Kaisaniemenkadulla kaavan nykyaikaistaminen
Yli sata vuotta vanha kaava uudistetaan ja kaikki säilyy suunnilleen ennallaan. Ullakolle saa laittaa asuntoja siltä osin kuin ei ole jo laitettu.
Kannelmäen Halsuantien kaava
Tämä oli meillä edellisen kerran 11.11.- Nyt on saatu lausunnot ja muistutus. Riitaa on ollut siitä, että jokin taloyhtiö on vuorannut tyhjän tontin omaksi parkkipaikakseen. Vuokraoikeus ei kuitenkaan voi olla vahvempi kuin omistusoikeus ja kaavoituksella on mahdollista sivuuttaa myös omistajan tahto. Asiasta on nyt kuitenkin päästy sopuun.
Keskustan talousmaantieteellisen ryhmän kiusaksi asuntoja 800 uudelle helsinkiläiselle.
Tiivistyskaava Malmin Latokartanontien alueella
Löperösti kaavoitetun Malmin aseman lähistölle tulee 600 uutta asukasta. Radan varteen tulee 16-kerroksinen torni. Suunnitelma vaikuttaa hyvältä, mutta kaikkea ei voi tietää. Runsas puoli hehtaaria puistoa menee rakentamisen alle.
Sivareita poliisin avuksi kameravalvontaan
Helsinki on lahjoittanut poliisilla automaattisen liikennevalvonnan laitteita, jotta ylinopeuksia ja päin punaista ajamista edes vähän valvottaisiin. Poliisilla ei kuitenkaan ole resursseja käyttää laitteita ja lähettää sakkoja (nettobudjetointi olisi poikaa!). Hannu Oskala (vihr) esittää valtuustoaloitteessaan, että kaupunki luovuttaisi poliisin käyttöön vielä kolme sivaria. Viraston lausuntoluonnoksessa asiaan suhtaudutaan myönteisesti.
“Tiivistyskaava Malmin Latokartanontien alueella
Löperösti kaavoitetun Malmin aseman lähistölle tulee 600 uutta asukasta. Radan varteen tulee 16-kerroksinen torni. Suunnitelma vaikuttaa hyvältä, mutta kaikkea ei voi tietää. Runsas puli hehtaari puistoa menee rakentamisen alle.”
Niinkö tämä menee, että puisto = löperösti kaavoitettu?
Alue on yksitoista hehtaaria. Sitä puistoa pitäisi varmaan käydä katsomassa, mnutta suurin osa tiivistämisestä on kyllä muualla.
Vielä kun Helmi-opiston parkkipaikalle voisi rakentaa asuintaloja, niin hyvä olisi.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ksv_2015-06–02_Kslk_13_El/6047884B-B046-4FA3-8B17-F53C533295CA/Liite.pdf
Kyllä, pysäköintiin menee taas melkein hehtaarin tontti. Kallishan sellainen ratkaisu on, jossa pysäköinti on talon alla, mutta saisi siihen asunnot kolmelle sadalla ihmiselle.
En tiedä rakentamisesta juuri mitään, mutta ovatko Suomen rakennuskustannukset talven tai säädösten vuoksi paljonkin kalliimmat kuin Saksassa.
Katselin Munchenin S‑radan lähiöitä ja kovin monessa oli autotalli rakennettu talon/kansirakenteen alle. Pysäköinnissä käytettiin vieläpä “keinuhisseja”, joilla yhden auton pinta-alalle saatiin kaksi autoa. Autopaikan vuokra n 50e per kk.
Hieman arveluttaa, että kehä ykkösen lähiöiden pinta-alasta suuri osa menee parkkipaikkoihin — ja lähempienkin: Hermannin rantatielle rakennettiin opiskelija-asuntoja: talojen ja kadun väliin tehtiin parkkipaikat, joiden pinta-alalla olisi asunut 100–150 opiskelijaa.
Näkyisi olevan liikennevihreää, huonosti hoidettua nurtsia ja vähän puita vähän erillään olevan kelvin ja tien välissä.
Siis Helsingin kaupunki, joka valittelee tonttipulaa, ei saa kaavoitettua 100 metrin päähän rautatieasemasta hehtaarin tontille asuntoja, koska se tontti on Helsingin kaupungin Helsingin kaupungille vuokraama, jotta Helsingin kaupungin omistama opisto voisi käyttää sitä parkkipaikkana?
Ei nyt kyllä anna kovin hyvää kuvaa kaupungin prioriteetista tuon alueen pitäminen parkkipaikkana.
Antero. Kaupunkisuunnittelussa parkkipaikat ovat paljon korkeammalla pririteettijärjestyksessä kuin asunnot.
Riittävän aikaisin ei ole tehty kaupunkimaista kaavaa. Jää pusikoita väylienvarteen ja koko paikka on lievästi sanoen sekava.
Ei millään pahalla. Voi olla, että kaupunkimaisen hyvinhoidetun puiston ylläpitomenot obat yllättävän korkeat. – Mitä kaupunkimainen kaava muuten tarkoittaa?
Sellaista, jossa rakennukset ovat kadun reunassa ja naapurin seinässä kiinni.
Sitä voi miettiä pariisilaisessa katukahvilassa, manhattanilaisessa pizzeriassa tai berliiniläisessä oluttuvassa. Mutta jos osaaminen on rajallista, niin suosittelen vajaat 100x200 metriä kortteleita, koska sellaiselle voi rakentaa fiksusti kaikkea omakotitaloista pilvenpiirtäjiin.
Pääsääntöisesti sen voi määritellä noinkin ainakin kerrostalojen osalta, mutta toki on poikkeuksia. Tämän takia 20- ja 30-luvun talot ovat todellisuudessa energiatehokkaampia (lähde HS) kuin nykyisten säädösten mukaan tehdyt epäterveelliset pulloviritelmät.
Kun nykyisin ollaan purkamassa tarpeetonta, liikaa säätelyä, pitäisikö ottaa jälleen uudelleentarkastelun alle myös rakennusten energialuokitukseen liittyvä lainsäädäntö?
On aika uskomaton ja suorastaan käsittämätön asia, ettei esimerkiksi todellisilla lämmityskuluilla ole (ilmeisesti mitään?) merkitystä, kun rakennuksen energialuokkaa määritetään. Näin on luotu vain kestämätön perusta “pullotaloille”, joiden pitkän ajan terveysvaikutusten ja korjauskustannusten hintaa ei kukaan liene vielä edes ehtinyt/kyennyt arvioimaan!
Ovatko nykyiset energialuokituksen laskentakaavat ja ‑menetelmät, joita konsulttitoimistot ympäri maan käyttävät, edes julkisia?
Eikö asunnon ostajalle olisi paljon hyödyllisempi tieto vuotuisista lämmityskuluista, joita asunnon osalta on jouduttu maksamaan, kuin nähdäkseni varsin epämääräisin ja teoreettisin perustein määritetty energialuokka?