Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015

Kai­sa­nie­men­ka­dul­la kaa­van nykyaikaistaminen

Yli sata vuot­ta van­ha kaa­va uudis­te­taan ja kaik­ki säi­lyy suun­nil­leen ennal­laan. Ulla­kol­le saa lait­taa asun­to­ja sil­tä osin kuin ei ole jo laitettu.

Kan­nel­mäen Hal­suan­tien kaava

Tämä oli meil­lä edel­li­sen ker­ran 11.11.- Nyt on saa­tu lausun­not ja muis­tu­tus. Rii­taa on ollut sii­tä, että jokin talo­yh­tiö on vuo­ran­nut tyh­jän ton­tin omak­si park­ki­pai­kak­seen. Vuo­kra­oi­keus ei kui­ten­kaan voi olla vah­vem­pi kuin omis­tusoi­keus ja kaa­voi­tuk­sel­la on mah­dol­lis­ta sivuut­taa myös omis­ta­jan tah­to. Asias­ta on nyt kui­ten­kin pääs­ty sopuun.

Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­sen ryh­män kiusak­si asun­to­ja 800 uudel­le helsinkiläiselle.

Tii­vis­tys­kaa­va Mal­min Lato­kar­ta­non­tien alueella

Löpe­rös­ti kaa­voi­te­tun Mal­min ase­man lähis­töl­le tulee 600 uut­ta asu­kas­ta. Radan var­teen tulee 16-ker­rok­si­nen tor­ni. Suun­ni­tel­ma vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta kaik­kea ei voi tie­tää. Run­sas puo­li heh­taa­ria puis­toa menee raken­ta­mi­sen alle.

Siva­rei­ta polii­sin avuk­si kameravalvontaan

Hel­sin­ki on lah­joit­ta­nut polii­sil­la auto­maat­ti­sen lii­ken­ne­val­von­nan lait­tei­ta, jot­ta yli­no­peuk­sia ja päin punais­ta aja­mis­ta edes vähän val­vot­tai­siin. Polii­sil­la ei kui­ten­kaan ole resurs­se­ja käyt­tää lait­tei­ta ja lähet­tää sak­ko­ja (net­to­bud­je­toin­ti oli­si poi­kaa!). Han­nu Oska­la (vihr) esit­tää val­tuus­toa­loit­tees­saan, että kau­pun­ki luo­vut­tai­si polii­sin käyt­töön vie­lä kol­me siva­ria. Viras­ton lausun­to­luon­nok­ses­sa asi­aan suh­tau­du­taan myönteisesti.

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015”

  1. Tii­vis­tys­kaa­va Mal­min Lato­kar­ta­non­tien alueella

    Löpe­rös­ti kaa­voi­te­tun Mal­min ase­man lähis­töl­le tulee 600 uut­ta asu­kas­ta. Radan var­teen tulee 16-ker­rok­si­nen tor­ni. Suun­ni­tel­ma vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta kaik­kea ei voi tie­tää. Run­sas puli heh­taa­ri puis­toa menee raken­ta­mi­sen alle.”

    Niin­kö tämä menee, että puis­to = löpe­rös­ti kaavoitettu?

    1. Alue on yksi­tois­ta heh­taa­ria. Sitä puis­toa pitäi­si var­maan käy­dä kat­so­mas­sa, mnut­ta suu­rin osa tii­vis­tä­mi­ses­tä on kyl­lä muualla.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alue on yksi­tois­ta heh­taa­ria. Sitä puis­toa pitäi­si var­maan käy­dä kat­so­mas­sa, mnut­ta suu­rin osa tii­vis­tä­mi­ses­tä on kyl­lä muualla.

    Vie­lä kun Hel­mi-opis­ton park­ki­pai­kal­le voi­si raken­taa asuin­ta­lo­ja, niin hyvä olisi. 

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ksv_2015-06–02_Kslk_13_El/6047884B-B046-4FA3-8B17-F53C533295CA/Liite.pdf

    1. Kyl­lä, pysä­köin­tiin menee taas mel­kein heh­taa­rin tont­ti. Kal­lis­han sel­lai­nen rat­kai­su on, jos­sa pysä­köin­ti on talon alla, mut­ta sai­si sii­hen asun­not kol­mel­le sadal­la ihmiselle.

  3. En tie­dä raken­ta­mi­ses­ta juu­ri mitään, mut­ta ovat­ko Suo­men raken­nus­kus­tan­nuk­set tal­ven tai sää­dös­ten vuok­si pal­jon­kin kal­liim­mat kuin Saksassa. 

    Kat­se­lin Munc­he­nin S‑radan lähiöi­tä ja kovin mones­sa oli auto­tal­li raken­net­tu talon/kansirakenteen alle. Pysä­köin­nis­sä käy­tet­tiin vie­lä­pä “kei­nu­his­se­ja”, joil­la yhden auton pin­ta-alal­le saa­tiin kak­si autoa. Auto­pai­kan vuo­kra n 50e per kk. 

    Hie­man arve­lut­taa, että kehä ykkö­sen lähiöi­den pin­ta-alas­ta suu­ri osa menee park­ki­paik­koi­hin — ja lähem­pien­kin: Her­man­nin ran­ta­tiel­le raken­net­tiin opis­ke­li­ja-asun­to­ja: talo­jen ja kadun väliin teh­tiin park­ki­pai­kat, joi­den pin­ta-alal­la oli­si asu­nut 100–150 opiskelijaa.

  4. Jalan­kul­ki­ja:
    puis­to = löpe­rös­ti kaavoitettu? 

    Näkyi­si ole­van lii­ken­ne­vih­re­ää, huo­nos­ti hoi­det­tua nurt­sia ja vähän pui­ta vähän eril­lään ole­van kel­vin ja tien välissä.

  5. Siis Hel­sin­gin kau­pun­ki, joka valit­te­lee tont­ti­pu­laa, ei saa kaa­voi­tet­tua 100 met­rin pää­hän rau­ta­tie­a­se­mas­ta heh­taa­rin ton­til­le asun­to­ja, kos­ka se tont­ti on Hel­sin­gin kau­pun­gin Hel­sin­gin kau­pun­gil­le vuo­kraa­ma, jot­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­ma opis­to voi­si käyt­tää sitä parkkipaikkana?

    Ei nyt kyl­lä anna kovin hyvää kuvaa kau­pun­gin prio­ri­tee­tis­ta tuon alu­een pitä­mi­nen parkkipaikkana.

    1. Ante­ro. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa park­ki­pai­kat ovat pal­jon kor­keam­mal­la pri­ri­teet­ti­jär­jes­tyk­ses­sä kuin asunnot.

  6. Pek­ka Pes­si: Näkyi­si ole­van lii­ken­ne­vih­re­ää, huo­nos­ti hoi­det­tua nurt­sia ja vähän pui­ta vähän eril­lään ole­van kel­vin ja tien välissä. 

    Riit­tä­vän aikai­sin ei ole teh­ty kau­pun­ki­mais­ta kaa­vaa. Jää pusi­koi­ta väy­lien­var­teen ja koko paik­ka on lie­väs­ti sanoen sekava.

  7. Kal­le: Riit­tä­vän aikai­sin ei ole teh­ty kau­pun­ki­mais­ta kaa­vaa. Jää pusi­koi­ta väy­lien­var­teen ja koko paik­ka on lie­väs­ti sanoen sekava.

    Ei mil­lään pahal­la. Voi olla, että kau­pun­ki­mai­sen hyvin­hoi­de­tun puis­ton yllä­pi­to­me­not obat yllät­tä­vän kor­keat. – Mitä kau­pun­ki­mai­nen kaa­va muu­ten tarkoittaa?

  8. Mark­ku af Heur­lin: Mitä kau­pun­ki­mai­nen kaa­va muu­ten tarkoittaa?

    Sel­lais­ta, jos­sa raken­nuk­set ovat kadun reu­nas­sa ja naa­pu­rin sei­näs­sä kiinni.

  9. Mark­ku af Heur­lin: …Mitä kau­pun­ki­mai­nen kaa­va muu­ten tarkoittaa? 

    Sitä voi miet­tiä parii­si­lai­ses­sa katu­kah­vi­las­sa, man­hat­ta­ni­lai­ses­sa pizze­rias­sa tai ber­lii­ni­läi­ses­sä olut­tu­vas­sa. Mut­ta jos osaa­mi­nen on rajal­lis­ta, niin suo­sit­te­len vajaat 100x200 met­riä kort­te­lei­ta, kos­ka sel­lai­sel­le voi raken­taa fik­sus­ti kaik­kea oma­ko­ti­ta­lois­ta pilvenpiirtäjiin.

  10. Mik­ko H: Sel­lais­ta, jos­sa raken­nuk­set ovat kadun reu­nas­sa ja naa­pu­rin sei­näs­sä kiinni. 

    Pää­sään­töi­ses­ti sen voi mää­ri­tel­lä noin­kin aina­kin ker­ros­ta­lo­jen osal­ta, mut­ta toki on poik­keuk­sia. Tämän takia 20- ja 30-luvun talot ovat todel­li­suu­des­sa ener­gia­te­hok­kaam­pia (läh­de HS) kuin nykyis­ten sää­dös­ten mukaan teh­dyt epä­ter­veel­li­set pulloviritelmät.

  11. Koteihin tarvitaan lämmintä ja hyvää ilmapiiriä sanoo:

    Kal­le: Pää­sään­töi­ses­ti sen voi mää­ri­tel­lä noin­kin aina­kin ker­ros­ta­lo­jen osal­ta, mut­ta toki on poik­keuk­sia. Tämän takia 20- ja 30-luvun talot ovat todel­li­suu­des­sa ener­gia­te­hok­kaam­pia (läh­de HS) kuin nykyis­ten sää­dös­ten mukaan teh­dyt epä­ter­veel­li­set pulloviritelmät. 

    Kun nykyi­sin ollaan pur­ka­mas­sa tar­pee­ton­ta, lii­kaa sää­te­lyä, pitäi­si­kö ottaa jäl­leen uudel­leen­tar­kas­te­lun alle myös raken­nus­ten ener­gia­luo­ki­tuk­seen liit­ty­vä lainsäädäntö? 

    On aika usko­ma­ton ja suo­ras­taan käsit­tä­mä­tön asia, ettei esi­mer­kik­si todel­li­sil­la läm­mi­tys­ku­luil­la ole (ilmei­ses­ti mitään?) mer­ki­tys­tä, kun raken­nuk­sen ener­gia­luok­kaa mää­ri­te­tään. Näin on luo­tu vain kes­tä­mä­tön perus­ta “pul­lo­ta­loil­le”, joi­den pit­kän ajan ter­veys­vai­ku­tus­ten ja kor­jaus­kus­tan­nus­ten hin­taa ei kukaan lie­ne vie­lä edes ehtinyt/kyennyt arvioimaan!

    Ovat­ko nykyi­set ener­gia­luo­ki­tuk­sen las­ken­ta­kaa­vat ja ‑mene­tel­mät, joi­ta kon­sult­ti­toi­mis­tot ympä­ri maan käyt­tä­vät, edes julkisia? 

    Eikö asun­non osta­jal­le oli­si pal­jon hyö­dyl­li­sem­pi tie­to vuo­tui­sis­ta läm­mi­tys­ku­luis­ta, joi­ta asun­non osal­ta on jou­dut­tu mak­sa­maan, kuin näh­däk­se­ni var­sin epä­mää­räi­sin ja teo­reet­ti­sin perus­tein mää­ri­tet­ty energialuokka?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.