Tämä oli viimeinen varsinainen kokous ennen juhannusta. Tämän jälkeen on enää yksi kokous pöydälle pantuja kahta asiaa varten.
Herttoniemen kaava ATT:n vuokrataloille
Läpi yksimielisesti. Varsinaisia ratkaisuja alueen kohtalosta tulee, kun tammikuussa palautetusta alueesta loput tulee toivon mukaan asunnoiksi kaavoitettuna.
Länsisataman matkustajaterminaali
Läpi nuristen. Kuulimme Sataman aika heiveröisistä suunnitelmista siirtää tavaraliikennettä edes vähän Vuosaareen. Kannatukseni Tallinnan tunnelille nousi taas.
Terassitalon kaava Jätkäsaaressa
Läpi keskusteluitta.
Hotellikaava Jätkäsaaressa
Itse hotellia rakennetaan jo, tämä makasiineja koskeva kaava läpi yksimielisesti.
Laajasalon kaupunkibulevardien suunnitteluperiaatteet
Hieno suunnitelma, 3000 asuntoa tyhjästä. Kokoomus pyysi pöydälle. Autoilijoilta on kuulemma tullut kitkerää palautetta siitä, ettei eritasoliittymiä saisi purkaa. Bulevardi ei oikein pelitä, jos sitä ei saa ylittää kuin siltaa pitkin. Liikennemäärät ovat muutenkin aika vähäisiä.
Ratikkaprojektin tilannekatsaus ja kehittämistavoitteet
Suunnittelijat olivat käyneet katsomassa ulkomaisia esimerkkejä ja olivat innoissaan. Kyselin Seppo Vepsäläisen kritiikistä, etteivät ratikat mahdu keskustan verkkoon, jos kaikki suunnitelmat toteutetaan. Jokeri-linjalla on tarkoitus käyttää 45-metrisiä ratikoita. Ne eivät mahdu keskustan pysäkeille, mutta pystyvät kulkemaan keskustan verkossa.
Reijolankadun ratikkakiskot
Pyysin pöydälle, koska on vaikea ensin hyväksyä ratikkaprojektin kehittämistavoitteissa, etteivät ratikat pysähdy kuin pysäkille ja heti kaavoittaa autot ratikkakiskoille. Kokoomuslaisille taas oli vaikea kieltää vasemmalla kääntymistä, koska hampurilaisyrittäjä menettää asiakkaita.
Ajattelin ajaa kompromissina Daniel Federleyn esitystä, että autot pysyisivät yhdellä kaistalla Urheilukadulle saakka, sillä jos ratikka pääsee jonottamatta Urheilukadun yli, se pääsee läpi seuraavista valoista. Vaikeutena on laittaa autoja yhdelle kaistalle, vaikka yhtä kaistaa pitkin ne tulevat, koska oikealle Urheilukadulle kääntyvä pysäyttää koko letkan, jos joku ylittää suojatietä. Voisihan tuohon tehdä kymmenen metriä pitkän kääntymiskaistan, mutta silloin pitäisi muuttaa kaavaa. Suojaviheraluetta otetaan liikennealueeksi. Ennen ei ollut näin tarkkaa: Haagan liikenneympyrä on tehty kaavaa muuttamatta.
Asia jäi pyynnöstäni pöydälle. Ensi kokouksessa ongelmaa on ratkomassa puolestani Mikko Särelä, sillä minä olen rakentamassa voimalaitoksia.
Kaikki muut asia yksimielisesti läpi
”Voisihan tuohon tehdä kymmenen metriä pitkän kääntymiskaistan, mutta silloin pitäisi muuttaa kaavaa. Suojaviheraluetta otetaan liikennealueeksi.”
Parempi olisi muuttaa kaavaa, kuin tehdä huonoja liikennejärjesteljä. Jos nyt tehdää katu noin, niin sen kanssa käytyy elää todella kauan. Parempi muutaman vuoden päästä hyvä rata, kuin heti huono’
Saisiko etelänpuoleisen jalankulun ohjattua ilman kaavamuutosta Urheilulehdon kautta, noiden puiden ja sähkökeskuksen eteläpuolelta. Tämäkin antaisi riittävästi tilaa omalle ratikkakaistalle.
Herttoniemen kohdalla tulee mieleen kaksi isoa asiaa:
1) miksi alueelle pitää väkisin haalia vuokrakasarmeja ja
2) miksi kaavassa yleensä on merkintä, mitä tontille tulee rakentaa?
Vepsäläisen huoli ei kai ollut Jokeri, joka kyllä mahtuu, kun se on kokonaan nykyisen verkon ulkopuolella, vaan Laajasalon linjat, joiden pitäisi mahtua tulemaan keskustaan.
Vinkki: Naantali – Långnäs – Kapellskär on erinomainen liikuttaessa auton kanssa ja mentäessä erityisesti muualle kuin Tukholman ruuhka-alueelle.
Jonkinlainen rekka / vain auto kanssa yhteys Vuosaaren suunnalta voisi saavuttaa suosiota. Hyttimatkustamisen puuttuminen on toki tulomenetys että tuo säästöjä. Laivamtkustus ilman tanssibändiä ja discoa?
Varmaan kaikki nykyiset ja ikinä ideoitujenkin linjojen vaunut mahtuu pysäköimään keskustaan ja suurin osa kiskoista jää vapaaksi, mutta Kaivokatu tms. tulppaa nykyään suunniteltujen vuorovälien mukaisen liikenteen niin ettei mikään pysy aikautaulussa, tai vuorovälejä on pakko moninkertaistaa…
Satamaa voisi edellyttää konkretisoimaan heiveröisiä esityksiänsä. Itä-Suomesta ja itäiseltä pääkaupunkiseudultakin Vuosaareen on paljon lyhyempi matka kuin Länsisatamaan, erityisesti ajassa.
Jos kääntyminen Urheilukadulta oikealle Lääkärinkadulle on ongelma, niin esitän kolme ratkaisua:
– Kielletään oikealle kääntyminen. Eläintarhan suunnasta tulevalle autoilijalle aiheutuu minimaalinen lisäviive siitä, että hän ajaa Nordenskiöldinkatua suoraan ja kääntyy siitä Urheilukadulle, mistä edelleen suoraan Lääkärinkadulle. Näiden autojen määrä lie vähäinen.
– Levitetään jalkakäytäviä molemmin puolin Reijolankadun puiston puolelle. Näin saa tehdä ilman kaavamuutosta. Olettaisin, että sama koskee fillareitakin, onhan puistot täynnä fillarisallittuja raitteja.
– Muutetaan kaavaa. Virkamiesten olisi hyvä alkaa ymmärtää, että raitiotien tuominen jollekin kadulle on Iso Juttu. Jos tehdään Iso Juttu, pitää olla valmis tekemään duuniakin, ja kaavamuutos on rutiiniduunia, vaikka onkin raskas prosessi. Ei ole katastrofi, jos hyvä hanke viivästyy kaavamuutoksen vuoksi vuodella. Sen sijaan on katastrofi, jos hyvästä hankkeesta tulee huono siksi, että ei voida odottaa vuotta tai ei viitsitä nähdä vaivaa.
Tuosta viimeisestä kohdasta vielä, ettei siitä edes aiheutuisi viivettä, jos työt aikataulutetaan niin, että sinne kielletylle ”viheralueelle” edetään vasta viimeiseksi. Mitään vaaraa kaavan kaatumisesta tai muuttumisesta mahdollisten valitusten vuoksi ei käytännössä ole, joten mikään ei estä töiden aloittamista kadun keskeltä ja siirtymistä kohti reunoja.
Laajasaloon on varmasti kannattavaa tehdä spåra, mutta kaikkialla muualla maailmassa sillä syötettäisiin metroa. Helsingissä ei ole joukkolikenneverkoa, vaan monta päällekkäistä säteittäistä liikennejäjestelmää peruina ajoilta, joilloin kaupunki oli paljon pienempi.
Tähän voisi muuen lisätä, että Urheilukadulta ei saa kääntyä Kisahallin suunnasta tultaessa vasemmalle Nordenskiöldinkadulle. Vasta Reijolankadulle saa kääntyä.
Voi tietnkin jatkaa aina Lääkärinkadulle, jolloin ohittaa Tukholmankadun sumpun. Tosin kauniile Urheiluakdun loppupään kauniille puistokadulle ei toivosi lisää liikennettä.
Urheilukatu muuten oli alunperin Florantie.
”Suunnittelijat olivat käyneet katsomassa ulkomaisia esimerkkejä ja olivat innoissaan. Kyselin Seppo Vepsäläisen kritiikistä, etteivät ratikat mahdu keskustan verkkoon, jos kaikki suunnitelmat toteutetaan. Jokeri-linjalla on tarkoitus käyttää 45-metrisiä ratikoita. Ne eivät mahdu keskustan pysäkeille, mutta pystyvät kulkemaan keskustan verkossa.”
Tarkoittaneeko tuo, että Laajasalon linjoilla tullaan käyttämään 45-metristä kalustoa. Olisit voinut pyytää suunnitelmien realistisuuden varmentamiseksi pysäkkiverkon saneeraussuunnitelmaa tilanteelle, jossa kalustona kantakaupungissa käytetään nykyistä selvästi pitempää kalustoa.
Bulevardisointiprosessi vaatisi myös pitkiä ratikoita, joten nykyinen pysäkkiverkko tulisi laajasti saneerata. Piru istuu detaljeissa. Kun seuraa jo tehtyjen varsin vaatimattomien pysäkkisaneerausyritysten läpimenon todennäköisyyksiä, ei voi ennustaa erityisen suurta menestystä radikaaleille uudelleenjärjestelyille.
Silti rohkenen epäillä välityskyvyn riittävyyttä. Pysäkkiviiveet kasvavat ja jo nyt vaatimattomat reittinopeudet alenevat. Mitä kuuluu niille linjakohtaisille nopeuttamissuunnitelmille, joita on tehty ?
Tämä pitää paikkansa. Mutta onko kuienkaan realistista yrittää tunkea matkustajaterminaalia kovin ahtaaseen Vuosaaren satamaan?
Maantieteelle emme mahda mitään. Helsinki sijaistee niemellä ja oikeastaan ulkosaaristossa.
Kasvun rajat henkilömeriliikenteessä alkaa olla saavutettu, ainakin Helsingin seudulla…
… , mutta uusimmat matkustajaristeilijät, jotka tänään Turun telakalta tilattiin, ottavat maksimissaan kumpikin peräti 6 600 matkustajaa. Tuskin se laivojen kasvu tuohonkaan pysähtyy. Kaupungin liikennejärjestelmiä on kehitettävä edelleen, jotta ne toimivat jatkossakin.
Eiköhän tuo paatti lähinnä ristelile Karibialla?
Noissa risteilijöissä ei ole autoja mukana lainkaan. Risteilymatkustajien kierrättäminen keskustassa lienee suht helposti ratkaistavissa.
Jos yksi laiva toisi Helsinkiin 6600 turistia, voi jokainen laskea tai arvioida, montako bussia tarvittaisiin heitä a) pitkin kaupunkia tai b) kaupunginkeskustaan kuljettamaan. Se riippuu tietenkin osittain bussin koosta ja matkustajakapasiteetista! (En kuitenkaan tiedä, minne ao. varustamo nuo uusimmat laivat aikoo sijoittaa.)
Sen sijaan Tallinkin uusin tilaus, LNG-käyttöinen matkustaja-autolautta, tulee ilmeisesti liikennöimään Halsingin ja Tallinnan välille. Sillä tulee olemaan 2800 matkustajan kapasiteetti, kun esim. Star ja Superstar ottanevat maksimissaan vain 1900 ja 2020. Aika iso prosentuaalinen lisäys matkustajamäärään jo tuostakin tulee, jos se uusi laiva joskus noista jälkimmäisistä jomman kumman korvaa, ja yhtiö on saanut myytyä uuden laivansa täyteen, viimeistä matkustajapaikkaa myöten.
Uudet paatit tilannut varustamo toimii Karibialla, mutta kyllä Helsingissäkin käyvät risteilijät tietysti isoja ovat.
Risteilyturistit eivät tule laivasta ulos kerralla, ja osa ei tule ollenkaan. Käsittääkseni nykyisin käyvät laivat eivät ole aiheuttaneet sen kummempaa liikennekatastrofia.
Näin tietysti onkin. Drinkkiä laivan yläkannella siemaillessa voi laivaristeilijä Jätkäsaaren soraläjiä katsellessaan todeta: ”Jahas, tämä on siis Helsinki!” Johtopäätös: Helsinkiin tarvitaan hyviä houkutuksia!
Olisi pitänyt tietenkin ottaa huomioon myös sukkulabussivuorot, joita yksi bussi voi ajaa päivän aikana monta. Sellaisiahan on tähänkin mennessä käytetty. Vain osa turistibusseista tekee kaupunkikiertoajeluita, mutta sukkulabussit eivät tietääkseni kovin laajoja kierroksia tee.
Sen verran vielä noiden uusien, isojen risteilijöiden mittakaavasta, että noihin nyt Turun telakalta tilattuihin mahtuisi jompaan kumpaan matkustajiksi kaikki Suomen kahdentoista pienimmän kunnan asukkaat (30.4.2015 päivättyjen tilastotietojen perusteella laskien), ja tilaa jäisi vielä vähän ylikin!
Mitä varten ne kadut on sitten tehty, jos ei liikennettä varten?
kalle. Oliko kaupungeissa katuja ennen autoja?
Onko hevos kiesit tai härkävankkurit nykyaikaa? Ei sillä tehokkuudella punavoren kuplassa nautittaisi jokapäiväistä lattea.