Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto

Val­tion tuke­mien asun­to­jen omis­ta­jien yleis­hyö­dyl­li­syys­vaa­tees­ta luo­vu­taan uuden tuo­tan­non osalta.

En pidä täs­tä lain­kaan. Asun­to­pu­laa on vain kas­vu­kes­kuk­sis­sa ja oikeam­min Hel­sin­gis­sä. Asun­to­pu­la nos­taa hin­to­ja ja haas­kal­le tuli­joi­ta riit­tää. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to tuot­taa jo nyt omal­le pää­omal­le mah­ta­van koron. Oma esi­tyk­se­ni on, että jos tähän men­nään, Hel­sin­ki luo­vut­taa näi­tä tont­te­ja vain omis­ta­mal­leen ATT:lle. Sinän­sä sel­lai­nen väli­muo­to, joka meni­si sään­nel­lyn vuo­kran ja mark­ki­na­vuo­kran väliin, oli­si hyväs­tä – kes­ki­tu­lois­ten­kin on voi­ta­va asua – mut­ta täs­tä voit­to kuu­luu yhteis­kun­nal­le, ei raha­nah­neil­le kei­not­te­li­joil­le, jot­ka eivät osal­lis­tu raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä ole­van infra­struk­tuu­rin kus­tan­nuk­siin.

 Vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sek­si luo­daan uusi kym­me­nen vuo­den väli­mal­li, joka on avoin kai­kil­le tukieh­dot täyt­tä­vil­le ja nii­hin sitou­tu­neil­le toteuttajille.

Nämä eivät niin yleis­hyö­dyl­li­set yhtiöt sanoi­vat, että voi­si­vat raken­taa Hel­sin­kiin 20 000 vuo­kra-asun­toa, jos sai­si­vat halua­man­sa ton­tit halua­maan­sa hin­taan. Kuka hyvän­sä tekee mitä tahan­sa, jos saa Jät­kä­saa­res­ta ran­ta­ton­tin ilmai­sek­si. Asun­to kan­nat­taa pitää vaik­ka kym­me­nen vuot­ta tyh­jä­nä, jos sen saa sen jäl­keen myy­dä vapaas­ti mark­ki­na­hin­taan. Viit­taan edel­li­seen. Ei pidä men­nä takai­sin käy­tän­töön, jos­sa kun­nan maa­omai­suus jae­taan poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den mukaan sopi­vil­le tahoil­le. Täl­le vaih­toeh­to­na ovat vain tarjouskilpailut.

Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la, jos­sa havi­tel­lut voi­tot jäi­si­vät koh­tuul­li­sem­mik­si, tätä mal­lia voi toki sovel­taa. Hel­sin­gin kan­nat­taa ottaa havi­tel­tu voit­to itselleen.

 ARA:n vuo­kra-asun­to­jen asu­kas­va­lin­to­ja kehi­te­tään parem­man koh­taan­non saa­vut­ta­mi­sek­si liit­tä­mäl­lä asu­kas­va­lin­nan sosi­aa­li­seen tar­ve­har­kin­taan tulo­ra­jat. Asuk­kaan tulot tar­kis­te­taan ARA-asun­toon muu­ton ja asun­non vaih­don yhtey­des­sä sekä uusis­sa sopi­muk­sis­sa 5 vuo­den välein. Siir­ty­mä­ai­ka asun­nos­ta on 2 vuot­ta. ARA-asun­to­jen asu­kas­va­lin­nas­ta voi­daan poi­ke­ta tapauk­sis­sa, jois­sa jul­ki­nen tuki ei joh­da epä- ter­vee­seen asu­kas­kil­pai­luun yksi­tyis­ten vuo­kra-asun­to­mark­ki­noi­den kanssa.

 

Täs­sä lei­vo­taan kaik­kien kan­nus­tin­louk­ku­jen äitiä, jos ran­gais­tuk­se­na töi­hin mene­mi­ses­tä on lähes tuhan­nen euron vuo­kran­ko­ro­tus, kun sään­nel­lys­tä vuo­kras­ta jou­tuu siir­ty­mään mark­ki­na­vuo­kriin. Samal­la taa­taan, että lopul­ta noi­hin taloi­hin jää­vät vain työttömät.

Ongel­ma sinän­sä on ole­mas­sa. Pitäi­si olla niin, että ARA-vuo­kra oli­si lähem­pä­nä mark­ki­na­vuo­kraa ja sii­tä annet­tai­siin sosi­aa­li­sin perus­tein alen­nus­ta. Toi­sin sanoen vuo­kra vaih­te­li­si tulo­jen mukaan. Kun tulot nouse­vat, vuo­kra nousee, mut­ta ei hyp­päyk­sen­omai­ses­ti tuhan­nel­le eurol­la, jos tulo­ra­ja ylit­tyy eurolla.

Kun­tien väli­sis­sä suh­teis­sa ter­veh­din sinän­sä tyy­dy­tyk­sel­lä sitä, että alku­ja­koon palau­te­taan tulo­ra­jat, kos­ka jot­kut kun­nat fus­kaa­vat otta­mal­la asun­toi­hin hyvätuloisia.

Ole­mas­sa ole­van ARA:n asun­to­kan­nan käyt­tö- ja luo­vu­tus­ra­joi­tuk­sis­ta jous­te­taan, mikä­li vapau­tu­va pää- oma käy­te­tään asun­to­tuo­tan­toon tai asun­to­kan­nan kor­jaa­mi­seen. Sel­vi­te­tään, mis­sä mää­rin ARA-vuo­kra- asun­to­tar­jon­taa voi­daan toteut­taa hank­ki­mal­la vuo­kra-asun­to­ja vapaa­ra­hoit­tei­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta. Eri­tyis­ryh­mien ARA-inves­toin­tia­vus­tus­ta jat­ke­taan uusin rajauksin.

 

Hyvä!

Pitäi­si olla mah­dol­lis­ta luo­da käy­tän­tö, jos­sa vuo­kral­la asu­va voi­si (aina­kin tulo­ra­jan ylit­tä­mi­ses­tä joh­tu­van hää­dön sat­tues­sa) ostaa asun­non itsel­leen. Kuka voi täs­tä naput­taa, jos samal­la rahal­la han­kit­tai­siin uusi vuokra-asunto.

Oikeas­taan ei pitäi­si olla eril­li­siä köy­hien ker­ros­ta­lo­ja, vaan vuo­kra-asun­not pitäi­si ostaa ihan taval­li­sis­ta taloista.

24 vastausta artikkeliin “Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto”

  1. > yleis­hyö­dyl­li­syys­vaa­tees­ta luo­vu­taan uuden
    > tuo­tan­non osalta

    Tuo oli­si pitä­nyt toteut­taa jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Toi­meen­pa­no edel­lyt­tää kui­ten­kin myös tuki­ra­ken­nut­ta­mi­sen avaa­mis­ta kil­pai­lul­le. Aidosti.

    Moni vara­kas hen­ki­lö oli­si val­mis elä­ke­tu­vak­seen ja perin­nök­si lap­sil­leen val­mis sijoit­ta­maan ison­kin sum­man omaa pää­omaa, jot­ta voi­si sit­ten [30] vuo­den pääs­tä tul­la koko­nai­sen ker­ros­ta­lon omis­ta­jak­si. Ja vie­lä­pä vuo­kra­lais­ten mak­sa­ma­na! (Tosin kil­pai­lu­ti­lan­ne käy­tän­nös­sä estää talon mak­sat­ta­mi­sen vuo­kra­lai­sil­la.) Kun­ta valit­si­si vuo­kra­lai­set tuon [30] vuo­den ajan, joten kun­nal­li­sia vuo­kra-asun­to­ja saa­daan nopeas­ti mark­ki­noil­le monin­ker­tai­nen mää­rä ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, että raken­nut­ta­jat valit­tai­siin poliit­ti­sin perus­tein kuten tähän asti.

    Täl­lä taval­la, yksi­tyi­sen pää­oman tuke­ma­na, nyt yhteen asun­toon käy­tet­tä­vil­lä tukieu­roil­la saa­daan nopeas­sa tah­dis­sa raken­net­tua kak­si tai kol­me asuntoa.

  2. Täs­sä lei­vo­taan kaik­kien kan­nus­tin­louk­ku­jen äitiä, jos ran­gais­tuk­se­na töi­hin mene­mi­ses­tä on lähes tuhan­nen euron vuo­kran­ko­ro­tus, kun sään­nel­lys­tä vuo­kras­ta jou­tuu siir­ty­mään mark­ki­na­vuo­kriin. Samal­la taa­taan, että lopul­ta noi­hin taloi­hin jää­vät vain työttömät.”

    Eikö näis­sä tuis­sa vähi­tel­len voi­si pääs­tä por­tait­tai­sis­ta edun­me­ne­tyk­sis­tä liu­ku­vaan asteik­koon. Joka ainoas­sa läp­pä­ris­sä on käy­rän­so­vi­tus­oh­jel­ma, niin että ei sovel­ta­mi­sen nyt pitäi­si kovin vai­ke­aa olla.

    1. Tuis­sa on mah­dol­lis­ta pääs­tä liu­ku­vaan asteik­koon, mut­ta jos tuki anne­taan puo­li-ilmai­sen asun­non muo­dos­sa ja sen menet­tää ker­ral­la, jos ereh­tyy ansait­se­maan euron lii­kaa, mene­tys voi sen yli­mää­räi­sen euron takia olla jopa sata­tu­hat­ta euroa.Minä en pidä tätä eril­lis­tä köy­hil­le tar­koi­tet­tua asun­to­kan­taa sub­ven­tio­muo­to­na lain­kaan jär­ke­vä­nä juu­ri tämän takia. 

  3. Mik­si asu­mis­ta pitäi­si erik­seen tukea asu­mis­tuen ja sos­sun lisäk­si? En tien­nyt, että tuet­tu­ja asun­to­ja edes on ole­mas­sa. Ole­tin, että kaik­ki toi­mi­jat toi­mi­vat samoil­la mark­ki­noil­la ja kun­tien etu oli­si ollut lähin­nä se, että voi­tos­ta ei mene veroa.

    Se, että oman asun­non mak­sa­jia halu­taan jat­ku­vas­ti rahas­taa enem­män näyt­tää aika kum­mal­ta, jos ker­ran vuo­kra asu­mis­ta ker­ran tuetaan.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omaa asu­mis­ta tue­taan sel­väs­ti enem­män kuin vuo­kral­la asumista.

    Eli omaa asu­mis­ta pitä­si kut­sua sosi­aa­li­sek­si val­tion tuke­mak­si asun­to­tuo­tan­nok­si, eten­kin huo­mioi­den että se on vero­ton­ta vuo­kra-asu­mi­seen verrattuna.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omaa asu­mis­ta tue­taan sel­väs­ti enem­män kuin vuo­kral­la asumista.

    Se on kum­ma jut­tu, että todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa ihmi­set muut­ta­vat omas­ta vuo­kral­le, kos­ka sil­loin saa tukia.

  6. Kun tulot nouse­vat, vuo­kra nousee, mut­ta ei hyp­päyk­sen­omai­ses­ti tuhan­nel­le eurol­la, jos tulo­ra­ja ylit­tyy eurolla.”

    Hel­sin­gis­sä nuo ARA-rajoi­tuk­set eivät vain voi toi­mia. 90’000 kau­pun­gin vuo­kra-asuk­kaan tulo­jen mää­rä­ai­kai­nen tar­kis­tus aiheut­taa val­ta­vas­ti byrokratiaa.

    Lisäk­si asun­nois­sa asuu täl­lä het­kel­lä pal­jon pie­ni­tu­loi­sia pal­kan­saa­jia, mm. kau­pun­gin työn­te­ki­jöi­tä. Asu­mis­tuen saa­jia on vain pie­ni osa. Jos jat­kos­sa asun­toi­hin pitää saa­da 50% tuet­tu­ja asu­jia, mihin nämä pie­ni­tu­loi­set sen jäl­keen asu­te­taan? Nur­mi­jär­vel­le? Asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuen saa­jia tus­kin on vai­ke­aa löy­tää tilal­le, mut­ta ei tee hyvää Hel­sin­gil­le mis­sään mie­les­sä. Aluei­den segre­gaa­tio, hajau­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja pen­de­löin­ti, työ­voi­man tarjonta.

    Vai­kut­taa mah­dot­to­man huo­nol­ta Hel­sin­gin kan­nal­ta. Jos Hel­sin­ki halu­aa pitää pää­tök­set asu­kas­va­lin­nois­ta itsel­lään, kan­nat­taa ATT:n alkaa raken­taa vuo­kra­ta­lon­sa ilman ARAa. Sehän on täl­lä het­kel­lä aivan yhtä edullista.

    1. Tulo­jen tar­kis­ta­mi­nen nyt ei pal­jon byro­kra­ti­aa aiheu­ta. Vero­tie­dot aje­taan yhteen vuo­kral­la ole­vien sotu-tie­to­jen kans­sa ja lis­ta­taan ne, jot­ka ovat mak­sa­neet lii­kaa vero­ja. Mut­ta seu­rauk­set tuops­ta ope­raa­tios­ta ovat kyl­lä pahat. Tul­laan näke­mään sitä, että ote­taan jou­lu­kuu pal­kat­to­mak­si vapaak­si, että saa pysyä kotonaan.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Tul­laan näke­mään sitä, että ote­taan jou­lu­kuu pal­kat­to­mak­si vapaak­si, että saa pysyä kotonaan.

    Tuo onnis­tuu ainoas­taan koh­tuul­li­sen hyvä­tu­loi­sil­la eli niil­lä, jot­ka voi­vat neu­vo­tel­la työ­nan­ta­jan kans­sa tuol­lai­sen dii­lin. Suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta ei var­mas­ti hyväk­sy tuol­lai­sia vapauksia.

    1. Jos ihmi­nen tulo­ra­jo­jen yli­tyt­tyä eurol­la menet­tää ikui­sik­si ajoik­si asun­non, joka on vaik­ka 500 € hal­vem­pi kuin vas­taa­va asun­to vapail­la mark­ki­noil­la, tulee täs­tä koh­ta­lai­sen iso las­ku. Seu­raa­van 30 vuo­den aika­na tämä mak­saa 180 000 euroa. Uskoi­sin, että suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta suos­tuu mak­sa­maan jou­lu­kuun pal­kan eurol­la alen­net­tu­na. Täl­lai­set sään­nöt osoit­ta­vat, kuin­ka type­rää on tukea pie­ni­tu­loi­sia siten, että raken­ne­taan eril­li­set pie­ni­tu­loi­sil­le vara­tut asun­not, kun sen voi­si toteut­taa vuo­kraa por­ras­ta­mal­la liu­ku­vas­ti tai yksin­ker­tai­ses­ti asumistuella.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omaa asu­mis­ta tue­taan sel­väs­ti enem­män kuin vuo­kral­la asumista. 

    Niin, oli­si syy­tä lopet­taa sekä asun­to­lai­nan kor­ko­tu­ki että asumistuki. 

    Ei tar­vit­si­si mitään kik­kai­lua tuki­ra­joil­la yms., jos koko sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to lope­tet­tai­siin ja kor­vat­tai­siin se perus­tu­lol­la, jol­la kan­nus­tin­lou­kut katoa­vat ker­tais­kus­ta ja samal­la pääs­tään eroon sii­tä, että tuki­vi­ran­omais­ten pitää kytä­tä tuen­saa­jien toi­sen tulo­ja. Tähän kyt­täyk­seen on jo yksi toi­mi­va viran­omai­nen, verot­ta­ja. Yhdis­tä­mäl­lä sosi­aa­li­tu­ki vero­sys­tee­miin, kuten perus­tu­los­sa teh­dään, voi­daan kaik­kein hel­poi­ten var­mis­tua sii­tä, että a) kukaan ei jää väliin­pu­toa­jak­si ja b) kan­nus­tin­louk­ku­ja ei synny.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tulo­jen tar­kis­ta­mi­nen nyt ei pal­jon byro­kra­ti­aa aiheu­ta. Vero­tie­dot aje­taan yhteen vuo­kral­la ole­vien sotu-tie­to­jen kans­sa ja lis­ta­taan ne, jot­ka ovat mak­sa­neet lii­kaa vero­ja. Mut­ta seu­rauk­set tuops­ta ope­raa­tios­ta ovat kyl­lä pahat. Tul­laan näke­mään sitä, että ote­taan jou­lu­kuu pal­kat­to­mak­si vapaak­si, että saa pysyä kotonaan.

    Ole­tan, että tar­kis­ta­mi­sen tulee olla tas­a­puo­li­suu­den vuok­si moni­mut­kai­sem­pi. Tulot pitäi­si las­kea kulu­tusyk­sik­köä koh­ti, eli isol­la per­heel­lä voi olla suu­rem­mat tulot kuin lap­set­to­mal­la paril­la, kos­ka käy­tet­tä­vis­sä ole­va tulo jää pie­nem­mäk­si. Asuk­kaat saa­ta­neen väes­tö­re­kis­te­ris­tä. Mikä taas aiheut­taa sen, että pari­kymp­pi­siä lap­sia asuu koto­na aina tar­kis­tusa­jan­koh­dan yli ja vas­ta sen jäl­keen pääs­tään muuttamaan.

  10. > Oikeas­taan ei pitäi­si olla eril­li­siä köyhien
    > ker­ros­ta­lo­ja, vaan vuo­kra-asun­not pitäi­si ostaa
    > ihan taval­li­sis­ta taloista.

    Täs­mäl­leen. Onko kolos­si­ra­ken­ta­mi­sen syy­nä se, että kun­nan toi­mia­laan ei kuu­lu asun­to­si­joit­ta­mi­nen. – On pitä­nyt kek­siä sijoi­tus­toi­min­nal­le ulkoi­nen muo­to, joka tekee kun­nal­li­ses­ta sijoi­tus­toi­min­nas­ta laillista.

    http://kveikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17447-kunnallinen-asuntotuotanto

    1. Ei kun­nal­li­ses­sa sijoit­ta­mi­ses­sa ole mitään lai­ton­ta. Hel­sin­gil­lä on, tai oikeas­taan oli, Asun­to­han­kin­ta Oy, joka osti asun­to­ja vuo­krat­ta­vak­si siel­tä tääl­tä, pit­käl­ti yli 3000 asun­toa. Sen toi­min­ta on nyt pan­tu jos­tain syys­tä jäi­hin. Toi­min­ta käyn­nis­tyi vihr­tei­den ja kokoo­muk­sen sopiu­muk­sel­la, kun emme olleet innos­tu­nei­ta raken­ta­maan Vuo­saa­reen 60 % sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, mitä dema­rit esittivät.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuis­sa on mah­dol­lis­ta pääs­tä liu­ku­vaan asteik­koon, mut­ta jos tuki anne­taan puo­li-ilmai­sen asun­non muo­dos­sa ja sen menet­tää ker­ral­la, jos ereh­tyy ansait­se­maan euron lii­kaa, mene­tys voi sen yli­mää­räi­sen euron takia olla jopa sata­tu­hat­ta euroa.Minä en pidä tätä eril­lis­tä köy­hil­le tar­koi­tet­tua asun­to­kan­taa sub­ven­tio­muo­to­na lain­kaan jär­ke­vä­nä juu­ri tämän takia. 

    Ehkä parem­pi ilmaus oli­si “pie­ni­tu­loi­nen”.

    Enti­ses­sä elä­mäs­sä­ni puheil­le­ni tuli jok­seen­kin joka vuo­si työn­te­ki­jöi­tä ja nime­no­maan hyviä nuo­ria työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka antoi­vat vähän vai­vau­tu­nei­na ymmär­tää, ettei­vät he nyt tänä vuon­na tar­vit­se palkankorotusta. 

    Myö­hem­min he sit­ten hyväk­syi­vät asi­aan kuu­lu­neet sopi­mus- ja hen­ki­lö­koh­tai­set koro­tuk­set. Elä­män­ti­lan­ne oli muuttunut. 

    Itse tuki­jär­jes­te­lyis­tä olen OS:n kans­sa samaa mieltä.

    1. Käy­tin köäy­hää pie­ni­tu­loi­sen sijas­ta jot­ta se kuu­los­tai­si sil­tä, mil­tä sen oli tar­koi­tus kuu­los­taa; että eril­li­set raken­nuk­set luo­vat kai­ken muun lisäk­si stig­maa, kun Pik­ku-Kal­le ker­too kou­lus­sa, mis­sä hän asuu.

  12. K‑Veikko: Täs­mäl­leen. Onko kolos­si­ra­ken­ta­mi­sen syy­nä se, että kun­nan toi­mia­laan ei kuu­lu asun­to­si­joit­ta­mi­nen. – On pitä­nyt kek­siä sijoi­tus­toi­min­nal­le ulkoi­nen muo­to, joka tekee kun­nal­li­ses­ta sijoi­tus­toi­min­nas­ta laillista.

    Oma osan­sa on sil­lä, että riit­tä­vän suu­ren vuo­kra-asun­to­jen omis­ta­jan ei ole mitään jär­keä omis­taa osa­ke­huo­neis­to­ja siel­tä tääl­tä, kos­ka yhtiö­jär­jes­tyk­set teke­vät omai­suu­den jär­ke­väs­tä hoi­ta­mi­ses­ta mahdotonta.

    Jos vuo­kra-asu­mi­nen oli­si myös kes­ki- ja hyvä­tu­loi­sel­le jär­ke­vä asu­mis­muo­to (eli vero­koh­te­lu ei oli­si voi­mak­kaas­ti omis­tusa­su­mis­ta suo­si­vaa), niin sil­loin tukea saa­vien ja mark­ki­na­hin­taa mak­sa­vien ihmis­ten sekoit­ta­mi­nen oli­si huo­mat­ta­vas­ti helpompaa.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: tulee täs­tä koh­ta­lai­sen iso las­ku. Seu­raa­van 30 vuo­den aika­na tämä mak­saa 180 000 euroa.

    kään­täen, on siis ihan jees, että veronm­mak­sa­jat tuke­vat joi­ta­kin onnek­kai­ta taval­li­sia työs­sä­käy­viä ihmi­siä tuol­lai­sel­la 180 000 euron potil­la, kun taas toi­sil­le lan­ke­aa vain mak­sa­jan rooli.

    Ymmär­rän tulo­ra­ja­proble­ma­tii­kan, mut­ta eihän sii­nä nyt ole mitään jär­keä että joka kuu­des hel­sin­ki­läi­nen asuu kun­nan vuokra-asunnossa.

  14. Ker­roit, että vaa­ra­na on, että palat­tai­siin käy­tän­töön, jos­sa ton­tit luo­vu­te­taan poliit­tis­ten val­ta­suh­tei­den mukaan. Kun nyt kum­min­kin vas­ta­sin noin kolmr­kym­men­tä vuot­ta asun­to­tont­tien varaus­ten val­mis­te­lus­ta Hel­sin­gis­sä, en tun­nis­ta lain­kaan tuo­ta legen­daa. Minun aika­na­ni tont­te­ja ei varat­tu poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den mukaan. Raken­nus­liik­keil­le ei tont­te­ja varat­tu lain­kaan. Raken­nut­ta­jil­le varat­tiin­tont­te­ja toteu­tu­nei­den tulos­ten mukaan. Att:lle asun­to-ohjel­man mukaan segre­kaa­tio­ta vält­täen. Hoa­sil­le ja nuo­ri­soa­sun­noil­le vähän tavoit­tei­den yli­kin. Kil­pai­lu­tus­ta lisät­tiin vuo­si vuo­del­ta. Var­sin­kin laa­tu­kil­pai­lui­ta. Uskoi­sin, että seu­raa­ja­ni jat­ka­vat samal­la lin­jal­la vaik­ka olen jo kol­me vuot­ta ollut eläk­keel­lä. Terveisiä!

    1. Tuo­mas Kivelä.
      Hel­sin­gis­sä ovat käy­tän­nöt olleet aina vähän siis­tim­piä kuin Espoos­sa, jos­sa 1970-luvul­la tapah­tui pal­jon sel­lais­ta, jos­ta nyt sai­si allon jal­kaan­sa. (joty­ain sitä tie­dän minä­kin.) Kui­ten­kin, eikö aika tark­kaa tas­a­puo­li­suut­ta nou­da­tet­tu Hakan (sd) ja Saton (kok) välil­lä? Oli­han molem­mil­la edus­ta­jan­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa, toi­nen puheen­joh­ta­ja­na ja toi­nen vara­pui­heen­joh­ta­ja­na. Har­ras­tuk­ses­ta­ko nämä kal­lis­palk­kai­set mie­het lau­ta­kun­nas­sa aikaan­sa tärväsivät?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ihmi­nen tulo­ra­jo­jen yli­tyt­tyä eurol­la menet­tää ikui­sik­si ajoik­si asun­non, joka on vaik­ka 500 € hal­vem­pi kuin vas­taa­va asun­to vapail­la mark­ki­noil­la, tulee täs­tä koh­ta­lai­sen iso las­ku. Seu­raa­van 30 vuo­den aika­na tämä mak­saa 180 000 euroa. Uskoi­sin, että suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta suos­tuu mak­sa­maan jou­lu­kuun pal­kan eurol­la alen­net­tu­na. Täl­lai­set sään­nöt osoit­ta­vat, kuin­ka type­rää on tukea pie­ni­tu­loi­sia siten, että raken­ne­taan eril­li­set pie­ni­tu­loi­sil­le vara­tut asun­not, kun sen voi­si toteut­taa vuo­kraa por­ras­ta­mal­la liu­ku­vas­ti tai yksin­ker­tai­ses­ti asumistuella.

    Eivät­kö nämä sään­nöt ennem­min­kin osoi­ta sen, että on jär­je­tön­tä tukea töis­sä­käy­vien asu­mis­ta verot­ta­mal­la rahaa toi­sil­ta töis­sä­käy­vil­tä, mah­dol­li­ses­ti ihan yhtä pal­jon tie­naa­vil­ta? Jos ollaan sitä miel­tä, että pie­ni­tu­lois­ten tulo­ta­soa pitää nos­taa pai­not­ta­mal­la vero­ja suu­ri­tu­loi­sil­le, niin kiris­te­tään sit­ten progres­sio­ta, mut­ta mikä jär­ki on sitoa tämä tou­hu asu­mi­seen, joka vain joh­taa sii­hen, että ihmi­set kik­kai­le­vat asu­mi­sel­laan sen sijaan, että yksin­ker­tai­ses­ti sopeut­tai­si­vat asu­mis­me­non­sa tuloihinsa.

  16. Ei Hakal­le (raken­nus­lii­ke) varat­tu kol­meen­kym­me­neen vuo­teen yhtään tont­tia. Mui­lek­kaan raken­nus­liik­keil­le ei tont­te­ja varat­tu kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa (koe­ra­ken­ta­mi­nen, lama­ti­lan­ne jol­loin mikään ei tah­to­nut läh­teä raken­teil­le). Satol­le (raken­nut­ta­ja) varat­tiin sään­nöl­li­ses­ti tont­te­ja kuten muil­le­kin raken­nut­ta­jil­le Hitas-tuo­tan­toon ja ARA-vuokratuotatoon(niin kau­an kun Sato sitä­kin teki) joku vapaa­ra­hoit­tei­nen omis­tus- ja vuo­kra­koh­de­kin tai­si Satol­la olla. Kau­pun­gin oman raken­nut­ta­ja Att:n osuus tuo­tan­nos­ta kau­pun­gin maal­la oli 42 %, joten muut raken­nut­ta­jat hoi­ti­vat loput 58 % eli Sato, Hoas, YH, Nuo­ri­soa­sun­not, TA, S‑asunnot jne. Mitään poliit­tis­ta kyt­ken­tää en kos­kaan havain­nut ja esi­tyk­se­ni meni­vät aina sel­lai­se­naan läpi pää­tök­sen­teos­sa. Urbaa­nit legen­dat käh­mi­mi­ses­tä vaan elävät…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.