Huomioita Helenin suunnitelmista

Helen Oy:n hal­li­tus (jon­ka vara­pu­heen­joh­ta­ja olen) esit­te­li tänään jul­ki­suu­teen suun­ni­tel­mia Hel­sin­gin ener­gia­huol­lon tule­vai­suu­des­ta tilan­tees­sa, jos­sa kau­pun­gin­val­tuus­ton on edel­lyt­tä­nyt hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä ja uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den osuu­den kasvattamista.

Helen hal­li­tus pitää par­haa­na tapa­na pääs­tä val­tuus­ton aset­ta­miin tavoit­tei­siin bio­polt­toai­nei­ta käyt­tä­vän läm­pö­kes­kuk­sen raken­ta­mis­ta Vuo­saa­reen ja mah­dol­li­ses­ti toi­sen raken­ta­mis­ta muu­al­le Hel­sin­gin alu­eel­le. Samal­la nykyi­set öljyä käyt­tä­vät läm­pö­kes­kuk­set muu­tet­tai­siin pellettikäyttöisiksi.

Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­ta luovutaan

Ehdo­tuk­ses­sa luo­vu­taan Vuo­saa­ri C ‑lai­tok­sen nimis­sä kul­ke­va suu­ri moni­polt­toai­ne­voi­ma­lai­tos Vuo­saa­reen ja teh­dään pel­käs­tään läm­pöä tuot­ta­va kat­ti­la. En oli­si kuvi­tel­lut, että kuu­na päi­vä­nä voi­sin olla hyväk­sy­mäs­sä luo­pu­mis­ta ener­gi­aa sääs­tä­väs­tä yhteis­tuo­tan­nos­ta. Tilan­ne säh­kö­mark­ki­noil­la nyt vain on sel­lai­nen, ettei kenen­kään kan­na­ta inves­toi­da sähköntuotantokapasiteettiin.

Jos kukaan ei yri­tä kar­tel­lin tai oman mono­po­li­voi­man­sa mani­pu­loi­da hin­to­ja säh­kö­pörs­sis­sä, hin­ta aset­tuu kal­leim­man käyn­nis­sä pysy­vän voi­ma­lai­tok­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten tasol­le. Hin­nan aset­tu­mi­nen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten tasol­le tar­koit­taa, ettei kiin­teis­tä kus­tan­nuk­sia saa­da pei­te­tyk­si lain­kaan. Säh­kö on hal­paa, mut­ta voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen ei kannata.

Säh­kö­pörs­sin hin­nan­muo­dos­tus ei ollut ongel­ma, kun mar­gi­naa­liin jäi var­sin heik­ko­laa­tui­sia ja kal­lii­ta van­ho­ja voi­ma­loi­ta. Ne on nyt kor­vat­tu parem­mil­la. Ydin­voi­man, sää­te­le­mät­tö­män vesi­voi­man ja tuu­li­voi­man mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat lähes nol­las­sa. Mitä suu­rem­pi on näi­den osuus tuo­tan­nos­ta, sitä useam­min säh­kön hin­ta las­kee todel­la alas.

Kun kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­ta­kaan ei kan­na­ta enää raken­taa, edes­sä on säh­kö­pu­la. Jol­la­kin tavoin pitäi­si alkaa mak­saa myös kapa­si­tee­tin ole­mas­sao­los­ta, eikä vain energiasta.

Kal­lii­ta säästöjä

Esi­tet­ty rat­kai­su sääs­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä noin mil­joo­na ton­nia vuo­des­sa. Luku on epä­tark­ka arvio, kos­ka se vaih­te­lee vuo­sit­tain läm­pö­ti­lan ja läm­mi­tys­tar­peen mukaan. Rat­kai­su hei­ken­tää Hele­nin tulos­ta seu­raa­van 25 vuo­den aika­na 490 M€, eli noin 20 M€ vuo­des­sa. Tämän lisäk­si val­tio menet­tää kivi­hii­leen koh­dis­tu­via vero­ja noin 60 M€/vuosi. Niin­pä sääs­te­tyn hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­nak­si tulee noin 80 €. Las­kel­ma on oma­ni, ei viral­li­nen, ja väki­sin epä­tark­ka, kos­ka vuo­det ovat eri­lai­sia. Maas­sa oli­si tar­jol­la huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pia tapo­ja vähen­tää pääs­tö­jä. Talou­del­li­ses­ti tämä on epätarkoituksenmukaista.

EU:ssa ohja­taan pääs­tö­vä­hen­nyk­siä pääs­tö­oi­keus­kau­pal­la. Pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nyt näin 8 €, eli vain kym­me­nes osa. Hele­nil­tä yli jää­vät pääs­tö­oi­keu­det siir­ty­vät jon­ne­kin muu­al­le. Jos ole­tam­me pääs­tö­kau­pan toi­mi­van, tuo talou­del­li­nen uhraus on tur­ha. Toi­mil­la, jot­ka mak­sa­vat 80 €/tonni syr­jäy­te­tään toi­mia, jot­ka mak­sa­vat vain 8 €/tonni.

Voi­daan kui­ten­kin kysyä, toi­mii­ko pääs­tö­kaup­pa kun­nol­la. Teol­li­suus on loban­nut jär­jes­tel­män niin täy­teen rei­kiä, että pääs­tö­kau­pan toi­mi­vuus voi­daan kysee­na­lais­taa. Jos näin ei oli­si teh­ty, voi­sim­me jät­tää koko ilmas­to­po­li­tii­kan pääs­tö­kau­pan varaan, eikä täl­lai­sia vapaa­eh­toi­sia toi­mia tarvittaisi.

Hajau­tet­tu­ja ratkaisuja

Vii­me aikoi­na on ollut pal­jon puhet­ta hajau­te­tuis­ta tavois­ta tuot­taa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa. Monet näis­tä toi­mis­ta, esi­mer­kik­si läm­pi­män käyt­tö­ve­den tuot­ta­mi­nen aurin­ko­ke­räi­mien avul­la, sovel­tuu parem­min osta­jien (kiin­teis­tö­jen) kuin Hele­nin toi­min­nak­si. Val­tuus­to on aset­ta­nut tavoit­tei­ta nime­no­maan Hele­nin uusiu­tu­van ener­gian osuu­dek­si. Tätä pää­tös­tä pitäi­si muut­taa siten, että nämä hajau­te­tut, asiak­kai­den toteut­ta­mat kei­not las­ket­tai­siin tavoit­tee­seen mukaan.

Osa­keyh­tiön hal­li­tuk­sen rooli

Hele­nin yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä ei ole mitään poik­keus­ta vaa­ti­muk­seen hal­li­tuk­sen toi­mi­mi­ses­ta vaan ja ainoas­taan yhtiön talou­del­lis­ta paras­ta aja­tel­len. Näin ollen hal­li­tus ei voi­nut muo­dol­li­ses­ti ehdot­taa toi­men­pi­det­tä, joka hei­ken­tää yri­tyk­sen talout­ta puo­lel­la mil­jar­dil­la. Pää­tös jää omis­ta­jan teh­tä­väk­si. Pitäi­si­kö Helein yhtiö­jär­jes­tys­tä muut­taa rea­lis­ti­sem­mak­si niin, että se voi­si ottaa toi­min­nas­saan huo­mioon edes ainoan omis­ta­jan­sa edut ellei jopa sen tahtoa?

89 thoughts on “Huomioita Helenin suunnitelmista”

  1. Ongel­ma ovat mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­ta rahoi­te­tut tuu­li- ym. voi­ma­lat. Nii­den tuo­tan­nol­le ei ole oikein kysyn­tää tahi tar­vet­ta, mut­ta ne kor­rup­toi­vat markkinahintoja.

    Näil­lä tue­tuil­la tuo­tan­to­muo­doil­la ei tyy­pil­li­ses­ti ole myös­kään min­kään­lais­ta kapa­si­teet­tiar­voa. Ehdo­tus kapa­si­teet­ti­mak­sus­ta oli­si­kin käy­tän­nös­sä tukea polt­to­lai­tok­sil­le, ydin­voi­mal­le ja vesial­tail­le, eli val­tion rahaa Hel­sin­gin uusil­le chp-lai­tok­sil­le, Fen­no­voi­mal­le ja Vuo­tok­sen altaalle?

    Kun tue­taan sikaa, pitää tukea lehmääkin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kau­ko­läm­pöyh­tiöil­le tuol­lai­set hybri­di­ta­vat tuot­taa läm­pöä ovat ongel­mal­li­sia jos hin­noit­te­lu­ra­ken­tei­ta ei muu­te­ta. On suu­ri vaa­ra että jot­kut jou­tu­vat sub­ven­toi­maan mui­den ener­gian­ku­lu­tus­ta ja lopul­ta voi käy­dä että toi­min­ta ei ole kannattavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Hel­sin­gin kan­nal­ta tär­kein­tä on saa­da voi­ma­la pois Kala­sa­ta­mas­ta hii­li­ka­soi­neen ja sil­ta yhdis­tä­mään Kala­sa­ta­ma Poh­jois­ran­taan. Ei ilmas­ton suh­teen ole pal­joa saa­vu­tet­ta­vaa väes­tön kas­vaes­sa nyky­ta­sol­la — kaik­ki toi­met peit­ty­vät lopul­ta kulut­ta­jien mää­rän kas­vaes­sa, mut­ta kau­pun­gin kan­nal­ta, ja pal­ve­lua­lan, Kala­sa­ta­man raken­ta­mi­nen kau­pun­gik­si ja liit­tä­mi­nen Kaup­pa­to­ril­ta näky­väl­lä sil­tayh­tey­del­lä nyky­kes­kus­taan on aivan rat­kai­se­vaa sii­nä kas­vaa­ko kau­pun­gin “turis­ti­kes­kus­ta”, eli se alue joka elät­tää pal­ve­lua­lan yrit­tä­jiä. Kau­pun­ki kas­vai­si sit­ten sel­lai­sek­si, että kau­pun­ki­mai­nen alue oli­si tar­peek­si suu­ri kas­vat­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti turis­mia ja myös kau­pun­ki­lais­ten viet­tä­mää aikaa kau­pun­gil­la. Puo­li mil­jar­dia, tai jotain sel­lais­ta, pais­kot­tu jo yhteen tuot­ta­mat­to­maan kai­vok­seen, joten voi­si sitä pal­ve­lua­laa­kin välil­lä tukea, perkele.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ehdo­tuk­ses­sa luo­vu­taan Vuo­saa­ri C ‑lai­tok­sen nimis­sä kul­ke­va suu­ri moni­polt­toai­ne­voi­ma­lai­tos Vuo­saa­reen ja teh­dään pel­käs­tään läm­pöä tuot­ta­va kat­ti­la. En oli­si kuvi­tel­lut, että kuu­na päi­vä­nä voi­sin olla hyväk­sy­mäs­sä luo­pu­mis­ta ener­gi­aa sääs­tä­väs­tä yhteistuotannosta.”

    Eten­kin tiheil­lä sekä kyl­mil­lä asu­tusa­lueil­la (esim. Hel­sin­ki) yhteis­tuo­tan­non pri­mää­ri­tuo­te on läm­pö­ener­gia. Säh­kö on (aina ollut­kin) vain käyt­tö- ja help­po­ja­ke­lu­kel­poi­nen sivu­tuo­te vaik­ka­pa Lapin hiih­to­his­sei­hin ja rin­ne­va­lais­tuk­siin sekä näköradioihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Samal­la nykyi­set öljyä käyt­tä­vät läm­pö­kes­kuk­set muu­tet­tai­siin pellettikäyttöisiksi.”

    Nyt pitää kor­ja­ta sen ver­ran, että ei sen­tään kaik­kia öljyä käyt­tä­viä läm­pö­kes­kuk­sia muu­te­ta pel­let­ti­käyt­töi­sik­si. Ainoas­taan Sal­mi­saa­ren voi­ma­lai­to­sa­lu­eel­la sijait­se­va öljy­kat­ti­la, jon­ka tule­va teho on noin 100 MW. Näin voi­daan hyö­dyn­tää jo nyt Sal­mi­saa­reen raken­net­tua pellettilogistiikkaa.

    Muut, kuten Rus­kea­suol­la tai Jako­mäes­sä sijait­se­vat, jää­vät öljy­käyt­töi­sik­si, tosin ne muu­te­taan käyt­tä­mään vähä­rik­kis­tä kevy­töl­jyä, kos­ka EU:n teol­li­suus­pääs­tö­di­rek­tii­vi tulee voi­maan 1.1.2016.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Otan­pa nyt hiu­kan kan­taa alan tut­ki­ja­na, tosin vain omis­sa nimissäni.

    Bio­mas­saa (var­sin­kaan kes­tä­väs­ti tuo­tet­tua) ei ole kaik­kiin tar­pei­siin näh­den lähes­kään riit­tä­väs­ti, eikä sitä sik­si pitäi­si tuh­la­ta polt­ta­mal­la sitä suo­raan läm­mök­si. Mekaa­nis­ta ener­gi­aa tai kemial­li­sia jalos­tei­ta pitäi­si teh­dä samal­la, taval­la tai toisella. 

    Monis­sa, ehkä jopa useim­mis­sa niis­sä ske­naa­riois­sa, joi­ta minä ener­gia­tek­nii­kan lai­tok­sel­la Aal­to-yli­opis­tos­sa ja kol­le­gat meil­lä ja muu­al­la pyö­rit­te­le­vät, CHP-tuo­tan­to + läm­pö­akut + läm­pö­pum­put oli­si­vat edul­li­sin run­saas­ti käy­tet­tä­vis­sä ole­va kei­no hoi­taa uusiu­tu­van säh­kön­tuo­tan­non (tai ydin­voi­man) tar­vit­se­ma jous­ta­va sää­tö­voi­ma. Esi­mer­kik­si Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­sen yli­opis­ton hil­jat­tain teke­mäs­sä kun­nian­hi­moi­sis­sa 100% uusiu­tu­vaa-ske­naa­riois­sa CHP-säh­kö­te­hoa oli­si noin tuplat nykyi­seen verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Samu­li Rinne.
      Olen kans­sa­si täyh­sin samaa miel­tä sii­tä, että pel­kät läm­pö­kat­ti­lat ovat ener­gian haas­kaus­ta. En voi­nut kui­ten­kaan ajaa rat­kai­sua, joka mak­sai­si Hel­sin­gil­le mil­jar­din. Tähän vai­kut­taa tie­tys­ti sekin, että val­tio tukee kyl­lä säh­kön teke­mis­tä puus­ta, mut­ta tämä Hele­nin pro­jek­ti on rajat­tu tuen ulko­puo­lel­le. (Tämä myös tar­koit­taa, ettei ole estet­tä Hele­nin kil­pail­la puus­ta sel­lu­teh­tai­den kanssa.)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Säh­kö­mark­ki­nat las­ke­vat, että Olki­luo­to kol­mo­nen tulee vih­doin jos­kus val­miik­si ja että Pyhä­joel­le tai Lovii­saan raken­ne­taan jotain. Kun näin ei käy­kään Venä­jän moka­tes­sa tilan­teen­sa vie­lä pahem­min, säh­kön hin­ta tulee nouse­maan. Toi­nen yllä­ri tulee sii­tä, miten nopeas­ti säh­kö­ver­kot integroi­tu­vat Euroo­pas­sa, kun hin­tae­rot ovat näin suu­ria Sak­saan ja Englantiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. veik­ko­nen:
    Hel­sin­gin kan­nal­ta tär­kein­tä on saa­da voi­ma­la pois Kala­sa­ta­mas­ta hii­li­ka­soi­neen ja sil­ta yhdis­tä­mään Kala­sa­ta­ma Pohjoisrantaan. 

    Onko tuo tärkeintä?

    Minä taas ajat­te­len (omas­ta puo­les­ta­ni) asi­aa sil­tä kan­nal­ta, että Hel­sin­gin kan­nal­ta tär­kein­tä on var­mis­taa häi­riö­tön säh­kön ja läm­mön tuo­tan­to nyt ja tule­vai­suu­des­sa (mitä eri­lai­sim­mis­sa tilanteissa).

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäi­sy (ikä­vien, osin pal­jol­ti ehkä jopa enna­koi­mat­to­mien­kin vai­ku­tus­ten takia) on myös hyvin monien kan­nal­ta tär­ke­ää. (Ilmas­ton­muu­tok­sen mit­ta­reis­ta oli TVn Tee­ma-kana­val­la tiis­tai­na klo 21.00 var­sin kiin­toi­sa, mie­les­tä­ni hyvin teh­ty, yleis­ta­juis­ta­va BBC:n doku­ment­ti, itse asias­sa osa 2/2.)

    Mikä mah­taa olla kor­kein meren­pin­nan tason muu­tos, jos a) kaik­ki poh­joi­sen napa­jäät, Grön­lan­nin jäät mukaan­lu­kien, tai b) maa­pal­lon kaik­ki jää­ti­köt sulavat?

    Lie­nee hyvä säi­lyt­tää itsel­lään aina usei­ta eri­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia, jos olo­suh­tei­den muut­tues­sa osa teh­dyis­tä ole­tuk­sis­ta osoit­tau­tuu­kin jää­vän toteu­tu­mat­ta, uusien asioi­den tul­les­sa tilal­le ole­tet­tua ehkä pal­jon­kin voi­mak­kaam­min. Infran lii­ka kes­kit­tä­mi­nen vaa­ral­le alt­tiil­le alu­eel­le voi sekin olla uska­lias­ta, mut­ta han­ka­lak­si asian tekee, kun talout­ta­kin pitää aja­tel­la, eikä sitä pidä kos­kaan unohtaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Mää­räl­li­ses­ti puu­pel­le­tin pol­tos­ta syn­tyy enem­män hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä polt­toai­ne-ener­gi­aa koh­den kuin kivi­hii­len pol­tos­ta.” (Helen:n sivuilta).
    Puun polt­ta­mi­ses­sa syn­tyy hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä — muu­al­la kas­va­va met­sä voi niel­lä hii­li­diok­si­din, mut­ta se teki­si sen vaik­kei puu­ta pol­tet­tai­si… Puu­ta pitää käyt­tää esim. raken­ta­mi­seen, ei polt­taa sitä. Raken­nuk­sis­sa hii­li­diok­si­di pysyy varas­toi­tu­na eikä vapau­du takai­sin ilmakehään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Puun polt­to on nyt viral­li­ses­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­tön­tä, mut­ta sil­loin aja­tel­laan tasa­pai­noa 50 — 100 vuo­den aika­vä­lil­lä, mut­ta ilmas­ton­suo­je­lul­la on kovem­poi kii­re. On ole­tet­ta­vaa, että pääs­tö­oi­keus­kau­pas­sa puu muu­te­taan jos­sain vai­hees­sa osit­tain uusiu­tu­vak­si, siis, että sil­le­kin pan­naan jokin hiilidioksidikerroin.
      Jos met­sää ei kaa­de­ta, sen hii­li­nie­lu ehtyy jos­sain vai­hees­sa, joten väi­te, että met­sä voi­si niel­lä hiil­tä vaik­ka puu­ta ei kor­jat­tai­si ja pol­tet­tai­si. Puu­ta­lot ovat tie­tys­ti paras vaihtoehto.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Säh­kö­pörs­sin hin­nan­muo­dos­tus ei ollut ongel­ma, kun mar­gi­naa­liin jäi var­sin heik­ko­laa­tui­sia ja kal­lii­ta van­ho­ja voi­ma­loi­ta. Ne on nyt kor­vat­tu parem­mil­la. Ydin­voi­man, sää­te­le­mät­tö­män vesi­voi­man ja tuu­li­voi­man mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat lähes nol­las­sa. Mitä suu­rem­pi on näi­den osuus tuo­tan­nos­ta, sitä useam­min säh­kön hin­ta las­kee todel­la alas.
    Kun kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­ta­kaan ei kan­na­ta enää raken­taa, edes­sä on säh­kö­pu­la. Jol­la­kin tavoin pitäi­si alkaa mak­saa myös kapa­si­tee­tin ole­mas­sao­los­ta, eikä vain energiasta.

    Olet­tai­sin tämän rat­kea­van säh­kön hin­nan­vaih­te­lui­den kas­vul­la, eli kysyn­tä­pii­keis­sä hin­ta nousee niin kor­keak­si että kal­lii­ta­kin voi­ma­loi­ta kan­nat­taa pitää varal­la. Tämä on hyvä asia sii­nä mie­les­sä, että se kan­nus­taa tehok­kaas­ti leik­kaa­maan säh­kön­ku­lu­tus­ta pii­keis­sä eli juu­ri sil­loin kun fos­sii­li­sia käytetään.

    Nord­Poo­lin tasol­la muu­ten fos­sii­lis­ten osuus säh­kön­tuo­tan­nos­ta on hyvin pie­ni, noin 10–15%. Vuon­na 2012 säh­kön tuo­tan­nos­ta 70% oli uusiu­tu­vaa ja 20% ydinvoimaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Over the last deca­de, glo­bal coal use grew by 968 mil­lion ton­nes of oil equi­va­lent. That is 4 times fas­ter than renewables, 2.8 times fas­ter than oil and 50 per cent fas­ter than gas (The Austra­lian 16.6.-15). Eli maa­il­mal­la hii­len­ku­lu­tus kas­voi kym­me­nes­sä vuo­des­sa noin 100 x Suo­men öljyn­ku­lu­tuk­sen tason ver­ran. Uusiu­tu­vien kas­vu on mität­tö­män pien­tä, kos­ka läh­tö­ta­so on ole­ma­ton. Voi­tai­siin herä­tä täs­tä vih­reäs­tä hor­rok­ses­ta ja luo­da Hel­sin­gil­le talout­ta tuhoa­mat­to­mat lin­jauk­set, jos­kin se edel­lyt­tää, että tuul­ta ei enää tuet­tai­si syöt­tö­ta­rif­fil­la. Voi­tai­siin edel­leen tukeu­tua hii­leen yhteis­tuo­tan­nos­sa tai tuo­da uuden Lovii­san ydin­voi­ma­lan läm­pö Hel­sin­kiin. Eikös nämä lun­dit ja muut vih­reät vii­saat ole meil­le toi­mit­ta­jien avus­tuk­sel­la ker­to­neet vii­me vuo­det, että vih­reä tek­niik­ka on jo hur­jan kehit­ty­nyt­tä. Sit­ten­hän se ei mitään tukea tarvitse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. tpyy­luo­ma:voi­ma­loi­ta kan­nat­taa pitää varal­la. Tämä on hyvä asia sii­nä mie­les­sä, että se kan­nus­taa tehok­kaas­ti leik­kaa­maan säh­kön­ku­lu­tus­ta pii­keis­sä eli juu­ri sil­loin kun fos­sii­li­sia käytetään.

    Jos koko säh­kö- ja läm­mi­ty­se­ner­gia­verk­ko kaik­ki­ne kulu­tus­lait­tei­neen oli­si yksi äly­käs olio niin mitä se voi­si teh­dä kulu­tus­pro­fii­lin muut­ta­mi­sek­si Hima­la­jas­ta Lapik­si? (tie­ten­kin sil­lä reu­naeh­dol­la että lop­pu­käyt­tä­jä ei huo­mai­si olen­nai­ses­ti toimia)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samu­li Rinne.
    Olen kans­sa­si täyh­sin samaa miel­tä sii­tä, että pel­kät läm­pö­kat­ti­lat ovat ener­gian haaskausta

    Ei kai läm­pö­kat­ti­lat ener­gi­aa miten­kään haas­kaa, hyö­ty­suh­de pel­käs­sä läm­mön­tuo­tan­nos­sa lie­nee erin­omai­nen! Mitä tuos­sa mene­te­tään, on ener­gia­te­ho­kas tapa teh­dä säh­köä jous­ta­vas­ti läm­mön­tuo­tan­non yhtey­des­sä. Helen Oy tuot­taa Hana­saa­ren alas­ajon myö­tä vähem­män sähköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Läm­mön ja säh­kön yhteis­tuo­tan­nos­sa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­vat Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 186 kg/MW. (Moti­va, 2013). Luvut las­ket­tu hyödynjakomenetelmällä.

    http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet

    Kun ver­taa tätä eril­lis­tuo­tan­to­pak­ka­kun­tiin (vain kau­ko­läm­pö) niin huo­maa, että val­tao­sas­sa nii­tä hiilidioksidipäästöt/MW oli­vat tätä pie­nem­piä. Useis­sa taso 20 kg/MW (Haa­pa­ve­si, Han­ko jne).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Läm­mön ja säh­kön yhteis­tuo­tan­nos­sa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­vat Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin 186 kg/MW.

      Entä sit­ten? Vaik­ka käyt­tet­täi­siin pääs­tö­tön­tä polt­toai­net­ta, säh­kön eril­lis­tuo­tan­to niin, että läm­pö aje­taan mereen sen sijaan, että käy­tet­täi­siin hyö­dyk­si, on haas­kaus­ta Lisäk­si tuo hyö­dynb­ja­ko­me­ne­tel­mä on vähän höl­mö. jos maas­sa jou­du­taan joka tapauk­ses­sa tuot­ta­maan säh­köä lauhdevoimaloissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Rol­le:Kun tue­taan sikaa, pitää tukea lehmääkin? 

    Pitää, kos­ka ne siat syr­jäyt­tä­vät leh­mät, mut­ta jät­tä­vät pulaan pakkasilla.

    Ei tämä hom­ma nyt vain toi­mi niin, että Suo­men teol­li­suus aje­taan sit­ten tam­mi­kuun pak­ka­sis­sa alas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei rii­tä. Säh­kön hin­to voi nous­ta tuhan­teen euroon ehkä tun­nik­si tai parik­si, ei sil­lä voi­ma­lai­tos­ta rahoiteta.

    Tar­peek­si kor­keal­la hin­nal­la kan­nat­taa vaik­ka säh­kön varas­toin­ti, mut­ta abstrak­tim­min, mä en nyt oikein ymmär­rä miten mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lu voi­si joh­taa pulaan. Sehän vaan tar­koit­taa sitä että se mar­gi­naa­li­hin­ta on sit­ten mitä se vaih­toeh­don hin­ta on, riip­pu­mat­ta sii­tä pal­jon se maksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tpyy­luo­maz
      Ole­te­taan, että maas­sa on lähin­nä pelk­kää tuu­li­voi­maa eikä sitä sub­ven­toi­tai­si. Pää­oma­kus­tan­nuk­set mukaan luet­tu­na tuu­li­säh­kön hin­ta oli­si vaik­ka­pa 60 €/MWh, mut­ta mar­gi­naa­li­kus­tan­nus (sääs­tö, jos voi­ma­la kään­ne­tään poi­kit­tain tuu­leen niin ettei se kulu) oli­si 1 €/MWh. Jos säh­kön hin­ta mää­räy­tyi­si tuon mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sen mukaan, ei kenen­kään kan­nat­tai­si inves­toi­da voi­ma­lai­tok­siin, kos­ka pitäi­si saa­da 60 €/MWh, mut­ta saa­kin vain euron.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samu­li Rinne.
    Olen kans­sa­si täyh­sin samaa miel­tä sii­tä, että pel­kät läm­pö­kat­ti­lat ovat ener­gian haas­kaus­ta. En voi­nut kui­ten­kaan ajaa rat­kai­sua, joka mak­sai­si Hel­sin­gil­le mil­jar­din. Tähän vai­kut­taa tie­tys­ti sekin, että val­tio tukee kyl­lä säh­kön teke­mis­tä puus­ta, mut­ta tämä Hele­nin pro­jek­ti on rajat­tu tuen ulko­puo­lel­le. (Tämä myös tar­koit­taa, ettei ole estet­tä Hele­nin kil­pail­la puus­ta sel­lu­teh­tai­den kanssa.)

    Rajat­tu mik­si? Voi­ko muut­taa rajausta?
    Entä mitä mak­saa VuoSaaC:n muut­ta­mi­nen takai­sin CHP:ksi, jos säh­kön hin­ta nousee (esim. Venä­jän­tuon­nin katketessa)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuki edel­lyt­tää, että voi­ma­lai­tos ote­taan käytt­töön ennen vuot­ta 2018, eikä tätä saa­da niin nopeas­ti val­miik­si miten­kään. Val­tio on sen ver­ran epä­luo­tet­ta­va sopi­mus­kump­pa­ni (Pisa­ra) ettei kukaan vas­tuu­li­nen hen­ki­lö voi esit­tää, että uhra­taan mil­jar­di euroa hel­sin­ki­läis­ten raho­ja kuvi­tel­len, että mikä on luvat­tu kesä­kuus­sa, päti­si vie­lä loka­kuus­sa, puhu­mat­ta­kaan vuo­des­ta 2050.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Toi­sin kuin edel­lä väi­te­tään, tuu­li­voi­man kapa­si­teet­tiar­vo ei ole nol­la. Esi­mer­kik­si Ruot­sin kan­ta­verk­ko­yh­tiö korot­ti juu­ri arvion­sa 11 %:iin, kos­ka tuu­li­voi­ma tuot­taa hyvin säh­köä talvella.

    Samal­la voi myös tode­ta, että Suo­men tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi ei ole aiheut­ta­nut tätä nykyis­tä tilan­net­ta. Poh­jois­mai­sel­la mark­ki­nal­la sil­lä ei ole suu­rem­paa mer­ki­tys­tä, onko Suo­mes­sa muu­ta­ma TWh tuu­li­voi­maa vai ei. Sen sijaan Ruot­sin ja Tans­kan tukioh­jel­mat tuu­li­voi­mal­le ovat pal­jon suu­rem­pia ja niis­sä liik­kuu pal­jon enem­män rahaa. Näi­tä ohjel­mia ovat aja­neet molem­mis­sa mais­sa eteen­päin sekä oikeis­to- että vasem­mis­to­hal­li­tuk­set täy­sin Vih­reis­tä riippumatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Hii­li­diok­si­di­ton­nien hin­to­jen ver­tai­lu ei mie­les­tä­ni ole ihan noin suo­ra­vii­vais­ta kuin mitä olet esittänyt.

    Täs­sä muu­ta­ma tar­kas­te­luun vai­kut­ta­va seikka:
    1) Voi­daan­ko suo­raan las­kea, että val­tio menet­tää vero­tu­lois­sa 60 mil­joo­naa. Se, että raha lai­te­taan nyt muu­hun kuin hii­leen voi myös tuo­da vero­tu­lo­ja valtiolle.
    2) Voi­daan­ko 20 mil­joo­nan euron tulos­hei­ken­nys lait­taa suo­raan hii­li­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen piik­kiin? Eikö inves­toin­te­ja oli­si pitä­nyt teh­dä joka tapauk­ses­sa lait­tei­den van­he­ne­mi­sen joh­dos­ta, vaik­ka oltai­siin jat­ket­tu täy­sin nyky­lin­jal­la. Täl­löin hii­li­ton­nin hin­nak­si pitää ottaa vain se kus­tan­nus joka liit­tyy oikeas­ti hii­len vähentämiseen.
    3) Mik­si tar­kas­te­luai­ka on 25 vuot­ta? Eikö inves­toin­neil­la ole tuon pidem­pää elin­kaar­ta? Eikö miten­kään huo­mioi­da uuden suun­ni­tel­man muka­naan tuo­maa oppi­mis­ta ja pol­ku­riip­pu­vuut­ta. Las­ken­ta­pa­si olet­taa että on ihan sama 25 vuo­den pääs­tä jos a) oltai­siin 25 vuot­ta jat­ket­tu hii­len­polt­toa b) oltai­siin teh­ty nyt esi­tet­ty rat­kai­su. Epäilen.
    4) Saa­ko mark­ki­noil­ta oikeas­ti 8 eurol­la 25 mil­joo­naa ton­nia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä. Point­ti on, että hin­ta voi kyl­lä juu­ri nyt olla 8 euroa, mut­ta eikö­hän se tuos­ta vie­lä nouse.

    Tii­vis­tet­ty­nä ei ole kovin suo­ra­vii­vais­ta sanoa, että oltai­siin sääs­tet­ty 78e/tCO2 jos oltai­siin jat­ket­tu nyky­lin­jal­la ja ostet­tu kiin­tiöt pääs­tö­kau­pal­la seu­raa­vat 25 vuot­ta. Veik­kai­sin että täl­lai­nen nol­la­uu­dis­tus­ten rat­kai­su romut­tai­si koko liiketoiminnan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On oikein las­kea sääs­te­tyn hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­ta verot­to­mil­la (ja sub­ven­toi­mat­to­mil­la) polt­toai­ne­hin­noil­la. Las­kel­ma ei pal­jon muuk­si muu­tu, vaik­ka tar­kas­te­lu­jak­soa piden­ne­tään. Sen sijaan olen samaa miel­tä sii­tä, että 25 vuo­den kulut­tua pääs­tö­oi­keu­den arvo on pal­jon enem­män kuin 8 euroa. Se ei pois­ta sitä, että nyt teh­dään 80 euroa mak­sa­va inves­toin­ti ja jäte­tään val­ta­va mää­rä tätä hal­vem­pia teke­mät­tä. Ympä­ris­tö voit­tai­si, jos nou­da­tet­tai­siin tehokkuusjärjestystä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Met­sä­ha­ke ei ole hii­li­neut­raa­li polt­toai­ne. Met­sän koko­nais­ti­la­vuus ja koko­nais­pin­ta-ala supis­tuu glo­baa­lis­ti. Lisäk­si poh­joi­sen pal­lon puo­lis­kon kesän aika­na ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la ei ole met­sää, joka voi­si sitoa hiiltä.

    Myös tie­deyh­tei­sö on aset­tu­mas­sa täl­le kannalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Mie­tis­ke­len tuos­sa, kuin­ka pal­jon puu­ta­va­raa yksi puu­ta­lo vie: Jos­kus laskeskelin,e tä nor­maa­li n. 150 m² oma­ko­ti­ta­lo oai­nai­si 30–40 ton­nia. Yksin­ke­ra­ti­su­duen vuok­si ole­tam­me. että 50 m³. Lisäk­si se vaa­tii perus­tuk­set yms, joi­den täy­tyy olla kivitavaraa.

    Olet­tai­sin, että puul­la läm­mi­tet­ty­nä talo vei­si puu­ta n 5 m³/vuosi (opti­mis­ti­nen arvio). Siis kymem­nes­sä vuo­des­sa taloon mene­vä puu­ta­var on poltettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Kes­kus­tan bio­po­li­tiik­ka on oman­lais­taan ja yleen­sä perus­tuu vain puun kan­to­hin­nan nos­ta­mi­seen. Ongel­mal­li­sin polt­toai­ne on tur­ve, joka on sekä uusiu­tu­ma­ton että uho­aa niin suo­luon­non kuin vesis­töt. Vapon viesn­tin­tä tekee töi­tä kuin tupak­ka­fir­mat tämän kiistämisessä.

    Meren ran­nal­la sijait­se­va­na Hel­sin­ki on logis­ti­ses­ti erit­täin sopi­va sii­hen, että polt­tai­ne tuo­daan lai­val­la. Onnet­to­muus­her­kin ja pääs­tö­jä tuo­vin osa on kuljetus.

    Ymmär­rän hyvin hii­len polt­ta­mi­seen liit­ty­vät co2-ongelmat.
    Suo­mes­sa co2-takai­sin­ot­to ei oikein onnis­tu, kos­ka huom­koi­sia maa­ker­rok­sia ei perus­kal­lios­sa ole.

    Nyky­ai­kai­nen moder­ni hii­li­voi­ma­la on jo sopi­va säätövoimalaksi.Muutenkin polt­to­tek­niik­ka on men­nyt eteen­päin paljon.

    Hyvä vain, että van­hois­ta hii­li­voi­ma­lois­ta pääs­tään eroon. Inkoon voi­ma­loi­ta tai­det­tiin käyn­ni­tää vii­kon ver­ran ja niil­lä teh­tiin vain perus­voi­maa — ne oli­vat aivan tois­ta aikakautta. 

    Polii­ti­ses­ti on mah­do­ton­ta tuot­taa Hel­sin­kiin ener­gi­aa moder­nil­la hiililaitoksella.

    Toi­vott­vas­ti puun polt­ta­mi­nen onnis­tuu ilman tuki­polt­toai­net­ta ja kul­je­tuk­set suju­vat kölin päällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mik­sei hii­li­diok­si­di­pääs­tö­ta­voit­tei­ta ja Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­toa voi eriyt­tää toi­sis­taan niin, että etsi­tään usei­ta vaih­toeh­to­ja tuot­taa Hel­sin­gin valit­se­ma ener­gia ja vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sen jäl­keen vali­taan pääs­tö­jen ja talou­del­li­suu­den perus­teel­la paras ratkaisu.

    Ties vaik­ka se oli­si sel­lai­nen, että hele raken­nut­taa Nami­bian ran­ta-aavi­kol­le tuu­li- ja aurin­koe­ner­gia­puis­ton ja jat­kaa Suo­mes­sa fos­sii­lis­ten käryyt­te­lyä pikkaisen.

    On tör­ke­ää viher­pe­sua mak­saa pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä yli­hin­taa kun sil­loin pääs­tö­jä saa­daan vähen­net­tyä vähemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Voi­daan kui­ten­kin kysyä, toi­mii­ko pääs­tö­kaup­pa kun­nol­la. Teol­li­suus on loban­nut jär­jes­tel­män niin täy­teen rei­kiä, että pääs­tö­kau­pan toi­mi­vuus voi­daan kysee­na­lais­taa. Jos näin ei oli­si teh­ty, voi­sim­me jät­tää koko ilmas­to­po­li­tii­kan pääs­tö­kau­pan varaan, eikä täl­lai­sia vapaa­eh­toi­sia toi­mia tarvittaisi.”

    Yksi iso rei­kä on tois­tu­va wind­fall-veron kaa­ta­mi­nen, vaik­ka tämä vero on ehdo­tet­tu jokai­ses­sa hal­li­tus­oh­jel­mas­sa ennen nykyis­tä. Katai­sen hal­li­tus sen hyväk­syi, mut­ta Stub­bin tul­tua pää­mi­nis­te­rik­si hän kaa­toi sen ensitöikseen.

    Kyse on van­han ydin- ja vesi­voi­man mil­jar­di­luo­kan vuo­tui­sis­ta ansiot­to­mis­ta voi­tois­ta, jot­ka käsit­tääk­se­ni Suo­mi voi­si kos­ka hyvän­sä EU:n pääs­tö­kaup­paeh­to­jen mukaan verot­taa val­tiol­le. Este on vain teol­li­suu­den lob­ba­rit, kuten Osmo­kin vih­jai­see. Verot­ta­mat­ta jätet­ty winf­fall-tulo on val­tiol­le menoa sii­nä mis­sä val­tion mak­sa­mat uusiu­tu­van ener­gian tuet­kin, mut­ta sil­lä ero­tuk­sel­la että enr­gia­tuet ovat nap­pi­kaup­paa wind­fall-veron mene­tyk­siin ver­rat­tu­na. (Toki wind­fall-veros­ta ei ker­tyi­si val­tiol­le vero­tu­lo­ja vuo­sit­tain kuin ehkä puo­li­sen mil­jar­dia, kos­ka val­tion enr­giayh­tiöil­tä saa­mat osin­got sil­loin pie­ne­ni­si­vät. Osin­got ulko­mai­sil­le omis­ta­jil­le pie­ne­ni­si­vät samal­la neljännesmiljardin.)

    Miten wind­fall-vero pie­nel­tä osin käyt­töö­no­tet­tu­na vai­kut­tai­si Hele­nin las­kel­miin? Pää­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta näh­ty­nä ei oli­si niin paha asia, jos muu Suo­mi hyö­tyy sen min­kä Hel­sin­gin seu­tu hävi­ää, var­sin­kin mikä­li koko Suo­men kan­nal­ta tapah­tui­si myönteistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puun polt­to on nyt viral­li­ses­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­tön­tä, mut­ta sil­loin aja­tel­laan tasa­pai­noa 50 – 100 vuo­den aika­vä­lil­lä, mut­ta ilmas­ton­suo­je­lul­la on kovem­poi kii­re. On ole­tet­ta­vaa, että pääs­tö­oi­keus­kau­pas­sa puu muu­te­taan jos­sain vai­hees­sa osit­tain uusiu­tu­vak­si, siis, että sil­le­kin pan­naan jokin hiilidioksidikerroin.
    Jos met­sää ei kaa­de­ta, sen hii­li­nie­lu ehtyy jos­sain vai­hees­sa, joten väi­te, että met­sä voi­si niel­lä hiil­tä vaik­ka puu­ta ei kor­jat­tai­si ja pol­tet­tai­si. Puu­ta­lot ovat tie­tys­ti paras vaihtoehto.

    Hyvä rat­kai­su on puu­ta­lot. Myös ilmas­tol­li­ses­ti erin­omai­nen rat­kai­su on sel­lai­sen puu­ai­nek­sen polt­to, joka on kor­jat­tu ran­ka­vai­heen saa­vut­ta­neis­ta tai­mi­kois­ta. Sen kali­pe­rin puu oli­si kui­ten­kin kaa­det­ta­va maa­han, jos­sa se laho­aa täy­sin alle kym­me­nes­sä vuo­des­sa, jot­ta met­sä saa­daan nopeam­min tuot­ta­maan teol­li­suu­den tar­vit­se­maa järeä­tä hyvä­laa­tuis­ta puu­ta. Jos tai­mik­ko jäte­tään luon­non­ti­laan, ajan kans­sa hitaas­ti se har­ven­taa itse itse­ään koko ajan, kun tai­mien kil­pail­les­sa elin­ti­las­ta hei­kom­mat kuo­le­vat ja lahoa­vat nopeas­ti vapaut­taen saman hii­li­mää­rän ilmaan kuin pol­tet­taes­sa­kin tapah­tui­si. Niin kau­an tai­mi­kos­ta alka­nut luon­non­ti­lai­nen met­sä toi­mii hii­li­nie­lu­na kuin met­sän puus­ton muo­dos­ta­ma bio­mas­sa kas­vaa. Kuin­ka suu­rek­si luon­non­met­sän kerää­mä hii­li­va­ras­to voi kas­vaa, riip­puu eni­ten maa­pe­rän kasvukyvystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Oli nyt pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta mikä hyvän­sä, niin kai­ke­ti pääs­tö­kat­to sen­tään pitää? Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on toi­sar­voi­nen asia, pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män aset­ta­ma pääs­tö­kat­to on tär­keäm­pi. Se yli pääs­töt eivät kasva.

    Täs­sä tuok­sin­nas­sa polii­ti­koil­ta ilmei­ses­ti on unoh­tu­nut pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­set pääs­töt jois­sa meil­lä on kan­sal­li­set vähen­nys­vel­voit­teet, pääs­tö­kau­pas­sa sitä ei ole. Mitä enem­mä bio­mas­saa käy­te­tään pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la, sen vähem­män sitä riit­tää pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulkopuolelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Todel­la­kin yhteis­kun­nan tuke­mat tuuli‑, aurin­ko­voi­ma ovat kas­vun­sa vuok­si aiheut­ta­neet edel­leen pahe­ne­van tilan­teen, jos­sa säh­kön mark­ki­naeh­toi­seen kapa­si­teet­tiin inves­toi­mi­nen kan­nat­taa entis­tä huo­nom­min. Lisäk­si tilan­ne aiheut­taa sen, että voi­mayh­tiöt pur­ka­vat van­haa toi­mi­vaa tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti­aan ennenaikojaan.

    Kun toi­mi­via inves­toin­te­ja ryh­dy­tään pur­ka­maan ennen­ai­kai­ses­ti, huka­taan kan­san­ta­lou­den varal­li­suut­ta ja mene­te­tään tuot­ta­vuut­ta ja maam­me kil­pai­lu­ky­kyä. Sit­ten taas jous­te­taan pal­kois­sa alas­päin, jot­ta kil­pai­lu­ky­kyäm­me saa­daan nos­tet­tua, tai vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dään lisä­leik­kauk­sia nykyi­sen hal­li­tuk­sen malliin.

    Kehi­tys joh­taa sii­hen, että edes­sä on säh­kö­pu­la nime­no­maaan tiet­tyi­nä kyl­mi­nä tal­vi­päi­vi­nä, kun ei tuu­le eikä aurin­ko­kaan juu­ri pais­ta. Niis­tä tilan­teis­ta ei sel­vi­tä kuin rajoit­ta­mal­la joi­den­kin teol­li­suus­yri­tys­ten säh­kön käyttöä. 

    Näin aiheu­te­taan talou­del­lis­ta vahin­koa elin­kei­noe­lä­mäl­le ja sitä kaut­ta koko yhteiskunnalle.

    Tilan­ne edel­leen pahe­nee, kun koti­ta­lou­det ryh­ty­vät inves­toi­maan hajau­tet­tuun aurin­ko­voi­maan tur­vau­tuen säh­kö­verk­koon kyl­mi­nä talvipäivinä. 

    Jol­la­kin taval­la tämä ongel­ma pitää rat­kais­ta. Ehkä val­tion pitää korot­taa säh­kö­ve­roa ja huo­leh­tia niil­lä rahoil­la säh­kön tuo­tan­nos­ta kriit­ti­si­nä päivinä. 

    Val­tio voi­si ostaa toi­min­taa var­ten voi­mayh­tiöil­tä säh­kön toi­mi­vaa tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia, jota voi­mayh­tiöt eivät enää halua yllä­pi­tää. Val­tio voi­si myös tukea inves­toin­te­ja säh­kön ja läm­mön yhteistuotantoon.

    Eli tukiais­ten aiheut­ta­mien tukien vuok­si tuli­si perus­taa uusia jär­jes­tel­miä. Eli uut­ta sään­te­lyä sään­te­lyn päälle.

    EU:n tuli­si sal­lia täl­lai­nen val­tion puut­tu­mi­nen mark­ki­noi­hin. Käy­tän­nön toi­mi­ja­na voi­si olla huoltovarmuuskeskus. 

    Ehkä täl­lais­ten val­tion toi­mien jäl­keen Hel­sin­gin kau­pun­ki sit­ten taas muut­taa lin­jaan­sa ja raken­taa uut­ta säh­kön ja läm­mön yhteistuotantokapasiteettia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    tpyyluomaz
    Ole­te­taan, että maas­sa on lähin­nä pelk­kää tuu­li­voi­maa eikä sitä sub­ven­toi­tai­si. Pää­oma­kus­tan­nuk­set mukaan luet­tu­na tuu­li­säh­kön hin­ta oli­si vaik­ka­pa 60 €/MWh, mut­ta mar­gi­naa­li­kus­tan­nus (sääs­tö, jos voi­ma­la kään­ne­tään poi­kit­tain tuu­leen niin ettei se kulu) oli­si 1 €/MWh. Jos säh­kön hin­ta mää­räy­tyi­si tuon mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sen mukaan, ei kenen­kään kan­nat­tai­si inves­toi­da voi­ma­lai­tok­siin, kos­ka pitäi­si saa­da 60 €/MWh, mut­ta saa­kin vain euron.

    Jos ver­kos­sa on poi­kit­tain tuu­leen kään­net­ty voi­ma­la, tuo­tan­toa pys­tyy lisää­mään mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sel­la 1 €/MWh. Sen sijaan kai­ken kapa­si­teet­ti olles­sa jo käy­tös­sä on tuo­tan­non lisää­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ääretön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Met­sä­ha­ke ei ole hii­li­neut­raa­li polt­toai­ne. Met­sän koko­nais­ti­la­vuus ja koko­nais­pin­ta-ala supis­tuu glo­baa­lis­ti. Lisäk­si poh­joi­sen pal­lon puo­lis­kon kesän aika­na ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la ei ole met­sää, joka voi­si sitoa hiiltä.

    Myös tie­deyh­tei­sö on aset­tu­mas­sa täl­le kannalle.

    Heh, nyt meni vää­rin.. Onhan sitä met­sää ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la. Enem­män kuin poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la. Syy­tän kart­ta­pro­jek­tio­ta vir­heel­li­ses­tä mielikuvasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Pel­let­ti­tuo­tan­to Kemiin ja Ouluun. Puu­ta Ete­lä-Lapis­ta, Kai­nuus­ta, Poh­jan­maal­ta ja Poh­jois-Savos­ta Ouluun ja Kemiin 200 km säteel­tä. Siel­tä pel­le­tit lai­voil­la Helsinkiin.

    Näin toi­mi­mal­la ei tule rek­ka­ral­lia Hel­sin­kiin. Poh­joi­seen taas syn­tyy jon­kin ver­ran työ­paik­ko­ja ja tuloja.

    Tuol­la on myös met­sää hakat­ta­vak­si, mut­ta lisäk­si puu on hal­vem­paa, kuin ete­läs­sä. Lisäk­si löy­tyy myös val­tion met­sää, jota on hel­pom­pi ostaa.

    Ete­läs­sä tilan­ne on sel­lai­nen, että jos Hel­sin­ki ottaa ener­gian­sa sen alu­een met­sis­tä, niin muil­le toi­mi­joil­le ei jää puu­ta. Sil­loin puun hin­ta nousee ja se on suu­ri ongelma.

    Hel­sin­gin tar­vit­se­mat kuor­mat ovat niin val­ta­via, että lai­vat ovat käy­tän­nöl­li­sin vaihtoehto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juu­ri nyt pel­let­te­jä saa hyvin hal­val­la Kana­das­ta. Tilan­ne voi kui­ten­kin muuttua.

    Jep, Kes­kus­tan mär­kä uni, että kuur­moot­ta­mal­la Hel­sin­kiä saa­daan rahaa maa­kun­tiin on perus­ta­val­la taval­la vää­rä. Pel­le­tit tuo­daan Kana­das­ta ja pal­jon mai­nos­te­tut Suo­men bio­polt­toai­neet­kin ovat enim­mäk­seen tuon­ti­ta­va­raa ja palmuöljystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Rol­le: Jep, Kes­kus­tan mär­kä uni, että kuur­moot­ta­mal­la Hel­sin­kiä saa­daan rahaa maa­kun­tiin on perus­ta­val­la taval­la vää­rä. Pel­le­tit tuo­daan Kana­das­ta ja pal­jon mai­nos­te­tut Suo­men bio­polt­toai­neet­kin ovat enim­mäk­seen tuon­ti­ta­va­raa japalmuöljystä.

    Niin­pä. Sade­met­sät kokee kovia pal­mu­öl­jyn vuoksi.

    Aurin­ko­voi­ma, tuu­li­voi­ma, maa­läm­pö, ydin­voi­ma, syn­teet­ti­nen maakaasu…

    Bio­ener­gi­aa tus­kin kulu­te­taan 2030-luvul­le tultaessa.

    Maa­jus­seis­ta tulee toden­nä­köi­sim­min ener­gian­tuot­ta­jia. Heil­lä on maa­ta, johon pys­tyt­tää tuu­li­voi­ma­loi­ta ja aurinkovoimaloita. 

    Geo­ter­mi­nen läm­pö­kin voi onnis­tua Suo­mes­sa­kin. Läm­pöä tuol­la sisuk­sis­sa riittää.

    Mie­les­tä­ni met­säl­le on pal­jon arvok­kaam­pia käyttökohteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kaj Luuk­ko:
    Oli nyt pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta mikä hyvän­sä, niin kai­ke­ti pääs­tö­kat­to sen­tään pitää? Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on toi­sar­voi­nen asia, pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män aset­ta­ma pääs­tö­kat­to on tär­keäm­pi. Se yli pääs­töt eivät kasva.

    Täs­sä tuok­sin­nas­sa polii­ti­koil­ta ilmei­ses­ti on unoh­tu­nut pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­set pääs­töt jois­sa meil­lä on kan­sal­li­set vähen­nys­vel­voit­teet, pääs­tö­kau­pas­sa sitä ei ole. Mitä enem­mä bio­mas­saa käy­te­tään pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la, sen vähem­män sitä riit­tää pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulkopuolelle.

    Kaj Luu­kol­ta hyviä huo­mioi­ta. Tär­keä on muis­tut­taa pääs­tö­kau­pun ulko­puo­li­sis­ta pääs­töis­tä. Nii­hin tosi­aan­kin on ken­ties hel­pom­pi vai­kut­taa kuin pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­vaan. Sen sijaan oikein valit­tu bio­mas­sa pait­si riit­tää sen käyt­tö myös lisää bio­mas­saa. Hel­sin­gin hake­läm­pö — puo­les­ta tai vas­taan — on joka tapauk­ses­sa osa myös koko val­ta­kun­nan metsäpolitiikkaa.

    Hake­puun kor­juu­ta tue­taan val­tion varoin. Se ei kui­ten­kaan ole vain uusiu­tu­van pääs­töt­tö­män ener­gian tukea vaan myös ja ken­ties enem­män­kin tukea met­sän­hoi­dol­le eli teol­li­suus­puun kas­vat­ta­mi­sel­le. Met­sän hoi­don pul­lon­kau­la ovat olleet tai­mi­kon­hoi­don ja ensi­har­ven­nus­ten räs­tit, jot­ka alen­ta­vat puun kas­vua sii­tä, mikä oli­si mah­dol­lis­ta met­sä­va­ro­jen lisää­mi­sek­si. Tätä räs­tiä on hake­puu pie­nen­tä­nyt jo nyt mer­kit­tä­väs­ti. Moni met­sä­no­mis­ta­ja on saa­nut met­sän uudis­tusa­lan­sa kas­vu­kun­toon ilmai­sek­si, vaik­kei hak­kuu­tu­lo­ja ener­gia­puus­ta kovin pal­jon ker­ry. Aiem­min saman ohut­puu­val­tai­sen puus­ton har­ven­ta­mi­ses­ta ja maa­han kaa­ta­mi­ses­ta piti met­sä­no­mis­ta­jan mak­saa ja sik­si tär­keä osa met­sän­hoi­toa ei hou­ku­tel­lut. Hake­puun keräys­tä met­sän­hoi­to­mie­les­sä ovat kii­tet­tä­väs­ti mark­ki­noi­neet met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­set, kii­tos niille.

    On epäil­ty, että hal­ven­tu­neet aurin­ko­pa­nee­lit lisään­ty­vät ja ovat kysee­na­lais­ta­neet jopa ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­sen mie­lek­kyyt­tä. Suo­men oloi­hin aurin­ko­pa­nee­lei­hin ver­rat­ta­va edis­ty­sas­kel oli­si maa­ti­lo­jen ja mui­den pien­ten hake­läm­pö­lai­tos­ten yhtey­teen lii­tet­tä­vä säh­kön­tuo­tan­to. Nyt maa­ti­lat voi­vat hank­kia hake­läm­mi­tyk­sen lait­tei­neen yhte­nä paket­ti­na, joka tuo­daan auton laval­la maa­ti­lan pihaan, mis­sä tar­vit­see lait­taa vain vesi- ja säh­kö­lii­tän­nät kiin­ni. Tek­ni­ses­ti tus­kin on vai­ke­aa lait­taa samaan paket­tiin myös säh­köä tuot­ta­vat osat, ja kehit­tää niis­tä vien­ti­tuot­tei­ta. Esteen­nä lie­nee vain suu­ret ener­gian­tuot­ta­jat, jot­ka ovat pitä­neet huo­len, ettei säh­kön pien­tuot­ta­jat pää­se myy­mään säh­köään val­ta­kun­nan verk­koon ja sot­ke­maan tuot­tois­ta säh­kö­mo­no­po­lia. Monel­la isän­näl­lä olis aikaa ja innos­tus­ta sekä on hake­puun kor­juu­lait­teet vajaa­käy­tös­sä. Innos­tus hake­säh­köön voi­si syn­ty, kuten innos­tus nyt kas­vaa aurinkopaneeleihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Jyr­ki Pato­mä­ki: Esteen­nä lie­nee vain suu­ret ener­gian­tuot­ta­jat, jot­ka ovat pitä­neet huo­len, ettei säh­kön pien­tuot­ta­jat pää­se myy­mään säh­köään val­ta­kun­nan verk­koon ja sot­ke­maan tuot­tois­ta säh­kö­mo­no­po­lia. Monel­la isän­näl­lä olis aikaa ja innos­tus­ta sekä onha­ke­puun kor­juu­lait­teet vajaa­käy­tös­sä. Innos­tus hake­säh­köön voi­si syn­ty, kuten innos­tus nyt kas­vaa aurinkopaneeleihin.

    Tyy­pil­li­nen vää­rin­kä­si­tys ja aiem­min monien panee­li­kaup­piai­den etc. levit­tä­mä val­he. Pien­tuo­tan­to pää­see mark­ki­noil­le juu­ri sii­nä mis­sä suu­rem­pien­kin tuot­ta­jien tuo­tan­to, vähän helpomminkin.

    Jos hom­ma ei kan­na­ta, on paras kat­soa pei­liin eilä läh­teä mui­ta tai maa­il­man pahuut­ta syyttelemään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Nyt kun leik­kauk­sis­ta kitis­tään, niin Hel­sin­gin kau­pun­gin val­tuus­ton pitäi­si tar­koin miet­tiä sitä vaih­toeh­toa, että odo­te­taan vähän ja kat­so­taan saa­daan­ko pääs­tö­kaup­pa toimimaan.

    Val­tuus­ton kan­nat­tai­si poh­tia sitä, mitä kaik­kea hyö­dyl­lis­tä kau­pun­ki voi­si teh­dä 20 Meu­rol­la ja val­tio 60 Meu­rol­la vuo­des­sa sen sijaan, että kysei­set rahat huka­taan huo­nos­ti tehoa­viin toi­miin vähen­tää päästöjä. 

    Aika­tau­lua myö­häis­tä­mäl­lä talous­lu­vut toden­nä­köi­ses­ti para­ne­vat muun muas­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hinn­an­nousun seu­rauk­se­na. Hana­saa­ren vapaut­ta­mi­ses­ta asun­noil­le kui­ten­kin kan­nat­tai­si päät­tää nopeas­ti, vaik­ka toteu­tus vähän venyisikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kun kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­ta­kaan ei kan­na­ta enää raken­taa, edes­sä on säh­kö­pu­la. Jol­la­kin tavoin pitäi­si alkaa mak­saa myös kapa­si­tee­tin ole­mas­sao­los­ta, eikä vain energiasta.

    Jos tuo muo­dos­tui­si todel­li­sek­si eikä vain teo­reet­ti­sek­si ongel­mak­si, niin eikö oli­si odo­tet­ta­vis­sa, että säh­kön toi­mi­tus­var­muut­ta arvos­ta­vat (siis, että sitä saa ja “koh­tuul­li­seen” hin­taan) alkai­si­vat joko teke­mään pit­kän aika­vä­lin sopi­muk­sia tai osta­maan säh­kö­nos­to-oikeuk­sia — eli siis käy­tän­nös­sä mak­sa­maan sii­tä kapasiteetista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Ris­to: Jos tuo muo­dos­tui­si todel­li­sek­si eikä vain teo­reet­ti­sek­si ongel­mak­si, niin eikö oli­si odo­tet­ta­vis­sa, että säh­kön toi­mi­tus­var­muut­taar­vos­ta­vat (siis, että sitä saa ja “koh­tuul­li­seen” hin­taan) alkai­si­vat joko teke­mään pit­kän aika­vä­lin sopi­muk­sia tai osta­maan säh­kö­nos­to-oikeuk­sia – eli siis käy­tän­nös­sä mak­sa­maan sii­tä kapasiteetista?

    Säh­kön mark­ki­na­hin­nan vola­ti­li­tee­tin kas­vu aina­kin lisää eri­lais­ten joh­dan­nais­ten arvoa, joil­la voi suo­ja­ta omaa han­kin­nan ja tuo­tan­non salkkua.

    Näis­sä sopi­muk­sis­sa tapah­tuu sel­vi­tys rahal­la, joka kui­ten­kin tuot­taa saman talou­del­li­sen tulok­sen kuin fyy­si­sen toi­mi­tuk­sen myö­hem­pi arvot­ta­mi­nen markkinahintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Ris­to: Jos tuo muo­dos­tui­si todel­li­sek­si eikä vain teo­reet­ti­sek­si ongel­mak­si, niin eikö oli­si odo­tet­ta­vis­sa, että säh­kön toi­mi­tus­var­muut­taar­vos­ta­vat (siis, että sitä saa ja “koh­tuul­li­seen” hin­taan) alkai­si­vat joko teke­mään pit­kän aika­vä­lin sopi­muk­sia tai osta­maan säh­kö­nos­to-oikeuk­sia – eli siis käy­tän­nös­sä mak­sa­maan sii­tä kapasiteetista?

    Ei onnis­tu nykyi­sel­lään. Mites myyt eioo­ta sel­lai­sel­le, joka ei ole säh­kön­saan­ti­aan var­mis­ta­nut? Kau­pas­sa se on help­poa, kun tava­ra lop­puu niin sitä jae­taan vain ennak­ko­ti­laa­jil­le. Säh­kö tulee kum­min­kin töp­se­lis­tä eikä säh­köyh­tiö voi sam­mut­taa 30 asteen pak­ka­sil­la kenen­kään talos­ta sähköjä.

    Hom­maa pitäi­si var­maan joten­kin kehit­tää tuo­hon suun­taan. Kai säh­kön kuris­ta­mi­nen joten­kin onnis­tui­si? Ei aut­tai­si kuin tiput­taa sisä­läm­pö­ti­laa pak­ka­sil­la ja siir­tyä sääs­tä­mään, ellei ole tul­lut mak­sa­neek­si kapasiteetista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ris­to: Jos tuo muo­dos­tui­si todel­li­sek­si eikä vain teo­reet­ti­sek­si ongel­mak­si, niin eikö oli­si odo­tet­ta­vis­sa, että säh­kön toi­mi­tus­var­muut­taar­vos­ta­vat (siis, että sitä saa ja “koh­tuul­li­seen” hin­taan) alkai­si­vat joko teke­mään pit­kän aika­vä­lin sopi­muk­sia tai osta­maan säh­kö­nos­to-oikeuk­sia – eli siis käy­tän­nös­sä mak­sa­maan sii­tä kapasiteetista?

    Tuo­ta­han käy­tän­nös­sä sekä TVO:n että Fen­no­voi­man osak­kaat teke­vät. Toi­mi­tus­var­muus ja vakaa hin­ta on heil­le tär­keäm­pää kuin mah­dol­li­nen “hal­pa” hinta. 

    Sil­le, mik­si uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta ei sii­hen ole, on syynsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Käy­tän­nös­sä ainoas­taan Ete­lä­man­te­reen ja Grön­lan­nin jää­ti­köi­den sula­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä meren­pin­nan kor­keu­den kan­nal­ta, muut man­ner­jää­ti­köt ovat tila­vuu­del­taan näi­hin ver­rat­tu­na mer­ki­tyk­set­tö­miä. Ber­noul­lin lain mukaan meren­pin­ta ei nouse eikä las­ke meres­sä kel­lu­vien jää­vuor­ten tai meren­jäi­den sulamisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Sylt­ty: Kai säh­kön kuris­ta­mi­nen joten­kin onnistuisi?

    Eikö sula­ke ole jo aika kyp­sää teknologiaa?

    Noin muu­ten, jos hal­li­tus etsis­ke­lee sopi­via uusia vero­tus­koh­tei­ta, niin säh­kö­so­pi­muk­sil­le, joi­ta ei ole tun­ti­hin­noi­tel­tu säh­kön mark­ki­na­hin­nan mukaan voi­si lait­taa sen­tin parin veron per kWh vaik­ka heti. Ei tuol­lai­sen resurs­sin kiin­teä hin­noit­te­lu ole tätä päi­vää. (Man­ka­la-yhtiöi­den vero­va­pau­des­ta tämän suh­teen voi­daan keskustella)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Samu­li Rin­ne:
    Otan­pa nyt hiu­kan kan­taa alan tut­ki­ja­na, tosin vain omis­sa nimissäni.

    Bio­mas­saa (var­sin­kaan kes­tä­väs­ti tuo­tet­tua) ei ole kaik­kiin tar­pei­siin näh­den lähes­kään riit­tä­väs­ti, eikä sitä sik­si pitäi­si tuh­la­ta polt­ta­mal­la sitä suo­raan läm­mök­si. Mekaa­nis­ta ener­gi­aa tai kemial­li­sia jalos­tei­ta pitäi­si teh­dä samal­la, taval­la tai toisella. 

    Monis­sa, ehkä jopa useim­mis­sa niis­sä ske­naa­riois­sa, joi­ta minä ener­gia­tek­nii­kan lai­tok­sel­la Aal­to-yli­opis­tos­sa ja kol­le­gat meil­lä ja muu­al­la pyö­rit­te­le­vät, CHP-tuo­tan­to + läm­pö­akut + läm­pö­pum­put oli­si­vat edul­li­sin run­saas­ti käy­tet­tä­vis­sä ole­va kei­no hoi­taa uusiu­tu­van säh­kön­tuo­tan­non (tai ydin­voi­man) tar­vit­se­ma jous­ta­va säätövoima.

    Siis olet jon­kin päte­vyy­den omaa­va ener­gia-alan tut­ki­ja ja väi­tät, että ydin­voi­ma tar­vit­si­si sää­tö­voi­maa?? Mai­laa heti maa­nan­tai­na Stu­kin asian­tun­ti­joil­le ja kysy tai­ka­sa­no­ja load fol­lowing ja epr!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Juu­ri muu­tin spot-säh­kö­so­pi­muk­sen Hele­nis­tä toi­se kau­punk­ki. Ilmas­to­fo­bi­nen asia­kas­leh­ti ja itke­vät eukot, vaik­ka­kin kyl­lä ideo­lo­gi­ses­ta ilos­ta, eivät vetoa junt­tei­hin kuten minä. Tun­tis­pot­ti­so­pi­mus­ten tar­jon­ta on laa­jen­tu­nut vuo­den aika­na, suo­sit­te­len köy­hään talou­teen joka pik­kui­sen­kaan jak­saa siir­tää kulu­tus­taan pois sesonkiajasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Jokai­nen voi­ma­la on huol­to­tauol­la ja jokai­nen voi­ma­la voi vikaan­tua mil­loin tahan­sa, jol­loin tuo­tan­to loppuu. 

    Perus­voi­man lisäk­si tar­vi­taan sää­tö­te­hoa, joka on käy­tös­sä olles­saan ihan oman hin­tais­taan. Kol­la­jan ja Vuo­tok­sen logiik­ka on pit­käl­le sää­tö­te­hon lisää­mi­nen. Sama saa­tiin hal­vem­mal­la lisää­mäl­lä säh­kön siir­to­ka­pa­si­teet­tia Ruot­siin ja edel­leen Norjaan. 

    OL3 on kokon­sa vuok­si ongel­mal­li­sin, pal­jon tehoa voi kado­ta nopeas­ti. Fen­no­voi­ma on jos­sain mie­les­sä vara­voi­ma­la muil­le ydin­lai­tok­sil­le. Nel­jä yksik­köä on isom­pi ris­ki kuin kuusi. 

    Joke­ri hatus­sa ovat ener­gi­aa tuot­ta­vat sel­lu­teh­taat ja nii­den tule­vai­suus. Samal­la mark­ki­na kaik­kein eni­ten ener­gi­aa kulut­ta­vil­ta aloil­ta on kadon­nut, enää ei niin pal­joa teh­dä puu­hier­ret­tä, jos­sa tuk­kia raa­vi­taan kiveä vas­ten säh­kön voi­mal­la. Taa­juus­muun­ta­jat ovat roi­mas­ti vähen­tä­neet säh­kön käyttöä. 

    Arka aihe oli­si päi­vit­tää ener­gian­ku­lu­tuk­sen ennus­teet. Nii­den tulos kun herät­tää poliit­ti­sia into­hi­mo­ja vaik­ka tar­ve oli­si ihan asua­poh­jai­sel­le näke­myk­sel­le pää­tök­sen­teos­sa. Isot yri­tyk­set toki nii­tä teke­vät omaan päätöksentekoon. 

    Toi­vot­ta­vas­ti syn­tyy laa­du­kas ennus­te. Täs­sä on uusia kuvioi­ta niin tuo­tan­nos­sa, ver­kos­sa, säh­kö­mark­ki­nas­sa ja ener­gian kulu­tuk­ses­sa. Äly­käs säh­kö­verk­ko voi­si tuo­da pal­jon­kin uut­ta lii­ke­toi­min­taa maa­han ja vientiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Kaj Luuk­ko: Tuo­ta­han käy­tän­nös­sä sekä TVO:n että Fen­no­voi­man osak­kaat teke­vät. Toi­mi­tus­var­muus ja vakaa hin­ta on heil­le tär­keäm­pää kuin mah­dol­li­nen “hal­pa” hinta. 

    Sil­le, mik­si uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta ei sii­he­no­le, on syynsä.

    Omis­tus Man­ka­la-yhtiön tai ryh­män tuo­tan­toon ei sinän­sä takaa toi­mi­tus­var­muut­ta. Se takaa mah­dol­li­suu­den han­kin­nan tai tuo­tan­non suo­jaa­mi­seen tie­tys­sä mie­les­sä, jos­kin joh­dan­nai­sil­la voi saa­da aikaan saman tuot­to­ta­son salkun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Sylt­ty: Säh­kö tulee kum­min­kin töp­se­lis­tä eikä säh­köyh­tiö voi sam­mut­taa 30 asteen pak­ka­sil­la kenen­kään talos­ta sähköjä.

    Säh­kö tulee kyl­lä töp­se­lis­tä, mut­ta sel­lai­sia jake­lu­jär­jes­tel­miä oli jos­kus käy­tös­sä, että kulu­tus­pii­kin aika­na läm­mi­tys­säh­kön jake­lua voi­tiin rajoit­taa. Käy­tän­nös­sä läm­mi­tys­säh­kö saat­toi kat­ke­ta juu­ri­kin 30 asteen pakkasella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. tcrown:
    Noin muu­ten, jos hal­li­tus etsis­ke­lee sopi­via uusia vero­tus­koh­tei­ta, niin säh­kö­so­pi­muk­sil­le, joi­ta ei ole tun­ti­hin­noi­tel­tu säh­kön mark­ki­na­hin­nan mukaan voi­si lait­taa sen­tin parin veron per kWh vaik­ka heti.

    Mik­si? Onko kiin­teäs­tä hin­noit­te­lus­ta jota­kin hait­taa? Kun käyt­tää noin 28000kwh säh­kö vuo­des­sa halu­aa hin­nan ole­van ennus­tet­ta­vis­sa, var­sin­kin talvella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En minä­kään ymmär­rä, mik­si kiin­teä­hin­tai­sia sopi­muk­sia pitäi­si verot­taa. Mark­ki­nat hoi­ta­vat ne pois joka rta­pauk­ses­sa. Jos pörs­si­hin­ta ryh­tyy suu­res­ti vaihtelem,aan, kiin­teä­hin­tai­set sopi­muk­set hin­noi­tel­laan niin kal­liik­si, että jokai­nen jär­ke­vä siir­tyy tuntihinnoiteltuun.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Vil­le: Säh­kö tulee kyl­lä töp­se­lis­tä, mut­ta sel­lai­sia jake­lu­jär­jes­tel­miä oli jos­kus käy­tös­sä, että kulu­tus­pii­kin aika­na läm­mi­tys­säh­kön jake­lua voi­tiin rajoit­taa. Käy­tän­nös­sä läm­mi­tys­säh­kö saat­toi kat­ke­ta juu­ri­kin 30 asteen pakkasella.

    Kapa­si­teet­tion­gel­ma var­maan pois­tui­si osal­taan, jos säh­kön muka­na pitäi­si ostaa myös kapa­si­teet­ti. Eli jos ei ole mak­sa­nut sii­tä että 30 asteen pak­ka­sel­la tulee tuu­tin täy­del­tä tava­raa, niin sit­ten tomi­tet­ta­va säh­kö­te­ho vain tip­pui­si sii­hen mää­rään, jos­ta on mak­set­tu. Esi­mer­kik­si sai­si kes­ki­päi­väl­lä säh­köä esi­mer­kik­si vain 1 kW tehol­la, kun koko päi­vän tar­ve oli­si 100 kWh. Voi­si miet­tiä mitä lait­tei­ta pitää pääl­lä ja mitä sammuttaa. 

    Läm­mi­tys­tä kaik­kein kovim­mil­la pak­ka­sil­la on hyvin hal­pa ja help­po siir­tää mak­si­maa­li­ses­ti esi­mer­kik­si tak­kaan ja vie­lä kaa­su- ja öljy­pat­te­rei­hin. Ne eivät pal­joa mak­sa käy­tet­ty­nä lyhyi­tä aiko­ja, mut­ta niil­lä saa het­kel­li­ses­ti säh­kö­te­hon tar­vet­ta alas.

    Koko hom­mas­sa pitäi­si siis pääs­tä enem­män mark­ki­naeh­toi­suu­teen. Sama kos­kee myös voi­ma­lai­tok­sia. Kai­kil­le lai­tok­sil­le, jot­ka eivät kyke­ne toi­mit­ta­maan tehoa sil­loin kun sitä eni­ten tar­vi­taan, pitäi­si lät­käis­tä jon­kin­sort­ti­nen kapasiteettimaksu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Väi­te sii­tä että ydin­voi­mas­ta ei oli­si kuor­man­seu­ran­taan on sii­tä jän­nä että se on toi­saal­ta todel­la sit­keäs­sä ja toi­saal­ta mah­dol­li­sim­man help­po tode­ta vääräksi. 

    Esi­mer­kik­si ensim­mäi­nen osu­ma googlel­la haet­taes­sa nuclear load fol­lowing: https://www.oecd-nea.org/nea-news/2011/29–2/nea-news-29–2‑load-following‑e.pdf

    In fact, most of the cur­rent­ly ope­ra­ting NPPs were desig­ned to have strong manoeuv­ring capabilities”

    Talou­del­li­suus on eri asia mut­ta ei se monen rin­nak­kai­sen sys­tee­min­kään raken­ta­mi­nen ilmais­ta ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Tun­ne­tun lii­ke­mies Seder­hol­min isä kuu­luu aikoi­naan toi­mi­neen Ruot­sin kunin­kaan­lin­nan läm­mit­tä­jä­nä. Kun olen näh­nyt tuon lin­nan ja toi­saal­ta on lap­suu­den­ko­ke­mus­ta pie­nen talon kla­pi­läm­mi­tuk­ses­tä, niin kuvit­te­lin: Lak­kaa­ma­ton rekien vir­ta kul­jet­ti kla­pi­las­te­ja lin­nan vie­res­sä ole­vaan val­tai­saan kla­pi­ka­saan. Sadat läm­mit­tä­jät kan­toi­vat kal­pe­ja lin­nan uunei­hin. Heh takai­sin nii­hin aikoihin.
    Kyl­lä häm­mäs­tyin tuos­ta säh­kön tuo­tan­non lopet­ta­mi­ses­ta. Sen kun piti olla niin edul­lis­ta, hyö­ty­suh­de­kin 80% tai jotain sel­lais­ta. Sit­ten yhtäk­kiä ei ole­kaan. Onko täs­sä taas jotan “tar­koi­tus pyhit­tää kei­not” jut­tua, sel­lais­ta on näh­ty energia-asioissakin.
    Osmo kyl­lä tie­tää taus­tat, mut­ta ei ker­ro, lii­an kuu­ma peruna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Syyn olen ker­to­nut. Säh­kön hin­ta on niin hal­pa ja ennus­te­taan sel­lai­se­na pysy­vän, ettei mil­jar­din euron inves­toin­ti voi­ma­lai­tok­seen kan­na­ta, vaik­ka säh­köä pys­tyi­si­kin teke­mään 90 %:n hyöä­ty­suh­teel­la. Luon­to ei kiitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Pel­let­ti­tuo­tan­to Kemiin ja Ouluun. Puu­ta Ete­lä-Lapis­ta, Kai­nuus­ta, Poh­jan­maal­ta ja Poh­jois-Savos­ta Ouluun ja Kemiin 200 km säteel­tä. Siel­tä pel­le­tit lai­voil­la Helsinkiin.

    Näin toi­mi­mal­la ei tule rek­ka­ral­lia Hel­sin­kiin. Poh­joi­seen taas syn­tyy jon­kin ver­ran työ­paik­ko­ja ja tuloja.

    Tuol­la on myös met­sää hakat­ta­vak­si, mut­ta lisäk­si puu on hal­vem­paa, kuin ete­läs­sä. Lisäk­si löy­tyy myös val­tion met­sää, jota on hel­pom­pi ostaa.

    Ete­läs­sä tilan­ne on sel­lai­nen, että jos Hel­sin­ki ottaa ener­gian­sa sen alu­een met­sis­tä, niin muil­le toi­mi­joil­le ei jää puu­ta. Sil­loin puun hin­ta nousee ja se on suu­ri ongelma.

    Hel­sin­gin tar­vit­se­mat kuor­mat ovat niin val­ta­via, että lai­vat ovat käy­tän­nöl­li­sin vaihtoehto.

    Tosi äly­käs rat­kai­su tuo­da puu­ta Kemis­tä lai­val­la Hel­sin­kiin!!! Sitä tuo­daan ohi ran­ni­kon suur­ten hii­li­lai­tos­ten mukaan lukien Pie­tar­saa­ri, jos­sa Suo­men suu­rim­mal­la bio­voi­ma­lal­la ei ole varaa polt­taa suo­ma­lais­ta puu­ta. Samo­ten Rova­nie­mel­lä pol­te­taan hiil­tä, joten puun kuor­mis­sa voitaisiin
    vie­dä hiil­tä Rova­nie­mel­le ja vaik­ka Kuo­pioon ja Jyväs­ky­lään. Näin ne pääs­töt meil­lä vähe­ne­vät, kun jär­jen jät­ti­läi­set ovat vallassa!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Aslak: Tosi äly­käs rat­kai­su tuo­da puu­ta Kemis­tä lai­val­la Hel­sin­kiin!!! Sitä tuo­daan ohi ran­ni­kon suur­ten hii­li­lai­tos­ten mukaan lukien Pie­tar­saa­ri, jos­sa Suo­men suu­rim­mal­la bio­voi­ma­lal­la ei ole varaa polt­taa suo­ma­lais­ta puu­ta. Samo­ten Rova­nie­mel­lä pol­te­taan hiil­tä, joten puun kuor­mis­sa voitaisiin
    vie­dä hiil­tä Rova­nie­mel­le ja vaik­ka Kuo­pioon ja Jyväs­ky­lään. Näin ne pääs­töt meil­lä vähe­ne­vät, kun jär­jen jät­ti­läi­set ovat vallassa!!

    No eihän ran­ni­kol­la­kaan ikui­ses­ti hiil­tä pol­te­ta, var­sin­kin kun kivi­hii­les­tä on tar­koi­tus luo­pua 2020-luvul­la koko­naan. Tuk­hol­mal­la on muu­ten ollut omat pel­let-teh­das pohjois-Ruotsissa.

    Mitä sit­ten tulee pel­le­tin tuon­tiin Ame­ri­kois­ta asti, kan­nat­taa olla varo­vai­nen. Siel­lä (Bri­tish Colum­bia, Alber­ta, USA:n län­sio­sat) vuo­ris­to­ni­lu­ri nimi­nen tuho­hyön­tei­nen on tuhon­nut Suo­men ver­ran havu­met­siä. Emme todel­la­kaan kai­paa sel­lais­ta Suomeen.

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff13/ff134689.pdf

    Toi­vot­ta­vas­ti Hele­nin ahneus ei voi­ta Suo­men etua !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Aslak: Tosi äly­käs rat­kai­su tuo­da puu­ta Kemis­tä lai­val­la Hel­sin­kiin!!! Sitä tuo­daan ohi ran­ni­kon suur­ten hii­li­lai­tos­ten mukaan lukien Pie­tar­saa­ri, jos­sa Suo­men suu­rim­mal­la bio­voi­ma­lal­la ei ole varaa polt­taa suo­ma­lais­ta puu­ta. Samo­ten Rova­nie­mel­lä pol­te­taan hiil­tä, joten puun kuor­mis­sa voitaisiin
    vie­dä hiil­tä Rova­nie­mel­le ja vaik­ka Kuo­pioon ja Jyväs­ky­lään. Näin ne pääs­töt meil­lä vähe­ne­vät, kun jär­jen jät­ti­läi­set ovat vallassa!!

    Ei kyse ole pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä, vaan kul­je­tus­ten kannattavuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Mik­si ei raken­ne­ta ydin­voi­ma­laa Hel­sin­kiin. Lauh­de­ve­del­lä läm­mi­tet­täi­siin puo­li kau­pun­kia. Mik­si ei?

    mik­ko pau­nio:
    Over the last deca­de, glo­bal coal use grew by 968 mil­lion ton­nes of oil equi­va­lent. That is 4 times fas­ter than renewables, 2.8 times fas­ter than oil and 50 per cent fas­ter than gas (The Austra­lian 16.6.-15). Eli maa­il­mal­la hii­len­ku­lu­tus kas­voi kym­me­nes­sä vuo­des­sa noin 100 x Suo­men öljyn­ku­lu­tuk­sen tason ver­ran. Uusiu­tu­vien kas­vu on mität­tö­män pien­tä, kos­ka läh­tö­ta­so on ole­ma­ton. Voi­tai­siin herä­tä täs­tä vih­reäs­tä hor­rok­ses­ta ja luo­da Hel­sin­gil­le talout­ta tuhoa­mat­to­mat lin­jauk­set, jos­kin se edel­lyt­tää, että tuul­ta ei enää tuet­tai­si syöt­tö­ta­rif­fil­la. Voi­tai­siin edel­leen tukeu­tua hii­leen yhteis­tuo­tan­nos­sa tai tuo­da uuden Lovii­san ydin­voi­ma­lan läm­pö Hel­sin­kiin. Eikös nämä lun­dit ja muut vih­reät vii­saat ole meil­le toi­mit­ta­jien avus­tuk­sel­la ker­to­neet vii­me vuo­det, että vih­reä tek­niik­ka on jo hur­jan kehit­ty­nyt­tä. Sit­ten­hän se ei mitään tukea tarvitse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. JY: Mik­si? Onko kiin­teäs­tä hin­noit­te­lus­ta jota­kin hait­taa? Kun käyt­tää noin 28000kwh säh­kö vuo­des­sa halu­aa hin­nan ole­van ennus­tet­ta­vis­sa, var­sin­kin talvella.

    Ilman eri­tyi­siä syi­tä olet­taa muu­ta, aika usein kiin­teä hin­noit­te­lu aiheut­taa epä­op­ti­maa­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä mark­ki­noil­la. Toki tun­ti­so­pi­muk­sen pääl­le voi­si teh­dä jon­kin­lai­sia suo­jaus­so­pi­muk­sia, jot­ka kui­ten­kin edel­leen säi­lyt­täi­si­vät kan­nus­teet sää­tää säh­kön käyt­töä mark­ki­na­hin­nan mukaan. 

    Ja toki vero­tus­ky­sy­myk­sis­sä on aina se jat­ko kysy­mys, hait­taa­ko tämä vero enem­män kuin muut verot? Tuskin.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: En minä­kään ymmär­rä, mik­si kiin­teä­hin­tai­sia sopi­muk­sia pitäi­si verot­taa. Mark­ki­nat hoi­ta­vat ne pois joka rtapauksessa.

    Mik­si pitäi­si odot­taa mark­ki­noi­ta? On aika toden­nä­köis­tä, että tule­vai­suu­des­sa sto­kas­ti­sen tuo­tan­non osuus kas­vaa, ja sää­döl­le (sekä kulu­tuk­sen että tuo­tan­non puo­lel­la) tulee entis­tä enem­män kysyn­tää. Mik­si ei ohja­ta mark­ki­noi­ta entis­tä nopeam­min tuo­hon suun­taan, jol­loin tuli­si mark­ki­noil­le tar­vet­ta eri­lai­sil­le lait­teil­le ja pal­ve­luil­le jot­ka aut­ta­vat kulu­tuk­sen sää­dös­sä? Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joku saat­tai­si saa­da vie­tyä moi­sia ulko­mail­le­kin jos­kus tulevaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Sylt­ty: Kapa­si­teet­tion­gel­ma var­maan pois­tui­si osal­taan, jos säh­kön muka­na pitäi­si ostaa myös kapasiteetti.

    Kyl­lä kapa­si­tee­tin varauk­ses­ta jo nyt mak­se­taan, sil­lä perus­mak­sut mää­räy­ty­vät pää­su­lak­kei­den koon mukaan. Eri asia sit­ten, ovat­ko mak­sut oikeal­la tasolla.

    Muil­ta osin samaa mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Verk­ko­yh­tiöi­den kus­tan­nus­ra­ken­ne on vie­lä sel­lai­nen että häviö­säh­köä lukuu­not­ta­mat­ta suu­rin osa kus­tan­nuk­sis­ta on kiin­tei­tä. Sik­si siir­ron hin­noit­te­lun pitäi­si perus­tua vain tehoon eikä juu­ri ollen­kaan ener­gia­mää­rään. Muus­sa tapauk­ses­sa jot­kut sub­ven­toi­vat mui­den kulutusta.

    Säh­kön myy­jän kuu­kausi­mak­sut eivät ole oikeas­taan tehoon perus­tu­via vaan niil­lä kate­taan pal­ve­lun kiin­tei­tä kulu­ja. Myy­jäl­lä ei ole ver­kon kus­tan­nuk­sia vastuullaan.

    Mark­ki­na­hin­taan sido­tuis­sa sopi­muk­sis­sa ei vält­tä­mät­tä las­ku­te­ta asiak­kaal­ta tase­säh­kön kus­tan­nuk­sia eli sitä että ennus­te­vir­heen vuok­si jou­du­taan osta­maan säh­köä spo­tin ulko­puo­lel­ta tase­säh­kö­mark­ki­noil­ta. Nii­den hin­ta voi poi­ke­ta spot-markkinoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. On hyvä, että Hele­nin hal­li­tuk­sen pitää ottaa huo­mioon vain talou­del­li­set sei­kat ja että poliit­ti­set kan­na­no­tot jäte­tään kau­pun­gin eli­mil­le. Näin taa­taan se, että talou­del­li­set näkö­koh­dat tule­vat sel­vi­te­tyik­si kunnolla.

    Vas­ta sit­ten kun talous­asiat on ymmär­ret­ty, kan­nat­taa läh­teä miet­ti­mään, pitäi­si­kö talou­del­li­ses­ta opti­mis­ta poi­ke­ta joi­den­kin mui­den syi­den perusteella.

    Täs­sä tapauk­ses­sa edet­tiin hie­man nurin­ku­ri­ses­ti. Ensin val­tuus­to päät­ti uusiu­tu­van ener­gian tavoit­tees­ta ymmär­tä­mät­tä mitään hin­ta­la­pus­ta. Oikeam­paa oli­si ollut, että val­tuus­to oli­si aluk­si vain päät­tä­nyt sel­vi­tyk­sen pyytämisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Ener­gia­mark­ki­noil­la on kiel­tä­mät­tä aika mie­len­kiin­toi­nen tilan­ne. Suu­ria yksi­köi­tä ei kan­na­ta raken­taa, oli­vat ne sit­ten ydin­voi­maa tai mitä tahan­sa. Säh­kö on erit­täin hal­paa, eikä sen ase­maa oikein voi hor­jut­taa oikein mikään muu kuin val­ta­van pit­kä kui­vuus Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa. Se on äärim­mäi­sen epätodennäköistä.

    Muut­ta­vat­ko mark­ki­nat lopul­ta ener­gian­tuo­tan­non hajautetuksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Pörs­si­säh­kön suo­sion lisää­mi­sek­si (ja säh­kö­pu­lan vält­tä­mi­sek­si) oli­si perus­tel­tua kiin­nit­tää Suo­mi parem­min osak­si yhteis­poh­jois­mais­ta säh­kö­mark­ki­naa ja pur­kaa Venä­jä-riip­pu­vuus tuol­ta osin. Nyt käy hel­pos­ti niin että Venä­jän tuon­nin pudo­tes­sa nol­laan tai uusien sopi­mus­ten mah­dol­lis­ta­ma­na perä­ti muut­tues­sa vien­nik­si Suo­mi ja Bal­tia muo­dos­ta­vat oman mark­ki­na-alu­een­sa jos­sa kulut­ta­ja mak­saa Els­pot-säh­kös­tään yli tripla­hin­nan ruot­sa­lai­seen ja nor­ja­lai­seen ver­rat­tu­na. Tämä ei var­si­nai­ses­ti kan­nus­ta kulut­ta­jaa siir­ty­mään Els­pot-poh­jai­seen hinnoitteluun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Säh­kön huip­pu­ka­pa­si­tee­tin tar­peen hal­lin­taan on ole­mas­sa tek­nis-talou­del­li­nen ratkaisu.

    Tar­vi­taan hin­noit­te­lu­jär­jes­tel­mä, jos­sa on useam­pia teki­jöi­tä kuin nykyään.

    Seu­raa­vat teki­jät pitäi­si pel­kän kilowat­ti­tun­ti­hin­nan ohel­la pys­tyä lisää­mään hin­noit­te­luun taval­la tai toisella

    1) Kapa­si­teet­ti­mak­su, jos­sa osta­ja mak­saa tie­tys­tä maksimikapasiteetista.

    2) Tila­tun kapa­si­tee­tin ylit­tä­mi­ses­tä mak­se­taan mark­ki­noi­den mukai­nen kapa­si­tee­tin yli­tyk­sen tuntihinta.

    3) Tila­tun kapa­si­tee­tin alit­ta­mi­ses­ta mak­se­taan mark­ki­noi­den mukai­nen kapa­si­tee­tin ali­tuk­sen tuntihyvitys.

    Toki kau­nii­na kesä­päi­vä­nä kapa­si­tee­tin alit­ta­mi­ses­ta tus­kin saa mitään hyvi­tys­tä eikä ylit­tä­mis­tä­kään peri­tä oikeas­taan mitään, mut­ta jou­lu­aa­ton aat­to­na kin­kun­pais­toai­kaan kun koko maas­sa on 30 astet­ta pak­kas­ta kapa­si­tee­tin alit­ta­mi­sen hyvi­tys­hin­ta oli­si kova, samoin kuin ylityshinta. 

    Aikai­sem­min tuol­lai­nen dynaa­mi­nen hin­noit­te­lu on ollut lii­an vai­ke­aa toteut­taa, mut­ta nyky­tek­nii­kal­la se seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na oli­si mah­dol­lis­ta saa­da toimimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osa­keyh­tiön hal­li­tuk­sen roo­li: vaan ja ainoas­taan yhtiön talou­del­lis­ta paras­ta aja­tel­len. Näin ollen hal­li­tus ei voi­nut muo­dol­li­ses­ti ehdot­taa toi­men­pi­det­tä, joka hei­ken­tää yri­tyk­sen talout­ta puo­lel­la miljardilla

    Lail­li­nen uhkaus

    Usein osa­keyh­tiöis­sä toi­mi­via maal­lik­ko­jä­se­niä uhkail­laan lail­li­sil­la seu­rauk­sil­la, jos he eivät toi­mi esit­te­li­jän tah­don mukai­ses­ti. Monel­la edus­ta­jal­la tuos­sa vai­hees­sa menee vete­lät housui­hin ja he ovat val­miit äänes­tä­mään min­kä tahan­sa esi­tyk­sen puo­les­ta, kun­han vaan vält­ty­vät “lail­li­sil­ta seurauksilta”.

    Maal­lik­ko­jä­se­net ikään kuin ajat­te­le­vat toi­mi­van­sa ilman lail­lis­ta vas­tuu­ta, aina kun ovat samaa miel­tä “ylem­män” tahon kans­sa. Täl­le ilmiöl­le nyt ei voi mitään. Se on osa ihmisluontoa.

    Mene ja tie­dä onko sit­ten tilan­ne sama kun­nal­li­sis­sa lau­ta­kun­nis­sa: Esit­te­li­jä tuo pöy­däl­le asian ja sii­hen yhden ainoan “lail­li­sen” ratkaisun. 

    Itse kun­nal­li­sen lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja­na kiel­täi­sin esit­te­le­mäs­tä mitään asi­aa, johon on vain yksi lail­li­nen rat­kai­su. Esit­te­li­jä teh­köön rat­kai­sun oman vir­kan­sa nojal­la. Täl­lä taval­la saa­daan edes joku “lail­li­seen vas­tuuseen” teh­dys­tä pää­tök­ses­tä. Jos lau­ta­kun­ta päät­tää asias­ta, jos­sa sil­lä ei tosia­sial­li­ses­ti ole mitään pää­tös­val­taa, mer­kit­see se vain vir­ka­mie­hen vas­tuun pois­ta­mis­ta ja siir­tä­mis­tä “poliit­ti­seen avaruuteen”.

    Hal­li­tuk­sen jäse­nen vastuu

    Mikä sit­ten Soi­nin­vaa­ran vas­tuu oli­si ollut, jos oli­sit äänes­tä­nyt kan­nat­ta­ma­si vaih­toeh­don puo­les­ta? – Jos taas sinut oli valit­tu jos­tain muus­ta syys­tä kuin kan­nat­ta­ma­si aat­tei­den vuok­si, mikä tuo syy mah­toi olla? Ja pitäi­si­kö nuo syyt tuo­da avoi­mes­ti esil­le valit­taes­sa polii­tik­ko­ja kun­tayh­tiöi­den hallituksiin.

    a)
    Oli­si­ko Helen Oy lähet­tä­nyt sinul­le 500 mil­joo­nan las­kun vää­rin äänestämisestä?

    b)
    Oli­si­ko Helen Oy haas­ta­nut sinut oikeu­teen vää­rin äänes­tä­mi­ses­tä? – Jo pelk­kä uhkaus “lail­li­sis­ta seu­rauk­sis­ta” saa monen polii­ti­kon lah­keet tuti­se­maan. Vaik­ka jutun voit­tai­si kirk­kaas­ti, jul­ki­nen mai­ne menee ikui­sik­si ajoiksi.

    c)
    Oli­si­ko kau­pun­ki erot­ta­nut sinut hal­li­tuk­ses­ta ja valin­nut jees-mie­hen tilal­le. – Mik­si sinut sit­ten alun perin oli valit­tu tähän tehtävään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Vil­le: Säh­kö tulee kyl­lä töp­se­lis­tä, mut­ta sel­lai­sia jake­lu­jär­jes­tel­miä oli jos­kus käy­tös­sä, että kulu­tus­pii­kin aika­na läm­mi­tys­säh­kön jake­lua voi­tiin rajoit­taa. Käy­tän­nös­sä läm­mi­tys­säh­kö saat­toi kat­ke­ta juu­ri­kin 30 asteen pakkasella.

    Muu­ta­mia vuo­sia sit­ten teke­mie­ni havain­to­jen mukaan mökin talous­säh­kön jän­ni­te las­ki huip­pu­pak­ka­sil­la ja jos­kus muul­loin­kin usei­ta pro­sent­te­ja. En tie­dä, oli­ko se tar­koi­tuk­sel­lis­ta, vai pel­käs­tään suu­res­ta koko­nais­kuor­mas­ta joh­tu­vaa. Kos­ka teho~jännite^2, esim. läm­mi­tys­te­hot tuon alu­een lop­pu­käyt­tä­jil­lä las­ki­vat lähem­mäs 10%.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sulak­keesd­ta mak­se­taan verk­ko­yh­tiöl­le, ei voi­mayh­tiöl­le. Mak­su on säh­köyh­tey­des­tä, ei voi­ma­lai­tok­sen kapasiteetista.

    Tot­ta, mut­ta kulu­tus­huip­pu­jen aika­na pul­lon­kau­lo­ja esiin­tyy ymmär­tääk­se­ni nime­no­maan Suo­men jake­lu­ver­kois­sa ja sisäi­sis­sä ja rajat ylit­tä­vis­sä siir­to­ver­kois­sa, ei niin­kään säh­kön tuotannossa.

    Kulu­tus­huiip­pu­jen tasoit­ta­mis­ta voi­si hel­pos­ti edis­tää pakot­ta­mal­la myös pien­jän­ni­te­ta­rif­fien ener­gia­mak­sut täy­sin spot­hin­taisk­si ja sitoa myös pien­ku­lut­ta­ja­ta­rif­fien ener­gia­mak­sut esim. 80-pro­sent­ti­ses­ti spothintoihin.

    Löy­tyi­si nopeas­ti mark­ki­noi­ta säh­kön hin­taan älyk­kääs­ti rea­goi­vil­le vem­pe­leil­le. Raken­nuk­sis­sa on pal­jon läm­pö­ka­pa­si­teet­tia ja kou­lu­jen yms. homeon­gel­mat­kin voi­si­vat vähen­tyä, jos yöl­lä, siis hal­vim­man säh­kön aikaan, tuu­le­tus pis­tet­täi­siin täy­sil­le. Nyt­hän tuu­le­tus lai­te­taan sääs­tö­syis­tä koko yök­si minimiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Olen minä­kin ollut 35 vuot­ta vakuut­tu­nut säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuu­des­ta, ja toki uskon sii­hen yhä. 

    Dilem­ma­na on vain se, että ympä­ril­lä ole­va maa­il­ma on muut­tu­nut, ja muut­tuu koko ajan. Lisäk­si on päi­vän­sel­vää, että ener­gia­kään­ne on toteu­tet­ta­va nopeal­la aikavälillä. 

    Näin ollen olen­kin jou­tu­nut muut­ta­maan omaa aja­tus­mal­lia­ni huo­li­mat­ta kau­ko­läm­mön itses­tään­sel­vis­tä hyö­dyis­tä (säh­kö ja läm­pö samoil­la tulil­la, yhteis­tuo­tan­non hyö­ty, pääs­tö­jen puh­dis­tus­te­ho jne.). Tar­vi­taan pie­nem­piä yksi­köi­tä, moduu­leis­ta koos­tu­vaa ket­te­rää raken­net­ta. Voi­daan kokeil­la ja uusia jär­jes­tel­mää jne.

    Vaik­ka on tus­kal­lis­ta aja­tel­la säh­kön ja ener­gian yhteis­tuo­tan­non hyö­ty­jen sivuut­ta­mis­ta, luu­len että pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä rat­kai­su on kui­ten­kin hyvä ja kan­nat­ta­va. Ensim­mäi­set aske­leet mak­sa­vat, van­ho­jen aja­tus­mal­lien ja käsi­tys­ten hyl­kää­mi­nen on vai­ke­aa jne. Mut­ta kat­se on van­kas­ti eteenpäin. 

    Jos­pa nyt saa­daan myös ket­te­riä inno­vaa­tioi­ta, joil­la Hel­sin­ki todel­la­kin pait­si sel­vi­ää kui­vin jaloin, myös onnis­tuu hyö­dyn­tä­mään ratkaisujaan!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Ei säh­kön spot hin­nal­la pelaa­mal­la pal­joa älyyn inves­toi­da. Las­ke­kaa vaik­ka itse, pal­jon­ko voi sääs­tää. Esi­mer­kik­si edes suo­ras­sa säh­kö­löm­mi­tyk­ses­sä ajas­tet­ta­vat äly­ter­mos­taa­tit eivät mak­sa kos­kaan itse­ään takai­sin. Eli ei kan­na­ta hom­ma­ta edes äly­ter­mos­taat­te­ja, jot­ka las­ke­vat talon läm­pö­ti­laa piväl­lä kun ollaan töis­sä kos­ka hin­tae­ro tyh­mään ter­mos­taat­tiin on lii­an suu­ri. Tilan­ne muut­tuu vie­lä vähem­män kan­nat­ta­vak­si inves­toin­neil­le, jos talos­sa on muu kuin öljy tai sähkölämmitys.

    Lisäk­si läm­mi­tys­jär­jes­tel­muen sää­tä­mi­nen kel­lon mukaan on yleen­sä teh­ty niin vai­val­loi­sek­si, ettei juu­ri mak­sa vai­vaa. Sit­ten kun läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä tulee vakio­na kes­ki­te­tys­ti tie­to­ko­neoh­jat­tu­na ilman suu­rem­paa lisä­mak­sua, niin tilan­ne muuttuu.

    Käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­nen yöl­lä on kan­nat­ta­vaa, ei pal­jon muu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Sylt­ty:
    Käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­nen yöl­lä on kan­nat­ta­vaa, ei pal­jon muu. 

    Jos muis­tan oikein Tes­lan uut­ta akkuin­no­vaa­tio­ta mai­nos­tet­tiin juu­ri täl­lä mah­dol­li­suu­del­la. Inno­vaa­tio? On oikeas­taan aika ajoin har­mi, että kukaan ei ole kos­kaan kuul­lut Suomesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Läm­pi­män käyt­tö­ve­den ja mik­sei talon­kin läm­mit­tä­mi­nen kan­nat­taa aurin­ko­ke­räi­mil­lä, jot­ka mut­ta­vat aurin­gon läm­mön kuu­muu­dek­si. Seas­toi­da para­fii­ni­auk­kuun, joka käyt­tää hyväk­seen faa­si­muun­nos­ta. Kuu­tio­met­riä koh­den läm­pöä varas­toi­tuu se, mikä vesiak­kuun ja lisäk­si para­fii­niak­ku pysyy tasa­läm­pöi­se­nä, 60 cel­sius­ta, mikä on läm­min­tä käyt­tö­vet­töä aja­tel­len optimaalista

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Sylt­ty: Ei säh­kön spot hin­nal­la pelaa­mal­la pal­joa älyyn inves­toi­da. Las­ke­kaa vaik­ka itse, pal­jon­ko voi säästää.

    Ei kan­na­ta tui­jot­taa sul­jet­tu­jen jär­jes­tel­mien pos­ket­to­miin hin­ta­lap­pui­hin, tar­vit­ta­va rau­ta mak­saa kymp­pe­jä-sata­sia ja sof­ta ei mitään jos osaa hyö­dyn­tää avoi­men läh­de­koo­din jär­jes­tel­miä ja koo­da­ta mah­dol­li­ses­ti puut­tu­vat pali­kat itse.

    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta Suo­mes­sa oli­si erin­omai­sen tuot­ta­vaa panos­taa yhteen­so­pi­vien avoi­men läh­de­koo­din kiin­teis­tö­au­to­maa­tio-alus­to­jen (jatko)kehittämiseen ja tuot­teis­ta­mi­seen, val­mis­ta­jil­la ei ole yhteen­so­pi­vuu­teen int­res­siä, ja nykyi­sel­lä kehi­tys­ta­sol­la vaa­dit­ta­van nip­pe­lio­saa­mi­sen mää­rä on lop­pu­käyt­tä­jäl­le liikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Ei aurin­ko­ke­räi­miä kan­na­ta asen­taa, jos ei halua asen­taa nii­tä ekoi­lu- tai harrastusmielessä.

    Esi­mer­kik­si Moti­van www-sivu­jen hin­ta- ja kus­tann­nus­tie­to­jen mukaan takai­sin­mak­sua­jak­si tulee noin 16 vuot­ta. Ne pitäi­si koo­ta itse ato­meis­ta har­ras­tus­työ­nä, että kannattaisi.

    Sama jut­tu muu­ten hal­ko­lii­te­rin­kin kans­sa. Las­kes­ke­lin että jos talos­sa on ilma­läm­pö­pump­pu, hal­ko­lii­te­rin osta­mi­ses­sa ei ole min­kään­lais­ta talou­del­lis­ta jär­keä. Pal­jon jär­ke­väm­pää on vain hank­kia niin vähän pui­ta, että ne saa jem­mat­tua jon­ne­kin ilman lii­te­riä tai sit­ten unoh­taa koko puun käyt­tö lämm­mi­tyk­ses­sä. Ja vaik­ka läm­mit­täi­si pel­käl­lä säh­köl­lä, hal­ko­lii­te­rin takai­sin­mak­sua­jak­si muo­dos­tui­si sil­ti­kin hel­pos­ti vii­si vuot­ta ole­tuk­sel­la, että pui­ta ei ilman lii­te­riä pys­ty säi­lyt­tä­mään ainut­ta­kaan kuutiota. 

    Kyl­lä puu­lämm­mi­tyk­ses­sä on niin pal­jo työ­tä, että min­kä tahan­sa inves­toin­nin takai­sin­mak­sua­jan pitäi­si olla vähemm­män kuin vii­si vuotta.

    Nimi­mer­kil­lä “aamuin illoin tulet tak­kaan, hohhoijjakkaa”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hal­ko­läm­mi­tys­tä on kyl­lä aika vai­kea suo­si­tel­la myös­kään ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä muu­al­la­kuin todel­li­sel­la haja-asu­tusa­lu­eel­la. Kun kau­pun­git läm­mi­tet­tiin kok­sil­la, ilman­saas­teet las­ki­vat elin­aja­no­do­tet­ta vuo­sil­la. Kok­si kui­ten­kin paloi pal­jon hal­ko­ja puhtaammin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hal­ko­läm­mi­tys­tä on kyl­lä aika vai­kea suo­si­tel­la myös­kään ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä muu­al­la­kuin todel­li­sel­la haja-asutusalueella… 

    Uskon tule­vai­suu­den aina­kin uusil­la pien­ta­loa­lueil­la ole­van hajau­tet­tu­jen jär­jes­tel­mien. Sii­nä mie­les­sä mm. kau­ko­läm­pö on van­hen­tu­nut­ta tek­niik­kaa, ettei sitä kan­na­ta laa­jen­taa ruu­tu­kaa­va-aluei­den ulkopuolelle.

    Hal­ko­läm­miys oli­si kui­ten­kin hyvä kak­kos­vaih­toeh­to Hel­sin­gis­sä, kun kau­ko­läm­pöön perus­tu­va kes­kus­ta-alu­een läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäm­me on lii­an haa­voit­tu­vai­nen. Hor­mi­va­raus­ten teko uusiin taloi­hin ei mak­sa mitään ja van­hois­sa talois­sa­han nuo on jo olemassa.

    Toi­saal­ta nyky­ai­kai­set uuni­ta ja puu­hel­lat pollt­ta­vat pal­jon puh­taam­min, kuin 40-luvul­la, jol­loin Hel­sin­kiä vii­mek­si läm­mi­tet­tiin vain puul­la. Joten ehkä jäl­leen ker­ran pel­kääm­me turhaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. spot­tu:
    Pörs­si­säh­kön suo­sion lisää­mi­sek­si (ja säh­kö­pu­lan vält­tä­mi­sek­si) oli­si perus­tel­tua kiin­nit­tää Suo­mi parem­min osak­si yhteis­poh­jois­mais­ta säh­kö­mark­ki­naa ja pur­kaa Venä­jä-riip­pu­vuus tuol­ta osin. Nyt käy hel­pos­ti niin että Venä­jän tuon­nin pudo­tes­sa nol­laan tai uusien sopi­mus­ten mah­dol­lis­ta­ma­na perä­ti muut­tues­sa vien­nik­si Suo­mi ja Bal­tia muo­dos­ta­vat oman mark­ki­na-alu­een­sa jos­sa­ku­lut­ta­ja mak­saa Els­pot-säh­kös­tään yli tripla­hin­nan ruot­sa­lai­seen ja nor­ja­lai­seen ver­rat­tu­na. Tämä ei var­si­nai­ses­ti kan­nus­ta kulut­ta­jaa siir­ty­mään Els­pot-poh­jai­seen hinnoitteluun.

    Meil­lä ei ole mitään Venä­jä-sidon­taa. Äsket­täin yksi nel­jäs­tä AC-DC-AC ‑muut­ta­jas­ta Suo­men ja Venä­jän välil­lä muu­tet­tiin kak­si­suun­tai­sek­si, mut­ta yksi nel­jäs­osa 1400 MW:sta ei kesää tee. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­men säh­kön tuon­nis­ta tulee Nord­pool-mais­ta. Tilas­ton ovat Nord­poo­lin ja Fingri­din sivuil­la. Siel­tä löy­dät myös tie­dot ole­mas­sao­le­vis­ta Nord­poo­lin markkina-alueista. 

    Kulut­ta­jaa, aina­kin minua, kan­nus­ti siir­ty­mään Tun­tis­pot-hin­noit­te­luun se, että pie­nel­lä vai­val­la ja hin­nan seu­raa­mi­sel­la (pai­vän tun­ti­hin­nat tule­vat mm äly­pu­he­li­mel­le ed. päi­vän illal­la) saa aikaan ihan oikei­ta säästöjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.