Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kia uudis­te­taan raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sien hel­pot­ta­mi­sek­si: lyhen­ne­tään pää­tös­pro­ses­sia muun ohel­la vali­tus­me­net­te­ly­jä muut­ta­mal­la, hel­po­te­taan haja-asu­tusa­luei­den raken­ta­mis­ta muun muas­sa suun­nit­te­lu­tar­vea­lue­sään­nös­töä lie­ven­tä­mäl­lä, siir­re­tään pää­tös­val­taa poik­kea­mis­ti­lan­teis­sa ELY-kes­kuk­sil­ta kun­nil­le ja yhdis­te­tään han­ke­kaa­voi­tus ja YVA-menettely.

Voi­si­ko vali­tus­ten käsit­te­ly­ajoil­le lait­taa jon­kin mää­rä­ajan? Miten voi men­nä vuo­si sen totea­mi­seen, ettei valit­ta­jal­la ole vali­tusoi­keut­ta? Jar­ru­tus­va­li­tuk­set lop­pui­si­vat, jos ilmi­sel­vis­sä tapauk­sis­sa pää­tös tuli­si viikossa.

Ensin piti mureh­tia tyh­jil­leen jää­viä asun­to­ja haja-asu­tusa­lueil­la ja sit­ten mie­ti­tään, miten haja-asu­tusa­lueil­le voi­si raken­taa lisää.

Kun­nat teh­kööt kuten halua­vat, kun­han vas­taa­vat itse seu­rauk­sis­ta eivät­kä tule man­ku­maan rahaa kou­lu­kul­je­tuk­siin ja van­hus­ten koti­hoi­don koh­tuut­to­miin kus­tan­nuk­siin, pai­kal­lis­tei­hin ja muu­hun sel­lai­seen, mitä haja-asu­tus mer­kit­see. Joka päät­tää, se maksaa.

Val­ta­kun­nal­lis­ten aluei­den­käyt­tö­ta­voit­tei­den ohjaus­val­taa sel­ven­ne­tään kun­tien maan­käyt­tö­val­lan ja ‑vas­tuun lisää­mi­sek­si. ELY-kes­kus­ten roo­li kaa­voi­tus- ja raken­ta­mi­s­asiois­sa muu­te­taan kon­sul­toi­vak­si. ELY-kes­kus­ten vali­tusoi­keut­ta kaa­va­pää­tök­sis­tä rajoi­te­taan. Maa­kun­ta­kaa­vo­jen ja kun­tien yhteis­ten yleis­kaa­vo­jen vah­vis­tus­me­net­te­lys­tä ympä­ris­tö­mi­nis­te­riös­sä luo­vu­taan. Ran­ta­ra­ken­ta­mi­sen poik­kea­mis­pää­tök­set siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan kuntiin.

ELY-kes­kus­ten vali­tusoi­keus on herät­tä­nyt kun­nis­sa rai­voa, kos­ka vali­tus­mah­dol­li­suut­ta on käy­tet­ty aika hep­poi­sin perus­tein, mut­ta nyt voi­daan jou­tua ojas­ta allik­koon. Mik­si kun­nat yli­pään­sä vai­vau­tui­si­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­sel­väs­ti lait­to­mis­ta pää­tök­sis­tä ei sai­si valittaa?

Joit­ten­kin kun­tien pää­tök­sen­te­ko­ta­vat ovat sel­lai­sia, että pää­tös­val­lan siir­tä­mi­nen kun­tiin peruut­ta­mat­to­mas­ti voi joh­taa Suo­men putoa­mi­seen mon­ta pykä­lää vähi­ten kor­rup­toi­tu­nei­den mai­den luettelossa.

Viran­omais­kä­sit­te­lyl­le ase­te­taan kaa­voi­tus­pro­ses­sis­sa, mukaan lukien YVA, sito­vat käsittelyajat.

Hyvä!

Ruot­sis­sa on myös tuo­miois­tu­mil­la, aina­kin mark­ki­na­tuo­miois­tui­mel­la, sito­vat käsit­te­ly­ajat, jot­ka ovat mur­to-osa Suo­men käsit­te­ly­ajois­ta. (Pää­tös tul­ta­va kuu­kau­des­sa valituksesta.)

Kai­kis­sa raken­ta­mis- ja ympä­ris­tö­asiois­sa siir­ry­tään menet­te­lyyn, jos­sa vali­tusoi­keus Kor­keim­paan hal­lin­to-oikeu­teen edel­lyt­tää ensin vali­tus­lu­van saa­mis­ta. Vali­tus­lu­pa­pää­tök­sen saa­mi­sel­le ase­te­taan sito­va mää­rä­ai­ka. Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lu­pa­pää­tös­ten vali­tus­ta­paus­ten oikeu­den­käyn­ti­mak­su­ja koro­te­taan. Sel­vi­te­tään siir­ty­mi­nen kaa­voi­tus­asiois­sa kun­nal­lis­va­li­tuk­ses­ta hallintovalitukseen.

Joku juri­di­sen kou­lu­tuk­sen saa­nut voi arvioi­da sitä, mitä siir­ty­mi­nen yhteen tasoon oikeu­den­käyn­nis­sä tar­koit­taa. Kor­keim­paan oikeu­teen tar­vi­taan vali­tus­lu­pa, mut­ta sitä ennen on ollut kärä­jä­oi­keu­den ja hovioi­keu­den käsit­te­ly. Ymmär­rän kyl­lä, mis­tä tar­pees­ta tämä aja­tus kumpuaa.

Kun­tien tulee kaa­voi­tuk­sel­la ja tont­tien luo­vu­tuk­sel­la edis­tää teho­kas­ta kil­pai­lua asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa kaa­voit­ta­mal­la tont­te­ja riit­tä­väs­ti eri­lai­sil­le raken­nus­tyy­peil­le (pien­ta­lot, rivi­ta­lot, ker­ros­ta­lot, pien­ker­ros- talot).

Jos Hel­sin­ki tar­joai­si raken­net­ta­vak­si vaik­ka vii­sin­ker­tai­sen mää­rän tont­te­ja, ne kaik­ki myös raken­net­tai­siin eikä siis oli­si kaa­voi­tet­tu riit­tä­väs­ti. Jokai­nen uusi asu­kas mer­kit­si­si noin 30 000 euron inves­toin­ti­ku­lu­ja, 30 000 uut­ta asu­kas­ta mak­sai­si mil­jar­din. Kau­pun­gin talous ei tätä kestäisi.

Asun­to­tuo­tan­nos­sa täy­sin esteet­tö­mik­si asun­noik­si edel­ly­te­tään raken­ta­maan vain tiet­ty osuus uudis­koh­teen asunnoista.

Olen­nais­ta on, mitä tar­koit­taa täy­sin. Täs­sä on ollut yli­lyön­te­jä, mut­ta asun­to­kan­nas­ta on nyt niin pie­ni osuus esteet­tö­miä, että uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa nii­tä pitäi­si olla aika pal­jon. Van­hus­ten kun pitäi­si kui­ten­kin voi­da asua koto­naan. Jokais­ta pien­tä yksiö­tä ei kui­ten­kaan ehkä pitäi­si vaa­tia esteet­tö­mäk­si, kos­ka se vie koh­tuut­to­man pal­jon tilaa.

Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si luo­daan alu­eel­lis­ten poik­keus­lu­pien menetelmä.

Meil­lä päin puhu­taan poik­kea­mis­lu­vis­ta. Eikö täl­lai­nen muka ole ole­mas­sa? Esi­mer­kik­si ullakkorakentamisessa?

Suju­voi­te­taan asun­to-osa­keyh­tiön pää­tök­sen­te­koa peruskorjaus‑, esteet­tö­myys- ja täydennysrakentamisessa.

Tär­kein­tä oli­si pääs­tä yksi­mie­li­syys­vaa­ti­muk­sis­ta esi­mer­kik­si, jos perus­kor­jaa­mi­sen sijas­ta pide­tään jär­ke­väm­pä­nä pur­kaa van­ha ja raken­taa tilal­le kol­me uutta.

Raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sia ja täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta suju­voi­te­taan otta­mal­la käyt­töön keven­net­ty kaavamenettely.

Meil­lä nämä eivät aina mene lau­ta­kun­taa pidem­mäl­le. Miten sitä sii­tä vie­lä kevennetään?

 Edis­te­tään raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mis­ta toi­mis­to- ja lii­ke­ti­lois­ta asun­noik­si. Raken­nuk­sen kor­jaa­mi­nen, käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mi­nen tai perus­pa­ran­ta­mi­nen ei lau­kai­se uudis­ra­ken­ta­mis­ta­soi­sia vel­voit­tei­ta esi­mer­kik­si esteet­tö­myys- ja äänie­ris­tys­vaa­ti­mus­ten osal­ta. Ener­gia­te­hok­kuus­vaa­ti­mus­ten osal- ta ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vin mukai­ses­sa sään­te­lys­sä on hyö­dyn­net­tä­vä kaik­ki direk­tii­vin sal­li­mat jous­tot ja poik­keus­mah­dol­li­suu­det. Kau­pan laa­tu­luo­ki­tuk­ses­ta kaa­voi­tuk­ses­sa luo­vu­taan. Suu­ryk­sik­kö­sään­te­lyä keven­ne­tään kes­kus­ta­toi­min­to­jen alueella.

Ei täs­sä ole ongel­ma­na äänie­ri­tys enkä näe hyväk­si teh­dä mitään ener­gia­syöp­pö­jä hara­kan­pe­siä. Todel­li­nen ongel­ma on pysä­köin­ti. Jos talon alle pitää lait­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja a’ 50 000 €/kpl yksi sataa ker­ros­ne­liö­tä koh­den, nos­taa tämä asuin­ne­liön hin­taa 600 eurolla.

Pitäi­si mää­ri­tel­lä, mitä tar­koi­te­taan kes­kus­ta­toi­min­to­jen alu­eel­la, sil­lä yrit­ti­hän Sipoo kaa­voit­taa sel­lai­sen kes­kel­le ei mitään. Vaik­ka­pa edes 10 000 asu­kas­ta tai työ­paik­kaa kilo­met­rin säteellä?

Se, ettei teh­täi­si eroa tilaa vie­vän kau­pan ja jät­ti­mäi­sen ruo­ka­kau­pan välil­lä avaa tien pel­to­mar­ke­teil­le. Vaa­ral­li­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­dias­sa halu­taan tuho­ta kau­pun­kien elin­voi­mai­suus tap­pa­mal­la nii­den kes­kus­tat, mitä me tääl­lä puna­vih­reäs­sä kuplas­sa olem­me hei­tä neu­vo­maan. Täl­lä taa­taan se, ettei Suo­mes­sa koh­ta ole mui­ta menes­ty­viä kau­pun­ke­ja kuin Helsinki.

 Kaa­voi­tus- ja raken­nus­suo­je­lu­lain­sää­dän­töä muu­te­taan siten, että suo­je­lul­la ei este­tä asuin­ra­ken­nus­ten esteet­tö­myy­den pois­ta­mis­ta, esi­mer­kik­si his­sien jälkiasentamista.

Hmm. Kuka kepu­lai­sis­ta asuu Kruununhaassa?

Raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia haja-asu­tusa­lueil­la lisä­tään mm. siten, että yleis­kaa­va voi­si nykyis­tä laa­jem­min toi­mia raken­ta­mi­sen perus­tee­na. Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mis­ta pysy­vään asuin­käyt­töön joustavoitetaan.

Jos minä muu­tan asu­maan pysy­väs­ti kalas­tus­ma­jaa­ni ulko­luo­dol­la, on vähän koh­tuu­ton­ta vaa­tia minul­ta kun­taa kul­jet­ta­maan lap­set keli­rik­koai­ka­na heli­kop­te­ril­le kou­luun. Eikö kom­pro­mis­si­na voi­si olla kah­den­lai­sia asun­to­ja, sel­lai­sia, joil­la on täy­det oikeu­det ja sel­lai­set, joil­la on kesä­mö­kin oikeu­det, vaik­ka niis­sä asu­taan pysy­väs­ti. Jäl­kim­mäi­sis­sä ei oli­si oikeut­ta kou­lu­kul­je­tuk­siin, koti­pal­ve­lui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piik­kiin. Oli­si­han se parem­pi kuin kiel­tää vaki­tui­nen asu­mi­nen koko­naan. Jos minä raken­nan itsel­le­ni asun­non ulko­luo­dol­le, on vähän koh­tuu­ton­ta vaa­tia kun­taa kul­jet­ta­maan lap­set keli­rik­koai­ka­na heli­kop­te­ril­le kouluun.

 Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kiin luo­daan edel­ly­tyk­set nykyis­tä sel­väs­ti laa­jem­mil­le mah­dol­li­suuk­sil­le pie­ni- muo­toi­seen piha­ra­ken­ta­mi­seen ja eri­lais­ten toi­men­pi­tei­den kuten aurin­ko­pa­nee­lien ja maa­läm­pö­pump­pu­jen toteut­ta­mi­sek­si ilmoitusmenettelyllä.

Hyvä!

Tosin kau­pun­ki­mai­sil­la alueil­la (e>2) maa­läm­pö­pum­pun on kyl­lä jo naa­pu­ri­suh­tei­den vuok­si olta­va luvan­va­rai­nen, kos­ka maa jää­tyi­si, mut­ta se on kai sel­vä kaikille.

 Edel­lä pää­tet­ty­jen lisäk­si käyn­nis­te­tään kär­ki­hank­kee­na val­tion ja kun­tien raken­ta­mi­sen nor­mi­tal­koot mui­den kus­tan­nus­ten ja byro­kra­tian keven­tä­mi­sek­si, esi­mer­kik­si väes­tön­suo­jien ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen osalta.

Huraa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

47 vastausta artikkeliin “Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta”

  1. Taas vää­rin sammutettu! 

    Mik­sei noi­ta paran­nuk­sia teh­ty vii­me vaa­li­kau­del­la, niin oli­si sam­miu­tet­tu oikein?

  2. Sel­vi­te­tään siir­ty­mi­nen kaa­voi­tus­asiois­sa kun­nal­lis­va­li­tuk­ses­ta hallintovalitukseen.”

    Tämä on dyna­miit­tia! Vali­tusoi­keu­den omaa­vien hen­ki­löi­den pii­ri kaven­tui­si radikaalisti.

  3. Vaa­ral­li­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­dias­sa halu­taan tuho­ta kau­pun­kien elin­voi­mai­suus tap­pa­mal­la nii­den keskustat

    Ne on kyl­lä jo tapet­tu eräi­tä aiko­ja sit­ten K- ja S‑joukkueiden johdolla.

  4. Nuo nor­mi­tal­koot kun näki­si! Vali­tet­ta­vas­ti minul­ta on men­nyt usko nor­mien purkamiseen.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että kun­tien kaa­voi­tus­mo­no­po­li on ongel­ma. Samal­la kun pois­te­taan vali­tus­lu­pa, mikä on hyvä asia, pitää puut­tua myös kun­tein mono­po­liin, joka mah­dol­lis­taa väärinkäytökset.

    Itse en usko tuo­hon 30 000 € kus­tan­nuk­siin uudes­ta asuk­kaas­ta. Kyse­hän on pel­kän infran raken­ta­mi­ses­ta ja sekin vain johon­kin mää­ri­tel­tyyn raja­pin­taa. Sitä­pait­si liit­ty­mä­mak­sut kai­ke­ti kat­ta­vat infran raken­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kulut, vai onko ne las­ket­tu väärin?

    1. Uusia asuk­kai­ta var­ten pitää raken­taa tiet, ratik­ka­verk­ko, kou­lut, sai­raa­lat, ter­veys­kes­kuset päi­vä­ko­dit, kir­jas­tot säh­kö­verk­ko, kau­ko­läm­pö ja vaik­ka mitä.
      Uuden asuk­kaan hin­nan voi las­kea otta­mal­la jon­kin kes­ki­ko­koi­sen kau­pun­gin ja kat­soa, kuin­ka pal­jon sil­lä on tasees­saan kun­nan omis­ta­maa infraa infraa ja raken­nus­kan­taa ja jakaa se asu­kas­lu­vul­la. Täs­tä tulee tosin alaes­ti­maat­ti, kos­ka kun­nat eivät pidä tasei­taan jälleenhankintahinnoissa.

  5. Mik­si kun­nat yli­pään­sä vai­vau­tui­si­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­sel­väs­ti lait­to­mis­ta pää­tök­sis­tä ei sai­si valittaa?”

    Eli mikä muuttuu?

    Kun­ta tekee mitä kun­nan huvit­taa teh­dä. Sain itse esi­mer­kik­si erit­täin kum­mal­li­sen pysä­köin­ti­sa­kon. Val­tin asias­ta, vaik­ka ajat­te­lin sen ole­van tur­haa. Kun­ta vas­ta­si eri­koi­sel­la taval­la. He oli­vat otta­neet kuvan todis­teek­si tapahtuneesta. 

    Olin hie­man ihmeis­sä­ni täs­tä kuvas­ta. Se osoit­ti sel­keäs­ti, että mitään vir­het­tä ei ollut tapah­tu­nut. Lai­toin kuvan hal­lin­to-oikeu­del­le ja kir­joi­tin sii­hen, että se on muu­ten pysä­köin­nin­val­von­nan otta­ma kuva eikä minun lavas­ta­ma. Pää­tös tuli, kuten ole­tet­ta­vaa ja kau­pun­ki tuo­mit­tiin maksamaan.

    Mut­ta kau­pun­ki ei mak­sa. Ei mak­sa, vaik­ka mikä oli­si. Useam­man ker­ran yri­tin periä, mut­ta mitään mah­dol­li­suut­ta saa­da raho­ja ei ole. Hie­man ärsyt­ti mak­saa seu­raa­va park­ki­sak­ko, kun edel­li­ses­tä­kään ei ole saa­nut raho­ja, mut­ta kun­ta länt­tää kah­des­sa vii­kos­sa sum­man tuplak­si ja perii sen kol­min­ker­tai­se­na väki­sin, jos ei mak­sa. Ja toi­sin­päin mitään koro­tuk­sia tai kor­koa ei tie­ten­kään kos­kaan voi edes vaatia.

  6. Olen samaa miel­tä, että täl­lä pel­to­mar­ket­ti­po­li­tii­kal­la luo­daan Hel­sin­gin viih­ty­vyyt­tä, niin irvok­kaal­ta kuin se kuu­los­taa­kin. Se pitäi­si kään­tää vih­reäk­si eduk­si. Pitäi­si siis avoi­mes­ti ylis­tää täl­lais­ta poli­tiik­kaa. Ja mik­si­kö? Ode sen tote­si: se tuho­aa maa­seu­dun elin­kei­noe­lä­män. Mut­ta on toi­nen­kin syy ja se on uuden pää­mi­nis­te­rin aja­ma digi­ta­li­saa­tio. Digi­ta­li­saa­tio­ta kehit­tä­mäl­lä me pian vih­doin ostam­me ruo­kam­me inter­ne­tis­tä ja näis­tä auto­mar­ke­teis­ta tulee pelk­kiä logistiikkakeskuksia.

  7. kun sote-lää­ni mak­saa hoi­don ja mat­kat, kun­ta hajaut­taa ikäih­mi­set mökeil­le… Koti­sai­raan­hoi­to autoi­lee enem­män kuin hoitaa.
    Suo­raan Kepun lin­jauk­sia. ei oikein tun­ne­ta todellisuutta.

    vali­tus­pro­ses­si estä­mi­nen on outoa kun ensi­ki­kään ei asuk­kai­ta tai ketään kuul­la tai jos kuul­laan ei piitata.

  8. luvas­sa idea­park­ke­ja vih­tiin ja mui­hin sopi­mat­to­miin paik­koi­hin. Aika kivas­ti tuho­aa lii­ken­ne­po­li­tii­kan ja kes­kus­tat kun­nis­ta. Jat­ko­käyt­tö kirp­pu­to­rei­na, kun väes­tö vähe­nee ja osto­voi­ma pienenee.

  9. kun­nan päät­tä­jien kans­sa on syy­tä olla kave­ri ja puo­lu­een uskol­li­nen jäsen: rna­ta­kaa­vaa saa sit­ten suh­teil­la. Nopein saa raken­taa. Aiem­min jotain koh­tuut­to­muuk­sia ja ihan omavl­tai­suuk­sia saa­tiin suit­sit­tua, ei enää jatkossa.

    Aiem­min yri­tet­tiin suo­jel­la luon­toar­vo­ja sisäl­tä­viä paik­ko­ja, jat­kos­sa vain nykyi­siä val­tion omis­ta­mia soi­ta ja met­siä. Ehkä sel­lai­nen käsi­te kuin luon­toar­vo ei oiken mene jakeluun.

    Pal­jon on kaik­kea pie­nel­lä pårän­til­lä ole­vaa uju­tet­tu­na mukaan. Ei ole kyse sääs­tös­tä vaan sel­lais­ta sanoi­sin­ko POLITIIKASTA, jota todel­la halu­taan ajaa. 

    Osal­la enti­sen Kokoo­muk­sen lin­jal­la olleis­ta lie­nee ihmet­te­le­mis­tä. Kat­so­kaa­pa muu­ten vie­lä ohjel­man digi-stra­te­gia. Ei ihme, että Viro ajaa ohi ja Ruot­si meni jo.

  10. Ensin piti mureh­tia tyh­jil­leen jää­viä asun­to­ja haja-asu­tusa­lueil­la ja sit­ten mie­ti­tään, miten haja-asu­tusa­lueil­le voi­si raken­taa lisää.”

    Haja-asu­tusa­luei­ta on eri­lai­sia. Ei esim. Uuden­maan haja-asu­tusa­lue ole näi­vet­ty­mäs­sä. Se on herät­tä­nyt kiuk­kua, että näi­vet­tä­mi­seen ELY-kes­kuk­set ovat pyr­ki­neet. Ja se kiu­kut­taa maa­lais­vih­rei­tä sii­nä kun muu­den­kin puo­luei­den maa­lai­sia ja var­maan monia kaupunkilaisiakin.

  11. Eikös ollut nime­no­maan ELY jon­ka mie­les­tä Öster­sun­do­min puo­len tusi­naa pel­to­pyy­tä ja ruis­rääk­kää estä­vät muu­ta­man kym­me­nen­tu­han­nen asun­non rakentamisen?

  12. Myös haja-asu­tusa­luei­den kehit­tä­mi­nen tulee olla mah­dol­lis­ta. Tar­vit­tai­siin­kin jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si sii­tä kuin­ka pal­jon ja min­kä­lais­ta raken­ta­mis­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le teh­dään. Itse­kin maal­la asu­va­na yrit­tä­jä­nä en kai­paa kes­kel­le pel­toa raken­net­ta­via talo­ja, jois­ta käy­dään Hel­sin­gis­sä töis­sä. Kylien kehit­tä­mi­nen tulee olla kui­ten­kin mah­dol­lis­ta ja raken­ta­mi­sen tuli­si olla nykyis­tä hel­pom­paa niil­le, joil­le maa­seu­tu on luon­nol­li­nen asuin­paik­ka esim. työn kautta. 

    Soi­nin­vaa­ran mukaan­han kaik­ki halua­vat asua kau­pun­gis­sa eli sil­loin ei pitäi­si olla ongel­maa sii­tä, että haja­ra­ken­ta­mi­nen kar­kaa käsis­tä. Täl­loin ei ole koh­tuu­ton kus­tan­nus yhteis­kun­nal­le, osan pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen on kal­liim­paa kuin tois­ten. Tätä kom­pen­soi myös se, että maal­la on pal­ve­lu­ja muu­ten­kin vähemmän. 

    Monel­le kyläl­le oli­si tär­ke­ää saa­da lisää lap­si­per­hei­tä, jot­ta kylä­kou­lut (tut­ki­tus­ti hyviä oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä) voi­daan säi­lyt­tää ja näin vält­tää kal­lii­ta kuljetuksia.

    1. Ongel­ma ovat nämä ikään­ty­vät ihmi­set, jot­ka halua­vat muut­taa kesä­mö­kil­leen. Se on ihan OK, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tuol­le kesä­mö­kil­le astuu samal­la kaik­ki ne oikeu­det, jot­ka ovat myhös taa­ja­mas­sa. Esi­mer­kik­si oikeus saa­da koti­sai­raan­hoi­toa nel­jä ker­taa päi­väs­sä ja las­ten kou­lu­kul­je­tuk­set. Tämä paket­ti pitäi­si pur­kaa niin, että kesä­mö­kil­lä saa asua halu­tes­saan ympä­ri vuo­den, mut­ta kun­nan vel­vol­li­suu­det pysy­vät yhtä ohui­na kuin ne ovat kesä­mö­kin osalta.

  13. Minä en ymmär­rä näi­tä puhei­ta, että jos joku muut­taa hevon­kuuseen, niin kun­nan on pak­ko jär­jes­tää muka kou­lu­kul­je­tuk­set, vie­mä­röin­ti, asval­toi­tu tie ja sen kunnossapito.

    Mikä­li näin on, niin oli­si­ko­han laki­muu­tok­sen paik­ka? Jos joku asuu hevon­kuuses­sa, niin se on hänen oma valin­tan­sa ja vas­taa itse kai­kis­ta sii­tä syn­ty­vis­tä vai­keuk­sis­ta samal­la kun toki saa naut­tia eduis­ta­kin. Sii­nä oli­si todel­la­kin nor­mi­tal­koi­den paik­ka. Tämä maa on niin täyn­nä täy­sin älyt­tö­miä lakeja.

  14. Off­to­pic

    Sivuil­ta­si tulee vir­heil­moi­tus: “Resource Limit Is Reac­hed. The web­si­te is tem­po­ra­ri­ly unable to ser­vice your request as it excee­ded resource limit. Plea­se try again later.” Tätä pau­kah­ta­nut sil­loin täl­löin noin puo­len vuo­den ajan. Pitäis­kö­hän jotain teh­dä asialle.

    Piti lähet­tää mei­liin, mut­ta en ollut var­ma saa­ko vie­lä kiin­ni Yhteys­tie­dot-lin­kin takaa löy­ty­väs­tä osoit­tees­ta “osmo.soininvaara (miu­ku­mau­ku) eduskunta.fi”.

    1. Sivuil­ta­si tulee vir­heil­moi­tus: “Resource Limit Is Reac­hed. The web­si­te is tem­po­ra­ri­ly unable to ser­vice your request as it excee­ded resource limit. 

      Blo­gi on ollut taas lii­an suo­sit­tu. Ongel­ma kes­tää yleen­sä vain muu­ta­mia kym­me­niä sekun­te­ja. Oli­si aika­moi­nen hom­ma vaih­taa pal­ve­lun tarjoajaa.

  15. Mik­ko H: Ne on kyl­lä jo tapet­tu eräi­tä aiko­ja sit­ten K- ja S‑joukkueiden johdolla.

    Tätä­hän sopii käy­dä havain­noi­mas­sa vaik­ka Fors­sas­sa, mis­sä aiem­min koh­ta­lai­sen elä­vä torin seu­tu on nyky­ään täy­sin kuol­lut, kii­tos kau­pun­gin (?) itä­lai­dal­le raken­net­tu­jen jättimarkettien.

  16. Edel­lä pää­tet­ty­jen lisäk­si käyn­nis­te­tään kär­ki­hank­kee­na val­tion ja kun­tien raken­ta­mi­sen nor­mi­tal­koot mui­den kus­tan­nus­ten ja byro­kra­tian keven­tä­mi­sek­si, esi­mer­kik­si väes­tön­suo­jien ja pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen osalta.

    Pysä­köin­ti­nor­meis­ta toi­saal­ta ei nyt­kään pää­te­tä lais­sa. Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­ki sanoo ainoas­taan, että kaa­voi­te­tut auto­pai­kat on raken­net­ta­va samal­la kuin asun­not­kin, mut­tei sano mitään sii­tä, kuin­ka pal­jon nii­tä pitäi­si kaa­vaan lait­taa. Miten siis hal­li­tus voi asi­aan vai­kut­taa muu­ten kuin totea­mal­la kun­nil­le, että kan­nat­tai­si ehkä harkita?

    1. Myös tuo saman­ai­kai­suus on ongel­ma. Se estää mark­ki­naeh­tois­ta­mas­ta pysä­köin­tiä niin, että vara­taan tont­ti pysä­köin­ti­ta­lol­le, jota koro­te­taan sitä mukaa kuin mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilmenee.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se, ettei teh­täi­si eroa tilaa vie­vän kau­pan ja jät­ti­mäi­sen ruo­ka­kau­pan välil­lä avaa tien pel­to­mar­ke­teil­le. Vaa­ral­li­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­dias­sa halu­taan tuho­ta kau­pun­kien elin­voi­mai­suus tap­pa­mal­la nii­den keskustat

    Eihän pel­to­mar­ke­tit kes­kus­to­ja tapa kuin ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että ihmi­set asioi­vat mie­luum­min pel­to­mar­ke­teis­sa kuin kes­kus­tas­sa. Mark­ki­na­voi­mat ja vapaa kil­pai­lu näyt­tä­vät kel­paa­van Osmol­le vain sil­loin, kun ne aja­vat asioi­ta Osmon halua­maan suuntaan.

  18. Vol­mert­ti:Monel­le kyläl­le oli­si tär­ke­ää saa­da lisää lap­si­per­hei­tä, jot­ta kylä­kou­lut (tut­ki­tus­ti hyviä oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä) voi­daan säi­lyt­tää ja näin vält­tää kal­lii­ta kuljetuksia.

    Suo­men Kuva­leh­des­sä oli juu­ri pari viik­koa sit­ten jut­tu sii­tä, kuin­ka unel­mat ja todel­li­suus eivät oikein koh­taa, jos menee muut­ta­maan haja-asutusalueelle.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-tyttaren-koulukyydista-perhe-suistui-ahdinkoon/

    http://kiitospaivasta.blogspot.fi/2015/05/virtaa-kyliin-taman-viikon-suomen.html

  19. Ans­si V: Eihän pel­to­mar­ke­tit kes­kus­to­ja tapa kuin ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että ihmi­set asioi­vat mie­luum­min pel­to­mar­ke­teis­sa kuin keskustassa.

    Taik­ka sii­nä että ABC-myy­mä­lä­kah­vi­la val­ta­tien var­res­sa on auki 24/7 mut­ta kes­kus­tan kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den aukio­loai­ko­ja vah­di­taan minuutilleen.

  20. Sylt­ty: Suo­men Kuva­leh­des­sä oli juu­ri pari viik­koa sit­ten jut­tu sii­tä, kuin­ka unel­mat ja todel­li­suus eivät oikein koh­taa, jos menee muut­ta­maan haja-asutusalueelle.

    En oikein ymmär­rä mitä täl­lä tar­koi­tat, mut­ta Suo­mi on var­mas­ti täyn­nä surul­li­sia tari­noi­ta. Joil­le­kin ei sovi kau­pun­ki, toi­sil­le ei taas maa­seu­tu. Itse olen asun­nut niin kau­pun­gis­sa kuin maa­seu­dul­la ja Suo­mes­sa ja ulko­mail­la. Oli­si tär­ke­ää tun­nis­taa eri aluei­den vah­vuu­det ja kehit­tää kes­tä­viä asu­mis­muo­to­ja niin kau­pun­gis­sa kuin haja-asu­tusa­lu­eel­la. Tämä ei tar­koi­ta haja-aluei­den osal­ta sitä, että sin­ne voi­si raken­taa ihan miten vain, mut­ta aina­kin Uudel­la­maal­la nykyi­seen tilan­tee­seen kai­vat­tai­siin sel­key­tys­tä. Nyt on ollut tilan­tei­ta, jois­sa raken­nus­lu­pa on evät­ty yri­tys­toi­min­taa suun­nit­te­le­vil­ta tahoil­ta, joi­den toi­min­ta sopi­si haja-alueille. 

    Koko kes­kus­te­lu on hyvin mus­ta­val­kois­ta. On vain kes­kus­ta-asu­mi­nen vs. haja-asu­mi­nen kym­me­nien kilo­met­rien pääs­sä pal­ve­luis­ta. Aina­kin Ete­lä-Suo­mes­sa todel­li­suus on kui­ten­kin jotain muuta.

    Aina­kin poliit­tis­ten toi­mi­joi­den oli­si hyvä sanoa suo­raan, jos kan­nat­ta­vat haja-asu­tusa­lueil­le täy­del­lis­tä raken­ta­mis­kie­toa ja maa­seu­dun vähit­täis­tä näi­vet­tä­mis­tä. Toi­von ja uskon, että suu­rin osa Suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa vie­lä elä­vää maa­seu­tua. Vas­tak­kai­na­set­te­lun mukaan tuli­si­kin kes­kit­tyä eri asu­mis­muo­to­jen kes­tä­vään kehittämiseen.

  21. ant­ti:
    Eikös ollut nime­no­maan ELY jon­ka mie­les­tä Öster­sun­do­min puo­len tusi­naa pel­to­pyy­tä ja ruis­rääk­kää estä­vät muu­ta­man kym­me­nen­tu­han­nen asun­non rakentamisen?

    ELY-kes­kus toi­mi lupa­vi­ran­omai­se­na, ja kos­ka viral­li­nen Natu­ra-arvioin­ti arvioi Öster­sun­do­min kaa­van aiheut­ta­van mer­kit­tä­vää hait­taa suo­je­luar­voil­le, oli ELY:n täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti olta­va kaa­vaa vas­taan. Hei­dän käten­sä on täy­sin sidotut.

    Suo­mes­sa kai pitäi­si olla tapa­na, että val­vo­ja­vi­ran­omai­set tot­te­le­vat lakia. Näkö­jään tätä ollaan nyt sit­ten muuttamassa.

  22. ant­ti: Taik­ka sii­nä että ABC-myy­mä­lä­kah­vi­la val­ta­tien var­res­sa on auki 24/7 mut­ta kes­kus­tan kaup­po­jen ja kah­vi­loi­den aukio­loai­ko­ja vah­di­taan minuutilleen.

    No tähän on tulos­sa muu­tos­ta, sil­lä hal­li­tus­oh­jel­mas­sa lukee että kau­pan aukio­loai­ko­ja vapautetaan.

  23. Vol­mert­ti:Koko kes­kus­te­lu on hyvin mus­ta­val­kois­ta. On vain kes­kus­ta-asu­mi­nen vs. haja-asu­mi­nen kym­me­nien kilo­met­rien pääs­sä palveluista. 

    Ei ole kyse kym­me­nis­tä kilo­met­reis­tä, on ihan huu­haa­ta väit­tää että kyse oli­si siitä. 

    Aikui­sil­le on ihan sama oli­pa mat­kaa 3, 5 tai 10 km, se menee autol­la. Mut­ta lap­set taas ei. Lap­sil­le­kin on ihan sama onko kou­luun mat­kaa 3 vai 30 km, jos pitää kävel­lä se kol­me kilo­met­riä joko nou­to­pai­kal­le tai sit­ten kou­luun saak­ka, sil­lä asuk­kaat eivät yleen­sä halua, että ala­kou­lui­käi­set lap­set tar­po­vat sur­kea­ta tie­tä pit­kin kol­me-nel­jä km, oli­pa sen pääs­sä kou­lu tai noutopaikka. 

    Täs­tä on aina­kin omas­sa kun­nas­sa­ni isot rii­dat, kun 1,5k pääs­sä kou­lus­ta alkaa haja-asu­tusa­lue eli huo­no tie. Kyse kun ei ole abso­luut­ti­ses­ta mat­kas­ta, vaan tiestä.

  24. OS: “Jäl­kim­mäi­sis­sä ei oli­si oikeut­ta kou­lu­kul­je­tuk­siin, koti­pal­ve­lui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piikkiin.”

    Nämä ilmei­ses­ti kaik­ki mene­vät Kruu­nu­haas­sa kun­nan pik­kiin, mut­ta eivät kou­lu­kul­je­tuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta todel­li­sel­la maaseutualueella.

  25. Mik­ko H: Ne on kyl­lä jo tapet­tu eräi­tä aiko­ja sit­ten K- ja S‑joukkueiden johdolla. 

    Päi­vän Hel­sin­gin Sano­mis­sa oli muu­ten talous­si­vuil­la artik­ke­li K‑ryhmän uudes­ta stra­te­gias­ta, jos­sa pain­opis­te on lähi­kaup­po­jen lisää­mi­sel­lä. Sen sijaan uusia K‑Citymarketteja ei ole enää tar­koi­tus rakentaa.

    Samas­sa artik­ke­lis­sa haas­ta­tel­tiin lyhyes­ti myös S‑ryhmän edus­ta­jaa, jon­ka mukaan uusia Pris­mo­ja­kaan ei tul­la enää raken­ta­maan kovin mon­taa kappaletta.

  26. TimoT:
    OS:“Jälkimmäisissä ei oli­si oikeut­ta kou­lu­kul­je­tuk­siin, koti­pal­ve­lui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piikkiin.”

    Nämä ilmei­ses­ti kaik­ki mene­vät Kruu­nu­haas­sa kun­nan pik­kiin, mut­ta eivät kou­lu­kul­je­tuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta todel­li­sel­la maaseutualueella.

    Monis­sa pai­kois­sa kun­ta osal­lis­tuu yksi­tyis­tei­den auraus­kus­tan­nuk­siin ja koti­pal­ve­lut ovat koko lail­la sub­ven­toi­dut. Jos pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­ta asui­si ympä­ri kor­pea, työn­te­ki­jöil­tä meni­si koh­tuu­ton osa työ­ajas­ta mat­kan­te­koon. Työn­te­ki­jöi­tä tar­vit­tai­siin lisää, joten kal­liik­si kävi­si kunnalle.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä paket­ti pitäi­si pur­kaa niin, että kesä­mö­kil­lä saa asua halu­tes­saan ympä­ri vuo­den, mut­ta kun­nan vel­vol­li­suu­det pysy­vät yhtä ohui­na kuin ne ovat kesä­mö­kin osalta.

    Oli­si hyvin yksin­ker­tai­nen kei­no, ja kaik­ki osa­puo­let oli­si­vat tytyväisiä.

  27. Hal­lin­to­tuo­miois­tui­mil­la ei ole mitään teke­mis­tä kärä­jä- ja hovioi­keuk­sien, eli ns. yleis­ten ja oikei­den tuo­miois­tui­mien kanssa. 

    Hal­li­tus­oh­jel­mas­sa siis halu­taan tuo­da vali­tus­kiel­lot myös hal­lin­to­tuo­miois­tui­mien puo­lel­le. Lähes­ty­mis­ta­pa on otet­tu jo yleis­ten tuo­miois­tui­mien puo­lel­la käyt­töön, kos­ka halu­taan estää ihmis­ten oikeus valit­taa asias­taan. Asi­aa val­mis­te­le­vat vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot näke­vät asian niin, että ihmi­set joten­kin tur­haan valit­ta­vat asiassaan. 

    Ennen vali­tus­kiel­to­ja hal­lin­to­asioi­den puo­lel­la yri­tet­tiin sääs­tää perus­ta­mal­la eri­lai­sia lau­ta­kun­tia ja ties mitä juris­tien cv:n kau­nis­te­lu ‑kokoon­pa­no­ja, jon­ne asian­osai­sen pitää valit­taa ennen var­si­nai­seen tuo­miois­tui­meen valit­ta­mis­ta. Aja­tuk­se­na oli, että näin ihmi­set eivät vali­ta tuo­miois­tui­meen, kos­ka hän­hän saa rat­kai­sun asi­aan­sa lautakuntamenettelyssä.

    Näi­tä kaik­kia lau­ta­kun­tia tms. yhdis­ti kui­ten­kin yksi ja sama ongel­ma. Hal­li­tus ei ole kos­kaan val­mis resurs­soi­maan mitään yksit­täis­tä vali­tusins­tas­sia kun­nol­la. Jos perus­taa lau­ta­kun­nan, joka antaa yhdel­lä rivil­lä perus­tel­tu­ja “lau­ta­kun­ta kat­soo, että ‑pää­tök­siä”, niin sil­loin asian­osai­nen ei saa oikeut­ta. Hänen asian­sa ei tule kos­kaan asian­mu­kai­ses­ti ja kun­nol­la perus­te­le­mal­la käsi­tel­lyk­si, jot­ta asian­osai­nen ymmär­täi­si, mik­si asia on rat­kais­tu niin kuin se on. Tämä mah­dol­lis­taa myös mie­li­val­lan. Täl­lai­nen lau­ta­kun­ta on myös huk­kaan hei­tet­tyä rahaa, joka voi­tai­siin käyt­tää itse tuo­miois­tuin­kä­sit­te­lyn resurssointiin.

    Nyt kun ihmi­set eivät hyväs­tä syys­tä olleet­kaan val­miit tyy­ty­mään näi­hin lau­ta­kun­tien höpön löpön pää­tök­siin, he valit­ta­vat niis­tä. Lop­pu­tu­lok­se­na on, ettei tuo­miois­tui­meen mene­vien jut­tu­jen mää­rä vähen­ty­nyt. Väliin syn­tyi vain yksi ruuh­kau­tu­nut ins­tans­si lisää. Sik­si on otet­tu käyt­töön uusi lähes­ty­mis­ta­pa, eli yksin­ker­tai­ses­ti kiel­le­tään oikeus­tur­van kul­ma­ki­vi, eli oikeus valit­taa asias­saan koko­naan. Tätä ollaan tie­tääk­se­ni laa­jen­ta­mas­sa myös yleis­ten tuo­miois­tui­mien puo­lel­la enti­ses­tään, vaik­ka edel­lis­tä vali­tus­kiel­lon laa­jen­nus­ta on hädin tus­kin ajet­tu sisään ja koke­muk­set ovat aina­kin usei­den asian­osais­ten puo­lel­la huo­no­ja jo nyt.

    Ylei­sen tuo­miois­tui­men puo­lel­la ali­re­surs­soi­dut kärä­jä­oi­keu­det, eli ne kaik­kein tär­keim­mät tuo­miois­tui­met nati­se­vat lii­tok­sis­saan jut­tu­mää­rien kans­sa. Asioi­ta rat­ko­taan puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti sar­ja­tu­lel­la yhdel­lä tuo­ma­ril­la, kun samaan aikaan arvon hovioi­keu­den­neu­vok­set rat­ko­vat jut­tu­ja kol­men tuo­ma­rin kokoonpanossa. 

    Jos ihmis­ten oikeus­tur­va halu­taan tur­va­ta, tar­vi­taan edes yksi kun­nol­la resurs­soi­tu ins­tans­si, joka voi kat­soa jutun läpi kun­nol­la ja kir­joit­taa sii­hen myös kun­nol­la perus­tel­lun pää­tök­sen. Näin vali­tus­kiel­to­jen aiheut­ta­mien ns. “oikeus­mur­hien” mää­rä jää edes joten kuten hyväk­syt­tä­väl­le tasol­le. Nykyi­nen lähes­ty­mis­ta­pa sen sijaan mak­si­moi ne. Eli resurs­se­ja pois niis­tä ylem­mis­tä tuo­miois­tui­mis­ta ja ohja­taan ne kärä­jä­oi­keuk­siin tai hal­lin­to-oikeuk­siin. Näi­hin kun­non resurs­sit ja kaik­ki höpön löpön lau­ta­kun­nat pois. Vakuu­tusoi­keus voi­daan lak­kaut­taa koko­naan ja yhdis­tää vakuu­tusoi­keu­den käsit­te­le­mät asiat kärä­jä- ja hovioi­keuk­siin. Vakuu­tusoi­keus antaa niin sur­keas­ti perus­tel­tu­ja pää­tök­siä muu­ten­kin, että asia ei voi pal­jon huo­nom­mak­si enää muut­tua. Työ­tuo­miois­tuin voi­daan myös lak­kaut­taa ja siir­tää vas­taa­va kokoon­pa­no ilman vaki­tuis­ta puheen­joh­ta­jaa ylei­siin tuo­miois­tui­miin nor­maa­lien kärä­jä­tuo­ma­rien käsiteltäväksi.

  28. ft maa­il­mal­ta:
    “Mik­si kun­nat yli­pään­sä vai­vau­tui­si­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­sel­väs­ti lait­to­mis­ta pää­tök­sis­tä ei sai­si valittaa?”

    Eli mikä muuttuu?

    Kun­ta tekee mitä kun­nan huvit­taa teh­dä. Sain itse esi­mer­kik­si erit­täin kum­mal­li­sen pysä­köin­ti­sa­kon. Val­tin asias­ta, vaik­ka ajat­te­lin sen ole­van tur­haa. Kun­ta vas­ta­si eri­koi­sel­la taval­la. He oli­vat otta­neet kuvan todis­teek­si tapahtuneesta. 

    Olin hie­man ihmeis­sä­ni täs­tä kuvas­ta. Se osoit­ti sel­keäs­ti, että mitään vir­het­tä ei ollut tapah­tu­nut. Lai­toin kuvan hal­lin­to-oikeu­del­le ja kir­joi­tin sii­hen, että se on muu­ten pysä­köin­nin­val­von­nan otta­ma kuva eikä minun lavas­ta­ma. Pää­tös tuli, kuten ole­tet­ta­vaa ja kau­pun­ki tuo­mit­tiin maksamaan.

    Mut­ta kau­pun­ki ei mak­sa. Ei mak­sa, vaik­ka mikä oli­si. Useam­man ker­ran yri­tin periä, mut­ta mitään mah­dol­li­suut­ta saa­da raho­ja ei ole. Hie­man ärsyt­ti mak­saa seu­raa­va park­ki­sak­ko, kun edel­li­ses­tä­kään ei ole saa­nut raho­ja, mut­ta kun­ta länt­tää kah­des­sa vii­kos­sa sum­man tuplak­si ja perii sen kol­min­ker­tai­se­na väki­sin, jos ei mak­sa. Ja toi­sin­päin mitään koro­tuk­sia tai kor­koa ei tie­ten­kään kos­kaan voi edes vaatia.

    Hae kun­ta ulos­ot­toon. Hal­lin­to-oikeu­den pää­tös on ulos­ot­to­pe­rus­te, joten vou­ti ulos­mit­taa kun­nan tilil­tä raha­si. Ulos­ot­to­kaa­ri ei sisäl­lä mää­räyk­siä sii­tä, ettei jul­ki­syh­tei­söä voi­si hakea ulos­ot­toon vastaajaksi.

  29. Öster­sun­do­mis­ta ja vähän muistakin

    EU:ssa Natu­ra-aluei­den toi­mii menet­te­ly, jos­sa käy­dään vaih­to­kaup­paa luontoarvoilla.

    Jos Öster­sun­do­min tai Kruu­nu­vuo­ren selän sil­ta vähen­tää suo­jel­tu­ja luon­toar­vo­ja, hyö­ty­jä hank­kii vas­taa­vat luon­toar­vot suo­je­lua­lu­eek­si muu­al­ta. Täl­löin sil­le muo­dos­tuu hin­ta ja mark­ki­na­me­ka­nis­mi toi­mii. Jos­kus kor­vaa­vaa aluet­ta on mah­do­ton hank­kia, jos­kus se onnis­tuu kohtuukuluilla.

    Mah­dol­li­suuk­sia oli­si, jos oli­si luot­ta­mus­ta ja välineitä.

  30. Tapio: Jos pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­ta asui­si ympä­ri kor­pea, työn­te­ki­jöil­tä meni­si koh­tuu­ton osa työ­ajas­ta matkantekoon.

    Tur­ha teh­dä kär­pä­ses­tä här­käs­tä. Niis­tä van­huk­sis­ta, jot­ka tar­vit­se­vat kotia­pua, äve­riäim­mät muut­ta­vat kir­kon­ky­lään (=urba­ni­saa­tio) omaan kak­sioon, vähem­män äve­ri­äät ja huo­nom­pi kun­toi­set kun­nan pal­ve­lu­ta­loon. Yli 80 vuo­tiais­ta moni pär­jää koto­na ilman mitään kotiapuja.

  31. Koko­nai­suu­te­na hal­li­tus­oh­jel­man ehdo­tuk­set asun­to­tuo­tan­toon liit­tyen ovat erin­omai­sia jos vaan toteu­tu­vat käy­tän­nös­sä. Vali­tet­ta­vas­ti puo­lue­po­li­ti­koin­ti tulee vii­vyt­tä­mään ja sot­ke­maan uudis­tuk­sia. Oli­si­han oppo­si­tios­sa istu­vil­le puo­lueil­le kata­stro­fi, jos uusi hal­li­tus todel­la­kin sai­si aikaan suu­ren muu­tok­sen parempaan.

    Toi­von, että oppo­si­tios­sa aja­tel­laan Suo­men paras­ta eikä seu­raa­via vaaleja.

  32. Sylt­ty: Ei ole kyse kym­me­nis­tä kilo­met­reis­tä, on ihan huu­haa­ta väit­tää että kyse oli­si siitä. 

    Aikui­sil­le on ihan sama oli­pa mat­kaa 3, 5 tai 10 km, se menee autol­la. Mut­ta lap­set taas ei. Lap­sil­le­kin on ihan sama onko kou­luun mat­kaa 3 vai 30 km, jos pitää kävel­lä se kol­me kilo­met­riä joko nou­to­pai­kal­le tai sit­ten kou­luun saak­ka, sil­lä asuk­kaat eivät yleen­sä halua, että ala­kou­lui­käi­set lap­set tar­po­vat sur­kea­ta tie­tä pit­kin kol­me-nel­jä km, oli­pa sen pääs­sä kou­lu tai noutopaikka. 

    Täs­tä on aina­kin omas­sa kun­nas­sa­ni isot rii­dat, kun 1,5k pääs­sä kou­lus­ta alkaa haja-asu­tusa­lue eli huo­no tie. Kyse kun ei ole abso­luut­ti­ses­ta mat­kas­ta, vaan tiestä. 

    On se vaan kum­ma jut­tu, kun itse käve­lin kou­luun muk­su­na vii­si kil­saa ja vähän myö­hem­min sit­ten pyö­räil­tiin. Eikä kenel­le­kään tul­lut edes mie­leen, että se oli­si koh­tuu­ton­ta. Sel­lai­sia van­hem­pia oli­si pidet­ty sei­nä­hul­lui­na, jot­ka oli­si­vat vaa­ti­neet jotain kou­lu­kul­je­tus­ta. Ja se tie oli kyl­lä sel­lai­nen, että nyky­ään kun sitä mat­kaa kat­soo, niin hir­vit­tää. Ihme ettei kukaan jää­nyt auton alle, sii­nä kun ei ollut mitään pyö­rä­tie­tä, vaan käf­vel­tiin sii­nä tien reunassa.
    Ehkä­pä autoi­li­jat sii­hen aikaan osa­si­vat varoa kun tie­si­vät tien lai­to­jen ole­van täyn­nä ala-aste­lai­sia naperoita.

  33. Mää­kin pyö­räi­len: On se vaan kum­ma jut­tu, kun itse käve­lin kou­luun muk­su­na vii­si kilsaa

    Sun pitäi­si pitää nämä palo­piu­heet sin­ne perä­ky­lil­le muuttaville. 

    Ehkä­pä autoi­li­jat sii­hen aikaan osa­si­vat varoa kun tie­si­vät tien lai­to­jen ole­van täyn­nä ala-aste­lai­sia naperoita.

    No eipä sitä ennen las­ten tur­val­li­suu­des­ta väli­tet­ty ihan sil­leen kuin nyky­ään. Lap­sia kuo­li wan­haan hywään aikaan 60–70luvulla kai­ken­lai­sis­sa tapa­tur­mis­sa yms. ulko­muis­tis­ta noin 3–4x se mää­rä mitä nykyään.

    http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12–16_kat_007_fi.html

    1–14-vuotiaiden las­ten kuol­lei­suus on vii­meis­ten parin­kym­me­nen vuo­den aika­na enem­män kuin puo­lit­tu­nut: lap­si­kuo­le­mia oli 197 vuon­na 1989 ja 92 vuon­na 2010. Tämä vas­taa noin 11:tä kuo­le­maa 100 000 hen­keä koh­den. 1–14-vuotiaiden kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­nen joh­tuu pää­asias­sa tapa­tur­ma­kuol­lei­suu­den vähenemisestä.

    http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94496.pdf

    Tapa­tur­ma­kuol­lei­suus 1 kk — 3 v per 100 000
    1970: 32
    1995: 10

    (ole­tan että van­hem­pien las­ten osal­ta tilas­to on samansorttinen)

  34. JY: Tur­ha teh­dä kär­pä­ses­tä här­käs­tä. Niis­tä van­huk­sis­ta, jot­ka tar­vit­se­vat kotia­pua, äve­riäim­mät muut­ta­vat kir­kon­ky­lään (=urba­ni­saa­tio) omaan kak­sioon, vähem­män äve­ri­äät ja huo­nom­pi kun­toi­set kun­nan pal­ve­lu­ta­loon. Yli 80 vuo­tiais­ta moni pär­jää koto­na ilman mitään kotiapuja.

    Kun­nan kan­ta-asuk­kaat toi­mi­vat juu­ri näin. 

    Tuos­sa kesä­mök­kei­hin muu­tos­sa on kui­ten­kin enem­män kysy­mys koh­tuul­li­sen ter­vei­den kau­pun­ki­lais­ten elä­ke­läis­ten ja lähes elä­kei­käis­ten romant­ti­ses­ta hai­kai­lus­ta takai­sin maal­le jär­ven ran­nal­le. Jos he jou­tu­vat uuden koti­kun­nan vas­tuul­le, hei­dän asu­mi­sai­kai­nen net­to­hyö­ty kun­nal­le saat­taa men­nä pahas­ti mii­nuk­sel­le var­sin­kin, jos he kor­pi­jär­ven ran­taan asettuvat.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­sä ne van­huk­set maa­seu­tua­lueil­la hoi­de­taan, ellei kotona?

    Van­hain­ko­deis­sa tai nyky­ään pal­ve­lu­ta­lois­sa, jot­ka ovat viral­lis­tet­tu­ja ryöstötaloja.

    Koti­hoi­to on nyky­ään van­hus­ten heitteillejättöä.

    Mum­mo­ni eli pie­nes­sä mökis­sä maa­seu­dul­la ja hänel­lä kävi kotia­vus­ta­ja kol­me ker­taa vii­kos­sa , sii­vo­si, pesi pyy­kin , lait­toi ruu­at ja lata­si lääk­keet lokerikkoon.Kotiavustajalla oli aikaa lähes koko päi­vä ja sama tut­tu hoi­ta­ja seu­rus­te­li mum­mon kans­sa Tämä siis 90-luvun laman aikaan

    Kun mum­mo­ni ilmoit­ti, ettei jak­sa enää asua mökis­sä niin hän pää­si van­hain­ko­tiin oitis ja eli siel­lä vie­lä kol­me vuot­ta, 90-vuo­tis­juh­lat jäi­vät juhlimatta

    Tänä päi­vä­nä hänet hoi­det­taii­sin mök­kiin, hoi­ta­ja kävi­si kol­me ker­taa päi­väs­sä 10 minuut­tia pyörähtämässä. 

    Se on heitteleillejättöä

  36. Sylt­ty: No tähän on tulos­sa muu­tos­ta, sil­lä hal­li­tus­oh­jel­mas­sa lukee että kau­pan aukio­loai­ko­ja vapautetaan.

    Ei se tar­koi­ta, että kau­pat oli­si­vat yhtään pidem­pään auki.

    Lähin­nä lii­ken­ne­pai­koil­le syn­tyi­si 24/7 auki ole­via pal­ve­lu­ja sil­lä asia­kas­vair­rat eivät kasva.
    Nii­den hajaan­tu­mi­nen joh­taa vain kulu­jen kas­vuun, tosin palk­ka­ku­lut ovat pie­ni erä

    Sen sijaan yhteis­kun­nan kuut kas­va­vat, sil­lä tar­vi­taan myös 24/ aukio­le­via päiväkoteja .

    Ja ter­vey­den­hoi­to­ku­lut kas­va­vat, sil­lä vuo­ro­työn lisään­ty­mi­nen lisää sairastuvuutta

    Ja todel­li­sia hyö­ty­jiä ovat S‑ryhmä ja K‑kauppa ja ehkä Lidl , sil­lä ne kyke­ne­vät pitä­mään 24/7 palvelua

  37. Voi­si­ko vali­tus­ten käsit­te­ly­ajoil­le lait­taa jon­kin mää­rä­ajan? Miten voi men­nä vuo­si sen totea­mi­seen, ettei valit­ta­jal­la ole valitusoikeutta? ”

    Jos asi­aa ei ehdit­täi­si käsi­tel­lä riit­tä­vän huo­lel­li­ses­ti mää­rä­ajas­sa, kaa­va tai lupa pitäi­si hylä­tä. Eihän tuo­miois­tuin voi alkaa lain­vas­tai­sia kaa­vo­ja ja lupia hyväk­sy­mään sen vuok­si, että asi­aa ei ehdit­ty sel­vit­tää. Yleen­sä mitä vai­keam­pi jut­tu on, sitä enem­män sen tut­ki­mi­nen vie aikaa.

    ELY-kes­kus­ten vali­tusoi­keus on herät­tä­nyt kun­nis­sa rai­voa, kos­ka vali­tus­mah­dol­li­suut­ta on käy­tet­ty aika hep­poi­sin perus­tein, mut­ta nyt voi­daan jou­tua ojas­ta allikkoon.”

    Kun kat­soo, kuin­ka suu­ri osa ELY-kes­kus­ten vali­tuk­sis­ta joh­taa pää­tös­ten muut­tu­mi­seen, herää jopa aja­tus, että käyt­tä­vät­kö nämä vali­tusoi­keut­taan lii­an varovaisesti.

    Viran­omais­kä­sit­te­lyl­le ase­te­taan kaa­voi­tus­pro­ses­sis­sa, mukaan lukien YVA, sito­vat käsittelyajat.”

    Tämä on ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että lais­sa vaa­di­taan myös perus­ta­maan kaa­vat ja luvat rii­tä­viin sel­vi­tyk­siin. Asias­sa on kak­si vaihtoehtoa:

    1) luo­vu­taan sii­tä, että kaa­van tai luvan vai­ku­tuk­set ja toteut­ta­mis­ta­vat tulee sel­vit­tää riit­tä­vis­sä mää­rin; tai
    2) jos asi­aa ei ehdi­tä sel­vit­tää mää­rä­ajas­sa, niin sit­ten lupa- tai kaa­va­rat­kai­su on auto­maat­ti­ses­ti kielteinen.

    Joku juri­di­sen kou­lu­tuk­sen saa­nut voi arvioi­da sitä, mitä siir­ty­mi­nen yhteen tasoon oikeu­den­käyn­nis­sä tar­koit­taa. Kor­keim­paan oikeu­teen tar­vi­taan vali­tus­lu­pa, mut­ta sitä ennen on ollut kärä­jä­oi­keu­den ja hovioi­keu­den käsit­te­ly. Ymmär­rän kyl­lä, mis­tä tar­pees­ta tämä aja­tus kumpuaa.”

    Voi sii­tä jotain hyö­tyä saa­da, mut­ta ei se vali­tus­lu­van tut­ki­mi­nen eroa pal­jon itse pää­asia­rat­kai­sun tut­ki­mi­ses­ta ajan­käy­tön kan­nal­ta, sil­lä kaik­kiin vali­tus­pe­rus­tei­siin tulee joka tapauk­ses­sa pereh­tyä. Lisäk­si, toi­sin kuin sivii­li­puo­lell­la, kor­keim­man hal­lin­to-oikeu­den kuu­luu tut­kia viran puo­les­ta myös sel­lai­set lain­vas­tai­suu­det pää­tök­ses­sä, johon kukaan osa­puo­li ei ole ymmär­tä­nyt vedota.

  38. Lii­an van­ha:

    Lähin­nä lii­ken­ne­pai­koil­le syn­tyi­si 24/7 auki ole­via pal­ve­lu­ja­sil­lä asia­kas­vair­rat eivät kasva.
    Ja todel­li­sia hyö­ty­jiä ovat ‑ryh­mä ja K‑kauppa ja ehkä Lidl , sil­lä ne kyke­ne­vät pitä­mään 24/7 palvelua

    Kaup­po­jen aukio­lo­ra­joi­tuk­set eivät ole tähän­kään asti kos­ke­neet kaup­po­ja joi­den yhtey­des­sä on bensanmyyntiä. 

    S‑ryhmän ABC:t ja Nesteoil/K‑marketit siis saa­vat nyt kil­pai­li­joi­ta, myös paik­koi­hin jois­sa kaa­va ei mah­dol­lis­ta ben­san­myyn­tiä, eli asutuskeskuksiin.

    1. Kaup­po­jen aukio­lo­ra­joi­tuk­set eivät kos­ke alle 400 neliön kaup­po­ja. Koh­ty­alai­sen iso­kin kaup­pa saa siis olla auki kos­ka vain. Täs­sä mei­tä vas­ta­pää­tä Stu­ren­ka­dul­la on kak­si­kin kaup­paa auki joka päi­vä klo 23:een. En juu­ri­kaan käy­tä ben­sa-asmien yhtey­des­sä ole­via myy­mä­löi­tä, joten en tie­dä, kuin­ka iso­ja ne yleen­sä ovat, mut­ta vai­kea on uskoa, että kovin moni on yli 400 neliön kokoisia.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaup­po­jen aukio­lo­ra­joi­tuk­set eivät kos­ke alle 400 neliön kaup­po­ja. Koh­ty­alai­sen iso­kin kaup­pa saa siis olla auki kos­ka vain. Täs­sä mei­tä vas­ta­pää­tä Stu­ren­ka­dul­la on kak­si­kin kaup­paa auki joka päi­vä klo 23:een. En juu­ri­kaan käy­tä ben­sa-asmien yhtey­des­sä ole­via myy­mä­löi­tä, joten en tie­dä, kuin­ka iso­ja ne yleen­sä ovat, mut­ta vai­kea on uskoa, että kovin moni on yli 400 neliön kokoisia.

    Rajat ovat elin­tar­vi­ke­kau­pas­sa alle 100 m² vapaas­ti auki ja alle 400 m² muu­ten vapaas­ti mut­ta juh­la­py­hi­nä rajoi­tus (ellei ben­sa-ase­maa), molem­mat Stu­ren­ka­dun 400 m² kau­pat ovat siis juh­la­py­hien toi­se­na pyhä­päi­vä­nä auki max 4h. Haja-asu­tusa­luei­ta­han rajoi­tuk­set eivät juh­la­py­hän­sään­töä lukuu­not­ta­mat­ta kos­ke, ellei kysy­mys ole “suu­ryk­si­kös­tä”.

    Ongel­ma on että tuo 2009 sää­det­ty nykyi­nen laki on moni­mut­kai­nen, ihmeel­li­siä rajoi­tuk­sia mm. sun­nun­tai­na myy­tä­vän tava­ran arvos­ta riip­puu saa­ko sitä myy­dä sun­nun­tai­na. Esi­mer­kik­si auto­kaup­pa voi olla sun­nun­tai­na auki mut­ta kir­ja­kaup­pa tai se Stu­ren­ka­dun diva­ri eivät.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­sä ne van­huk­set maa­seu­tua­lueil­la hoi­de­taan, ellei kotona?

    Kun­ta jär­jes­tää aina­kin meil­lä heil­le asun­non kes­kus­taa­ja­mas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun he aivät enää pär­jää ilman kotia­pua. Kotia­pu ei aja kylil­le. Menet­te­lyn lain­mu­kai­suu­des­ta en osaa sanoa, mut­ta kai jär­jen­kin käyt­tö on sallittua.

  41. uskon, että suu­rin osa Suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa vie­lä elä­vää maa­seu­tua.” mut­tei alue- ja maa­ta­lous­tuil­la teko­hen­gi­tet­tyä maaseutua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.