Fennovoiman uusi suuromistaja Migrid Solarna on ilmiselvä bulvaani, mutta tällaiset järjestelyt antamatta mahdollisuuden olla julkisesti tajuamatta asiaa.
Onko sillä väliä? Migrid Solarnan kanssakaan Rosatom ei saa enemmistöasemaa Fennovoimassa.
Ongelma on taloudellinen ja koskee muiden osakkaiden riskejä. En ole lukenut Fennovoiman yhtiöjärjestystä, mutta tietääkseni se on Mankala-yhtiö. Näiden yhtiöiden osakkaiden riski ei rajoitu niiden yhtiöön sijoittamaan pääomaan. Omistavat sitoutuvat ostamaan yhtiön tuottamaa sähköä omakustannushintaan osakkuuksiensa suhteessa. Tähän sisältyy paljon suurempi riski. Samasta syystä varsinainen sijoitus yhtiöön on riskitön, olettaen, että yhtiökumppanit selviävät velvoitteistaan. Se ei tosin tuota mitään eikä voi tuottaa, koska Mankala-yhtiö ei voi tehdä voittoa.
Migrid Solarna sitoutuu ostamaan Fennovoiman sähköä 106 megawattia. Sähkön se saa myydä mihin haluaa ja pystyy. Siirtokapasiteetti rajoittaa myymistä vaikkapa Italiaan.
Rosaton on luvannut, että osakkuussähkön hinta pysyy ensimmäiset 12 vuotta 50 eurossa megawattitunnilta. Sen jälkeisestä sähkön hinnasta ei luvata mitään. Joka tapauksessa Migrid Solarna on sitoutunut maksamaan osuudestaan siis noin 45 miljoonaa euroa vuodessa. Yhtiön osakepääoma on 26 000 euroa.
Me emme tiedä, paljonko sähkön hinta on Fennovoiman laitoksen käynnistyessä. Jos se on vaikkapa 60 euroa, Migrid Solarna on tehnyt loistokaupat. Sen 26 000 euron osakepääomalle tulee hyvää tuottoa liki kymmenen miljoonaa. Yleinen käsitys sähkömarkkinoilla kuitenkin on, että sähkön hinta pysyy suunnilleen nykyisellä. Siksi Fennovoimaan on ollut niin vaikea saada yksityisiä omistajia.
(Olen aiemmissa kirjoituksessa arvostellut energiapolitiikkaa, joka perustuu melkein kaikkien sähköntuotantomuotojen subventointiin, mikä pitää markkinahinnan alhaalla. Kansalaisten maksamilla veroilla olisi järkevämpää tukea vaikka peruskoulua kuin subventoida sähkön tuotantoa.)
Olettakaamme, että laitoksen käynnistyessä sähkön pörssihinta on 35 euroa. Migrid Solarnan osakepääoma on syöty viidessä tunnissa. Se ei pysty lunastamaan lupaustaan ostaa sähköä omakustannushinnalla. Jonkun muista osakkaista on sekin sähkö ostettava. En tiedä, miten Fennovoiman yhtiöjärjestys on kirjoitettu sen tilanteen varalta, ettei joku osakkaista selviä velvoitteistaan, mutta toivottavasti ajatuksella. Kyllä tässä muiden osakkaiden riskit kasvavat.
Kun kirjoitin, että tämä on ilmiselvä bulvaani, ajattelin lähinnä sitä, miten tällainen mikroyritys pystyy hankkimaan tällaiseen hankkeeseen markkinoilta satoja miljoonia lainaa ilman, että joku isompi sen lainan takaa.
Uusi omistaja tekee konkurssin heti, kun lupa on myönnetty. Siitä ei paljoa kuluja synny.
Koska FV sijaitsee Suomessa, voi siinä tuotetun sähkön myydä vain Suomeen. Markkinahintojen ohjaamana sähkö voi sitten virrata muualle.
Fennovoiman osakkaat omistavat sähkön osakkuudensa suhteessa ja saavat myydä sen omalla päätöksellään mihin haluavat, jos se siirtokapasiteetin vallitessa on mahdollista. Siinä ei ole mitään suomalaisuuskriteeriä.
hesarin jutun perusteella omapääoma kokonaisuudessaan olisi 26 000 euroa ja osakepääoma vajaa 3000 euroa.
Tällä pelataan aikaa, Fortum tulee mukaan ostamalla pois aiempien omistajien osuudet.
Miksi Fortum tulisi mukaan hankkeeseen, jonka toteutuminen on Fortuminen etujen vastaista?
Jos Rehn pitää tätä nyt uskottavana omistajana, ja ei huomaa tosiasioiden muuttuneen taas Fortumin lähdön jälkeen, niin sitten on aika selvää kuinka korruptoitunut koko hanke on, ja samaa voi sanoa sitten koko maasta. Yököttävää paskaa, että Suomi on tässä tilanteessa että asiaa pitää edes miettiä. Vaalit voidaan lopettaa.
Osmo: ”Kun kirjoitin, että tämä on ilmiselvä bulvaani, ajattelin lähinnä sitä, miten tällainen mikroyritys pystyy hankkimaan tällaiseen hankkeeseen markkinoilta satoja miljoonia lainaa ilman, että joku isompi sen lainan takaa.”
Bulvaani se nyt välttämättä ei ole, mutta selvää on, että taustalla on jotakin – mutta mitä?
Jos kyse on bulvaanista, pitäisi selvittää kenen bulvaanista. Ehkä Fennovoiman, jonka liiketoiminnalle tietysti on valtava uhka, että tarvittavia pääomia ei saa kerättyä eduskunnan vaatimusten mukaisesti eli EU:sta. Sehän tarkoittaisi firman loppua.
Käsittämätön ellei sitten aivan pähkähullu hanke, pelkästään jo rahoitus huojuvilla kantimilla.
Ihmettelen kyllä niitä kuntia + suomalaisia energiayhtiöitä, jotka lähtevät ”piikki on auki” -hankkeeseen mukaan. Kuka kumma siellä on tehnyt kannattavuuslaskelmat ja riskianalyysit?
Erittäin rikkaiden venäläisten liikemiesten ei välttämättä tarvitse hankkia markkinoilta lainaa, koska rahaa voi siirtää uhkapelillä. Uhkapelivoitot maksetaan aina käteisellä.
Menette jonnekin verottomaan paikkaan, pelaatte miljoonalla eurolla jostakin 300:n kertoimella (tilastotieteilijä voi keksiä kohteen, jossa tämä olisi kohtuullista) ja satutte voittamaan. Sitten teillä on laillisesti saadut 300 miljoonaa, jotka voi sijoittaa vaikkapa energiantuotantoon Suomessa.
Jos tapahtumakulku ei kuitenkaan ole aivan aito, siellä on taustalla sopimuksia, sidonnaisuuksia ja sanktioita. Rikkaat venäläiset liikemiehet, jotka omistavat ja järjestelevät yrityksiä EU:saa, asuvat Sveitsissä ja ajelevat Lamborghineilla Monacossa, eivät välttämättä ole otollisimpia yhtiökumppaneita suomalaisille kuntapäättäjille taikka erityisen soveltuvia hallinnoimaan Suomen kansallista energiahuoltoa.
Olet väärässä. Siirtojohdot on kokonaan annettu markkinaehtoiselle siirrolle, eikä fyysistä Suomessa tuotettua sähköä voi myydä muualle kuin hinta-alue Suomeen. Finanssiselvitettäviä sopimuksia voi toki tehdä muuallekin, myös ilman että osallistuu fyysiseen sähkökauppaan mitenkään.
Yksittäinen yritys ei voi varata siirtokapasiteettia omaan käyttöönsä.
Google: electricity market coupling
Koskas muuten sitä halpaa Saharan hvdc-linjaa pitkin tulevaa auringosähköä saadaan Suomeen?
No tämäkin hukkuu siihen, että tehdään ydinvoimaan miten tahansa, niin vihreät huutvat sutta. Ei jaksa okein edes lukea perusteluja kun ne on yleensä sitä itseänsä.
Ai miksi Fortum tulisi tähän? Jos vaikka sähkön hinta kääntyy kasvuun niin se on hyvä liiketoimi.
Ja ei ole mitään perusteltua syytä olettaa että sähkönkulutus kääntyisi laskuun, mutta on syitä olettaa että pohjoismainen sähköntarjonta laskee. Ei se hinnannousu kovinkaan epätodennäköiseltä tunnu
Todennäköisesti tästä on kysymys eli odotellaan, että Putin pistää asiat eli Fortumin kaupat järjestykseen Venäjällä
Fortumilla on intressejä Venäjän vesivoimaan, silloin kannattaa pelata Suomessa ydinvoimalla
Osmo, Fortum haluaa sen vesivoiman ja ainoa keino on subventoida jotenkin Rosatomin pyrkimyksiä. Venäjällä taloutta ja politiikkaa on vaikea erottaa.
Fortum oli tulossa vesivoimakoplauksella pelastamaan Fennovoiman, mutta se juna taisi mennä jo, koska eilen jätetyssä hakemuksessa ei ollut Fortumia. Täytyy rikkoa jotain uutta kohtaa pelinsäännöissä, että Fortum ylipäänsä voisi enää tulla mukaan. Mutta voi tietysti käydeä niin, että tämä kroatialainen firma ei kelpaa, koska sen 3000 euron osakepääoma on taloudellisesti aika heikko pohja. Silloin hallitus voikin hyväksyä jälki-ilmoittautuneita.
Haetaanko tällä bulvaanilla kenties jollekin taholle energiaitsenäisyyttä? Kun myymässä on osakas, jonka on pakko ostaa tuo sähkö, kukaan, eikä ainakaan mikään suomalainen energiayhtiö, tule kyselemään mihin tuota sähköä oikein käytetään.
Maansa myyneitä – kenelle? _ vessanpönttötavaraa koko hanke ja ikuinen vaara Suomelle.
Onko maansa rahalle myyneet Pyhäjoki, Oulunseutu, Perämeri ja Länsi-Suomi seuraava ,,, herkuttelua Hanhikiven Fennovoiman kautta mahdolliseen valtiopetoksen suuntaan, mikäli Pyhäjoki asettautuu oikeasti peitellyksi vieraanvallan ydinasetukikohdaksi … sillä tiesittekö, että kyse on samalla alueen luovutuksesta, ydinvoimalaki voi syrjäyttää maamme lait ? ? ?
Rosatomille hanke on tärkeä.
Sinänsä outoa, ettei Putin hoitanut Fortumin koskivoimakauppoja kuntoon, tällä siihen syntynee lisäaikaa.
Suomessa ei oikein uskalleta myöntää kuinka iso osa Venäjän, Suomen ja lännen suhteita tämäkin hanke on. Siksi poliitikot vastaavat linjauksesta.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/energiapolitiikan-professori-venaja-tekee-suomelle-poliittisen-testin/701079/
No, asiallisesti riittää kunhan firma on EU:ssa ja omistus voi toki olla missä vain. 10 vuodessa omistus voinee vaihtua, jos rahoittaja löytyy. Itse mietin miksi niitä maakauppoja ei voisi tehdä samaan tapaan?
Meinaatko Osmo oikeasti että Suomessa voisi pistää ydinvoimalan rahoitussotkuista huolimatta rakenteille ilmoittamalla että Niemisen Pena hoitaa kyllä puuttuvat miljardit omasta pussista, vaikka kaikki tietävät, ettei Penalla ole rahaa kuin juuri riittävästi kossupulloon? Ja meidänkö piti olla tiukkana kreikkalaisille?
Fennovoima käytti ”bulvaania” saadakseen noin kaksi viikkoa lisäaikaa (jos tutkimukset sen verran TEMiltä kestää, kuten Hesari oli tietävinään). Jos tämä oli jutun juoni, ainakin Pekkarinen on jo sanonut YLElle, että talousvaliokunnan näkemyksen mukaan sääntöjä on rikottu ja se saattaa olla hankkeen loppu.
Tästähän voi kehittyä vielä pitkä ja jännä draama.
Suurin riski ei ole taloudellinen vaan turvallisuuspoliittinen. Olivat omistussuhteet prosentteina mitä tahansa, niin lopputulos on, että venäjän energiainfraan oleellisesti kuuluva laitos (jonka rakentamiseen on investoitu satoja miljoonia venäläistä rahaa) sijaitsisi suomen maaperällä. Tämä on tarvittaessa putinille juuri sopiva tekosyy lähteä ”puolustamaan venäjän etuja ja investointeja”. Tästä on julkisesti puhuttu ihmeen vähän.
Toinen seikka tietysti on se, että venäjän sikaillessa pitkin Ukrainaa ja muita naapurivaltoja antaa suomi maailmalle aivan käsittämättömän signaalin lähtemällä venäjän kanssa yhteiseen ydinvoimalahankkeeseen… Kas kun ei saman tien tunnusteta krimiä venäjän osaksi ja oteta ruplaa maksuvälineeksi.
Vesivoimakoplauksen piti olla Fortumille hyvä diili, ainakin muutama arvostamani kirjoittaja näki asian näin. Pitäisi näkyä osakekurssissa, mutta ei ainakaan tänään. Ennustan, että Fortumilla on yhä mahdollisuuksia mukaan.
Migrid Solana on tietenkin bulvaani. Siitä nyt ei ole epäilystäkään.
Nyt kannataa Fennovoiman työntekijöiden alkaa päivittämään CV:tä sillä kovin montaa viikkoa työpaikka ei tule olemaan pystyssä.
Toki fiksuimmat lähtivät jo Eonin vanavedessä.
Oli huvittavaa katso televisiosta kun ydinuskovainen proffa vakuutti että 60% suomiomistusta tuli ”kroatien” avulla pystyyn ja voimala rakennetaan.
BIG FAIL, Valiokin irtaantui ja bulvaanitutkinta on jo saanut venäläiset esiin.
Lisäksi Keskustan Vanhanen, Pekkarinen ja Rehn saivat nyt elämänsä tilaisuuden kaataa typerä ydinvoimahanke, joka kaatui jo ajat sitten omaan näppäryyteensä.
Managereina häärii siellä pari vuotta työelämässä olleet helmanheiluttajat ja omistuspohja on sekava, ei niilä voimilla rakenneta tuon mittakaavan voimalaa 10 vuotta…
Kannattaa muistaa, että Fortum on tehnyt huomattavat investoinnit Venäjälle. Ja nämä investoinnit ovat ”Putinin valtapiirissä”. Tieteenkin Venäjä käyttää koko tätä laajaa kuviota hyväkseen.
Ei siis kyse ole vain Fortumin vesivoiman ja Fennovoiman kytkennästä. Kyse on myös siitä, haluaako Suomen hallitus ”pelastaa” Fortumin miljardit, jotka on suurimmaksi osaksi kerätty suomalaisilta sähkön käyttäjiltä.
Nyt ei ole kyse vain siitä, onko Fennovoimahanke hyvä tai huono. Todennäköisesti hanke on taloudellisesti huono omistajille.
Ei myöskään ole kyse siitä, onko kotimainen omistus riittävä vai ei.
Nyt on kysymys siitä, haluaako Suomi kehittää taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Eli kyse on Suomen taloudesta ja työpaikoista laajasti, ei pelkästään Fennovoiman osalta.
Lisäksi hanke tietenkin kytkeytyy poliittiseen tilanteeseen. Joten ei tämän asian ratkaisu hallituksessa mikään helppo läpimenojuttu ole.
> Olettakaamme, että laitoksen käynnistyessä
> sähkön pörssihinta on 35 euroa
Tuollaisessa tilanteessa on turha murehtia Migrid Solarnan rahojen perään. Miten käy sille 60%:lle pääomasta, joka on suomalaisessa omistuksessa? Kuinka monta minuuttia näiden rahat riittävät.
Mutta ei huolta huomisesta. Suomalaiset instituutiot voivat luottaa siihen, että valtio kyllä tulee väliin ja pelastaa ne. Ovatko nuo pelastustoimet sitten sellaisia, että hintasäännöstely (laki ydinsähkön takuuhinnasta) tai valtion suora tuki ei koidukaan Migrid Solarnan tai Rosatomin hyväksi?
On ihan täyttä haihattelua kuvitella, että Venäjä tarvitsisi jonkun oikean syyn, jos se päättää tehdä jotain tuollaista. Venäjän masinointikoneisto on niin tehokas, että se kykenee aina keittämään rajavaltiota vastaan sopivan tekosyyn. Eiköhän Krimin valtaus käy hyväksi esimerkiksi siitä ettei se tarvitse mitään todellista syytä valloitussodalle vaan voi tarpeen mukaan keksiä sellaisen.
Ihan vastaavasti on täyttä typeryyttä kuvitella, että käpertymällä pieneksi voimme suojautua Venäjän toimilta. Se ei todellakaan onnistu, me olemme etulinjassa. enäjähän harjoittelee Ahvenanmaan ja Gotlannin valtausta ja Tukholman ydinpommittamista.
Ts. venäläinen ydinvoimalaitos täällä ei muuta asiaa kumpaankaan suuntaan. Sen rakentaminen ja sitä kautta saavutettavat muka ”luottamukselliset” suhteet eivät suojaa meitä sen enempää kuin voimalaitoksen rakentamatta jättäminen suojaa tekosyiden poistuessa.
Laitoksen rakentaminen syventää Venäjän ja Suomen taloudellista yhteistyötä, mikä on turvallisuuspoliittinen ongelma. Lähinnä ihmettelen, että moni taho joiden mukaan Venäjän kanssa kannattaa harrastaa ehdottomasti pitkälle menevää taloudellista yhteistyötä, on nyt yhtäkkiä sitä mieltä että yksi y-voimala onkin kaamea asia (tosin tämä ei koske Vihreitä, koska he eivät kannata taloudellisten siteiden solmimista nykyisenkaltaiseen Venäjään).
Juuri näin, enkä moiti yhtään. Enemmän ihmettelen aikarajan ehdottomuutta kun Fortumin suunnitelma oli kaikkien tiedossa. Ehkä tarkoitus on korvata päästötön ydinvoima kepulaisella uusiutuvalla = turpeella? – Vihervasemmiston tunteikas ydinvoimavastaisuus on jokseenkin säälittävää.
Hallintolain mukaan hakemuksia saa täydentää – tosin se lienee eduskunnan periaatepäätöksen vastaista.
Fortumin tilanne on vähän päässyt pois median tutkasta. Jos Karjalan vesivoimaloiden ostaminen ei onnistu, se on paha takaisku.
Vesivoiman omistaminen on aina erinomaisen järkevää. Fortum on suunnannut co2-vapaaseen ja uusiutuvaan energiaan ainakin imagollisesti.
Miljardi-investoinnit Uralilla sähököntuotantoon taas ovat viimein sekä valmiita että tuottavia. Jos niihin tuottoihin liitttyy isoja uusia poliittisia riskejä, Fortumilla on edessä ongelmia vaikka nyt kassassa onkin rahaa.
Kyllä minä veikkaisin että sähkön hinta laitoksen käynnistyessä on lähempänä 60 euroa per megawattitunti kuin 35 euroa. Sähkön hinta on 2000-luvun ajan noussut keskimäärin noin 10e kymmenessä vuodessa ja kyllä minä veikkaisin että se jatkuu tällä uralla jatkossakin.
Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys – tuntien Venäjän ’yritysilmaston’.
Pukinosrokak iskee jälleen:
1975
Turvallista ydinsähköä Neuvostoliitosta. – Imatran voima
2015
Turvallista ydinsähköä Kroatiasta. – Fennovoima
No tuossa on esitetty että Fortumin intressi Venäjällä vaatii Fortumia edesauttamaan Rosatomin intressien toteutumista Suomessa.
Fortum on valtiosta riippumaton yksityinen toimija, Rosatom ei.
Fortum ei edusta eikä palvele Suomen valtion intressejä, kun taas Rosatomin etua on mahdoton erottaa Venäjän valtion etunäkökohdista.
Tässä tapauksessa Venäjän edusta Suomessa.
Fortumin yksityinen oma etu siis vaatii Rosatomin eli Venäjän edun edistämistä Suomessa, Suomen valtion edusta piittaamatta?
Niinkö?
Mitä ”taloudellisen yhteistoiminan kehittämistä” taloudeltaan huono hanke on?
Suomen talous ja työpaikat eivät huonoilla hankkeilla lisäänny, eikä ole Venäjän asia murehtia niitä.
Fennovoima-hankkeelta puuttuu oikeutus, ellei se ole sekä kotimainen ( pysyvästi Suomen omassa määräysvallassa) että taloudellisesti mielekäs.
Se, että Rosatom haluaa tänne ja että Fortum haluaa jotakin Venäjällä, ovat asiaakuulumattomia sivuseikkoja.
Sivuseikkojen käyttäminen taloudellisesti ja ulko- sekä turvallisuuspoliittisesti järjettömän hankkeen markkinoimisessa äänestäjille on äänestäjien törkeää harhaanjohtamista.
Kansanvallassa maan edun arviointi kuuluu viimekädessä äänestäjille, joilla siksi on oikeus tarvittavaan oikeaan tietoon.
Suomen hallituksen velvollisuus on huolehtia Suomen kansan ja valtion edusta ja turvallisuudesta. Yksityisen yhtiön etu ei voi mennä maan edun edelle missään oloissa eikä millään perusteella. Turvallisuutta ei voi ostaa eikä sitä ole lupa vaarantaa rahan takia.
Rehnhän oli aivan tyytyväinen Fennovoiman ”Kroatia”-selityksiin.
On tämä uskomattominta aikoihin –
Ilmeisesti tässä täytyy itse kunkin aktivoitua varmistamaan, ettei tätä hullutusta toteuteta.
Samaa kysyn minä.
Miksi Osmo pohdiskelet tätä hanketta kuin kyseessä olisi jotenkin todesta otettavat aikomukset?
uusin otsikko tämän yön Ilta-Sanomissa: ”Rosatom löysi Fortumille korvaajan viime hetkellä”. Ne ”kroaatit, siis.
Joten yököttävää paskaa on, tosiaan.
Ei kuitenkaan lopeteta vaaleja vaan aktivoidutaan. Meidän ei todellakaan pidä eikä ole pakko sallia tällaista.
Aina voi argumentoida ettei yksi naula arkussa enää vaikuta kumpaankaan suuntaan mitään laittoi sen tai ei, mutta mielestäni on selvää että ”all other things being equal” on parempi jos Suomen maaperällä ei ole Venäjän osa-omistamaa, venäläisellä teknologialla toimivaa ja Venäjälle sähköä tuottavaa ydinvoimalaa.
Suomi sijaitsee monellakin akselilla idän ja lännen välillä, ja tästä syystä usein kuulee väitettävän että ”tasapainoilemme” näiden välillä. Yksittäisten tekojen tai asioiden tasolla mitään tasapainotilaa ei kuitenkaan ole, vaan atomisina tarkasteltuna kaikki tekomme nojaavat joka itään tai länteen. Yhteinen ydinvoimalahanke (varsinkin Suomen alueella) on mielestäni sellainen, joka kasvattaa voimakkaasti, pitkäaikaisesti ja peruuttamattomasti nojaamme idänsuuntaan. Mielestäni tälläisen painotuksen tekeminen tämän hetkisessä tilanteessa on aivan järjetöntä.
Venäjän valtion propagandakoneistolle tämä hanke olisi todellinen lottovoitto, mutta Suomen ei pidä vapaaehtoisesti mennä työntämään itseään yhtään nykyistä syvemmälle Venäjän valtapiiriin.
Jos et usko minua niin usko edes Pet Shop Boyseja:
”Go west, life is peaceful there…”
Fortum on valtion omistajaohjauksen piirissä, joten riippuu pääministeristä ja hallituksesta, ohjataanko vai ei.
Tosin Venäjälle tehtyjen investointien osalta juna meni vuosia sitten.
Fortum on pörssiyhtiö, jota yksi omistaja ei voi ohjata omien etujensa mukaan, vaikka olisi enemmistöasemassa. Ohjausmahdollisuudesta luovuttiin, kun yhtiö listattiin pörssiin.
Kyynikko sanoisi, että Länsi käy sotansa muualla (merten takana). Päivän Hesari kertoo, että britit valmistautuvat sotaan Syyriassa. Aiempien vastaavien neronleimausten (Irak, Libya) pohjalta epäilen, että meitäkin kaivataan kohta jakamaan sitä pakolaistaakkaa, joka saadaan, kun tuhotaan vittumainen, mutta stabiili hallitus ja korvataan se kaoottisella terrorilla.
Venäjällä syttyy sisällissota ennen vuotta 2020. Kansallismielinen uho ei riitä talouden romahtaessa. Jemenin kapinallisten tukeminen Iranin kautta ei riitä nostamaan öljynhintaa riittävästi.
Miten käy Rosatomin mahdollisuuksien sijoittaa Fennovoimaan, kun Venäjällä alkaa sekasorto?
Ei tähän peliin pääse jälki-ilmoittelulla. Valtioneuvoston periaatepäätös 18.9.2014, jonka eduskunta siunasi 5.12.2014, vaatii, että selkeä enemmistö yhtiön tosiasiallisesta omistuksesta on oltava kotimaisilla toimijoilla.
Kotimaisiin toimijoihin luetaan kaikki EU- ja EFTA-maissa asuvat/sijaitsevat tapaukset romanirahanpyytäjistä maanpakolaisoligarkkeihin.
Oleellista on kuitenkin huomata em. periaatepäätöksen lisäehto, jonka mukaan omistusolot on dokumentoitava ”rakentamisluvan hakemiseen mennessä”.
Siksi Fortumin mukaantulo koskisi vain vielä vapaata 2,25 prosenttia ja kenties Kestran, Valion ja Kuopion sitoumusten lunastamista.
Käytännössä ehtojen täyttyminen edellyttää Migritin hyväksymistä tai koko hankkeen hautaamista.
Taipuisin jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.
Suomalaisten tulisi irtautua myös venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi kaasua voitaisiin käyttää paljon ja se kulkee kätevästi laivoilla.
Venäjä on osoittanut, ettei se ole luotettava kauppakumppani.
Suomen täytyy seisoa yhdessä rintamassa Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa.
Tähän asti on tullut ajateltua, että ydinvoimala on niin hyvä juttu, ettei haittaa vaikka se olisi venäläinen. Nyt alkaa tuntua siltä, että parempi panna koko hake nurin – ja vielä kaupan päälle keksiä lakikiemuroita, joiden avulla voitaisiin pakkolunastaa kaikki venäläisomistuksessa olevat maat tai ainakin saattaa ko. maakaupat pätemättömiksi.
Jaa miksikö: IL: Duumassa väläytetään talouspakotteita Suomea vastaan
Kyllä näiden viimeaikaisten käänteiden jälkeen kepuloisten myöhäis-K-linjalaisten ja muiden YYA-haihattelijoiden on ihan turha tulla selittämään ”Suomen erityisasemasta” tai mistään muusta BS:stä Venäjän suhteen. Oikeastihan vaihtoehtoja on tasan kaksi – joko koitetaan olla itsenäisiä tai sitten lasketaan suosiolla housut nilkkoihin ja kummarutaan syvään, että Vladimirin on helppo käväistä astumassa meidät.
Eipä ole sellaista säännöstä, johon moinen perustuisi. Pörssiyhtiössäkin tehdään enemmistöpäätöksiä.
Ohjausmahdollisuuksista luopui silloinen omistajaohjausministeri Jyri Häkämies – ja hänen ideologiansa kyllä tiedetään.
Pörssiyhtiön hallitus ei saa ajaa yhden osakkaan, ei edes enemmistöosakkaan etua muiden omistajien etua (=osakkeen hinta/yhtiön tuotto) vastaan.
Lisäehto on hallintolain vastainen.
Hallintolaki 22§ 3. mom: ”Asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.” Siis ”käsittelyn kuluessa”.
Osakkaiden löytämisen vaikeus osoittaa, että hanke ei ole liiketaloudellisesti järkevä, joten keskeinen kysymys on: onko siinä yleensäkään mitään järkeä.
Tätä koko ongelmaa ei olisi olemassakaan, mikäli lupa olisi aikoinaan annettu myös Fortumille. Tai mikäli lupaehdot eivät ohjaa epätarkoituksenmukaisen kokoluokan voimalaitoksiin.
Politikointi voitti ja lupa jätettiin myöntämättä vahvimmalle hakijalle ja myönnettiin alunperin kaikkein hutjakkaimmalle.
Energian osalta Venäjä / Neuvostoliitto on ollut erinomaisen luotettava osapuoli. Epävakaassa tilanteessa on hyvä muistaa sekin mikä toimii.
(Vastaavasti Lähi-Idässä vesi on aina neuvoteltu, se on liian tärkeää arvaamattoman sotimisen syyksi. )
Fortum toki toimi fiksusti. Kortit katsottiin. Ilmeisesti Karjalan vesivoima jää valtiolliseen omistukseen ja OL3 osuus on Fortumille jo iso potti lisää tuotantoa. Lisääntynyt siirtokapasiteetti Ruotsiin ja Norjaan myös parantanut tasapainoa siellä olevaan omaanuotantoon.
Jos Fennovoima ja Rosatomin länsisertifiointi kaatuvat, mitä sitten on luvassa? Se on poliitikolle yhtä paha kuin Kreikan vaalitulos, epävarmuus kasvaisi.
Veikkaus: Olli Rehn hyväksyy Fennovoiman omistajat. Sitten ollaan optimisteja 2015 vuoden osalta.
Missähän niin on päätetty?
Lain mukaan yhtiön on kyllä kohdeltava tasa-arvoisesti osakkaitaan, mutta ei se tuota tarkoita, vaan sitä, että päätösvalta jakautuu osakkeiden mukaan ja osinko samoin – ts. osinkoa ei saa jakaa esim. vain yhdelle osakkaalle – paitsi jos yhtiöjärjestyksessä on toisin.
Ja Suomessahan on tapana jakaa osakkeet eri sarjoihin niin, että vanhojen omistajien osakesarja antaa esim. 100-kertaisen päätösvallan ja yleensä myös moninkertaisen osingon. Niin että se siitä, kenen etua yhtiössä ajetaan!
Hallituksen velvollisuus on ajaa yhtiön etua – ja se taas määräytyy edellä todetun mukaan, päätökset yhtiökokouksessa ovat enemmistöpäätöksiä, mitään vähemmistön suojaa laissa ei ole.
En nyt jaksa alkaa hiuskammalla käymään läpi, mutta tietääkseni ydinvoimalan rakentamiseen, käyttöön ja sen sellaiseen sovelletaan alusta loppuun ydinenergialakia. Luvasta päättää valtioneuvosto, eikä sen päätöksestä varmaankaan voi valittaa. Ydinenergiahommat ovat politiikkaa. Hallintolain voi unohtaa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990
Periaatepäätökseen ei saa hakea muutosta (kuten ei valmisteluun yleensäkään) valittamalla, mutta varsinaiseen rakentamispäätökseen saa – ja hallintolain mukaan.
Se, mitä järkeä siinä olisi, koska päätös todellakin tulee olemaan poliittinen, vastaus lienee melko selvä, mutta kuten todettua, eipä siinä taida muutenkaan olla järkeä, koska liiketaloudellinen kannattavuus lienee muiden kuin Rosatomin osalta epävarma.
Ydinvoiman periaatefarssi on äärimmäinen esimerkki surkeasta ja läpeensä politisoituneesta hallinnosta. Tapa, jolla ydinvoimarakentamista kontrolloidaan on suorastaan kuvottava, eikä todellakaan palvele yhteiskunnan parasta.
Sen seurauksena olkiluoto 3 aiheutti olkiluoto 4:n kariutumisen. Sen seurauksena meillä on Fennovoima, josta on niin ikään muodostumassa farssi. Kepulaisten kuntien unelma ”sammosta”, joka on samaa sarjaa Talvivaaran kanssa.
Tilanne on vielä pelastettavissa siten, että periaatefarsseista luovutaan ja lupia saa lähettämällä hakemuksen. Vain ja ainoastaan näin voidaan nähdä, että onko Suomessa markkinoita ydinenergialle vai ei.
Väitän, että Fortum tekisi välittömästi hakemuksen Loviisan reaktoreiden korvaamisesta, jos Fortum voisi saada luvat kahdelle reaktorille.
Nykyinen täysin absurdi menettely aiheuttaa sen, että kaksi sopivan kokoista reaktoria pitäisi korvata Loviisassa yhdellä jättireaktorilla.
Olen itse harkinnut kansalaisaloitteen tekemistä, jossa vaadittaisiin ydinenergialain muuttamista edellä mainittuihin kohtiin liittyen.
En tosin koe hallitsevani lain kirjainta niin, että kykenisin valmistelemaan uskottavan ja pätevän esityksen korvaavaksi laiksi.
Mitä tulee reaktoreiden lukumäärään, niin sillä ei ole juurikaan merkitystä kertyvän ydinjätteen määrään. Pienemmät reaktorit ovat turvallisempia, koska niiden tekniikka on yksinkertaisempaa.
Se on kylmä totuus, että sähköntuotannossa ydinvoimasta ei voida luopua vielä vuosikymmeniin Suomessa. Ydinvoimaa ei voi vastustaa ilmastonmuutoksella, koska ydinvoima EI tuota kasvihuonepäästöjä.
Jos jotain nykyiseltä hallitukselta voisi toivoa, niin se olisi ydinlupahakemusten vapauttaminen. Se voisi jopa onnistua, jos Sipilä ja Soini saisivat omat joukkonsa ruotuun äänestykseen. Kokoomukselle äänestys olisi luultavasti hyvin kivuton.
Oppositio esittäisi vastalauseensa, mutta eivät kuitenkaan voisi esitystä uudesta ydinenergialaista kaataa. Sillä, ettei ydinenergialain muuttaminen ole merkitty hallitusohjelmaan, on täysin merkityksetöntä.
Sähköntuotanto on modernin yhteiskunnan tärkeimpiä kivijalkoja. Sen täytyy toimia 24/7/365, ilman katkoksia. Ilmastonmuutoksen edetessä tulemme kohtaamaan myös kovia pakkastalvia, koska pakkastalvetkin tulevat koventumaan, kuten muutkin ääripäät. Olemme nyt 2000-luvulla nähneet muutaman todella kovan pakkastalven, yhden erittäin vetisen kesän ja monta hellekesää. Nämä ääri-ilmiöt asettavat omat haasteensa sähköntuotannolle.
Olen sitä mieltä, että Fennovoiman hanke pitäisi kuopata. Uudistaa ydinenergialaki, ja aloittaa puhtaalta pöydältä Suomen sähköntuotannon uudistaminen.
Tämähän tarkoittaisi sitä, että Fennovoima voisi uusia hakemuksensa sitten ydinenergialain uudistuksen jälkeen. Fennovoima voisi siis silti rakentaa ydinvoimalan Hanhikivelle, jos vain saisi tarpeeksi sijoittajia. Se voisi onnistua helpommin, jos ei tarvitsisi rakentaa yli 1000 MW:n reaktoria.
Eikä tämä vaikuttaisi millään muotoa bioenergian lisäämiseen, koska ei bioenergialla koskaan voida tuottaa Suomen sähköenergiaa sataprosenttisesti. Bioenergiaa lisätään lämmöntuotannossa, ja yhteistuotantolaitoksissa, muttei sähköntuotannossa.
Ydinenergialaki uusiksi!
Kyllä se tarkoittaa [ettei saa suosia yhtä osakasta, vaan täytyy ajaa sekä firman että kaikkien osakkaiden etuja].
Lue vaikka osakeyhtiölaki.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624
5 §
Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
—————–
Toiminnan tarkoitus on siis tuottaa voittoa, ei esimerkiksi parantaa Suomen valtion työllisyyttä, tulouttaa valtion kassaan veroja tai jotain muuta vastaavaa.
——————-
7 §
Yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on
omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle ***epäoikeutettua*** ***etua*** ***yhtiön*** tai toisen ***osakkeenomistajan*** ***kustannuksella***.
—————————
Tuota selvemmin ei voida enää sanoa, että yksittäiset osakkaat eivät saa käyttää firmaa omien etujensa ajamiseen samalla kun muiden osakkaiden etuja poljetaan, ei vaikka omistaisi 99% firmasta.
8 §
Johdon tehtävä
Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
—————————
Yhtiön etu ei varmasti ole jonkun yksittäisen osakkaan tai valtion, kunnan tms. etu.
Nämä pykälät ovat olemassa juuri siksi, ettei joku yksittäinen suurosakas käyttäisi yhtiötä hyväkseen muiden osakkeenomistajien kustannuksella.
Jotta se tulee selväksi, 6 luvussa on vielä 2§, jossa yksiselitteissti kielletään hallitusta toimimasta joidenkin osakkeenomistajien etujen vastaisesti:
2 §
Hallituksen yleiset tehtävät
Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.
Ydinenergialain 75 ja 75a§:ssä on säännökset muutoksenhausta – noudatetaan hallintolainkäyttölakia.
Lakia on luettu – ja siteerasit aivan oikeata kohtaa, mutta luetun ymmärtäminen on jäänyt vähemmälle. Tärkeä kohta on juuri tuo ”jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin” – siinä kun hyvin usein määrätään.
Ja niin se vaan on, että se 1% omistaja saa tyytyä 99%:n tekemiin päätöksiin, sillä ne enemmistöpäätökset eivät ole epäoikeutettuja – ja yleensä on niin, että sillä 1%:lla ei ole edes läheskään 1%:a päätösvallasta.
Fortumin yhtiöjärjestyksessä ei ole kohtaa, jonka mukaan sen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtion tahto, vaikka se heikentäisi tulosta. Jos olisi, sitä ei olisi hyväksytty pörssiin.
Muutoksenhausta on säädetty ydinenergialain 75§ ja 75a§ eli valittaa kyllä voi.
Suomea vain pidetään naapurissa ehkä semmoisena hyödyllisenä hölmönä, ensin luvataan Fortumille jotain uskomatonta, jotta saadaan asia etenpäin, sitten vedetään matto alta ja vaihdetaan kaverin firma tilalle – tämän jälkeen keppiä ja porkkanaa.
Fortumin hallitus ja johto ottaa taatusti huomioon pääomistajan eli valtion intressit, myös poliittiset intressit. Ennen isoja päätöksiä asioista keskustellaan pääomistajan edustajien kanssa ja pääomistajan edustajat istuvat Fortumin hallituksessa ohjaamassa toimintaa pääomistajan haluamaan suuntaan. Jos Fortumin johto toimisi valtion intressien vastaisesti, niin johto olisi entinen alta aikayksikön.
Femma vetoa, että Fennovoiman hanke kaatuu. Jatkona Fortum saa luvan kahdelle uudelle yksikölle Loviisaan ja laitokset toimittaa Rosatom. Helsinkiin vedetään kaukolämpöputki, niin loppuu se hiilen polttaminen. Ja kaikki tämä valtion energiapoliittisessa ohjauksessa.
OS:” En ole lukenut Fennovoiman yhtiöjärjestystä, mutta tietääkseni se on Mankala-yhtiö. Näiden yhtiöiden osakkaiden riski ei rajoitu niiden yhtiöön sijoittamaan pääomaan. Omistavat sitoutuvat ostamaan yhtiön tuottamaa sähköä omakustannushintaan osakkuuksiensa suhteessa. Tähän sisältyy paljon suurempi riski.”
En tunne Mankala-yhtiöiden yhtiöjärjestystä, mutta jos asia on kuten OS kertoo, kannattaisi lukea nimenomaan Voimaosakeyhtiö SF:n yhtiöjärjestys, sillä Fennovoiman sivulta kopioitu teksti on:
”Fennovoiman omistavat suomalainen Voimaosakeyhtiö SF ja Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy.”
Jos Fennovoima on perinteinen Mankala-yhtiö, sillä on siis vain kaksi osakasta, Rosatom ja Voimayhtiö SF. Voimayhtiö SF kantaa kollektiivisesti omistajiensa riskit ja toki myös voitot.
Suomalaisten viranomaisten kontrolloimaan Rosatomin tekniikkaan voi kohtuullisesti luottaa, mutta Fennivoiman omisusjärjestely on farssi.
Jos Fortum ei saa haluamaansa eikä tule Fennovoiman osakkaksi, hanke pitää kuopata.
No eihän sellaista itsestäänselvyyttä tietenkään mihinkään yhtiöjärjestykseen tarvitse kirjata. Enemmistöpäätöksillä yhtiöitä johdetaan – lain mukaan.
Raimo. Yleinen tulkinta Fortumin kohdalla on, ettei valtio pysty ohjeistamaan sitä tavalla, joka on yhtiön tuloksen kannalta vahingollista. Voit tarkistaa asian mistä hyvänsä ja saat saman vastauksen.
Katsokaa netistä tapaus Finnlines, Grimaldi Group ja eräs suomalainen eläkeyhtiö. Siitä näkee seuraukset kun vähemmistöomistaja syyttää yhtiön hallintoa yhden osakkaan suosimisesta.
Ilman muuta OYL edellyttää yhtiön eikä yksittäisen osakkaan edun mukaista toimimista. Eikö ole säädetty bähemmistön suojasta? Koko OYL on alusta loppuun juuri vähemmistön suojaa, eli normeja sen suojaksi että rahojaan uskaltaa laittaa yhteiseen pottiin poikimaan.
Ihan turhaa täällä nyt taas mussutetaan päivänselvästä asiasta.
Osakeyhtiölaissa, jota Suomen valtiossa noudatetaan, lukee että osakeyhtiön johdon pitää toimia yhtiön kaikkien osakkaiden etujen mukaisesti. Siinä ei edelleenkään lue, että sen pitäisi toimia valtion etujen mukaisesti muiden osakkaanomistajien etujen vastaisesti.
Suomen valtiojohdon intresseissä voisi olla, mikäli painotettaisiin vain taloudellisia seikkoja, että Fortum osallistuisi Fennovoimaan pelastaen koko projektin, vaikka ei saisi yhtään vesivoimaa Venäjältä. Tähän diiliin lähteminen ei varmasti olisi Fortumille etu, koska vaihtoehtona on kumminkin hakea omaa lupaa, etenkin kun vaikuttaisi siltä että Vapaavuori siivosi pöydältä TVO:n luvan juuri tämän vuoksi.
Enpä olekaan sanonut mitään tuloksesta… mutta jos täällä esitetyt tulkinnat olisivat oikein, eihän valtio mitään omistajaohjausyksikköä tarvitsisi.
Kumma, kun omistajan omistusoikeutta rajoitetaan vain, jos omistaja on valtio. Tosin yksityisissä yrityksissä omistajat käyttävät oikeuttaan julkisuudelta suojassa (paitsi Nokian kyseessä ollen – ja 2012 yhtiökokous onkin malliesimerkki väitetystä vähemmistön suojasta eli siitä, että sitä ei ole).
Mielenkiintoinen tieto! Ja millähän osuuksilla? Onkohan tämä juuri se asia, joka halutaan salata?
Miksei? Kyllähän omistaja voi hoitaa firmojaan, vaikka ei olisikaan käyttämässä niitä omien etujensa ajamiseen muiden omistajien etujen vastaisesti. Johan senkin takia kannattaa olla hereillä, ettei kukaan muu omistaja tee noin.
Omistajaohjausyksikkö ohjaa kyllä myös valtion 100%:sti omistamia firmoja. Niissä valtio saa tehdä mitä haluaa ja käyttää niitä kuten haluaa.
”uomen valtio omistaa osakkeita kaikkiaan yli viidessäkymmenessä merkittävässä yhtiössä. Näistä noin kaksi kolmasosaa on kaupallisesti toimivia valtioenemmistöisiä yhtiöitä tai valtion osakkuusyhtiöitä, joista jälkimmäisissä valtio on vähemmistöomistajana. Muut yhtiöt ovat ns. erityistehtäväyhtiöitä, joilla on joko tietty valtion niille osoittama tehtävä tai jokin sellainen erivapaus, jonka vuoksi ne eivät toimi kilpailullisessa ympäristössä.
Valtio-omistajan tavoitteena kaupallisesti toimivissa yhtiöissä on kulloinkin parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen. Tätä arvioidaan kannattavuuden ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun perusteella.
Myös valtion erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä yleistavoitteena on, että toiminta on kannattavaa. Näissä yhtiöissä valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.”
http://vnk.fi/omo/omistajapolitiikka-ja-ohjaus1
Ja mikähän se ”muiden omistajien etujen vastaisesti” olisi?
Jos nyt pysytään tässä Fortumin mahdollisessa osallistumisessa Hanhikiven ydinvoimalaan, niin olisiko osallistuminen vai osallistumatta jättäminen ”muiden omistajien etujen vastaisesti” tehty päätös – ja mistä sen tietää?
Ja mitä siitä sitten?
Aika harvassa ovat ne yksityiset, voitontavoittelu mielessään Hanhikiveen investoijat. Fortumin kannalta tämä on vielä huonompi hanke, koska se on kilpailijan hanka ja koska se laskee sähkön pörssihintaa, kun Fortumilla on haluja nostaa sitä.
Miten niin ”hoitaa”?
Täällä esitettyjen tulkintojen (kyllä, sinunkin) mukaan firmat ’hoitavat’ itse itsensä eli firman hallitus hoitaa… eikä omistaja saa puuttua – siis jos omistaja on valtio.
Koska Fennovoimaan meno on Fortumille huono hanke, niin Fortumin oma ydinvoimahanke olisi yhtiölle vieläkin huonompi.
Toisaalta tämä viittaa sihen, että Venäjältä Fortum yrittää kalastella todella suuria etuja vastapainoksi sille, että yhtiö pelastaa Fennovoiman. Ja tietenkin tällaisten etujen järjestäminen Fortumille on venäläisille hankalaa.
Fortumin pyytämien vastapainojen suuruutta lisäävät vielä Venäjällä toimimisen maariskit.
Joten varmaankin ollaan lähellä tilannetta, että myös Rosatomin kannattaa harkita koko hankkeesta luopumista. Rosatom voi kuitenkin vaikutuskanaviensa kautta yrittää painostaa Fortumia keventämään kovia vaatimuksiaan.
Jos Fennovoima hanke kaatuu, niin todennäköisesti se laitetaan Venäjällä suurelta osin Fortumin piikkiin, mikä ei ole hyväksi yhtiölle.
Eihän se ole kilpailijan hanke, jos Fortum lähtee mukaan, vaan kumppanin ja oma hanke… mutta toki yhä enemmän näyttää siltä, että hanke ei ole liiketaloudellisesti kannattava. Siitähän tuo investoijien puute kertoo.
Fortumin mahdolliseen intressiin tietysti vaikuttaa se, mitä Loviisassa tulee tapahtumaan.
”Rosaton on luvannut, että osakkuussähkön hinta pysyy ensimmäiset 12 vuotta 50 eurossa megawattitunnilta”
Tällaista lupausta ei ymmärtääkseni edes Rosatom, tai ylipäätään kukaan muukaan, voi antaa. Ei vaikka jätettäisiin rakentamisvaiheen (suuret!) taloudelliset riskit kokonaan ottamatta huomioon. Suomessa kun ei ole tapana harrastaa nk. luovaa kirjanpitoa, jota tällainen hintalupaus edellyttää.
Tuskin. Fortum on pelannut loistavasti ja sillä on nyt täysi käsi kourassaan.
Jos Fortum saa havittelemansa vesivoimalat, se menee mukaan Fennovoimaan, ja Rosatom saa haluamansa referenssin.
Ilman Fortumia Fennovoiman hanke todennäköisesti kuopataan, niin ilmeinen bulvaani tuo karoaattiyhtiö on. Tällöin Fortum pistää välittömästi sisään hakemuksen Loviisa I ja II:n korvaavasta voimalasta ja vihjailee Rosatomille, että se tulee olemaan mukana tarjouskilpailussa.