Fillarini elektroniikkainnovaatio on opencyclemap –karttojen lataaminen Garminin navigaattoriin. Virallisten pyöräreittien käyttäminen ei kannata, jos aikoo ehtiä määräajassa ajaa vaikka Helsingistä Nizzaan, mutta jos ei ole kiire minnekään, näiden avulla löytää kivoja maisemia ja rauhallisia reittejä – siis autoliikenteen kannalta rauhallisia. Jatka lukemista “Augsburg – Ulm”
Vuosi: 2015
München – Augsburg
Tämän kesän pyöräretkeni suuntautuu jonnekin Alppien pohjoispuolelle. Reitti ei ole vielä selvä, koska siihen vaikuttaa sää. Alku- ja loppupisteet ovat joka tapauksessa Münchenissä.
Alun perin minun piti lentää Milanoon, pörrätä vähän aikaa Pohjois-Italiassa ja polkea Prahaan, mutta sääennuste (36 Co) pakotti viimehetken muutokseen. Käytin ensimmäisen kerran Airshells –laukkua. Se oli ahtaampi kuin luulin ja jouduin irrottamaan ohjaustangon kokonaan ennen kuin fillari mahtui. Voi olla, että satulan irrotus oliksi riittänyt, mutta alkoi tulla kiire enkä ehtinyt vaihtoehtoisiin kokeiluihin. Jatka lukemista “München – Augsburg”
Fennovoiman muiden osakkaiden riski kasvaa
Fennovoiman uusi suuromistaja Migrid Solarna on ilmiselvä bulvaani, mutta tällaiset järjestelyt antamatta mahdollisuuden olla julkisesti tajuamatta asiaa.
Onko sillä väliä? Migrid Solarnan kanssakaan Rosatom ei saa enemmistöasemaa Fennovoimassa.
Ongelma on taloudellinen ja koskee muiden osakkaiden riskejä. En ole lukenut Fennovoiman yhtiöjärjestystä, mutta tietääkseni se on Mankala-yhtiö. Näiden yhtiöiden osakkaiden riski ei rajoitu niiden yhtiöön sijoittamaan pääomaan. Omistavat sitoutuvat ostamaan yhtiön tuottamaa sähköä omakustannushintaan osakkuuksiensa suhteessa. Tähän sisältyy paljon suurempi riski. Samasta syystä varsinainen sijoitus yhtiöön on riskitön, olettaen, että yhtiökumppanit selviävät velvoitteistaan. Se ei tosin tuota mitään eikä voi tuottaa, koska Mankala-yhtiö ei voi tehdä voittoa. Jatka lukemista “Fennovoiman muiden osakkaiden riski kasvaa”
Tappaako vilkas katu asukkaat?
Helsingin Sanomissa arvosteltiin tänään aikeita muuttaa moottoriteitä asuinkaduiksi Laajasalontiestä alkaen. Kirjoituksissa vedottiin Kanadassa viime vuosituhannella tehtyisin tutkimuksiin, joiden mukaan vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla asuvien elinajanodote on 2,5 vuotta muita alempi.
Tutkimukset ovat vanhoja ja vielä vanhempaa aikaa edustaa aika, jolloin asukkaat olivat altistuneet liikenteen haitoille. Tiedämme siis, että Kanadassa 1960-ja 70-luvuilla ei ollut terveellistä asua vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. Sen me oikeastaan tiedämme ilman tutkimuksiakin. Tuolloin esimerkiksi bensiinin lisäaineena käytettiin lyijyä eikä katalysaattoreita ollut. Ilma todella oli epäpuhdasta, ellei suorastaan myrkyllistä. Tiedetään sekin, että lyijyaltistuksen takia lasten kognitiiviset kyvyt kehittyivät huonommin. Nämä tutkimukset on yritetty mitätöidä sillä, että meluisten katujen varsille on valikoitunut köyhiä asukkaita, mistä lasten huono älykkyys johtuu, mutta tällä valikoitumisella voi sitten selittää ulos myös nuo kanadalaistutkimukset. Jatka lukemista “Tappaako vilkas katu asukkaat?”
Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä
Helsingin Sanomat julkaisi taas kerran tiedon, jonka mukaan Helsingissä on 30 000 tyhjää asuntoa. Ei pitäisi käyttää harhaanjohtavaa termiä, sillä vaikka itse tekstistä kävi ilmi, että tyhjiltä asunnoista vain osa on tyhjiä, tieto 30 000 ”tyhjästä” asunnosta jää itämään ihmisten päähän. Useimmat lukevat vain otsikot. Tyhjällä asunnolla tarkoitetaan siis asuntoa, joissa kukaan ei asu vakituisesti. Helsinki on Suomen kunnista se, jossa ”tyhjiä” asuntoja on suhteessa vähiten.
Asunto on ilman vakinaista asukasta kun
- Se on myytävänä tai remontoitavana ennen uutta asukasta. Jos tämä välivaihe kestää vaikkapa vain kolme kuukautta, tulee tästä herkästi kymmenen tuhatta tyhjää asuntoa.
- Asunto on tyhjänä putkiremontin takia (omanikin on juuri nyt)
- Asunto on kakkosasuntona. Monella maakuntien liikemiehellä on pieni asunto Helsingissä, koska se tulee halvemmaksi kuin yöpyä yhtenään hotellissa. Lähipiiristäni tunnen kaksi tällaista tapausta.
- Erityisesti Eiranrannassa on paljon luksusasuntoja, joiden haltijat ovat ulkomailla asuvia rikkaita. Rikkailla suomalaisilla jääkiekkoilijoilla ja autonkuljettajilla on myös usein kakkosasunto Helsingissä
- Monella yrityksellä on yrityksen sisäisessä hotellikäytössä oleva asunto Helsingissä.
- Asunnossa asuu vaikkapa virolainen rakennusmies, jonka vakituinen osoite on Tallinnassa. Helsingissä on todella paljon virolaisia työntekijöitä, joiden vakituinen osoite on Tallinnassa. (Verotus) Vain osa matkustaa päivittäin Tallinnaan.
- Asukas on ”vanhainkodissa” eikä suku pane asuntoa vuokralle, koska ei saa tavaroita mahtumaan mihinkään ja koska asunnon vuokraamisessa ei ole mitään taloudellista järkeä, koska vuokra konfiskoidaan (85 %) hoitomaksuun.
- Asukas on kuollut ja perikunnalla menee asunnon tyhjentämiseen kuukausikaupalla aikaa, koska siinä on hommaa.
- Vakituinen asukas on vuoden työkeikalla vaikka Brysselissä, eikä halua (huonekalut) vuokrata asuntoa vuodeksi. Silloin tällöin tulee kuitenkin käytyä Suomessa ja lisäksi vuokraamiseen liittyy aina riski, jota ei lyhytaikaisessa vuokraamisessa oikein kannata kantaa.
Jatka lukemista “Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä”
Geneven pakolaissopimus pitäisi uusia
Geneven pakolaissopimus toimii jokseenkin järjenvastaisella tavalla ja siksi se pitäisi uusia. Sopimuksen mukaan turvapaikan hakijoita, jotka ovat onnistuneet pääsemään maahan, tulee kohdella erittäin hyvin ja heidän tapauksensa tutkia perusteellisesti, mutta maahan pääsemistä saa estää kaikin tavoin¹, olivat ihmiset kuinka hädänalaisia hyvänsä. Kokonaisuutta on vaikea pitää loogisena.
On helppo ennustaa, että pakolaisvirta Välimeren yli Eurooppaan tulee vain kiihtymään, eikä siihen auta vaikka EU yrittäisi tuhota jokaisen veneen Välimeren etelärannalla. Tuhannet tulevat edelleen kuolemaan pyrkiessään henkensä kaupalla Eurooppaan. Ihmissalakuljetuksesta tulee yhä kannattavampaa.
Sopimusta tulisi muuttaa siten, että varakkailla mailla on velvollisuus ottaa vastaan pakolaisia kantokykynsä mukaan. Suurimmalle osalla maita tämä merkitsisi nykyistä suurempaa määrää pakolaisia. Maahan pääsevät valittaisiin tasapuolisuutta noudattaen maan rajojen ulkopuolella antamatta eri oikeutta niille, jotka ovat onnistuneet pääsemään maahan. Pakolaisiksi valitut kuljetettaisiin turvallisesti maahan eikä kukaan hukkuisi matkalla. Jatka lukemista “Geneven pakolaissopimus pitäisi uusia”
Huomioita Helenin suunnitelmista
Helen Oy:n hallitus (jonka varapuheenjohtaja olen) esitteli tänään julkisuuteen suunnitelmia Helsingin energiahuollon tulevaisuudesta tilanteessa, jossa kaupunginvaltuuston on edellyttänyt hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista.
Helen hallitus pitää parhaana tapana päästä valtuuston asettamiin tavoitteisiin biopolttoaineita käyttävän lämpökeskuksen rakentamista Vuosaareen ja mahdollisesti toisen rakentamista muualle Helsingin alueelle. Samalla nykyiset öljyä käyttävät lämpökeskukset muutettaisiin pellettikäyttöisiksi.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta luovutaan
Ehdotuksessa luovutaan Vuosaari C ‑laitoksen nimissä kulkeva suuri monipolttoainevoimalaitos Vuosaareen ja tehdään pelkästään lämpöä tuottava kattila. En olisi kuvitellut, että kuuna päivänä voisin olla hyväksymässä luopumista energiaa säästävästä yhteistuotannosta. Tilanne sähkömarkkinoilla nyt vain on sellainen, ettei kenenkään kannata investoida sähköntuotantokapasiteettiin.
Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja
Hallitusohjelman mukaan ARA-vuokra-asuntoihin palautetaan tulorajat. Lisäksi asukkaiden tulotasoa seurattaisiin ja liikaa vaurastuneet joutuisivat muuttamaan pois.
Asia koskee lähinnä Helsinkiä, jossa vuokrat ARA-asuntojen vuokrat alittavat vapaiden markkinoiden vuokrat keskimäärin kuudella eurolla neliöltä, suosituimmilla alueilla vielä paljon enemmän. Muualla maassa ARA-vuokrat ovat suunnilleen markkinavuokrien tasolla.
Mitä enemmän halvoissa ARA-asunnoissa asuu suurituloisia, sitä useampi pienituloinen joutuu maksamaan asunnostaan korkeaa markkinavuokraa ja sitä enemmän veronmaksajien rahaa menee asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jatka lukemista “Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja”
Kiinan talouskasvun on pakko hyytyä
Minun on vaikea ymmärtää niitä viivotinennustajia, jotka vielä vähän aikaa sitten ennustivat, että Kiinan talouskasvu jatkua 10 %:n vauhtia tästä iäisyyteen. Pitäisi erottaa toisistaan S‑käyrä ja eksponentiaalinen kasvu.
Kiinan kasvulla on kaksi päälähdettä, joista kumpikaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti:
- Muualla kehitetyn teknologian käyttöönotto. Tämä loppuu, kun teknologia on otettu käyttöön. Niin se loppui Japanissakin.
- Muutto tehottomasti maataloudesta tehokkaaseen tuotantoon kaupungeissa. Tämä nyt ainakaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti kasvaen.
Ennusteeni on, että 2020-luvulla Kiinan talouskasvu jää jonnekin neljän prosentin tienoille ja 2030-luvulla selvästi senkin alle.
Miten vastaamme Aasian haasteeseen?
Alustuspuheenvuoroni kultarantakeskustelujen Länsimaat ja demokratian tila ‑työryhmässä
Länsimaisen liberaalin demokratian piti olla niin ylivoimainen, että kaikki maat lopulta päätyvät siihen. Viimeaikoina on näyttänyt toiselta, kun Aasian maat, Kiina etunenässä, ovat kehittyneet olennaisesti Eurooppaa rivakammin.
Kiina ei ole voittanut vielä. Maa kopio teknologiaa ja siirtää asukkaita maalta kaupunkeihin. Jossain vaiheessa Kiinankin pitäisi siirtyä kopioijasta kehittäjäksi. Silloin vapaan tiedonvälityksen puutteet voivat tulla ongelmaksi.
Vaikka Kiinalla on ihailtava kysy saada nopeasti aikaan päätöksiä, joita meillä jahkaillaan vuosia, Kiinassakaan ei kaikki toimi. Kiina panostaa suurehkoja summia ympäristönsuojeluun, mutta huonon hallinnon takia tehottomasti. Maan kaupungit ovat saastumisen takia surkeassa kunnossa, mikä on hirveä virhe. Suuri virhe on ollut antaa kaupunkiliikenteen ruuhkautua, vaikka maan ihailemasta Singaporesta olisi voinut kopioida mallin päästää katuverkkoon vain niin paljon autoja kuin sinne mahtuu. Diktatorisesti johdetut maat ovat usein populististen paineiden vankeja. Jatka lukemista “Miten vastaamme Aasian haasteeseen?”
