Tappaako vilkas katu asukkaat?

Hel­sin­gin Sano­mis­sa arvos­tel­tiin tänään aikei­ta muut­taa moot­to­ri­tei­tä asuin­ka­duik­si Laa­ja­sa­lon­ties­tä alkaen. Kir­joi­tuk­sis­sa vedot­tiin Kana­das­sa vii­me vuo­si­tu­han­nel­la teh­tyi­sin tut­ki­muk­siin, joi­den mukaan vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty­jen katu­jen var­sil­la asu­vien elin­aja­no­do­te on 2,5 vuot­ta mui­ta alempi.

Tut­ki­muk­set ovat van­ho­ja ja vie­lä van­hem­paa aikaa edus­taa aika, jol­loin asuk­kaat oli­vat altis­tu­neet lii­ken­teen hai­toil­le. Tie­däm­me siis, että Kana­das­sa 1960-ja 70-luvuil­la ei ollut ter­veel­lis­tä asua vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty­jen tei­den var­sil­la. Sen me oikeas­taan tie­däm­me ilman tut­ki­muk­sia­kin. Tuol­loin esi­mer­kik­si ben­sii­nin lisä­ai­nee­na käy­tet­tiin lyi­jyä eikä kata­ly­saat­to­rei­ta ollut. Ilma todel­la oli epä­puh­das­ta, ellei suo­ras­taan myr­kyl­lis­tä. Tie­de­tään sekin, että lyi­jy­al­tis­tuk­sen takia las­ten kog­ni­tii­vi­set kyvyt kehit­tyi­vät huo­nom­min. Nämä tut­ki­muk­set on yri­tet­ty mitä­töi­dä sil­lä, että meluis­ten katu­jen var­sil­le on vali­koi­tu­nut köy­hiä asuk­kai­ta, mis­tä las­ten huo­no älyk­kyys joh­tuu, mut­ta täl­lä vali­koi­tu­mi­sel­la voi sit­ten selit­tää ulos myös nuo kanadalaistutkimukset.

Hel­sin­gin yleis­kaa­van täh­täi­me­nä on vuo­si 2050, jol­loin var­maan­kin polt­to­moot­to­ril­la varus­tet­tu­ja auto­ja on vain museo­käy­tös­sä. Talo­jen äänie­ris­tys osa­taan teh­dä parem­min ja sisään otet­ta­va ilma voi­daan suo­dat­taa ja ottaa se pihan puo­lel­ta. Ei osat­tu 1960-uvul­la. Nuo kana­da­lais­tut­ki­muk­set eivät yksin­ker­tai­ses­ti ole valideja.

Tosin myön­net­tä­köön, että vaik­ka pako­put­ket eivät enää myr­ky­tä ihmi­siä, nas­ta­ren­kaat kyl­vä­vät kuo­le­maa. Sik­si ne on kiel­let­ty mel­kein kaik­kial­la. Jos vas­tak­kain on autoi­li­joi­den halu ajaa nas­ta­ren­kail­la ja 80 000 ihmi­sen halu pääs­tä asu­maan, veik­kaan nastarengaskieltoa.

109 vastausta artikkeliin “Tappaako vilkas katu asukkaat?”

  1. Nas­ta­ren­kaat ovat sii­tä jän­nit­tä­vä jut­tu, että nii­den pahim­mat hai­tat koh­dis­tu­vat juu­ri tiheäs­ti asu­tuil­le kau­pun­kia­lueil­le, ja toi­saal­ta nii­den suu­rim­mat hyö­dyt saa­vu­te­taan juu­ri siel­lä. Ris­teyk­sis­tä liik­keel­le­läh­tö pää­kal­lo­ke­lil­lä muut­tuu jok­seen­kin jän­nit­tä­väk­si (eri­tyi­ses­ti edes loi­vaan ylä­mä­keen) jos kit­ka­ren­kai­den lamel­lit ovat kiil­lot­ta­neet jään pei­lik­si, eikä kenel­lä­kään ole nastarenkaita.

    Enem­män tai vähem­män tosis­saan esi­tet­ty­jä kei­no­ja tilan­teen korjaamiseksi:

    - sal­li­taan nas­ta­ren­kaat vain ammat­ti­lii­ken­teel­le. Var­maa jo pel­käs­tään tak­sien tiheys on riit­tä­vä, että vilk­kai­den reit­tien jää pysyy sen ver­ran rik­ko­nai­se­na, että ren­kaat saa­vat sii­tä otetta.
    — katu­läm­mi­tys­tä libe­raa­lis­ti vähän joka paik­kaan, mis­sä ongel­maa esiin­tyy. Ei ole aina­kaan ener­gian puo­les­ta kal­lis­ta. Pää­oma­kus­tan­nuk­sis­ta en tie­dä, mut­ta eikös kaik­ki kau­pun­ki-infra jotain maksa.
    — nas­toil­le ei täys­kiel­toa, vaan niin kor­kea hait­ta­ve­ro, että ne, jot­ka jos­tain syys­tä oikeas­ti tar­vit­se­vat nas­to­ja, aja­vat niil­lä. Ren­gas­kan­ta uusiu­tuu joka tapauk­ses­sa pik­ku hil­jaa, har­va ajaa yli 10 vuot­ta van­hoil­la renkailla.
    — luo­vu­taan tal­vi­ren­gas­pa­kos­ta Ete­lä-Suo­mes­sa. Kit­ka­ren­kaat ovat aika huo­not kesä­ren­kai­na (eri­tyi­ses­ti vesi­ke­lil­lä) ja kulu­vat nopeas­ti ympä­ri­vuo­ti­ses­ti käy­tet­ty­nä. Toi­saal­ta, asi­aan­kuu­lu­vaa varo­vai­suut­ta ja jär­jen käyt­töä nou­dat­taen kesä­ren­kail­la pär­jäi­si ihan hyvin ympä­ri vuo­den aina­kin tääl­lä lounaisrannikolla.

  2. Osmo,osuit nau­lan kan­taan nas­ta­kiel­toa­ja­tuk­sel­la­si. Sen aikaan­saa­mi­nen kyl­lä kes­tää jon­kun aikaa, sil­lä har­vaa asi­aa suo­ma­lai­set pel­kää­vät yhtä pal­jon tur­haan kuin liuk­kai­ta ajo­ke­le­jä. Ilman epä­puh­tauk­sien lisäk­si nas­ta­ren­kai­den aiheut­ta­ma melu ja se että nii­den käyt­tö estää hil­jai­sen asfalt­ti­laa­dun käyt­tä­mi­sen vai­keut­taa bule­var­dien syn­tyä. Nas­to­jen aiheut­ta­maa melua on myös kesäl­lä (kar­hea afaltti)

    Bule­var­di­soin­nin tiel­lä on myös se, että monet pel­kää­vät sitä, että bule­var­di­soin­ti tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den lii­ken­teen hidas­ta­mi­seen ihan vain peri­aat­tees­ta. Jär­je­tön­tä lii­ken­tee­noh­jaus­ta kai­kil­le lii­ken­ne­muo­doil­le on Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lil­lä jo pal­jon, mikä ei roh­kai­se tuke­maan bulevardisointia.

  3. Kau­pun­geis­sa on huo­nom­pi ilma kuin maal­la kts esim. typ­piok­si­di­pi­toi­suus Euroopassa
    http://www.temis.nl/airpollution/no2col/no2regioomimonth_v2.php?Region=1&Year=2015&Month=05
    (Mon­taa ilman­laa­tuin­di­kaat­to­ria voi seu­ra­ta mel­kein reaa­lia­jas­sa ava­ruu­des­ta mitattuna)
    EEA “In 2011, the most sig­ni­ficant sources of NOX emis­sions were ‘Road trans­port’ (41%), ‘Ener­gy pro­duc­tion and distri­bu­tion’ (23%) and the ‘Com­mercial, ins­ti­tu­tio­nal and house­holds’ (13%) sectors.”
    Ylim­män lin­kin kuvas­ta näkee että mm. Brys­se­lis­sä on paha olla. Suo­mes­sa ei.
    Vali­tet­ta­vas­ti polii­ti­kot yrit­tä­vät alen­taa NOxia rajoit­ta­mal­la tuo­ta 23% ei saas­teen läh­det­tä autoliikennettä. 

    Kiin­nos­ta­vaa kun polii­ti­kot kiih­koi­le­vat rajoit­ta­maan puun pien­pol­ton hiuk­ka­sia (sau­nat ja takat) niin samaa ener­gi­aa ei käy­te­tä autoi­lun pien­hiuk­kas­ten rajoit­ta­mi­seen. Kat­so esim.
    http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/julkaisu/pdf/pienhiukkasten_alustava_arviointi_2011_2.pdf
    kuva 3 ja 4 s.8.

  4. Kit­ka­ren­kaat toi­mi­vat näis­sä olo­suh­teis­sa vain, kun pää­osa käyt­tää nas­to­ja! Pölys­tä pää­see pese­mäl­lä katu­ja vähän useammin.

  5. veik­kaan nastarengaskieltoa” 

    Ja mä kun kuvit­te­lin, että sä oli­sit vei­kan­nut autoi­lu­kiel­toa. Mut­ta ethän sä tai­da mikään kun­non radi­kaa­li olla­kaan. Pöh! 

    No mut­ta sit­ten bäk tu ske­du­led pro­kram­ming eli asi­aan(?). Ben­sa­polt­to­moot­to­rit saat­ta­vat tosi­aan olla jo tuol­loin museo­ka­maa (ja minä tule­va museoau­toi­li­ja), mut­ta en sil­ti­kään usko pelk­kään säh­kö­au­toi­luun aina­kaan ainoa­na vaih­toeh­to­na, kun se akku­problee­ma on kui­ten­kin edel­leen­kin aikas kimu­rant­ti. Polttokennot? 

    PS. Jos ei nas­to­ja, niin sit­ten kun­non kit­kat. Ja ne on _pakko_ olla vs. nää nykyi­set pas­kat, jot­ka lähin­nä sopii sake­man­nil­le sil­loin, kun mota­ril­la sat­tuu ole­maan vähän huu­rua pin­nas­sa. Kukas ne kehittää?

  6. Bule­var­dien raken­ta­mi­nen kes­kel­le ei mitään on jär­je­tön yri­tys. Vai onko tar­koi­tus teh­dä ihan oma paraa­ti­bu­le­var­di Kaar­tin Jää­kä­ri­ryk­men­til­le? Käyt­töä on vajaat 10 päi­vää vuo­des­sa, kun las­ke­taan itse­näi­syys- ja lip­pu­juh­la­päi­vä sekä vala- ja kotiuttamisparaatit. 

    Elä­vä kau­pun­ki­bu­le­var­di vaa­tii ihan toi­sen­lai­sia ihmis­mää­riä kuin mitä Itä-Hel­sin­gis­sä on mah­dol­li­suus kerä­tä. Hel­sin­ki tar­vit­see bule­var­de­ja, mut­ta kes­kus­tel­kaa esi­mer­kik­si Mans­kus­ta välil­lä Edus­kun­ta — Tul­lin­puo­mi. Sii­nä­kin vaa­di­taan käy­tän­nös­sä reip­paas­ti lisä­ra­ken­ta­mis­ta ja ehkä jopa Töö­lön metrolinja.

  7. Tois­ta­kym­men­tä vuot­ta taka­na kit­ka­ren­kail­la ilman pie­nin­tä­kään ongel­maa. Nuo mai­ni­tut pin­ta­kiil­loi­te­tut ris­teys­pai­kat oppii aika nopeas­ti. Joko ajaa ris­teyk­seen lie­väs­ti eri ajou­raa tai läh­tee liik­keel­le varo­vai­ses­ti. Kos­kaan en ole jää­nyt kiin­ni mihin­kään, en edes suti­maan. Toi­saal­ta nas­to­jen hait­ta­vai­ku­tuk­set ympä­ris­töl­le ovat niin suu­ria ja tei­den kulu­mi­nen vaa­ral­li­sil­le uril­le niin jär­jet­tö­män nope­aa, että rap­sak­ka hait­ta­ve­ro nas­ta­ren­kail­le oli­si oikein asial­li­nen aloite.

    1. Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, että nas­ta­ren­kaat tap­pa­vat noin 30 hen­keä vuo­des­sa. Täl­lai­nen tilas­tol­li­nen kuo­le­ma on jos­tain hel­pom­min hyväk­syt­tä­vä kuin se, että tie­de­tään, kei­den hen­ki uhra­taan, jot­ta kit­ka­ren­kail­la sai­si ajaa. Lop­pu­tu­los on sama, mut­ta kuin jos nas­ta­ren­kai­den vapaan käy­tön nimis­sä valit­tai­siin arval­la 30 hel­sin­ki­läis­tä uhrat­ta­vak­si juma­lil­le jul­ki­ses­sa mes­taus­ti­lan­tees­sa. Lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa Hel­sin­gis­sä kuo­lee kes­ki­mää­rin yhdek­sän ihmistä.
      Oslos­sa asia on hjoi­det­tu niin, että kit­ka­ren­kail­la saa ajaa, mut­ta se maksaa.

  8. Pöly­vai­ku­tus kas­vaa koko ajan.

    Nas­ta­ren­gas­kiel­to aut­taa jon­kin ver­ran, mut­ta ren­kai­den parem­pi tart­tu­vuus irrot­taa vas­taa­vas­ti pölyä koko vuoden.

    Ja kit­ka­ren­gas­kin jau­haa soras­tuk­sen pölyksi.

    Ras­kas lii­ken­ne on teho­kas soras­tuk­sen jauhaja.

    Vaik­ka maan­tie­lii­ken­ne muut­tuu niin esim koti­mai­sen polt­toai­neen käy­tön lisää­mi­nen kes­kus­tan voi­ma­loi­den polt­toai­nee­na lisää ras­kat­sa lii­ken­net­tä, jon­ka tuot­taa mer­kit­tä­vän lisäyk­sen pölyyn

  9. Kal­le: Elä­vä kau­pun­ki­bu­le­var­di vaa­tii ihan toi­sen­lai­sia ihmis­mää­riä kuin mitä Itä-Hel­sin­gis­sä on mah­dol­li­suus kerä­tä. Hel­sin­ki tar­vit­see bule­var­de­ja, mut­ta kes­kus­tel­kaa esi­mer­kik­si Mans­kus­ta välil­lä Edus­kun­ta – Tullinpuomi.

    Täs­sä tapauk­ses­sa bule­var­dil­la var­maan tar­koi­te­taan lay­out­tia jal­ka­käy­tä­vä — puu­ri­vi — ajo­ra­ta ml. ratik­ka — puu­ri­vi — jal­ka­käy­tä­vä, otta­mat­ta kan­taa elä­vyy­teen. Kivi­jal­ka­kau­pat ja ‑kah­vi­lat ovat Laa­ja­sa­lon­tiel­lä toki hai­hat­te­lua, tal­vel­la käy­dään osta­ris­sa ja kesä­kah­vi­lal­le opti­maa­li­nen paik­ka on Ylis­ky­län­lah­den rannalla.

    Mie­lel­lä­ni näki­sin nykyi­sen Laa­ja­sa­lon mota­rin pai­kal­la lay­ou­tin jal­ka­käy­tä­vä — puu­ri­vi — ajo­ra­ta suun­ta A — ratik­ka suun­ta A — puis­to­käy­tä­vä pui­neen ml pyö­räi­ly­mo­poi­lu sel­väs­ti erot­tu­val­la pyö­rä­tiel­lä — ratik­ka suun­ta B — ajo­ra­ta suun­ta B — puu­ri­vi — jal­ka­käy­tä­vä eli espla­na­di-tyyp­pi­nen lay­out. Oli­si työ­mat­kaym­pä­ris­tö­nä pal­jon bule­var­dia veh­reäm­pi ja levollisempi.

  10. Mats:
    Tois­ta­kym­men­tä vuot­ta taka­na kit­ka­ren­kail­la ilman pie­nin­tä­kään ongelmaa… 

    Kyl­lä, kos­ka nas­tat kar­hen­ta­vat riit­tä­väs­ti katu­ja. Jos kaik­ki ajai­si­vat kit­koil­la, oli­sim­me toi­ses­sa tilanteessa. 

    Olo­suh­teet Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ovat eri­lai­set kuin muis­sa EU-mais­sa. Se kos­kee niin valo­ja kuin tal­vi­ren­kai­ta­kin, puhu­mat­ta­kaan pit­kis­tä etäisyyksistä!

    LVM:n tär­kein teh­tä­vä lain­sää­dän­nön yhte­näis­tyes­sä pitää Komis­sio tie­toi­se­na eri­tyis­piir­teis­täm­me. Tän­ne tar­vi­taan kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­pia auto­ja, jois­sa on parem­mat valot ja nas­tat. Onnis­tuu­ko LVM täs­sä? Minus­ta aika heikosti.

  11. Itse olen sitä miel­tä että kau­pun­ki­bu­le­var­di-aja­tus aina­kin iso­jen sisään­tu­lo­tei­den koh­dal­la tulee flop­paa­maan kan­sa­lais­vas­tus­tuk­sen vuok­si. Koi­ran­kuse­tus­pai­kat jää­vät raken­ta­mi­sen alle ja ainoat asuk­kaat joi­ta noi­hin asun­toi­hin vapaa­eh­toi­ses­ti sai­si muut­ta­maan oli­si­vat samo­ja jot­ka nyt asu­vat kau­kai­sis­sa lähiöis­sä tyy­liä Jako­mä­ki eli opis­ke­li­joi­ta ja mui­ta joil­le asun­to ei ole sta­tus­sym­bo­li tai sijoi­tus. Se on tot­ta että tar­vi­taan lisää hal­po­ja asun­to­ja mut­ta pitää­kö ihmis­ten ter­vey­den ja ympä­ris­tön viih­ty­vyy­den suh­teen ottaa ris­ke­jä? Jär­ke­vin­tä oli­si raken­taa nau­ha­kau­pun­ke­ja met­ro­ra­to­jen ja rau­ta­tei­den var­sil­le, pk-seu­dul­la on pal­jon koh­tei­ta jois­sa on tyh­jiä läis­kiä tai vajaa­käy­tös­sä ole­via koh­tei­ta rato­jen var­si­la kuten hert­to­nie­mes­sä, Ras­ti­las­sa, Tik­ku­ri­lan poh­jois­puo­lel­la, Kau­niais­ten län­si­puo­lel­la, Espoon kes­kuk­sen ja Kauklah­den väli jne. 

    Nas­ta­ren­kais­ta on aina ongel­ma niin kau­an kuin auto­ja yli­pään­sä on. Vaik­ka sään­nöt sane­le­vat tark­kaan mil­loin nii­tä saa käyt­tää niin aina on piit­taa­mat­to­mia autoi­li­joi­ta jot­ka välit­tä­vät vähät sään­nöis­tä ja aja­vat kesä­kuus­sa vie­lä nas­toil­la vaik­ka nii­den lail­li­nen käyt­tö­ai­ka lop­puu viik­ko pää­siäi­sen jäl­keen tai 1. huh­ti­kuu­ta riip­puen kum­pi ajan­koh­ta on myö­hem­min, ja leu­toi­na tal­vi­na kuten men­nyt tal­vi on mah­dol­lis­ta vaih­taa kesä­ren­kaat alle jo maa­lis­kuun alus­sa kuten minä tein.

  12. Tämä menee taas nas­ta vs kit­ka juu­pas eipäs väit­te­lyk­si, mut­ta sii­tä huolimatta…

    Kal­le: Kyl­lä, kos­ka nas­tat kar­hen­ta­vat riit­tä­väs­ti katu­ja. Jos kaik­ki ajai­si­vat kit­koil­la, oli­sim­me toi­ses­sa tilanteessa. 

    Tämä on usko­ma­ton urbaa­ni legen­da jol­la ei ole min­kään­lais­ta todel­li­suus­poh­jaa. Kit­koil­la pär­jä­tään aivan var­mas­ti ja oikein hyvin vaik­ka kel­lään ei oli­si nas­to­ja. Nas­to­jen asvalt­tia kulut­ta­val­la omi­nai­suu­del­la ei ole mitään hyötyä.

  13. spot­tu:
    ratik­ka suun­ta A – puis­to­käy­tä­vä pui­neen ml pyö­räi­ly­mo­poi­lu sel­väs­ti erot­tu­val­la pyö­rä­tiel­lä – ratik­ka suun­ta B .… Oli­si työ­mat­kaym­pä­ris­tö­nä pal­jon bule­var­dia veh­reäm­pi ja levollisempi. 

    Ajo­kais­to­jen välis­sä ole­val­la pyö­rä­tiel­lä on sama ongel­ma kuin pyö­rä­tiel­lä vasem­mal­la puo­lel­la tie­tä, autoi­li­ja ei osaa kat­soa sinne.

  14. Kal­le: Kyl­lä, kos­ka nas­tat kar­hen­ta­vat riit­tä­väs­ti katu­ja. Jos kaik­ki ajai­si­vat kit­koil­la, oli­sim­me toi­ses­sa tilanteessa. 

    Olo­suh­teet Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ovat eri­lai­set kuin muis­sa EU-mais­sa. Se kos­kee niin valo­ja kuin tal­vi­ren­kai­ta­kin, puhu­mat­ta­kaan pit­kis­tä etäisyyksistä!

    LVM:n tär­kein teh­tä­vä lain­sää­dän­nön yhte­näis­tyes­sä pitää Komis­sio tie­toi­se­na eri­tyis­piir­teis­täm­me. Tän­ne tar­vi­taan kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­pia auto­ja, jois­sa on parem­mat valot ja nas­tat. Onnis­tuu­ko LVM täs­sä? Minus­ta aika heikosti. 

    Todel­la­ko olet sitä miel­tä, että Hel­sin­gis­sä tar­vit­tai­siin nas­ta­ren­kai­ta? Kyl­lä kit­ka­ren­gas toi­mii los­kas­sa oikein hyvin. Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa on sit­ten toi­sen­lai­set olosuhteet.

  15. Pete:
    Tämä menee taas nas­ta vs kit­ka juu­pas eipäs väit­te­lyk­si, mut­ta sii­tä huolimatta…

    Tämä on usko­ma­ton urbaa­ni legen­da jol­la ei ole min­kään­lais­ta todel­li­suus­poh­jaa. Kit­koil­la pär­jä­tään aivan var­mas­ti ja oikein hyvin vaik­ka kel­lään ei oli­si nas­to­ja. Nas­to­jen asvalt­tia kulut­ta­val­la omi­nai­suu­del­la ei ole mitään hyötyä. 

    Kum­pi­han tuos­sa on urbaa­ni legenda? 😀 

    Katu­ja kulut­taa eni­ten ras­kas­lii­ken­ne ja bus­sien pääs­töt ovat ongel­ma. Nopein vai­ku­tus saa­daan pois­ta­mal­la bus­si­lii­ken­ne kes­kus­tas­ta. Päät­tä­rit kehän Tapio­la — Pasi­la — Hert­to­nie­mi tasal­le ja kes­kus­tan tur­hat lin­jat koko­naan pois.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, että nas­ta­ren­kaat tap­pa­vat noin 30 hen­keä vuo­des­sa. Täl­lai­nen tilas­tol­li­nen kuo­le­ma on jos­tain hel­pom­min hyväk­syt­tä­vä kuin se, että tie­de­tään, kei­den hen­ki uhra­taan, jot­ta kit­ka­ren­kail­la sai­si ajaa. Lop­pu­tu­los on sama, mut­ta kuin jos nas­ta­ren­kai­den vapaan käy­tön nimis­sä valit­tai­siin arval­la 30 hel­sin­ki­läis­tä uhrat­ta­vak­si juma­lil­le jul­ki­ses­sa mes­taus­ti­lan­tees­sa. Lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa Hel­sin­gis­sä kuo­lee kes­ki­mää­rin yhdek­sän ihmistä.
    Oslos­sa asia on hjoi­det­tu niin, että kit­ka­ren­kail­la saa ajaa, mut­ta se maksaa.

    VTT: Nas­ta- ja kitkarenkaat
    kuo­le­maan johtaneissa
    talviajan
    onnet­to­muuk­sis­sa [pdf]:

    … Tulok­set osoit­ti­vat myös, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (Hel­sin­ki, Espoo, Vantaa,
    Kau­niai­nen) on sat­tu­nut vain yksi ei-nas­toi­tet­ta­via ren­kai­ta käyt­tä­neen A‑osallisen
    kuo­le­maan joh­ta­nut jää­ke­lion­net­to­muus tar­kas­tel­lul­la 16 vuo­den ajanjaksolla
    (1997–2012). Tämän perus­teel­la voi­si olet­taa, että jos kit­ka­ren­kai­den käyttö
    lisään­tyi­si vain pää­kau­pun­ki­seu­dun alu­eel­la, seu­dun suh­teel­li­sen harvinaiset
    jää­ke­lit, ajo­suun­tien erot­te­lu pää­teil­lä ja katu­jen ja pie­nem­pien tei­den alhaiset
    nopeus­ra­joi­tuk­set takai­si­vat toden­nä­köi­ses­ti sen, ettei­vät vaka­vam­mat kuolemaan
    joh­ta­neet onnet­to­muu­det pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä vält­tä­mät­tä juu­ri lisääntyisi. …

    … Onnet­to­muus­mää­riä ren­gas­tyyp­pien ylei­syy­teen ver­taa­mal­la arvioi­tiin, että
    pel­käs­tään ei-nas­toi­tet­ta­via ren­kai­ta käyt­tä­mäl­lä kuo­le­maan johtaneiden
    onnet­to­muuk­sien luku­mää­rä vuo­des­sa oli­si lisään­ty­nyt kes­ki­mää­rin yhdeksällä.
    Vai­ku­tus ei ole kui­ten­kaan tilas­tol­li­ses­ti merkitsevä. … 

    Jos pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä kuo­lee 30 hen­keä nas­ta­ren­kai­den pien­hiuk­kas­hait­to­jen takia ja pel­käs­tään ei-nas­toi­tet­ta­via ren­kai­ta käyt­tä­mäl­lä tuli­si Suo­mes­sa 9 kuo­lo­nuh­ria lisää vuo­des­sa, kan­nat­tai­si nas­ta­ren­kaat kieltää.

  17. Mats:
    Tois­ta­kym­men­tä vuot­ta taka­na kit­ka­ren­kail­la ilman pie­nin­tä­kään ongel­maa. Nuo mai­ni­tut pin­ta­kiil­loi­te­tut ris­teys­pai­kat oppii aika nopeas­ti. Joko ajaa ris­teyk­seen lie­väs­ti eri ajou­raa tai läh­tee liik­keel­le varo­vai­ses­ti. Kos­kaan en ole jää­nyt kiin­ni mihin­kään, en edes suti­maan. Toi­saal­ta nas­to­jen hait­ta­vai­ku­tuk­set ympä­ris­töl­le ovat niin suu­ria ja tei­den kulu­mi­nen vaa­ral­li­sil­le uril­le niin jär­jet­tö­män nope­aa, että rap­sak­ka hait­ta­ve­ro nas­ta­ren­kail­le oli­si oikein asial­li­nen aloite. 

    Hah! Tai­dat ajel­la vain Poh­jan­maan har­vaa­na­su­tuil­la ja tasai­sil­la lakeuk­sil­la kesä­sun­nun­tai­sin (tai omis­taa ehkä pel­ti­kor­jaa­mon, jol­lai­nen Laut­ta­saa­res­ta äsket­täin kar­ko­tet­tiin, kun joku halusi sen tilal­le asun­to­ja!), etkä jou­du juu­ri­kaan teke­mään itse edes mäkilähtöjä? 

    Nas­ta­kiel­to tai hait­ta­ve­ro ja kit­ka­ren­kai­den ene­ne­vä käyt­tö voi lisä­tä ongel­mia. Kun lii­ken­net­tä on vähää­kään enem­män, kas­vaa kiil­loi­te­tun, jäi­sen ja liuk­kaan alu­een leveys nopeas­ti, var­sin­kin, jos jou­kos­sa on bus­se­ja tai mui­ta ajo­neu­vo­ja levein ren­kain. Tie­dän erään­kin pai­kan, jos­sa liuk­kaut­ta riit­tää tal­vi­sin loi­vas­sa ala­mäes­sä usein met­ri­tol­kul­la. Pitäi­si­kö sii­nä ajaa (ohjee­si mukaan?) sit­ten puo­lik­si naa­pu­rin kais­tal­la, tai perä­ti pientareella?

    Kuka pää­tök­sen­te­ki­jä halu­aa ottaa vas­tuun lii­ken­ne­va­hin­ko­jen ja ‑kuo­le­man­ta­paus­ten, sekä louk­kan­tu­mis­ten ja eli­ni­käis­ten inva­li­dien luku­mää­rän kas­vat­ta­mi­ses­ta? Vai onko tar­koi­tus jäl­leen ker­ran sälyt­tää vas­tuu vain sil­le onnet­to­muus­ket­jun lop­pu­pään vii­mei­sel­le syntipukille?

    Leu­to­jen tal­vien suo­ja­ke­leil­lä voi­si tuo­ta Kal­len edel­lä ehdot­ta­maa pesu­kei­noa­kin ehkä jos­sain kokeil­la. Mik­sei meil­lä pes­tä katu­ja kun­nol­la kuten sivis­tys­mais­sa on tapa­na? Jos kei­no osoit­tau­tui­si hyväk­si, voi­si sen käyt­töä laa­jen­taa. Onko Hel­sin­gis­sä enää nykyi­sin edes puhtaanapitolaitosta?

    1. Sakk­je.
      Mitä täs­sä kri­ti­soit on kokeil­tu Oslos­sa. Mik­si se toi­mii Oslos­sa, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä? Huo­nom­mat autoilijat?

  18. spot­tu: Täs­sä tapauk­ses­sa bule­var­dil­la var­maan tar­koi­te­taan lay­out­tia jal­ka­käy­tä­vä – puu­ri­vi – ajo­ra­ta ml. ratik­ka – puu­ri­vi – jal­ka­käy­tä­vä, otta­mat­ta kan­taa elä­vyy­teen. Kivi­jal­ka­kau­pat ja ‑kah­vi­lat ovat Laa­ja­sa­lon­tiel­lä toki hai­hat­te­lua, tal­vel­la käy­dään osta­ris­sa ja kesä­kah­vi­lal­le opti­maa­li­nen paik­ka on Ylis­ky­län­lah­den rannalla.

    Mie­lel­lä­ni näki­sin nykyi­sen Laa­ja­sa­lon mota­rin pai­kal­la lay­ou­tin jal­ka­käy­tä­vä – puu­ri­vi – ajo­ra­ta suun­ta A – ratik­ka suun­ta A – puis­to­käy­tä­vä pui­neen ml pyö­räi­ly­mo­poi­lu sel­väs­ti erot­tu­val­la pyö­rä­tiel­lä – ratik­ka suun­ta B – ajo­ra­ta suun­ta B – puu­ri­vi – jal­ka­käy­tä­vä eli espla­na­di-tyyp­pi­nen lay­out. Oli­si työ­mat­kaym­pä­ris­tö­nä pal­jon bule­var­dia veh­reäm­pi ja levollisempi. 

    Mil­lä pidät pyö­räi­li­jät pyö­rä­teil­lä Laa­ja­sa­los­sa, kun eivät nuo kaik­ki Laut­ta­saa­res­sa­kaan nii­tä käytä?

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, että nas­ta­ren­kaat tap­pa­vat noin 30 hen­keä vuo­des­sa. Täl­lai­nen tilas­tol­li­nen kuo­le­ma on jos­tain hel­pom­min hyväk­syt­tä­vä kuin se, että tie­de­tään, kei­den hen­ki uhra­taan, jot­ta kit­ka­ren­kail­la sai­si ajaa. Lop­pu­tu­los on sama, mut­ta kuin jos nas­ta­ren­kai­den vapaan käy­tön nimis­sä valit­tai­siin arval­la 30 hel­sin­ki­läis­tä uhrat­ta­vak­si juma­lil­le jul­ki­ses­sa mes­taus­ti­lan­tees­sa. Lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa Hel­sin­gis­sä kuo­lee kes­ki­mää­rin yhdek­sän ihmistä.
    Oslos­sa asia on hjoi­det­tu niin, että kit­ka­ren­kail­la saa ajaa, mut­ta se maksaa. 

    Moi­nen ehdo­tus, jos sel­lai­sen joku teki­si, aset­tai­si käsit­tääk­se­ni tasai­sen kau­pun­gin­osan ja mäki­sem­män kau­pun­gin­osan (tai alu­een) asuk­kaat (autoi­li­jat) eriar­voi­seen ase­maan. Kos­kee­ko Oslon kit­ka- vai nasta(?)vero myös jal­ki­nei­ta ja polkupyöriä?

  20. OS: Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, että nas­ta­ren­kaat tap­pa­vat noin 30 hen­keä vuodessa.

    Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin puo­li­sen mil­joo­naa ihmis­tä, joten tuo on aika pie­ni osuus. En tie­dä sit­ten voi­daan­ko sanoa että “tämän ihmi­sen koh­ta­lok­si koi­tui­vat nas­ta­ren­kaat”, voi­si­ko kui­ten­kin olla että jos ihmi­nen imee sisään­sä heik­ko­laa­tuis­ta ilmaa, sil­lä voi olla mah­dol­li­ses­ti elin­ai­kaa lyhen­tä­vä odo­te — mut­ta kuin­ka pal­jon elin­ai­ka lyhe­nee, lie­nee aika vai­kea sanoa. 

    Mut­ta jos jon­kun jar­ru­tus­mat­ka pite­nee vaik­ka 20 met­riä sen takia että ei käy­tä nas­ta­ren­kai­ta, niin kuo­lin­syy lie­nee pal­jon hel­pom­pi tode­ta jos­tain sei­kas­ta joh­tu­vak­si. Hesa­rin 2013 mukaan “Ren­kail­la on vai­ku­tus­ta joka kol­man­teen tal­vel­la ajet­tuun kuo­lon­ko­la­riin” — toi­sen tilas­ton mukaan “Vuon­na 2013 Suo­men tie­lii­ken­tees­sä kuo­li 258 ihmistä. “.

    Toden­nä­köi­ses­ti noi­ta kuo­lon­ko­la­rei­ta ei kui­ten­kaan aje­ta Hel­sin­gis­sä, joten nas­ta­ren­kai­den käyt­tö­kiel­to kau­pun­kia­lu­eel­la voi­si olla ihan suo­si­tel­ta­va asia­kin. Itse asias­sa vaik­ka olen itse auto­li­ja, pidän esim. Hel­sin­gis­sä autoi­lua vähän höl­mö­nä aja­tuk­se­na. Kau­pun­ki on äärim­mäi­sen haas­ta­va ajaa, Euroo­pas­sa ikä­väm­piä kau­pun­ke­ja on mie­les­tä­ni vain Tuk­hol­ma. Lisäk­si pysä­köin­ti­ti­laa on hei­kos­ti ja pysä­köin­tia­lu­eet kal­lii­ta ja usein ajo­rei­til­li­ses­ti han­ka­las­ti sijoitettuina.

    Jär­ke­vim­pä­nä itse pitäi­sin mal­lia, jos­sa auton voi­si ajaa jon­ne­kin Pasi­lan tie­noil­le edul­li­seen park­kiin ja jat­kaa siel­tä junal­la, rati­kal­la, tak­sil­la, Ube­ril­lä, met­rol­la tai vaik­ka pol­ku­pyö­räl­lä eteen­päin itse kau­pun­kia­lu­eel­le. Pitäi­si olla vain jokin pysä­köin­tia­lue, joka toi­mi­si riit­tä­vän tehok­kaas­ti ja jon­ne oli­si muka­va ajaa autol­la nii­den joi­den on jos­tain syys­tä hel­poin­ta niin teh­dä. Ei hait­tai­si vaik­ka met­ro­kin läh­ti­si jos­tain täm­möisl­tä alu­eel­ta. Mikä­li tämä sääs­täi­si ihmis­hen­kiä tai paran­tai­si ilman laa­tua, niin kyl­lä kai täm­möi­sel­lä park­ki­ta­lol­la voi­si olla jotain arvoa­kin. Jos siis aja­tel­laan jon­ne­kin 50 vuo­den pää­hän miten hom­man pitäi­si toimia.

  21. spot­tu: Täs­sä tapauk­ses­sa bule­var­dil­la var­maan tar­koi­te­taan lay­out­tia jal­ka­käy­tä­vä – puu­ri­vi – ajo­ra­ta ml. ratik­ka – puu­ri­vi – jal­ka­käy­tä­vä, otta­mat­ta kan­taa elä­vyy­teen. Kivi­jal­ka­kau­pat ja ‑kah­vi­lat ovat Laa­ja­sa­lon­tiel­lä toki hai­hat­te­lua, tal­vel­la käy­dään osta­ris­sa ja kesä­kah­vi­lal­le opti­maa­li­nen paik­ka on Ylis­ky­län­lah­den rannalla… 

    Eli teh­dään kun­non kom­mu­nis­ti­dik­ta­tuu­reis­ta tut­tua paraa­ti­ka­tua. Ihan Nico­lae Ceaușescun ja Kim Jong-unin tyy­liin. Paik­ka on huo­no, ei tuon­ne saa­da län­si­mai­sia turis­te­ja kat­so­maan suo­ma­lais­ta suuruudeenhulluutta.

    Bule­var­dit ovat tär­keä osa kau­pun­kia. Ne ovat pää­väy­liä, jois­sa kul­kee spå­ra ja lukui­sia kais­to­ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä. Nii­den var­rel­la on pai­koi­tus­ta ja nii­den alla on met­roa­se­mia. Lii­ken­ne tuo alu­eel­le asia­kas­vir­ran, jon­ka ansios­ta pal­ve­lut kukois­ta­vat. Nyt täy­tyi­si ensin raken­taa se kaupunki.

  22. Milek­käin rat­kai­su lie­nee val­ta­kun­nal­li­nen­nas­ta­ren­gas­ve­ro tai sit­ten joku sen muun­nos eli esim. kau­pun­kia­lue­koh­tai­nen nastamaksu.

    itka­kren­kai­den käyt­tä vaa­tii tot­tum­su­ta, ja kai­ki­lel tei­lel (paan­ne­jä ä maa­seu­dul­la) ne eivät sovi-Itse olen käyt­tä­nyt kit­ka­ren­kai­ta jo kol­me­kym­men­tä vuot­ta. Nais­puo­li­nen ystä­väb­ni vuosikausia.

    Mut­ta mis­sä näkyy leh­dis­sä kit­ka­ren­gas­va­lis­tus ren­kaan­vai­ho­tai­koi­na, siis syys­ke­säl­lä että loputalvesta?

  23. Meil­lä­hän on kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja joten nii­den toi­mi­vuu­des­ta on omaa koke­mus­ta: Man­ner­hei­min­tie, Huo­pa­lah­den­tie, Mäke­län­ka­tu, Hämeen­tie jne. nIi­tä vain kut­su­ta kaupunkibuklevardeiksi.

    Jos­kus tuli vas­taan asfalt­ti­liik­keen kuva 30-luvul­ta Huo­pa­lahd­ne­tien pääl­lys­tä­mi­ses­tä Topeca-pin­noit­teel­la (asfal­tin muo­to, sat­teel­la hyvin liu­kas). Sil­loin se tosi­aan­kaan ollut kovien leveä väy­lä. Kau­nis met­sä ympä­röi teitä.

  24. Vil­kas­lii­ken­tei­sen kadun var­rel­la asu­mi­ses­ta lie­nee myös joi­tain hyö­ty­jä. Tulee myös aika­sääs­töä kun jul­ki­sil­la pää­see kotio­vel­ta, pal­ve­lut lähel­lä jne. Pitää kehit­tää näil­le teki­jöil­le jokin arvo, aika tie­ten­kin vas­taa aikaa mut­ta myös saa­vu­tet­ta­vuus. Sit­ten ver­tail­laan eli­niä­no­dot­teen pie­ne­ne­mis­tä ja hyö­ty­jä. Onko 3 vuot­ta ruuh­kas­sa sit­ten joten­kin arvok­kaam­paa elämää?

  25. R.Silfverberg:
    Itse olen sitä miel­tä että kau­pun­ki­bu­le­var­di-aja­tus aina­kin iso­jen sisään­tu­lo­tei­den koh­dal­la tulee flop­paa­maan kan­sa­lais­vas­tus­tuk­sen vuoksi. 

    Kan­sa tie­tys­ti vas­tus­taa aina ja kaik­kea. Elä­ke­läi­set etu­ne­näs­sä. Mut­ta kun täs­sä on täh­täin vuo­des­sa 2050, niin met­sä­lä­hiö­su­ku­pol­vi on pää­tök­siä teh­täes­sä jo hau­das­sa, mikä hel­pot­taa asi­aa kovasti.

    Minus­ta on fik­sua ottaa Laa­ja­sa­lon­tie ikään kuin pilo­tik­si ja teh­dä se nyt nope­aan tah­tiin, jo 2020-luvul­la. Se on lyhyt, se on syr­jäs­sä, se on vähä­lii­ken­tei­nen. Sii­tä saa­daan arvo­kas­ta ennen/­jäl­keen-koke­mus­ta.

    Tar­koi­tus­han ei ole, että kaik­ki moot­to­ri­tiet yhdes­sä yös­sä muut­tu­vat bule­var­deik­si. Muu­tos vie vuo­si­kym­me­niä, jos se toteutuu.

  26. Hesa­ri pis­tet­ty suo­je­le­maan suur­ten kaup­pa­liik­kei­den ase­mia, jos­ta Kaup­pa­ka­ma­rin avau­tu­mi­nen ker­too. Niil­lä on rahat suu­ris­sa kau­pois­sa jot­ka tar­vit­se­vat auto­kau­pun­gin tuhoa­maan pie­nil­tä mark­ki­nat, joten eivät ne aio pääs­tää kau­pun­kia kehit­ty­mään toi­seen suun­taan, joka tar­joai­si parem­pia kil­pai­lua­se­mia pienemmille. 

    Ottaa­ko­han Hesa­ri nyky­ään toi­mit­ta­jan­sa suo­raan uima­kou­lus­ta, kun aina­kin riman alta osaa­vat sukel­taa kuin uima­mais­te­rin pitääkin.

  27. Kale­vi: Todel­la­ko olet sitä miel­tä, että Hel­sin­gis­sä tar­vit­tai­siin nas­ta­ren­kai­ta? Kyl­lä kit­ka­ren­gas toi­mii los­kas­sa oikein hyvin. Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa on sit­ten toi­sen­lai­set olosuhteet. 

    Olet oikeas­sa. Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa, lumi­sis­sa olo­suh­teis­sa kit­kat toi­mi­vat. Ete­lä­ran­ni­kon jäi­sis­sä tal­vis­sa taas tar­vi­taan nastat.

  28. Kal­le:
    Bule­var­dit ovat tär­keä osa kau­pun­kia. Ne ovat pää­väy­liä, jois­sa kul­kee spå­ra ja lukui­sia kais­to­ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä. Nii­den var­rel­la on pai­koi­tus­ta ja nii­den alla on met­roa­se­mia. Lii­ken­ne tuo alu­eel­le asia­kas­vir­ran, jon­ka ansios­ta pal­ve­lut kukois­ta­vat. Nyt täy­tyi­si ensin raken­taa se kaupunki.

    Niin­pä. Mut­ta kun Hel­sin­gis­sä halu­taan romut­taa ole­mas­sao­le­vat bule­var­dit eli pää­väy­lät. Hämeen­tiel­tä pois auto­lii­ken­ne ja park­ki­pai­kat, Man­ner­hei­min­tiel­tä pois toi­nen puo­li auto­lii­ken­tees­tä, Mec­he­li­nin­ka­dul­ta pois ratik­ka­py­sä­kit ja parkkipaikat. 

    Mitä jär­keä on uho­ta uusis­ta bule­var­deis­ta, kun van­ho­ja koh­del­laan täl­lä lail­la. Eikä lisää met­roa suun­ni­tel­la edel­leen­kään sin­ne, mis­sä ihmi­set ovat. Kai­kis­sa oikeis­sa met­ro­po­leis­sa kes­kus­tan lii­ken­ne hoi­de­taan met­rol­la. Hel­sin­gis­sä jul­ki­nen lii­ken­ne kes­kus­tas­sa yri­te­tään lamaut­taa kokonaan.

  29. Pek­ka Pes­si: Ajo­kais­to­jen välis­sä ole­val­la pyö­rä­tiel­lä on sama ongel­ma kuin pyö­rä­tiel­lä vasem­mal­la puo­lel­la tie­tä, autoi­li­ja ei osaa kat­soa sinne.

    Pää­väy­lä kan­nat­taa teh­dä niin leveäk­si että se on pie­ni­muo­toi­nen puis­to ja pyö­räi­ly­tie sen sisäl­lä, esi­mer­kik­si näin tai ilman ratik­kaa näin.

    Espla­na­di-lay­ou­tiin ver­rat­tu­na perin­tei­nen bule­var­di on yleen­sä aika ankea. Lisäk­si suo­ma­lai­sel­la mitoi­tuk­sel­la niis­tä tulee hel­pos­ti tuol­lai­sia Ceaușescu-tyy­li­siä. Kah­des­sa osas­sa kais­tat uppoa­vat pui­den sekaan paremmin.

    Pyö­rä­tien osal­ta Laa­ja­sa­lon­tiel­lä on tie­tys­ti sekin dilem­ma että mota­rin­pät­kän ulko­puo­lel­la Hert­to­nie­men ja Jol­lak­sen suun­nis­sa luon­te­vin kevyen lii­ken­teen väy­län paik­ka on tien itäpuolella.

  30. Poi­ka­ni voi­si muu­ten siir­tyä kit­ka­ren­ka­siin. Mut­ta hänen asun­ton­sa ja park­ki­paik­kan­sa on lähel­lä mer­ta hyvin jyr­kän mäen ylä­pääs­sä. Ja ahdas paik­ka pysäköiudä.

    Täl­lä 100 met­rin mat­kal­la hän tar­vit­see nas­ta­ren­kai­ta, tal­ves­ta riip­puen 1 — 30 päi­vä­nä vuodessa.

  31. Pitä­kää miles­sä­nen J.V. Sta­li­nin sanat. “Maan­tie­teel­le emem mah­da mitän. Ette te emme­kä me.”

    Hel­sin­ki on lähes ainoa yli 500.000 asuk­kaan kau­pun­ki 60. poh­joi­sen levey­sas­teen poh­jois­puo­lel­la. Sekä Oslo että Tuk­hol­ma ovat hie­man ete­läm­pä­nä, mut­ta pal­jon leu­dom­mas­sa ilmastossa.

  32. Kat­soin vie­lä sää­ti­las­to­ja. Tuo arvio Oslon leu­dom­mas­ta ilmas­toss­ta saat­toi olla virheellinen.

    Läm­pö­ti­lat ja jopa vuo­tui­nen sade­määär liki­mää­rin sama kuin Hel­sin­gis­sä. Pitää­pä sel­vit­tää asia tarkemmin.

    Oleel­li­sia ovat lumi­ke­lit ja jääkelit.

    Oslo itse­sään on aina auki ole­van meren äärel­lä. Sikä­li kuin tie­dän. Mut­ta aja­mal­la 30- 40 km kau­pun­gin ulko­puo­lel­le vuo­ril­le ollaan jo tun­tu­reil­la ja voi­si sanoa Lapin maisemissa.

  33. eetu: Sit­ten ver­tail­laan eli­niä­no­dot­teen pie­ne­ne­mis­tä ja hyö­ty­jä. Onko 3 vuot­ta ruuh­kas­sa sit­ten joten­kin arvok­kaam­paa elämää?

    Pit­kät työ­mat­kat kor­re­loi­vat elin­tas­osai­rauk­sien kans­sa eli kyl­lä se ruuh­kas­sa istu­mi­nen­kin tappaa…

  34. Jalan­kul­ki­ja: Niin­pä. Mut­ta kun Hel­sin­gis­sä halu­taan romut­taa ole­mas­sao­le­vat bule­var­dit eli pää­väy­lät. Hämeen­tiel­tä pois auto­lii­ken­ne ja park­ki­pai­kat, Man­ner­hei­min­tiel­tä pois toi­nen puo­li auto­lii­ken­tees­tä, Mec­he­li­nin­ka­dul­ta pois ratik­ka­py­sä­kit ja parkkipaikat. 

    Hel­sin­gin pää­ka­dut ovat pai­koi­tel­len vähän lii­an kapei­ta. Sen takia tar­peet­to­man bus­si­lii­ken­teen tilan­ne kes­kus­tas­sa pitää vih­doin arvioi­da puo­lu­eet­to­mas­ti. Hämeen­tiel­le mah­tuu niin fil­la­rit, pai­koi­tus kuin spå­ra­kin, kun bus­sit pois­te­taan. Hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen tuo­mat asiak­kaat ovat Hämeen­tien eri­kois­liik­keil­le elin­tär­kei­tä. Vai halu­taan­ko vii­mei­set­kin eri­kois­liik­keet Kehä III:n var­rel­le. Väi­tän ettei edes Kal­lion asu­ja­mis­to pys­ty juo­maan niin pal­joa kes­ki­kal­jaa, että lii­ke­huo­neis­tot täyttyisivät.

    Kaik­kial­la muu­al­la näke­mä­ni kes­kus­ta­bus­si­lin­jat ovat lyhyi­tä hei­lu­rei­ta lähim­mäl­le ase­mal­le. Ne aje­taan suo­ma­lais­ta kalus­toa kapeam­mil­la autoil­la, jois­sa on vain vähän istu­ma­paik­ko­ja ja pal­jon sei­so­ma paik­ko­ja. Nykyi­nen bus­si­verk­kom­me on mui­nais­jään­ne pik­ku­kau­pun­kia­jal­ta, jol­loin kaik­ki pos­ti­nu­me­roa­luei­den mua­ki­set lin­jat ajet­tiin rautatieasemalle.

    Jalan­kul­ki­ja: Mitä jär­keä on uho­ta uusis­ta bule­var­deis­ta, kun van­ho­ja koh­del­laan täl­lä lail­la. Eikä lisää met­roa suun­ni­tel­la edel­leen­kään sin­ne, mis­sä ihmi­set ovat. Kai­kis­sa oikeis­sa met­ro­po­leis­sa kes­kus­tan lii­ken­ne hoi­de­taan met­rol­la. Hel­sin­gis­sä jul­ki­nen lii­ken­ne kes­kus­tas­sa yri­te­tään lamaut­taa kokonaan. 

    Hel­sin­gin kokoi­seen kau­pun­kiin ei oli­si alun­pe­rin­kään pitä­nyt raken­taa met­roa. Väes­tö­poh­ja on lii­an pie­ni ja haja­nai­nen toi­mi­val­le jär­jes­tel­mäl­le. Hel­sin­gin kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sä light rail on toi­mi­vin rat­kai­su. Lue se suo­mek­si spåra.

    Län­si­met­ro on jär­je­tön ja sekin osat­tiin vie­lä tös­siä niin, että lin­jan ase­mat jou­du­taan muu­ta­man vuo­den pääs­tä lou­hi­maan uudes­taan, jol­loin käyt­töön tulee var­mas­ti parin vuo­den tau­ko. Töö­lön met­ro­lin­ja oli­si jär­ke­vä, jos­kaan ei talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va. Se kul­kee asu­tul­la alueella.

    1. Hämeeng­tiel­le eivät hen­ki­lö­au­tot kyl­lä juu­ri tuo asiak­kai­ta. Pro­sent­ti kai­kis­ta asiak­kais­ta? Pysähtymiskielto

  35. Kiin­nos­ta­va oli kir­joi­tus, jos­sa puo­lus­tet­tiin kaa­voi­tus­ra­joi­tus­ten poistoa.

    Raken­ta­mi­ses­sa on luo­vuus hukas­sa, kun ei anna­ta teh­dä ja yrit­tää — jos joku lupa anne­taan, niin se anne­taan sit­ten jol­le­kin lää­nin­tai­te­li­jal­le, joka töh­rii jotain rumaa nyky­tai­det­ta ympä­riin­sä (pahoit­te­len, en viit­taa täl­lä nyt mihin­kään TIETTYYN teok­seen, mut­ta olen havain­nut että mie­les­tä­ni rumia tai­de­teok­sia on ilmes­ty­nyt sys­te­maat­ti­ses­ti ympä­ri kau­pun­ke­ja ja epäi­len, että ne ovat jon­kun viran­omai­sen siunaamia).

    Eli, jos ihmis­ten luo­vuu­del­le annet­tai­siin tilaa — ja sitä luo­vuut­ta­han on pal­jon — kau­pun­geis­ta voi­si tul­la per­soo­nal­li­sem­pia ja haus­kem­pia paik­ko­ja asua. Muis­te­len että jos­sain USA:ssa ihmis­ten annet­tiin itse esim. sisus­taa omat asui­na­lu­een­sa esim. viherkasveilla.

    Toki voi­si syn­tyä myös pal­jon rumia asioi­ta, mut­ta sem­mois­ta­han kehi­tys on — teh­dään vir­hei­tä — ja sit­ten nii­tä korjaillaan.

  36. Kau­pun­ki­bu­le­var­dit eivät voi olla kovin epä­ter­veel­li­siä, kos­ka aina­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton havain­ne­ku­vien mukaan niil­lä ei lii­ku lain­kaan autoja.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakkje.
    Mitä täs­sä kri­ti­soit on kokeil­tu Oslos­sa. Mik­si se toi­mii Oslos­sa, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä? Huo­nom­mat autoilijat? 

    Jaa‑a, tuo­hon on vai­kea vas­ta­ta, kun en tun­ne Osloa juu­ri ker­ta­käyn­tiä parem­min. Jotain tilas­to­ja voi­si var­maan­kin löy­tyä esim. kola­ri­mää­ris­tä per maan asu­kas, mut­ta sil­loin­kin voi eri­lais­ten olo­suh­tei­den vai­ku­tus­ta olla han­ka­la poissulkea.

    Hel­sin­gis­sä ja Oslos­sa lie­nee kui­ten­kin jon­kin ver­ran eri­lai­set olo­suh­teet jo yksin ilmas­ton ja sään osal­ta. Aurin­gon­pais­teen ja läm­pö­ti­lan vuo­ro­kau­ti­set vaih­te­lut (ja kes­kiar­vot) sekä ilman kos­teus saat­ta­vat ehkä myös vai­kut­taa asi­aan. Tun­tu­rit ja vuo­ret tai­ta­vat olla Hel­sin­gis­tä kau­em­pa­na kuin Oslos­ta, jos­sa pai­kal­li­seen ilmas­toon voi olla vai­ku­tus­ta myös Pohjanmerellä. 

    Mah­tai­si­vat­ko Poh­jan­me­ren Itä­mer­ta suo­lai­sem­man meri­ve­den muo­dos­ta­mat huu­rut aut­taa pitä­mään Oslon kadut vähem­män liuk­kai­na? Katu­jen kun­nos­sa­pi­don tehok­kuut­ta voi ehkä myös olla aika vai­kea ver­ra­ta eri kau­pun­kien välil­lä, mut­ta jotain osviit­taa saat­tai­si­vat asias­ta antaa pai­kal­lis­ten ensia­pua­se­mien tal­vi­set luun­mur­tu­ma­ti­las­tot, joi­ta en ole vertaillut. 

    Pit­kiä tie­tun­ne­lei­ta siel­lä Oslos­sa arve­len ole­van jopa Hel­sin­kiä enem­män. Niis­sä aina­kin saat­taa ehkä (sää­va­rauk­sel­la?) pyö­räi­li­jän­kin olla muka­vam­pi tal­vi­sin kit­ka­ren­kail­la ajella..

    Mihin muu­ten perus­tuu edel­lä esit­tä­mä­si “paka­na­rii­tin” 30 vuo­tui­sen uhri­lu­vun arvioi­tu suuruus? 

    Luku on mel­kein sama kuin vii­me tal­ve­na osta­mie­ni “tal­vi­lenk­ka­rei­den” nas­ta­mää­rä, joka oli 32. Vaik­ka aivan täy­del­lis­tä liukastumisen/kaatumisen suo­jaa nuo eivät jos­tain kum­man syys­tä ken­kiin kiin­ni­te­tyn lap­pusen mukaan takaa (suo­mek­si, ruot­sik­si ja nor­jak­si!), oli nii­tä käyt­täes­sä pito aivan tois­ta luok­kaa, pahim­mal­la mah­dol­li­sel­la kelil­lä, kuin kak­ko­sek­si jää­neel­lä vaih­toeh­dol­la, jon­ka poh­jis­sa löy­tyy vain kumia ja kit­kaa, mut­ta ei nas­to­ja, ellei sit­ten kor­kein­taan joku satun­nai­nen hiekanjyvä.

  38. Daniel Feder­ley: Kan­sa tie­tys­ti vas­tus­taa aina ja kaik­kea. Elä­ke­läi­set etu­ne­näs­sä. Mut­ta kun täs­sä on täh­täin vuo­des­sa 2050, niin met­sä­lä­hiö­su­ku­pol­vi on pää­tök­siä teh­täes­sä jo hau­das­sa, mikä hel­pot­taa asi­aa kovasti. 

    Pää­tök­set pitää teh­dä seu­raa­van 10 vuo­den sisäl­lä eikä 2040, sil­loin on lii­an myö­häis­tä jos halu­taan saaa aikaan jotain. Joka tapauk­ses­sa metsä(lähiö)kansa ei katoa mihin­kään. Lähiöi­tä on ollut Hel­sin­gis­sä n 100 vuo­den ajan, kau­pun­ki­neis­tu­nees­sa maa­il­mas­sa yli­pään­sä antii­kin ajoil­ta asti. Van­him­mat on sulau­tu­nut kan­ta­kau­pun­kiin kiin­ni mut­ta uusia syn­tyy koko ajan. Hel­sin­gin seu­dul­le muut­taa asuk­kai­ta nopeam­mas­sa tah­tis­sa kuin mitä yleis­kaa­va joka kos­kee vain Hel­sin­kiä, pys­tyy tuot­ta­maan asun­to­ja, bule­var­deis­ta huo­li­mat­ta, sik­si met­sä­lä­hiöi­tä tar­vi­taan vie­lä pit­kään, ja ennen kaik­kea iso­ja satel­liit­ti­kes­kuk­sia kuten Matin­ky­lä, Lep­pä­vaa­ra, Mal­mi, Tiku­ri­la, Itä­kes­kus, Vuosaari. 

    Tar­vi­taan siis mui­ta asu­mis­muo­to­ja kuin ker­ros­ta­lo kan­ta­kau­pun­gis­sa. Pää­asia että vuo­ro­vai­ku­tus säi­lyy seu­dun eri osien välil­lä eikä poruk­ka eris­täy­dy, sik­si lii­ken­neyh­teyk­sien­kin pitää toi­mia optimaalisesti.

    1. Kyl­lä pää­kau­pun­ki­seudl­le raken­ne­taan mui­ta­kin asun­to­ja kuin ker­ros­ta­lo­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta Hel­sin­ki raken­taa tie­tys­ti ker­ros­ta­lo­ja kantakaupunkiin.

  39. Leh­mus­ten kau­pun­ki:
    Kau­pun­ki­bu­le­var­dit eivät voi olla kovin epä­ter­veel­li­siä, kos­ka aina­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton havain­ne­ku­vien mukaan niil­lä ei lii­ku lain­kaan autoja. 

    Mut­ta onko niis­sä huo­mat­tu edes kaa­taa kaik­ki ne puut pyö­rä­teit­ten ja ratik­ka­kis­ko­jen tiel­tä, kuten nykyi­sin ilmei­ses­ti tapaan kuuluu?

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tiel­le eivät hen­ki­lö­au­tot kyl­lä juu­ri tuo asiak­kai­ta. Pro­sent­ti kai­kis­ta asiak­kais­ta? Pysähtymiskielto 

    Hämeen­tiel­lä ei tuo­ta mer­ki­tys­tä ole­kaan, mut­ta se on ainoa jär­ke­vä reit­ti koil­li­ses­ta tai idäs­tä Kai­sa­nie­meen tai rau­ta­tie­a­se­man lähei­syy­teen, jos täy­tyy autol­la tul­la. Täs­sä se on seli­tet­ty kart­ta­ku­van kans­sa.

    1. Mik­ko Num­me­lin, Hämeen­tien voi ohit­taa Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä pit­kin. Toi­sin kuin kir­joi­tuk­ses­sa­si väi­tät, sii­tä pää­see kyl­lä Haka­nie­men toril­le ihan niin kuin Hämeen­tie­tä pit­kin­kin. Oikeas­taan pyö­räi­li­jöi­den pitäi­si teh­dä parin päi­vän tem­pa­sus, jol­loin he aja­vat jopu­kol­la Hämeen­tie­tä pit­kin lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan, siis ajo­ra­dal­la. Koko lii­ken­ne tukkeutuisi.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeeng­tiel­le eivät hen­ki­lö­au­tot kyl­lä juu­ri tuo asiak­kai­ta. Pro­sent­ti kai­kis­ta asiak­kais­ta? Pysähtymiskielto 

    Olen käyt­tä­nyt satun­nai­ses­ti eri­lai­sia Hämeen­tiel­lä ole­via laa­duk­kai­ta eri­kois­liik­kei­tä: mm. etni­siä elin­tar­vi­ke­liik­kei­tä, urhei­lu­liik­kei­tä, Haka­nie­men hal­lia, hela­lii­ket­tä (joka tai­taa olla ainoa pks:lla). En ole kos­kaan läh­te­nyt kaup­paan jul­ki­sil­la, vaan aina hen­ki­lö­au­tol­la. Aikai­sem­min se oli sel­viö, kos­ka asioin liik­keis­sä Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta. Nyt ostok­set ovat osu­neet muu­hun liikkumiseen.

    Pai­koi­tus­ta pitää lis­tä, nyt auton voi jät­tää vain muu­ta­maan paik­kaan. Hel­poim­min kadun ala­pää­hän Haka­nie­men hal­lin lähel­le tai ylem­pä­nä sivukaduille.

    Osmo, hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne tuo osta­via asiak­kai­ta eri­kois­lii­keil­le ympä­ri Uut­ta­maa­ta. Spå­ra muu­ta­man asiak­kaan. Fil­la­ri vie­lä vähem­män. En las­ke kes­kio­lut­kup­pi­loi­ta ja kebab paik­ko­ja eri­kois­liik­keik­si, vaik­ka jos­kus Kal­lios­sa asu­nee­na ymmär­rän var­sin­kin jäl­kim­mäis­ten tarpeellisuuden.

    Elä­vän kau­pun­gin eli­neh­to on asia­kas­vir­rat. Asia­kas­vir­to­jen eli­neh­to Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa on hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne. Rai­de­lii­ken­ne ollee myös tär­keä, kos­ka spå­ras­sa on sie­det­tä­vää kul­jet­taa ostok­sia. Jalan­kul­ku sekä pyö­räi­ly tuo­vat asiak­kai­ta vain lähia­lu­eel­ta, mut­ta noin tär­keän kadun tuh­laa­mi­nen bus­sien läpia­jol­le ei ole jär­jel­lä perusteltavissa.

    1. Kal­le, et tai­da ymmär­tää kuin­ka pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä olet. Hämeen­tien asiak­kais­ta yli­voi­mai­nen val­tao­sa tulee Kal­lion alu­eell­ta eikä var­maan­kaan juu­ri yksi­kään jalan. Jos ehdo­tuk­se­si mukaan jal­ka­käy­tä­vää kaven­net­tai­siin pysä­köin­ti­kais­tan ver­ran, asi­kas­mää­rät romah­tai­si­vat, kos­ka jalan oli­si niin vai­kea tulla.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­ko Num­me­lin, Hämeen­tien voi ohit­taa Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä pit­kin. Toi­sin kuin kir­joi­tuk­ses­sa­si väi­tät, sii­tä pää­see kyl­lä Haka­nie­men toril­le ihan niin kuin Hämeen­tie­tä pitkinkin.

    En tie­dä, tuli­ko viit­taa­maa­ni blo­gi­kir­joi­tus­ta luet­tua, mut­ta tämä asia on huo­mioi­tu siellä:

    [Liit­tee­nä ole­vas­sa kart­ta­ku­vas­sa] sini­sel­lä on mer­kit­ty jois­sa­kin ske­naa­riois­sa esi­tet­ty tapa Sör­näis­ten ran­ta­tie­tä tule­van autoi­li­jan “kor­ja­ta kurs­si­aan” kes­kus­taa koh­den. Täl­löin autoi­li­jat jou­tu­vat edel­leen koh­taa­maan Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä Kata­ja­no­kan sata­ma­lii­ken­teen poh­jois­haa­ran ja Kala­sa­ta­man ja Itä­väy­län kuor­mi­tuk­sen ja lisä­hai­tak­si tulee se, että Haka­nie­men torin ete­lä­lai­ta on Hämeen­tie­tä vähem­män­kin pää­ka­duk­si soveltuva. 

    Aikai­sem­min on osit­tain tes­tat­tu näi­tä Hämeen­tie-visioi­ta sul­ke­mal­la Pit­kä­sil­ta yksi­tyi­sau­toi­lul­ta. Muu­tos jou­dut­tiin peru­maan paho­jen ruuh­kien takia.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, et tai­da ymmär­tää kuin­ka pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä olet. Hämeen­tien asiak­kais­ta yli­voi­mai­nen val­tao­sa tulee Kal­lion alu­eell­ta eikä var­maan­kaan juu­ri yksi­kään jalan. Jos ehdo­tuk­se­si mukaan jal­ka­käy­tä­vää kaven­net­tai­siin pysä­köin­ti­kais­tan ver­ran, asi­kas­mää­rät romah­tai­si­vat, kos­ka jalan oli­si niin vai­kea tulla.

    Voi voi. Kan­nat­tai­si­ko jos­kus men­nä ihan live­nä pai­kan pääl­le kat­so­maan, miten Hämeen­tien eri­kois­liik­keet toi­mi­vat? Ei Hoko­las­sa tai vas­taa­vis­sa liik­keis­sä käy pelk­kiä Kal­lion asuk­ke­ja, vaan sin­ne men­nään joka puo­lel­ta pää­kau­pun­ki­seu­tua. Ja val­tao­sa autoilla.

    Kan­nat­tai­si sel­vit­tää asiat kun­nol­la, ennen kuin kaik­ki pik­ku­liik­keet on saa­tu tuhottua. 

    Ja mihin koh­taan ajat­te­lit ava­ta sen liit­ty­män, jota pit­kin Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien sato­jen bus­sien let­kat ohja­taan Sör­näis­ten rantatielle?

  44. Kal­le: Osmo, hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne tuo osta­via asiak­kai­ta eri­kois­lii­keil­le ympä­ri Uuttamaata.

    Jos tämä oli­si rat­kai­se­va teki­jä, ne Hämeen­tien eri­kois­liik­keet oli­si­vat siir­ty­neet Sör­näis­ten Ran­ta­tiel­le Nes­teen ben­sik­sen ympä­ris­töön jon­ka saa­vu­tet­ta­vuus hen­ki­lö­au­tol­la on erinomainen.

    Toi­sek­seen, pysä­köin­ti Hämeen­tien ympä­ris­tös­sä ei ole ongel­ma kuin pahim­man lumen­tu­lon aikaan. Käte­vin on pysä­köin­ti­luo­la, jon­ka sisään­ajo on muu­ten tek­ni­ses­ti Sör­näis­ten rantatiellä.

    Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti Haka­nie­mi on kyl­lä rik­ki, mut­ta sen kor­jaa­mi­seen ei Hämeen­tien uudel­leen­jär­jes­te­lyt riitä.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Hämeen­tien asiak­kais­ta yli­voi­mai­nen val­tao­sa tulee Kal­lion alueellta… 

    Tuo ei kyl­lä pidä paik­kan­sa. Kebabgril­lien ja kes­ki­kal­ja­kup­pi­loi­den osal­ta kyl­lä, mut­ta eri­kois­liik­keet pal­ve­le­vat koko Uut­ta­maa­ta ja osin koko Suo­mea. Luu­let­ko ihan aikuis­ten oikeas­ti, että asia­kas Espoos­ta, Lojal­ta tai Turus­ta läh­ti­si tuon­ne jul­ki­sil­la? Herä­tys nyt siel­lä kuplassa. 😀

  46. Mik­ko Num­me­lin: Hämeen­tiel­lä ei tuo­ta mer­ki­tys­tä ole­kaan, mut­ta se on ainoa jär­ke­vä reit­ti koil­li­ses­ta tai idäs­tä Kai­sa­nie­meen tai rau­ta­tie­a­se­man lähei­syy­teen, jos täy­tyy autol­la tulla. 

    Kyse on tuos­ta alku­pät­käs­tä välil­lä Haka­nie­men tori Kur­vi. Itä­väy­läl­tä ei sin­ne edes pää­se, Lah­den­tiel­tä ohja­taan Her­man­nin ran­ta­tiel­le ja Tuusu­lan­tiel­tä Sör­näis­ten rantatielle.

    Kan­nat­tai­si­ko vähän kokeil­la Hel­sin­gis­sä ajaes­sa siel­lä ratin taka­na oloa? Tak­sit aja­vat Hämeen­tie­tä, kos­ka se on reit­ti­nä jon­kun kym­me­nen met­riä lyhyem­pi kuin ran­ta­tien kaut­ta ajo ja bus­seil­la on siel­lä pysä­kit, mut­ta hen­ki­lö­au­tol­la ei todel­la­kaan kan­na­ta tun­kea Hämeentielle.

  47. Kal­le:
    Elä­vän kau­pun­gin eli­neh­to on asia­kas­vir­rat. Asia­kas­vir­to­jen eli­neh­to Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa on henkilöautoliikenne. 

    Sama myyt­ti eli vah­va­na Turus­sa (tori­park­ki). Teh­tiin tut­ki­mus. Tulos oli, että autoi­li­jat teki­vät ostok­sis­ta torin ympä­ris­tös­sä muis­taak­se­ni 10 %, käve­li­jät, pyö­räi­li­jät ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä tuli­jat 90 %.

  48. Sen haluai­sin lisä­tä että maal­ta tule­vien on vai­kea arvos­taa kau­pun­ke­ja, kos­ka niis­sä pitää asua pit­kään että oppii löy­tä­mään ne itse kiin­nos­ta­vat kadut ja koh­teet — mel­kein joka ker­ta kun käyn Hel­sin­gis­sä opin sii­tä jotain uut­ta ja vaik­ka olen asu­nut pit­kään Tam­pe­reel­la opin täs­tä­kin pai­kas­ta joka vuo­si jotain uut­ta — har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sien, ravin­to­loi­den ja ulkoi­lu­reit­tien osalta.

    Yksi esi­merk­ki, vaik­ka­pa lis­tat­tiin ker­ran erään tutun kans­sa mie­len­kiin­toi­sia kah­vi­loi­ta Hel­sin­gis­sä — jo pel­käs­tään sii­nä on mel­koi­nen hom­ma, jos ehti­si käy­mään edes kol­man­nek­sen jos­kus läpi. Ihmi­sen elä­mä on vali­tet­ta­vas­ti line­aa­ri­nen, ei voi olla kuin yhdes­sä pai­kas­sa ker­ral­laan, sik­si jon­kun asian min­kä joku toi­nen kuvit­te­lee ole­van itses­tään­sel­väs­ti kaik­kien tie­dos­sa joku toi­nen oppii vas­ta myöhemmin.

    Jos jotain toi­voi­si välit­tö­mäs­ti lisää Suo­men kau­pun­kei­hin, niin pyö­räi­li­jäys­tä­väl­li­syyt­tä. Kau­pun­gin sisäl­lä auton käyt­tö on useim­mi­ten tur­haa ja pyö­rä pitäi­si mie­les­tä­ni nos­taa aina­kin kesä­ai­kaan pri­mää­ri­sek­si kul­ku­vä­li­neek­si kau­pun­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä. Ongel­ma on tie­ten­kin tal­vi — jois­sain pai­kois­sa on raken­net­tu pyö­rä­tun­ne­lei­ta mut­ta ei se yksin mil­läään rii­tä, pitäi­si olla nas­tat yms. pyö­riin saa­ta­vil­la, jot­ta tal­vi­pyö­räi­ly oli­si järkevää.

    Ehdo­tan­kin pol­ky­pyö­rän huol­lol­le tai nor­dic cab­bien han­kin­nal­le saman­lais­ta vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta kuin koti­ta­lous­vä­hen­nys. Jos ilmas­ton­muu­tok­sel­le ei voi teh­dä mitään, niin ote­taan sii­tä edes kaik­ki irti ja ale­taan sat­saa­maan polkypyöriin.

    Lisäk­si ehdo­tan, että väes­tön­suo­jien sijaan uusia talo­yh­tioi­tä vel­voi­tet­tai­siin hom­maa­maan asun­toi­hin pol­ku­pyö­rä­pai­kat jokai­sel­le asuk­kaal­le niin että pyö­rä­va­ras­tois­sa ei tar­vit­si­si “tais­tel­la” pai­kois­ta, vaan jokai­sel­la asuk­kaal­la oli­si mah­dol­li­suus omaan siis­tis­ti mer­kit­tyyn polkupyöräpaikkaan.

    1. Hel­sin­gin uusis­sa kaa­vois­sa on vaa­ti­mus pyöräpåaikasta/ 30 k‑m2. Van­ho­ja talo­ja se ei tie­ten­kään kos­ke. Pasi­lan tule­van ase­man (tripla) pyö­rä­paik­ka­nor­mi on muis­taak­se­ni 3500 pyöräpaikkaa.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, et tai­da ymmär­tää kuin­ka pie­nes­sä vähem­mis­tös­sä olet. Hämeen­tien asiak­kais­ta yli­voi­mai­nen val­tao­sa tulee Kal­lion alu­eell­ta eikä var­maan­kaan juu­ri yksi­kään jalan. Jos ehdo­tuk­se­si mukaan jal­ka­käy­tä­vää kaven­net­tai­siin pysä­köin­ti­kais­tan ver­ran, asi­kas­mää­rät romah­tai­si­vat, kos­ka jalan oli­si niin vai­kea tulla. 

    Mä en ole ihan var­ma kum­pi on ennem­män oikeas­sa, Kal­le vai Osmo. Kal­le ehdot­taa vain bus­si­kais­to­jen pois­ta­mis­ta ja kor­vaa­mis­ta pysä­köin­nil­lä. On tot­ta että Kal­lio ei ole vie­lä sel­lai­nen eri­kois­liik­kei­den turis­ti­ry­sä kuin Puna­vuo­ri, mut­ta se voi tul­la sel­lai­sek­si. Kal­lio on eri­kois­tu­mas­sa kai­ken­lai­sen ret­roi­lun mekak­si. Antiik­ki- ja kier­rä­tys-liik­kei­siin monet tule­vat autol­la nou­ta­maan tava­ran jon­ka on osta­nut tai tuo­maan tava­raa myy­tä­väk­si, jos kyse on muus­ta kuin vain vaat­teis­ta. Ja jos Kal­lion mai­ne kas­vaa nin että koko seu­dul­ta tai muis­ta maa­kun­nis­ta tul­laan ostok­sil­le samaan tyy­liin kuin Horns­ga­tan Tuk­hol­mas­sa, niin pysä­köi­nin tar­ve ei poistu.

  50. R.Silfverberg: Itse olen sitä miel­tä että kau­pun­ki­bu­le­var­di-aja­tus aina­kin iso­jen sisään­tu­lo­tei­den koh­dal­la tulee flop­paa­maan kan­sa­lais­vas­tus­tuk­sen vuoksi

    No ei, vaik­ka var­mas­ti vas­tus­te­aan: Yksi monis­ta syis­tä mik­si bule­var­dit on niin vah­vas­sa myö­tä­tuu­les­sa on että vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na ne herät­tä­vät vähän vas­tus­tus­ta. Voi­si sen saman raken­nus­mas­san mitä Laa­ja­sa­lon­tien var­teen on kaa­vail­tu toki sijoit­ta Tul­li­saa­ren puis­ton koh­dal­le, tai jyrä­tä Ylis­ky­län ja raken­taa uudes­taan tii­vim­min tilal­le. Koko­nais­ten puis­to­jen asval­toin­nis­ta tai ihmis­ten kotien pur­ka­mi­ses­ta tapaa nous­ta enem­män mete­liä kuin mota­rin­var­ren pus­kis­ta ja kier­to­liit­ty­mis­tä. Enkä myös­kään usko että hel­sin­ki­läi­set kat­soi­si­vat kovin hyväl­lä sitä että KSV ilmot­tai­si, ettei tän­ne kau­pun­kiin nyt mitään asun­to­ja tar­vit­se rakentaa.

  51. Daniel Feder­ley: Sama myyt­ti eli vah­va­na Turus­sa (tori­park­ki). Teh­tiin tut­ki­mus. Tulos oli, että autoi­li­jat teki­vät ostok­sis­ta torin ympä­ris­tös­sä muis­taak­se­ni 10 %, käve­li­jät, pyö­räi­li­jät ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä tuli­jat 90 %.

    Vas­taa yllät­tä­vän hyvin autoi­lun 15% kulkutapaosuutta.

    Auto on mar­gi­naa­li­nen liik­ku­mis­muo­to kau­pun­geis­sa. Ja sil­ti sil­le on varat­tu suu­rin osa kai­kes­ta liik­ku­mi­seen käy­tet­tä­väs­tä tilas­ta. Vähem­mis­tön dik­ta­tuu­ria räikeimmillään.

  52. Koti-isä: Vas­taa yllät­tä­vän hyvin autoi­lun 15% kulkutapaosuutta.

    Auto on mar­gi­naa­li­nen liik­ku­mis­muo­to kau­pun­geis­sa. Ja sil­ti sil­le on varat­tu suu­rin osa kai­kes­ta liik­ku­mi­seen käy­tet­tä­väs­tä tilas­ta. Vähem­mis­tön dik­ta­tuu­ria räikeimmillään.

    Otos on pie­ni, mut­ta oma koke­muk­se­ni mukaan osa naa­pu­reis­ta ja tut­ta­vis­ta on kovin mie­lel­lään lai­naa­mas­sa autoa tai pyy­tä­mäs­sä kyy­tiä kun tulee tarvetta.

  53. Daniel Feder­ley: Sama myyt­ti eli vah­va­na Turus­sa (tori­park­ki). Teh­tiin tut­ki­mus. Tulos oli, että autoi­li­jat teki­vät ostok­sis­ta torin ympä­ris­tös­sä muis­taak­se­ni 10 %, käve­li­jät, pyö­räi­li­jät ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä tuli­jat 90 %.

    Ja uskoit tuo­hon? 😀 😀 😀 Olet­ko ollen­kaan seu­ran­nut tori­park­ki­kes­kus­te­lua Turus­sa? Siel­lä on totuus var­sin­kin vas­tus­ta­jien puo­lel­ta hävin­nyt ajat sit­ten. Suu­rin piir­tein yhtä vakuut­ta­va “tulos” kuin vas­taa­vas­ti tur­ku­lais­ten rati­kan vas­tus­ta­jien ulos­tu­lot. Ihan kaik­kea ei kan­na­ta ottaa todesta.

  54. Oli­si erit­täin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tilas­to­ja Hel­sin­gis­tä, että mone­na­ko päi­vä­nä vuo­des­ta Hel­sin­gin ajo­ra­to­ja oikeas­ti peit­tää min­kään­lai­nen polan­ne tai yli­pää­tään lumipeite.

    Kalus­toa on kyl­lä tei­den kun­nos­sa­pi­toon, kun­han vain päät­tä­jil­lä oli­si halua myös­kin sen käyttämiseen.

    Vii­me tal­ven oli­si pär­jän­nyt Tam­pe­reel­la pel­kil­lä kesä­ren­kail­la lukuu­not­ta­mat­ta kol­mea lumi­py­ryä. Ei tie­ten­kään kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, esim Teiskossa. 

    Sää­lik­si kävi pyö­räi­li­jöi­tä. Lun­ta tuli hiu­kan loka­mar­ras­kuun tie­noil­la, jol­loin kau­pun­ki levit­ti pak­sun ker­rok­sen sepe­liä pyö­rä­teil­le. Hel­mi­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la lumet suli­vat ja sepe­lil­lä ajet­tiin huh­ti­kuul­le saakka.

    Nas­ta­ren­kail­la jyr­rät­tiin auto­teil­lä lumet­to­mat nel­jä kuu­kaut­ta ja vähän pääl­le. Täy­sin jär­je­tön­tä ja tulok­set ovat näky­vis­sä syvi­nä urina. 

    Oli vaih­to-opis­ke­li­joil­la ihmet­te­le­mis­tä, kun Tam­pe­re­ta­lon edus­tan käve­ly­tiel­lä oli 1–2 cm sepe­liä, eikä tie­toa­kaan lumes­ta tai jääs­tä. Sii­nä se ker­ros oli vie­lä huh­ti­kuus­sa, kak­si kuu­kaut­ta lumien sula­mi­sen jäl­keen. Jos lun­ta oli­si sat­tu­nut sata­maan, niin ei sepe­lis­tä siel­lä poh­jal­la kui­ten­kaan apua oli­si ollut.

    Kar­hen­ta­mi­seen löy­tyy kui­ten­kin työ­ko­nei­ta, ja var­mas­ti kehit­tä­mis­tä­kin riit­tää. Hel­sin­gis­sä­hän kokeil­tiin lumen­su­la­tus­ko­net­ta­kin. Tiet puh­taak­si vaan.

  55. Mik­ko Num­me­lin:
    Aikai­sem­min on osit­tain tes­tat­tu näi­tä Hämeen­tie-visioi­ta sul­ke­mal­la Pit­kä­sil­ta yksi­tyi­sau­toi­lul­ta. Muu­tos jou­dut­tiin peru­maan paho­jen ruuh­kien takia.

    Minul­la on mie­li­ku­va, että se vuo­sia kes­tä­nyt sul­ke­mi­nen puret­tiin, kos­ka kukaan ei val­vo­nut sitä ja lii­an moni jät­ti nou­dat­ta­mat­ta. Ei sii­nä ruuh­kis­ta ollut kyse.

  56. Taal­ta Brasiliasta,

    Tap­pa­kaa hyvat ihmi­set toi­sen­ne niil­la kit­ka- tai nas­ta­ren­kail­lan­ne. Aika saalittavaa.

    t. Mik­ko

  57. Ter­ve,

    Sen mita ma muis­tan, mut­ta sai­si­ko sii­hen Hameen­tien var­teen niin pal­jon auto­ja park­kiin, etta sil­la jokin kaup­pa sen kadun var­res­sa elai­si. Voi olla. Taal­la se ei onnis­tui­si, muta ehka Hesas­sa. Teh­kaa 2 m lisaa tilaa autoil­le kave­ly­kais­tal­le. Voi olla etta kaup­pa kukois­taa. Taal­la ei toimi.

    t. Mik­ko

  58. Kal­le: Luu­let­ko ihan aikuis­ten oikeas­ti, että asia­kas Espoos­ta, Lojal­ta tai Turus­ta läh­ti­si tuon­ne jul­ki­sil­la? Herä­tys nyt siel­lä kuplassa. 

    Jos liik­keen ole­mas­sao­lo riip­puu maa­seu­dul­ta tule­vis­ta asiak­kais­ta, sen paik­ka on jos­sain kehien var­rel­la, jon­ne pää­see hel­pos­ti ja jos­sa ei jou­du aja­maan pelot­ta­vas­sa kaupunkiympäristössä.

  59. Tero Tolo­nen:

    Jos jotain toi­voi­si välit­tö­mäs­ti lisää Suo­men kau­pun­kei­hin, niin pyö­räi­li­jäys­tä­väl­li­syyt­tä. Kau­pun­gin sisäl­lä auton käyt­tö on useim­mi­ten tur­haa ja pyö­rä pitäi­si mie­les­tä­ni nos­taa aina­kin kesä­ai­kaan pri­mää­ri­sek­si kul­ku­vä­li­neek­si kau­pun­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä. Ongel­ma on tie­ten­kin tal­vi – jois­sain pai­kois­sa on raken­net­tu pyö­rä­tun­ne­lei­ta mut­ta ei se yksin mil­läään rii­tä, pitäi­si olla nas­tat yms. pyö­riin saa­ta­vil­la, jot­ta tal­vi­pyö­räi­ly oli­si järkevää.

    Jalan­kul­ki­joil­le ja jouk­ko­lii­ken­teel­le tulee antaa kau­pun­geis­sa EHDOTON YKKÖSASEMA, muut kone- tai lihas­voi­maa hyö­dyn­tä­vät kul­ku­pe­lit tul­koot vas­ta kau­em­pa­na nii­den jäl­keen. Yksit­täi­sen täpö­täy­den bus­sin pysäyt­tä­mi­nen odot­ta­maan yksit­täi­sen pyö­räi­li­jän tai jalan­kul­ki­jan kadun- tai tien­yli­tys­tä pai­kas­sa, jos­sa bus­sil­la pitäi­si peri­aat­tees­sa olla etua­jo- (vaan ei pääl­lea­jo-!) oikeus, on jos­kus joten­sa­kin kornia.

    Monen pyö­räi­li­jän oli­si myös syy­tä oppia monen autoi­li­jan tun­nus­sa­na, “lii­ken­ne­so­pu”, eikä vain aina aja­tel­la pel­käs­tään omaa etua, ja käyt­tää vaa­ral­li­sen kor­ke­aa, tai monen taka­na­tu­li­jan pin­naa kiris­tä­vää nopeut­ta, kun mm. lait­to­mil­la kul­ku­rei­teil­lään liikkuvat.

    Lii­ken­ne­va­lo­jen jak­so­tus tulee hoi­taa siten, että jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku on jou­tui­saa. Sil­loin saa­daan aikaan monin­ker­tai­nen ajansäästö.

    On aivan idioot­ti­mais­ta, kun esi­mer­kik­si bus­si jou­tuu ensin sei­so­maan valois­sa, odot­ta­mas­sa, että pää­see pysä­kil­le sei­sah­tu­maan, ja sit­ten heti pysä­kil­tä läh­det­ty­ään pää­see taas sei­so­maan seu­raa­vis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa. Kuka on vas­tuus­sa täl­lai­ses­ta type­ryy­des­tä, jon­ka takia koko mat­ka-ajas­ta on suu­ri (ellei perä­ti suu­rin?) osa pelk­kää pai­kal­laan seisomista? 

    Rai­tio­vau­nuil­la­han saat­taa tosin liik­ku­mis­ta jos­kus rajoit­taa myös kis­ko­lii­ken­teen kirous: edes­sä­ole­va, rai­teet tuk­ki­va ja vapaan kulun estä­vä edel­li­nen rai­tio­vau­nu. Bus­si on jous­ta­vam­pi kul­ku­pe­li (hyvä!), kun se voi ohit­taa tar­vit­taes­sa usein sekä pysä­kin että sil­lä sei­so­van toi­sen bus­sin tai esim. taksin.

    Oli­si­ko lii­ken­ne­va­loi­hin, esim. ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la, mah­dol­lis­ta saa­da mukaan kei­no­ä­lyä, joka tun­nis­tai­si, mis­tä suun­nas­ta on tuli­joi­ta eikä antai­si tur­haan odot­taa tuli­joi­ta suun­nis­ta, jois­ta nii­tä ei tule, ja siten tar­peet­to­mas­ti sei­sot­taa liikennettä?

  60. spot­tu: Jos tämä oli­si rat­kai­se­va teki­jä, ne Hämeen­tien eri­kois­liik­keet oli­si­vat siir­ty­neet Sör­näis­ten Ran­ta­tiel­le Nes­teen ben­sik­sen ympä­ris­töön jon­ka saa­vu­tet­ta­vuus hen­ki­lö­au­tol­la on erinomainen.

    Joo, mut­ta jon­kun pitäi­si ensin raken­taa sin­ne ne lii­ke­ti­lat, johon kivi­jal­ka­kau­pat voi­si­vat siir­tyä. Yksi lii­ke tätä muu­ta­ma vuo­si sit­ten kokei­li, mut­ta tote­si nopeas­ti, että Sör­näis­ten ran­ta­tie on läpia­jo­ka­tu, jos­sa bis­nes ei menesty.

    Täs­sä odo­tel­laan edel­leen sitä päi­vää, jol­loin Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ja lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat huo­maa­vat, mis­sä ja miten ihmi­set liik­ku­vat. Sil­loin saa­tai­siin (ehkä) sel­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne, joka ottaa asuk­kai­den tar­peet huomioon.

    Täl­lä het­kel­lä ainoa joh­toa­ja­tus näyt­tää ole­van se, että Kai­vo­ka­dul­le ja Rau­ta­tien­to­ril­le kes­ki­te­tään Hel­sin­gin ja koko ete­läi­sen Uuden­maan lii­ken­ne (rati­kat, bus­sit, met­ro, kau­ko­ju­nat ja koko Uuden­maan autoliikenne).

  61. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Kalus­toa on kyl­lä tei­den kun­nos­sa­pi­toon, kun­han vain päät­tä­jil­lä oli­si halua myös­kin sen käyttämiseen.

    Ongel­ma on sii­nä, että välil­lä liuk­kaut­ta estä­vää hiek­kaa puut­tuu, ja välil­lä sitä on vää­ris­sä pai­kois­sa lii­kaa ja lii­an kau­an. Toi­nen ongel­ma lie­nee katu­jen puh­taa­na­pi­to­työn kalleus.

    Pitäi­si­kö tuon ongel­man rat­kai­suk­si kehit­tää sen vuok­si robot­te­ja, jot­ka liu­kas­ta jää­tä kaduil­la ja teil­lä havai­tes­saan suo­rit­tai­si­vat vain tar­peel­li­set täs­mä­hie­koi­tuk­set, ja toi­saal­ta hiek­kaa pel­käl­lä asfal­til­la havai­tes­saan keräi­si­vät tar­peet­to­mat hie­kan­si­rut ja ‑jyvät pois tomuk­si jau­hau­tu­mas­ta, ja sen jäl­keen vie­lä pesi­si­vät kadut puh­taik­si (jos pak­kas­ta ei oli­si, eikä edes ihan pian luvassa)?

    Tär­ke­ää kai oli­si, että nykyi­sin ilmei­ses­ti kovin kal­liit urak­ka­hin­nat saa­tai­siin las­ke­maan, ja päät­tä­jät voi­si­vat päät­tää muu­ta­kin kuin päi­vät (“Osmon”) nimeä­mät­tö­mil­tä 30 kau­pun­ki­lai­sel­ta. Robot­ti ei veloi­ta yli­töis­tä iltai­sin tai öisin, ei myös­kään tie­tääk­se­ni vii­kon­lop­pui­sin. Väsy­mi­nen lie­nee vain mate­ri­aa­li­va­lin­nois­ta kiinni.

    Täs­sä Saken ehdo­tus: Nyt kaik­ki kek­si­jät ja tek­nii­kan kehit­tä­jät töi­hin ja tuol­lai­sia teke­mään! Teh­kää kuten Ford ja VW:n kehit­tä­jät aikoi­naan, aloit­ta­kaa kehi­tys­työ hin­nas­ta, jon­ka tuol­lai­set katu­jen puh­taa­na­pi­to-/hie­koi­tus­ro­bo­tit (ja nii­den käyt­tö riit­tä­vän usein) saa­vat kor­kein­taan kau­pun­gil­le mak­saa. Onnis­tui­si­ko­han moi­sen lait­teen kehi­tys­työ keneltäkään?

    Aja­tel­kaa­pa tätä: iso jouk­ko robot­te­ja tuol­lai­ses­sa hom­mas­sa Hel­sin­gin tal­vi­si­na öinä! Pöly­ni­mu­ri­ro­bo­tin kokoi­sen lait­teen (tai sen sopi­van osan) avul­la voi­si ehkä myös vält­tää auto­jen siir­to­kus­tan­nuk­set. Ope­raa­tion jäl­keen Hel­sin­ki voi­si olla jäl­leen pal­jon puh­taam­pi kau­pun­ki, jos­sa on katu­pö­lyn sijaan jokai­sel­le tar­jol­la raik­kaam­paa ilmaa hengittää!

  62. Katu­jen puh­taa­na­pi­to­ro­bo­tin toi­mi­vuus, tur­val­li­suus, sosi­aa­li­nen hyväk­syt­tä­vyys (sekä ener­gia-/voi­man­läh­de­ky­sy­mys ja varas­toin­ti sil­loin kun nii­tä ei käy­te­tä) pitäi­si tie­tys­ti myös jokai­nen erik­seen sel­vit­tää eri­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa. Eril­lis­ky­sy­myk­se­nä lumi ja sen vai­ku­tuk­set sekä erik­seen poisto/siirto.

    Nas­ta­ren­gas­kiel­lon avul­la katu­pö­ly­on­gel­maa ei voi­da rat­kais­ta aina­kaan koko­naan, sil­lä jal­ka­käy­tä­vien, katu­jen ja tei­den liuk­kaut­ta vähen­tä­vää vai­ku­tus­ta tar­vit­see moni muu­kin kuin nas­ta /-autoi­li­ja: jalan­kul­ki­jat, bus­sit, rekat, sekä luul­lak­se­ni muut, pelk­kään kumiin luot­ta­vat autoilijat.

    Demo­lait­teen ja jol­la­kin raja­tul­la alu­eel­la suo­ri­te­tun kokei­lun avul­la voi­tai­siin ehkä saa­da aina­kin jon­kin­lais­ta käsi­tys­tä sii­tä, voi­si­ko tai miten hyvin voi­si tuom­moi­nen asia yli­pää­tään onnis­tua? Onnis­tui­si­ko se edes nykyis­tä parem­min? Tuo ei lie­ne lii­kaa vaa­dit­tu, jos siten on väl­tet­tä­vis­sä perä­ti 30 ihmis­hen­gen mene­tys­tä Hel­sin­gis­sä, kuten Osmo totesi. 

    Nyt pitäi­si kai ottaa täh­täi­mek­si (jäl­leen?) puh­das kau­pun­ki-ilma. Onko kysees­sä kui­ten­kin nas­to­jen vs. hiek­kaa pölyk­si jau­ha­van kumin väli­sen kiis­tan sijaan etu­pääs­sä katu­jen puh­taa­na­pi­don kus­tan­nus­te­hok­kuu­den ongelma?

  63. Daniel Feder­ley: Minul­la on mie­li­ku­va, että se vuo­sia kes­tä­nyt sul­ke­mi­nen puret­tiin, kos­ka kukaan ei val­vo­nut sitä ja lii­an moni jät­ti nou­dat­ta­mat­ta. Ei sii­nä ruuh­kis­ta ollut kyse.

    Tämä on vähän van­haa asi­aa. Pit­kä­sil­ta oli sul­jet­tu yjti­syi­sau­to­lii­ken­teel­tä koko­nan ruuh­ka-aikoi­hin jos­kus anno dazu­mal. Ja se oli perus­tel­tu sääntö.

    Minul­la on sel­lai­nen var­mis­ta­ma­ton käsi­tys, että sään­töä muu­te­tiin met­ron val­mis­tut­tua, kun bus­si­lii­ken­ne oleel­li­ses­ti vähe­ni. Sil­lal­la on erik­seen auto ja bus­si­kais­tat. Rati­kat tai­ta­vat kul­kea auto­kais­tal­la, mutat niil­lä on etuajoikeus.

  64. Kuka on vas­tuus­sa täl­lai­ses­ta type­ryy­des­tä, jon­ka takia koko mat­ka-ajas­ta on suu­ri (ellei perä­ti suu­rin?) osa pelk­kää pai­kal­laan seisomista?

    Näin­hän se on, sen har­voin kun mitä bus­sil­la olen kul­ke­nut, olen huo­man­nut että moni pää­si­si nopeam­min jalan tai pyö­räl­lä koh­tee­seen­sa — ne bus­sit jot­ka kul­ke­vat kau­pun­gin läpi tosi­aan pysäh­te­le­vät jat­ku­vas­ti poi­mi­maan ihmi­siä jot­ka sit­ten jää­vät pois parin pysä­kin päästä. 

    Nyt kun olen pyö­räil­lyt kes­kus­tan sisäl­lä muu­ta­man vuo­den olen havain­nut miten yli­voi­mai­nen kul­ku­vä­li­ne pol­ku­pyö­rä on — pysä­köin­nis­tä ei tar­vit­se kos­kaan mak­saa mitään ja mat­ka-aika on vie­lä jos­sain 2–3 kilo­met­rin mat­kal­la ihan samaa luok­kaa kuin autol­la­kin, usein huo­mat­ta­vas­ti nopeampikin.

  65. Tero Tolo­nen: Näin­hän se on, sen har­voin kun mitä bus­sil­la olen kul­ke­nut, olen huo­man­nut että moni pää­si­si nopeam­min jalan tai pyö­räl­lä koh­tee­seen­sa – ne bus­sit jot­ka kul­ke­vat kau­pun­gin läpi tosi­aan pysäh­te­le­vät jat­ku­vas­ti poi­mi­maan ihmi­siä jot­ka sit­ten jää­vät pois parin pysä­kin päästä. 

    Nyt kun olen pyö­räil­lyt kes­kus­tan sisäl­lä muu­ta­man vuo­den olen havain­nut miten yli­voi­mai­nen kul­ku­vä­li­ne pol­ku­pyö­rä on – pysä­köin­nis­tä ei tar­vit­se kos­kaan mak­saa mitään ja mat­ka-aika on vie­lä jos­sain 2–3 kilo­met­rin mat­kal­la ihan samaa luok­kaa kuin autol­la­kin, usein huo­mat­ta­vas­ti nopeampikin. 

    Par­haim­mil­laan bus­si on kyl­lä todel­la nopea ja käte­vä, kuten esim. tänään saa­toin havai­ta. Lii­ken­ne­va­lo­suun­nit­te­li­joil­le tuli­si täh­den­tää asian tärkeyttä. 

    Ris­teä­viä bus­si­lin­jo­ja on sen ver­ran har­vas­sa, että ei luu­li­si nopeam­man kulun aikaan­saa­mi­sen ole­van omaa tai teko­ä­lyä käyt­tä­mäl­lä niin kovin vai­ke­aa, kun bus­si­kais­tat­kin on jo kek­sit­ty. Voi tie­tys­ti olla, että pyö­räi­li­jöil­le anne­taan juu­ri lii­ken­ne­va­lo­jen avul­la, mui­den kul­kua hidas­taen, jon­kin ver­ran tasoitusta.

    On muu­ten hie­man kum­mal­lis­ta, että Hesa­rin äsket­täin (22.6.) teke­mäs­sä ver­tai­lus­sa eri lii­ken­ne­muo­to­jen (auto, jul­ki­nen lii­ken­ne, pol­ku­pyö­rä) välil­lä pää­kau­pun­gis­sa, muu­ta­mal­la eri rei­til­lä, oli autoi­lu­vaih­toeh­toon las­ket­tu mat­ka-aikaan mukaan park­ki­pai­kan etsin­tä, mut­ta vas­taa­vaa ajan­li­sää tar­vit­ta­vien oheis­toi­min­to­jen osal­ta ei ynnät­ty (myös suih­kus­sa käyn­nin tai kas­tu­nei­den vaat­tei­den vaih­don osal­ta) pyö­räi­li­jöil­le. (Fir­man suih­kuun­kin voi lisäk­si jou­tua perä­ti jonot­ta­maan, jos työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­tä on työ­pai­kal­la monia!) 

    Muis­te­len lisäk­si, että nor­maa­lin ihmi­sen taval­li­sen rei­pas käve­ly­vauh­ti (nor­mi?) on 5 km/h, kun em. ver­tai­lus­sa käy­tet­ty käve­li­jän nopeus oli vain 4,2 km/h. Sum­ma sum­ma­rum: Ver­tai­lu­ja voi teh­dä monin eri tavoin!

    Huo­miot­ta jäi ed. ver­tai­lus­sa myös se seik­ka, että vali­tet­ta­vas­ti sitä omaa pyö­rää ei aina löy­dä enää pai­kas­ta min­ne sen jät­ti. Luu­li­sin että auto­ja varas­te­taan Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa sel­väs­ti pyö­riä har­vem­min. Tämän ris­kin voi­nee huo­mioi­da pyö­rän (kes­kus­tas­sa) pysä­köin­nin hin­ta­na, joka omal­le koh­dal­le sat­tues­sa voi aika pahas­ti­kin kir­pais­ta. Jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tä­jäl­tä tai jalan­kul­ki­jal­ta tuol­lai­set huo­let puut­tu­ne­vat, sil­lä ken­kien käh­vel­tä­mi­ses­tä ole sen­tään kos­kaan kuullut.

    Jos edel­li­sen kau­pun­ki­pyö­rä­ko­kei­lun koh­ta­lok­si koi­tui­vat teho­ton jär­jes­tel­mä ja ilki­val­ta, miten mah­taa kau­pun­ki ensi kevää­nä uuden kokei­lun myö­tä nuo hai­tat Hel­sin­gis­sä välttää?

  66. ano­nil­li: Jos liik­keen ole­mas­sao­lo riip­puu maa­seu­dul­ta tule­vis­ta asiak­kais­ta, sen paik­ka on jos­sain kehien var­rel­la, jon­ne pää­see hel­pos­ti ja jos­sa ei jou­du aja­maan pelot­ta­vas­sa kaupunkiympäristössä. 

    Tosi kau­pun­ki­lai­nen asen­ne. Olet maal­ta? Tuol­la asen­teel­la koko kau­pun­ki kuo­lee, kuten monien USA:n suur­kau­pun­kien oli käy­dä. Hel­sin­gil­le on käy­mäs­sä juu­ri noin.

  67. Sak­ke:

    Nyt pitäi­si kai ottaa täh­täi­mek­si (jäl­leen?) puh­das kau­pun­ki-ilma. Onko kysees­sä kui­ten­kin nas­to­jen vs. hiek­kaa pölyk­si jau­ha­van kumin väli­sen kiis­tan sijaan etu­pääs­sä katu­jen puh­taa­na­pi­don kus­tan­nus­te­hok­kuu­den ongelma?

    Se on nime­no­maan näin.

  68. usein huo­mat­ta­vas­ti nopeampikin.” 

    Juu, kun pyö­rä on hyvä, niin se on hyvä. Mut­ta sii­nä­hän se sit­ten onkin, hyvä värk­ki siir­tä­mään yhtä/kahta ihmis­tä lyhyen aikaa ja/tai mat­kaa. Ja muut kul­je­tus­tar­peet hoi­de­taan­kin sit­ten ihan muil­la kons­teil­la, kuten esim. naa­pu­rin tai tut­ta­van autol­la — tai sit­ten vaik­ka­pa par­ta­sui­den omal­la suo­sik­ki­len­to­yh­tiöl­lä Air Berlinillä. 

    Ja juu­ri tämä reaa­li­kon­teks­ti huo­mioon ottaen vitut­taa­kin kaik­ki se möyk­kä, jota pyö­räi­lyyn nyky­ään lii­te­tään. Ihme eko­teo­lo­gis­ta pas­kan­jau­ha­mis­ta, joka ei kui­ten­kaan lii­ty mihin­kään muu­hun, kuin vain tie­tyn hel­sin­ki­läi­se­liit­ti­po­ru­kan syyl­li­syy­den (ja/tai lii­kun­nan vähyy­den) tun­teen helpottamiseen. 

    Mut­ta niin, Jah­ven­sa kul­la­kin. Tai no aina­kin sen oman aikansa.

  69. Mau­rizio:
    “usein huo­mat­ta­vas­ti nopeampikin.” 

    Juu, kun pyö­rä on hyvä, niin se on hyvä. Mut­ta sii­nä­hän se sit­ten onkin, hyvä värk­ki siir­tä­mään yhtä/kahta ihmis­tä lyhyen aikaa ja/tai mat­kaa. Ja muut kul­je­tus­tar­peet hoi­de­taan­kin sit­ten ihan muil­la kons­teil­la, kuten esim. naa­pu­rin tai tut­ta­van autol­la – tai sit­ten vaik­ka­pa par­ta­sui­den omal­la suo­sik­ki­len­to­yh­tiöl­lä Air Berlinillä. 

    Ja juu­ri tämä reaa­li­kon­teks­ti huo­mioon ottaen vitut­taa­kin kaik­ki se möyk­kä, jota pyö­räi­lyyn nyky­ään lii­te­tään. Ihme eko­teo­lo­gis­ta pas­kan­jau­ha­mis­ta, joka ei kui­ten­kaan lii­ty mihin­kään muu­hun, kuin vain tie­tyn hel­sin­ki­läi­se­liit­ti­po­ru­kan syyl­li­syy­den (ja/tai lii­kun­nan vähyy­den) tun­teen helpottamiseen. 

    Mut­ta niin, Jah­ven­sa kul­la­kin. Tai no aina­kin sen oman aikansa.

    Jäit­kö lap­se­na ilman pol­ku­pyö­rää tai jotain?

    Netin myyn­ti­pals­tal­ta löy­dät sinä­kin itsel­le­si pol­ku­pyö­rän hal­val­la. Par­haim­mil­laan ilmai­sek­si, jos vain osaat käyt­tää työkaluja.

  70. Mau­rizio:
    “usein huo­mat­ta­vas­ti nopeampikin.” 

    Juu, kun pyö­rä on hyvä, niin se on hyvä. Mut­ta sii­nä­hän se sit­ten onkin, hyvä värk­ki siir­tä­mään yhtä/kahta ihmis­tä lyhyen aikaa ja/tai mat­kaa. Ja muut kul­je­tus­tar­peet hoi­de­taan­kin sit­ten ihan muil­la kons­teil­la, kuten esim. naa­pu­rin tai tut­ta­van autol­la – tai sit­ten vaik­ka­pa par­ta­sui­den omal­la suo­sik­ki­len­to­yh­tiöl­lä Air Berlinillä. 

    Ja juu­ri tämä reaa­li­kon­teks­ti huo­mioon ottaen vitut­taa­kin kaik­ki se möyk­kä, jota pyö­räi­lyyn nyky­ään lii­te­tään. Ihme eko­teo­lo­gis­ta pas­kan­jau­ha­mis­ta, joka ei kui­ten­kaan lii­ty mihin­kään muu­hun, kuin vain tie­tyn hel­sin­ki­läi­se­liit­ti­po­ru­kan syyl­li­syy­den (ja/tai lii­kun­nan vähyy­den) tun­teen helpottamiseen. 

    Mut­ta niin, Jah­ven­sa kul­la­kin. Tai no aina­kin sen oman aikansa.

    Pol­ku­pyö­räi­ly Suo­mes­sa on pik­ku­kau­pun­kien ja kylien jut­tu. Hel­sin­gis­sä kaik­ki kes­kiar­vois­tuu muu­ta­man pysä­kin­vä­lin mat­koi­hin jouk­ko­lii­ken­teel­lä? Toki joku pyö­räi­li­jä­mo­hi­kaa­ni aina huik­kaa “oot­ta­kaa mua siel pysä­kil sit­te”. Var­mas­ti. Toi­sin­kin voi­si olla, mut­ta kun ei ole.

  71. Sak­ke: Jos edel­li­sen kau­pun­ki­pyö­rä­ko­kei­lun koh­ta­lok­si koi­tui­vat teho­ton jär­jes­tel­mä ja ilki­val­ta, miten mah­taa kau­pun­ki ensi kevää­nä uuden kokei­lun myö­tä nuo hai­tat Hel­sin­gis­sä välttää?

    Ilki­val­ta väl­te­tään vaa­ti­mal­la pyö­rän käyt­töön­ot­toon riit­tä­vän vah­va tun­nis­tau­tu­mi­nen, eli ilmei­ses­ti hen­ki­lö­koh­tai­sen matkakortin/luottokortin käyt­tö. Täl­lä taval­la riko­tus­ta tai huka­tus­ta pyö­räs­tä voi­daan lähet­tää las­ku suo­raan syyl­li­sel­le. Ne aiem­mat fil­la­rit­han läh­ti­vät mukaan ano­nyy­mis­ti kah­den euron pan­til­la, ja jäi­vät sik­si hel­pos­ti ojan poh­jaan kän­ni­sen koti­mat­kan päätteeksi.

    Pyö­rä­ase­miin koh­dis­tu­vaa ilki­val­taa ei tie­tys­ti voi ehkäis­tä muul­la kuin val­von­nal­la, mut­ta sama ilki­val­lan ris­ki koh­dis­tuu myös yksi­tyi­siin pysä­köi­ti­hin kulkuvälineisiin.

  72. elin­aja­no­do­te on 2,5 vuot­ta mui­ta alempi” 

    Vaik­ka saas­teet ovat­kin vähen­ty­neet ja kivi­pö­lyn suit­si­mi­seen­kin voi­si olla perus­tei­ta, on vilk­kaan kadun mete­li kui­ten­kin jäl­jel­lä — ja jat­ku­va melu on ihmi­sil­le tut­ki­tus­ti hyvin hai­tal­lis­ta kos­ka se nos­taa mm. veren­pai­net­ta ja stres­si­ta­soa. Eli tuo väit­tä­mä saat­taa kyl­lä olla täyt­tä tot­ta edelleenkin!

  73. max: Pol­ku­pyö­räi­ly Suo­mes­sa on pik­ku­kau­pun­kien ja kylien jut­tu. Hel­sin­gis­sä kaik­ki kes­kiar­vois­tuu muu­ta­man pysä­kin­vä­lin mat­koi­hin jouk­ko­lii­ken­teel­lä? Toki joku pyö­räi­li­jä­mo­hi­kaa­ni aina huik­kaa “oot­ta­kaa mua siel pysä­kil sit­te”. Var­mas­ti. Toi­sin­kin voi­si olla, mut­ta kun ei ole. 

    Lii­ken­tees­sä vai­kut­taa vain tehok­kuus nopeus ja hin­ta. Sii­nä olet oikeil­la jäl­jil­lä, että eri pitui­sil­la mat­koil­la ja kul­je­tet­ta­van tava­ran mää­räs­tä riip­puen eri lii­ken­ne­muo­dot ovat ykkös­si­jal­la. Pol­ku­pyö­rä on nopein, tehok­kain ja edul­li­sin monel­la mat­kal­la, jos tava­raa ei ole paljoa. 

    Jul­ki­nen lii­ken­ne pär­jää ver­tai­lus­sa todel­li­suu­des­sa usein huo­nos­ti ja sen takia sen osuut­ta on pyrit­ty pön­kit­tä­mään hait­taa­mal­la mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja kuten pol­ku­pyö­räi­lyä ja hen­ki­lö­au­toi­lua. Vain juna ja spå­ra pär­jää­vät pol­ku­pyö­räl­le ja hen­ki­lö­au­tol­le eräil­lä etäi­syyk­sil­lä. Bus­si­lii­ken­ne on käen­poi­ka, johon lai­te­taan pal­jon rahaa, eikä se kos­kaan voi toimia.

  74. Kal­le: Lii­ken­tees­sä vai­kut­taa vain tehok­kuus nopeus ja hinta.

    Jos noin, niin mik­si pol­ku­pyö­räi­ly ei ole nykyis­tä suo­si­tum­paa? Alle 5 km mat­koil­la se on lin­ja-autoon näh­den yli­voi­mai­sen nopea ja hal­vem­pi, autoi­luun ver­rat­tu­na toki hitaam­pi, mut­ta rut­kas­ti hal­vem­pi. Alle 3 km mat­koil­la pyö­rän ja hen­ki­lö­au­ton nopeuse­ro on olematon.

    Kyl­lä nime­no­maan pol­ku­pyö­rän kom­pas­tus­ki­vi on pyö­räi­lyn epä­mu­ka­vuus ja sen vaa­ti­ma vai­va. Ei se nyt vaan ole muka­vaa pol­kea satees­sa tai pak­ka­ses­sa, vaik­ka sil­lä pää­si­si nopea­min peril­le kuin lin­ja-autol­la. Ja jos hom­maa kal­liin fil­la­rin, esi­mer­kik­si parin ton­nin säh­kö­avus­tei­sen pyö­rän, mones­sa pai­kas­sa jou­tuu näke­mään pal­jon vai­vaa var­kaus­suo­jauk­siin tai pyö­rä varastetaan.

    Itse kul­jen työ­mat­ka­ni säh­kö­avus­tei­sel­la pyö­räl­lä (mak­soi 2200e). 6 km ja 15 min suun­taan­sa, ei tule hiki joten ei tar­vit­se him­mail­la vauh­din kans­sa eikä käy­dä suih­kus­sa. Työ­paik­ka on aidat­tu ja kun­nol­la var­tio­tu ja koto­na voin lait­taa pyö­rän omaan varas­toon, joten var­kauson­gel­ma ei kos­ke minua.

    Mut­ta suo­sit­te­len muu­ten kai­kil­le säh­kö­avus­tei­sia pyö­riä. Ne nopeut­ta­vat todel­la pal­jon mat­kan­te­koa eikä tuuli/sade tun­nu mis­sään. Näki­sin että varas­te­luon­gel­ma on pahin este säh­kö­avus­teis­ten pyö­rien yleistymisessä.

  75. Kal­le: Lii­ken­tees­sä vai­kut­taa vain tehok­kuus nopeus ja hin­ta. Sii­nä olet oikeil­la jäl­jil­lä, että eri pitui­sil­la mat­koil­la ja kul­je­tet­ta­van tava­ran mää­räs­tä riip­puen eri lii­ken­ne­muo­dot ovat ykkös­si­jal­la. Pol­ku­pyö­rä on nopein, tehok­kain ja edul­li­sin monel­la mat­kal­la, jos tava­raa ei ole paljoa. 

    Jul­ki­nen lii­ken­ne pär­jää ver­tai­lus­sa todel­li­suu­des­sa usein huo­nos­ti ja sen takia sen osuut­ta on pyrit­ty pön­kit­tä­mään hait­taa­mal­la mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja kuten pol­ku­pyö­räi­lyä ja hen­ki­lö­au­toi­lua. Vain juna ja spå­ra pär­jää­vät pol­ku­pyö­räl­le ja hen­ki­lö­au­tol­le eräil­lä etäi­syyk­sil­lä. Bus­si­lii­ken­ne on käen­poi­ka, johon lai­te­taan pal­jon rahaa, eikä se kos­kaan voi toimia. 

    Mie­les­tä­ni bus­si­lii­ken­ne, esi­mer­kik­si Kam­pin ter­mi­naa­lis­ta län­teen, Espoon suun­taan, alkoi ter­mi­naa­lin käyt­töön­o­ton jäl­keen toi­mia erin­omai­ses­ti. Ongel­mat­han voi aina rat­kais­ta, kun­han tuo­hon vain löy­tyi­si älyä, tah­toa ja mui­ta resursseja.

    Bussiliikenne/bussit on hel­pom­pi hajaut­taa eri rei­teil­le, nii­den var­sil­la ja pää­tea­lueil­la lähiöis­sä asu­via pal­ve­le­maan parem­min kuin kis­ko­lii­ken­ne. Bus­sien reit­te­jä ja pysäk­kien paik­ko­ja on (kis­ko­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na) var­sin help­po, vähin kus­tan­nuk­sin muut­taa, jos tuo­hon tar­vet­ta alkaa ilmetä.

    Kam­pin kes­kuk­ses­sa voi bus­sin läh­töä odo­tel­la myös var­sin sie­det­tä­vis­sä olo­suh­teis­sa sisä­ti­lois­sa, eikä tar­vit­se (tur­haan?) sei­sos­kel­la ja esim. paistua/palella/kastua satees­sa, sään armoil­la tai saa­da housuilleen/ylleen vesi-/los­ka­ryöp­py­jä kuten välil­lä jos­sain ulko­sal­la. Tuol­lai­sil­ta har­meil­ta sääs­ty­nee taas autoi­li­ja aina­kin mat­kan­sa var­rel­la, ja ehkä lisäk­si myös rei­tin toi­ses­sa pääs­sä par­hai­ten (ellei perä­ti kummassakin). 

    Bus­si on kul­ku­pe­li­nä pal­jon jous­ta­vam­pi kuin mikään kis­ko­lii­ken­teen väli­ne, sil­lä esteen sat­tues­sa kul­ku­tiel­lä voi bus­si lähes sivuut­taa ongel­man (joka voi olla esim. yksi pysäh­ty­nyt bus­si) ja jat­kaa kul­ku­aan. Vika koh­dis­tuu yleen­sä vain yhteen bus­siin ker­ral­laan, jol­loin seu­raa­va bus­si voi poi­mia (jos tilaa riit­tää) mukaan sil­lä pai­kal­la tien var­rel­le jääneet. 

    Ainoa yhteis­vi­ka (busseilla/kiskoliikenteellä) lie­nee jul­ki­sen lii­ken­teen lak­ko, jota vas­taan pitäi­si yhteis­kun­nal­la (ja ris­kin toteu­tues­sa sii­tä kär­si­vil­lä = jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tä­jät) olla nykyis­tä parem­mat suo­jaus­kei­not. Pie­nel­lä ihmis­ryh­mäl­lä ei pitäi­si olla mah­dol­li­suut­ta aiheut­taa tar­pee­ton­ta hait­taa niin monille.

    Kis­ko­lii­ken­tees­sä on sen sijaan monia mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia teki­jöil­le, jot­ka voi­vat pysäyt­tää yhdel­lä ker­taa kaik­ki liik­ku­vat yksi­köt. esim. häi­riö lii­ken­tee­noh­jauk­ses­sa tai säh­kön syö­tös­sä. Tuol­loin mat­kus­ta­jien ahdin­gos­sa pitä­nee avuk­si käyt­tää, mitäs muu­ta kuin busseja!

    Jos miet­tii mitä liik­ku­mis­muo­toa ilman ei kau­pun­gis­sa voi asu­kas tul­la toi­meen, on oikea vas­taus kui­ten­kin vain ja ainoas­taan KÄVELY, jos vain yksi ehdo­kas sallitaan. 

    Fil­la­ri voi toki olla kiva lisä monel­le sopi­van kau­nii­na päi­vä­nä, kun­han sitä “muka­na kul­je­tet­ta­vaa” tai kau­pas­ta haet­ta­vaa ei ole pal­jon. Pyö­räi­ly tosin hei­ken­tä­nee jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tö­as­tet­ta ja talou­del­li­suut­ta, jos vii­mek­si­mai­ni­tun kapa­si­teet­ti pitää raken­taa sel­lais­ten päi­vien mukaan, jol­loin esim. sään ja kelin takia juu­ri kukaan jär­ke­vä ei enää lii­ku pyörällä.

  76. Jäit­kö lap­se­na ilman pol­ku­pyö­rää tai jotain?” 

    Jos sanon, että pyö­räi­lyyn lii­te­tään nyky­ään kai­ken maa­il­man lähes uskon­nol­li­sia — ja lap­sel­li­sia — hyväih­mis- ja maa­il­man­pe­las­tusatt­ri­buut­te­ja, niin olen jää­nyt lap­se­na ilman pyö­rää, tai en omis­ta sel­lais­ta nyky­ään? Aika auko­ton­ta Late-ajat­te­lua taas. Olit­ko edel­li­ses­sä elä­mäs­sä­si ken­ties aja­tus­ten Tona­va tai jotain?

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, että nas­ta­ren­kaat tap­pa­vat noin 30 hen­keä vuodessa.

    Miten tuo las­ku on täs­mäl­leen teh­ty? Kyse on kui­ten­kin niin pie­nes­tä luvus­ta, että tuol­lai­sen kuo­le­ma­mää­rän erot­ta­mi­nen tilas­tol­li­ses­ti on hyvin vai­ke­aa, ellei mahdotonta. 

    Miten tar­kas­ti tun­ne­taan, kuin­ka mon­ta kuo­le­maa pien­hiuk­ka­set yli­pää­tään aiheut­ta­vat (näi­hin kai viit­taat nas­to­jen aiheut­ta­mil­la kuo­le­mil­la)? Entä miten on arvioi­tu, kuin­ka pal­jon nämä kuo­le­mat vähe­ni­si­vät, jos nas­to­jen käyt­töä vähen­net­täi­siin? Onko täs­sä poh­jal­la jokin line­aa­ri­nen mal­li + arvio sii­tä, kuin­ka suu­ri osa pien­hiuk­ka­sis­ta on nas­ta­ren­kai­den syytä?

  78. Sak­ke:
    Jos edel­li­sen kau­pun­ki­pyö­rä­ko­kei­lun koh­ta­lok­si koi­tui­vat teho­ton jär­jes­tel­mä ja ilki­val­ta, miten mah­taa kau­pun­ki ensi kevää­nä uuden kokei­lun myö­tä nuo hai­tat Hel­sin­gis­sä välttää? 

    Kau­pun­ki­pyö­rät on kivo­ja turis­teil­le, joil­le jokai­nen kadun­kul­ma on uusi koke­mus. Mut­ta pyö­riä saa niin hal­val­la, että jos on vähän pidem­män aikaa jos­sain, niin mel­kein kan­nat­taa ostaa jos­tain jokin hal­pa rit­sa itsel­le, kos­ka aina­kin nii­den jos­kus kokei­le­mie­ni yli­pai­nois­ten kau­pun­ki­pyö­rien ajet­ta­vuus on vähän sitä sun tätä. Jot­kut pai­kal­li­set jopa mie­lel­lään lai­naa omaa pyö­rään­sä, esi­mer­kik­si Ita­lias­sa erään huo­neis­to­ho­tel­lin omis­ta­ja piti auto­tal­lis­saan usei­ta pyö­riä val­mii­na käyt­töön. Täm­möi­nen pyö­rien vuo­kraus­sys­tee­mi ei oli­si lain­kaan hul­lum­pi, kos­ka pyö­rät eivät oli­si ihmis­ten ilmoil­la ilki­val­lan kohteena.

    Jouk­ko­lii­ken­ne­muo­dois­ta itse kan­na­tan rai­de­lii­ken­net­tä, kos­ka se on mie­les­tä­ni sem­moi­nen joh­don­mu­kai­sen kau­pun­ki-infran rat­kai­su. Rai­de­lii­ken­ne on par­haim­mil­laan nope­aa, muka­vaa käyt­tää, ei aiheu­ta muul­le lii­ken­teel­le hidas­tuk­sia — kuten bus­si­lii­ken­ne — sekä toi­mii ajal­laan. Hait­ta­puo­le­na on toki raken­ta­mi­sen kal­leus ja jois­sain tapauk­sis­sa melu. 

    Esi­mer­kik­si nyt Hel­sin­kiin raken­net­tu kehä­ra­ta on kyl­lä nero­kas han­ke — tämän­kal­tais­ta suun­nit­te­lua pitäi­si olla enemmän. 

    Omas­sa kau­pun­gis­sa­ni Tam­pe­reel­la olen poh­ti­nut sitä, että vesien ympä­röi­vä kan­nas on mel­ko tukos­sa — tun­ne­li ei juu­ri paran­na kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuut­ta — autoa käyt­tä­vil­le junien pysä­kil­le oli­si parem­pi paik­ka hie­man ete­läm­pä­nä, jos­sa kehä­tiel­tä tule­va syöt­tö­lii­ken­ne mah­dol­lis­tai­si koko Ylö­jär­vi — Pirk­ka­la — Her­van­ta — Aito­lah­ti ‑akse­lin syöt­tä­mi­sen nopeas­ti juniin ilman että jo nyt tuk­koi­nen kes­kus­ta-alue ruuhautuisi.

    Lisäk­si len­to­ken­tän ja Tam­pe­reen mes­su­kes­kuk­sen saa­vu­tet­ta­vuus oli­si täl­tä pysä­kil­tä parem­pi kun nykyi­sel­tä kes­kus­ta-pysä­kil­tä, mikä hel­pot­tai­si Hki-Tam­pe­re vie­rai­lua jul­ki­sia käyt­tä­vil­le mes­su­kä­vi­jöil­le (jopa kan­sain­vä­li­nen saa­vu­tet­ta­vuus hel­pot­tui­si Hel­sin­gin kehä­ra­dan ansios­ta) ja voi­si myös tuo­da alu­een infran suun­nit­te­luun ja yri­tyk­sil­le potkua.

  79. Mau­rizio:
    “elin­aja­no­do­te on 2,5 vuot­ta mui­ta alempi” 

    Vaik­ka saas­teet ovat­kin vähen­ty­neet ja kivi­pö­lyn suit­si­mi­seen­kin voi­si olla perus­tei­ta, on vilk­kaan kadun mete­li kui­ten­kin jäl­jel­lä – ja jat­ku­va melu on ihmi­sil­le tut­ki­tus­ti hyvin hai­tal­lis­ta kos­ka se nos­taa mm. veren­pai­net­ta ja stres­si­ta­soa. Eli tuo väit­tä­mä saat­taa kyl­lä olla täyt­tä tot­ta edelleenkin!

    Samaa miel­tä. Melu todel­la nos­taa stres­si­ta­soa ja peri­aat­tees­sa lisää sydän­tau­ti­kuol­lei­suut­ta. Miten pal­jon sit­ten, se lie­nee aika monen epä­var­man olet­ta­muk­sen taka­na. Olen itse­kin ollut teke­mäs­sä näi­tä las­kel­mia ja suh­tau­dun nii­hin erään­lai­si­na har­joi­tel­mi­na en minään totuu­te­na. Sama kos­kee tätä Hel­sin­gin kau­pun­gin nas­ta­ren­gas­kuo­le­mia kos­ke­vaa las­kel­maa. Se ei ole ver­tai­sar­voi­tu tie­teel­li­nen tut­ki­mus. Monet sen las­ken­ta­pa­ra­met­rit ovat epä­var­mo­ja ja edes pitoi­suus-vas­te suh­det­ta ei tun­ne­ta pie­nil­lä pitoisuuksilla. 

    Hel­sin­gin yli­kuol­lei­suut­ta ja sen Suo­men väes­tön kes­kiar­voa lyhem­pää elin­ajan odo­tet­ta selit­tä­vät eräät syyt. Yli­kuol­lei­suut­ta on mm. keuh­ko­syö­pään ja rin­ta­syö­pään, jot­ka voi­vat olla seu­raus­ta epä­ter­veel­li­sis­tä elin­ta­vois­ta. Hel­sin­ki­läis­nai­set teke­vät pal­jon itse­mur­hia ja mie­het kuo­le­vat taval­lis­ta useam­min väki­val­taan tai viinaan.

  80. Katu har­vem­min tap­paa ketään, ellei joku sen kuop­paan tai töys­syyn kom­pas­tu, ja lyö pää­tään. Vil­kas lii­ken­ne voi ehkä tuon sur­ma­työn myös teh­dä tilas­tol­li­ses­ti, yksit­täis­ten kul­ki­joi­den tapauk­sis­sa aina­kin, käsit­tääk­se­ni jo rekis­te­röi­ty­jen tör­mäys­ta­paus­ten valos­sa (ajoneuvo/jalankulkija, ajoneuvo/polkupyörä, ajoneuvo/ajoneuvo, polkupyörä/jalankulkija, ehkä vähän har­vem­min tapauk­ses­sa polkupyörä/polkupyörä tai var­sin­kaan jalankulkija/jalankulkija).

    Entä sit­ten lii­ken­ne­me­lun vaikutukset?

    Auto­lii­ken­teen melu­ta­son alen­ta­mi­seen on monia eri kei­no­ja, jois­ta yksin­ker­tai­sin oli­si ehkä vain ajo­no­peuk­sien alen­ta­mi­nen. Lii­ken­ne­me­lun hait­ta­na on lii­ken­teen kohi­na­ta­so sekä usein myös lii­an äänek­käät, yksit­täi­set melu­läh­teet. Molem­pia melu­läh­tei­tä oli­si syy­tä hil­li­tä, jo yksin sii­tä syys­tä, että melu voi olla monin pai­koin todel­la ikä­vä hait­ta, jon­ka esiin­ty­vyys kau­pun­gin oli­si syy­tä tar­koin tun­tea, rajoit­taa ja pahim­mat koh­dat mie­lui­ten jol­la­kin yksin­ker­tai­sel­la ja tehok­kaal­la taval­la “paran­taa”.

    Jos melues­teet eivät ole tar­peek­si tehok­kai­ta, kuten eivät ehkä aina tai­da olla, voi­si nopeus­ra­joi­tus sekä ajo­neu­vo­koh­tai­nen, ajo­neu­vos­ta ja sen pyö­ris­tä ulos­päin suun­tau­tu­van melun rajoi­tus (tar­peek­si monel­la eri nopeudella/käyttötavalla) auttaa. 

    Huom! Tuo­ta ajo­neu­vo­koh­tais­ta (tai itse asias­sa pikem­min­kin auto­mal­li­koh­tais­ta) melu­tar­kas­te­lua ei pidä teh­dä yksi­no­maan ajo­neu­von tyh­jä­käyn­nil­lä, sil­lä ajet­taes­sa eri nopeuk­sil­la, ja vaih­teil­la, tilan­ne voi muut­tua pal­jon. Myös ajo­neu­vo­jen pako­put­kis­sa, ja var­sin­kin kus­keis­sa on eroa, sil­lä kaik­ki eivät kiih­dyt­te­le auto­aan “nas­ta lau­das­sa” Län­si­väy­läl­lä­kään, kuten jot­kut siel­lä aika ajoin tekevät.

    Muu­tok­sen, eli esim. nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­sen (80km/h — 60 km/h, ja nopeus­val­von­nan) vai­ku­tuk­set on mah­dol­lis­ta jopa mita­ta eri tilan­teis­sa (ennen ja jäl­keen muu­tok­sen). Mit­taus­jak­son pitäi­si olla vain riit­tä­vän pit­kä, jot­ta mm. ajo­neu­vo­jen luku­mää­rän, vuo­den­ajan (jää/lumipeite, vesi tiel­lä, leh­det puis­sa ja pen­sais­sa!) ja tuu­len nopeu­den ja suun­nan (sekä mm. nas­ta­ren­kai­den) vai­ku­tuk­set saa­tai­siin tie­toon ja otet­tua parem­min huomioon. 

    Edel­lis­ten lisäk­si tuli­si tie­tys­ti todel­li­set ajo­no­peu­det kai­kil­la ajo­kais­toil­la mita­ta, rekis­te­röi­dä ja rapor­toi­da kun­kin melu­mit­tauk­sen yhtey­des­sä, mit­taus­pai­kan/-paik­ko­jen pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den tar­kan kuvauk­sen lisäk­si. Eri­lai­set kai­ku­pin­nat, kuten sei­nä­mät ja tyy­ni veden­pin­ta voi­vat vai­kut­taa hyvin­kin pal­jon ja pitkälle.

    Onko kovin­kaan kat­ta­via tut­ki­muk­sia, mm. pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, aiem­min edes teh­ty? Ver­tai­lu­ja on tie­tys­ti hel­poin­ta teh­dä lyhyel­lä ajal­la, mel­ko lail­la samois­sa olo­suh­teis­sa, esim. peräk­käi­si­nä päi­vi­nä (tiis­tais­ta-tors­tai­hin), jos tuu­len suun­ta ja nopeus eivät muu­tu. Suu­rin ongel­ma mit­taus­tu­los­ten tul­kin­nas­sa voi ehkä olla, jos jokin oleel­li­nen, siis tulok­siin vai­kut­ta­va teki­jä jää huo­mioi­mat­ta ja kun­nol­la muistiin/raporttiin kirjaamatta.

    Pää­sään­töi­ses­ti voi­si ajo­no­peuk­sien hil­lin­nän Hel­sin­gin rajo­jen sisä­puo­lel­la uskoa aut­ta­van pal­jon­kin. Tuol­lai­sen muu­tok­sen (ja kokei­lu­jen) kaik­ki vai­ku­tuk­set oli­si sil­ti hyvä tie­tää ja tun­tea ennen lopul­li­sia päätöksiä.

    1. Asun täl­lä het­kel­lä tila­päi­ses­ti Stu­ren­ka­dun ja Hämeen­tien kul­mas­sa, ehkä lii­ken­teen melun kan­nal­ta pahim­mas­sa pai­kas­sa. Kos­ka talo on van­ha, melu myös tulee sisäl­le. Melu­läh­tei­tä on kak­si: moot­to­ri­pyö­rät, jot­ka melua­vat tahal­laan ja tar­koi­tuk­sel­la ja sak­sa­lai­set nivel­ra­ti­kat, jot­ka kan­nat­tai­si lähet­tää takai­sin Sak­saan ostaa tilal­le nii­tä iha­nia uusia kainuulaisia.

  81. 1. Entä jos 80 000:sta haluk­kaas­ta asuk­kaas­ta puo­let halu­aa nastarenkaat?

    2. Kiel­le­tään­kö nas­tat myös pol­ku­pyö­ris­tä ja ken­gän­poh­jis­ta? Jos ei, niin mihin ase­te­taan raja?

    3. Käsit­tääk­se­ni Oulus­sa tal­vi­pyö­räi­ly toi­mii erit­täin hyvin, kos­ka lumen­luon­nis­sa pyö­räi­ly­väy­lät ovat prio­ri­teet­ti­na. Autol­la kun on hel­pom­pi kul­kea lumi­sel­la väy­läl­lä kuin fil­la­ril­la. Kan­deis­ko Sta­din ottaa mallia?

    4. Van­hois­sa talois­sa on huo­no äänie­ris­tys, kos­ka ikku­na­rem­pois­sa ei asi­aan kiin­ni­te­tä huomiota.

    5. Pihan puo­lel­la hiuk­kas­pääs­töt ovat mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­piä kuin kau­pun­ki­bu­le­var­din puolella.

    6. Kapun­ki­bu­le­var­dien pui­den lomaan ei mah­du lyhy­tai­kai­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja kivi­jal­ka­pu­tiik­kei­hin haluaville.

    7. Sör­kan ran­ta­tie on oival­li­nen läpia­jo­väy­lä, mut­ta miten­käs pysäh­dyt sii­hen putiik­kiin, var­sin­kin jos olet menos­sa “vää­rään” suuntaan?

    8. Kun tar­vii kul­jet­taa hen­ki­löä tai tava­raa, hen­ki­lö­au­to on ainoa vaih­toeh­to; tämä esim. ei: http://www.velomobiles.de/html/cargo.html

    9. Robot­ti­tak­sit eivät saa tule­vai­suu­des­sa syr­jäyt­tää perin­teis­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä, kos­ka robot­ti­tak­sit ovat henkilöautoja.

    10. Idän puo­lel­ta tule­via dösiä ei voi pysäyt­tää Kala­sa­ta­man met­roa­se­man vaih­to­ter­mi­naa­liin samas­ta syys­tä kuin Ruo­ho­lah­teen ei voi­tu 20 vuot­ta sit­ten raken­taa ter­mi­naa­lia Espoon dösille?

    11. Pol­ku­pyö­rien käyt­tä­mi­nen “vii­mei­sen ja vaih­to­mai­lin” väli­nee­nä on mah­do­ton­ta nykyi­sel­lä jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Kan­deis­ko tehä jotaan?

    12. Jul­ki­set toi­mi­jat eivät mis­sään nimes­sä voi perus­taa esim. kan­ta­kau­pun­gin reu­noil­le fil­la­rin­säi­ly­tys­ter­mi­naa­le­ja, joi­hin pää­see jul­ki­sil­la sekä yhtey­des­sä on riit­tä­vän edul­lis­ta park­ki­ti­laa henkilöautoille.

    13. Tur­val­li­sia fil­la­rin­säi­ly­tys­paik­ko­ja ei jul­ki­sel­la maa­pe­räl­lä ole. Vois­ko kui­ten­kin olla?

    14. Hki:n kau­pun­ki ei viit­si edes jul­kais­ta pysä­köin­ti­kart­taa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta, joka mah­dol­lis­tai­si hen­ki­lö­au­toi­li­jan käte­vän vaih­ta­mi­sen fil­la­riin tai jul­ki­seen kes­kus­taan mennessään.

    Mon­ta­ko­han koh­taa vie­lä unoh­tui kun 89 kom­ment­tia kah­las läpi…

  82. Noo, lai­te­taan nyt heti yks perään:

    15. Gum­mi­pyö­rän edul­li­suus ja jous­ta­vuus jouk­ko­lii­ken­tees­sä nousee aina vähän väliä esil­le. Kui­ten­kin se, että pk-seu­dul­la kus­ka­taan var­maan vähin­tään mil­joo­na kilo­met­riä päi­väs­sä tyh­jää istuin­ta ei ole kovin eko­no­mis­ta ja ekologista.

    Jos meil­lä olis fik­su light­rail syöt­tä­mäs­sä pai­kal­lis­ju­na/­met­ro-run­ko­lin­jo­ja, ei perin­teis­tä bus­si­häs­säk­kää tar­vit­tai­si ollen­kaan. Kutsu+-tyyppinen tar­peen mukaan suk­ku­loi­va pik­ku­bus­si­sys­tee­mi hoi­tai­si sen “vii­mei­sen mai­lin” kotio­vel­le niil­le, jot­ka eivät sitä pol­kai­se omal­la kyydillään.

    Pal­ve­lu­te­hok­kuu­den nimis­sä nyt val­lal­la ole­va kan­ta­kau­pun­ki­mais­tu­mi­stren­di ei tosin innos­ta mihin­kään kau­as­kan­ta­viin (sekä spa­ti­aa­li­ses­ti että tem­po­raa­li­ses­ti) kehi­tys­hank­kei­siin. Ja sit­ten voi olla, että Guugle tjsp. ottaa­kin jul­ki­sen lii­ken­teen hal­tuun­sa robot­ti­tak­seil­laan, jos val­tao­sa väes­tä ei halua­kaan enää omis­taa autoa ja juh­la­py­hik­si aje­taan maa­han jos­tain Venä­jäl­tä aina yli­mää­räi­nen mil­joo­na menopelejä…

  83. Kat­se­lin aika­ni kuluk­si alan tut­ki­muk­sia. Hel­pos­ti löy­tyi monia uudem­pia tut­ki­muk­sia Hol­lan­nis­ta ja Tans­kas­ta vuo­sil­ta 2008–2013 (Bee­len ym 2008, Hoek ym 2013, Raaschou-Niel­sen 2011 jne). Altis­tu­mis­tie­dot ja kuolleisuus/sairastuvuus tie­dot oli­vat täl­löin tyy­pil­li­ses­ti 1990–2010 välil­tä. Useim­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa havait­tiin sel­vä kor­re­laa­tio sydän­tau­ti­kuol­lei­suu­den , typ­pi­diok­si­din ja mus­tan noen välil­lä. Ei siis voi vedo­ta pel­käs­tään yhden kana­da­lai­sen tut­ki­muk­sen van­hoi­hin tietoihin.

    Sen sijaan yhteys kar­keam­pien hiuk­kas­ten ja kuol­lei­suu­den välil­lä oli epä­sel­vem­pi. Nas­ta­ren­kaat tuot­ta­vat käsit­tääk­se­ni lähin­nä kar­keam­pia hiuk­ka­sia aina­kin pai­no­mää­räi­ses­ti mitattuna.

    Mitä sit­ten tulee sosi­aa­li­ryh­män vai­ku­tuk­seen, se saa­daan esiin tar­kas­te­le­mal­la sai­ras­tu­mis­tie­to­ja kou­lu­tus­ta­son mukaan. Jos se esim. on pie­nem­pi kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­la asuk­kail­la, voi­daan epäil­lä että kysees­sä on jokin muu teki­jä kuin katu­lii­ken­teen saas­teet ja melu.

  84. toke:
    Noo, lai­te­taan nyt heti yks perään:

    15. Gum­mi­pyö­rän edul­li­suus ja jous­ta­vuus jouk­ko­lii­ken­tees­sä nousee aina vähän väliä esil­le. Kui­ten­kin se, että pk-seu­dul­la kus­ka­taan var­maan vähin­tään mil­joo­na kilo­met­riä päi­väs­sä tyh­jää istuin­ta ei ole kovin eko­no­mis­ta ja ekologista.

    Jos meil­lä olis fik­su light­rail syöt­tä­mäs­sä pai­kal­lis­ju­na/­met­ro-run­ko­lin­jo­ja, ei perin­teis­tä bus­si­häs­säk­kää tar­vit­tai­si ollen­kaan. Kutsu+-tyyppinen tar­peen mukaan suk­ku­loi­va pik­ku­bus­si­sys­tee­mi hoi­tai­si sen “vii­mei­sen mai­lin” kotio­vel­le niil­le, jot­ka eivät sitä pol­kai­se omal­la kyydillään.

    Pal­ve­lu­te­hok­kuu­den nimis­sä nyt val­lal­la ole­va kan­ta­kau­pun­ki­mais­tu­mi­stren­di ei tosin innos­ta mihin­kään kau­as­kan­ta­viin (sekä spa­ti­aa­li­ses­ti että tem­po­raa­li­ses­ti) kehi­tys­hank­kei­siin. Ja sit­ten voi olla, että Guugle tjsp. ottaa­kin jul­ki­sen lii­ken­teen hal­tuun­sa robot­ti­tak­seil­laan, jos val­tao­sa väes­tä ei halua­kaan enää omis­taa autoa ja juh­la­py­hik­si aje­taan maa­han jos­tain Venä­jäl­tä aina yli­mää­räi­nen mil­joo­na menopelejä…

    Tämä on vähän sel­lais­ta juu­pas-eipäs kek­su­te­lua. Hyö­dy­lis­tä kat­sel­la rati­kan tai met­ron mat­kus­ta­jan­mää­riä ruuh­ka-ajan ulkopuolella.

    1. Kan­nat­taa ver­ra­ta yhden mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin tuot­ta­maa ener­gian­ku­lu­tus­ta (pri­maa­ri) ja pääs­tö­jä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den saman­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Siis kes­kus­ta­mat­kus­ta­mis­ta ver­ra­ta kes­ke­nään ja lähiö­mat­kus­ta­mis­ta kes­ke­nään. Lisäk­si tulee tie­tys­ti tilan­käyt­tö, pako­kaa­sut ja muut saasteet.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa ver­ra­ta yhden mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin tuot­ta­maa ener­gian­ku­lu­tus­ta (pri­maa­ri) ja pääs­tö­jä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den saman­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Siis kes­kus­ta­mat­kus­ta­mis­ta ver­ra­ta kes­ke­nään ja lähiö­mat­kus­ta­mis­ta kes­ke­nään. Lisäk­si tulee tie­tys­ti tilan­käyt­tö, pako­kaa­sut ja muut saasteet.

    Eli kun bus­sit pää­see eroon fos­sii­li­sis­ta, niin rai­de­lii­ken­ne voi­daan kuopata?

    1. Ener­gi­aa se on se epä­fos­sii­li­nen­kin ener­gia, eikä sitä­kään ole varaa haas­ka­ta. Lisäk­si tilan­käyt­tö, ren­gas­me­lu, jau­hau­tu­va hie­koi­tus­hiek­ka ja se, e4ttä bus­sis­sa on tosi tyl­sä mat­kus­taa, kun se nykii ja täri­see. Bus­si sopii har­vaan asu­tuil­le seu­duil­le, mut­ta ei kau­pun­kiin. Joke­ri­lin­ja on vai­keuk­sis­sa, kun bus­sei­hin mah­tuu niin vähän ihmi­siä, että vuo­ro­vä­li pitää lyhen­tää niin pie­nek­si, että bus­sit pariutuvat

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Joke­ri­lin­ja on vai­keuk­sis­sa, kun bus­sei­hin mah­tuu niin vähän ihmi­siä, että vuo­ro­vä­li pitää lyhen­tää niin pie­nek­si, että bus­sit pariutuvat

    😉 Olen­kin aina ihme­tel­lyt, miten pik­ku­bus­sit saa­vat alkunsa!

  87. Gum­mi­pyö­rän aiheut­ta­mat ongel­mat lie­ne­vät paal­jon pie­nem­mät kut­suplus-koko­luo­kas­sa, mut­ta avai­sit­ko Ode hie­man tuo­ta tilankäyttöongelmaa?

    Mota­rit ja ram­pit asuin­ta­loik­si, eikös seu­raa­vak­si juna- ja spårakiskot?
    Auto­tei­tä ei kai nyt kui­ten­kaan yri­te­tä pois­taa, joten onko tilan­käyt­tö­etu vain “spå­ra­kais­ta on bus­si­kais­taa kapeampi”?

  88. Kyl­lä­hän bus­se­ja (tai jotain bus­sin kal­tais­ta) tul­laan aina tar­vit­se­maan isois­sa­kin kau­pun­geis­sa. Esi­mer­kik­si Lon­toos­sa bus­si­lin­jas­to pal­ve­lee syöt­tö­lii­ken­tee­nä rai­de­ver­kol­le ja hoi­taa mm. rai­de­ver­kon topo­lo­gi­aan näh­den vinot­tai­sia yhteyk­siä. Täl­lai­set pal­ve­lut ovat vält­tä­mät­tö­miä, kos­ka ihmi­set eivät voi aina asua opti­maa­li­ses­ti työ­paik­koi­hin­sa (ja mui­hin päi­vit­täi­s­asioin­ti­koh­tei­siin­sa) nähden.

    Suur­ten mas­so­jen liik­ku­mis­ta sen sijaan ei ole jär­keä yrit­tää hoi­taa kumi­pyö­ril­lä. Mel­kein vetäi­sin hatus­ta, että jos (paikallis)bussilinja tuot­taa lii­ken­nöin­ti­ku­lun­sa lipun­myyn­ti­tu­loi­na (kausi­li­put käy­tön mukaan jyvi­tet­ty­nä), se pitäi­si oikeas­taan jo toteut­taa ratikkana.

  89. toke: Auto­tei­tä ei kai nyt kui­ten­kaan yri­te­tä pois­taa, joten onko tilan­käyt­tö­etu vain “spå­ra­kais­ta on bus­si­kais­taa kapeampi”?

    Spä­ra­kais­ta ei ole (mer­kit­tä­väs­ti) bus­si­kais­taa tai hen­ki­lö­au­to­kais­taa kapeam­pi, vaan tilan­käyt­tö­etu syn­tyy sii­tä, että spo­ra­kais­tan mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­tin saa­vut­ta­mi­seen tar­vi­taan kak­si bus­si­kais­taa tai nel­jä henkilöautokaistaa.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa ver­ra­ta yhden mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin tuot­ta­maa ener­gian­ku­lu­tus­ta (pri­maa­ri) ja pääs­tö­jä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den saman­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Siis kes­kus­ta­mat­kus­ta­mis­ta ver­ra­ta kes­ke­nään ja lähiö­mat­kus­ta­mis­ta kes­ke­nään. Lisäk­si tulee tie­tys­ti tilan­käyt­tö, pako­kaa­sut ja muut saasteet.

    Jos aja­tel­laan ilmas­ton­muu­tos­ta tai ihmis­ten ter­veyt­tä ei pidä läh­tö­koh­dak­si ottaa suo­raan pri­mää­rie­ner­gia­ker­toi­mia. Ydin­voi­mal­la­tuo­te­tun säh­kön koh­dal­la­han se on perä­ti kol­me ja öljyn koh­dal­la 1. Eli pri­mää­rie­ner­gia­ker­roin on eri asia kuin CO2-pääs­tö­ker­roin/km. Mie­les­tä­ni pri­mää­ri­ner­gia­ker­roin antaa lii­an hyvän tulok­sen fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le, jos olen oikein käsit­tä­nyt. Vaik­ka säh­kö on pit­käl­le jalos­tet­tua ener­gi­aa, sitä voi­daan tuot­taa pie­nil­lä pääs­töil­lä mm. vesi­voi­mal­la, ydin­voi­mal­la, aurin­gol­la ja tuu­lel­la sekä biopolttoaineilla.

  91. Hiuk­ka has­sua syyt­tää gum­mi­pyö­rää melus­ta, nyki­mi­ses­tä ja täri­näs­tä, kun kil­pai­lu­tuk­sel­la on saa­tu huo­noa kalus­toa käyt­töön. Sit­ten samaan aikaan oste­taan maa­il­man kal­leim­pia spå­ria ja toi­saal­ta wan­hat sak­sa­lai­set nivelspå­rat sit­ten taas onkin huo­no­ja. Molem­pia lii­ken­ne­vä­li­nei­tä on siis mah­dol­lis­ta teh­dä laadukkaiksi. 

    Kuten myös ajaa lähes tyh­ji­nä. Kil­pai­lu­tus on taas hie­man lii­an alkeel­lis­ta, jos isoa, melua­vaa, saas­tut­ta­vaa ja huo­noa kyy­tiä tar­joa­vaa dösää kan­nat­taa ajaa muu­ta­man mat­kus­ta­jan kanssa.

    Suur­ten mas­so­jen lii­kut­ta­mi­ses­sa kus­kit­to­mat dösät voi­vat tul­la hyvin­kin kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si. Pin­ta-alaa vie­vät kui­ten­kin aika mität­tö­mäs­ti enem­män kuin rai­de­lii­ken­teen väli­neet, jos ottaa huo­mioon rai­de­ver­kon vie­vän tilan. Se, että lin­jan reit­ti voi vaih­del­la kysyn­nän mukaan ihan reaa­lia­jas­sa voi olla erit­täin­kin kysyt­ty omi­nai­suus tulevaisuudessa.

  92. toke:
    Hiuk­ka has­sua syyt­tää gum­mi­pyö­rää melus­ta, nyki­mi­ses­tä ja täri­näs­tä, kun kil­pai­lu­tuk­sel­la on saa­tu huo­noa kalus­toa käyt­töön. Sit­ten samaan aikaan oste­taan maa­il­man kal­leim­pia spå­ria ja toi­saal­ta wan­hat sak­sa­lai­set nivelspå­rat sit­ten taas onkin huo­no­ja. Molem­pia lii­ken­ne­vä­li­nei­tä on siis mah­dol­lis­ta teh­dä laadukkaiksi. 

    Kuten myös ajaa lähes tyh­ji­nä. Kil­pai­lu­tus on taas hie­man lii­an alkeel­lis­ta, jos isoa, melua­vaa, saas­tut­ta­vaa ja huo­noa kyy­tiä tar­joa­vaa dösää kan­nat­taa ajaa muu­ta­man mat­kus­ta­jan kanssa.

    Suur­ten mas­so­jen lii­kut­ta­mi­ses­sa kus­kit­to­mat dösät voi­vat tul­la hyvin­kin kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si. Pin­ta-alaa vie­vät kui­ten­kin aika mität­tö­mäs­ti enem­män kuin rai­de­lii­ken­teen väli­neet, jos ottaa huo­mioon rai­de­ver­kon vie­vän tilan. Se, että lin­jan reit­ti voi vaih­del­la kysyn­nän mukaan ihan reaa­lia­jas­sa voi olla erit­täin­kin kysyt­ty omi­nai­suus tulevaisuudessa. 

    Entä­pä pie­nem­män ihmis­mää­rän kul­jet­ta­mi­nen? Eikö juu­ri sel­lais­ten tar­pei­den osal­ta oli­si auto­maat­ti­bus­sis­ta aina­kin Suo­mes­sa enem­män hyö­tyä, jos kun­nan osin tuke­mia vuo­ro­ja ei muu­toin kan­na­ta tai halu­ta ajaa/kustantaa?

    Leh­ti­tie­to­jen mukaan (HS/18.7.2015, sivu D11) on Van­taan Kivis­tön ase­man ja asun­to­mes­sua­lu­een välil­lä käy­tös­sä jo kus­kit­to­mia mini­bus­se­ja, joi­hin mah­tuu yhteen­sä kym­me­nen mat­kus­ta­jaa. Erit­täin mie­len­kiin­toi­nen, ao. aihe­pii­riin liit­ty­vis­tä sei­kois­ta ker­to­va uutinen!

    Veik­kaan, että vaik­ka kus­kit­to­miin bus­sei­hin liit­ty­vät mah­dol­li­set tek­ni­set ongel­mat saa­tai­siin pik­ku hil­jaa rat­kais­tua tek­ni­sin kei­noin, saat­taa nii­den ohel­la ihmi­siin liit­ty­vien sosi­aa­lis­ten teki­jöi­den (asia kau­niin siloi­tel­lus­ti ilmais­ten: moni­vi­vah­tei­suu­den) kans­sa riit­tää teke­mis­tä ja han­ka­lia­kin ongel­mia rat­kais­ta­vak­si vie­lä pit­käk­si aikaa tulevaisuuteen.. 

    Miten kus­kit­to­mien bus­sien muo­dos­ta­miin moniin sosi­aa­li­siin haas­tei­siin, sekä itse jär­jes­tel­mäs­sä että myös sen ulko­puo­lel­la, yhteis­kun­nas­sa, kye­tään vastaamaan? 

    Esi­mer­kik­si: Mitä kaik­kea tapah­tuu, jos/kun bus­sin hätä­nap­pia pai­naa? Mis­tä auto­ma­tiik­ka voi tie­tää, mikä on hätä­nä? Miten väl­te­tään mah­dol­li­nen ilki­val­ta ja muu epä­so­si­aa­li­nen käy­tös ja nii­den aiheut­ta­mat hai­tat kus­kit­to­mien bus­sien mat­kus­ta­jien ja nii­den toi­min­taym­pä­ris­tön osal­ta sekä itse nii­den bus­sien käyt­töön liit­tyen? (Miten pois­te­taan yksi tai useam­pi häi­rik­kö bus­sis­ta, jos kus­kia ei niis­sä ole?)
    … ja
    mitä hyödyllistä/mielekästä työ­tä teh­den enti­sen työn­sä ehkä menet­tä­vät bus­sin­kul­jet­ta­jat (tai poten­ti­aa­li­set bus­sin­kul­jet­ta­jat) voi­vat tule­vai­suu­des­sa palk­kan­sa tienata?

    Sinän­sä on kus­kit­to­mil­la äly­bus­seil­la näh­däk­se­ni mah­dol­li­suus paran­taa maa­il­maa jon­kin ver­ran, liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mi­sen osal­ta, mut­ta kehi­tyk­sen suo­si­tel­ta­vuus edel­lyt­tää mie­les­tä­ni myös sitä, että kat­so­taan jär­jes­tel­män muka­naan tuo­mia muu­tok­sia monel­ta eri kan­til­ta, eli koko­nais­val­tai­ses­ti, ja huo­leh­di­taan mah­dol­li­sim­man monis­ta aja­tel­ta­vis­sa ole­vis­ta ongel­mis­ta riit­tä­vän hyvin jo ennalta.

  93. teek­ka­ri: Spä­ra­kais­ta ei ole (mer­kit­tä­väs­ti) bus­si­kais­taa tai hen­ki­lö­au­to­kais­taa kapeam­pi, vaan tilan­käyt­tö­etu syn­tyy sii­tä, että spo­ra­kais­tan mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­tin saa­vut­ta­mi­seen tar­vi­taan kak­si bus­si­kais­taa tai nel­jä henkilöautokaistaa.

    Ja täs­sä lie­nee sama kehi­tys kuin met­ros­sa eli auto­maa­tio kas­vat­taa kapa­si­teet­tia, kun robot­ti­dö­sät voi ajaa pus­ku­rit toi­sis­saan kiinni?

  94. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Esi­mer­kik­si: Mitä kaik­kea tapah­tuu, jos/kun bus­sin hätä­nap­pia pai­naa? Mis­tä auto­ma­tiik­ka voi tie­tää, mikä on hätä­nä? Miten väl­te­tään mah­dol­li­nen ilki­val­ta ja muu epä­so­si­aa­li­nen käy­tös ja nii­den aiheut­ta­mat hai­tat kus­kit­to­mien bus­sien mat­kus­ta­jien ja nii­den toi­min­taym­pä­ris­tön osal­ta sekä itse nii­den bus­sien käyt­töön liit­tyen? (Miten pois­te­taan yksi tai useam­pi häi­rik­kö bus­sis­ta, jos kus­kia ei niis­sä ole?)… ja
    mitä hyödyllistä/mielekästä työ­tä teh­den enti­sen työn­sä ehkä menet­tä­vät bus­sin­kul­jet­ta­jat (tai poten­ti­aa­li­set bus­sin­kul­jet­ta­jat) voi­vat tule­vai­suu­des­sa palk­kan­sa tienata?

    Erin­omai­nen kysy­mys. Vil­li veik­kaus, että tule­vai­suusin­si­nöö­rit eivät ole las­ke­neet kus­tan­nusyh­tä­löön vie­lä ilki­val­ta­te­ki­jää. Käy­tän­nön vai­ku­tus voi olla esim. se, että joka toi­seen dösään tar­vi­taan var­ti­ja, jon­ka lik­sa on puo­let kus­kin lik­sas­ta ja näin palk­ka­kus­tan­nuk­set las­ke­vat vain nel­jän­nek­seen ja sik­si robot­ti­tak­sit syr­jäyt­tä­vät robot­ti­dö­sät ja yhtäk­kiä ollaan­kin tilan­tees­sa, jos­sa ruuh­kat pahe­ne­vat. Täs­sä ske­naa­rios­sa onkin kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ta asu­mis­ti­hey­des­tä taas etua…

  95. Mark­ku af Heur­lin: Rati­kat tai­ta­vat kul­kea auto­kais­tal­la, mutat niil­lä on etuajoikeus.

    Täs­sä tar­kal­leen ottaen ei ole. TLL:n “rai­tio­vau­nun etu-oikeus” on vain 14 § ris­teys­ajoa kos­ke­vis­ta “1 ja 2 momen­tin sään­nök­sis­tä huo­li­mat­ta”, eli vasem­mal­ta tai vas­taan­tu­le­vaa oman ajo­lin­jan yli kään­ty­vää rai­tio­vau­nua pitää väis­tää, mut­ta tiel­lä sivusuun­nas­sa siir­ty­vä rai­tio­vau­nu ei ole etua­jo-oikeu­tet­tu tun­ke­maan kais­tal­le (KKO:1988:15 ja “kun vii­mek­si mai­ni­tut sään­nök­set eivät kos­ke samal­la kadul­la samaan suun­taan kul­ke­via ajo­neu­vo­ja, raas­tu­va­noi­keus on kat­so­nut, että A ris­teyk­ses­sä suo­raan eteen­päin aja­nee­na ei ollut ollut ensi­si­jai­ses­ti vel­vol­li­nen väis­tä­mään samas­ta suun­nas­ta tul­lut­ta ja auton käyt­tä­män ajo­ra­dan yli kään­ty­mään ryh­ty­nyt­tä raitiovaunua”). 

    Vaik­ka näis­sä pai­kois­sa, jois­sa rai­tio­vau­nu liit­tyy “nor­maa­lil­le” kais­tal­le, on Hel­sin­gis­sä vilk­ku­va­lol­la varus­tet­tu “rai­tio­vau­nu­vaa­ra” ‑varoi­tus­kol­mio, mut­ta se vel­voit­taa ajo­neu­von kul­jet­ta­jan vain eri­tyi­seen varo­vai­suu­teen, joten sakot tai huo­mau­tus annet­tai­siin kai yleen­sä molemmille.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko jokai­ses­sa met­ro­vau­nus­sa vartija?

    Ehdo­tin­ko, että jokai­ses­sa dösäs­sä olisi?

    Oma mutu­ni on van­haa, kun vii­me aikoi­na met­roa on tul­lu tosi har­voin käy­tet­tyä, mut­ta veik­kai­sin, että lähes joka toi­sel­la vuo­rol­la on vartijapari.

  97. Vähän myö­häi­nen kom­ment­ti, mut­ta kun tääl­lä on muu­ten­kin tai­vas­tel­tu nas­ta­ren­kai­den tava­ton­ta vaa­ral­li­suut­ta, niin enpä mal­ta olla lait­ta­mat­ta link­kiä tuo­ree­seen tiedeuutiseen:

    KL: Nas­ta­ren­gas­pö­lyn ter­veys­vaa­raa liioiteltu

    Ruot­sa­lais­tut­ki­muk­sen mukaan nas­ta­ren­kai­den tien pin­nas­ta irrot­ta­mat hiuk­ka­set eivät ole lähes­kään niin vaa­ral­li­sia ihmi­sen ter­vey­del­le kuin on luultu.

    SVT:n tul­kit­se­man tut­ki­muk­sen mukaan katu­pö­lyn hiuk­ka­set ovat sen ver­ran suu­ria, että ne eivät tun­keu­du veren­kier­toon. Katu­pö­ly aiheut­taa ongel­mia lähin­nä hen­gi­tys­teis­sä, mikä lisää sydän- ja hen­gi­ty­se­lin­ten sairauksia.

    Esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa on katu­ja, joil­la nas­ta­ren­kai­den käyt­tö on kiel­let­ty. SVT:n uuti­ses­sa tode­taan, että niin kau­an, kun nas­ta­ren­kaat ovat jää­ke­lil­lä parem­pia kuin kit­ka­ren­kaat, niil­lä voi ajel­la häpeäi­le­mät­tä eikä niil­le pidä mää­rä­tä lisä­mak­su­ja aina­kaan ter­veys­vaa­raan vedoten.

    Ei siis pitäi­si olla enää mitään syi­tä vaa­tia nas­ta­ren­gas­kiel­to­ja ja ‑mak­su­ja — tai yksi­tyi­sau­to­jen hää­töä keskustasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.