Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2015

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Kaa­va­muu­tos Kan­nel­mäen Halsuantiellä

Pöy­däl­tä. Mat­ti Nii­ra­nen (kok) pyy­si pöy­däl­le, kos­ka alu­eel­la oli kiis­taa autotallipaikoista.

Tor­ni­ho­tel­li laa­je­nee Sonc­kin makasiineihin

Jät­kä­saa­ren tor­ni­ho­tel­lil­la on jo raken­nus­lu­pa, mut­ta nyt kaa­voi­te­taan vie­rei­siä maka­sii­ne­ja osit­tain hotellikäyttöön.

Mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­lin asemakaava

Täl­lä kaa­val­la palau­te­taan Jät­kä­saa­res­ta Vuo­saa­reen siir­ret­ty sata­ma­lii­ken­ne osit­tain takai­sin Jät­kä­saa­reen. Pel­käs­tään hen­ki­lö­au­to­ja tulee 1,2 mil­joo­naa autoa vuo­des­sa. Jät­kä­saa­res­ta tulee paha lii­ken­ne­sump­pu tai sit­ten eri­lai­siin tun­ne­li­rat­kai­sui­hin pan­naan sato­ja mil­joo­nia euro­ja. Minus­ta tämä on vir­he, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tus on pui­nut asi­aa ja päät­tä­nyt hank­kees­ta. Vali­tet­ta­vas­ti khs on hie­rar­kias­sa lau­ta­kun­nan ylä­puo­lel­la. Me siis var­maan­kin hyväk­sym­me tämän kaa­van, vaik­ka harmittaa.

Teras­si­ta­lo­kort­te­lin asemakaava

Tämä oli meil­lä 21.10.2014. Nyt se on ollut lausun­nol­la. Kaa­va­muu­tos, jol­la mata­las­ti raken­net­tu kou­lu­tont­ti muu­te­taan kor­keas­ti raken­net­ta­vak­si asuin­ton­tik­si, hatut­taa lähei­sen Mal­ta-talon väkeä, kos­ka ton­tin talo­suun­nit­te­lu ja esi­mer­kik­si par­vek­kei­den sijoit­te­lu teh­tiin perus­tuen voi­mas­sa ole­vaan kaa­vaan. Lii­kaa tii­viyt­tä vas­tus­ta­vat muut­kin alu­een asuintalot.

Kir­ves­mie­hen­ka­tu 2, Herttoniemi

Alu­een kaa­va oli lau­ta­kun­nas­sa jou­lu- ja tam­mi­kuus­sa. Palau­tim­me sen ja esi­tim­me käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mis­ta koko kaa­va-alu­eel­la asu­mi­seen. Nyt tämä ATT:lle varat­tu tont­ti on irro­tet­tu kaa­vas­ta, kos­ka kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­tuo­tan­to laa­haa tavoit­teis­taan jäljessä.

Lausun­nois­sa ovat puhet­ta herät­tä­neet kadun­var­teen lai­te­tut talo­yh­tiöl­le vara­tut auto­pai­kat, kos­ka ton­til­le ahdet­tui­na ne oli­si­vat teh­neet koh­tees­ta lii­an kal­liin. Pal­jon­ko­han auto­ja met­roa­se­man vie­res­sä ATT:n asuk­kail­la on? Auto­paik­ka­nor­mi on käy­tän­nös­sä 0,6 autopaikkaa/asunto (tai vähin­tään 1 ap/120k‑m2 ) eli vähin­tään 113 auto­paik­kaa tai enem­män, jos asun­not ovat pie­niä. Vii­si auto­paik­kaa yhteis­käyt­tö­au­toil­le vähen­tää auto­paik­ka­vaa­ti­mus­ta 22 auto­pai­kal­la. Fil­la­ri­paik­ko­ja 450.

Asun­to­ja noin 350 asuk­kaal­le. Tont­ti­te­hok­kuus 2,2.

Laa­ja­sa­lon kau­pun­ki­bu­le­var­din suunnitteluperiaatteet

Sanoin jos­kus lei­kil­lä­ni, että Laa­ja­sa­lon­tie pitää muut­taa mota­ris­ta kaduk­si nopeas­ti, ennen kuin museo­vä­ki kek­sii suo­jel­la tämän­kin älyt­tö­myy­den. Sel­lai­sia kan­to­ja on esiintynyt…

Nämä suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet esi­tel­tiin meil­le epä­vi­ral­li­ses­ti jo vii­me vii­kol­la. Näyt­tä­vät hyviltä.

Tilaa vapau­tuu noin 3 000 asukkaalle.

Jos tuo kapea kais­ta­le sai­si kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non, se oli­si suu­rus­jär­jes­tyk­ses­sä 236. kun­ta Suo­mes­sa. Sitä pie­nem­piä oli­si 82.

Ratik­ka­pro­jek­tin tilan­ne­kat­saus ja kehittämistavoitteet

Jos rati­koi­den nopeus saa­tai­siin nos­te­tuk­si tavoi­tel­tuun 17 km/h:iin tuli­si pel­käs­tään HKL:lle 5 mil­joo­nan sääs­töt vuo­des­sa. Tavoit­tee­na on, ettei­vät rati­kat jou­du pysäh­ty­mään kuin pysä­keil­lä. Suo­si­tuk­si tul­lut­ta auto­jen pysä­köin­tiä kis­koil­le voi­si tor­jua aika isoin sank­tioin, jot­ka voi­si­vat olla suh­tees­sa edes aiheu­tet­tuun vahin­koon. Lipun­myyn­nis­sä rati­kois­sa luo­vu­taan vuon­na 2017, lopul­ta­kin. (Enää ei kus­kien siis tar­vit­se selit­tää ruot­sa­lai­sil­le turis­teil­le, mik­si Ruot­sin kruu­nu ei kel­paa rati­kois­sa mak­su­vä­li­nee­nä. Tie­dät­hän, von Döbeln sijoit­ti tykit Juut­taal­la aivan vää­rin ja sik­si on nyt euro.)

Rei­jo­lan­ka­dul­le ratikkakiskot.

Seis­ka pitää saa­da mene­mään Mei­lah­teen ja sik­si tähän välil­le tar­vi­taan ratikkakiskot.

Töö­lön­ka­tu 28 asuinkäyttöön. 

Tämä oli meil­lä mar­ras­kuus­sa. Nyt sii­tä on saa­tu lausun­not ja muis­tu­tuk­set. Ne aiheut­ta­vat vain vähäi­siä muu­tok­sia kaavaan.

Sibe­lius-Aka­te­mian käy­tös­sä ole­va talo muu­te­taan asun­noik­si ja naa­pu­rei­den har­mik­si raken­ne­taan pie­ni piha­sii­pi. Tont­ti­te­hok­kaas lähen­te­lee Kata­ja­no­kan luku­ja: 2,5. Auto­paik­ko­ja ei saa sijoit­taa ton­til­le, vaan 60 auto­paik­kaa on ostet­ta­va tai vuo­krat­ta­va lähei­sis­tä pysä­köin­ti­lai­tok­sis­ta, oli asuk­kail­la auto­ja tai ei. Kepu­lais­ten har­mik­si 200 hel­sin­ki­läis­tä lisää.

98 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.6.2015”

  1. Rei­jo­lan­ka­dun lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa hyvää on se, että ratik­ka­kais­tat ovat riit­tä­vän levei­tä ja auto­jen kään­ty­mi­nen kis­ko­jen yli vasem­mal­le on kielletty.

    Huo­noa taas on se, että län­teen mene­vät rati­kat on sijoi­tet­tu vilk­kaal­la kadul­la auto­jen sekaan. Muut­ta­kaa­han suun­ni­tel­maa siten, että rati­kal­la on oma kais­ta län­teen ekan kort­te­li­vä­lin osalta. 

    Nyt­kin autoil­la on vain yksi kään­ty­vä kais­ta Nor­dens­kiöl­dil­tä Rei­jo­lal­le, joten ei tuo maa­il­maa kaa­da. Viras­to ei var­maan tyk­kää. Mut­ta viras­ton oli­si hyvä ymmär­tää, kuin­ka kal­liik­si tulee raken­taa ja lii­ken­nöi­dä sel­lais­ta rai­tio­tie­tä, jol­la vau­nut sei­so­vat auto­ruuh­kas­sa. Oikeas­taan sel­lais­ta ei pitäi­si edes rakentaa.

    Mitä muu­ten tapah­tui niil­le lukui­sil­le ja ilah­dut­ta­vil­le palaut­teil­le, jois­sa tätä ratik­ka­kais­taa tah­do­tiin? Ne on “huo­mioi­tu”?

    Sen ver­ran myön­nyn, että Urhei­lu­ka­dun jäl­keen autot voi pääs­tää kis­koil­le, kun­han se teh­dään valo-ohjauk­sel­la niin, että ratik­ka pää­see osuu­del­le ennen auto­ja. Muu­toin Mans­kun valo­vai­heet pite­ne­vät lii­kaa, mis­tä on hait­taa kaikille.

  2. Toi­saal­ta halu­taan että ratik­ka pysäh­tyi­si vain pysä­keil­lä, mut­ta sit­ten kui­ten­kin raken­ne­taan ruuh­kai­siin ris­teyk­siin sekaliikennekaistoja.

    Rei­jo­lan­ka­dul­le pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da ratik­ka omal­le kais­tal­leen molem­piin suun­tiin. Välil­lä Nor­dens­kiöl­din­ka­tu — Urhei­lu­ka­tu pitäi­si olla help­poa. Katua voi laa­jen­taa sekä poh­jois että eteläpuolelle.

    Man­ner­hei­min­tien ja Urhei­lu­ka­dun välil­lä­kin onnis­tuu, kun pis­tää kais­ta­le­vey­det mini­miin ja luo­puu jalan­ku­lus­ta poh­joi­sel­la puo­lel­la. Tai sit­ten limi­kis­ko­rat­kai­su, sekin on parem­pi kuin sekaliikennekaista.

  3. Niin, viras­to perus­te­lee että on ilmei­ses­ti ihan OK sei­sot­taa rati­koi­ta ruuh­kas­ta, kun­han ne ovat lähel­lä päät­tä­riä? 🙂 Rei­jo­lan­ka­dun listatekstistä:

    Oma kais­ta on itään päin ajet­taes­sa, kos­ka län­nes­sä pää­te­py­sä­kit ovat lähem­pä­nä. Näin lin­joil­le saa­daan parem­pi luo­tet­ta­vuus lin­jan alkupäässä.

    Vaka­vas­ti, eikö­hän ne Rei­jo­lan­ka­tua käyt­tä­vät lin­jat aika­naan jat­ka pidem­mäl­le­kin, eli teh­dään nyt ker­ral­la kun­toon tämä.

  4. Onko jokin eri­tyi­sen syy mik­si monel­la ratik­ka­py­sä­kil­lä on suo­ja­tien lii­ken­ne­va­lot ennen ja jäl­keen pysä­kin? Näi­den valo­jen takia kes­ki­no­peus hidas­tuu mer­kit­tä­väs­ti. Esim lin­ja 6.

    Kuu­lem­ma jos­sain muu­al­la riit­tää että ratik­ka­kus­ki soit­taa varoi­tus­kel­loa pysä­kil­le tul­taes­sa ja siel­tä läh­ties­sä, ja jalan­kul­ki­jat osaa­vat pysyä sivussa.

    Auto­kais­toil­la suo­ja­tie­va­lot sil­ti tarvittaneen.

    1. Ratik­ka­py­sä­keil­le pitäi­si lait­taa saman­lai­set valot kun on Sokok­sen edes­sä. Anta­vat rati­koil­le aina esteet­tö­män kulun mut­ta eivät pala jalan­kul­ki­joil­le tur­haan punaisina.

  5. Löy­tyy­kö Sibik­sen ympä­ris­tös­tä oikeas­ti noin mon­ta paik­kaa ostettavaksi/oikeasti varat­ta­vak­si asuin­ra­ken­nuk­sel­le vai pitää­kö täs­sä heti kinu­ta raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa poik­keus, kun KSV:ssa pide­tään kiin­ni paikkavaatimuksista?

  6. Laa­ja­sa­lon kau­pun­ki­bu­le­var­din suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet vai­kut­ta­vat sinän­sä hyvil­tä. Jak­san olla kui­ten­kin jat­ku­vas­ti huo­lis­sa­ni rai­tio­lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­se­del­ly­tys­ten realistisuudesta. 

    En ole vie­lä näh­nyt sel­vi­tys­tä Laa­ja­sa­lon- Var­tio­saa­ren suun­nan rai­tio­lin­jo­jen sovit­ta­mi­ses­ta kan­ta­kau­pun­gin var­sin ahtaa­seen rata­verk­koon. Seu­ra­sin kyl­lä moi­sen sel­vi­tyk­sen laa­din­taa jon­kin aikaa. Val­mis­ta ei syntynyt.

    Kau­pun­ki­bu­le­var­di­kon­sep­tin sovel­ta­mi­nen laa­jal­ti sisään­tu­lo­väy­lien kor­ri­doo­reis­sa perus­tuu yleis­kaa­voit­ta­jien aja­tuk­sis­sa rai­tio­ver­kon laa­jen­ta­mi­seen. Kehoit­tai­sin otta­maan vaka­vas­ti ver­kon väli­tys­ky­vyn rajallisuuden.

  7. Hal­li­tuk­sen höl­möi­lyä ei asian­tun­ti­ja-lau­ta­kun­nan tuli­si hyväk­syä. Hylät­kää län­si­sa­ta­man kaa­va, kos­ka se on vir­he. Khs voi­si teh­dä tutusmisretken
    Jät­kä­saa­reen lai­van tul­les­sa sata­maan ja miet­tiä mil­lai­nen kata­stro­fi tilan­ne on Jät­kä­saa­ren raken­ta­mi­sen ede­tes­sä ja jät­kä­saa­re­lais­ten asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen mää­rän kasvaessa.

  8. Jät­kä­saa­ren sata­man pai­sut­ta­mi­nen on aivan käsit­tä­mä­tön rat­kai­su. Koko Ete­lä-Hel­sin­gin lii­ken­ne on jo nyt sekai­sin aina, kun joku paat­ti saa­puu tai läh­tee. Ja tätä halu­taan pahen­taa lisää vain sik­si, että Hel­sin­ki saa vii­na­ral­lis­ta lisää tulo­ja per nuppi.

    Mitä jär­keä on ajat­taa koko Suo­men vii­na­nos­ta­jat kes­kus­tan läpi, kun Vuo­saa­ren sata­maa tehos­ta­mal­la saa­tai­siin asia pal­jon parem­paan kuntoon?

  9. Sana lie­nee vapaa, siis­pä kom­men­toin minä­kin aiheesta:
    Tor­ni­ho­tel­li laa­je­nee Sonc­kin makasineihin

    Ote selos­tuk­ses­ta: “Tor­ni­ho­tel­lin ja suo­jel­tu­jen maka­sii­nien yhtei­ses­sä jul­ki­si­vu­ko­ko­nai­suu­des­sa luo­daan mie­len­kiin­toi­sia kau­pun­ki­ku­val­li­sia kont­ras­te­ja uuden ja van­han, kor­kean ja mata­lan raken­ta­mi­sen välil­le. Hotel­li ja maka­sii­nit tulevat
    muo­dos­ta­maan näyt­tä­vän Hie­ta­lah­den yli itään avau­tu­van julkisivun” 

    Tuo “luo­daan mie­len­kiin­toi­sia kau­pun­ki­ku­val­li­sia kont­ras­te­ja” kuu­los­taa kyl­lä minus­ta pel­käl­tä ark­ki­teh­tien yri­tyk­sel­tä pukea kau­no­kie­li­seen, kir­jal­li­seen ilmai­su­muo­toon nolo tapaus, jos­sa yri­te­tään, sii­nä onnis­tu­mat­ta, sovit­taa yhteen yhteensopimattomat! 

    Läh­teen (JÄTKÄSAARI, TORNIHOTELLI JA
    SONCKIN MAKASIINIT
    ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS) kan­si­ku­va ker­too Hie­ta­lah­den ran­nal­le suun­ni­tel­lun tor­ni-rumi­luk­sen ja maka­sii­nien yhteen­so­vit­ta­mi­sen toteu­tuk­sen vai­keu­des­ta aika paljon … 

    Tuos­sa kuvas­sa­han tor­ni­ho­tel­li suo­ras­taan huu­taa ympä­ril­leen yhtä kor­kei­ta raken­nus­mas­so­ja! Oli­ko sii­hen tar­koi­tus tul­la enim­mil­lään 16 ker­ros­ta? Miten kor­kei­ta ovat/tulevat ole­maan muut raken­nuk­set Jät­kä­saa­res­sa sen naapurustossa?

  10. Itä­me­ren­ka­dul­la ei ole kuin yksi uusi talo tiel­lä, kun Län­si­sa­ta­man kadun ohjaa suo­raan Län­si­väy­läl­le. Olen aina ihme­tel­lyt, mikä idea on alun perin ollut, ettei tuo­ta ole suun­ni­tel­tu toi­sin. Kenen omis­tuk­ses­sa tuo talo on? Jos se on kau­pun­gin vuo­kra­ka­sar­mi, niin se on help­po pur­kaa, muu­ten tar­vi­taan pak­ko­lu­nas­tuk­sia. Joka tapauk­ses­sa Län­si­sa­ta­man lii­ken­ne kan­nat­taa ohja­ta suo­raan mota­ril­le, ei kes­kus­tan kautta.

    Teras­si­ta­lon kinan on aiheut­ta­mut kau­pun­ki ihan itse. Ei kan­na­ta kaa­voit­taa mitään muu­ta kuin 6 ker­ros­ta ja umpi­kort­te­li. Ton­tin omis­ta­jan teh­tä­vä on sit­ten miet­tiä, mitä hän ton­til­le lopul­ta rakentaa.

    Kadun var­ren auto­pai­kat ovat rikos­ris­ki. Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa ne ovat yksi­se­lit­tei­ses­ti kiel­let­ty. Haluai­sin jos­kus näh­dä sen pösi­lön, joka noi­ta teh­tai­lee Hel­sin­kiin. Hänel­lä ei lie­ne ihan kaik­ki koto­na, kos­ka tie­toa asias­ta on ole­mas­sa, jos vain viit­sii lukea? Kai­va­kaa jos­tain ne tans­ka­lai­set raken­ta­mi­sen nyrk­ki­sään­nöt, niis­sä on pal­jon tut­kit­tua tie­toa tii­vis­tet­ty­nä muu­ta­maan ranskikseen.

    Spå­ran nopeut­ta voi­daan nos­taa kes­kus­tas­sa hel­pos­ti lopet­ta­mal­la tar­peet­to­mat kes­kus­taan ajet­ta­vat bus­si­vuo­rot. Käy­tän spå­raa lähes päi­vit­täin ja tien tuk­kee­na on 99%:sti bussi.

    1. Mis­sä ihmees­sä sinä ajat rati­kal­la, jos bus­si, eikä hen­ki­lö­au­to tulee spo­ran eteen? Jos nyt kul­kee esi­mer­kik­si Skat­tal­ta Sokok­sel­le rati­kal­la, bus­sit eivät pää­se miten­kään eteen, mut­ta hen­ki­lö­au­tot, pysä­köi­tyi­nä tai lii­ken­tees­sä, tule­vat eteen yhtenään.

  11. Daniel Feder­ley:
    Rei­jo­lan­ka­dun lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa hyvää on se, että ratik­ka­kais­tat ovat riit­tä­vän levei­tä ja auto­jen kään­ty­mi­nen kis­ko­jen yli vasem­mal­le on kielletty… 

    Tur­han vasem­mal­le­kään­tyi­lyn kiel­tä­mi­nen on kaik­kien etu. Se paran­taa ylei­ses­ti liken­teen nopeut­ta, ei pel­käs­tään rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen nopeutta.

    Sen sijaaan leveät rai­tio­vau­nu­kais­tat eivät ole yksi­se­lit­tei­ses­ti hyvä asia. Yksi rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen eduis­ta ver­rat­tu­na muu­hun jul­ki­seen lii­ken­tee­seen on ollut sen vie­mä pie­ni katu­ti­la. Nyt on spek­sat­tu tar­peet­to­man leveät uudet rai­tio­vau­nut ja halu­taan entis­tä leveäm­piä rai­tio­vau­nu­kais­to­ja. Ollaan menet­tä­mäs­sä yksi kilpailuvalteista!

    1. Ratik­ka­kais­tat on teh­tä­vä riit­tä­vän leveik­si, että suo­ma­lai­sen autoi­li­jan tai­u­doil­la ei tule tun­ke­neek­si pei­li­ään rati­kan eteen. ne pitäi­si myös sul­ku­vii­vo­jen sijas­ta erot­taa riit­tä­vän kor­keal­la korok­keel­la, jot­ta eteen ei yksin­ker­tai­ses­ti pääsisi.

  12. Kal­le: Sen sijaaan leveät rai­tio­vau­nu­kais­tat eivät ole yksi­se­lit­tei­ses­ti hyvä asia. Yksi rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen eduis­ta ver­rat­tu­na muu­hun jul­ki­seen lii­ken­tee­seen on ollut sen vie­mä pie­ni katu­ti­la. Nyt on spek­sat­tu tar­peet­to­man leveät uudet rai­tio­vau­nut ja halu­taan entis­tä leveäm­piä rai­tio­vau­nu­kais­to­ja. Ollaan menet­tä­mäs­sä yksi kilpailuvalteista!

    Täl­lais­ta, roh­ke­ni­sin­ko sanoa har­hais­ta, ajat­te­lua esiin­tyy myös viras­tos­sa. Ei ole mikään kil­pai­lu­valt­ti, että kaik­kein suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­sin moot­to­ri­lii­ken­ne ram­pau­te­taan änke­mäl­lä se lii­an ahtaa­seen tilaan ja eni­ten löy­sää vara­taan kaik­kein tehot­to­mim­mal­le liikennemuodolle.

    Urbaa­nia mate­ma­tiik­kaa: Kum­pi luvuis­ta on suu­rem­pi, 12,6 m vai 12,6 m?

    Tuon voi jakaa joko 3,5 + 5,6 + 3,5 jol­loin autot eivät nou­da­ta nopeus­ra­joi­tus­ta ja nii­den pei­lit blok­kaa­vat rati­kan, tai sit­ten sen voi jakaa 3,1 + 6,4 + 3,1, jol­loin auto­kais­to­jen leveys riit­tää oikein hyvin 30–40 km/h nopeuk­sil­le ja ratik­ka saa kul­kea pei­leis­tä välittämättä.

    Articin levey­des­tä on tur­ha teh­dä täs­sä kiis­taa, sen koko­nai­su­lot­tu­ma on van­ho­ja vau­nu­ja pienempi.

  13. sep­po vep­sä­läi­nen:
    Laa­ja­sa­lon kau­pun­ki­bu­le­var­din suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet vai­kut­ta­vat sinän­sä hyvil­tä. Jak­san olla kui­ten­kin jat­ku­vas­ti huo­lis­sa­ni rai­tio­lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­se­del­ly­tys­ten realistisuudesta. 

    Ei tar­vit­se olla huo­lis­saan. Sekä HSL:ssä että KSV:ssa on pik­ku hil­jaa herät­ty huo­maa­maan, että Laa­ja­sa­lon ratik­kaa ei pidä täy­sin integroi­da nyky­verk­koon, kuten olen vuo­si­kausia hokenut.

    Ensin­nä­kin Laa­ja­sa­los­ta tulee sur­keim­mas­sa­kin tapauk­ses­sa niin pal­jon mat­kus­ta­jia, ettei­vät nykyi­set pik­ku­vau­nut miten­kään rii­tä sin­ne. Toi­sek­si rata jat­kuu vai­heit­tain, eikä Var­tio­saa­res­ta ole tar­koi­tus vara­ta kään­tö­sil­mu­kal­le tilaa. Em. syi­den vuok­si suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta­na on nyt joke­riyh­teen­so­pi­va 45-met­ri­nen kak­si­suun­ta­vau­nu. Sel­lai­sel­la ei aje­ta nyky­verk­koon, ei aina­kaan joka paik­kaan, ilman pysäk­ki- ja ryhmitysmuutoksia.

    Kol­man­nek­si on vih­doin annet­tu riit­tä­väs­ti pai­noar­voa sil­le, että lähiö­lin­jan kuor­mi­tus­pro­fii­li on aivan toi­sen­lai­nen kuin nykyis­ten kan­ta­kau­pun­gin jake­lu­lin­jo­jen. Tuli­si siis kal­liik­si ja tehot­to­mak­si pak­ko­nait­taa näi­tä kes­ke­nään ja ajaa koko pit­kää lin­jaa pis­teit­täis­ten kysyn­tä­piik­kien mukaan.

    Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sin­ta on ajat­taa Laa­ja­sa­lon vau­nut Poh­jois­ran­taa Alek­sil­le. Kään­tö­rai­tei­den paik­kaa vie­lä etsi­tään. Kai­vo­ka­dul­le nii­tä on kuu­lem­ma alus­ta­vas­ti luonnosteltu.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­sä ihmees­sä sinä ajat ratikalla… 

    Lin­jat joi­ta käy­tän eni­ten ovat 2, 4, 7, 10. Erit­täin ongel­mal­li­sia ovat ase­man seu­tu, Kamp­pi ja Bule­var­di. Mik­si bus­si­lin­jo­ja aja­te­taan kes­kus­taan? Bus­sien päät­tä­rei­nä Tapio­la, Pasi­la ja Hert­to­nie­mi ovat pal­jon fiksumpia.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ratik­ka­kais­tat on teh­tä­vä riit­tä­vän leveik­si, että suo­ma­lai­sen autoi­li­jan taiudoilla… 

    Uudes­sa spå­ras­sa on vaih­det­ta­vat panee­lit. Muu­al­la maa­il­mas­sa rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne varoo pal­jon vähem­män jalan­kul­ki­joi­ta ja auto­ja kuin Suo­mes­sa. Jos auton pei­lit jää­vät mukaan, on mak­sa­ja auto. Eikö­hän asia vähi­tel­len kor­jaan­nu, kun las­ku panee­lis­ta läh­tee auton kuljettajalle.

  15. sep­po vep­sä­läi­nen: En ole vie­lä näh­nyt sel­vi­tys­tä Laa­ja­sa­lon- Var­tio­saa­ren suun­nan rai­tio­lin­jo­jen sovit­ta­mi­ses­ta kan­ta­kau­pun­gin var­sin ahtaa­seen rata­verk­koon. Seu­ra­sin kyl­lä moi­sen sel­vi­tyk­sen laa­din­taa jon­kin aikaa. Val­mis­ta ei syntynyt.

    Mä annoin itsel­le­ni ker­toa ettei sil­le ollut oikein rahaa/tekijää, mut­ta nyt on työn alla. Kai tuos­sa on nyt lähin­nä se että pitäi­si päät­tää jotain, ja kaik­ki liit­tyy kaik­keen. Laa­ja­sa­los­sa on var­mas­ti­kin aina­kin kak­si lin­jaa, mut­ta voi olla nel­jä­kin. Var­sin­kin jos enem­män, niin joku tai jopa jot­kut lin­jois­ta voi­si­vat olla poi­kit­tai­sia, mut­ta ne on taas kiin­ni nii­den kis­kois­ta esi­mer­kik­si Val­li­lan laak­sos­sa. Kes­kus­tan suun­taan on kol­me vaih­toeh­toa, jot­ka eivät ole edes toi­se­na pois­sul­ke­via. Ja niin edel­leen. Mut­ta sem­mois­ta se suun­nit­te­lu ja päät­tä­mi­nen on.

    Kau­pun­ki­bu­le­var­di­kon­sep­tin sovel­ta­mi­nen laa­jal­ti sisään­tu­lo­väy­lien kor­ri­doo­reis­sa perus­tuu yleis­kaa­voit­ta­jien aja­tuk­sis­sa rai­tio­ver­kon laa­jen­ta­mi­seen. Kehoit­tai­sin otta­maan vaka­vas­ti ver­kon väli­tys­ky­vyn rajallisuuden.

    Mä näin yhden tuo­reen sel­vi­tyk­sen ratik­ka­ver­kon kapa­si­tee­tis­ta, kyl­lä se sinän­sä riit­tää, mut­ta nämä kis­kot nyt ker­ta­kaik­ki­aan pitää teh­dä kun­nol­la ja laka­ta teke­mäs­tä kom­pro­mis­se­ja joka iki­nen ker­ta kun on joku todel­li­nen tai käy­tän­nös­sä kuvit­teel­li­nen int­res­si­ris­ti­rii­ta (ajan­koh­tai­ses­ti Reijolankatu).

    Toi­saal­ta, ei sii­tä niin kovin mon­taa vuot­ta ole, kun täs­sä kau­pun­gis­sa piti ihan aikui­sil­le ihmi­sil­le vään­tää rata­kis­kos­ta, että ei nii­tä Bule­var­dien lii­ken­ne­mas­so­ja nyt aina­kaan bus­seil­la voi hoitaa.

  16. Onko tot­ta vai legen­daa, että Län­si­sa­ta­man­ka­dun ja Crusel­lin sil­lan kaut­ta Jät­kä­saa­res­ta Län­si­väy­läl­le kul­ke­va reit­ti jou­dut­tiin siir­tä­mään alku­pe­räi­ses­tä, kos­ka joku oli kuvi­tel­lut Ruo­ho­lah­den vara­voi­ma­lan pois­tu­van muu­ta­mas­sa vuodessa.

  17. Kal­le:

    Kadun var­ren auto­pai­kat ovat rikos­ris­ki. Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa ne ovat yksi­se­lit­tei­ses­ti kielletty.

    Olet­ko ken­ties espoolainen?

    Espoos­sa lie­nee park­ki­paik­kaa lisäk­se­ni usein tur­haan moni muu­kin hel­sin­ki­läi­nen hake­nut. Har­va kau­pun­ki Suo­mes­sa lie­nee vie­rai­li­joi­taan koh­taan tuos­sa asias­sa yhtä ynseä kuin Espoo. 

    Mikä mah­taa olla vie­ras­paik­ko­jen luku­mää­rä espoo­lai­ses­sa talo­yh­tiös­sä (vaik­ka­pa kes­ki­mää­räi­ses­ti sataa asun­toa koh­den)? Aina­kin tähä­nas­tis­ten koke­mus­te­ni perus­teel­la voin väit­tää, että luku on aivan lii­an alhainen. 

    Vali­tet­ta­vas­ti Hel­sin­gis­sä ollaan (yleis­ten park­ki­paik­ko­jen hävit­tä­mi­ses­sä) menos­sa samaan suun­taan. Kadun­var­ren pysä­köi­dyt autot anta­vat mas­sal­laan suo­jaa lii­ken­teel­tä, mm. sade­sääl­lä sen rois­keil­ta, jal­ka­käy­tä­viä pit­kin kul­ke­vil­le, mut­ta tätä etua eivät kaik­ki, kovin ‘put­ki­kat­sei­set’ tai­da edes ymmärtää.

    Jos kadun­var­ren pysä­köin­ti on rikos­ris­ki, lie­nee sitä sil­loin samoin myös kaik­ki muu yksi­tyi­ses­sä ja yhtei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­va omai­suus, joka on ylei­ses­ti esil­lä ja vapaas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa, lukuu­not­ta­mat­ta piik­ki­lan­ko­jen, muu­rien, terä­so­vien, luk­ko­jen, val­von­ta­ka­me­roi­den ja var­ti­joi­den kes­kel­lä elä­vien maal­lis­ta mammonaa.

    Mah­dol­li­suus kadun­var­ren pysä­köin­tiin hel­pot­taa mm. asioin­tia kau­pois­sa. Ei sitä ole kau­pun­gis­sa syy­tä kiel­tää, sil­lä kau­pan­käyn­ti on tär­keä elin­kei­no kai­kis­sa kau­pun­geis­sa. Tuon ymmär­tä­nee jokai­nen aito kau­pun­ki­lai­nen. Se oli sitä myös aiem­min kaup­pa­lois­sa, jol­lai­nen Espoo­kin oli, (wiki­pe­dian mukaan) perä­ti yhdek­sän vuo­den ajan (1963–1972), ennen hal­lin­nol­lis­ta pää­tös­tään muut­tua “kau­pun­gik­si”, vas­ta vain noin 43 vuot­ta sitten. 

    Oli­si­ko lyhyil­lä perin­teil­lä ja uudel­la, isol­la, mut­ta juu­ret­to­mal­la ja kau­pun­gin eli­neh­to­ja ymmär­tä­mät­tö­mäl­lä asu­kas­jou­kol­la vai­ku­tuk­sen­sa kun­nan pää­tök­sen­te­koon täs­sä suhteessa?

  18. Mik­si muu­ten enti­sen Sibik­sen asun­to­jen auto­pai­ko­ja ei saa teh­dä ton­til­le? Tilaa­han tuos­sa on, jol­lei pisa­ran ase­man varaus ole lii­an lähellä.

    1. Asuin­ta­los­sa pitää olla myös piha esi­mer­kik­si las­ten lei­kiä. Aivan kaiik­kien mie­les­tä auto­jen säi­ly­tys ei ole leik­ki­paik­ko­ja tär­keäm­pää. Tai­dat ola vähem­mis­tö­nä mie­lipåi­tei­ne­si, että lap­set väis­ty­kööt park­kipåaik­ko­jen tieltä.

  19. tpyy­luo­ma:
    Vaka­vas­ti, eikö­hän ne Rei­jo­lan­ka­tua käyt­tä­vät lin­jat aika­naan jat­ka pidem­mäl­le­kin, eli teh­dään nyt ker­ral­la kun­toon tämä.

    Mie­les­tä­ni voi­si teh­dä vaik­ka näin:

    Nor­dens­kiöl­din­ka­tu – Urheilukatu

    Jalan­ku­lu 2,0m
    Pyö­rä­tie 1,25m
    Auto­kais­tat 6,5m
    Ratik­ka­kais­ta 6,5m
    Auto­kais­tat 6,5m
    Pyö­rä­tie 1,25m
    Jalan­ku­lu 2,0m

    Yhteen­sä 26m. Katu leve­ni­si 1,75m, eli jos jakaa tasan, niin molem­mil­ta puo­lil­ta n. 90cm.

    Urhei­lu­ka­tu — Man­ner­hei­min­tie (poh­joi­ses­ta etelään)

    Pyö­rä­tie 1,25m
    Auto­kais­tat 6,5m
    Ratik­ka­kais­ta 6,5m
    Auto­kais­tat 6,5m
    Pyö­rä­tie 1,25m
    Jalan­ku­lu 2,0m

    Eli yhteen­sä 24m, katu ei levenisi.

  20. Sata­man ter­mi­naa­li­se­koi­lu on ver­taan­sa vailla.
    Vie­lä vii­me vuon­na lau­ta­kun­nas­sa oli kaa­va­luon­nos ran­nan suun­tai­sel­le pit­kän­omai­sel­le terminaalille.
    Nyt suun­ni­tel­mia on muu­tet­tu (ilmei­ses­ti eri teki­jä­kin) ja ter­mi­naa­lia ehdo­te­taan vii­mei­seen kärkeen.
    Miten voi olla, että näin­kin iso asia kuin ter­mi­naa­lin sijain­ti, vaih­te­lee vuo­den välein?
    Lisään­ty­vän kumi­pyö­rä­lii­ken­teen hai­tat näky­vät Ruo­ho­lah­den lisäk­si pit­käl­le Töö­löön, ehdo­tus met­ron jat­ka­mi­ses­ta Vuo­saa­ren sata­maan oli­si edel­leen täy­sin relevantti.

  21. Las­ke­kaa­han siel­lä lau­ta­kun­nas­sa ja viras­tos­sa, pal­jon­ko ihmi­siä Rei­jo­lan­ka­dul­la tule­vai­suu­des­sa tulee liik­ku­maan rai­tio­vau­nul­la ja miet­ti­kää sen jäl­keen, onko tosi­aan oikein lait­taa täy­det vau­nut sei­so­maan tyh­jää täyn­nä ole­vien yksi­tyi­sau­to­jen sekaan.

    Kes­kus­tan lai­va­ter­mi­naa­lin mil­joo­na­laa­jen­nus. Käy­te­tään rahat Vuo­saa­ren met­ro­lin­jan jat­ka­mi­seen sata­maan asti ja rau­hoi­te­taan uudet hie­not asui­na­lu­eet ihmi­sil­le. Ei autoil­le. Vii­na­ral­lis­ta ei lopul­ta oikeas­ti hyö­dy kukaan.

    Nykyi­sen­kal­tai­sen rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen on yksi kei­no ylit­se mui­den: ne eivät pysäh­dy kos­kaan lii­ken­ne­va­loi­hin. Kevyel­le lii­ken­teel­le saman­lai­set 100% etuu­den anta­vat valot joi­ta Kan­sal­lis­museon ja Sokok­sen koh­dal­la on “tes­tat­tu” vuo­si­kausia ja ris­teä­vän auto­lii­ken­teen valot AINA punai­sel­le, kun ratik­ka lähestyy.

    Kun ainoas­taan 15% liik­ku­mi­ses­ta tapah­tuu yksi­tyi­sau­toil­la, sen tulee myös näkyä kai­kes­sa suun­nit­te­lus­sa ja toteu­tuk­ses­sa. Pää­sään­tö­nä tulee olla, että noin mar­gi­naa­li­sen ja tehot­to­man liik­ku­mis­muo­don armoil­la ei pidä teh­dä enää yhtään mitään.

    Todel­la iso­ja ja kau­as­kan­toi­sia asioi­ta ja päätöksiä.

  22. Kan­nat­taa­ko Jät­kä­saa­ren infraa raken­taa sen ole­tuk­sen varaan, että merel­li­nen vii­na­ral­li on ikuis­ta tai jat­kuu aina­kin sen aikaa, että infrain­ves­toin­nit mak­sa­vat itsen­sä takai­sin? Yksi pää­tös, kos­kee se sit­ten juna­tun­ne­lia tai vii­na­ve­roa jom­mal­la kum­mal­la puo­lel­la lah­tea, tekee aika pal­jon lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­tia tarpeettomaksi. 

    Nämä nyky­lin­jauk­sen mukai­set pää­tök­set­hän eivät tule jää­mään ter­mi­naa­liin, vaan ennem­min tai myö­hem­min Jät­kä­saa­reen pitää raken­taa auto­tun­ne­li län­si­väy­läl­tä. Eikä kyse ole vain Jät­kä­saa­res­ta, vaan myös Töö­lön ja ete­lä-Hel­sin­gin läpia­jo­lii­ken­tees­tä. Sata­mal­la luo­daan kan­ta­kau­pun­kiin rek­ka- ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, joi­den var­jol­la tul­laan jat­kos­sa torp­paa­maan ja lyk­kää­mään kevyen- ja jouk­ko­lii­ken­teen hank­kei­ta useal­la suunnalla. 

    Sanoi­sin, että ennen­nä­ke­mä­tön­tä type­ryyt­tä, jos asut­tai­siin jos­sain muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä tätä on kui­ten­kin nähty.

  23. Daniel Feder­ley: Nyt­kin autoil­la on vain yksi kään­ty­vä kais­ta Nor­dens­kiöl­dil­tä Rei­jo­lal­le, joten ei tuo maa­il­maa kaada.

    Lop­pu­tu­lok­ses­ta en tie­dä, mut­ta näin yksin­ker­tai­ses­ti vai­ku­tus­ta jonoi­hin ja nii­den riip­pu­vuu­teen kapa­si­tee­tis­ta ei voi las­kea. N:ltä Rei­jo­lan­ka­dul­le pää­see suu­rem­man ajal­li­sen osuu­den valo­kier­ros­ta (vain suo­ja­tie kat­koo), kuin Rei­jo­lan­ka­dul­ta Mans­kul­le (ei pel­käs­tään tämän ris­teyk­sen bus­sio­suu­den, vaan myös seu­raa­vien valo­jen — sekä suo­ja­tie kort­te­lin kes­kel­lä että Tuk­hol­man­ka­tu — takia), jol­loin kah­del­la kais­tal­la Mans­kun pääs­sä saa­daan Rei­jo­lan­ka­dul­le päästetty/päässyt “rypäs” nopeam­min eteen­päin Mans­kul­le, poh­joi­seen suun­ta­via bus­se­ja katkomasta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asuin­ta­los­sa pitää olla myös piha esi­mer­kik­si las­ten lei­kiä. Aivan kaiik­kien mie­les­tä auto­jen säi­ly­tys ei ole leik­ki­paik­ko­ja tär­keäm­pää. Tai­dat ola vähem­mis­tö­nä mie­lipåi­tei­ne­si, että lap­set väis­ty­kööt park­kipåaik­ko­jen tieltä.

    Ei kes­kus­tan pimeä piha ole mikään viih­tyi­sä leik­ki­paik­ka lapsille”

    Lap­si­per­hei­den kuu­luu asua Nurmijärvellä”

    Kyl­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin asuk­kail­la on oikeus omis­taa auto”

    Tuos­sa nyt alkuun kol­me, kun Kal­le ei näem­mä ole ehti­nyt. Var­maan saa­daan kuul­la vie­lä lisää…

    Minua tuo park­ki­paik­ka­nor­mi­tus hir­vit­tää sen­kin takia, että jos kan­ta­kau­pun­gin uusil­la alueil­la tosi­aan ryh­dy­tään hank­ki­maan auto­ja niin pal­jon kuin sin­ne park­ki­paik­ko­ja teh­dään, niin sen jäl­keen koko kan­ta­kau­pun­ki on yhtä auto­ruuh­kaa koko päi­vän. Eivät ne autot mah­du liikenteeseen!

    Kau­pun­ki pitäi­si jakaa vyö­hyk­kei­siin sen mukaan, miten hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä siel­lä tar­jo­taan ja kuin­ka pal­jon auto­ja siel­lä täl­lä het­kel­lä omis­te­taan. Park­ki­paik­ka­nor­mi sit­ten suh­teu­te­taan siihen.

  25. huk­kaan meni: Lop­pu­tu­lok­ses­ta en tie­dä, mut­ta näin yksin­ker­tai­ses­ti vai­ku­tus­ta jonoi­hin ja nii­den riip­pu­vuu­teen kapa­si­tee­tis­ta ei voi las­kea. N:ltä Rei­jo­lan­ka­dul­le pää­see suu­rem­man ajal­li­sen osuu­den valo­kier­ros­ta (vain suo­ja­tie kat­koo), kuin Rei­jo­lan­ka­dul­ta Mans­kul­le (ei pel­käs­tään tämän ris­teyk­sen bus­sio­suu­den, vaan myös seu­raa­vien valo­jen – sekä suo­ja­tie kort­te­lin kes­kel­lä että Tuk­hol­man­ka­tu – takia), jol­loin kah­del­la kais­tal­la Mans­kun pääs­sä saa­daan Rei­jo­lan­ka­dul­le päästetty/päässyt “rypäs” nopeam­min eteen­päin Mans­kul­le, poh­joi­seen suun­ta­via bus­se­ja katkomasta.

    Toi­saal­ta Mans­kul­le poh­joi­sen suun­taan pää­see myös Urhei­lu­ka­dun ja Lää­kä­rin­ka­dun kaut­ta. Tuk­hol­man­ka­dun suun­taan toki ei pää­se, joten sitä suun­taa Mans­kun ja Rei­jo­lan­ka­dun ris­teyk­sen valot rajoit­ta­vat. Eri asia on sit­ten, mitä Urhei­lu­ka­dun asuk­kaat pitä­vät lisään­ty­väs­tä läpiajoliikenteestä.

  26. j‑lu: Kan­nat­taa­ko Jät­kä­saa­ren infraa raken­taa sen ole­tuk­sen varaan, että merel­li­nen vii­na­ral­li on ikuis­ta tai jat­kuu aina­kin sen aikaa, että infrain­ves­toin­nit mak­sa­vat itsen­sä takai­sin? Yksi pää­tös, kos­kee se sit­ten juna­tun­ne­lia tai vii­na­ve­roa jom­mal­la kum­mal­la puo­lel­la lah­tea, tekee aika pal­jon lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­tia tarpeettomaksi. 

    Olen val­mis usko­maan, että työ­mat­ka- ja muu­ta­lii­ken­net­tä riit­tää ja se myös kas­vaa sen jäl­keen­kin, kun vii­na­ral­lis­ta on pääs­ty. Sikä­li uusi ter­mi­naa­li Tal­lin­nan-lau­toil­le on var­maan tar­peen. Ongel­ma on rekat ja muut autot, jot­ka pitäi­si laji­tel­la erik­seen Vuosaareen.

  27. huk­kaan meni: Lop­pu­tu­lok­ses­ta en tie­dä, mut­ta näin yksin­ker­tai­ses­ti vai­ku­tus­ta jonoi­hin ja nii­den riip­pu­vuu­teen kapa­si­tee­tis­ta ei voi las­kea. N:ltä Rei­jo­lan­ka­dul­le pää­see suu­rem­man ajal­li­sen osuu­den valo­kier­ros­ta (vain suo­ja­tie kat­koo), kuin Rei­jo­lan­ka­dul­ta Mans­kul­le (ei pel­käs­tään tämän ris­teyk­sen bus­sio­suu­den, vaan myös seu­raa­vien valo­jen – sekä suo­ja­tie kort­te­lin kes­kel­lä että Tuk­hol­man­ka­tu – takia), jol­loin kah­del­la kais­tal­la Mans­kun pääs­sä saa­daan Rei­jo­lan­ka­dul­le päästetty/päässyt “rypäs” nopeam­min eteen­päin Mans­kul­le, poh­joi­seen suun­ta­via bus­se­ja katkomasta.

    Näin on. Sen vuok­si myön­nyin­kin aiem­mas­sa vies­tis­sä­ni sii­hen, että kort­te­li­vä­lil­lä Urhei­lu­ka­tu-Mans­ku ratik­ka oli­si seka­kais­tal­la. Voi­tai­siin syöt­tää Mans­kua kuten nyt­kin, kah­del­ta auto­kais­tal­ta, jot­tei­vät ko. ris­teyk­sen valo­vai­heet pite­ne aivan hirvittävästi.

    Sii­tä­kin huo­li­mat­ta ratik­ka­kais­ta vain osuu­del­la Nor­dens­kiöld-Urhei­lu­ka­tu lisäi­si auto­jen ruuhkia.

    Valit­ta­va­na on joko auto­jen ruuh­kau­tu­mi­nen taik­ka rai­tio­tien ruuh­kau­tu­mi­nen. Molem­pia ei voi saa­da. Viras­to esit­tää rai­tio­tien ruuh­kaut­ta­mis­ta, mikä tulee veron­mak­sa­jil­le todel­la kal­liik­si. Minä esit­täi­sin toisin.

  28. Kyl­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin asuk­kail­la on oikeus omis­taa auto” 

    No tot­ta kai on, kas kun maa­kun­taan nyt ei turis­tik­si muu­ten vält­tä­mät­tä niin vaan läh­de­tä­kään. Ja tuo­ta suur­ta inho­ket­taan var­ten kan­nat­taa sivu­men­nen sanoen vuo­kra­ta hal­li­paik­ka lähel­tä asun­to­aan, kuten itse olen tehnyt. 

    Koko­naan toi­nen kysy­mys toki on, että pal­jon­ko, min­ne ja mil­loin autol­la kan­nat­taa ajaa. Mut­ta ethän sinä _sitä_ tuol­ta asian aiheut­ta­mal­ta maa­il­man­tus­kal­ta­si näkö­jään huo­man­nut, joten täl­lai­nen satun­nai­nen har­ras­te- ja kesäk­rui­sai­lu­kin sit­ten var­maan närästänee? 

    Kukaan täys­jär­ki­nen ei aja kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos vain vaih­toeh­to­ja on tar­jol­la. Her­mo­han sii­nä menee. Mut­ta kun tääl­tä läh­tee POIS, ei sil­le pirs­sil­le vält­tä­mät­tä mitään aika- ja kus­tan­nus­te­hok­kai­ta vaih­toeh­to­ja enää löydykään. 

    Joten kii­tos nyt vaan, mut­ta tai­dan minä tuon kirp­pu­ni pitää edel­leen­kin. Tai no joo, lupaan suos­tua uudel­leen­har­kin­taan, kun Haa­vis­ton Pek­ka luo­puu kuplavolkkareistaan…

  29. Daniel Feder­ley:
    Valit­ta­va­na on joko auto­jen ruuh­kau­tu­mi­nen taik­ka rai­tio­tien ruuh­kau­tu­mi­nen. Molem­pia ei voi saa­da. Viras­to esit­tää rai­tio­tien ruuh­kaut­ta­mis­ta, mikä tulee veron­mak­sa­jil­le todel­la kal­liik­si. Minä esit­täi­sin toisin.

    Usko­ma­ton­ta, miten pie­nen pii­rin etu­ja kysei­nen viras­to jat­ku­vas­ti, vuo­des­ta toi­seen, pää­tök­siä val­mis­tel­les­saan ajaa. Ja lau­ta­kun­ta hyväk­syy. Suu­ren enem­mis­tön kus­tan­nuk­sel­la. Autol­la teh­dään vain noin 15% matkoista.

  30. Daniel Feder­ley: … jol­loin autot eivät nou­da­ta nopeus­ra­joi­tus­ta ja nii­den pei­lit blok­kaa­vat ratikan… 

    Suo­mes­sa autos­ta on lii­an kovan vero­tuk­sen takia tul­lut jon­kin­lai­nen pyhä leh­mä. Kun kat­se­lee rai­tio­vau­nu­jen menoa muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa, eivät ne varo jalan­kul­ki­joi­ta tai auto­ja. Auto on kulu­tus­ta­va­raa ihan samal­la taval­la kuin jää­kaap­pi tai far­kut. Jos joku tun­kee pei­lin­sä rati­kan eteen, ei nor­maa­lis­ti ole todel­la­kaan ratik­ka­kus­kin teh­tä­vä varoa. Kun kat­soo kokoe­roa, ymmär­tää, ettei auto voi blo­ka­ta spå­ran menoa. Tuo väi­te, jos joku, on harhaista. 😉

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ratik­ka­py­sä­keil­le pitäi­si lait­taa saman­lai­set valot kun on Sokok­sen edes­sä. Anta­vat rati­koil­le aina esteet­tö­män kulun mut­ta eivät pala jalan­kul­ki­joil­le tur­haan punaisina.

    Eivät vali­tet­ta­vas­ti ole esteet­tö­mät pait­si sil­loin kun rai­tio­vau­nu läh­tee pysä­kil­tä jol­loin kus­ki voi kyt­keä ne ennen läh­töä näyt­tä­mään punais­ta jalan­kul­ki­joil­le. Saa­pues­sa pysä­kil­le Varo­va-valot nou­dat­ta­vat ajo­kais­to­jen valo­ryt­miä eli ratik­ka voi jää­dä sei­so­maan ennen pysäk­kiä sii­tä huo­li­mat­ta. Tämä tois­tuu usein esim kan­sal­lis­museon koh­dal­la. http://www.liikennevalot.info/tieto/varova.shtml

    Jos halut­tai­siin rai­tio­vau­nuil­le estee­tön kul­ku pitäi­si var­maan lakia muut­taa. Itse ihmet­te­len mik­si se on niin vai­ke­aa kos­ka ajo­ra­dan ja kis­ko­jen välis­sä on pysäk­kien koh­dal­la aina koro­ke jol­la on tar­koi­tus odot­taa vih­re­ää valoa.

    1. Tätä yri­tet­tiin Man­ner­hei­min­tiel­lä vuo­sia sit­ten. Tulok­se­na oli kovin pal­jon rati­kan alle jää­mi­siä. Monis­sa mais­sa tämä on väl­tet­ty sil­lä, että jalan­kul­ki­joil­le on sii­nä shi­kaa­ni nii, että suojat5ien jat­keen koh­dal­la on aita ja täy­tyy väis­tää pari met­riä sivul­le. Sii­tä on taas omat harminsa.

  32. Daniel Feder­ley:
    …Minua tuo park­ki­paik­ka­nor­mi­tus hir­vit­tää sen­kin takia, että jos kan­ta­kau­pun­gin uusil­la alueil­la tosi­aan ryh­dy­tään hank­ki­maan auto­ja niin pal­jon kuin sin­ne park­ki­paik­ko­ja teh­dään, niin sen jäl­keen koko kan­ta­kau­pun­ki on yhtä auto­ruuh­kaa koko päivän… 

    Nyt on puu­rot ja vel­lit sekai­sin. Ensin­nä­kin jos meil­lä oli­si toi­mi­va raken­ta­mi­sen pää­omi­tus, ei tar­vit­tai­si mitään park­ki­paik­ka­nor­mia. Pää­oma­köy­hyys on siis peri­aat­tees­sa ongel­man ydin. Nyt on pak­ko elää gryn­de­ri­ve­toi­sen raken­ta­mi­sen kans­sa, jos­sa yksi tapa teh­dä hel­pos­ti hyvä tili, on raken­taa lii­an vähän park­ki­paik­ko­ja ja myy­dä vähät tol­kut­to­mal­la katteella.

    Itse ole­tan loo­gi­ses­ti, että riit­tä­vää pai­koi­tus­ta vas­tus­ta­vat saa­vat jotain, jos­tain. Onko se rahaa ja raken­nus­lii­keil­tä, en tie­dä. Osmo kir­joit­ti aikoi­naan hyvän jut­tusar­jan aihees­ta niil­tä ajoil­ta, kun hän aloit­te­li polii­tik­ko­na eikä kukaan vie­lä halun­nut mak­saa Vih­reil­le. Jos teh­dään asuk­kai­den edun vas­tai­sia pää­tök­siä, joku hyö­tyy sii­tä. Hyö­ty­jä ei vält­tä­mät­tä ole edes napin­pai­na­ja, vaan joku muu, joka voi vai­kut­taa asiaan.

    Toi­sek­si kau­pun­ki­mai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa pitää kye­tä erot­ta­maan asiakas‑, työ­paik­ka- ja asu­kas­pai­koi­tus. Kadun­var­ret kuu­lu­vat asiak­kail­le ja ehkä rajoi­te­tus­ti työ­pai­koil­le, mut­ta asu­kas­pai­koi­tus kuu­luu ton­til­le. Jos alu­eel­la ei ole ilmai­sia tai edes edul­li­sia asia­kas­paik­ko­ja, yri­tyk­set kaik­koa­vat sieltä.

    Nyt esi­mer­kik­si tie­dän omal­ta alu­eel­ta­ni aina­kin nel­jä auto­hal­lia, jois­ta vain yksi on pai­koi­tus­käy­tös­sä. Asuk­kaat pitä­vät auto­jaan kadun­var­res­sa, kos­ka se on käy­tän­nös­sä ilmais­ta. Alu­een yri­tyk­set kär­si­vät ja muut­ta­vat pois, joten alu­een pal­ve­lut huo­no­ne­vat. Lopul­ta ollaan kier­tees­sä, joka pahim­mil­laan joh­taa summiutumiseen.

    Toi­saal­ta hal­lien käyt­tö muu­hun kuin pai­koi­tuk­seen osoit­taa, kuin­ka pal­jon alu­eel­la tar­vi­taan toi­mi­ti­laa. Pai­koi­tus­ti­laa ei voi teh­dä liikaa! 🙂

    1. Kall,
      Uskon kiih­ko­si on niin vah­vaa, ettei sii­hen näkö­jään mit­kään tosi­asian havain­not pää­se vai­kut­ta­maan. Meil­lä on kaa­vois­sa tiet­ty pysä­köin­ti­paik­ko­jen mini­mi­mi­toi­tus, jon­ka asun­to-osa­keyh­tiö saa halu­tes­saan ylit­tää. Auto­pai­katr ovat tuon yhtiön, ei min­kään mys­ti­sen gryn­de­rin omis­tuk­ses­sa. Siu­el­lä mis­sä raken­nut­ta­ja on yrit­tä­nyt myy­dä auto­pai­kat erik­seen, ne eivät ole men­neet kau­pak­si kus­tan­nuk­sia vas­taa­val­la hin­nal­la vaan ovat jää­neet asun­to-osa­keyh­tiön tap­piok­si. Auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa täy­sin ver­tai­lu­kel­po­sia esi­mer­kik­si >Köö­pen­ha­mi­naan, joten tuon suo­ma­lais­ten gryn­de­rien sala­lii­ton täy­tyy olla kasainvälinen.

  33. Tuo auton tar­vit­se­mi­nen mök­kei­lyyn on aika sur­kea argu­ment­ti auton omis­ta­mi­sen puolesta.

    Vas­ta jul­kais­tiin tut­ki­mus, jon­ka mukaan mökil­le men­nään kes­ki­mää­rin 17 ker­taa vuo­des­sa ja siel­lä ollaan se pari päivää.

    17*2*40=1360

    Siis, ole­te­taan, että auton vuo­kraa­mi­nen mak­saa 40 euroa vuo­ro­kau­del­ta ja sii­hen sisäl­tyy 500 km (esim Tam­pe­reel­la on täl­läi­nen tarjous).

    Sil­lä pää­see rei­lun 200 km pää­hän tur­val­li­ses­ti, ilman että 500 km menee rikki.

    Jos oste­taan 15 000 eurol­la auto, niin 48 kuu­kau­den mak­sua­jal­la se on rei­lut 300 euroa kuu­kau­des­sa. Eli vuo­des­sa aina­kin 3 600 euroa pää­oma­ku­lu­ja. Lisäk­si yli 500 euroa vero­ja ja vakuu­tus­mak­su­ja. Mut­ta vie­lä polt­toai­ne­ku­lut, huol­to ja varaosat.

    Jos muu­ta ajoa kau­pun­gin ulko­puo­lel­le ei ole, niin auton omis­ta­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti irrationaalista.

    Jos on varaa ostaa se auto ja omis­tusa­sun­to Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta, niin taa­tus­ti on varaa vuo­kra­ta vaik­ka bema­ri vähän parem­mas­ta vuo­kra-auto fir­mas­ta mökkimatkoille.

    Ennen yhteis­käyt­tö­au­to­ja ym. sel­lais­ta voi­si kyl­lä tar­kas­tel­la tätä tak­si­jär­jes­tel­mää. Tak­si­mat­ko­jen lisään­ty­mi­nen vähen­täi­si lii­ken­tees­sä ole­vien auto­jen määrää.

    Yllä esit­tä­mäl­lä­ni las­kel­mal­la ajaa jo aika mon­ta tak­si­mat­kaa vuo­des­sa. Ja 48 kuu­kau­den jäl­keen moni auto tar­vit­see­kin jo remont­tia. Esi­mer­kik­si ilmas­toin­nin kor­jaus on hel­pos­ti yli tuhat euroa.

    Aina voi tie­tys­ti ajaa lähes 20 vuot­ta van­hal­la kos­lal­la, jota kor­ja­taan vain, jos kat­sas­tus­mies (tai ‑nai­nen) käs­kee. Se taas on jo hiu­kan arve­lut­ta­vaa ihan noin ylei­sen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den­kin kannalta. 

    On toki tilan­tei­ta, jos­sa auto on elä­mäl­le vält­tä­mä­tön. Jos vaik­ka asut Van­taal­la ja työ­paik­ka on Espoos­sa. Mut­ta täs­sä­hän oli kui­ten­kin kyse Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta, jos­ta kyl­lä käsit­tääk­se­ni pää­see edes­ta­kai­sin kaik­kiin suun­tiin aika suju­vas­ti jouk­ko­lii­ken­teel­lä­kin. Pyö­räs­tä puhumattakaan.

    Elä­mä on valintoja.

  34. Lisään vie­lä, että jos jos­kus halu­aa käy­dä krui­sai­le­mas­sa, niin sitä­kin var­ten voi kyl­lä vuo­kra­ta ihan oikean auton sen per­he­far­kun sijaan.

    Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuo­krat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.

  35. sep­po vep­sä­läi­nen: Kau­pun­ki­bu­le­var­di­kon­sep­tin sovel­ta­mi­nen laa­jal­ti sisään­tu­lo­väy­lien kor­ri­doo­reis­sa perus­tuu yleis­kaa­voit­ta­jien aja­tuk­sis­sa rai­tio­ver­kon laa­jen­ta­mi­seen. Kehoit­tai­sin otta­maan vaka­vas­ti ver­kon väli­tys­ky­vyn rajallisuuden.

    Ker­rop­pa maal­li­kol­le mik­sei esim Lah­den­väy­lä-Län­si­väy­lä reit­tiä kes­kus­tan läpi, nykyi­sin tai­taa olla jär­jes­tään 3+3 kais­taa autoil­le, voi­si muut­taa 2+2 kais­tai­sek­si ja lait­taa rai­tei­ta yhdel­le kais­tal­le? Ties vaik­ka pyö­rä­tiet saa­tai­siin mah­tu­maan samal­le pan­nu­ka­kun tasai­sel­le kor­ri­do­ril­le myös?

  36. Mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­lin asemakaava

    Täl­lä kaa­val­la palau­te­taan Jät­kä­saa­res­ta Vuo­saa­reen siir­ret­ty sata­ma­lii­ken­ne osit­tain takai­sin Jät­kä­saa­reen. Pel­käs­tään hen­ki­lö­au­to­ja tulee 1,2 mil­joo­naa autoa vuodessa.”

    Tämä nyt on niin type­rää, että ainoa seli­tys on lai­vayh­tiöi­den ja tun­ne­li­ra­ken­ta­jien loput­to­mat mus­tat kas­sat lah­jus­ten mak­sa­mi­seen ja kau­pun­gin­hal­lin­nos­sa mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa ole­vat ystävät.

  37. Hie­man off-topicia, mut­ta kun Ode on talous­mies. Kysy­mys kuu­luu täs­tä sitaatista:

    Vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus ja lah­joi­te­tun pää­oman monin­ker­tais­ta­mien val­tion varois­ta tar­joa­vat Koik­ka­lai­sen mukaan yksi­tyi­sil­le tahoil­le tehok­kaan kei­non “äänes­tää lom­pa­kol­laan” mie­les­tään tär­keis­tä yli­opis­tois­ta ja tieteenaloista.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1433902904474

    Eikö vero­vä­hen­ny­soi­keus lah­joi­tuk­ses­ta tar­koi­ta, että muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat vähen­nyk­sen omis­sa verois­saan lah­joit­ta­jan puolesta?

  38. Tuo auton tar­vit­se­mi­nen mök­kei­lyyn on aika sur­kea argu­ment­ti auton omis­ta­mi­sen puolesta.” 

    No mut­ta tulee­han sitä käy­tet­tyä muu­hun­kin, mm. Euroo­pan mat­kai­lu ja lähi­tu­ris­mi, eli sano­kaam­me että sel­lai­set 5000–10000 km vuo­des­sa tulee ajet­tua — ja ne lähes täy­sin ruuh­ka-ajan ja Hel­sin­gin kes­kus­tan ulko­puo­lel­la. Ja jos sitä vie­lä sei­sot­taa suu­rim­man osan vuot­ta, niin eihän se nyt her­ran­ju­ma­la NIIN kal­liik­si tule. Ja tämä­hän on vie­lä­pä kes­tä­vä & hyvä pik­kuau­to ja hal­pa huoltaakin. 

    Niin ja tuo alku­pe­räi­nen­hän ei itse asias­sa ollut argu­ment­ti, kos­ka en ensin­nä­kään yrit­tä­nyt perus­tel­la tai levit­tää käsi­tyk­siä­ni ja/tai kan­to­ja­ni sinän­sä, taik­ka tai­vut­taa mui­ta teke­mään kuten teen. Tämä oli/on ulos­lausut­tu oma valin­ta, johon olen tyy­ty­väi­nen — ja jon­ka mah­dol­lis­taa mm. se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­la­kin tosi­aan on oikeus omis­taa auto. Ja näin, vaik­ka se tiet­tyä poruk­kaa närästäisikin. 

    Eli joo. Kat­so­taan tosi­aan vaik­ka sit­ten uudes­taan, kun Haa­vis­ton Pek­ka luo­puu niis­tä kupla­volk­ka­reis­taan, mut­ta sitä ennen men­nään näil­lä. Ja Late­han saa tie­ten­kin vuo­kra­ta bee­me­riä minun puo­les­ta­ni vaik­ka kuin­ka, kos­ka kan­na­tan valin­nan­va­paut­ta. Eikös vain ole­kin mukavaa? 

    PS. Puhuin myös har­ras­teas­pek­tis­ta edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni, kos­ka pirs­si­ni on Suo­mes­sa koh­tuu­har­vi­nai­nen. Mis­tä­hän moko­man sit­ten vuo­krai­si, jos Late pakot­tai­si minut sen myymään?

  39. kaik­kiin suun­tiin aika suju­vas­ti jouk­ko­lii­ken­teel­lä­kin. Pyö­räs­tä puhumattakaan.” 

    Joo, pait­si että minä puhuin sel­lai­ses­ta auton käy­tös­tä, mil­lä ei ole esim. kan­ta­kau­pun­gin tai toi­tot­ta­mie­si *KÖH* argu­ment­tien kans­sa mitään teke­mis­tä, jon­ka oli­sit tie­ten­kin voi­nut ymmär­tää ihan ilman vään­net­tyä rata­kis­koa­kin. Mut­ta elä­mä­hän on tosi­aan valin­to­ja, ml. halut­to­muus puhua asias­ta sen vie­ren sijaan :0

    Ja näi­hin kuviin ja tun­nel­miin. Tood­le-oo, geezers & geezerettes!

  40. Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuo­krat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Jep, en huo­man­nut­kaan tätä ennen kuin oli mel­kein lii­an myö­häis­tä. Eli point­ti siis juu­ri­kin edel­lä­ku­va­tun kaltainen(kin).

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Meil­lä on kaa­vois­sa tiet­ty pysä­köin­ti­paik­ko­jen mini­mi­mi­toi­tus, jon­ka asun­to-osa­keyh­tiö saa halu­tes­saan ylittää… 

    Mon­ta­ko yhtiö­tä Hel­sin­gis­sä on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä rahoi­tet­tu asuk­kai­den toi­mes­ta? Ne muu­ta­mat eri­koi­suu­det, joi­ta kut­su­taan ryh­mä­ra­ken­ta­mi­sek­si. Tuo oli aikai­sem­min nor­maa­li tapa rahoit­taa asun­to­tuo­tan­toa ja rahoit­ta­ja = asu­kas sai juu­ri sel­lais­ta tilaa kuin tarvitsi.

    Gryn­de­ri­ra­hoi­tuk­ses­sa ainoa tavoi­te on mak­si­moi­da gryn­de­rin tuot­to. Yksi näp­pä­rä tapa on raken­taa jotain vält­tä­mä­tön­tä, kuten pai­koi­tus­ta, lii­an vähän. Sil­loin saa kat­teet koh­dal­leen. Niin minä­kin teki­sin, jos ammat­ti­ni oli­si talonrakennus.

    Gryn­de­rit sääs­tä­vät pai­koi­tuk­sen lisäk­si mm. varas­to­ti­lois­sa ja ker­ros­kor­keu­des­sa. Ker­ros­kor­keu­den vai­ku­tuk­ses­ta kat­tee­seen oli aikoi­naan HS:ssa (muis­taak­se­ni kuu­kausi­liit­tee­sä) hyvä jut­tu liit­tyen Kam­pin kaup­pa­kes­kuk­sen asuntoihin.

    1. Näis­sä ryh­mä­ra­ken­ta­mis­koh­teis­sa on rii­del­tä auto­pai­kois­ta. Kau­pun­ki on vaa­ti­nut raken­ta­maan nii­tä pal­jon enem­män kuin asuk­kaat ilmoit­ti­vat tar­vit­se­van­sa, kos­ka kau­pun­ki tie­tää asuk­kai­ta parem­min, onko näil­lä autoa.
      Kun raken­ne­taan kau­pun­kia (e>1,5) pyusä­köin­ti tulee niin kal­liik­si, että vapaa­eh­toi­ses­ti asuk­kat eivät haluia sel­lai­sia raken­taa. Tak­sil­la aja­mi­nen­kin tulee hal­vem­mak­si, kos­ka kau­pun­gis­sa­han ei ihmi­nen tar­vit­se autoa muu­hun kuin satu­nai­siin mat­koi­hin kepulandiaan.

  42. Park­ki­pai­kois­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että nii­den kus­tan­nuk­set niin rahas­sa kuin koko­nai­sin­fra­struk­tuu­rin­kin kan­nal­ta kas­va­vat jyr­käs­ti heti, jos nii­tä ei tii­viil­lä kau­pun­kia­luei­ta tee­tä­tä riit­tä­väs­sä mää­rin välit­tö­mäs­ti raken­ta­mis­vai­hees­sa. Jos ne ovat kaa­vas­sa ja ne raken­ne­taan, vaik­ka vähän kal­liim­min park­ki­ta­loon tai maan alle, ne kui­ten­kin saa­daan koh­ta­lai­sen enna­koi­tuun hin­taan sii­hen paik­kaan mihin kaa­voit­ta­ja halusi. Jos ne eivät ole kaa­vas­sa ja niil­le tulee myö­hem­min lisä­tar­vet­ta, aivan lii­an usein poliit­ti­set ja mark­ki­na­ta­lou­del­li­set pai­neet joh­ta­vat sii­hen, että park­ki­pai­kat lop­pu­jen lopuk­si rai­va­taan vihe­ra­lueis­ta, kort­te­lien sisä­pi­hois­ta ja las­ten leikkipaikoista.

    1. En tie­dä yhtään tapaus­ta, jos­sa auto­pai­kat eivät oli­si riit­tä­neet sil­loin, kun niis­tä peri­tään kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta, joka kau­pun­ki­mai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa on 30 000 — 50 000 €. (Köö­pen­ha­mi­nas­sa meil­le ker­rot­tiin, että siel­lä pai­kat mak­sa­vat usein 100 000 €.
      Kaa­vaan voi­daan lait­taa pysä­köin­ti­ta­lo 0 — 7 ker­ros­ta ja korot­taa sitä mak­su­ha­luk­kaan kysyn­nän tahdissa.
      Nämä “pysä­köin­ti­paik­ko­ja on lii­an vähän” ‑tilan­teet ovat aina sel­lai­sia, jos­sa autoi­li­jat ovart ryh­ty­neet sosi­aa­li­pum­meik­si ja vaa­ti­neet mui­ta rahoit­ta­maan auto­paik­kan­sa. Minul­le vali­tet­tiin Ara­bian­ran­nas­sa, että auto­paik­ko­ja oli ton­til­la lii­an vähän (46 000 €/kpl) Jos oli­sim­me vaa­ti­neet nii­tä ton­til­le vie­lä lisää, oli­si pitä­nyt men­nä meren­pin­nan ala­puo­lel­le ja hin­nak­si oli­si tul­lut 100 000 €/kpl. Saman­ai­kai­ses­ti yksi­tyi­ses­tä hal­lis­ta sai paik­ko­ja mur­to-osal­la näi­den omien paik­ko­jen hin­nas­ta. Toi­saal­ta ymmär­rän valit­ta­jaa, kun talo­yh­tiön hal­li­tus oli jaka­nut pai­kat kave­reil­leen ilmai­sek­si. Hän­kin mak­soi pai­kois­ta asun­non hin­nas­sa, mut­ta ei saa­nut paik­kaa. Pai­kat pitäi­si jakaa aina oma­kus­tan­nus­hin­taan ja jos haluk­kai­ta ei löy­dy tarpåeek­si, huu­to­kau­pa­ta. Jos pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa 46 000 €, nel­jän pro­sen­tin korol­la oma­kus­tan­nus­hin­ta on noin 150/kk + hoitokulut.

  43. Ode, pyy­sit Rei­jo­lan­ka­dun pöy­däl­le. Toi­veik­kaa­na kyse­len, mer­kit­see­kö se sitä, että käyt kes­kus­te­lua län­teen päin mene­väs­tä raitiovaunukaistasta?

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Näis­sä ryh­mä­ra­ken­ta­mis­koh­teis­sa on rii­del­tä auto­pai­kois­ta. Kau­pun­ki on vaa­ti­nut raken­ta­maan nii­tä pal­jon enem­män kuin asuk­kaat ilmoit­ti­vat tar­vit­se­van­sa, kos­ka kau­pun­ki tie­tää asuk­kai­ta parem­min, onko näil­lä autoa.
    Kun raken­ne­taan kau­pun­kia (e>1,5) pyusä­köin­ti tulee niin kal­liik­si, että vapaa­eh­toi­ses­ti asuk­kat eivät haluia sel­lai­sia raken­taa. Tak­sil­la aja­mi­nen­kin tulee hal­vem­mak­si, kos­ka kau­pun­gis­sa­han ei ihmi­nen tar­vit­se autoa muu­hun kuin satu­nai­siin mat­koi­hin kepulandiaan.

    Taas valeh­te­let. Olen itse ollut raken­ta­mas­sa itsel­le­ni ryh­mä­ra­ken­nus­koh­det­ta, kon­sul­toi­nut sen jäl­keen monia hank­kei­ta ja tun­nen sitä kaut­ta käy­tän­nös­sä kaik­ki tuol­la taval­la toteu­te­tut ohteet. Auto­pai­kois­ta ei todel­la­kaan ole rii­del­ty mis­sään. Ryh­mä­ra­ken­nus­koh­teis­sa kun asuk­kaat voi­vat rat­kais­ta kaa­voit­ta­jan hul­luim­mat­kin vaa­ti­muk­set jär­ke­väs­ti. Älä levi­tä mielikuvia.

  45. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Tuo auton tar­vit­se­mi­nen mök­kei­lyyn on aika sur­kea argu­ment­ti auton omis­ta­mi­sen puolesta.

    Vas­ta jul­kais­tiin tut­ki­mus, jon­ka mukaan mökil­le men­nään kes­ki­mää­rin 17 ker­taa vuo­des­sa ja siel­lä ollaan se pari päivää.

    17*2*40=1360

    Siis, ole­te­taan, että auton vuo­kraa­mi­nen mak­saa 40 euroa vuo­ro­kau­del­ta ja sii­hen sisäl­tyy 500 km (esim Tam­pe­reel­la on täl­läi­nen tarjous).

    Sil­lä pää­see rei­lun 200 km pää­hän tur­val­li­ses­ti, ilman että 500 km menee rikki.

    Jos oste­taan 15 000 eurol­la auto, niin 48 kuu­kau­den mak­sua­jal­la se on rei­lut 300 euroa kuu­kau­des­sa. Eli vuo­des­sa aina­kin 3 600 euroa pää­oma­ku­lu­ja. Lisäk­si yli 500 euroa vero­ja ja vakuu­tus­mak­su­ja. Mut­ta vie­lä polt­toai­ne­ku­lut, huol­to ja varaosat.

    Jos muu­ta ajoa kau­pun­gin ulko­puo­lel­le ei ole, niin auton omis­ta­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti irrationaalista.

    Jos on varaa ostaa se auto ja omis­tusa­sun­to Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta, niin taa­tus­ti on varaa vuo­kra­ta vaik­ka bema­ri vähän parem­mas­ta vuo­kra-auto fir­mas­ta mökkimatkoille.

    Ennen yhteis­käyt­tö­au­to­ja ym. sel­lais­ta voi­si kyl­lä tar­kas­tel­la tätä tak­si­jär­jes­tel­mää. Tak­si­mat­ko­jen lisään­ty­mi­nen vähen­täi­si lii­ken­tees­sä ole­vien auto­jen määrää.

    Yllä esit­tä­mäl­lä­ni las­kel­mal­la ajaa jo aika mon­ta tak­si­mat­kaa vuo­des­sa. Ja 48 kuu­kau­den jäl­keen moni auto tar­vit­see­kin jo remont­tia. Esi­mer­kik­si ilmas­toin­nin kor­jaus on hel­pos­ti yli tuhat euroa.

    Aina voi tie­tys­ti ajaa lähes 20 vuot­ta van­hal­la kos­lal­la, jota kor­ja­taan vain, jos kat­sas­tus­mies (tai ‑nai­nen) käs­kee. Se taas on jo hiu­kan arve­lut­ta­vaa ihan noin ylei­sen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den­kin kannalta. 

    On toki tilan­tei­ta, jos­sa auto on elä­mäl­le vält­tä­mä­tön. Jos vaik­ka asut Van­taal­la ja työ­paik­ka on Espoos­sa. Mut­ta täs­sä­hän oli kui­ten­kin kyse Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta, jos­ta kyl­lä käsit­tääk­se­ni pää­see edes­ta­kai­sin kaik­kiin suun­tiin aika suju­vas­ti jouk­ko­lii­ken­teel­lä­kin. Pyö­räs­tä puhumattakaan.

    Elä­mä on valintoja. 

    Osmon int­res­se­jä ja peri­aat­tei­ta­kin ehkä jos­sain mää­rin jo tun­te­maan oppi­nee­na vaih­dan seu­raa­vaan kir­joi­tuk­seen auton tilal­le pol­ku­pyö­rän. Ei, otan­kin sen tilal­le sit­ten­kin mie­lum­min hevo­sen, vaik­ka täs­sä pyö­rä­kin kyl­lä mie­les­tä­ni val­lan hyvin kävisi:

    Hevo­nen on monil­le kau­pun­gis­sa­kin enem­män tai vähem­män tar­peel­li­nen, sitä ei var­maan­kaan käy kiis­tä­mi­nen. Myös mök­ki­mat­ko­ja aja­tel­len se lie­nee usein aika käte­vä. Hevo­sen avul­la kau­em­pa­na­kin sijait­se­vat kesä­hu­vi­la-alu­eet ovat parem­min ja ennen­kaik­kea nopeam­min saa­vu­tet­ta­vis­sa, kuin esim. jal­ka­pa­ti­kas­sa, itse kär­ry­jä vetäen.

    Oli­si kiin­toi­saa tava­ta se hevos­vuo­kraa­mo, joka mitoit­taa kapa­si­teet­tin­sa huip­puse­son­gin tar­peen mukaan. Kun näin ei käy­tän­nös­sä teh­dä, on seu­rauk­se­na ajoit­tain pulaa vos­si­kois­ta. Veik­kaan­pa, että vaik­ka vuo­kra­he­vos­ten mää­rä kas­vai­si nykyi­ses­tä, niin seson­kien myö­tä hevos­ten vuo­kra­ta­sot nousevat/nousisivat, kuten esi­mer­kik­si loma­mat­ko­jen hin­nat, kou­lu­lais­ten hiih­to­lo­mien aikaan. 

    Oma hevo­nen, var­sin­kin, jos sitä hyvin hoi­taa, antaa parem­mat takeet sii­tä, että se on tar­vit­taes­sa aina parem­min käy­tet­tä­vis­sä, kuin jos sitä läh­ti­si vuo­kraa­mos­ta esim. lii­an myö­hään seson­gin alla kyse­le­mään. Kel­lä sel­lai­nen on, ei ole riip­pu­vai­nen kau­pun­gin vuo­kra-aju­reis­ta. Oma hevo­nen antaa toi­sen­lais­ta vapaut­ta, vaik­ka sii­tä kulu­ja hie­man enem­män oli­si­kin. Tar­vit­see­han se toki oman pilttuunkin.

    Omaa hevos­ta ja vuo­kra-hevos­ta voi toki joku pyr­kiä ver­tai­le­maan pelk­kien kus­tan­nus­ten osal­ta, mut­ta sel­lai­nen ver­tai­lu jää luon­nol­li­ses­ti monil­ta muil­ta osil­taan mel­ko puut­teel­li­sek­si. Vuo­kra-hevo­nen­han, jos sel­lai­sen onnis­tuu saa­maan, voi olla sat­tu­man nojal­la joka vuo­kraus­ker­ral­la eri yksi­lö ja luon­teel­taan var­sin eri­lai­nen. Edel­li­sen hevos­mie­hen käy­tös ja otteet voi­vat sen käyt­täy­ty­mi­seen takau­tu­vas­ti­kin vai­kut­taa. Myös vuo­kra­he­vos­ten ruo­ka­ha­lu saat­taa vaih­del­la suuresti.

    Suru voi tul­la monel­le puse­roon, sit­ten kun jos­kus sen oman hevo­sen aika alkaa olla lopuil­laan, tai sit­ten, kun lopul­ta Pol­le pois­sa on! Kaik­ki eivät todel­la­kaan mit­taa kaik­kea vain rahassa …

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tak­sil­la aja­mi­nen­kin tulee hal­vem­mak­si, kos­ka kau­pun­gis­sa­han ei ihmi­nen tar­vit­se autoa muu­hun kuin satu­nai­siin mat­koi­hin kepulandiaan.

    Moni tar­vit­see autoa työ­ajoi­hin kuten myös esi­mer­kik­si har­ras­tus­pai­koil­le kul­ke­mi­siin / kul­jet­ta­mi­siin. Kort­te­li­kau­pun­gis­sa asu pk-seu­dul­la alle 10% asuk­kais­ta (kii­tos kaa­voit­ta­jien), vain täl­lä alu­eel­la on lähes riitt­tä­vät jul­ki­set ja yksi­tyi­set pal­ve­lut jouk­ko­lii­ken­teel­lä tai tak­sil­la kujettavaksi. 

    Tak­sin hal­puu­des­ta voi olla mon­ta miel­tä, sata edes­ta­kais­ta mat­kaa vuo­des­sa esi­mer­kik­si rat­sas­tus­har­ras­tuk­seen mak­saa hel­pos­ti 5000 — 10000€ vuo­des­sa, tulee har­ras­tuk­sel­le hintaa. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu on yhtä työ­aluet­ta, mones­sa amma­tis­sa tar­vi­taan teho­kas­ta ja nope­aa liik­ku­mis­ta ympä­ri pk-seutua.
    Itsel­lä­ni työ­mat­ko­jen (siir­ty­mi­nen kiin­teäl­tä työ­pai­kal­ta asiak­kaan luok­se) teke­mi­nen ympä­ri pk-seu­tua jul­ki­sil­la kul­kien lisäi­si mat­ka-aikaa jopa nelin­ker­tai­sek­si. Tosin se ei edes oli­si mah­dol­lis­ta kos­ka autos­sa kul­kee väli­neis­töä sen ver­ran, että sitä ei sai­si kan­net­tua mukana.
    En mil­lään usko että asiak­kaat edes oli­si­vat val­miit mak­sa­maan lisä­hin­taa tuo­te­tus­ta pal­ve­lus­ta vain sen takia että kul­ke­mi­nen tapah­tuu muul­la kuin hen­ki­lö­au­tol­la. Myös­kään alu­een kil­pai­lu­ky­ky ei aina­kaan lisään­tyi­si, jos pal­ve­lui­den hin­ta nousi­si lisää.

    Tie­ten­kään puna­vih­reäs­sä kuplas­sa ei tar­vi­ta hen­ki­lö­au­to­ja, mut­ta oikeas­sa maa­il­mas­sa tarvitaan.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­ta-talo pako­tet­tiin osta­maan pysä­köin­ti­ti­laa mil­joo­nal­la eurol­la tyh­jä­nä pidettäväksi. 

    Sitä­kö ei saa vuo­kra­ta eteen­päin jos omaa käyt­töä ei ole…? Miten tätä val­vo­taan ja miksi?

    1. Niis­tä on val­ta­va yli­tar­jon­ta sil­lä alu­eel­la. Paui­kas­ta pitäi­si saa­da sel­lai­set 200 €/kk jot­ta pää­si­si omil­leen, eikä sel­lais­ta vuo­kraa mak­sa­via ilmaan­nu. Muil­la­kin on tämä yli­mi­toi­tet­tu nor­mi niskassaan.

  48. ant­ti: Ker­rop­pa maal­li­kol­le mik­sei esim Lah­den­väy­lä-Län­si­väy­lä reit­tiä kes­kus­tan läpi, nykyi­sin tai­taa olla jär­jes­tään 3+3 kais­taa autoil­le, voi­si muut­taa 2+2 kais­tai­sek­si ja lait­taa rai­tei­ta yhdel­le kais­tal­le? Ties vaik­ka pyö­rä­tiet saa­tai­siin mah­tu­maan samal­le pan­nu­ka­kun tasai­sel­le kor­ri­do­ril­le myös?

    Kyl­lä reit­ti Lah­den­väy­lä — Län­si­väy­lä toki voi­daan rai­teis­taa omil­le raitioliikennekaistoilleen. 

    Rai­tio­ver­kon väli­tys­ky­ky on rat­kai­se­vas­ti Hel­sin­gis­sä kiin­ni sen pysäk­kien väli­tys­ky­vys­tä ja katu­liit­ty­mä­aluei­den läpäi­sy­ky­vys­tä. Kun rai­tio­vau­nut eivät pys­ty ohit­ta­maan toi­si­aan, kais­tan vetä­vyys kär­sii myös lii­an tiheäs­tä liikenteestä. 

    Välil­lä Haka­nie­mi — Kai­vo­ka­tu on jo nyt hulp­peas­ti met­ron lisäk­si niin rai­tio- kuin bus­si­lii­ken­net­tä. Ko rei­tin pysä­keil­le ei pys­ty lisää­mään radi­kaa­lis­ti uut­ta lii­ken­net­tä, vaik­ka pysäk­ke­jä har­ven­net­tai­siin ja jatkettaisiin.

    Jos esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­los­ta kes­kus­taan joph­de­taan 3 — 4 uut­ta rai­tio­lin­jaa ( San­ta­ha­mi­nan käyt­tö on tor­pat­tu ), ne mah­tu­vat tule­maan vain Poh­jois­ran­nan reit­tiä Alek­sil­le ja Espal­le. Alek­sia pit­kin saa­daan kas­va­va lin­ja­jouk­ko valu­tet­tua ehkä nykyis­ten lin­jo­jen jouk­koon, kun säh­kö­ase­mia lisä­tään ja hyväk­sy­tään jono­tuk­set pysäkeillä.

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu ydin­kes­kus­tan läpi­rei­ti­tys. Aja­tus päät­tää linja/linjoja kes­kus­taan on kuol­lee­na syn­ty­nyt. Kes­kus­taan ei pys­ty jär­jes­tä­mään hyväl­lä pal­ve­lu­ta­sol­la niin mas­sii­vis­ta lisä­lin­jas­toa, jota nyt suun­ni­tel­laan Laa­ja­sa­lon suunnalta.

    Ongel­mat oli­vat kyl­lä tie­dos­sa jo val­tuus­ton teh­des­sä asias­ta pää­tök­sen­sä. Val­lal­la on nyt inkre­ma­lis­ti­nen ajat­te­lu­ta­pa. Men­nään pala ker­ral­laan ja toi­vo­taan rat­kai­su­jen löy­ty­vän sit­ten kun ne kaa­tu­vat päälle.

    Bule­var­di­soin­nin taus­ta­vi­sio pika­rai­tio­ver­kos­ta on sit­ten jo uuden koko­luo­kan juttu.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niis­tä on val­ta­va yli­tar­jon­ta sil­lä alueella. 

    Asu­kas­paik­ko­jen osal­ta ehkä. Sen sijaan lyhyem­piai­kai­si­ta pai­kois­ta on pulaa pää­tel­len sii­tä että Län­si­sa­ta­man pysä­köin­ti­hin­nat ovat rei­lus­ti tuon yli. Mal­ta-talon kan­nat­taa­kin alkaa tar­jo­ta paik­ko­ja ris­tei­ly­mat­kus­ta­jil­le, käve­ly­mat­ka ei ole kohtuuton. 

    Vai löy­ty­kö tämän­kin estä­mi­seen joku kau­pun­gin pää­tös kos­ka Sata­man mer­kit­tä­vän bis­nek­sen kans­sa kil­pai­lua halu­taan rajoittaa..?

  50. Sak­ke: nau­lan kantaan. 

    Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuo­krat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Ja vie­lä Latel­le täs­tä. Tar­koi­tin edel­lä siis sitä, ettei väliä tosi­aan­kaan ole. Ja täl­löin­hän toi­mi­taan hen­ki­lö­koh­tais­ten pre­fe­rens­sien mukaan, jot­ka siis minun tapauk­ses­sa­ni ovat sel­väs­ti auton omis­ta­mi­sen puolella. 

    Sano­vat, että auto on joil­le­kuil­le pyhä leh­mä. No ehkä­pä niin­kin. Mut­ta mikäs se fixie sit­ten par­ta­suu-urpol­le on?

  51. Cam­pag­no­lo: Asu­kas­paik­ko­jen osal­ta ehkä. Sen sijaan lyhyem­piai­kai­si­ta pai­kois­ta on pulaa pää­tel­len sii­tä että Län­si­sa­ta­man pysä­köin­ti­hin­nat ovat rei­lus­ti tuon yli. Mal­ta-talon kan­nat­taa­kin alkaa tar­jo­ta paik­ko­ja ris­tei­ly­mat­kus­ta­jil­le, käve­ly­mat­ka ei ole kohtuuton. 

    Vai löy­ty­kö tämän­kin estä­mi­seen joku kau­pun­gin pää­tös kos­ka Sata­man mer­kit­tä­vän bis­nek­sen kans­sa kil­pai­lua halu­taan rajoittaa..? 

    Sit­ten voi­daan­kin kysyä, onko mitään jär­keä pakot­taa asun­to-osa­keyh­tiöt har­ras­ta­maan pysä­köin­ti­bis­nes­tä, sen sijaan että ne oli­si­vat itse bysä­köin­ti­bis­nek­seen eri­kois­tu­neen yri­tyk­sen asiak­kai­na. Tuo kun näyt­tää sel­lai­sel­ta toi­min­nal­ta, että hyvin­voin­ti­tap­pio­ta syn­tyy mel­kein väkisin.

    Edes Stock­mann ei jär­jes­tä omaa pysä­köin­ti­ään itse, vaan ostaa sen pal­ve­lu­na alal­le eri­kois­tu­neel­ta Q‑Parkilta. Ja Stoc­kal­la kui­ten­kin luu­li­si ole­van vähän parem­mat edel­ly­tyk­set toi­min­nan kan­nat­ta­vaan pyö­rit­tä­mi­seen kuin as.oy:llä.

  52. Mau­rizio:
    Sak­ke: nau­lan kantaan. 

    Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuo­krat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Ja vie­lä Latel­le täs­tä. Tar­koi­tin edel­lä siis sitä, ettei väliä tosi­aan­kaan ole. Ja täl­löin­hän toi­mi­taan hen­ki­lö­koh­tais­ten pre­fe­rens­sien mukaan, jot­ka siis minun tapauk­ses­sa­ni ovat sel­väs­ti auton omis­ta­mi­sen puolella. 

    Sano­vat, että auto on joil­le­kuil­le pyhä leh­mä. No ehkä­pä niin­kin. Mut­ta mikäs se fixie sit­ten par­ta­suu-urpol­le on?

    Muut hel­sin­ki­läi­set eivät jou­du mak­sa­maan huo­mat­ta­via sum­mia mui­den ihmis­ten fixie-pyöristä.
    Näin yksinkertaista.

  53. Mau­rizio:
    Sak­ke: nau­lan kantaan. 

    Sil­lä taas ei ole väliä, onko se auto oma vai vuo­krat­tu, jos sil­lä on ilo ajaa.” 

    Ja vie­lä Latel­le täs­tä. Tar­koi­tin edel­lä siis sitä, ettei väliä tosi­aan­kaan ole. Ja täl­löin­hän toi­mi­taan hen­ki­lö­koh­tais­ten pre­fe­rens­sien mukaan, jot­ka siis minun tapauk­ses­sa­ni ovat sel­väs­ti auton omis­ta­mi­sen puolella. 

    Sano­vat, että auto on joil­le­kuil­le pyhä leh­mä. No ehkä­pä niin­kin. Mut­ta mikäs se fixie sit­ten par­ta­suu-urpol­le on? 

    Se ei lie­ne mikään fixie-pyö­rä, vaan ehkä pikem­min­kin vaik­ka­pa esim. eräs hii­li­kui­tu­run­koi­nen mal­li (7.9?), joka kan­ne­taan kotiin tul­les­sa rap­puset ylös, sisäl­le vaik­ka mak­ka­riin, kun ei etei­seen sitä (tie­ten­kään) kukaan hen­no jät­tää, ja jol­la on hin­taa vähin­tään noin 9.5 kiloeu­roa ja jos­sa on lisäksi … 

    Nyt pitää lopet­taa ennen mui­den yksi­tys­koh­tien (lue: herk­ku­jen) kuvaus­ta, sil­lä luu­len­pa, että pak­suin­kaan par­ta ei muu­ten koh­ta kaik­kea kuo­laa enää ime!

  54. Oli­si­ko lii­an mas­sii­vis­ta pur­kaa Laa­ja­sa­lon­tien moot­to­ri­tie­o­suus koko­naan ja vas­taa­vas­ti teh­dä Kuver­nöö­rin­ties­tä Laa­ja­sa­lon auto­lii­ken­teen pää­väy­lä? Täl­lä het­kel­lä Laa­ja­sa­lon- ja Kuver­nöö­rin­tie ovat aika­mois­ta tilan­tuh­laus­ta ihan sik­si­kin, että ne vas­taa­vat toi­si­aan niin hyvin.

    Oma ehdo­tuk­se­ni. Punai­nen: tie, mus­ta: nykyi­nen raken­nus­kan­ta, rus­kea: uusi ker­ros­ta­lo, orans­si: uusi pien­ta­lo, vio­let­ti: uusi pal­ve­lu-/työ­paik­ka­ra­ken­nus, vih­reä: viher-/vir­kis­ty­sa­lue, sini­nen: vesialue.

    https://www.dropbox.com/s/ywlaqy3w9b3kpuf/t%C3%A4yd.suun..png?dl=0

  55. Näin yksin­ker­tais­ta.”

    No jos minä pidän autoa­ni jo ammoin raken­ne­tus­sa park­ki­hal­lis­sa ja joku kokee sen takia kär­si­neen­sä talou­del­lis­ta tai muu­ta vää­ryyt­tä, niin se on sit­ten voi voi. Mut­ta koi­ta nyt kes­tää kuitenkin.

  56. teek­ka­ri:
    Edes Stock­mann ei jär­jes­tä omaa pysä­köin­ti­ään itse, vaan ostaa sen pal­ve­lu­na alal­le eri­kois­tu­neel­ta Q‑Parkilta. Ja Stoc­kal­la kui­ten­kin luu­li­si ole­van vähän parem­mat edel­ly­tyk­set toi­min­nan kan­nat­ta­vaan pyö­rit­tä­mi­seen kuin as.oy:llä.

    Aivan kuten sanoit­kin, pysä­köin­ti­bis­nek­sen voi hoi­taa joku muu. Asun­to­yh­tiö on pako­tet­tu har­joit­ta­maan kiin­teis­tö­si­joit­ta­mis­ta (joka kuu­lem­ma pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa..) mut­ta se voi antaa käy­tän­nön pyö­rit­tä­mi­sen eni­ten tar­joa­val­le. Luu­li­si sii­tä jää­vän osak­kail­le enem­män käteen kuin tyh­jä­nä seisottamisesta.

    1. Vel­voi­te­pai­ko­jen ulos­vuo­kraus ei vält­tä­mät­tä ole sal­lit­tua, kos­ka sil­loin talo­yh­tiön asuk­kail­la ei ole kaa­van­mu­kai­sia paikkoja.

  57. Töö­lö­läi­nen:
    Löy­tyy­kö Sibik­sen ympä­ris­tös­tä oikeas­ti noin mon­ta paik­kaa ostettavaksi/oikeasti varattavaksi… 

    Mel­kein talon alle on suun­ni­tel­tu usean sadan auton luo­la, kun­han pisa­ra­ra­dan lou­hin­ta saa­daan käyn­tiin. Itse en pidä ideas­ta, jos­sa kyt­ke­tään auto­pai­koi­tus­ta johon­kin ehkä tule­vai­suu­des­sa tule­vaan ase­ma­luo­laan. Töö­lös­sä on huu­ta­va par­ki­paik­ka­pu­la, joka on syy­tä saa­da rat­kais­tua, tuli rata tai ei.

  58. Abdi­ri­sak: Muut hel­sin­ki­läi­set eivät jou­du mak­sa­maan huo­mat­ta­via sum­mia mui­den ihmis­ten fixie-pyöristä.
    Näin yksinkertaista. 

    En omis­ta par­taa, mut­ta pari fixiä kyl­lä­kin. Omis­tan myös auton, enkä ymmär­rä vas­tak­kai­na­set­te­lua. Lähes poik­keuk­set­ta rat­kai­sut, jot­ka ovat toi­mi­via auto­lii­ken­teen kan­nal­ta, ovat toi­mi­via myös pyö­rä­lii­ken­teen kannalta.

    Hel­sin­gin kes­kus­tan suu­rin ongel­ma, kat­so­taan sitä sit­ten jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä (spå­ra), auton ratin takaa tai pyö­rän seläs­tä ovat bus­sit. Ne pitää saa­da pois keskustasta.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niis­tä on val­ta­va yli­tar­jon­ta sil­lä alu­eel­la. Paui­kas­ta pitäi­si saa­da sel­lai­set 200 €/kk jot­ta pää­si­si omil­leen, eikä sel­lais­ta vuo­kraa mak­sa­via ilmaan­nu. Muil­la­kin on tämä yli­mi­toi­tet­tu nor­mi niskassaan. 

    Parem­mil­ta­kin pai­koil­ta ihan kes­kus­tas­ta saa mark­ki­na­hin­tai­sen hal­li­pai­kan pal­jon hal­vem­mal­la! Tuo osoit­taa lähin­nä sen, että joku vetää välis­tä ja todel­la ran­kas­ti. Tuk­ku­hin­tai­nen hal­li­paik­ka ei voi mak­saa edes 50€ kuus­sa noin kau­ka­na kes­kus­tas­ta. Osmo, olet­ko yrit­tä­nyt sel­vit­tää, mikä on ansain­ta­lo­giik­ka tuos­sa ja kuka sii­tä hyötyy?

    1. Mark­ki­na­hin­tai­nen paik­ka saat­taa tuot­taa myös tap­pio­ta. Noi­ta on aika­naan rahoi­tet­tu kaa­voi­tus­ve­rol­la. Joka perus­kor­ja­si kiin­teis­töä kes­kus­tas­ta, jou­tui sub­ven­toi­maan park­ki­luo­lia. Tont­ti­koh­tai­nen pai­koi­tus tulee mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti kal­liim­mak­si kuin se, että park­ki­pai­kan sijain­nin voi opti­moi­da kau­pun­gin­osan sisällä.

  60. Abdi­ri­sak: Muut hel­sin­ki­läi­set eivät jou­du mak­sa­maan huo­mat­ta­via sum­mia mui­den ihmis­ten fixie-pyöristä.
    Näin yksinkertaista. 

    Onko epä­kor­rek­tia näin Osmon pals­tal­la kysyä, pal­jon­ko on sijoi­tet­tu kau­pun­gin veron­mak­sa­jien raho­ja Hel­sin­gin pyö­rä­tie­ver­kos­ton nyky­ar­voon vii­meis­ten kym­me­nen tai kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na ja mikä mah­taa olla tuon koko ver­kos­ton nykyarvo? 

    Kai sii­hen pyö­rä­tie­ver­kos­toon­kin on jon­kun ver­ran pen­no­sia per aktii­vi­käy­tös­sä ole­va pol­ku­pyö­rä (tai sel­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen vuo­tui­nen käyt­tö­ai­ka) käytetty?

    Maas­to­pyö­räi­li­jöi­den kovin ahke­ras­sa käy­tös­sä ole­val­la rei­til­lä voi taa­sen kas­vil­li­suus kulua (ja kuluu­kin) aika hel­pos­ti puh­ki. Se ei ole aina yhtä kau­nis­ta kat­sot­ta­vaa kuin esim. joi­den­kin kas­vien kukinnot.

    Talo­yh­tiön­kin pyö­rä­kel­la­ri voi­si olla yhden tai useam­man­kin asuk­kaan kan­nal­ta pal­jon tuot­toi­sam­pi esi­mer­kik­si ulko­puo­li­sel­le liik­keen­har­joit­ta­jal­le vuo­krat­tu­na kioskina. 

    Kaik­kia tär­kei­tä asioi­ta ei ehkä kui­ten­kaan pidä mita­ta vain rahas­sa. Yhdel­le voi olla auto­paik­ka tär­keä, toi­sel­le taas voi sel­lai­nen olla esim. hyvin toi­mi­va pyö­rä­kel­la­ri. Kol­mas taas on tyy­ty­väi­nen vas­ta sil­loin, jos nuo edel­li­set eivät kes­ke­nään tap­pe­le. Mil­loin mah­ta­vat olla tyy­ty­väi­siä kaikki?

    Maa­il­mas­sam­me tun­tuu aina vain yhä har­vem­pi asia ole­van sel­lai­nen, jos­ta voi joku tai jos­kus saa­vat jopa kaik­ki ilmai­sek­si naut­tia. Jon­kun mie­les­tä tuo saat­taa olla hyvä, jon­kun toi­sen kan­nal­ta taa­sen huo­no ja jopa vali­tet­ta­va­kin asia.

    1. Pyö­rä­tei­hin on sijoi­tet­tu lähin­nä sik­si, että sil­lä tavoin voi­daan kielt6ää pyö­räi­ly ajo­ra­dal­la. Pyö­rä­tei­tä on neliöi­nä las­ket­tu­na pal­jon vähem­män kuin auto­tei­tä jaet­tu­na vaik­ka autol­la ja pyö­räl­lä teh­dyil­lä hel­sin­ki­läis­ten hin­ki­lö­ki­lo­met­reil­lä, joten kau­pun­ki sub­ven­toi kyl­lä auto­lii­kennt­teä pal­jon enem­män. Auto­lii­ken­net­tä pal­ver­le­viin inves­toin­tei­hin käy­te­tään 100 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, pyö­rä­tei­hin noin vii­si mil­joo­naa ja molem­mat mak­sa­vat samaa kun­nal­lis­ve­roa. Josa kus­tan­nuk­set koh­dis­tet­tiai­siin käyt­täj­hil­lä, autoi­li­jat jou­tui­si­vat mak­sa­maan pyöräilijöille.

  61. Sitä­pait­si kun nyt ker­ran pime­ää tak­si­toi­min­taa ja loma-asun­non­vaih­toa var­ten on omat sha­re­tus­sys­tee­min­sä, mikä estää tar­joa­mas­ta samaa pysä­köin­tiin. Kun Vir­ta­set läh­te­vät lomal­le, he tar­joa­vat oman auto­paik­kan­sa vii­kok­si jon­kun muun käyt­töön ja saa­vat vas­ti­neek­si yhden päi­vän pysä­köin­nin Jät­kä­saa­res­sa Lah­tis­ten pai­kal­la ja loput jos­tain muu­al­ta. Välis­tä vie jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­jä oman sii­vun­sa ja verot­ta­ja myös tai sit­ten ei. 

    Tämä on sit­ten näkö­kul­mas­ta joko tosi hyvä aja­tus kos­ka se vähen­tää pääl­lek­käis­ten park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen tar­vet­ta tai aivan kau­hea aja­tus kos­ka se hel­pot­taa yksi­tyi­sau­ton käyt­töä ja sitä kaut­ta ihmis­ten elämää…

  62. Fik­si­pyö­rä on kyl­lä kaik­kin sur­kein pyö­rä­kek­sin­tö aikoi­hin. En kek­si fik­sis­sä muu­ta jär­keä kuin sen, ettei se kel­paa var­kail­le. Sii­nä ei ole mitään osia, mitä myy­dä eteen­päin, eikä itse pyö­rä var­maan kel­paa kenel­le­kään täy­si­jär­ki­sel­le ja hips­te­rin-pips­te­rit taas tyk­kää­vät raken­nel­la omat fiksinsä.

    Valis­ta­kaa minua, onko fik­sin idea­na tämä vai mikä muu? Parin kun­nol­li­sen pyö­rän omis­ta­ja­na moi­nen rot­ti­lo on täy­sin jär­je­tön kapine.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vel­voi­te­pai­ko­jen ulos­vuo­kraus ei vält­tä­mät­tä ole sal­lit­tua, kos­ka sil­loin talo­yh­tiön asuk­kail­la ei ole kaa­van­mu­kai­sia paikkoja. 

    Okei, eihän Suo­mes­sa saa. Sen vuok­si tämä on hyvinvointivaltio. 

    Talo­yh­tiön ja asuk­kai­den kan­nat­taa kek­siä siis omaa käyttöä. 

    Mut­ta mikä yleen­sä on viran­omais­ten tahol­ta sal­lit­tua (olet­taen että yhtiön sisäl­lä muu­ten tar­peet­to­mak­si jää­nei­den paik­ko­jen hyö­ty­käy­tös­tä pääs­tään yhteisymmärrykseen)? 

    Voi­ko auto­pai­kal­le tuo­da pyö­räil­lä liik­ku­van naf­tis­ti 5x2 ‑kokoi­sen tilae­le­men­tin “varas­tok­si” jon­ka sit­ten sisus­taa tren­dik­kääs­ti manca­vek­si, kas­vi­huo­neek­si, ret­riit­ti­kam­miok­si tai muu­ten vaan työtilaksi? 

    Palo- yms. tur­val­li­suus­syis­tä var­maan­kaan ei.…

  64. Cam­pag­no­lo: Voi­ko auto­pai­kal­le tuo­da pyö­räil­lä liik­ku­van naf­tis­ti 5×2 ‑kokoi­sen tilae­le­men­tin “varas­tok­si” jon­ka sit­ten sisus­taa tren­dik­kääs­ti manca­vek­si, kas­vi­huo­neek­si, ret­riit­ti­kam­miok­si tai muu­ten vaan työtilaksi?
    Palo- yms. tur­val­li­suus­syis­tä var­maan­kaan ei….

    Auto­pai­kal­le voi kyl­lä tuo­da asun­toau­ton tai asun­to­vau­nun. Ilmei­ses­ti näi­tä ei kui­ten­kaan saa käyt­tää varasto‑, työ- tai asuin­ti­la­na, jos auto­paik­ka on raken­nuk­sen sisällä…

  65. Mark­ki­na­hin­tai­nen paik­ka saat­taa tuot­taa myös tappiota.” 

    Jol­loin se ei itse asias­sa ole mark­ki­na­hin­tai­nen aina­kaan sil­lä ajan­het­kel­lä. Joten point­ti oli?

    1. Kyl­lä påaik­ka voi olla mark­ki­na­hin­tai­nen, vaik­ka se tuot­taa tap­pio­ta. Ei ole kovin­kaan har­vi­nais­ta, että mark­ki­noil­la toi­mi­va yri­tys tuot­taa tappiota.

  66. manca­ve”

    Ymmär­rän, mitä ajat takaa. Ei ikä­vä kyl­lä var­maan­kaan onnis­tu. Mut­ta aja­tel­kaam­me: manca­ve park­ki­hal­lis­sa ja vaik­ka JOKA PERJANTAI möyk­kää­viä urpo­ja mes­ta täyn­nä, mukaan­lu­kien itse­ni… eikä mitään häi­riö­tä asuk­kail­le! SVIDUN hyvä ajatus!!! 

    Häh Osmo, vetä­ses lävitte?!? 

    PS. Joo ja vois jopa ras­saa mopoo­kin samal­la, mui­den asioi­den ohel­la. KOMPPIA!!!

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyö­rä­tei­hin on sijoi­tet­tu lähin­nä sik­si, että sil­lä tavoin voi­daan kielt6ää pyö­räi­ly ajo­ra­dal­la. Pyö­rä­tei­tä on neliöi­nä las­ket­tu­na pal­jon vähem­män kuin auto­tei­tä jaet­tu­na vaik­ka autol­la ja pyö­räl­lä teh­dyil­lä hel­sin­ki­läis­ten hin­ki­lö­ki­lo­met­reil­lä, joten kau­pun­ki sub­ven­toi kyl­lä auto­lii­kennt­teä pal­jon enem­män. Auto­lii­ken­net­tä pal­ver­le­viin inves­toin­tei­hin käy­te­tään 100 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, pyö­rä­tei­hin noin vii­si mil­joo­naa ja molem­mat mak­sa­vat samaa kun­nal­lis­ve­roa. Josa kus­tan­nuk­set koh­dis­tet­tiai­siin käyt­täj­hil­lä, autoi­li­jat jou­tui­si­vat mak­sa­maan pyöräilijöille. 

    En oli­si tuos­ta asias­ta niin­kään varma.

    Näke­mä­ni mukaan fil­la­ris­tit käyt­tä­vät sekä katu­ja ja ajo­tei­tä (vaik­ka vie­res­sä oli­si pyö­rä­tie!), että pyö­rä­tei­tä. Tai­si nii­tä pyö­räi­li­jöi­tä olla jopa Län­si­väy­läl­lä aina­kin ker­ran. (Jos käyt­töä on vähän, saat­taa tie­tys­ti hin­ta­kin suh­tees­sa käyt­töön nous­ta aika kor­keak­si!) Käyt­tä­vät­kö autoi­li­jat mie­les­tä­si pal­jon­kin pyöräteitä?

    Mitä tei­tä pit­kin tuo­daan ruo­ka ja kaik­ki muu mm. kau­pun­ki­lais­ten näl­kään­sä tar­vit­se­ma kau­pun­kiin? Ei kai vaan pyö­rä­tei­tä pitkin?

    Kau­pun­ki ei oli­si kau­pun­ki ilman katu­ja ja jal­ka­käy­tä­viä, eikä se tuli­si edes toi­meen ilman tie- ja mui­ta yhteyk­si­ään muu­al­le. Täs­tä syys­tä tuos­ta kai­kes­ta kuu­luu myös pyö­räi­li­jöi­den (kuten mui­den­kin) mak­saa vain nöy­räs­ti kiit­täen oma osansa.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­li­jat käyt­tä­vät erit­täin pal­jon pyö­rä­tei­tä pysäköintiin. 

    Noin­ko­han on? (Joku tosin lie­nee toden­nut, että kaik­ki on maa­il­mas­sa kovin suhteellista!)

    Jos noin sil­ti todel­la­kin on, saat­taa se sit­ten olla mel­ko sel­vä merk­ki sii­tä, että sal­lit­tu­ja pysä­köin­ti­paik­ko­ja on autoi­li­joil­le aivan lii­an vähän, vai mis­tä moi­nen ilmiö voi­si muu­toin johtua?

    1. Se joh­tuu sii­tä, että sal­li­tut pysä­köin­ti­pai­kat ovat mak­sul­li­sia ja pyö­rä­teil­le pysä­köin­ti maksutonta.

  69. Mau­rizio:
    “Mark­ki­na­hin­tai­nen paik­ka saat­taa tuot­taa myös tappiota.” 

    Jol­loin se ei itse asias­sa ole mark­ki­na­hin­tai­nen aina­kaan sil­lä ajan­het­kel­lä. Joten point­ti oli? 

    Gosplan pakot­taa inves­toi­maan nämä rahat ja niis­tä on vain koi­tet­ta­va saa­da edes osa takai­sin edes joten­kin. Tähän se Neuk­ku­la­kin kaa­tui: ne muut­ti­vat ihan kel­po raa­ka-ainei­ta skei­dak­si, jota kukaan ei halun­nut, kos­ka vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­ma, ja hin­noil­la ja kus­tan­nuk­sil­la ei ollut mitään väliä.

  70. ja pyö­rä­teil­le pysä­köin­ti maksutonta.” 

    Jos saa sakot — joka siis on tie­ten­kin täs­sä tapauk­ses­sa ihan perus­tel­tua — niin eipä­hän se sil­loin _ilmaista_ kui­ten­kaan ole. 

    Ja sit­ten suju­vas­ti aasin­sil­lat jo edel­tä­kä­sin polt­taen asias­ta kol­man­teen, kos­ka park­ki­hal­li-manca­ve tun­tui kyl­lä eilen sna­dis­sa hii­vas­sa parem­mal­ta ideal­ta kuin tänään. Mis­tä lie sit­ten joh­tuu­kaan 😀 Mut­ta voi­si­han tähän har­ras­te­va­li­koi­maan­sa tie­ten­kin mope­din ras­saa­mi­sen­kin vie­lä lisä­tä jos tuol­lai­sia jos­kus tuli­si — ja tar­koi­tan siis todel­la­kin mopoa tyy­liin max. 50 cm³ van­ha derk­ku­veh­je tai vas­taa­va. Olis­pa­han äree!

  71. Onnek­si tek­niik­ka rat­kai­see lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä pysä­köin­tion­gel­mat, sil­lä auto­maat­ti­au­tot voi­vat pysä­köi­dä itsen­sä vaik­ka Hämeen­lin­naan Sun­ny Car Cen­te­rin ton­til­le, kun eivät ole ajossa.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se joh­tuu sii­tä, että sal­li­tut pysä­köin­ti­pai­kat ovat mak­sul­li­sia ja pyö­rä­teil­le pysä­köin­ti maksutonta. 

    Osmo, nyt menee kyl­lää vähän pak­suk­si. Sen ver­ran pit­kään olen ollut töis­sä ja nyt myös asu­nut Hel­sin­gis­sä, että tie­dän kes­kus­tan parkkipaikkakatastrofin.

    Ehdot­tai­sin, että pai­koi­tuk­seen liit­ty­vis­sä asiois­sa äänioi­keus raja­taan vain auton omis­ta­jil­le ja pol­ku­pyö­räi­lyyn liit­ty­vis­sä asiois­sa pol­ku­pyö­rän omis­ta­jil­le. Nyt tun­tuu, että sen sijaan että oltai­siin kii­nos­tut­tu kehit­tä­mään oman lii­ken­ne­muo­don edel­ly­tyk­siä, pyri­tään mak­si­moi­maan mui­den lii­ku­jien haittoja.

    1. Se, että kes­kus­tas­sa on pulaa pysä­köin­ti­pai­kois­ta osoit­taa, että ne on hin­noi­tel­tu vää­rin. Teo­rian mukaan pysä­köin­ti­pai­kat pitää hin­noi­tel­la niin, että 10 % on vapaa­na. Autoi­li­jat kui­ten­kin ovat sosi­aa­li­pumm­me­ja, jot­ka haluia­vat veron­mak­sa­jien mak­sa­van autoi­lun kuluis­ta, jois­ta siis pysä­köin­tipåaik­ka on yli­ver­tai­ses­ti suu­rin kulu, kau­pun­gis­sa. Maal­la se ei mak­sa mitään.

  73. osoit­taa, että ne on hin­noi­tel­tu väärin.” 

    Mah­dol­li­ses­ti. Tosin se saat­taa myös osoit­taa, että kes­kus­tas­sa on pulaa pysäköintipaikoista. 

    No siis enhän minä tie­dä, onko. Mikä­kö­hän kan­ta­kau­pun­gin pysä­köin­ti­luo­las­ton käyt­tö­as­te on?

  74. Jos pysä­köin­ti­pai­kois­ta on pulaa nykyi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la, niin kyl­lä hin­nat ovat lii­an alhai­set. Jos paik­ko­ja ei voi raken­taa kan­nat­ta­vas­ti kusää, niin pää­kei­no kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­not­ta­mi­seen on hin­to­jen korotukset.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se, että kes­kus­tas­sa on pulaa pysä­köin­ti­pai­kois­ta osoit­taa, että ne on hin­noi­tel­tu vää­rin. Teo­rian mukaan pysä­köin­ti­pai­kat pitää hin­noi­tel­la niin, että 10 % on vapaa­na. Autoi­li­jat kui­ten­kin ovat sosi­aa­li­pumm­me­ja, jot­ka haluia­vat veron­mak­sa­jien mak­sa­van autoi­lun kuluis­ta, jois­ta siis pysä­köin­tipåaik­ka on yli­ver­tai­ses­ti suu­rin kulu, kau­pun­gis­sa. Maal­la se ei mak­sa mitään. 

    Pitäi­si­kö myös kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen vuo­krat hin­noi­tel­la Hel­sin­gis­sä tuo­ta samaa peri­aa­tet­ta nou­dat­taen, jot­ta vält­tyi­sim­me sosiaalipummeilta?

    Lie­nee myös ole­mas­sa sel­lai­sia teo­rioi­ta tai aina­kin viran­omais­mää­räyk­siä (muil­la aloil­la tosin), joi­den mukaan kapa­si­teet­tia on olta­va yli tar­peen. Kun on Hel­sin­gis­tä kyse, voi­si joku perään vie­lä tode­ta, että ei vara venet­tä kaada.

    Jos auto­paik­ko­ja­kin oli­si vas­taa­vas­ti, eli tar­vet­ta enem­män, siis enem­män kuin on ilmei­ses­ti nyt, ei tuo­ta har­mia, vai­vaa ja kes­kus­te­lua aiheut­ta­nut­ta ongel­maa kai­ke­ti kau­pun­gis­sa täs­sä nykyi­ses­sä laa­juu­des­sa oli­si. Auto­jen pysä­köin­ti­pai­kat­han ovat kau­pun­gin perus­in­fraa, sii­nä mis­sä kadut ja jalkakäytävätkin! 

    Esim. bus­sis­sa, rai­tio­vau­nus­sa ja met­ros­sa on muka­vam­pi mat­kus­taa (ja kau­pun­gis­sa asua!) niin kau­an kuin väl­jyyt­tä on jokai­sel­le riittävästi.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Foru­min park­ki­luo­lan alin­ta ker­ros­ta ei kai ole ker­taa­kaan otet­tu käyt­töön. Tilaa siis on

    vrt. “Hul­luil­ta päi­vil­tä ei kai ole ker­taa­kaan lop­pu­nut ruo­ka. Ruo­ka­kaup­po­ja siis on riit­tä­väs­ti.” 😉 Se, onko Foru­min luo­las­sa vapaa paik­ka on yhden­te­ke­vää, jos asioin­ti­tar­ve on eri puo­lel­la kes­kus­taa. Hal­liy­ri­tyk­sen tavoi­te voi olla opti­moi­da pää­oman tuot­toa, mut­ta jär­jes­tel­mä­ta­sol­la käyt­tä­jien tavoi­te on opti­moi­da vapaan ruu­dun hin­taa ja etäi­syyt­tä koh­tees­ta (pysä­köin­nin alet­tua käve­ly­siir­ty­mä mak­saa suo­raan park­ki­tak­san ver­ran + oma aika).

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se, että kes­kus­tas­sa on pulaa pysä­köin­ti­pai­kois­ta osoit­taa, että ne on hin­noi­tel­tu vää­rin. Teo­rian mukaan pysä­köin­ti­pai­kat pitää hin­noi­tel­la niin, että 10 % on vapaa­na. Autoi­li­jat kui­ten­kin ovat sosi­aa­li­pumm­me­ja, jot­ka haluia­vat veron­mak­sa­jien mak­sa­van autoi­lun kuluis­ta, jois­ta siis pysä­köin­tipåaik­ka on yli­ver­tai­ses­ti suu­rin kulu, kau­pun­gis­sa. Maal­la se ei mak­sa mitään. 

    Taval­laan olet oikeas­sa, mut­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­noit­te­lun lisäk­si ongel­ma on asu­kas­py­sä­köin­nin osal­ta myös nii­den omis­tus­suh­tees­sa. Hel­sin­ki suo­sii yhtiöi­tet­ty­jä ja ulkois­tet­tu­ja pysä­köin­ti­lai­tok­sia. Nii­den tavoi­te on vain mak­si­moi­da tuot­toa omis­ta­jil­le. Eikä niil­lä voi muu­ta tavoi­tet­ta ollak­kaan. Tätä tue­taan vie­lä jon­kin ver­ran lii­an pie­nel­lä pysä­köin­ti­paik­ka­mää­räl­lä ja alu­eel­li­sel­la mono­po­lil­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hin­to­jen hinaa­mi­sen tappiin.

    Asuk­kaan kan­nal­ta ainoa jär­ke­vä vaih­toeh­to on omis­taa oma pysä­köin­ti­paik­ka. Jos jou­du­taan tilan­tee­seen, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja omis­ta­vat yri­tyk­set, on edes taat­ta­va kil­pai­lu. Eli samal­la alu­eel­la pitää olla usei­ta yrit­tä­jiä, joi­den kil­pai­lua val­vo­taan. Jos raken­ne­taan iso pysä­köin­ti­ta­lo, on mini­mis­sään eri ker­rok­set myy­tä­vä eri yrit­tä­jäl­le. Yhte­näi­nen hin­noit­te­lu on merk­ki kar­tel­lis­ta, siis rikol­li­ses­ta toiminnasta.

    Nyt kau­pun­ki tukee kaa­voi­tuk­sel­la voi­mak­kaas­ti mono­po­lien syn­ty­mis­tä ja lait­taa pahim­mil­laan asun­to-osa­keyh­tiön pahaan väli­kä­teen pak­ko-ostat­ta­mal­la paik­ko­ja. Kun riit­tä­vä mää­rä paik­ko­ja on myy­tä­vä mark­ki­noil­la, niin kate gryn­de­ril­le jää takuul­la pie­nem­mäk­si kuin nyky­ään. Samal­la gryn­de­ri­kin miet­tii, kan­nat­taa­ko voi­ton mak­si­moi­mi­sek­si teh­dä yhtä park­ki­ta­loa vai talo­yh­tiö­koh­tai­ses­ti auto­tal­le­ja ja ‑hal­le­ja. Asuk­kaan tar­ve on jäl­kim­mäi­nen, muu­ta se hie­man pie­nen­tää gryn­de­rin voittoa. 

    Koko ongel­maa ei oli­si uusil­la alueil­la, jos raken­ta­mi­sen pää­omi­tus oli­si kun­nos­sa. Raken­net­tai­siin riit­tä­väs­ti paik­ko­ja ilman ohjaus­ta­kin. Nyt gryn­de­ril­lä on vain yksi tavoi­te, voi­ton mak­si­moin­ti, mikä hänel­le suo­ta­koon. Poliit­ti­sen ohjauk­sen tavoit­teen toi­voi­sin siir­ty­vän vähän muu­al­le, asuk­kai­den hyvin­voin­nin takaamiseen.

    1. Kal­le, jos sinus­ta pysä­köin­nis­tä saa mono­po­lis­ti­sia voit­to­ja, mik­si et perus­ta omaa pysä­köin­ti­luo­laa. On var­maan­kin kyse luo­vas­ta kir­jan­pi­dos­ta, kun ne tähä­nas­ti­set näyt­tä­vägt aika huo­noa tulosta.
      Kum­mal­lis­ta, kun kau­pun­ki pakot­taa gryn­de­rin teke­mään enem­män paik­ko­ja kuin gryn­de­ri haluai­si ja tämä yrit­tää sen jäl­keen myy­dä ne asuk­kail­le, asuk­kaat eivät halua ostaa tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­taan, siis ilman mitään voit­toa. Gryn­de­ri jou­tuu pak­ko­myy­mään auto­pai­kat: jos haluat tääl­tä asun­nion (asun­noil­le on kysyn­tää) sinun on ostet­ta­va myös auto­paik­ka, vaik­ka et omis­tai­si autoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.