Sipilän hallituksen säästöaikeet kauhistuttavat suomalaisia, myös minua. Niin huonoon jamaan maamme talous on mennyt, että tuossa haarukassa säästötarve valitettavasti liikkuu. Taloutemme ei enää kannata sellaista hyvinvointivaltiota, johon olemme tottuneet ja joihin pohjoismaisilla serkuillamme on varaa.
Poliitikot käyttävät eniten valtaa silloin, kun joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä. He päättävät, mistä luovutaan ja mistä pidetään kiinni. Opposition ei pitäisi väärin säästämisestä motkottaa. Oppositiopuolueet olivat kaikki edellisessä hallituksessa, mutta eivät halunneet tätä valtaa käyttää.
Biotaloudestako pelastaja?
Suomen talous pitäisi saada nousuun, tai kohta tehdään lisää ikäviä päätöksiä. Mistä saisimme uusia työpaikkoja?
Biotaloudesta toivotaan pelastajaa. Sillä tarkoitetaan lähinnä metsissämme kasvavan puun laaja-alaisempaa ja fiksumpaa käyttöä. Lisää sellutehtaita, puupohjaista polttoainetta sekä auton tankkiin että voimalaitoksiin. Jotkut näkevät puusta valmistetuille tekstiilikuiduille valtavan tulevaisuuden, sillä vesipula uhkaa puuvillan tuotantoa eri puolilla maailmaa.
Uudet puuta jalostavat tehtaat eivät paljon työllistä. Äänekosken jättimäinen biotuotetehdas työllistää samat 160 henkeä kuin paikalla nyt oleva vanhempi ja pienempi sellutehdas. Työpaikat tulevat puun korjuuseen. Metsureita on Suomessa nyt alle kymmenen tuhatta. Puun korjuuseen voi tulla tuhansia, mutta ei kymmeniä tuhansia työpaikkoja lisää.
Metsien kasvu ylittää selvästi puun kaupallisen käytön. Tästä huolimatta puun myynti voi lisääntyä vain noin viidenneksen, ellei siirrytä jonkinlaiseen puun pakkomyyntiin. Metsäteollisuus on jo protestoinut Helsingin suunnitelmia siirtyä puun polttamiseen voimalaitoksissaan.
Moni haaveilee puun kysynnän tuovan maaseudulle tuloja nousevina kantohintoina. Sellun ja paperin valmistus siirtyy vikkelästi muualle, jos raaka-aine kallistuu. Tulevaisuuden lupauksina pidettyjä tekstiilikuituja voi tehdä myös eukalyptuksesta. Jos Helsingin energia vaihtaa kivihiilen hakkeeseen, sen on kilpailutettava polttoainehankinnat kansainvälisesti. Suomalaisen puun hinta ei voi kohota kovin paljon ellei puusta tule pulaa maailmanlaajuisesti, mitä me tietysti kaikki toivomme.
Biotalous voi tuoda merkittävää piristystä haja-asutusalueille, mutta koko maan tilannetta se ei muuta dramaattisesti.
Vientiteollisuus työllistää eliittiä
Suomen viennin on perustuttava korkeaan osaamiseen ja siksi vientialoista on tulossa elitistisiä jotka työllistävät lähinnä erittäin osaavaa väkeä. Ääriesimerkki tästä ovat menestyneet pelialan yritykset. Ihanteellista olisi, jos voisimme menestyä aloilla, joiden töitä kuka tahansa voi oppia tekemään. Sellaista työtä voi kuitenkin todella tehdä kuka tahansa. Heitä on halvan työvoiman maissa miljarditolkulla.
Aiemmin suomalainen tehdastyöläinen nautti suomalaisten insinöörien osaamisesta. Suomalaiset tehtaat tuottivat paljon parempaa ja tehokkaammin kuin halpatuontimaiden alkeelliset tehtaat. Siksi vähän koulutetuissa ammateissakin voitiin maksaa yli kymmenkertaisia palkkoja vasikkapa Kiinaan verrattuna. Nyt osaaminen on irronnut kotimaasta. Suomalainen insinööri voi myydä osaamisensa mihin maahan hyvänsä. Muiden teollisuusmaiden insinöörit tekevät niin joka tapauksessa. Vientialoilla suomalainen työläinen on suorassa kilpailussa kiinalaisten, romanialaisten ja vietnamilaisten työläisten kanssa. Vientiteollisuudesta on tulossa elitististä toimintaa.
Hankala asia, sillä suurin osa suomalaisista kuuluu siihen tavallisten ihmisten joukkoon, jolla ei ole erityisetuja suhteessa halvan työvoiman maiden työntekijöihin.
Palvelut tärkein työllistäjä
Vaikka merkantilistinen talousteoria kumottiin kaksi sataa vuotta sitten, moni ajattelee edelleen, että oikeata työtä on vientiteollisuus, joka tuo maahan rahaa. Tämän suunnan iskulauseena on, ettemme rikastu pesemällä toistemme paitoja. Taloustieteilijät huomauttavat tähän ironisesti, että tuon mukaan maailmantalous ei voisi toimia lainkaan, koska maapallolta ei viedä mitään minnekään.
Vientiä tarvitaan, jotta voidaan maksaa tuonti, mutta pääosaltaan suomalainen elintaso ja työllisyys perustuvat kotimarkkinoihin.
Pizzan saa paljon halvemmalla Nairobissa kuin Kuopiossa, koska pizzan paistajalle ei makseta Nairobissa juuri mitään. Tämä ei kuitenkaan vaaranna pizzanpaistajan työpaikkaa Kuopiossa, jos asiakkaalla sattuu olemaan nälkä Kuopiossa.
Tavallisille ihmisille on yhä vähemmän tilaa vientiteollisuudessa, mutta rajattomasti tilaa paikallisissa palveluissa. Palvelut eivät tuo vientituloja kuin turismin kautta, mutta ne nostavat meidän kaikkien elintasoa.
Palveluala on Suomessa alikehittynyttä, koska meillä ei ole tapana käyttää palveluja, koska yrittäjyys ei ole Suomessa voimissaan ja palveluala on pienyritysten maailmaa ja koska meillä on vähän oikeista kaupunkeja, joissa palvelut ja asiakkaat ovat lähellä toisiaan.
Yritteliäisyyttä ja kaupungistumista
Työllisyyden parantamiseksi on edistettävä yrittelijäisyyttä ja nopeutettava kaupungistumista. Nuorissa on onneksi paljon enemmän yrityshenkeä kuin virkamiehiksi koulutetuissa vanhemmissa ikäluokissa.
Asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin olisi nyt parasta elvytystä. Korkean osaamisen vientiyritykset edellyttävät toimivia kaupunkeja, joissa ideat leviävät. Rakenteellinen muutos tavaroista palveluihin toimii lähinnä vain kaupungeissa.
Hyvällä kaupungilla on vilkas ja toimiva keskusta. Moni kaupunki on tuhonnut elinvoimaansa rakentamalla ostosparatiiseja kaupungin ulkopuolelle näivettäen näin keskustaansa.
Kuopion panostukset osin maanalaiseen maailmaan torin ympäristössä on oikean suuntainen ajatus. Viiden vuoden kuluttua näemme, toimiiko se.
(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)
Osmo: ”Palveluala on Suomessa alikehittynyttä, koska meillä ei ole tapana käyttää palveluja, koska yrittäjyys ei ole Suomessa voimissaan ja palveluala on pienyritysten maailmaa”.
Tämän verran voin yhtyä tähän ajatukseen, mutta en loppuosaan.
Kyllä kai perussyy palvelujen käyttämättömyyteen on ollut niiden kalleus (verot!) verrattuna alhaiseen elintasoon. Vaikka elintaso on noussut, palvelujen käyttö on lisääntynyt paljon hitaammin, koska meillä itse tekemisen kulttuuri on säilynyt.
Osmo: ”Suomen talous pitäisi saada nousuun, tai kohta tehdään lisää ikäviä päätöksiä. Mistä saisimme uusia työpaikkoja?”
Kummallinen uskomus on se, että hallitus jotenkin loisi työpaikkoja ja silti ajatellaan, että ne työpaikat syntyisivät yksityiselle sektorille.
Yritykset (erityisesti suuret) tekevät ennätysvoittoja, mutta eivät investoi vaan jakavat osinkoja. Nyt yhteiskuntasopimuksella pyritään niitä osinkoja vielä kasvattamaan, mutta EK ja Yrittäjät kannanotoillaan luovat vain investointikielteistä ilmapiiriä.
Todellinen yhteiskuntasopimus olisi (tietysti) sellainen, jossa työnantajapuoli sitoutuisi investointeihin ja työllistämiseen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä. Vai onko?
Ode kirjoittaa:
Kaikkihan tämän tietävät, mutta Oden sanomana se tuntuu painavalta.
Tekstiilikuidut kattavat suuria teollisuudenaloja, joita en osaa ajatella. Ajattelen siis pienesti: viskoosi!!! Minulla on ollut muutama viskoosivaate, ja ne ovat olleet käytössä ihanan pehmeitä iholla ja vielä helppohoitoisiakin. Eivät kutistuneet eivätkä venyneet, silisivät helposti höyryraudalla.
No nyt sitten seuraakin seuraava kymysys: jos oletetaan että oma puu riittää kaikkeen mitä siitä olisi mahdollista tehdä, onko mahdollista saada viskoosintuotanto Suomessa kilpailukykyiseksi muilla mailla tuotettujen kankaiden kanssa? Kuten Ode toteaa:
Hallituksen yrityksiä ja talousviisaiden lausuntoja seuratessa tämä kysymys nousee koko katastrofin perimmäiseksi asiaksi, josta kaikki riippuu. Ihan kaikki. Kaikki, hyvät ja parhaatkin konkreettiset ehdotukset tuntuvat pysähtyvän tähän kuin seinään.
Blogi-isäntä jatkaa:
Kuten kaikki investointielvytykset, jotka joka tapauksessa on pakko tehdä! Teiden, siltojen, rautateiden, julkisten rakennusten peruskorjaukset.
(Ode: se on yritteliäisyys ilman jiitä)
”Pizzan saa paljon halvemmalla Nairobissa kuin Kuopiossa”
Ei muuten saa. Tai no. En tiedä, mitä pizza maksaa kalakukkokaupungissa.
Nairobissa ”hinnat alkaen” malli voi olla halvempi, mitä suomessa, mutta jos verrataan yhtään vastaavia tuotteita, niin suomessa on aina halvemmat pizzat. Hinnat alkaen malli on suomalaisittain nollalla täytteellä, sisältäen tomaattikastikkeen ja juuston.
Jos joku lähtee kaivamaan pizzeriahinnastoja Nairobista, niin huomautan, että ihan tavallista on, että pizzan halkaisia on noin 20 cm. Eli verratkaa niitä jättikokoja. Jättikoko on esim. yhdessä ”hyvässä” pizzeriassa 33 cm, saako suomesta mitään niin pientä?
Kenian ja Suomen palkkojen vertaaminen tilinauhoja katsomalla on mahdotonta. Jos ajattelen omia kolleegojani Keniassa, niin monessa asiassa elintaso näyttäytyy heillä huomattavasti omaani korkeampana. Sama toisinpäin. Paperilla oma palkkani on moninkertainen.
Keniassa monet hinnat ovat nyt tippuneet. Esim. Maran hotellin hinta ulkomailta järjestettynä on noin puolet siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Tiputusta 500 -> 250 euroon / yö. Keniassa yön tuonne saa järjestettyä muutamilla kympeillä.
Lentoyhtiö kun maksoi asumiseni ja ruokailuni Nairobilaisessa hotellissa, niin huoneen hintaa en tiedä, mutta ruokailu laskut piti kuitata ja ne tekivät tässä hotellissa 170 euroa / vrk.
”Palveluala on Suomessa alikehittynyttä, koska meillä ei ole tapana käyttää palveluja, koska yrittäjyys ei ole Suomessa voimissaan ja palveluala on pienyritysten maailmaa ja koska meillä on vähän oikeista kaupunkeja, joissa palvelut ja asiakkaat ovat lähellä toisiaan.”
Täällä ei käytetä palveluita, koska siihen ei ole kenelläkään varaa. Kaksi saman verran tienaavaa ammattilaista kun vaihtaa työpäivän päittäin menee kuluihin noin (40 euroa x 16 tuntia) 640 euroa. Molemmat joutuvat tekemään loppuviikon töitä rahottaakseen tämän vaihtokaupan. Miten on mahdollista, että muurarin ei ole varaa palkata kirvesmiestä ja päinvastoin?
Täällä verotetaan palveluiden kulutusta erittäin voimakkaasti. Tämä yhdeistettynä siihen, että meillä on liian pieni harmaa talous saa aikaan sen, että köyhiä ollaan.
Kun viimeksi oli suuri lama 90-luvlla, katukuvaan ilmestyi kengänkiillottajia. Nyt ei ole näkynyt – varmaan siksi, että kiiltävät kengät eivät ole tarpeellisia.
Mutta missä ovat kaikki muut katuelinkeinojen harjoittajat? Kun Suomi liittyi EU:iin, piti nimittäin katukauppa laillistaa. Näin ainakin tulkitsen, koska liikkuvaa kauppaa koskeva säädös kumottiin 1995.
Jotain tässä mättää. Miksi vihanneksia, marjoja ja hedelmiä myydään vain toreilla? Miksi minulle tyrkytetään jotain Amnestyä mutta ei musiikkisoittimia tai aurinkolaseja toisin kuin muualla? Miksi uimarannalla ei kukaan kiertele kauppaamassa varvastossuja ja jätskiä.
Voiko viranomainen sittenkin kieltää kaupan julkisella paikalla vaikka laki ei niin teekään? Evira toki valvoo elintarvikkeiden ja alkoholin myyntiä mutta kun ei mitään muutakaan …
Kun saisit edes oman puolueesi näiden ajatusten taakse.
”Mistä saisimme uusia työpaikkoja?”
Eikö hallitus nyt varta vasten päättänyt vähentää työpaikkoja teettämällä nykyiset työt aiempaa pienemmällä porukalla?
Ei niitä asuntoja kannata kasvukeskuksiin tehdä jos asukkaiden vuokrat joudutaan maksamaan yhteisestä kassasta. Parempi on antaa heidän rakentaa hartiapankilla Nurmijärvelle oma asunto vaikka veroja kiertäen, vähennetään byrokratiaa. Ei vaadita vastaavia mestareita, käännettyä arvonlisäverotusta, tilaajavastuuta, poikkeuslupaa, aloituskokousta, loppukokousta, katselmusta, naapurin kuulemista tässä vasta alkua.
Espoon kaupungin tietokonerötökset(?) ja päiväkotien väriliitujen puolittaminen säästösyistä ovat saman idiotismin kaksi puolta. Tarvitaan jonkinlainen kulttuuri-, ajattelumuutos ja säästöpakko on tässä oiva asia.
Viime kesänä yövyin pienessä ranskalaisessa kylässä, jossa oli puolen kilometrin mittainen asvaltoitu pääkatu, jonka varrella oli lihakauppias, ruokakauppa, leipuri, posti ja pari kahvilaa. Suomi 60 -luvulla? Julkisen vallan sääntely ja pääomakustannukset estävät palvelualojen kehittymisen massojen työllistäjäksi tai sitten tuloerojen pitää kasvaa reippaasti.
”Mistä saisimme uusia työpaikkoja? Palvelut tärkein työllistäjä… Tavallisille ihmisille on yhä vähemmän tilaa vientiteollisuudessa, mutta rajattomasti tilaa paikallisissa palveluissa”
Totta. Niiden poliitikkojen kiistely, joiden motiivi on oman kannattajakunnan etujen puolustamien, peittää näkemästä yksinkertaisia perusasioita, kuten sen mistä työpaikat vääjäämättä katoavat ja mihin niitä ylipäänsä voi syntyä. Metsäkoneen kuljettaja valmistaa päivässä saman määrän puutavaraa kuin 50-luvun metsätyömies koko talven aikana. Kun koneet korvasivat alkutuotannon työntekijöitä, tilalle syntyi uusia työpaikkoja teollisuuteen ja palveluihin. Nykyään myös teollisuuden työpaikat vähenevät, vaikka tulisi voimakas noususuhdanne. Palvelutarve ei lopu.
”Vientiä tarvitaan, jotta voidaan maksaa tuonti, mutta pääosaltaan suomalainen elintaso ja työllisyys perustuvat kotimarkkinoihin… emme rikastu pesemällä toistemme paitoja.”
Väitän silti, että pääosan suomalaisten elintasosta kustantaa vientiteollisuus (ja yhä enemmän myös lainaraha, mikä ei voi jatkua). Vientitulot jakautuvat yhteiskuntamme eri lohkoille ylläpitämällä palveluita, joista muodostuu suuri osa työllisyydestä ja kotimarkkinoista. Kun vienti vetää, palvelutkin lisääntyvät. Vasta kun palvelut elpyvät, vasta sitten BKT-tilastot ilmoittavat talouskasvua.
Todennäköisimmin rikastuu se, joka investoi menetelmään, minkä avulla työntekijää kohden pestään enemmän paitoja – ja paidanpesijöitä saa lopputilin. Myös yhteiskunta rikastuu, kun palveluissakin innovaatiot korvaavat työntekijöitä ja työtekijöitä liikenee uusiin palveluihin.
Menestyksemme kannalta tärkeintä tekijää, työn tuottavuutta, parannetaan innovaatioilla, joilla pystytään työntekijää kohden valmistamaan useampia tai arvokkaampia tuotteita. Lopulta vain innovaatioiden avulla voi kilpailukyky parantua. Tuottavuuden kohottamiseen houkuttelee ennen kaikkea palkkatason nousu; se on ennenkin toiminut kehityksen moottorina. Sen sijaan työntekoa lisäämällä ja työvoimakustannuksia alentamalla työn tuottavuus parhaimmillaan palaa johonkin aikaisempaan, mutta eihän se johda kasvuun. Silloin kilpailukyky laskee niihin yrityksiin ja maihin nähden, jotka panostavat mieluummin uusiin innovaatioihin.
Mistä siis rahat työllistäviin palveluihin? Palvelut on kustannettava valtaosin vientiteollisuutemme innovaatioilla hankkimilla voitoilla, joiden pitää jakautua kaikkialle yhteiskuntaan. Se on sittenkin realistisin tie, kunhan se oivallettaisiin.
Raimo K:n kommentti 14.6.2015 kello 9:47 on niin olennainen oivallus, että sitä toivoisin levitettävän mediassa. Linkki vie suoraan ao. kommenttiin.
Luen persuajattelijoiden uunituoretta raamattua Mitä mieltä Suomessa saa olla. Timo Vihavainen kirjoittaa s. 50 juuri samasta asiasta kuin Raimo K:
Vihavainen jatkaa sitten tavalla, joka sopi aikaan ennen globalisaatiota: ”Mikään ei pakota sijoittamaan rahaa sinne, missä se poikii nopeimmin. On täysin luvallista ja mahdollista tyytyä kohtuulliseen voittoon tai jopa nollatulokseen sillä perusteella, että siten saavutetaan muita etuja. Niitä voivat olla kotimainen työllisyys, osaamisen säilyttäminen, erilaiset tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteet ja muut kansalaishyveen hedelmät.”
Luvallista ja mahdollista se varmasti olisi, mutta kuka näin uskoo käyvän? Pääoma katoaa Suomesta nopeasti muille maille, jos tätä alettaisiin vaatia. Sen sijaan media voisi ryhtyä luomaan kansakunnalle uskontoa pk-yritysten kannustamisesta, mistä Odekin puhuu. Palveluiden ostamisesta voidaan tehdä kansalaishyve.
Tätä varten valjastetaan media, työpaikat, koulut ja kuntien viranomaiset suhtautumaan asiaan samoin ja yhtenevin asentein. Se edellyttää koulutusohjelmia, paikallistason päättäjien julkista tukea, somen hyväksikäyttöä laajalti.
Yhtä helppoa asennemuokkaus ei enää ole kuin aikana ennen internetiä, mutta kyllä sillä jotakin voitaisiin aikaansaada. Ajattelutavan muutos on jo vaikuttanut minun muutamiin hankintoihini: olen nimenomaan tästä syystä himppasen kalliimmalla teettänyt tarvitsemani tuotteen paikallisella tekijällä verkosta valmiin tilaamisen sijaan.
Raimo K kirjoiti edellä: ”Todellinen yhteiskuntasopimus olisi (tietysti) sellainen, jossa työnantajapuoli sitoutuisi investointeihin ja työllistämiseen, mutta sellaista ei ole näköpiirissä. Vai onko?”
Milloinkahan kaikille valkenee se, ettei työnantajan tarvitse välttämättä sitoutua mihinkään?
Tällainen ajatus perustuu siihen väärinkäsitykseen, että työnantaja on jotenkin jumissa Suomen pykälä- ja verohelvetissä.
Näinhän ei tietenkään ole asianlaita, sillä työnantaja voi helpostikin investoida ja työllistää jossakin edullisemmassa maassa.
Useassakin suuryrityksessä työskenneenä tiedän, että nämä yritykset hylkäsivät Suomen jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.
Sen jälkeen kehityskykyisimmät pk-yritykset alkoivat seurata perässä.
Huonojen työmarkkinoiden johdosta nyttemmin on alkanut myös pätevimpien nuorten maastalähtö.
Samaan aikaan tämä kilpailukyvytön maa on investointiboikotissa ja puoli miljoonaa työhaluista ja -kykyistä on työttömänä.
Tarttis kai tehdä jotakin?
Esimerkiksi:
– Riski-yrittäjän kaksois-verotus pois
– Työllistämiskynnys alas
– Työllistäville investoinnelle verohelpotuksia
– Kaamea pykäläviidakkomme raivattava heti
– Ylisuuri julkinen sektori skaalattava talouden kantokyvyn mukaiseksi
– Lakkosakot sellaisiksi, että ne kattavat niistä aiheutuneet tappiot
Lienee turha toivo, että mitään näistä toteutetaan?
Sitten onkin edessä Kreikan tie ja EU/IMF-talousholhous…
Seppo Korppoo
Suomalainen optimisti ja vienti-yrittäjä
Kaupungistumisen nopeuttaminen voisi toimia, jos se tehtäisiin ei-Helsinki painotteisesti. Helsingin ylisuuri koko aiheuttaa jo nyt jatkuvasti ongelmia asukkaiden palveluissa. Kaupunkien ulkopuolinen rakentaminen niin asumisen kuin työpaikkojen osalta tulee keskittää radanvarsiin. Näin voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa joukkoliikenneresussia ja jatkokehittää sitä. Raideliikenteen kilpailuttaminen astuisi kuvaa jossain vaiheessa.
Peliala voi edustaa ”korkeahkoa osaamista”, mutta ääriesimerkki se lienee vain firman myyntihinnan ja bisneksen tuoton osalta. Monistettaessa sama tuote massoille, tuotantokustannuksiltaan liki ilmaiseksi, voi tuotto per panos toki kasvaa huikeasti, jos/kun saa sen myytyä kymmenille tai sadoille tuhansille/miljoonille, ehkei nyt kuitenkaan ihan miljardeille asiakkaille.
No, omaa osaamista tuollainenkin tietysti vaatii, mutta onko se ”korkeaa” osaamista, riippuu tietysti siitä mitä maailmassa kukin korkealle arvostaa. Jos saisi myytyä veteen sekoitettua ja kuivattua koivutuhkaa, eli potaskaa, pienissä, sievissä nyyteissä huippukovaan hintaan, isolla katteella miljoonille, ja koukutettua heidät vielä ostamaan niitä toistuvasti, onko tuo nyt sitten sitä ns. ”korkeaa” osaamista, jos sitä potaskaa ei heistä kukaan oikeasti tarvitse?
Miksiköhän muuten muinaisessa maailmassa kauppiailla ja varkailla oli sama jumala?
Yksi asia, mitä suomessa huonosti ymmärretään ja joka on hukassa on suomalaisuus. Täällä ei sanota, että meillä Suomessa tai me Suomalaiset. Kukaan ei enää näe tätä maata maana, jossa kannattaisi tehdä mitään yhdessä.
Se on todella surullista. Täällä kilpaillaan ja käytetään kyynärpäitä. Kukaan ei halua muita töihin, sillä muu voi olla se joka vie oman työpaikan. Ja koska haluamme pitää sen 15 – 20 % porukasta töiden ulkopuolella, niin nuoret perkeleet omaksuvat roolinsa ja syrjäytyvät ihan niinkuin niiden oletetaan tekevän. Ne perkeleet kun tietävät, että kaikkia ei haluta töihin, niin ne käyttäytyvät sen mukaan.
Muissa pohjoismaissa halutaan kaikki mukaan yhteiskuntaan. Meillä hyvin pienestä pitäen osalle porukkaa annetaan selkeä uraputki. Koulun jälkeen pääset yhteiskunnan rahoilla juomaan keskikaljaa ja polttamaan pilveä kerrostalokaksioon. Kukaan ei halua teitä. Miten tälläinen maa voi koskaan nousta jaloilleen?
Muuten hyvä teoria tuo kotimarkkinateoria, mut siinä on vaan yksi heikkous. Mitä enemmän kulutetaan, sen enemmän rahaa valuu ulos, koska meiltä ei vaan löydy öljyä, eikä monta muuta raaka-ainetta, joita tarvitaan tuotteisiin joita me tarvitaan. Ja ostetaanhan sitä valmiita tuotteitakin ulkomailta. Jos me ei myydä vastaavaa määrää vähintään ulos, tarvitaan velkaa, jos pidetään ihmisille nykyinen palvelutaso. Ja niin se vaan menee, että velka kasvaa vääjäämättä ja joskus se on maksettava. Ei näytä ruusuiselta tuo Kreikan malli, jossa eletään velaksi ja koetetaan jättää velat maksamatta. Mitä enempi velkaa, sen kauemmin kestää kurjuus, kun velanmaksu leikkaa mahdollisia, tulevia vientituloja.
”palveluala on pienyritysten maailmaa”
Nyt lyö kyllä ihan tyhjää..
Mites kauppaketjut, ympäristönhuoltopalvelut (esim. Lassila&Tikanoja)?
Riippuu vähän radanvarsista. Ei esimerkiski Järvenpää käytännössä ole samaa markkina-aluetta palveluilla kuin Töölö, Mankkaasta tai Vuosaaresta puhumattakaan. Skaalaedut palveluissa toteutuu vaan sellaisissa paikoissa jossa on paljon ihmisiä eli asiakkaita, sen takia niitä automarkettejakin tehdään, mutta niiden saavutettavuus on heikko koska suurin osa väestä on pitkän matkan takana. Ja ihan sama koskee radanvarsia.
Muuten hyvässä kirjoituksessa tämä on ihan käsittämätön kohta. Kun tässä on kolme eri asiaa: pitääkö leikata, kuinka paljon, mistä ja mistä ei. Tässä maassa on jotain pahasti vialla jos ei puolueet, eli hallitus ja oppositio, ole eri mieltä edes tuosta viiimestä, koska se että on eri intresssejä on vähän niin kuin edustuksellisen demokratian idea.
Maatalouden tuottama ruoka ja luonnonvarojemme jalostus ja myynti lienevät ne kulmakivet, joiden varassa elantomme on. Hetkittäin joku peli tai innovaation vienti voi tuoda roposia pussiimme, mutta näitä aineettomia päivänperhoja ei voi syödä.
Tamän toimeentulon perustan rakentaa noin 10 %
Suomen työtätekevistä; lisäksi tarvitaan tietysti
opettajia,lääkäreitä,pappeja,rakentajia,siivoojia toinen 10 %. Loput suomalaiset voisijat tosiaankin pestä toistensa paitoja (tai mielummin hieroa toisiaan).
Olisiko tullut aika rohkeasti sanoa, että vahvoja,mutta hitaita miehiä ei enää nykymaailmassa kaivata, että näppärät tyttösten kädet ilman tietoteknistä osaamista ovat muuttuneet tarpeettomiksi.Suurin osa perinteisistä töistä on kadonnut ja yhä harvempi tekee mielekästä työtä.Silti Suomi on rikkaampi kuin milloikaan,ja valitettavasti myös kulkemassa kohti umpiperää.
Voisimme aloittaa ”säästötalkoot” siitä, ettei Suomeen enää rahdattaisi tarpeetonta rihkamaa ja
huonolaatuista tarvekalua:Jos tuotteelle annattaisiin 20v. takuu ALV. voisi olla nolla, päätyen porrastetusti täyteen veroon romutuotteen hinnasta. Jokainen pisara kotimaista sinapinsiemendieseliä tai työhevonen on aarre. Suomi on metsien maa, mutta en voi ostaa kotimaista moottorisahaa.
Ilman verosanktioitakin jokainen voisi muuttaa kulutustottumuksiaan.Voisiko huonelämpö olla pari astetta alempi, pitääkö kännykkä uusia puolivuosittain?
Montako lentomatkaa etelän lomakohteeseen on
rittävä määrä vuodessa ? Montako autoa yhdelle ruokakunnalle on tarpeen? Jne.
Minä laittaisin jo toiselle autolle raippaveron, ja pari ulkomaanlentoa elämässä
saisi riittää. Maapallokin kiittäisi.
”Vientiä tarvitaan, jotta voidaan maksaa tuonti, mutta pääosaltaan suomalainen elintaso ja työllisyys perustuvat kotimarkkinoihin.”
Niinpä. Ja siksi on älyttömän viisasta tyrehdyttää kotimarkkinoiden kysyntää palkanalennuspuheilla ja leikkaamalla pienituloisilta.
Hieno kirjoitus. Ongelmat löydettiin taitavasti, mutta missä ovat ne ratkaisut. Kyseinen kaverihan on humanisti ja kuten tiedämme humanistit eivät ratkaise ongelmia he tekevät niitä.
Korkeaa osaamista lienee sellainen tavallista jonkin verran tai paljon vaikeampi osaaminen ja hyödyllinen taito, mitä ei ole kovin helppo tai ainakaan nopea saavuttaa ja omaksua. Esim. laatua ei taida syntyä keltä hyvänsä ”kolmen markan” suutarilta tai räätäliltäkään.
Ongelmana on sekundamarkkinat, jos iso osa kansasta ostaa harhaan johdettuina kuluttajina vain halpaa sutta, joka syö markkinat kunnon tuotteilta ja niiden osaavilta valmistajilta/ tuottajilta. Ei tuollainen kannata. Lopulta on viimeksimainittujen lyötävä lappu tehtaan portille, minkä jälkeen ei kestäviä, laadukkaita tuotteita saa enää mistään.
Hyvä kirjoitus! Hallituksen toimilla saadaan ehkä valtion ja julkisen sektorin talous tasapainoon.
Jos vienti halutaan jälleen primus moottoriksi, niin silloin pitää saada takaisin oma rahapolitiikka tai rahaliitto Ruotsin kanssa, joka olisi sivistynyt ja neutraali tapa erota eurosta ja perustaa optimaalinen yhteinen valuutta.
Kun jatkuvasti seuraa Ruotsin talouden porskuttamista, niin voi todeta miten se perustuu nimenomaan palveluihin ja ostovoimaan.
Suomessa ollaan jälleen leikkaamassa eläkkeistä vaikka potti on jo 180 miljarida. Ruotsissa eläkeläisten verotusta kevennetään. Suomessa ravintoloiden toimintaa on vaikeutettu – Ruotsissa helpotetaan… ym. ym.
Summa summarum Suomen talous tukahtuu – Ruotsin talous kasvaa.
Olen ymmärtänyt, että yhteiskuntasopimukset ovat tarpeellisia sen takia, että yhteiskunnan sisäinen koheesio on hyödyttänyt kaikkia osapuolia. Jos ja kun ryhmien väliset riippuvuussuhteet häviävät, tulee sillä olemaan kauaskantoisia vaikutuksia. Mihin esimerkiksi peli- tai suunnittelufirma tarvitsee ns. duunareita. Jotain synergiaetuja kuitenkin hyvinvointivaltiosta ilmeisesti on.
Olisi myös mielenkiintoista, jos pätevimmät poliitikot voisivat vaihtaa maata. Nythän esimerkiksi poliitikkoja ei voi maahan tuoda vaan vain poliittisia ideoita.
Teollisella/sähköisellä monistamisella tuotantokustannukset laskevat, mutta kuluttajilla on kuitenkin vain tietty määrä rahaa, jolla ostaa tuotteita. Vaikka tuotantohinta lähestyisi nollaa, tuotteista ei silti makseta kokonaisuutena enempää, eli yksikköhinta ja tuottavuus laskee jossain vaiheessa, jos tarkoitus on kasvaa. Suomessa (tai missään muuallakaan) voi olla vain yksi maailman menestynein pelifirma.
”Hankala asia, sillä suurin osa suomalaisista kuuluu siihen tavallisten ihmisten joukkoon, jolla ei ole erityisetuja suhteessa halvan työvoiman maiden työntekijöihin.”
Eikös se ole hyvin yksinkertainen asia: palkkojen tulee joustaa alaspäin. Jos työttömyyden lisäksi olisi muita vaihtoehtoja, ne olisivat jo realisoituneet. Ja jos niitä ilmenisi myöhemmin, ne realisoituisivat silloinkin.
Ajatus siitä, että hyväpalkkaisten palkkoja leikattaisiin tässä tilanteessa, on lähinnä idioottimainen. Se on yhtä idioottimainen kuin ajatus siitä, että hyväpalkkaisia verotettaisiin enemmän.
Jos aiomme selvitä, pitää hyväpalkkaisten kuluttaa sekä palveluita että tavaroita ja pyörittää taloutta. Jos tienaat kunnolla: siivoatko itse, kuinka usein käyt ulkona syömässä, koska viimeksi uusit keittiösi, jne?
Aikuisten oikeasti kateus ei nyt auta, vaan talous on laitettava pyörimään. Rahan ohjaaminen valtion kautta on äärimmäisen tehotonta. Valtion kautta pitää laittaa vain se, mikä on ehdottoman välttämätöntä, kuten turvallisuus ja infra.
Toivottavasti ei. Se mihin nykyään viitataan näissä yhteyksissä ”bio”-etuliitteellä on pääsääntöisesti mehujen puristamista Suomen luonnosta entistä kovemmin ottein. En mielelläni tuhoaisi luontoa täysin tilapäisen hyödyn vuoksi eli yhdestä matalasuhdanteesta toipumisen helpottamiseksi.
Työllistää paljon taviksiakin, esimerkiksi kaikenlaisissa erikoistuneissa ja uutta tekniikkaa hyödyntävissä konepajoissa. Vaikka peliala onkin paljolti muutamien neropattien pyörittämää bisnestä, on myös paljon potentiaalista tekemistä, joka työllistää neropattien lisäksi moninkertaisen määrän taviksia.
Sori, mutta kuulun siihen joukkoon, jonka mielestä toistemme paitojen pesu ei riit kansantalouden perustaksi. Se pelifirman kaveri saa itselleen kyllä mukavasti lisää koodausaikaa, kun pesettää paitansa toisilla. Näin pelin tuottamista rahoista osa kulkeutuu paidan pesijöille. Mutta pelintekijää tarvittiin luomaan ensin jotain merkittävämpää lisäarvoa. Paidan pesun kaltaiset yksinkertaiset pavelut voivat olla tehokasta tehtävien jakoa ja erikoistumista, mutta eivät yhteiskunnan moottoreita (muuten kiinalaiset keskittyisivät pian pelkästään paitojen pesuun ja jättäisivät teollisuuden ikävämpänä alana kokonaan pois).
Yritteliäisyys on aina hyväksi. Kaupungistumisen tarvetta perustelit ideoiden leviämisellä. Tähän riittävät muutamat yliopistot. Kaikkea kansaa kaupunkeihin ei tällaisista systä tarvitse kerätä. Internet varmistaa sen, että muuallakin tietoa saa ja yhteyksissä voi olla nykyään vallan hyvin. Meni vähän liikaa Helsinki-patriootismin puolelle.
”Palvelut eivät tuo vientituloja kuin turismin kautta, mutta ne nostavat meidän kaikkien elintasoa.”
Eikö esim insinööritoimiston suunnittelupalveluiden myyminen ulkomaisille asiakkaille ole vientiä? Pöyryn, Outotecin, Tiedon ja muiden palveluvienti ei ole mitään nappikauppaa vaan tuo merkittävästi lisää vaurautta Suomeen ja auttaa pitämään vaihtotasetta tasapainossa, jotta myös ne paidapesijät saisivat iphonensa.
Palvelut voisivat olla nykyistä paljon suuremmassa roolissa sekä kotimaisessa kaupassa että ulkomaanviennissä.
Suomalaisilla yrityksillä menee nyt keskimäärin kohtuullisen hyvin. Konkurssit eivät ole iso uhka. Ongelmana on se, että harva yritys kasvaa ja työllistää lisää. Päinvastoin, useat parantavat kannattavuuttaan supistamalla tai tehostamalla toimintojaan.
Yrittäjyyden kautta saadaan kasvua hieman paremmaksi. Lopulta työttömyys joudutaan kuitenkin ajamaan alas pakottamalla työttömät raatamaan pienipalkkaisiin töihin. Kilpailu ”hyvistä” työpaikoista kiihtyy. Yrittäjyyden ohella opiskelu ja itsensä kehittäminen alkavat taas kiinnostaa monia. Kepit ja porkkanat tulevat holhouksen ja tulonsiirtojen tilalle.
Jos Suomen palkkataso alenee suhteessa kilpailijamaihin, niin aika harva yritys lähtee sittenkään kasvamaan Suomessa. Palkkojen alennus menee pääosin yritysten omistajien pussiin ja yritysjohtajien bonuksiin. Eriarvoisuus kasvaa ja osinkojen kautta valuu entistä enemmän rahaa ulkomaisille sijoittajille.
Globaalin kilpailun vuoksi edessä on tuloerojen kasvu ja hyvinvointivaltion osittainen purkaminen kaikkine ikävine seurauksineen.
Biotaloudesta ei ole Suomen pelastajaksi, mutta pientä helpotusta se tuo, jos viisaasti toimitaan. Myös metsänomistajat tulisi laittaa kantamaan taakkaa, mutta sitä tuskin tapahtuu MTK:n talutusnuorassa olevan Sipilän hallituksen aikana.
Kun hakkuut lisääntyvät, ryhdytään entistä enemmän puuta kaatamaan ojitetuilta turvemailta. Puiden haidutus vähenee ja samalla ojien kautta virtaa entistä enemmän tavaraa vesistöihin. Puun tuotannosta tulee todennäköisesti paljon suurempi vesistöjen pilaaja kuin energiaturpeen tuotannosta.
Jos turpeen käyttö ajetaan alas, Suomeen tuskin syntyy merkittävää liikenteen puupohjaisten biopolttoaineiden tuotantoa. Ilman turvetta hakkuutähteet poltetaan maksoi mitä maksoi ja autoissa käytetään brasilialaisia biopolttoaineita.
Pitämällä turve kuvioissa mukana, hakkutähteiden hintataso voidaan pitää kohtuullisella tasolla ja turpeen varastoitavuuden avulla kausivaihteluita voidaan tasata. Jos hakkeen hinta lähtee nousemaan, niin voimalaitokset lisäävät turpeen polttoa kattiloissaan. Kun puuraaka-aineen hinta pysyy kohtuullisella tasolla myös puupohjaisia biopolttoaineita voidaan valmistaa Suomessa.
Toivottavasti Helsinki vihdoin tulee järkiinsä energia-asioissa. Kun lapsilisät ovat leikkausuhan alla, ei ole mitään järkeä siirtyä isoilla panostuksilla nopeasti kivihiilestä puun käyttöön. Valtion tulot kivihiilen valmisteveroista laskisivat. Ratkaisu todennäköisesti johtaisi pellettien tuontiin Kanadasta.
Päästökaupan vuoksi ilmasto ei hyötyisi Helsingin nopeasti kasvavasta puunkäytöstä mitään. Puolalaiset kiittäisivät ja polttaisivat kivihiiltä helsinkiläistenkin edestä. Mutta toki Hanasaari pitää silti vapauttaa jollakin aikavälillä asunnoille.
Näin Sidney (Australia) hankkii rahaa: parkkipaikka huutokaupattiin, hinnaksi tuli 120 000 USD.
http://mashable.com/2015/06/14/car-space-sydney-120000/?utm_cid=mash-com-Tw-main-link
Valtio voisi ostaa kaupungeille suomalaisen metsän raaka-aineista printattuja taloja.
Tulisi osaamista ja asuntoja.
Puoleksi oikein. Oikea innovaatio on sellainen jonka ansiosta ei esim paitoja tai vatteita tarvitse pestä ollenkaan. Menestyksen avain on sillä oka keksii keinon jolla ihmiset välttävät ikävät kotitaloustyöt (ja on silti ekologisesti ja eettisesti oikeudenmukainen). Eli ”itsensä pesevistä vaatteista” olisi kysyntää ja ihmiset ympäri maailman olisivat valmiit maksamaan niistä.
Taas mennään samalla solidaarisella euromääräisellä ja pääosin vielä varmaankin yleiskorotuslinjalla ja lopuksi työttömyysvakuutusmaksut nousevat.
Voi, voi, huonosti koulutettujen työttömien tilanne ei parane ei sitten yhtään, kun kustannusvaikutus on 1500 euron palkkaluokassa +1,5%. Suhteellinen kilpailukyky palkkahaitarin alapäässä ei siis parane yhtään, todennäköisesti heikkenee.
Ihmiset, ja jopa poliittinen ja taloudellinen eliitti, ajattelevat talouden olevan ämpäri johon tulee uutta rahaa vain ulkomailta kantamalla. Ei tajuta rahaa syntyvän lainanannon yhteydessä. Ei olisi työpaikkapulaa niin kovasti, jos tuo raha pysyisi liikkeellä palveluja ostamalla, mutta tuo on sitten vanhemman väen parissa uusavuttomuutta ja todellinen talous on tonneja satamaan tyyppistä, vaikka se ei ketään enää lisää työllistä. Josta pääsee sitten siihen, että Suomessa talous- ja poliittinen eliitti on liian vanhaa tajuamaan maailman muuttuneen ja tehtaan pyörivän pienellä porukalla vuorokauden ympäri jos on kysyntää, eikä sadan tunnin lisäämisellä ole vaikutusta tuotantoon, vaan vain siihen että tehdas voi vähentää porukkaa valvomasta koneita.
”Metsureita on Suomessa nyt alle kymmenen tuhatta. Puun korjuuseen voi tulla tuhansia, mutta ei kymmeniä tuhansia työpaikkoja lisää.”
Metsuri on nykyään ammattinimike jonka lukumäärä ei edes korreloi korjattavan kokonaispuumäärän kanssa.
” Tästä huolimatta puun myynti voi lisääntyä vain noin viidenneksen”
Noin varmaa tietoa ei voi löytyä kuin jonkin edunvalvontaryhmän materiaalista.
”Moni haaveilee puun kysynnän tuovan maaseudulle tuloja nousevina kantohintoina.”
Kantorahatuloista suurin osa päätyy kylläkin kaupungissa asuville metsätilanomistajille.
”Biotalous voi tuoda merkittävää piristystä haja-asutusalueille, mutta koko maan tilannetta se ei muuta dramaattisesti.”
Voihan lisääntyvän risunkuljetusrekkojen ja konelavettien liikkumisen haja-asutusalueiden kyläteillä väittää tuovan ”piristystä”. Enimmäkseen konekuskit, metsänomistajat ja varsinkin biojalostamot sijaitsevat Suomen pikkukaupungeissa.
Aivan oikein. Palveluliiketoiminta on melkoinen vientitulojen tuoja. Meillä se tukeutuu pääosin teolliseen vientiin. Esimerkkinä vaikkapa Koneen hissinhuoltopalvelut. Ja se ei todellakaan ole mitään pienyritysvaltaista toimintaa.
Toisaalta, meidän palvelutuontimme on selvästi palveluvientiä suurempi. Palveluiden osalta maksutase on vahvasti negatiivinen. Tälläkään sektorilla pienyritykset eivät juuri loista. Itse asiassa suuret kansainväliset palveluyritykset ovat syöneet kotimaisia palveluyrityksiä esimerkiksi terveydenhuollon, ympäristöhuollon tai julkisen liikenteen alueilla. Tuossa kisassa pienyritykset ovat pärjänneet huonosti.
Kuvitelma siitä, että Suomen hyvinvoinnin nousu voitaisiin rakentaa pienyritysvaltaisen palvelusektorin varaan on yksinkertaisesti harhaa. Yksi syy tähän on verotus. Jos minä palkkaan muurarin, niin siitä 100 euron summasta jonka minun työnantajani minun työstäni maksaa, sen muurarin tilille päätyy suunnilleen 20 senttiä. Loput menevät veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. On selvää, että näillä säännöillä pelattaessa palveluita ostetaan vain kun pakko.
Olen näköjään kirjoittanut epätarkasti. ”Palveluilla” tarkoitin kotitalouksia palvelevia yksityisiä palveluja. B to B palvelut ovat tietysti suuri potentiaalinen vientituote.
En ole tätä ymmärtänyt alkuunkaan.
Olen hieman keskimääräistä hyväpalkkaisempi, keskituloinen kuitenkin. Työskentelen ulkomaalaisten kanssa korkeaa osaamista vaativan tuotekehityksen parissa. Tuotteet viedään ulkomaille.
Kuinka Suomi pelastuisi sillä, että lasken palkkaani? Tuote maksaisi ulkomaalaiselle ostajalle marginaalisesti vähemmän, tai työnantaja säästäisi jokusen euron tulosmarginaalissaan, ja se erotus päätyy amerikkalaisille eläkerahastoille.
Tiedän kyllä ulkomaalaisten alihankkijoiden hintatason, kun niiden kanssa olen vuosikaudet työskennellyt. Nyt olen tänä vuonna huomannut että entiset Nokia-vetoiset alihankkijat joissain ”halpamaissa” alkaneet petrata osaamisessa ja hinnassa. Jos vielä 2010 koulutin alihankkijoita, ja sain 5x parempaa palkkaa, nyt tuntuu että alihankkijat ”halpamaissa” menevät lujaa ohi ja saan enää 1.5x parempaa palkkaa, toki työnantajakustannuksineen olen vielä 2x kalliimpi.
Ehkäpä 5 vuoden päästä työskentelen ulkomailla ja delegoin hommia Suomeen, tänne kylmään ja syrjäiseen alihankinta-reservaattiin, jossa halutaan kilpailla alhaisella työtunnin hinnalla.
Ranskassa onkin yli 36 000 kuntaa. Tuo puolen kilometrin pääkadun kyläkin oli todennäköisesti itsenäinen kunta.
Toisin kuin Suomessa, Ranskassa paikalliset kepulaiset ovat jostain syystä tyytyväisiä kuntien suureen lukumäärään sinänsä. Useimpien julkisten palvelujen järjestämisvastuu on ihan muualla, mutta se ei ollenkaan haittaa heitä. Niinpä ne selvää rahaa säästävät (ja esim. kuluttamiseen vapauttavat) synergiaedut, joihin kuntauudistuksilla haaveillaan Suomessa päästävän, on saavutettu jo ilman mitään kuntauudistusta.
Tämä on nyt vähän suoraviivainen kommentti, mutta aina ihailtaessa tiettyä nimettyä ulkomaata kannattaa katsoa, mikä muu siellä on toisella tavalla kuin ihailun kohteena oleva ilmiö.
Työntekijöiden palkkojen pitäisi alentua ja asiantuntijoiden nousta että kilpailukyvyn ja kannustimien osalta saisimme hommat toimimaan.
Ylempänä toimihenkilönä v*** työntekijöiden jatkuva palkkapotin kuppaus, ne tulot tulevat osaamisesta talouteen eikä työntekijäkuleilla ole sen kanssa mitään tekemistä.
Hyvällä kaupungilla on vilkas ja toimiva keskusta. Moni kaupunki on tuhonnut elinvoimaansa rakentamalla ostosparatiiseja kaupungin ulkopuolelle näivettäen näin keskustaansa.
Tätä roskaa pitää sitten jokaiseen kirjoitukseen ämpätä.
Kauppakeskukset ovat juuri sitä mitä halutaan, mutt ailmeisesti ihmisten äänestäminen rahoillaan ei tässä nyt kelpaakaan, vaan pitää saada palvelut hankalaan liikennesumppuun hallinnollisin toimin, ja tietysti vielä ripotellen ympäriinsä pieninä yksiköinä tarjoten huonoa palvelua ja valikoimaa.
Kappakeskukset ovat juuri niitä kohtaamispaikkoja ja piazzoja, siellä voi jopa nautiskella sitä kaffia ympärivuoden ”kadulla”.
Suomalaiset pitäisi saada ostamaan palveluita paljon enemmän, tällöin raha kiertäisi nopeammin ja verokiilaa olisi mahdollista pienentää huomattavasti. Työn tuottavuus kasvaisi ja ostovoima paranisi (korkeammat palkat/alemmat verot/hintojen lasku).
Asiassa on vain muna vai kana -ongelma: jos palveluita ei osteta enemmän, ei voida laskea veroja ja jos veroja ei lasketa, palveluita ei osteta enempää… Tässä olisi yhteiskuntasopimuksen paikka 😉
”Kuinka Suomi pelastuisi sillä, että lasken palkkaani?”
Tanskan mäkkäri maksaa keskimäärin 21 euroa tunnissa, suomen jotain 12-13 tunnissa. Summat ulkomuistista ja kännykällä en ala tarkastamaan faktoja.
Mitä luulet, kumpi on maassaan parempi veronmaksaja omassa maassaan ja kumpi tilittää enemmän jenkkeihin?
Juuri näin, mutta on erikoinen ajatus siirtää kohtaamispaikat kaupungin ulkopuolelle. Kauppakeskuksen luonteva paikka on kaupungin keskellä liikenteen solmukohdassa.
Piazza on Suomen leveysasteillakin ihan toimiva konsepti sisätiloihin sijoitettuna.
Mitä rahalla äänestämiseen tulee, asuntojen hinnoista päätellen monet preferoivat keskusta-asumista siellä missä keskusta on elävä. Systeemin heikkoutta on ettei keskusta-asumista saada rakennettua lisää.
Eräs Suomelle tyypillinen piirre on ns. sektoritutkimuslaitosten suuri koko suhteessa maan asukaslukuun. Esim.
Biotalous on nyt hieman laajempi asia kuin tässä edellä on käsitetty. Se on paljolti kemian teollisuutta, joka muuten on Suomen laajin vientituloja tuova sektori (noin 25%). Biopolttoaineita tuottavat mm. St1, Neste, UPM ja Fortum. Toki työpaikkoja ei tule välttämättä tule paljoa, kuten prosessiteollisuuteen yleensä. Lähinnä estetään niiden häviämistä Suomesta. Äänekoski työllistänee koko ketjussa noin 2500 henkeä.
Myös energianäkökulma on tärkeä. Esim. Äänekosken sellutehtaan/biojalostamon lasketaan tuottavan 4 TWh energiaa, eli noin puolet yhden ydinvoimalan tuotannosta. Tämä nostanee noin 2% Suomen uusiutuvan energian osuutta. Sellutehdas siis tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää.
Tuo luku on kyllä aika propagandistinen. Siinä oletetaan, että metsien hakkuut lisääntyvät koko Äänekosken sellutehtaan vaatiman puumäärän verran, eikä mitään syrjäyttävää vaikutusta olisi. Kuitenkin vanha tehdeas suljetaan uuden tieltä ja kai sekin jotain puuta käytti. Voisi olettaa, että puuta kulkee Suomen rajojen yli tehtaan avaamisen jälkeen eri määrä kuin nyt. Helen ainakin arvioi saavansa puuta mahdolliseen uuteen energiaratkaisuunsa todennäköisesti ulkomailta halvemmalla kuin kotimaasta, jolloin sen on hankintalain mukaan poltettava puu myös ulkomailta ostettava.
Palveluiden vähyyden syy ei minusta ole mikään kulttuuri-ilmiö, vaan korkealla verotuksella luotu olosuhde. Aika harva tienaa niin paljon, että olisi varaa maksaa palvelusta tarpeeksi, että palvelun tuottajakin sillä näin korkean kustannustason maassa eläisi. Niinpä meillä korkeasti koulutetut ihmiset tekevät omat ruokansa, siivoavat kämppänsä ja jossain vaiheessa elämäänsä rakentavat vuoden taloa.
Tälläkin lienee vaikutusta kilpailukykyyn verratessa maihin, joissa samalla tai pienemmällä työnantajan työvoimakustannuksella akateeminen työntekijä ostaa nämä vaivatta palveluina. Energiaa jää enemmän erikoisosaamisalueen tekemiseen.
Ei se mitään propagandaa ole. Äänekoski työllistää koko ketjuna noin 1000 tällä hetkellä. Uusi tehdas nostaisi sen tasoon 2500. Tällöin on oletettu metsien käytön lisääntyvän jonkin verran. Varaa siihen on, muttei kyllä moniin uusiin sellutehtaisiin. Tehdas toteutetaan yksityisellä rahalla, eikä siihen paljoa valtion tukea tarvita. Tiet täytyy pitää kunnossa joka tapauksessa.
Suomen energia omavaraisuus on vain noin 30% ja energiaa tuodaan 8 miljardin euron edestä. Tuo summa on suurempi kuin valtion tuloveron tuotto.On järkevää pyrkiä nostamaan sitä edes 50% tasolle. Siinä suhteessa tämä nykyinen hallitus näyttää olevan edeltäjiään tarmokkaampi. Myös kivihiilen käytön lopettaminen 2020-luvulla on hyvä asia. Joutuupa siinä Helsinkikin miettimään energialähteitään halvan kivihiilen sijaan.
Paljonko vaihtotase paranee siitä, jos Helen tuo halvan kivihiilebn sijasta ulkomailta kallista haketta tai pellettiä?
Hyvinvointiyhteiskunta ja palvelusyhteiskunta sulkevat toisensa pois. Vahva palvelusektori vaatii pientä byrokratiaa, kevyttä verotusta ja suuria tuloeroja. Siis sellaista yhteiskuntarakennetta, joka oli vallalla ennen vanhaan ja on yhä siellä missä palvelusektori toimii turboahdettuna.
Niin unohtui vielä mainitsematta Äänekosken uuden tehtaan/jalostamon rakentamiseen liittyvä työllistävä vaikutus. Se lienee ainakin 1000 htv. Lisäksi tehtaan laitteistot ja suunnittelu tulee pääosin Suomesta, toisin kuin monissa hankkeissa. Meillä on alan osaamista, kuten Valmet, Metso, Pöyry yms.
Entäpä sitäkin kalliimpia tuulimyllyjä tai vielä 10x kalliimpia aurinkovoimaloita?
Nyt seis hössötys ja rahan tuhlaus.
1. Energia pitää tuottaa tehokkaasti
2. Energiasektori on päästökaupan piirissä, sieltä ei siis tule lisäpäästöjä, koska päästöt määräytyvät kiintiöiden mukaan.
3. Kohdasta 2 seuraa, että hiilestä markkinaehtoisesti pois siirtyminen on ihan yhtä hyvä ilmastoteko kuin siirtyminen hallinnollisella päätöksellä. Hallinnollinen päätös on vain kalliimpi.
Miksi Helenin pitää tuoda kaikki ulkomailta ? Kummallinen paikka tuo Helsinki on. Tukholmalla on jopa oma pellettitehdas Pohjois-Ruotsissa, tosin sekin tuo oliivipuristusjätettä etelästä !
Helsinki voisi polttaa enemmän orgaanista jätettä, mitä siellä muodostuu runsaasti. Samoin lämpöpumppuja voitaisiin käyttää nykyistä enemmän. Ei pelkkään puuhun pidäkään tukeutua ! Käykää opintomatkalla Tukholmassa. Siellä suuri osa busseistakin näytti toimivan jollakin uusiutuvalla polttoaineella.
Kun näitä puun riittävyyksiä arvioidaan, tulee muistaa, että Suomessa on suljettu 2000-luvulla ainakin kolme sellutehdasta (Kemijärvi, Kaskinen, Valkeakoski). Näin jälkikäteen varmaan ainakin osin virhe. Mutta nyt näkymät ovat paremmat. On huomattava, että Suomen metsien kasvu ja metsävarannot ovat kasvaneet viime vuosina olennaisesti. Ja tämä trendi näyttää jatkuvan ilmaston muutoksen myötä.
Luulen, että Helenilla on eniten lämpöpumpputehoa Suomessa. Me emme kuitenkaan haaskaa näin syntyvää kylmyyttä ajamalla sitä maahan, vaan jäähdyttämällä sillä taloja ja esimerkiksi tietokonehalleja. Piuhdistettua, mereen ajettavaa jätevetää tosin jäähdytetään lämpöpumpulla, vaikka näin syntyvä kylmyys meneekin haaskuulle. Maalämpö kaukölämpöverkon äärellä lisää primaarienergian kulutusta, joten sitä ei oikein voi suositella.
Pääpointti kivihiilen korvaamisella biomateriaalilla on co2 päästöjen alentamistalkoiden ulottaminen myös helsinkiin. Sama se, vaikka poltettava tuodaan Kanadasta, kunhan ei tuoda Suomen luontoon mäntyankeroista tai muuta ei-toivottavaa.
Kun hakkeenpolton logistisen mahdottomuuden höpöajatuksesta on päästy yli, niin luodaan mielikuvaa ”Helsinki elättää muun Suomen” ja biotalous on juoni haja-asutusalueiden elättämiseksi.
Ehkä kaikki Helsingin kantakaupungin ulkopuolella on Oden mielestä haja-asutusSuomea. Biomassa kasvaa haja-asutusalueilla. Omistus, työvoima ja bisnes biotaloudessa tapahtuu kuitenkin kaupungeissa.
Helen joutuu kilpailöuttamaan hakkeen. Tällöin ratkaisee hinta Vuosaareen (satama) toimitettuna. Logistiikka on ulkomaisten toimittajien puolella. Helen ei saa suosia kotimaista, vaikka haluaisi. Helsingin energia on kyllä vähentänyt hiilidioksidipäästöjään tuotettua energiayksikköä kohden enemmän kuin juuri mikään muu yhtiö. Miksi ette puhu mitään Sisä-Suomen turpeentupruttajista, jotka ovat paljon kivihiiltäkin (jopa ruskohiiltä) pahempia hiilidioksidin päästäjiä.
Metsätalouden siivun biotaloudessa toivotaan tuovan työtä kehittyvien kaupunkien ulkopuoliseen Suomeen. Liiketaloudellisin periaattein toimiva Helen ostaa hakkeensa Kanadasta Suomen sijaan jos sen sieltä halvemmalla saa.
Tohmajärven kannattaa Helsingin sijaan suosia paikallista haketta, koska ainakin osa hakkeen toimitusketjusta maksaa veronsa Tohmajärvelle.
Stubbin ministeriön kannattaisi tehdä suomalainen hake kanadalaista edullisemmaksi myös Helenille, koska näin luotaisiin työmahdollisuuksia Suomeen.
Energiapuusta ei käytännössä muodostu metsänomistajalle juuri lainkaan myyntituloa (kantorahaa). Hakkeen kustannukset syntyvät hakkuutyöstä ja kuljetuksista. Metsänomistaja hyötyy saatuaan metsänsä hoidettua.
Tekisi mieli katkaista väärinkäsitys, jonka mukaan metsänomistajat asuvat vain maaseudulla ja biotalous on maaseudun tukemista. Metsänomistustilastojen mukaista olisi sanoa biotalouden olevan palkansaajien, kaupunkilaisten, eläkeläisten ja perikuntien tukemista. Suurin metsänomistajien keskittymä on pääkaupunkiseutu. Metsäverotkaan eivät hyödytä syrjäisen metsän sijaintikuntaa, vaan ohjautuvat valtion isoon kirstuun.
.
Tohmäjärvi ei voi ostaa haketta kotimaasta saadakseen siitä verotuloja. Se on kilpailutettava ja ostettava kilpailun voittajalta. Koskee tietysti myös Heleniä. Voi kuitenkin olla, että Tohmäjärvellä paikallinen puu voittaa logistisista syistä, mutta tuskin Vuosaaren satamaan toimitettuna.
Hyvinvointiyhteiskuntahan on nimenomaan palveluyhteiskunta, palvelut vain rahoitetaan pääosin verovaroin. Yksityisten yritystenkin toiminnasta yhä suurempi osa on palveluiden tuottamista. Ero vanhaan yhteiskuntarakenteeseen on siinä, että palveluita tarjoavat yhä suuremmat ja harvemmat yritykset.
Energiatuotannossa kunta ei voi kilpailutussäännösten vuoksi valita oman kuntataloutensa kannalta edullisinta polttoainetta vaan kuntaliikelaitoksen liiketaloudellisen laskelman mukaan edullisin vaihtoehto.
Sote-tuotannossa pyritään kilpailulainsäädännöstä huolimatta luomaan systeemi, jossa kunta (tai isompi järjestäjä) ei saa kilpailuttaa, vaan on valittava julkisen monopolin tarjoama vaihtoehto.
Jos te (Helsingin poliittiset päättäjät) ehdottomasti haluatte kotimaisella hakkeella tuotettua, niin se on mahdollista hankintalainsäädäntöä rikkomatta:
”julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki, 348/2007) soveltamisalaan eivät kuulu energiahuollon alaan kuuluvien toimijoiden hankinnat, vaan ne kuuluvat vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnasta annetun lain (erityisalojen hankintalaki, 349/2007) soveltamisalaan.
Erityisalojen hankintalain 6 §:n 6 momentin mukaan erityisalojen hankintalakia ei kuitenkaan sovelleta energiahuoltoon liittyvään energian tai sen tuottamista varten tarvittavan polttoaineen hankkimiseen.”
Lähde: http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2011/201103280
Mihin voin lähettää konsulttilaskun? Vaikka 0,01% hankintojen arvosta riittää mainiosti. En ole ahne.
Moraalisesti vähän kyllä kirpaisee tämän kertominen, kun periaatteessa vastustan protektionismia.
Jos Helenin hakkeen sattuisi toimittamaan UPM, voitollisen hakevälityksen yhteisöverotuotoista nauttii Helsingin kaupunki.
Yhteisövero ei mene pääkonttorin vaan työpaikkojen mukaan.
Eipähän tuo kilpailutuspakko näytäkään pitävän paikkaansa. ks. Martikaisen kommentti ja linkki Edilexiin. Helsinki ei todellakaan ole mikään malliesimerkki, kun tuottaa energiastaan 90 % maakaasulla ja kivihiilellä. Ja kumpikin tuodaan Venäjältä, vaikka Putinia kauhistellaan aina ydinvoiman yhteydessä.
Mitä sisä-Suomeen tulee, käykää katsomassa mallia vaikka KSS Energialta. Se tuottaa 70% uusiutuvilla lähteillä. Ja moni laitos sisä-Suomesa käyttää pelkästään haketta.
Primäärienergia ja CO2-päästöt/energiayksikkö ei ole sama asia. Lämpöpumput toimivat sähköllä, mutta ovat kyllä nykyisellään parempia kuin kivihiilellä tuotettu energia. Samalla voi vapautua kaupungin monopolihinnoittelusta. Ihmisillä tulisi olla oikeus valita energiamuotonsa.
Turpeen ja kivihiilen vertailussa on huomioitava tarkasteluaika. Pitkällä tähtäimellä 50-100 vuotta se voittaa kyllä kivihiilen (IVL/Ruotsi). Lisäksi on muistettava, että kivihiili on koko ketjussa ylivoimaisesti terveydellä vaarallisin polttoaine (kaivoksissa kuolee yli 2000 vuodessa).
Kaikki sähkönkulutus pyörittää viimeistä käynnissä olevaa voimalaa ja suurimman osan ajasta ja jokseenkin koko lämmityskauden tuo viimeinen voimala on kivihiililauhdevoimala jossain päin Pohjoismaita. Kun siirtoyhteydet Eurooppaan vahvistuvat, viimeinen voimala on melkein aina kivi- tai ruskohi8iltä käyttävä lauhdevoimala jossain päin Eurooppaa. Olen kirjoittanut tästä jo vuonna 2008.
Yksi syy muiden joukossa siirtää työpaikat pois Suomesta… 😉
Ei kai se haittaa vaikka se olisi mikä belsebuubi tai muu helvetin kone jos se on kuin pisara meressä. (En ota sinällään kantaa onko se sitä.) Haittaako ihmiskuntaa tosiaan jos muutamat viimeiset mohikaanit vielä(kin) tupakoivat.
max
Et näköjään ymmärtänyt, että sähkön kulutus pitää noita lauhdevoimaloita käynnissä, joten sen sähkönkulutuksen aiheuttama päästö on noiden lauhdevoimaloiden päästön suuruinen. Jos maalämmön takia sähkön kulutus lisääntyy 100 MW, se ei tuo sataa megawattia lisää vesivoimaa tai tuulivoimaa, vaan vesi- ja tuulivoimalat ovat käynnissä joka tapauksessa.Lauhdevimaa tulee lisää 100 MW ja siksi tuo maalämpmön käyttämä sähkö aiheuttaa lauhdevoimalan verran päästöjä.
Ymmärsin kyllä tämän. Tarkoittaako se käänteisesti sitä, että yhteistuotannon alueella kannattaa nostaa huoneenlämpöä jotta voidaan sulkea helvetin kone. Mikä olisi yhteistuotannon alueella motiivi vähentää energiankäyttöä. Pitääkö (keinotekoisesti) lauhkeassa ilmastossa keksiä energiankulutuskohteita jotta saisi motiivin nostaa tuotantolaitoksen hyötysuhdetta.
En vain tiedä mitä ajatella energiapolitiikasta suurella maantieteellisellä alueella. Peiliin katsomisen paikka, Jag vet 🙂
Ei kannata. Lämmittäminen vie aina energiaa, mutta kaukolämpö vähemmän kuin maalämpö.
No ei todella mene suoraviivaisesti näin. Erilaiset lämpöpumput korvaavat usein suoraa sähkölämmitystä ja lauhdevoima on muutenkin vähenevä trendi. Hiililauhdevoimaloita on suljettu viime vuosina mm. Kotkassa ja Inkoossa. Sama trendi on koko markkina-alueella Pohjoismaissa. Maalämpö vähentää sähkön kulutusta noin 70% ja ilmalämpöpumppukin nykyisin noin 40%. Näin ainakin minulla. Monet rivitalot ovat siirtyneet maalämpöön. Ilmalämpöpumppuja on Suomessa nykyisin käytössä satoja tuhansia.
Politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että hiili- ja maakaasulauhdetta suljetaan lisää. Sitä voidaan korvata vaikka puulla toimivilla varavoimaloilla. Kieltämättä hiili olisi halvin vaihtoehto.
Sähkömarkkinat ovat vähintään pohjoismaisia ja ovat laajenemassa euroopanlaajuisiksi, joten väite, että lauhdevoima olisi katoavaa kansanperinnettä on aika optimistinen. Lämpöpumppu on tietysti paljon parempi kujin sähkölämmitys tai talokohtainen öljylämmitys, mutta huonompi kuin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpö. Lämpöpumput kannattavat kaukolämpöalueellakin, jos syntyvä kylmyys käytetään hyväksi eikä haaskata ajamalla sitä mereen, maahan tai harakoille.
Suomen energiapolitiikka ei käsittääkseni ole viime aikoina perustunut lauhdevoiman lisärakentamiseen. Kun kulutustarpeen on arvioitu kasvavan, eniten tuota arvioitua kulutustarvetta on viime vuosikymmeninä käsittääkseni kuitattu ydinvoimalla.
Eikö tällä perusteella voisi ajatella että se voima, mitä lisääntyvän sähkön kulutuksen (ml. maalämpö) ajatellaan kuluttavan (samaa sähköähän uudet ja vanhat käyttäjät kuluttavat, mutta mielikuvat sallittakoon) on aika suurelta osin ydinvoimaa?
Kysymys ei ole lauhdevoiman lisärakentamisesta eikä Suomesta vaan siitä, että lauhdevoimaloita on ja ne ovat suuren osan ajasta seisoksissa. Kun sähkön käyttö lisääntyy, ainoa muoto voimaloita, joita on käynnistettävissä, ovat lauhdevoimalat. Ei välttämättä Suomessa.
Mankala-yhtiöt ovat jo kovasti suunnittelemassa tai toteuttamassa lauhdelaitosten sulkemisia.
Tämä näkökulmasihan pätee niikin, että jokainen ekosähköä tilannut, kymmeniäkin vuosia samaa aurinko-, tuuli-, vesi- tai hiililämmön oheistuotantosähköä ostanut tilaaja käyttää lauhdesähköä kytkiessään pölynimurinsa päälle.
Valitsit tarkasteltavaksesi mallin, jossa kiinnitetään huomiota siihen, miten lisäsähköä tuotetaan, jos kulutus hetkellisesti lisääntyy. Edellisessä postauksessani puhuin mallista, jossa sähkön kulutuksen nousua tarkastellaan vuosikymmenen perspektiivillä (mikä siis viittaa vahvimmin ydinsähkön käyttöön). Molemmat mallit ovat toimivia.
Jos tarkkailee tilannetta, mitä tapahtuu, kun ostaa kaupasta uuden tehokkaan pölynimurin ja miettii sitä, mitä virtakatkaisijaa käännettäessä tapahtuu, pitää käyttää sinun malliasi. Ja tilanne on sama sekä ekosähkön ostajalle, Helenin asiakkaille että muille – hiilidioksidia pöllähtää ilmaan. Minun mallini toimii, kun miettii mitä vaikutuksia on sillä, että ihmiset siirtyvät vuosikymmenen aikana enemmän lämpöpumppujen tai tehokkaiden pölynimureiden käyttöön. Ei pöllähtänyt hiilidioksidia vaan säteilyä suojakuoreen.
Mikä muuten johtopäätökseni pitäisi olla, jos mietiskelen sitä hiilidioksidipöläystä, jonka ostamani ekosähkön lisäkäyttö maalammön pumppaamiseen (tai pölynimurin käynistäminen Helsingissä) aiheuttaa?
Ydinvoimalan rakentaminen näyttää kestävän ainakin 16 vuotta siitä kun on saanut luvan ja yli 20 vuotta siitä, kun on käynnistänyt projektin. , joten vähän pidempään pitää sitä lämpöpumppua käyttää, ennen kuin se muuttuu ydinkäyttöiseksi. Mutta Juho Laatu on oikeassa. Pitkällä aikavälillä kaikki sähköön perustuva lämmitys käyttää ydinsähköä.
On sankarillista maksaa ylihintaa uusiutuvasta energiasta, koska näin tukee sen laajentamista, mutta sitäkin pitää käyttää säästeliäästi samasta syystä. Vesisähkön ostamisessa ei ole mitään sankarillista, koska sitä ei tule lisää. Silkkaa viherpesua.
Tässä vielä yksinkertaistava tiivistelmä noista (yhden tunnin ja vuosikymmenen) lämpöpumppulaskentakaavoista.
Jos aion käyttää lämpöpumppuani tunnin, käytän lauhdesähköä. Jos aion käyttää lämpöpumppuani kymmenen vuotta, käytän ydinsähköä.
Klikkasin linkkiä ja olipa jännä kirjoitus tuo ”Maalämpö vai kaukolämpö” – hieman siinä oli kyllä semmoista torikauppiaan meininkiä kun 1000kwh lämmityksen tuottaminen polttamalla 1780kwh kivhiiltä aiheuttikin kivihiilen polttoa vain 340 kWh edestä – oli ihan pakko alkaa laskea tuota itsekin.
Kirjoituksen kova ydin oli mielestäni siinä, että jos meillä on 1000kwh edestä kivihiiltä, niin se kannattaa kaataa ehdottomasti voimalaan, joka tuottaa siitä 90% energiaa eikä 42% energiaa. Se on varmaan selvä asia, olettaen että energia voidaan täysimääräisesti jossain hyödyntää.
Jännäksi homma meni tuossa Osmon alkuperäisessä vasta kun kivihiltä olikin 1785 kwh edestä, tällöin ajateltiin että kun koko talo lämpisi, niin tuo ylijäämäsähkö aiheuttaankin sen että melkein koko kivihiilenkulutus voitaisiin kuolettaa pois ”energiasäästöillä”, eli kivihiiltä kuluikin vain 340kwh, kun vähennetään siitä muualla välittömästi tapahtuva kivihiilenkulutuksen väheneminen toisaalla, jonka mekanismi jäi vähän auki. Ja tätä lukua verratiin tuohon maalämmön perinteisellä kivihiilivoimallla tuotetun sähkön kivihiilenkulutukseen, mikä sai kyllä aivot menemään solmuun.
Kyllähän tuota kaukolämpövoimalasta ylitse jäävää sähköä voisi edelleen käyttää siihen maalämpöpumppuun, eli tuolla noin 1800kwh kaukolämpövoimalaan syötetyllä hiilellä saisi lämpiämään paitsi sen yhden kaukolämpötalon myös ylijäämäsähköllä jopa miltei kaksi maalämpötaloa! Tältä pohjalta ajateltuna siis jokaista kaukolämpötaloa kohden kannattaisi rakentaa aina 1-2 maalämpötaloa.
Jos asian koittaisi laskea uudestaan hieman eri tavalla, niin että otetaan lähtökohdaksi 1785kwh kivihiiltä joka on pakko käyttää yhden esimerkkitalon lämmittämiseen ja loput menee johonkin muuhun kuin asuntojen lämmitykseen – esim. teollisuuteen.
Jos tehdään lämmöt kaukolämpötalolle sähköä jää ylitse 607kwh. Perinteisellä hiilivoimallla + maalämmöllä hiiltä menee asunnon lämmitykseen 794kwh ja jäljelle jää yli 991kwh hiiltä, josta sähköä syntyy, 416kwh – kaukolämpövoimalan avulla siis tuosta kasasta tulisi lämmöt + 607kwh sähköä ja vain sähköä tuottavalla kivihiilivoimalalla + maalämpöpumpulla lämmöt + 416kwh sähköä.
Tämän laskelman siis kaukolämpövoimalaan syötetty kivihiili todellakin voittaa suhteella 607 / 416, – eli tuo on varmaan oikeampi ”pahin mahdollinen” suhdeluku kuin 794 / 340, mikä oli Osmon alkuperäisessä laskelmassa – korjatkaa jos meni väärin, mutta ei se tietenkään kumoa maalämmön energiatehokkuutta ja mahdollisuutta hyödyntää myös kaukolämmöstä ylijäävää sähköä maalämmön kanssa.
Jos taas tarkoitus on tuottaa vain sähköä, eikä lainkaan kaukolämpöä, niin tällöin tietenkin 42% hyötysuhteella toimiva voimala voittaa aina 34& hyötysuhteen voimalan.
Ter4o Tolonen.
Ajattelutapasi on lähtee siitä, että olisi olemassa suljettu sähköverkko, jolla ei olisi vaikutuksia mihinkään, mitä tapahtuu tuon verkon ulkopuolella. Missä tällainen maailma sijaitsee? Minun laskutapani taas on tarkoitettu maailmaan, jossa toimitaan yleisessä, monen maan yhteisessä sähköverkossa. Silloin kaukolämpövoimalan tuottama sähkö korvaa suurimman osan ajasta kivihiililauhdetta ja jos joku käyttää sitä maalämpöpumpun pyörittämiseen, se korvaa kivihiililauhdetta vähän vähemmän. Maalämpö on erinomainen, kun sillä korvataan suoraa sähkölämmitystä ja oikein hyvä myös, jos sillä korvataan talokohtaista öljylämmitystä, mutta kaukolämpöalueilla se on huono. Tilanne muuttuu toiseksi, jos päästötöntä sähköä on niin paljon, ettei missään poäin Eurooppaa ennää ole fossiilisten energfialähteiden polttoo perustuyvia voimalaitoksia. Siihän kulunee viuelä tovi.
Sankarillisuudesta tiedä. Mutta eikö kaikille kuulu fair share vesivoimastakin. Ja ne jotka muuttavat enemmän tai vähemmän fossiilisilla tuotetun kaukolämmön lämpöön luopuvat tästä nautintaoikeudestaan enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. Vai miten tämä menee. Juhannuskin tulossa.
Kysymys on hieman ohi otsikon, mutta kysyn silti, kun aihe alkoi kiinnostaa:
Paljonko bensaa palaa ja hiilidioksidia syntyy Formula 1 -kisasirkuksen myötä/takia vuodessa?
Paljoltako vältyttäisiin, jos nykyiset F1-luokan kilpa-autot korvattaisiin polkuautoilla?
Edelliset luvut on helpompi hahmottaa, jos ne voi suhteuttaa johonkin tutumpaan, joten kysyn myös:
Paljonko hiilidioksidia tuottaa (nykyisin) keskimäärin yhden helsinkiläiskodin vuotuinen lämmitys?
Formulakisat aiheuttavat varovaisesti arvioiden vähintään miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Tästä ylivoimainen enemmistö syntyy katsojien matkustamisesta kisapaikalle. Kisojen muuttaminen polkuautokisoiksi vähentäisi tästä matkustamisesta aiheutuvaa päästöä huomattavasti.
Polkuautokisoja F1-radoilla voisi olla ehkä ihan yhtä jännittävää seurata kuin nykyisiäkin, ellei peräti jännempää, mutta olisiko sitten tuon lisäksi mahdollista edellyttää, että paikalle tulevat katsojat saapuisivat paikalle vain poljettavilla tai sähkökäyttöisillä ajopeleillä, junilla, jalan, raitiovaunuilla tai purjealuksilla?
Jos tuon ansiosta pääsylippujen hinta (kilparadan varteen) esimerkiksi puolittuisi, se voisi ehkä jo kannattaa. (Matka-ajat kilpailupaikoille taitaisivat kyllä kasvaa jonkin verran!)
Kuka saisi Ecclestonen tuntemaan vastuunsa, ja myy idean hänelle tai kansainvälisille ja/tai kansallisille päättäjille?
OS: ”Minun laskutapani taas on tarkoitettu maailmaan, jossa toimitaan yleisessä, monen maan yhteisessä sähköverkossa. Silloin kaukolämpövoimalan tuottama sähkö korvaa suurimman osan ajasta kivihiililauhdetta ”
Mistä voidaan sanoa, mitä energiamuotoa se korvaa – jos mitään? Tämä yhteys jäi epäselväksi ja sitä voi olla vähän vaikea todentaa. Voihan olla että se kivihiilestä saatava edullinen sähkö korvaa myös jotain uusiutuvaa energiamuotoa.
Ja kuten totesin tuossa itsekin, kyllähän se jos todella halutaan ja on pakkokin polttaa kivihiiltä, se on järkevää polttaa tällöin 90% kuin 42% hyötysuhteella ja jos kivihiili on todella ainoa hyvä kaupunkien energiamuoto, se on tällöin jopa ympäristöystävällistä, mutta toisaalta jos rakennetaan asunto niin tietenkin voidaan vielä päättää haluaanko sen lämmittäminen tehdä kivihiilellä vai jollain muulla vapaavalintaisella energiamuodolla. Kaupungeissa varmaan järkevää on valita kaukolämpö, koskaverkosto on olemassa, mutta onko kivihiili sen tuottamiseen todella ainoa vaihtoehto? Todennäköisesti se on ainakin edullisin.
Käsittääkseni noissa esimerkeissä et antanut kaukolämmölle muuta energiavaihtoehtoa kuin kivihiilen, joten voitaneen olettaa että kaukolämpö on sama kuin lämmitettäisiin 100% kivihiilellä, vaikka se ei teoriassa olisikaan pakollista.
Tätä kaukolämmön kivihiilenpolttoa ei kuitenkaan voida korvata toisella kaukolämmön kivihiilenpoltolla, koska asunnot kuitenkin pitää talvellä lämmittää – eli se ylimääräinen sähkö ei auta tähän nimenomaiseen kivihiilijalanjälkeen: Helsingin kaukolämmön kivihiilenpoltto ei kumoa Espoon kaukolämmön kivihiilenpolttoa, koska nämä talot eivät hyväksy sähköä vaan
tarvitsevat sitä lämpöä, jota syntyy kivihiilestä.
Toisaalta taas koska kaikki syntyvä sähkö ei tehdä kivihiilellä, ei voida myöskään mielestäni laskea että kaukolämmöllä korvattava sähkö syrjäyttäisi vain kivihiilentuotantoa – kyllä se korvaa tällöin myös muita energiantuotantomuotoja. Eli jos markkinoille pukkaa halpaa kivihiilisähköä, niin kaippa sitä halutaan ennemmin kuin vaikkapa vähän kallimpaa uusiutuvaa.
Mikäli joku rakentaa talon, joka toimii sähköllä – vaikkapa maalämmöllä, tämä talo voi hyödyntää mitä tahansa sähkön tuotantomuotoa – oletuksesi oli tuossa laskelmassa että se on aina kivihiili, mutta onhan niitä kai muitakin tapoja tuottaa sähköä olemassa, eli siis maalämmölle laskettava kivihiilen ”jalanjälki” pitäisi suhteuttaa tietenkin koko sähköntuotantoon ”energiaspektriin” jossa on enemmän ja vähemmän vihreitä sävyjä, jotta saataisiin vähän oikeampi kuva – se oli tuossa laskelmassa tietenkin vielä vialla.
Jos tulevaisuudessa sähköntuotannon energiatehokkuus kasvaa ympäristöystävällisten energiamuotojen osalta – kuten on suuntaus ollut – rakennusten lämmityksen sitominen vain kivihiileen tuntuisi ikävältä idealta, koska kustannus vaihtaa kaukolämmöstä johonkin toiseen energiamuotoon on tällöin olemassa. Mutta kuten sanoit, tähän on ehkä vielä matkaa ja varmasti kaupunkien sisäisessä budjetoinnissa ei nykyisellä infralla muuta järkevää vaihtoehtoa ole olemassa.
Vai onko? Tuossa alkuperäisessä ketjussa oli jotain kommenttia siitä että Ruotsissa olisi suosittu maalämpöä jopa kerrostaloissa, läysin tämmäöisen linkin mm.
http://www.teeparannus.fi/parhaatkaytannot/ratkaisuja/uudetlammitysratkaisut/maalampo/
Kun tuolla kaukolämmön ylijäämäsähköllä siis lämmittäisi 1 kaukolämpötalon ”hinnalla” melkein 2 maalämpötaloa, tuo voisi olla ihan mielenkiintoinen vaihtoehto – tietenkään tästä eivät tykkää ne joiden elanto tulee kivihiilenpolttamisesta, koska sen sijaan että poltettaisiin se 3 x 1785kwh kivihiiltä riittäisikin 1 x 1785kwh samalle määrälle asuntoja ja tämä tietenkin myös vähentäisi kaupungin saamia verotuloja sähköntuotannosta.
Tuo Nokian juttuhan päättyi:
Pioneerit tietenkin kohtaavat aina jotain ongelmia, joten varmaan aikaista sanoa miten tuo tarina päättyy,mutta kiinnostava kokeilu joka tapauksessa. Ja kuten sanoin, nuo kaksi eivät sulje toisiaan pois, koska kaukolämpövoimala tuottaa myös sähköä, mitä voidaan hyödyntää myös maalämmössä.
Sähkömarkkinoilla on tietty ajojärjestys. Halvimmat (marginaalikustannusmielessä) voimalat ovat päällä jokseenkin koko ajan. Kun sähkön kulutus pienenee, voimaloita sammutetaan alkaen kalleimmasta päästä. Noin 70 % ajasta noita kalleimpia voimaloita ovat kivihiililauhdevoimalat (tai maakaasulauhde, riippuu polttoaineiden hinnasta) Siksi ei voi ajatella, että kaukolämmön ylijäämäsähkö lämmittäisi juuri maalampötaloja. Ei sitä ole mitenkään korvamerkitty mihinkään.
Teknologia ei ole/ollut vielä valmis Suomen kaupungistumiseen. Venäjä, Kanada/Alaska, Norja, Islanti pohjoisina kumppaneinamme tekevät mitä huvittaa paikallisten resurssiensa turvin. Heitä voidaan vain valistaa.
Suomen väestömaantieteen pitäisi vastata paikallisia uusiutuvia ja fair-sharea ekologisesta sähköstä? Ei enempää eikä vähempää.
Kiitos selvennyksestä – nyt mennään alueelle josta itsellä ei ole tarpeeksi kokemusta jotta pystyisin sanomaan miten palaset oikeasti liikkuvat.
Vähän aiheeseen liittyvää yleistä filosofiaa – tekoälyn kursseilla opin käytännössä, että teorieettisesti monimutkaisissa asioissa, kuten peleissä, yksinkertaisilla säännöillä pääsee usein paljon parempaan tulokseen kuin monimutkaisilla laskelmilla – nämä säännöt voivat olla vaikkapa kortinpelaajien tukkireissuilla oppimia käytännön kokemuksen kautta opittuja niksejä.
Luultavasti siis ne ihmiset, jotka päivästä toiseen ovat noita voimaloiden mittareita seuranneet ymmärtävät nuo syy-seuraussuhteet parhaiten, koska ovat riittävän monta kertaa nähneet mitä tapahtuu kun mittarin viisari kääntyy ja luulen että Osmon osaaminen on enemmän täältä peräisin kuin omani.
Kerro tuo pariisilaisille, new yorkilaisille tai lontoolaisille. Helsingin kaupungistuminen on estetty hallinnollisesti 30-luvun jälkeen, mikä on luonut otolliset edellytykset kaupungin kuihtumiselle ja kaupan siirtymiselle kehäteille. Tällä menolla Helsingin keskusta slummiutuu.
Kolme ensin mainittua kaupunkia ovat kymmenen kertaluokassa suurempia kaupunkeja kuin Helsinki. Kaikki analogia niistä ei välttämättä istu Helsinkiin. Ehkä ei kauppakeskusten osaltakaan.
No entäs sitten Etelä- ja Keski-Eurooppalaiset pikkukaupungit? Lähes poikkeuksetta niiden keskustat ovat elinvoimaisia
Kyllä ne isot tekijät, jotka uhkaavat Helsingin keskustaa ovat sääntely ja sikamaisen huono kaavoitus. Kaupungin ei ole annettu kasvaa ja kaikki on pyritty viimeistelemään estämällä asiakaspaikoitus.
USA:sta on kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, miten huonokin tilanne on voitu korjata kohtuu lyhyessä ajassa. Kolme kikkaa auttaa: raitiottie + ainakin ensimmäinen kerros toimitilaksi + asukkaiden autot talojen alle pois asiakkaiden tieltä, on olllut tepsivä lääke. Kun kierre parempaan saadaan aikaiseksi, se jatkuu. Nyt Helsinki on muuttumassa ensin asuntovoittoiseksi ja sitten slummiutumassa.
Kyllä kauppakeskukset ovat aika kaukana toimivasta keskustasta. Eikä vähiten idyllin osalta. Aika harva tekee lomamatkapäätöksen ”koska siellä on viehättävä kauppakeskus”. Toimiva ja hyvin suunniteltu keskusta vetää turisteja, liike-elämää, asukkaita. Se on ikuinen. Ostarit sijaitsevat laitamilla ja slummiutuvat 40 vuoden välein. Aarkkitehtuuriltaan ne ovat yhtä mielenkiintoisia, kuin lentokenttäterminaalit tai varastohallit.
Tuossa viimeksi mainitussa on mahdollista tehdä iso ja paha virhe, jos kaupunkiin tulee ja/tai mahtuu asumaan liikaa työttömiä ja joutoväkeä (jo olemassaolevien lisäksi) suhteessa haussa olevien työpaikkojen määrään. Asuntoja ei pidä olla liikaa suhteessa työpaikkojen määrään, koska kaupunki vetää joutoväkeä (universaalisti) jostain syystä kuin magneetti.
Eli yhteiskunnassa pitää työtätekevälle olla mahdollisuus parempaan elintasoon kuin sosiaalipummilla. Tuossa saattaa olla oppimista Suomessa.
Nimenomaan näin.
Muuten alkaa niin toimeentulomme, hyvinvointimme ja yhteiskuntamme Suomessa ennen pitkää luhistua. Kuka kumma meille kaikille sitä perustuloa haluaisi ihan tyhjästä maksaa? Jokaisen pitäisi edes jotain tehdä elantonsa eteen, mutta sille joka tekee enemmän kuuluu tuosta hyvästä myös vastaavasti enemmän.
Emme elä missään paratiisissa, eikä nykytila itsestään samanlaisena jatku, kun ympärillämme ja maailmalla hyörii koko ajan ”loisia ja saalistajia”, jotka pyrkivät nappaamaan käsistämme aiemmankin työmme hedelmät. Kilpailu on kovaa ja aina vain pahenee. Heikoimmat (ja tyhmimmät) sortuu elon tiellä, se on evoluution armoton laki!
Työ on ihmiselle parasta ajanvietettä, varsinkin jos se on hyödyllistä ja tärkeää. (Pahus, kun juuri nyt pitää olla lomalla!) Ei pidä myöskään unohtaa, että vessatkin kaipaavat aika ajoin siivoojaa. Joka perustuloa (tai rahaa sossusta) itselleen kaipaa, voi aloittaa sen ansaitsemisen vaikkapa vain katu- tai vessaharjaa käyttämällä.
Jos ei katuharja tai vessaharja pysy kaikilla kädessä, voisi sellaisille joutilaille joku perustaa vaikka pieniä fillari-/voimaloita, joissa sitä perustuloa tienataan tuotetun sähkön määrän ja markkinahinnan mukaan. Niissä voisi ladata myös vaikka kännykän akkuja, jos asiakkaat vain malttavat akun lataamiseen tarvittavan ajan odottaa ja palvelun kustannus ei ole este.
”Tuossa saattaa olla oppimista Suomessa.”
No kyllä siinä jumalauta on oppimista aika helvetisti täällä. Pardon my french.
Ei reippaasti, mutta kohtuulliset tuloerot tarvitaan toimivassa yhteiskunnassa. Sekä koulutuksen, omistamisen ja yrittämisen on kannatettava että työnteon on kannatettava lorvimista enemmän. Suomessa on sekä liian progressiivinen verotus että liian korkea pitkäaikainen sosiaaliturva.
Selkeitä parannuksia on toivottavasti tulossa tähän. Toisaalta on toivottavaa, ettei muutoksessa mennä överiksi ja USA:n malliin. Sekään ei ole hyvä.