vit­se­mat mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jät. Suo­mes­sa oli hyvin toi­mi­va työ­suh­dea­sun­to­jär­jes­tel­mä monil­la aloil­la. Se tuhot­tiin ammat­ti­tai­dot­to­mas­ti teh­dyil­lä vero­rat­kai­suil­la. Nii­den­kin taus­tal­la oli puh­das sai­ras kateus, eikä ymmär­ret­ty, että eni­ten kär­si­vät pie­ni­tu­loi­set. Rat­kai­su on siis vero­tuk­seen oikaiseminen.

    Toi­sek­si kun­tien väli­set tasauk­set ovat kysee­na­lai­sia. Ne kan­nus­ta­vat hoi­ta­maan asioi­ta huo­nos­ti, juu­ri kuten kuva­sit. Jos kun­ta hoi­taa asian­sa hyvin, sitä pitää kan­nus­taa. Jos taa­sen huo­nos­ti, pitää loput­kin tuet ottaa pois.

  17. QTC:
    Mie­len­kiin­toi­nen tapaus tämä VVO. Uusin osa­vuo­si­kat­saus (2015 ensim­mäi­nen kvar­taa­li) kertoo:
    “Kor­kein hal­lin­to-oikeus rat­kai­si VVO Vuo­kra-asun­not Oy:n yleis­hyö­dyl­li­syy­den peruut­ta­mis­ta kos­ke­neen hal­lin­to­rii­dan VVO-kon­ser­nin eduksi.”

    Ja:
    “Lii­ke­vaih­to oli 90,9 mil­joo­naa euroa.”
    “Tulos ennen vero­ja oli 60,4 mil­joo­naa euroa.”
    “Käy­vän arvon muu­tos tulok­ses­sa oli 26,0 mil­joo­naa euroa”

    VVO teki siis 91 M€ lii­ke­vaih­dol­la 34 M€ tulok­sen. Miten kenen­kään kan­nat­taa asua vuo­kral­la? No nii­den, joil­la ei ole kykyä oman asun­non han­kin­taan, vaik­ka se tuli­si­kin todel­li­suu­des­sa hal­vem­mak­si. No miten sit­ten voi olla varaa kal­lii­seen vuo­kra-asun­toon? No siten, että veron­mak­sa­jat anta­vat asu­mis­tu­kea. Ja VVO kiit­tää ja pokkaa.

    Ei se kovin huo­nos­ti muil­la­kaan mene

    http://www.sato.fi/fi/sijoittajille/konsernin-tunnusluvut

  18. Rei­luin­ta kai oli­si, että niin menot ja tulot, sekä myös­kin edut sekä hai­tat, jaet­tai­siin TASAN maam­me kaik­kien kau­pun­kien ja kun­tien kesken. 

    Oli­si­ko sil­loin oikea peri­aa­te tasoit­taa ns. “sosi­aa­li­ta­paus­ten” luku­mää­rä maas­sam­me alueit­tain, siis samas­sa suh­tees­sa nii­den aluei­den pin­ta-alaan? Nykyi­sin tai­taa Hel­sin­ki jou­tua kan­ta­maan tuos­ta jou­kos­ta suu­rim­man taa­kan ja vas­tuun, mm. kaik­ki­ne ympä­ris­tö­hait­toi­neen. Ne ovat juu­ri nii­tä tii­vis­ty­mi­sen aiheut­ta­mia haittoja.

  19. mai­ju:
    Onko Osmol­la tar­koi­tus hamu­ta Hel­sin­kiin kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sosi­aa­li­ta­pauk­set ja köy­hät tai­tei­li­jat vain sik­si että he halua­vat asua sta­dis­sa. Suo­mel­le tai­tai­si olla edul­li­sem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

    Onko köy­hil­lä mie­les­tä­si min­kään­lai­sia ihmisoikeuksia?

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Sik­si on paha asia, että kau­pun­git jakau­tu­vat useik­si kun­nik­si toi­sin kuin ennen, jol­loin kau­pun­ki koos­tui yhdes­tä kun­nas­ta ja jos kau­pun­ki laa­je­ni rajo­jen­sa yli, kau­pun­kia laajennettiin.

    Ker­ro tuo bri­teil­le, rans­ka­lai­sil­le tai ruot­sa­lai­sil­le. 🙂 Lon­too, Parii­si ja Tuk­hol­ma muo­dos­tu­vat useis­ta kunnista.

    Ongel­ma on, että tuem­me kun­tia = ihmi­siä, jot­ka hoi­ta­vat asian­sa huo­nos­ti. Ter­ve kil­pai­lu kun­tien välil­lä on hyvä asia ja sitä kan­nat­taa tukea pie­nen­tä­mäl­lä vero­tu­lo­jen tasausta.

    1. Jos kat­soo kun­nan vel­voit­tai­ta Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa, Tuk­hol­ma muo­dos­tuu yhdes­tä kun­nas­ta, lansd­tin­get. Sen ohel­la on myös “kun­tia”, joi­den teh­tä­viin kuu­luu jotain sel­lais­ta, jota meil­lä kut­su­taan kun­nan­osa­hal­lin­nok­si. Sama kos­kee Lon­too­ta ja Parii­sia. Meil­lä kun­nan pää­teh­tä­vä on ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­nen. Nois­sa molem­mis­sa se on lähin­nä val­tion vas­tuul­la, joten Englan­nis­sa kun­nan koko on koko maa.

  21. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Onko köy­hil­lä mie­les­tä­si min­kään­lai­sia ihmisoikeuksia?

    Ei kai köy­häl­lä ole oikeut­ta vali­ta asun­to­aan, vaik­ka ihmi­soi­keu­det onkin. Työt­tö­mäl­lä­kin on vel­voi­te ottaa työ­tä vas­taan n. 100–150 kilo­met­rin säteel­tä, niin mik­sei sit­ten asunn­ot­to­mal­la asun­non ottovelvoitetta.

  22. mai­ju:
    Onko Osmol­la tar­koi­tus hamu­ta Hel­sin­kiin kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sosi­aa­li­ta­pauk­set ja köy­hät tai­tei­li­jat vain sik­si että he halua­vat asua sta­dis­sa. Suo­mel­le tai­tai­si olla edul­li­sem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

    Minus­ta­kin blo­gin­pi­tä­jä tahat­to­mas­ti tai tahal­laan sekoit­taa sosi­aa­li­ta­pauk­set ja mata­la­palk­ka-alo­jen työntekijät. 

    Ja ennen­kuin kukaan ehtii sanoa sitä ääneen, minus­ta nämä ovat eri ihmisiä.

    1. Onko Osmol­la tar­koi­tus hamu­ta Hel­sin­kiin kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sosi­aa­li­ta­pauk­set ja köy­hät tai­tei­li­jat vain sik­si että he halua­vat asua sta­dis­sa. Suo­mel­le tai­tai­si olla edul­li­sem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

      Minus­ta­kin blo­gin­pi­tä­jä tahat­to­mas­ti tai tahal­laan sekoit­taa sosi­aa­li­ta­pauk­set ja mata­la­palk­ka-alo­jen työntekijät.

      Ja ennen­kuin kukaan ehtii sanoa sitä ääneen, minus­ta nämä ovat eri ihmisiä.

      Väite3 sosi­aa­li­ta­paus­ten haa­li­mi­ses­ta ei ollut kyl­lä minun vaan kom­men­taat­to­rei­den. Olen aika hyvin tie­toi­nen sii­tä, miten asuk­kaat kau­pun­gin vuo­kra­ta­loi­hin vali­taan. Niis­sä asuu 20 % hel­sin­ki­läi­sis­tä, joten enem­mis­tö on kyl­lä työs­sä käy­viä taval­li­sia ihmisiä.

  23. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Onko köy­hil­lä mie­les­tä­si min­kään­lai­sia ihmisoikeuksia? 

    Jos ihmi­soi­keu­dek­si mää­ri­tel­lään oikeus elää halua­mal­laan alu­eel­la, niin että lap­sil­le­kin riit­tää omat huo­neet, eipä nii­tä ole Hel­sin­gis­sä kai­kil­la kes­ki­tu­loi­sil­la­kaan. Asuk­kaal­la on talou­del­li­nen int­res­si pitää asu­mis­ku­lun­sa toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi­ta­son ala­puo­lel­la — jos hänel­lä on sen ver­ran tulo­ja, ettei toi­meen­tu­lo­tu­kea saa.

    Sit­ten Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toon lit­tyy sel­lai­nen­kin aspek­ti, että tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Hel­sin­gin suo­mea ja ruot­sia puhu­va asu­jai­mis­to kas­voi 2000->2014 noin 12 500 hen­gel­lä (mukaan lukien ex-sipoo­lai­set). Mui­ta kie­liä puhu­va 53 000 hen­gel­lä. Mikä lie­nee suh­de­lu­ku sosi­aa­li­sel­la puolella?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Väite3 sosi­aa­li­ta­paus­ten haa­li­mi­ses­ta ei ollut kyl­lä minun vaan kom­men­taat­to­rei­den. Olen aika hyvin tie­toi­nen sii­tä, miten asuk­kaat kau­pun­gin vuo­kra­ta­loi­hin vali­taan. Niis­sä asuu 20 % hel­sin­ki­läi­sis­tä, joten enem­mis­tö on kyl­lä työs­sä käy­viä taval­li­sia ihmisiä. 

    No, mik­si sit­ten viit­taat “hädä­na­lai­sim­piin”, jos todel­li­suu­des­sa hei­dän mer­ki­tyk­sen­sä sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non kan­nal­ta on täy­sin mitä­tön ja todel­li­suu­des­sa “sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to” tar­koit­taa sitä, että jol­lain mys­ti­sil­lä kri­tee­reil­lä kaa­de­taan kun­nan rahaa (=sub­ven­toi­tua asu­mis­ta) joil­le­kin työs­sä­käy­vil­le kun­ta­lai­sil­le ja tämä rahoi­te­taan sil­lä, että joil­tain toi­sil­ta työs­sä­käy­vil­tä kun­ta­lai­sil­ta vero­te­taan tou­hun kustannukset. 

    Jos nyt joku voi­si vih­doin selit­tää, mikä tolk­ku täs­sä on. Ymmär­rän sen, että nii­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen, jon­ka kun­ta jou­tuu joka tapauk­ses­sa mak­sa­maan (nämä kuu­lui­sat “hädä­na­lai­sim­mat”) voi kun­nan kan­nal­ta olla jär­ke­vää asut­taa kun­nan omiin asun­toi­hin sen sijaan, että mak­se­taan yksi­tyi­sil­le vuo­kra­nan­ta­jil­le, kos­ka täl­löin pys­tyy itse vai­kut­ta­maan sii­hen, mitä tar­jo­taan, mut­ta sen perus­te­lu puut­tuu edel­leen, mik­si taval­li­sil­le työs­sä­käy­vil­le pitäi­si kau­pun­gin jär­kä­tä sub­ven­toi­tu­ja asuntoja. 

    Joku perus­te­li tätä sil­lä, että muu­ten mata­la­palk­ka­töi­hin ei saa­da teki­jöi­tä. No, sit­ten ei saa­da. Se on nii­den työ­nan­ta­jien ongel­ma. Jos hei­dän tar­joa­man­sa työn lisä­ar­vo ei ole niin suu­ri, että se kat­taa elä­mi­sen vaik­ka Hel­si­ni­gis­sä, niin sel­lais­ta työ­tä ei sit­ten ole jär­keä Hel­sin­gis­sä teh­dä. Tai siis aina­kaan sen työn teke­mi­sel­lä ei ole jär­keä hou­ku­tel­la ihmi­siä muut­ta­maan Hel­sin­kiin ja rahoit­taa tämä sil­lä, että teh­dään niis­tä töis­tä, joi­den teke­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, verot­ta­mal­la kannattamatonta.

  25. tpyy­luo­ma: Tota, miten sinä ajat­te­lit että tuo vero­pro­sent­ti pää­te­tään? Kun täs­sä käy äkki­sel­tään niin, että vero­tu­lois­ta päät­tää joku jos­sain ja menois­ta taas kun­nat toi­saal­la, eli kun­nat osoit­taa sor­mel­la sitä jotian jos­sain (maa­kun­ta­val­tuus­tol­le) että rahat ei rii­tä, kun pal­ve­lut ei toimi.

    Erit­täin hyvin sanot­tu. Poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on aina paras­ta se, että sama taho päät­tää vero­tuk­ses­ta ja vero­ra­ho­jen käy­tös­tä. Jos tahot ovat eri, niin sil­lä vero­tuk­ses­ta päät­tä­väl­lä on aina insen­tii­vi saa­da pai­net­tua vero­ja alas­päin, ja taas nii­tä käyt­tä­vil­lä saa­da vero­ra­ho­jen kulu­tus­ta ylöspäin. 

    Kun asias­ta pää­te­tään samal­la tasol­la, jou­tu­vat päät­tä­jät pane­maan pun­ta­riin verokevennykset/korotukset ja pal­ve­lu­jen paran­ta­mi­sen ja huo­non­ta­mi­sen. Lisäk­si täl­lä tavoin toi­mit­taes­sa kaik­ki pelaa­mi­nen raha­jaon peli­sään­nöil­lä (vaik­ka nuo OS:n mai­nit­se­mat 2800€ per tulo­ton) jää pois, kun toi­mi­jat eivät opti­moi toi­min­taan­sa nii­den peli­sään­tö­jen por­saan­rei­kien mak­si­moi­mi­sek­si (jol­la ei ole mitään poliit­tis­ta hin­taa), vaan kaik­ki kulu­tuk­sen lisää­mi­nen pitää kat­taa vero­jen koro­tuk­sil­la tai toi­saal­ta kaik­ki meno­jen vähen­nyk­set, jot­ka saa­daan teh­tyä, voi­daan antaa suo­raan kan­sa­lai­sil­le vero­ke­ven­nyk­si­nä tai rahan­käyt­tö­nä johon­kin muuhun. 

    Eli siis joko asias­ta X pitää päät­tää val­tion tasol­la, jol­loin auto­maat­ti­ses­ti tapah­tuu alu­eel­li­nen tulo­jen ja meno­jen tasoit­tu­mi­nen, tai sit­ten kun­nil­le pitää antaa auto­no­mia päät­tää asias­ta X, mut­ta myös sit­ten oikeus kerä­tä verot sen kattamiseksi.

  26. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Onko köy­hil­lä mie­les­tä­si min­kään­lai­sia ihmisoikeuksia?

    Onko ihmi­soi­keus todel­la niin laa­ja, että se kat­taa sen, että saa asua halua­mal­laan pai­kal­la halua­man­lai­ses­sa asun­nos­sa? Toteu­tuu­ko tämä juu­ri kel­lään yhteis­kun­nan kaik­kein rik­kaim­pia lukuunottamatta?

  27. Minul­la on ihan lähi­pii­ris­sä tuo­re tapaus, jos­sa työ­tön 56v otti “asu­muse­ron”, kos­ka nyt sos­su mak­saa hänel­le rahaa ja kau­pun­kia­sun­non. Eikä hän saa enää iki­nä töi­tä kui­ten­kaan. Työs­sä käy­vä puo­li­so esti aiem­min kai­ken tuen saa­mi­sen. Puo­li­so jäi siis yksin maa­seu­dul­le oma­ko­ti­ta­loon. Mut­ta käy­tän­nös­sä nuo asu­vat nyt yhdes­sä kau­pun­kia­sun­nos­sa, jon­ka sos­su maksaa.

    Tie­dän mui­ta­kin tuol­lai­sia tapauk­sia, kun ei saa rahaa puo­li­son tulo­jen takia, kan­nat­taa ero­ta ja ottaa ilmai­nen kämp­pä yhteiskunnalta.

  28. Kal­le: Ker­ro tuo bri­teil­le, rans­ka­lai­sil­le tai ruot­sa­lai­sil­le. Lon­too, Parii­si ja Tuk­hol­ma muo­dos­tu­vat useis­ta kunnista.

    Ruot­sis­sa on välis­sä maa­kä­rä­jä­hal­lin­to, joka mak­saa sotekulut.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …joten Englan­nis­sa kun­nan koko on koko maa. 

    Iso-Bri­tan­nian osal­ta olet oikeas­sa ja siel­lä jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on tun­ne­tus­ti yksi koko Euroo­pan huo­no­laa­tui­sim­mis­ta. Suu­ria yksi­köi­tä ei ole mah­dol­lis­ta saa­da toi­mi­maan, vaik­ka ne pape­ril­la näyt­tä­vät hyvältä.

  30. Samu­li Saa­rel­ma: Erit­täin hyvin sanot­tu. Poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on aina paras­ta se, että sama taho päät­tää vero­tuk­ses­ta ja vero­ra­ho­jen käy­tös­tä. Jos tahot ovat eri, niin sil­lä vero­tuk­ses­ta päät­tä­väl­lä on aina insen­tii­vi saa­da pai­net­tua vero­ja alas­päin, ja taas nii­tä käyt­tä­vil­lä saa­da vero­ra­ho­jen kulu­tus­ta ylöspäin.

    Juu­ri näin!

    Samu­li Saa­rel­ma: Eli siis joko asias­ta X pitää päät­tää val­tion tasol­la, jol­loin auto­maat­ti­ses­ti tapah­tuu alu­eel­li­nen tulo­jen ja meno­jen tasoit­tu­mi­nen, tai sit­ten kun­nil­le pitää antaa auto­no­mia päät­tää asias­ta X, mut­ta myös sit­ten oikeus kerä­tä verot sen kattamiseksi.

    Mut­ta tämä ei ole opti­mi­rat­kai­su, sil­lä pää­tök­sen­te­ko pitää orga­ni­soi­da niin, että se tapah­tuu oikeal­la tasol­la. Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että sama val­tuus­to päät­tää sekä kun­nan leik­ki­kent­tien että sai­raa­loi­den sijoit­ta­mi­ses­ta, koos­ta ja varustetasosta.

    Kun­tayh­ty­mil­lä on omat tun­ne­tut ongel­man­sa ja suur­kun­nil­la nii­tä vas­ta oli­si­kin, kos­ka leik­ki­ken­tät, sai­raa­lat ja sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to. Val­tion ja kun­tien väliin on jär­ke­vää raken­taa joku nimeä­mä­tön vaa­li- ja vero­pii­ri, jon­ka val­tuus­to käsit­te­lee ja päät­tää vain “iso­ja” (sano­taan vaik­ka yli 1000 k€:n) asioita.

    No, voi­daan­han ne nime­tä kun­tayh­ty­mik­si, mut­ta nii­den val­tuus­to pitää vali­ta suo­ril­la vaaleilla.

  31. Kal­le: Iso-Bri­tan­nian osal­ta olet oikeas­sa ja siel­lä jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on tun­ne­tus­ti yksi koko Euroo­pan huonolaatuisimmista.

    Päin vas­toin, Iso-Bri­tan­nias­sa on ollut yksi koko Euroo­pan par­haim­man laa­tui­sis­ta terveydenhoitojärjestelmistä;)

  32. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on yksi monis­ta esi­mer­keis­tä, jois­sa alun­pe­rin hyvää tar­koit­ta­va pää­tös muut­tuu ajan kulues­sa hyväk­si­käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si, sosi­aa­lis­ten etu­jen lypsyksi.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa 50.000 asun­toa!!! Täs­sä mas­sas­sa on rahaa kiin­ni noin 10 mil­jar­dia euroa. Tuot­to on huono.

    Sys­tee­min hyväk­si­käyt­tö on tiet­ty se, että ker­ran kau­pun­gin asun­non saa­nut ei pää­sään­töi­ses­ti tule kos­kaan siir­ty­mään omis­tus- tai vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­toon kos­ka asu­mi­nen kau­pun­gin hyy­ry­läi­se­nä on niin hal­paa ja usein sijain­ti on lois­ta­va. Siis vaik­ka tulo­ta­so oli­si nous­sut vaik­ka minis­te­ri­ta­sol­le!!!. Asun­toa kyl­lä vaih­de­taan jonot­ta­mal­la, mut­ta kau­pun­gin asun­nos­ta toi­seen, isom­paan, parem­paan, meri­nä­kö­alaan jne.

    Mik­si monen mie­les­tä niin upea poliit­ti­nen sys­tee­mim­me ei saa edes näin yksin­ker­tais­ta välis­tä­ve­toa estetyksi ???

    Ehdo­tus: Hel­sin­gin kau­pun­ki myy­köön puo­let asun­nois­taan ja myyn­nit koh­dis­tu­koot nii­hin, jot­ka eivät ole oikeas­ti kau­pun­gin tuke­man asun­non tarpeessa.

  33. Samu­li Saa­rel­ma: Onko ihmi­soi­keus todel­la niin laa­ja, että se kat­taa sen, että saa asua halua­mal­laan pai­kal­la halua­man­lai­ses­sa asun­nos­sa? Toteu­tuu­ko tämä juu­ri kel­lään yhteis­kun­nan kaik­kein rik­kaim­pia lukuunottamatta?

    Suo­men lain mukaan saat vali­ta asuin­kun­ta­si vapaasti.

  34. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Suo­men lain mukaan saat vali­ta asuin­kun­ta­si vapaasti. 

    Niin ja mitä sit­ten? Ymmär­rät­kö nega­tii­vi­sen vapau­den, että saat muut­taa mihin kun­taan haluat, ja posi­tii­vi­sen vapau­den, että jon­kun muun pitää mak­saa muut­to­si kus­tan­nuk­set, väli­sen eron? 

    Suo­men lain mukaan sinul­la on esim. oikeus hank­kia Fer­ra­ri autok­se­si. Suo­men lain mukaan et voi kui­ten­kaan vel­voit­taa veron­mak­sa­jia hank­ki­maan sinul­le Ferraria.

  35. Poh­jan akka: Lon­too, Parii­si ja Tuk­hol­ma muo­dos­tu­vat useis­ta kunnista.

    Suur-Parii­si muo­dos­tuu, mut­ta var­si­nai­nen Parii­sin kau­pun­ki on yksi kun­ta, jos­sa on rei­lut 2 mil­joo­naa asu­kas­ta. Rans­kan vähä­vä­ki­sim­mäs­sä edel­leen asu­tus­sa kun­nas­sa on yksi vaki­tui­nen asu­kas: http://fr.wikipedia.org/wiki/Rochefourchat
    Epäi­li­sin, ettei kun­nal­la ole ihan samo­ja vel­voit­tei­ta kuin meillä.

  36. Samu­li Saa­rel­ma: …Suo­men lain mukaan sinul­la on esim. oikeus hank­kia Fer­ra­ri autok­se­si. Suo­men lain mukaan et voi kui­ten­kaan vel­voit­taa veron­mak­sa­jia hank­ki­maan sinul­le Ferraria. 

    Tuos­sa on rau­ta­lan­gas­ta asian ydin. Hel­sin­gis­sä se tar­koit­taa myös sitä, että sosi­aa­li­pum­mit vie­vät asun­to­ja tar­vit­ta­val­ta työvoimalta.

  37. Samu­li Saa­rel­ma:
    Suo­men lain mukaan sinul­la on esim. oikeus hank­kia Fer­ra­ri autok­se­si. Suo­men lain mukaan et voi kui­ten­kaan vel­voit­taa veron­mak­sa­jia hank­ki­maan sinul­le Ferraria.

    Lait muut­tu­vat. 70 vuot­ta sit­ten oikeus hank­kia Fer­ra­ri ei tain­nut olla itse­sel­vyys. Nyky­päi­vä­nä veron­mak­sa­jien rahat voi­vat rahoit­taa Fer­ra­rin ostoa eri­lais­ten tukien kaut­ta. Monet tukien saa­jat kat­so­vat, että veron­mak­sa­jil­la on vel­vol­li­suus mak­saa niitä 😉

  38. Kun vii­me vuo­den huh­ti­kuus­sa teh­tiin esi­tys uudes­ta asu­mis­tues­ta ja mar­ras­kuus­sa se hyväk­syt­tiin, niin oli­ko kes­kus­te­lua sii­tä, että mak­si­mi­tu­kea pudo­tet­tiin n. 10%?
    Eni­ten­hän tämä vai­kut­taa hel­sin­ki­läi­siin tuen saajiin?

    1. Tuo­hon mak­si­mi­tu­keen pääs­täk­seen piti asua täs­mäl­leen oikean kokoi­ses­sa ja oikean ikäi­ses­sä asun­nos­sa. Nyt tuki pan­tiin riip­pu­vai­sek­si vain koko­nais­vuo­kras­ta, jol­loin sai itse vali­ta, asuu­ko vähän väl­jem­min vähän syr­jem­mäs­sä vain ahtaas­ti kes­kem­mäl­lä. ASuu­rel­la osal­la hyel­sin­ki­läi­sis­tä asu­mis­tuen mak­si­mi myös njousi hei­dän asu­mas­saan asunnossa.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­hon mak­si­mi­tu­keen pääs­täk­seen piti asua täs­mäl­leen oikean kokoi­ses­sa ja oikean ikäi­ses­sä asun­nos­sa. Nyt tuki pan­tiin riip­pu­vai­sek­si vain koko­nais­vuo­kras­ta, jol­loin sai itse vali­ta, asuu­ko vähän väl­jem­min vähän syr­jem­mäs­sä vain ahtaas­ti kes­kem­mäl­lä. ASuu­rel­la osal­la hyel­sin­ki­läi­sis­tä asu­mis­tuen mak­si­mi myös njousi hei­dän asu­mas­saan asunnossa.

    Tuo on toki askel oike­aan suun­taan, mut­ta pal­jas­taa toi­saal­ta jäl­leen ker­ran koko asu­mis­tu­ki­sys­tee­min moraa­li­sen kes­tä­mät­tö­myy­den. Jokai­nen saa vali­ta sen, miten mak­si­moi asu­mistuken­sa, mut­ta mikä jär­ki täs­sä oikein on? Mitä hyö­tyä yhteis­kun­nal­le on sii­tä, että ihmi­set pan­naan mak­si­moi­maan tuo asu­mi­seen kulu­tet­ta­va raha muun kulu­tuk­sen kustannuksella? 

    Men­nään nyt vaik­ka­pa äärie­si­merk­kiin. Sano­taan, että joku haluai­si tin­kiä asu­mis­mu­ka­vuu­des­taan (siis tyy­tyi­si pie­nem­pään asun­toon ja syr­jem­pä­nä), mut­ta toi­saal­ta haluai­si men­nä mak­sul­li­sil­le kurs­seil­le kou­lut­taak­seen itse­ään, jot­ta voi­si siir­tyä parem­min pal­kat­tuun työ­hön sii­tä, mitä nykyi­sin tekee. Onko yhteis­kun­nal­le todel­la­kin hyö­dyk­si se, että täl­lai­sen hen­ki­lön asu­mi­sen vii­mei­siä­kin euro­ja sub­ven­toi­daan, mut­ta ei sitä kurs­seil­la käymistä? 

    Jäl­leen ker­ran, mik­sei siir­ry­tä perus­tu­loon, jos­sa ihmi­set itse päät­tä­vät, mitä kulu­tus­ta pitä­vät itsel­leen tär­keim­pä­nä sen sijaan, että ylhääl­tä sanel­laan, että asu­mi­seen pitää kulut­taa näin pal­jon tai jos ei kulu­ta, niin tukea vähennetään?

  40. Samu­li Saa­rel­ma:
    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jäl­leen ker­ran, mik­sei siir­ry­tä perus­tu­loon, jos­sa ihmi­set itse päät­tä­vät, mitä kulu­tus­ta pitä­vät itsel­leen tär­keim­pä­nä sen sijaan, että ylhääl­tä sanel­laan, että asu­mi­seen pitää kulut­taa näin pal­jon tai jos ei kulu­ta, niin tukea vähennetään?

    Ei se perus­tu­lo ole ihan niin help­poa kuin voi­si aja­tel­la. Se vaa­tii ihan var­mas­ti jon­kin­lai­sen akti­voin­ti­hom­man nii­tä var­ten, joi­den mie­les­tä perus­tu­lol­la voi ottaa ren­nos­ti. Meil­lä kun ei ole nykyi­sel­lään sii­hen varnaa.

    Tai sit­ten sen perus­tu­lon pitää olla niin pie­ni, että tar­vi­taan vie­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki tms. jol­loin menee vähän koko tulon idea.

  41. Sosi­aa­li­nen insi­nöö­röin­ti on vai­ke­aa. Hal­lin­nol­lis­poh­jai­sen “jae­taan ihmi­set kai­kil­le tasan” — aja­tuk­sen oheen toi­voi­sin kovaa­kin kil­pai­lua sisäl­löl­li­si­tä rat­kai­suis­ta sit­ten­kin var­sin pie­nen, elä­män­sä kans­sa ongel­mis­sa ole­van väes­tön­osan tilan­teen kohtentamiseksi.

  42. Kal­le: Tuos­sa on rau­ta­lan­gas­ta asian ydin. Hel­sin­gis­sä se tar­koit­taa myös sitä, että sosi­aa­li­pum­mit vie­vät asun­to­ja tar­vit­ta­val­ta työvoimalta.

    Ette­kö te ymmär­rä, että se sos­su­pum­mi voi olla vaik­ka kai­nuus­ta Hel­sin­kiin työn peräs­sä muut­ta­va työtön?

    Se on nimit­täin har­vi­nai­sen vai­kea­ta ottaa työ vas­taan ilman asun­toa, jos ei ole ketään, kenen­kä luo­na asus­tel­la sii­hen saak­ka, että saa asunnon.

    Pan­kis­ta ei heru 2–3 kk vuo­kra­va­kuuk­sia, eikä sos­sus­ta­kaan. Siis pitäi­si ensin olla töis­sä niin kau­an, että voi vuo­kra­ta asunnon.

    Jos olet per­sau­ki­nen työ­tön maa­kun­nas­ta, niin ei kan­na­ta läh­teä Hel­sin­kiin töi­hin, ellei ole sääs­tös­sä vuo­kra­va­kuut­ta tai tie­toa asuinpaikasta.

    Oli­sin kyl­lä hil­jaa sos­su­pum­meis­ta, kos­ka tänä päi­vä­nä täs­sä maas­sa ei taa­tus­ti ole var­mo­ja työ­paik­ko­ja kenelläkään.

    Kyl­lä se hymy hyy­tyy vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun ansio­si­don­nai­nen loppuu.

  43. Sylt­ty: Ei se perus­tu­lo ole ihan niin help­poa kuin voi­si aja­tel­la. Se vaa­tii ihan var­mas­ti jon­kin­lai­sen akti­voin­ti­hom­man nii­tä var­ten, joi­den mie­les­tä perus­tu­lol­la voi ottaa ren­nos­ti. Meil­lä kun ei ole nykyi­sel­lään sii­hen varnaa. 

    Mikä “akti­voin­ti­hom­ma” nyky­sys­tee­miin liit­tyy? Oleel­lis­ta perus­tu­los­sa on se, että sii­nä läh­tö­ta­so on alem­pi, mut­ta sii­tä ylös­päin pon­nis­ta­mi­nen omin toi­min on hel­pom­paa kuin nykysysteemissä. 

    Tai sit­ten sen perus­tu­lon pitää olla niin pie­ni, että tar­vi­taan vie­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki tms. jol­loin menee vähän koko tulon idea. 

    Jopa tar­ve­har­kin­tai­nen toi­meen­tu­lo­tu­ki oli­si toden­nä­köi­ses­ti fik­sum­pi lisäys perus­tu­loon kuin asu­mi­seen sidot­tu asumistuki.

  44. Samu­li Saa­rel­ma: Mikä “akti­voin­ti­hom­ma” nyky­sys­tee­miin liittyy?

    No aina­kin höpön­lö­pön-kurs­se­ja ja tempputyöllistämistä.

    Oleel­lis­ta perus­tu­los­sa on se, että sii­nä läh­tö­ta­so on alem­pi, mut­ta sii­tä ylös­päin pon­nis­ta­mi­nen omin toi­min on hel­pom­paa kuin nykysysteemissä.

    Juu, ymmär­rän. Epäi­len vain, että tämä on käy­tän­nös­sä vai­kea jär­jes­tää, kos­ka jos perus­tu­lon pitää kat­taa myös asu­mis­kus­tan­nuk­set, se on hel­pos­ti niin kor­kea että jos ei ole asus­mi­kus­tan­nuk­sia (18 vuo­tias asuu esim. koto­na), niin rahaa alkaa­kin jää­mään vähän liikaa.

    Jopa tar­ve­har­kin­tai­nen toi­meen­tu­lo­tu­ki oli­si toden­nä­köi­ses­ti fik­sum­pi lisäys perus­tu­loon kuin asu­mi­seen sidot­tu asumistuki.

    Luul­ta­vas­ti näin.

    Sil­ti vähän epäi­len, että tääl­lä Suo­mes­sa perus­tu­lo sää­det­täi­siin niin ylös, että tar­vit­tai­siin vapaa-ajan varastamista.

    Kuten Århusin yliopiston
    pro­fes­so­ri Tor­ben Ander­sen on nase­vas­ti ja
    iro­ni­ses­ti muo­toil­lut: emme voi ottaa työttömältä
    raho­ja pois, mut­ta voim­me varas­taa hänen
    vapaa-aikansa.”

    http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDIQFjAC&url=http%3A%2F%2Fojs.tsv.fi%2Findex.php%2Ftt%2Farticle%2Fdownload%2F41563%2F10656&ei=xStoVdGeNMetswHQnIHwBQ&usg=AFQjCNGnNj56AzDp4oNHlmYJ_MeNq7AuAg&bvm=bv.93990622,d.bGg

    Lisää aihees­ta:
    https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104433/URN_ISBN_978-952–245-888–9.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.