Vuosi: 2015

Asuntoja kasvukeskuksiin ja yritteliäisyyttä

Sip­ilän hal­li­tuk­sen säästöaikeet kauhis­tut­ta­vat suo­ma­laisia, myös min­ua. Niin huonoon jamaan maamme talous on men­nyt, että tuos­sa haarukas­sa säästö­tarve valitet­tavasti liikkuu. Taloutemme ei enää kan­na­ta sel­l­aista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, johon olemme tot­tuneet ja joi­hin pohjo­is­maisil­la serkuil­lamme on varaa.

Poli­itikot käyt­tävät eniten val­taa sil­loin, kun joutu­vat tekemään ikäviä päätök­siä. He päät­tävät, mis­tä luovu­taan ja mis­tä pide­tään kiin­ni. Oppo­si­tion ei pitäisi väärin säästämis­es­tä motkot­taa. Oppo­si­tiop­uolueet oli­vat kaik­ki edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta eivät halun­neet tätä val­taa käyttää.

Bio­taloud­estako pelastaja?

Suomen talous pitäisi saa­da nousu­un, tai koh­ta tehdään lisää ikäviä päätök­siä. Mis­tä saisimme uusia työpaikkoja?

Bio­taloud­es­ta toiv­otaan pelas­ta­jaa. Sil­lä tarkoite­taan lähin­nä met­sis­sämme kas­va­van puun laa­ja-alaisem­paa ja fik­sumpaa käyt­töä. Lisää sel­l­ute­htai­ta, puupo­h­jaista polt­toainet­ta sekä auton tankki­in että voimalaitok­si­in. Jotkut näkevät puus­ta valmis­te­tu­ille tek­sti­ilikuiduille val­ta­van tule­vaisu­u­den, sil­lä vesip­u­la uhkaa puuvil­lan tuotan­toa eri puo­lil­la maail­maa. Jat­ka lukemista “Asun­to­ja kasvukeskuk­si­in ja yritteliäisyyttä”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.6.2015

Tämä oli viimeinen varsi­nainen kok­ous ennen juhan­nus­ta. Tämän jäl­keen on enää yksi kok­ous pöy­dälle pan­tu­ja kah­ta asi­aa varten.

Hert­toniemen kaa­va ATT:n vuokrataloille

Läpi yksimielis­es­ti. Varsi­naisia ratkaisu­ja alueen kohtalosta tulee, kun tam­miku­us­sa palaute­tus­ta alueesta lop­ut tulee toivon mukaan asun­noik­si kaavoitettuna.

Län­sisa­ta­man matkustajaterminaali

Läpi nuris­ten. Kuulimme Sata­man aika heiveröi­sistä suun­nitelmista siirtää tavar­ali­iken­net­tä edes vähän Vuosaa­reen. Kan­natuk­seni Tallinnan tun­nelille nousi taas. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 9.6.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Kaava­muu­tos Kan­nelmäen Halsuantiellä

Pöy­dältä. Mat­ti Niira­nen (kok) pyysi pöy­dälle, kos­ka alueel­la oli kiis­taa autotallipaikoista.

Torni­hotel­li laa­je­nee Son­ckin makasiineihin

Jätkäsaaren torni­hotellil­la on jo raken­nuslu­pa, mut­ta nyt kaavoite­taan viereisiä makasi­ine­ja osit­tain hotel­likäyt­töön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.6.2015”

Jäähyväiset eduskunnalle (5) Juristerian nousu

Tätä lukua on kir­jas­tani kiitet­ty eniten. Toista mieltä ole­vat taas eivät ole sanoneet mitään, tuskin edes ter­ve­hti­neet. Kos­ka ala on kaukana osaamisalueestani, lue­tutin tek­stiä aika monel­la itsenäni viisaam­mal­la. Olisin saanut vinkke­jä kokon­aiseen asi­aa käsit­televään kir­jaan. Sel­l­ainen pitäisi kir­joit­taakin, mut­ta minä en sitä osaa tehdä. Tästä ongel­mas­ta puhutaan eduskun­nas­sa paljon, ja ovat­pa sitä min­ulle valit­ta­neet oikeusti­eteen pro­fes­soritkin, joiden mielestä perus­tus­lak­inäke­myk­set ovat ohit­ta­neet oikeusti­eteen muut haarat kokon­aisu­ut­ta pahasti vääristäen. Minä kat­son asioi­ta häpeilemät­tä val­ti­oti­eteil­i­jän silmin.

 

Saimme Suomeen vuon­na 2000 mod­ernin perus­tus­lain, joka vahvisti sosi­aal­isia oikeuk­sia ja ankkuroi Suomen edis­tyk­sel­lis­ten oikeusval­tioiden joukkoon. Olin mon­en muun mukana tuke­mas­sa tätä edis­tysaskelta ylpeänä. Perustus­lakia pain­ot­ta­vat käytän­nöt ovat kuitenkin tuoneet mukanaan asioi­ta, joista en osaa iloi­ta… Perus­tus­la­ki ja ennen kaikkea sen tulkin­nat ovat jäyk­istäneet hallintoa ikäväl­lä taval­la ja tuoneet rationaali­sen harkin­nan rin­nalle juris­te­ri­aa, lain­opil­lista saivartelua.

Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (5) Juris­ter­ian nousu”

Sovittakoon sunnuntailisistä paikallisesti

Olen esit­tänyt tätä ennenkin, mut­ta esitän taas.

Jätet­täköön kysymys sun­nun­tail­isästä paikallis­es­ti sovit­tavak­si mut­ta niin, että palkka­sum­ma (nyky­isil­lä työ­tun­neil­la) jää ennalleen. Jos sun­nun­tai lisä nousee nykyis­es­tään, ale­nee arkipäivän palk­ka ja jos sun­nun­tail­isä las­kee, nousee arkipäivän palk­ka. Ideaal­is­in­ta olisi, jos sun­nun­tail­isän suu­ru­us perus­tu­isi erään­laiseen huu­tokaup­paan. Sun­nun­tail­isä on liian korkea, jos sun­nun­taivuoroista kil­pail­laan ja liian mata­la, jos työn­tek­i­jöitä pitää käskeä sun­nun­taityöhön. Olen ymmärtänyt, että molem­pia tapauk­sia esiintyy.

Sun­nun­taityö on useimpi­en mielestä ikäväm­pää kuin työ ark­isin, mut­ta tois­t­en kannal­ta se on vielä paljon ikäväm­pää kuin tois­t­en. Jos sun­nun­taivuorot ovat niin ali­hin­noitel­tu­ja, että niihin pitää määrätä kaik­ki tas­a­puolis­es­ti, syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, kos­ka sun­nun­taityöhön määrätään nekin, joille se on eri­tyisen han­kalaa. Sanoin käy, jos sun­nun­taivuorot ovat yli­hin­noitel­tu­ja niin, että niitä tavoit­telee use­ampi kuin voi saa­da. Sil­loinkin niitä tulee tekemään sel­l­aisi­akin, joille tästä on enem­män hait­taa kuin toisille. Jat­ka lukemista “Sovit­takoon sun­nun­tail­i­sistä paikallisesti”

Jäähyväiset eduskunnalle (4) Hallituksen työskentely ja avustajien rooli

Jatkan keskustelua kir­jas­tani. Tämä oli het­ken tauol­la, kun piti ruo­tia hal­li­tu­so­hjel­maa.

Viimeisen 15 vuo­den aikana min­is­te­rien avus­ta­jien ja val­tiosi­h­tee­rien määrä jo merk­i­tys hal­li­tuk­sen työesken­telyssä on kas­vanut val­tavasti. Tämä ei ole pelkästään ongelmatonta.

 Parhaim­mil­laan poli­it­tiset avus­ta­jat niin eduskun­nas­sa kuin hal­li­tuk­ses­sakin paran­ta­vat päätök­sen­teon laat­ua huo­mat­tavasti.  .  .  . Val­it­se­mal­la palkatun henkilökun­nan taitavasti puolueet ja eduskun­taryh­mät pystyvät paran­ta­maan koko joukkueen­sa osaamista ja suori­tuskykyä melkois­es­ti. Jos pidämme kansan­val­taa arvokkaana mut­ta toivomme myös hyvää ja osaavaa hallintoa maallemme, on syytä hyväksyä se lop­ul­ta aika pieni rahamäärä, jota puoluei­den avus­ta­jakun­ta merk­it­see. Kun­han avus­ta­jakun­ta val­i­taan hyvin.

Kun kansane­dus­ta­jat val­it­see kansa ilman perus­teel­lista tutus­tu­mista ehdokkaisi­in, mut­ta avus­ta­jat val­i­taan suures­ta hak­i­jamäärästä henkilöko­htaisen tun­temisen tai haas­tat­telu­jen perus­teel­la, käy hel­posti niin, että avus­ta­jat ovat kansane­dus­ta­jia ja min­is­tere­itä pätevämpiä.

Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (4) Hal­li­tuk­sen työsken­te­ly ja avus­ta­jien rooli”

Miksi ARA-asuntoja on Jätkäsaaressa?

Blo­gin kom­men­toi­jista moni on ihme­tel­lyt, mik­si ARA-asun­to­ja raken­netaan Jätkäsaa­reen, johon monel­la palka­nsaa­jal­la ei ole asun­to­jen kalleu­den vuok­si mitään asiaa.

Asun­to­jen markki­nahin­ta Jätkäsaa­res­sa on pari tuhat­ta euroa neliöltä enem­män kuin tavanomaisil­la helsinkiläisil­lä asuinalueil­la. Yksit­täistä per­hea­sun­toa kohden ero­tus on yli 150 000 €. ARA-asun­to­jen vuokrat Jätkäsaa­res­sa alit­ta­vat markki­navuokrat yli kymmenel­lä eurol­la neliöltä.

Mik­si näitä siis on Jätkäsaa­res­sa? On argu­men­toitu, että köy­häl­läkin on oikeus asua halu­tul­la asuinalueel­la. Tämä argu­ment­ti on häi­lyvä kahdes­ta syystä.

  • Aika pieni osa vuokra-asukkaista kuu­luu niihin onnekkaisi­in, joiden kohdalle täl­lainen lot­tovoit­to osuu. Ei perus­tur­vaakaan kukaan esitetä paran­net­tavak­si niin, että arvotaan pieni lot­tovoit­to joka sadan­nelle perus­tur­vaa saavalle. Eri­tyis­es­ti kukaan ei esitä, että rahat tähän tämä lot­tovoit­to kerätään muiden perus­tur­vaa saavien tukia leikkaa­mal­la. Jätkäsaaren asun­to­jen osalta näin tehdään. Kaupun­ki perii noista ton­teista mui­ta ARA-tont­te­ja selvästi kovem­paa vuokraa ja vaatii rak­en­ta­maan normin mukainen määrä autopaikko­ja yli 50 000 euron hin­taan. Tämä ei koidu Jätkäsaa­res­sa asu­vien mak­set­tavak­si, vaan vuokran tasauk­sen kaut­ta mak­sajik­si pää­sevät kaik­ki Hekan asukkaat.
  • Jos nämä onnekkaat, jot­ka Jätkäsaaren asun­toi­hin pää­sevät, saisi­vat vali­ta asun­non Jätkäsaa­res­sa tai asun­non tavanomaisel­la alueel­la ja asun­to­jen hin­taeron rahana itselleen, aika moni ottaisi vaa­ti­mat­tomam­man osoit­teen ja rahan tilille. Talousti­eteen ter­mein syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pio, kun hän ei voi valita.

Jat­ka lukemista “Mik­si ARA-asun­to­ja on Jätkäsaaressa?”

Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan ARA-asun­toi­hin on tulos­sa tulo­ra­jat ja vieläpä niin, että ne tark­iste­taan määräa­join. Jos tulot ovat kas­va­neet liikaa, tulok­se­na on häätö. Kuu­lostaa sinän­sä oikeu­den­mukaiselta, että yhteiskun­ta ei tue alen­netul­la vuokral­la hyvä­tu­loisia, jot­ka nuo­ri­na ovat onnis­tuneet saa­maan vuokra-asun­non sen het­k­isi­in matali­in tuloi­hin­sa vedoten – siis esimerkik­si ”köy­hä” lääketiedet­tä opiskel­e­va opiskelijapariskunta.

Tämä kuu­lostaa hyvältä, mut­ta tähän sisäl­tyy raskas kan­nustin­loukku. Helsin­gin kaupun­gin asun­nois­sa vuokrata­so on keskimäärin 6 €/neliö halvem­pi kuin koko kaupun­gin vuokrata­so keskimäärin, mut­ta hyvil­lä asuinalueil­la ero­tus voi olla jopa 15 €/neliö.[1]

Mitään ongel­maa ei ole, jos tulota­so ylit­tyy reilusti, tuhan­sil­la euroil­la, kos­ka niin arvokas tuo vuokraoikeus ei ole, että sen säi­lyt­tämisek­si luop­uu tuhan­sista euroista kuus­sa. Ongel­ma syn­tyy, kun raja ylit­tyy vähän, mikä on tietysti paljon yleisem­pi tilanne. Jat­ka lukemista “Tulo­rajo­jen tark­ist­a­mi­nen ARA-asuntoihin?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015

Kaisaniemenkadul­la kaa­van nykyaikaistaminen

Yli sata vuot­ta van­ha kaa­va uud­is­te­taan ja kaik­ki säi­lyy suun­nilleen ennal­laan. Ullakolle saa lait­taa asun­to­ja siltä osin kuin ei ole jo laitettu.

Kan­nelmäen Hal­suantien kaava

Tämä oli meil­lä edel­lisen ker­ran 11.11.- Nyt on saatu lausun­not ja muis­tu­tus. Riitaa on ollut siitä, että jokin taloy­htiö on vuo­ran­nut tyhjän ton­tin omak­si parkkipaikak­seen. Vuokraoikeus ei kuitenkaan voi olla vahvem­pi kuin omis­tu­soikeus ja kaavoituk­sel­la on mah­dol­lista sivu­ut­taa myös omis­ta­jan tah­to. Asi­as­ta on nyt kuitenkin päästy sopuun.

Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen ryh­män kiusak­si asun­to­ja 800 uudelle helsinkiläiselle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.6.2015”

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

Maankäyt­tö- ja raken­nus­lakia uud­is­te­taan rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sien helpot­tamisek­si: lyhen­netään päätöspros­es­sia muun ohel­la val­i­tus­menet­te­lyjä muut­ta­mal­la, helpote­taan haja-asu­tusaluei­den rak­en­tamista muun muas­sa suun­nit­te­lu­tarvealuesään­nöstöä lieven­tämäl­lä, siir­retään päätös­val­taa poikkeamisti­lanteis­sa ELY-keskuk­sil­ta kun­nille ja yhdis­tetään han­kekaavoitus ja YVA-menettely.

Voisiko val­i­tusten käsit­telya­joille lait­taa jonkin määräa­jan? Miten voi men­nä vuosi sen toteamiseen, ettei valit­ta­jal­la ole val­i­tu­soikeut­ta? Jar­ru­tus­val­i­tuk­set lop­puisi­vat, jos ilmi­selvis­sä tapauk­sis­sa päätös tulisi viikossa.

Ensin piti mure­htia tyhjilleen jääviä asun­to­ja haja-asu­tusalueil­la ja sit­ten mietitään, miten haja-asu­tusalueille voisi rak­en­taa lisää. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (3) Tont­ti­tar­jon­ta ja rak­en­tamisen hinta”