Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan ARA-asun­toi­hin on tulos­sa tulo­ra­jat ja vieläpä niin, että ne tark­iste­taan määräa­join. Jos tulot ovat kas­va­neet liikaa, tulok­se­na on häätö. Kuu­lostaa sinän­sä oikeu­den­mukaiselta, että yhteiskun­ta ei tue alen­netul­la vuokral­la hyvä­tu­loisia, jot­ka nuo­ri­na ovat onnis­tuneet saa­maan vuokra-asun­non sen het­k­isi­in matali­in tuloi­hin­sa vedoten – siis esimerkik­si ”köy­hä” lääketiedet­tä opiskel­e­va opiskelijapariskunta.

Tämä kuu­lostaa hyvältä, mut­ta tähän sisäl­tyy raskas kan­nustin­loukku. Helsin­gin kaupun­gin asun­nois­sa vuokrata­so on keskimäärin 6 €/neliö halvem­pi kuin koko kaupun­gin vuokrata­so keskimäärin, mut­ta hyvil­lä asuinalueil­la ero­tus voi olla jopa 15 €/neliö.[1]

Mitään ongel­maa ei ole, jos tulota­so ylit­tyy reilusti, tuhan­sil­la euroil­la, kos­ka niin arvokas tuo vuokraoikeus ei ole, että sen säi­lyt­tämisek­si luop­uu tuhan­sista euroista kuus­sa. Ongel­ma syn­tyy, kun raja ylit­tyy vähän, mikä on tietysti paljon yleisem­pi tilanne.

Jos tulo­ra­jat tehdään, ne on julk­istet­ta­va ja rajan on olta­va kiin­teä. Voi peri­aat­teessa syn­tyä tilanne, jos­sa vuosi­t­u­lo­jen men­e­m­i­nen eurol­la yli rajan merk­it­see sato­jen euro­jen kuukausit­taisen edun menet­tämisen lop­pu elämäk­seen. Mene­tys voi olla rahas­sa mitat­tuna hyvinkin satatuhat­ta euroa. Tark­istus­pis­teen läh­estyessä kan­nat­taa alkaa suun­nitel­la tulo­jaan ja pyytää vaik­ka työa­jan tilapäistä lyhen­tämistä.  oma­l­la kustannuksellaan.

Voidaan tietysti päät­tää, että häätöä ei tule, jos tulot ylit­tyvät eurol­la, mut­ta tulee, jos ne ylit­tyvät vaikka­pa 500 eurol­la. Tämä ei muu­ta mitään. Raja on edelleen kiin­teä, tosin 500 euroa korkeam­mal­la: Jos tämän uuden kiin­teän rajan ylit­tää eurol­la, muut­to on edessä.

Kyse ei ole vain taloudel­lisen edun menet­tämis­es­tä. Asun­nol­la on ihmisille muu­takin arvoa: tutut naa­pu­rit, las­ten koulu ja niin edelleen.

Ongel­man alku­ju­uri on siinä, että pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista tue­taan rak­en­ta­mal­la pien­i­t­u­loisille eril­lisiä pien­i­t­u­lois­t­en talo­ja. Tämä on pait­si leimaavaa – lapset voivat olla koulus­sa toisi­aan kohtaan todel­la jul­mia – myös erit­täin kömpelöä.

Yhteiskun­nan ei pitäisi rak­en­taa vuokra-asun­to­ja, joiden vuokrata­so on niin roimasti alle markki­navuokran kuin se nyt Helsingis­sä on. Olkoot nämä vuokrat mielu­um­min lähel­lä sitä, mitä vaku­u­tusy­htiöt otta­vat vuokra-asun­nois­taan; vähän alle markki­navuokran. Pien­i­t­u­loisille tämä on liikaa, mut­ta tuet­takoon hei­dän asum­is­taan näis­sä kiin­teävuokrai­sis­sa asun­nois­sa asum­istuel­la tai vuokran alen­nuk­sel­la. (Kun vuokra on kiin­teä, asum­is­tu­ki ei nos­ta sitä ylöspäin.)Kun tulot nou­se­vat, asum­is­tu­ki piene­nee tai alen­net­tu vuokra nouseel­iukuen, ei hyp­päyk­seno­mais­es­ti. Sil­lä väl­tet­täisi­in automaat­tisi­in häätöi­hin liit­tyvät ongel­mat eikä osoit­teesta pysty­isi päät­telemään per­heen tulota­soa. Asun­toi­hin voitaisi­in alun perin vali­ta ihmisiä eri tulota­soil­ta. Seg­re­gaa­tio on paha asia sekä kaupungi­nosien tasol­la että talon tasolla.

[1] Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saari­maa. Vuokrata­so Helsin­gin ARA-asun­tokan­nas­sa. VATT tutkimuk­set 175. 2013

65 vastausta artikkeliin “Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?”

  1. Miten se tark­istus käytän­nössä toteutetaan? Kat­so­taanko tulot edel­lis­es­tä palkka­todis­tuk­ses­ta, edel­lisen vuo­den verotet­tavista tuloista vai pidem­mältä aikaväliltä? 

    Jos tulot kat­so­taan edel­lis­es­tä palkka­todis­tuk­ses­ta, on monis­sa tapauk­sis­sa äärim­mäisen help­poa jär­jestää asiansa siten, etteivät tark­istusa­janko­htaa edeltävän todis­tuk­sen tulot ylitä tulo­ra­jaa. Esim. pariskun­nas­ta suurem­pit­u­loinen voi väli­aikaises­ti men­nä kir­joille muualle, palkkaa ja työ­sopimus­ta pystyy sumpli­maan työ­nan­ta­jan kanssa jne.

    Jos tulot kat­so­taan pidem­mältä aikaväliltä, seu­raa tilantei­ta jois­sa esim. aidosti työtön joudu­taan heit­tämään asun­nos­ta ulos, kos­ka on tien­an­nut edellisenä/edellisinä vuosi­na liikaa. Tai joudu­taan heit­tämään juuri eron­nut yksin­huolta­ja ulos, kos­ka ex-puoliso tien­asi edel­lisenä vuon­na liikaa.

  2. Tulo­ra­ja on köm­pelö ratkaisu. Parem­pi olisi, että vuokra nousee, kun mak­sukyky para­nee. Tämän voi toteut­taa alen­nuk­sil­la nimel­lisvuokri­in tai suo­ril­la tuilla.

  3. Tulo­ra­jat sisäänot­toon, tietyn rajan jäl­keen (tulo­jen kas­vaes­sa) nos­te­taan vuokraa pikkuhil­jaa. Koro­tuk­sen pitää olla maltill­i­nen, kos­ka tulon­saa­ja kat­soo kokon­aisu­ut­ta. Ratkaisu on niin yksinker­tainen, että ole­tan se ole­van lais­sa kiel­let­ty. Eli samas­ta asun­nos­ta mak­se­taan vuokraa tulo­jen mukaan. Jot­ta jär­jestelmä toimisi, niin kaikkien pitäisi halu­ta muut­taa alueelle. Muu­ta­ma reunae­hto ja ”poli­it­ti­nen log ‑lasken­takäyrä”, niin Sip­ilä ratkaisu on valmis.
    Kun maal­ta tul­laan Helsinki­in, niin näyt­tää että kaupun­ki on raken­net­tu miljonääreille (näin sil­loin kun et ole asun­to-osak­keen vai­h­ta­ja). Enem­mistö Helsin­gin työ­paikoista syn­tyy kuitenkin mata­la­palk­ka-aloille, joten on Helsin­gin etu rak­en­taa vuokrat­alo­ja (yhdessä tätä työvoimaa käyt­tävien yri­tys­ten kanssa?).

  4. Tuet­tu vuokra on aina markki­nahäir­iö, joka aiheut­taa ongelmia. Täy­del­listä ratkaisua tuskin on. Kuitenkin mielestäni jatku­va liuku­ma aiheut­taa pahem­man tuloloukun, kuin ker­ta tark­istus 5 vuo­den välein. Jos tarkastelu jak­so on tarpeek­si pitkä, kuten vaik­ka 3 vuot­ta. Aika har­va 3 vuot­ta tak­tikoi tulo­jaan asun­non takia. Lisäk­si voi uut­ta vuokra asun­toa hakea jos tulota­so on niin pieni että siihen on oikeutet­tu, selkeät rajat siinäkin on, mut­ta ei niistä näytetä valitet­ta­van. Täysin epäreilu nykyi­nen jär­jestelmä on niitä kohtaan, jot­ka istu­vat jonos­sa, kun enem­män tien­aa­vat asu­vat heille suun­nitel­luis­sa vuokra-asunnoissa.

  5. Jos halu­taan, että kun­nal­la on asun­to­ja tar­jot­ta­vana niille, joiden on vaikea saa­da asun­toa yksi­ty­isiltä vuokranan­ta­jil­ta, nimel­lisvuokra voisi olla jopa markki­navuokraa korkeampi — alen­nus­ta saisi tarvit­taes­sa sosi­aal­isin tai taloudel­lisin perusteluin — näin asun­to­ja myös vapau­tu­isi tarvitseville.

  6. Tämä hal­li­tu­so­hjel­man koh­ta on hyvä esimerk­ki ei-strate­gis­es­ta ajat­telus­ta. On havait­tu ongel­ma ja heti ryn­nät­ty ensim­mäisen mieleen­tule­van ratkaisun kimppuun. 

    Olisi pitänyt pikem­minkin kir­ja­ta ongel­ma ja ratkaisun reunae­hdot (ei “ghet­to­ja”, ei uusia kan­nus­tus­lu­okku­ja, kos­ka niitä muual­la ohjel­mas­sa mm. perus­tu­lol­la pyritään purka­maan). Sit­ten olisi voitu hal­li­tuskau­den alku­vai­heessa funtsia hie­man tarkemmin.

    Ei näin huonol­la ajat­telul­la voi johtaa edes IT-yri­tys­tä, val­tios­ta nyt puhumattakaan.

  7. Mik­si pitää tukea? En ymmär­rä, mik­si täy­tyy haalia mak­sukyvyt­tömiä ihmisiä alueille jois­sa heil­lä ei ole varaa asua, julk­isil­la rahoilla? 

    Vai­h­toe­htoiskus­tan­nushan on tässä aivan mielipuolisen suuri!! Ei tässä ole mitään puhet­takaan järkevästä cost-ben­e­fit- ana­ly­y­sistä! Jos markki­navuokran ja tue­tun vuokran ero on 15 euroa neliömetriltä, niin miten ihmeessä voidaan perustel­la sosi­aa­li­nen hyö­ty joka siitä on? 

    Laske piru­ut­tasi: Tuo hin­taero on suo­raan kus­tan­nus, joka jyvit­tyy isol­ta osalta veron­mak­sajille, osin myös sit­ten muille. Jos asun­non koko on vaik­ka 50 neliömetriä, niin tuos­sa on implisi­it­tistä asum­is­tukea 750 euroa kuussa!! 

    Onko sen ihmisen asumis­es­ta oikeasti 750 euroa sosi­aal­ista hyö­tyä? Väitän että siitä ei ole likip­itäenkään tuo­ta hyö­tyä edes sille ihmiselle itselleen, kos­ka jos sille ihmiselle annet­taisi­in 750 euroa kuus­sa käteen ja perit­täisi­in markki­navuokraa, niin se muut­taisi halvem­paan kämp­pään ja pistäisi ison osan siitä kulutukseen.

  8. Kan­nustin­loukku ja ghet­tou­tu­mi­nen on ratkaistavis­sa olemia ongelmia. Mielestäni huomio kiin­nit­tyy väärään asiaan.

    Varsi­nainen ongel­ma on edelleen se, että tuet­tua asum­ista tar­jo­taan suures­sa määrin ihmisille, jot­ka eivät sitä todel­lisu­udessa tarvit­sisi. Hyvä­tu­loiset kaupun­gin vuokra-asukkaat eivät ole vält­tämät­tä pahin epäko­h­ta; ara­va- ja asum­isoikeusasun­not on käytän­nössä rajat­tu kokon­aan kaikkein köy­him­miltä pois!

    Tämän hyväksymi­nen on poli­it­tis­es­ti todel­la vaikea­ta, kos­ka saavutet­tui­hin etu­i­hin ei mielel­lään puu­tu­ta. Toinen ongel­ma tietysti on yleis­es­ti nihkeä suh­tau­tu­mi­nen köyhiin. 

    Toivoisin, että asun­topoli­it­tista keskustelua käytäisi­in joskus ihan oikeasti ide­ol­o­gisel­la tasol­la, eikä vain piiloudut­taisi teknis­ten yksi­tyisko­h­tien taakse. Kenen asum­ista halu­taan tukea ja mil­lä perustein? Mitä vas­taa Vihreät tähän? Toteu­tus­ta pitäisi miet­tiä vas­ta tämän jälkeen.

  9. Tiedemies:
    Mik­si pitää tukea? En ymmär­rä, mik­si täy­tyy haalia mak­sukyvyt­tömiä ihmisiä alueille jois­sa heil­lä ei ole varaa asua, julk­isil­la rahoilla? 

    Vai­h­toe­htoiskus­tan­nushan on tässä aivan mielipuolisen suuri!! Ei tässä ole mitään puhet­takaan järkevästä cost-ben­e­fit- ana­ly­y­sistä! Jos markki­navuokran ja tue­tun vuokran ero on 15 euroa neliömetriltä, niin miten ihmeessä voidaan perustel­la sosi­aa­li­nen hyö­ty joka siitä on? 

    Laske piru­ut­tasi: Tuo hin­taero on suo­raan kus­tan­nus, joka jyvit­tyy isol­ta osalta veron­mak­sajille, osin myös sit­ten muille. Jos asun­non koko on vaik­ka 50 neliömetriä, niin tuos­sa on implisi­it­tistä asum­is­tukea 750 euroa kuussa!! 

    Onko sen ihmisen asumis­es­ta oikeasti 750 euroa sosi­aal­ista hyö­tyä? Väitän että siitä ei ole likip­itäenkään tuo­ta hyö­tyä edes sille ihmiselle itselleen, kos­ka jos sille ihmiselle annet­taisi­in 750 euroa kuus­sa käteen ja perit­täisi­in markki­navuokraa, niin se muut­taisi halvem­paan kämp­pään ja pistäisi ison osan siitä kulutukseen.

    Osmon kir­joituk­sista olen ymmärtänyt että pääl­lim­mäi­nen syy sosi­aal­ituet­tuun asumiseen on seg­re­gaa­tion ehkäisem­i­nen. Pitkäl­lä aikavälil­lä paha seg­re­goi­tu­mi­nen ehkä voikin aiheut­taa suur­ta sosi­aal­ista hait­taa, joten ehkä tässä touhus­sa joku idea on. Siitä kyl­lä ei liene epä­selvyyt­tä että ARA-asun­not tulo­rajoi­neen tai ilman ovat suun­nilleen maail­man köm­pelöin ratkaisu ongelmaan.

  10. Tulo­ra­jan sijaan pitäisi olla omaisu­us­ra­ja, esim kuten asum­isoikeusasun­toi­hin on. Eli ei saa olla omaisu­ut­ta niin paljon että sil­lä voi mak­saa puo­let siitä mitä mak­saa saman kokoinen ja tyyp­pinen asun­to samal­la alueella.

  11. Helsin­gin kaupun­gin asun­to­jen jako, pitäisi saa­da paljon läpinäkyväm­mäk­si. Kaupun­gin asun­to­ja on jaet­tu kyseenalaisin perustein. Niitä on saanut jopa asun­to­ja hallinnoi­neen yhtiön työn­tek­i­jöi­den omaisia.

    ARA on aika teho­ton valvo­ja, valvoo vain yksit­täis­ten ilmoi­tusten perusteella.

    Myös itse asun­non­jaos­ta päät­tämi­nen on hie­man huvit­ta­va pros­es­si. Ensin yhtiöt ovat jaka­neet kaupun­gin asun­not asukkaille ja tämän jäl­keen vas­ta käytän­nössä asia tulee poli­it­tis­ten päät­täjien päätet­täväk­si, kun jo asukkaat asu­vat asun­nois­saan. No, eipä siinä auta muu kuin lyödä nui­ja pöytään ja toimia kumileimasi­me­na. Eihän nyt jälkikä­teen kan­na­ta ketään poiskaan häätää.

    Siis käytän­nössä päätök­sen­teko onkin val­un­nut asun­to­ja hallinnoiville yhtiöille.

    Sinän­sä ton logi­ikan käsit­tääkin, siel­lä mis­sä on mah­dol­lisu­us saa­da huo­mat­tavaa rahal­lista hyö­tyä on myös väärinkäytök­siäkin. Täl­lainen rahalli­nen hyö­ty on halvem­pi vuokra.

  12. Ei väestöltään näin pienessä maas­sa, jos­sa kartelleil­la on pitkät per­in­teet voi mitenkään vuokra-asun­tomarkki­noil­la kil­pailu toimia. Aina tulee tapah­tu­maan niin, että suuret toim­i­jat ovat markki­noil­la ja heikon kil­pailun takia vuokrat ovat “pil­vis­sä”. Tästä syys­tä ollaan tilanteessa, jos­sa kaupun­ki joutuu pitämään omien kämp­pi­en vuokrata­soa matalana.

    Toisaal­ta olisi mie­lenki­in­toista, jos kaupun­gin kämp­pi­en vuokrat oli­si­vat markki­nahin­taisia. Se jos mikä loisi painei­ta kohtu­ullis­taa markki­noil­la vuokria, kos­ka siitähän nousisi aika moinen äläkkä.

  13. En nyt oikein ymmär­rä tätä sin­un ratkaisue­hdo­tus­ta: Siis kun Pena asuu kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa, joka on esim. 300€/kk halvem­pi kuin markki­nahin­ta niin tässä hal­li­tuk­sen mallis­sa, joka on toki täysi susi, hänel­lä on käytän­nössä 300€/kk sakko tulo­jen nousus­ta. Jos taas tehdään niin että hänel­lä on markki­nahin­tainen asun­to ja siihen 300€/kk tuki, niin tilanne on täysin sama.

    Min­un ratkaisue­hdo­tus: Ei tehdä yhtään mitään. Ensin­näkin se on parem­pi kuin tar­jo­tut vai­h­toe­hdot. Toisek­si, ARA ei edelleenkään suo­ranais­es­ti mak­sa mitään, tarkalleen ottaen se tuot­taa tois­tasa­taa miljoon­aa voit­toa vuodessa. Vaik­ka sen hyö­ty­jen jakau­tu­mi­nen ei ole opti­maal­ista esimerkik­si oikeu­den­mukaisu­us­näkökul­mas­ta, niin ei se nyt täyt­tä lot­toakaan ole, eikä siitä suo­ranais­es­ti kukaan kärsi.

    Ilmeinen vas­ta-argu­ment­ti, esim. Tiedemies yllä, on että kus­tan­nus on markki­navuokran ja omakus­tan­ne­vuokran ero. Tämä imp­likoi että kaupun­ki voisi rak­en­taa markki­nae­htoisia asun­to­ja ja tehdä niil­lä bisnestä. Näin ei vaan tul­la tekemään, kos­ka ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista että kaupun­ki kil­pail­isi suo­raan yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kanssa, jok­seenkin samoista syitä kuin Suomen Pankki­in ei voi liit­tyä henkilöasi­akkaak­si ja laina­ta rahaa viiteko­rol­la. Käytän­nössä tämä vaa­timus olisi paskak­si ja pala­maan, eli tarkoit­tais ARAn lopet­tamista. Ei siinä nyt ole mitään järkeä että viedään köy­hältä kohtu­uhin­tainen asun­to, kos­ka toisel­la köy­häl­lä ei ole sitä.

    1. Kaupun­ki tukee aravuokrat­alo­ja olen­nais­es­ti alem­mal­la ton­tin­vuokral­la ja anta­mal­la käyt­töön helpoim­min raken­net­ta­vat tontit.

  14. “Helsin­gin kaupun­gin asun­nois­sa vuokrata­so on keskimäärin 6 €/neliö halvem­pi kuin koko kaupun­gin vuokrata­so keskimäärin, mut­ta HYVILLÄ asuinalueil­la ero­tus voi olla jopa 15 €/neliö.”

    Eivätkö kaik­ki alueet ole hyviä? Ovatko jotkut alueet sit­ten “huono­ja”?

    Eivätkö täl­laiset varo­mat­tomat sanavalin­nat merkit­tävien luot­ta­mus­mi­esten tahol­ta juuri luo sitä aluei­den eriarvoistumista?!

  15. Kaupun­ki tukee aravuokrat­alo­ja olen­nais­es­ti alem­mal­la ton­tin­vuokral­la ja anta­mal­la käyt­töön helpoim­min raken­net­ta­vat tontit.

    Sen ton­tin­vuokranalen­nuk­sen vaiku­tus on suu­ru­us­lu­okkaa euroa kuus­sa vuokraan, ja se pitäisi lopet­taa. Vaik­ka kaupun­ki antaisin ton­tin ilmaisek­si, mitä se ei tee, niin tuon vaiku­tus olisi noi 3€/m2/kk (*) Ei tuo 15€/m2/kk ero markki­nahin­taan mil­lään muo­toa tuol­la selity

    *) 1000€/kem2 maan­hin­ta eli ~1200€/asm2, 3% vuokra = 36/€/asm2/v = 3€/asm2/kk.

  16. Tiedemies:
    Mik­si pitää tukea? En ymmär­rä, mik­si täy­tyy haalia mak­sukyvyt­tömiä ihmisiä alueille jois­sa heil­lä ei ole varaa asua, julk­isil­la rahoilla? 

    Tiedemies var­maan siivoaa vas­taisu­udessa itse työ­paikkansa ves­san, jos pieni­palkkaisten palve­lu­työtä ei ole enää saatavilla.

  17. Las­ket alen­nuk­sen hallinnol­lis­es­ta hin­nas­ta etkä markkinahinnasta.

    Hallinnolli­nen hin­ta on keskimäärin 700€/kem2. Ei se markki­nahin­ta Helsingis­sä keskimäärin nyt niin paljoa suurem­pi ole, se vähä mitä noi­ta on liikkunut ihan vapail­la markki­noilal niin ollaan tuos­sa ton­nin hujakoil­la. Point­ti­na joka tapauk­ses­sa se että ei tuon vaiku­tus vuokraan ole kovin merkittävä.

  18. Tulisi luop­ua omis­ta­jien seinien (var­al­lisu­u­den) rak­en­tamisen tues­ta ja mak­saa tuet suo­raan tukea tarvit­seville asukkaille asum­is­tukien kaut­ta. Ara-asun­to­jen vuokrat voisi­vat olla nyky­istä lähempänä markki­na vuokria. Tämä voisi myös lisätä kiin­nos­tus­ta Ara-tuotan­toa kohtaan, jos muut ehdot ovat myös kunnossa.

    Esitet­ty tulostamista on todel­lakin merkit­tävän tuloloukun rak­en­tamista. Etenkin kun ongel­ma olisi muu­toinkin hoidet­tavis­sa ja kos­kee lähin­nä vain pääkaupunkiseu­tua. Kun hal­li­tus halu­aa purkaa norme­ja, niin se lisää asumisen byrokra­ti­aa huomattavasti.

  19. Vuokraes­imerkissä ob kovin väärät arvot. Maan hin­ta on ARA-kan­nas­sa uudem­mis­sa sopimuk­sis­sa jos­sain 500 euron hujakoil­la asun­toneliölle. Vuo­tu­inen vuokra on neljä pros­ent­tia eli 1,7 euroa neliöltä kuukaidessa. Van­hem­mis­sa sopimuk­sis­sa vuokrat ovat pienem­piä. Kaupun­ki kuitenkin tasaa tont­tien vuokrat. Keskimäärin vuokrat eivät tai­da olla juuri euroa enem­pää neliöltä kuukaudessa. Vuokris­sa on 20 % alen­nus niin kauan kuin on val­tion lainaa tai korkotukea.

    Asun­to­tuotan­to­lain mukaan vuokrat on määritel­ty omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la eli lakia muut­ta­mat­ta ei korkeampia vuokria asun­noista saa per­iä. Kaupun­gin asun­to­jen alhaiset vuokrat johtu­vat suures­ta van­has­ta kannasta

  20. Jos ei ole asun­to­ja pien­i­t­u­loisille, niin palkat nou­se­vat. EK ilah­tunee, kun tode­taan että pääkaupunkiseudun sairaan­hoita­jien palkkaa on nos­tet­ta­va 750 e/kk kun sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ja työ­suhde-edut lopetetaan. 

    Toki asun­non kus­tan­nus­ta­so oman pääo­man tuot­to 3 v kirkon tasoa on ihan jotain muu­ta pienem­pää kuin kau­palli­nen vuokra-asun­tomarkki­noiden hin­tata­so. Menet­tääkö kaupun­ki jotain on näkökulmakysymys. 

    Köy­hiäkään ei liene oikein häätää muualle vaik­ka Kih­niössä asun­not ovat halvempia.

  21. Tiedemies:
    Mik­si pitää tukea? En ymmär­rä, mik­si täy­tyy haalia mak­sukyvyt­tömiä ihmisiä alueille jois­sa heil­lä ei ole varaa asua, julk­isil­la rahoilla? 

    Juuri näin, Tavoit­teena tulee olla, että asum­is­tukia eri muodois­sa ei tarvi­ta lainkaan. Tois­tan vielä. Tavoit­teena tulee olla, että asum­is­tukia ei tarvi­ta lainkaan. 

    Run­saasti lisää asun­torak­en­tamista, halvem­pia asun­to­ja (tin­gitään varustelus­ta, pois parkkipaikat, väestön­suo­jat, esteet­tömyys…), pienem­piä asun­to­ja (keskikoko­vaa­timus roskik­seen) jnejne.

    Kaikkein type­r­in­tä verovaro­jen väärin käyt­töä asumises­sa on sel­l­ais­ten asukkaiden tukem­i­nen jot­ka eivät tukea tarvitse. Käyt­täen Osmon 6 €/m2 alen­nus­ta markki­navuokri­in ver­rat­tuna jää kaupungilta 200 miljoon­aa JOKA VUOSI saa­mat­ta vuokrat­u­lo­ja, asun­to­ja kun on 59.000 kpl. Mik­si esimerkik­si eläkeläisiä asute­taan Heka Oy:n keskus­ta-asun­toi­hin? Miten tämä palvelee kaupun­gin palve­lu­toim­into­jen hoita­mista ja työvoiman saantia?

    Asum­is­tu­il­la on merkit­tävä pas­sivoi­va vaiku­tus. Mik­si pon­nis­tel­la (opiskelus­sa, työelämässä) kun parhaim­mil­laan keskus­ta-asun­non mer­inäköalal­la saa tuet huomioitu­na melkein ilmaisek­si? Yksilölle ratio­naal­ista toim­intaa on keskit­tyä etu­jen mak­si­moin­ti­in, mut­ta tämä on yksi keskeinen syy maamme talouden surkeaan jamaan.

  22. Tiedemies:
    Mik­si pitää tukea? En ymmär­rä, mik­si täy­tyy haalia mak­sukyvyt­tömiä ihmisiä alueille jois­sa heil­lä ei ole varaa asua, julk­isil­la rahoilla? 

    Vai­h­toe­htoiskus­tan­nushan on tässä aivan mielipuolisen suuri!! Ei tässä ole mitään puhet­takaan järkevästä cost-ben­e­fit- ana­ly­y­sistä! Jos markki­navuokran ja tue­tun vuokran ero on 15 euroa neliömetriltä, niin miten ihmeessä voidaan perustel­la sosi­aa­li­nen hyö­ty joka siitä on? 

    Laske piru­ut­tasi: Tuo hin­taero on suo­raan kus­tan­nus, joka jyvit­tyy isol­ta osalta veron­mak­sajille, osin myös sit­ten muille. Jos asun­non koko on vaik­ka 50 neliömetriä, niin tuos­sa on implisi­it­tistä asum­is­tukea 750 euroa kuussa!! 

    Onko sen ihmisen asumis­es­ta oikeasti 750 euroa sosi­aal­ista hyö­tyä? Väitän että siitä ei ole likip­itäenkään tuo­ta hyö­tyä edes sille ihmiselle itselleen, kos­ka jos sille ihmiselle annet­taisi­in 750 euroa kuus­sa käteen ja perit­täisi­in markki­navuokraa, niin se muut­taisi halvem­paan kämp­pään ja pistäisi ison osan siitä kulutukseen.

    Suurim­mas­sa osas­sa suomea markki­navuokra ja tuet­tu vuokra on samat. Samoil­la markki­noil­la toim­i­taan. Koko tukiku­vio keskit­tyy pks:lle ja ehkä suurimpi­in kasvukeskuk­si­in. Meil­lä muual­la ei ole edes ajatel­tu, että kun­nan ja vaik­ka vvo:n asun­nois­sa olisi jotain tukia mukana, sil­lä hin­taeroa ei ole. Tuet­tu asum­i­nenkin miel­letään sos­sun / päi­hde­huol­lon järkkäämäk­si majoitukseksi.

  23. tpyy­lu­o­ma: Käytän­nössä tämä vaa­timus olisi paskak­si ja pala­maan, eli tarkoit­tais ARAn lopet­tamista. Ei siinä nyt ole mitään järkeä että viedään köy­hältä kohtu­uhin­tainen asun­to, kos­ka toisel­la köy­häl­lä ei ole sitä. 

    Voisiko ajatel­la, että aran lopet­ta­mi­nen ei tarkot­taisi sitä, että asun­not laite­taan paskak­si vaan ja pala­maan, vaan että ain­oas­taan ara lopetet­taisi­in ja asun­not jäi­sivät? Ei ne tyhjik­si jäisi markki­nahin­taankaan ja markki­nahin­ta muo­dos­tu­isi kyl­lä jon­nekkin sille välille. Asum­ista voidaan tukea asum­istuel­la ja opin­totuen asum­is­lisäl­lä tai sossusta.

  24. OS: Yhteiskun­nan ei pitäisi rak­en­taa vuokra-asun­to­ja, joiden vuokrata­so on niin roimasti alle markki­navuokran kuin se nyt Helsingis­sä on. Olkoot nämä vuokrat mielu­um­min lähel­lä sitä, mitä vaku­u­tusy­htiöt otta­vat vuokra-asun­nois­taan; vähän alle markki­navuokran. Pien­i­t­u­loisille tämä on liikaa, mut­ta tuet­takoon hei­dän asum­is­taan näis­sä kiin­teävuokrai­sis­sa asun­nois­sa asum­istuel­la tai vuokran alen­nuk­sel­la. (Kun vuokra on kiin­teä, asum­is­tu­ki ei nos­ta sitä ylöspäin.)

    Yksinker­tainen ja toteut­tamiskelpoinen ratkaisu useisi­in sub­ven­toidun asumisen aiheut­tami­in ongelmiin.

    En tiedä, monis­sako kaupungeis­sa ja kun­nis­sa vaku­u­tusy­htiöi­den rahoit­tamia vuokrat­alo­ja on, mut­ta ref­er­enssivuo­ra var­maan löy­ty­isi jostain paikallis­es­ta vuokrain­dek­seistä. Voit­ta­jia ja häviäjiä olisi, mut­teivät ne suur­ta kuvaa muuttaisi.

    Toivon, että blo­gi-isän­tä esit­tää täl­laisia (van­ho­jakin) kan­nustin­loukku­jen purkamisideoita. Insinööritkin niitä ymmärtävät.

  25. Anonyy­mi: Osmon kir­joituk­sista olen ymmärtänyt että pääl­lim­mäi­nen syy sosi­aal­ituet­tuun asumiseen on seg­re­gaa­tion ehkäiseminen. 

    Seg­re­gaa­tio­ta voi estää muil­lakin tavoin, ihan markki­nae­htois­es­tikin esim. nor­mi­tus­ta väl­jen­tämäl­lä. Keskeistä on asun­non edullisu­us: keskeis­es­ti sijait­sevil­ta, hyviltä paikoil­ta tulisi löy­tyä myös edullisia asun­to­ja. Miten markki­nahin­tais­es­ti saadaan tuotet­tua edullisem­pia asun­to­ja hyville paikoille? 

    Tästä päästään asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­seen. Asun­non hin­ta on se, mitä joku on korkeim­mil­laan siitä valmis mak­samaan. Eli pitäisi pystyä rak­en­ta­maan kalli­impi­en asun­to­jen joukkoon sel­l­aisia, joista ollaan valmi­ita mak­samaan vähem­män, kos­kee sekä vuokra- että omistusasuntoja.

    Merkit­tävin yksit­täi­nen ja varsin ilmeinen ratkaisu on sal­lia vapaasti kaikenkokois­t­en asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen eikä suosia suuria asun­to­ja pien­ten kus­tan­nuk­sel­la. Pienem­mät asun­not ovat edullisem­pia, jol­loin pienem­pit­u­loisil­lakin on niihin varaa, tämä kos­kee myös pienem­pit­u­loisia lap­siper­heitä. Ilmeinen etu on se, että tämä on markki­nae­htois­es­ti täysin mah­dol­lista. Kan­nat­taa mielu­um­min rak­en­taa kak­si 50 neliön asun­toa, joiden vuokra on 1000€ + 1000€ kuin yksi 100 neliön asun­to, jon­ka vuokra on 1700€.

    Vai pitäisikö ryhtyä rajoit­ta­maan myös Fia­tien myyn­tiä, sil­lä kyl­lähän lap­siper­he far­mari­v­o­lvon tarvitsee?

    Toinen vai­h­toe­hto on laskea asun­noille asetet­tavia min­imi­vaa­timuk­sia. Vaa­timuk­sista luop­umisen tulee olla sel­l­aista, että se mah­dol­lis­taa kokon­aan uusien asun­to­jen rak­en­tamisen ver­rat­tuna nykyti­lanteeseen. Sil­lä kuka­pa tek­isi tarkoituk­sel­la sel­l­aisia asun­to­ja joista ollaan valmi­ita mak­samaan vähem­män, jos saman raken­nu­soikeu­den voi käyt­tää sel­l­aisi­in asun­toi­hin, joista ollaan valmi­ita mak­samaan enem­män. Yksi esimerk­ki olisi esim. sal­lia asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen paikkaan, johon ei kohdis­tu suo­raa auringonva­l­oa (mikä kai on nyky­isin kiel­let­ty) — tämä mah­dol­lis­taa asun­to­jen rak­en­tamisen sel­l­aisi­in paikkoi­hin, joi­hin niitä ei muuten raken­net­taisi lainkaan. 

    Tätä voi tietysti kauhis­tel­la ja sanoa ettei ikinä muut­taisi tuol­laiseen asun­toon, mut­ta jos ihmi­nen mak­saa mielu­um­min 700€ vuokraa keskus­tayk­siöstä ilman suo­raa auringonva­l­oa kuin val­oisas­ta ja parvek­keel­lis­es­ta asun­nos­ta Espoon­lahdessa, niin onko hän väärässä? Onko inhimil­listä kieltää suo­raa auringonva­l­oa saa­mat­toman yksiön rak­en­t­a­mi­nen Kallios­sa ja siten todel­lisu­udessa pakot­taa ihmi­nen sinne Espoon­lah­teen tai Kou­volaan, jos hän asu­isi mielu­um­min samal­la rahal­la siinä auringonva­l­ot­tomas­sa yksiössä hyväl­lä sijainnilla?

    Vai pitäisikö kieltää sel­l­ais­ten auto­jen myyn­ti, jois­sa ei ole pysäköin­tikam­er­aa, sil­lä kyl­lä minä ainakin halu­an sel­l­aisen auton jos­sa se on, ja onhan se nyt ylipäätään hyvä olla?

    Nämä peri­aat­teet toteu­tu­vat joil­lakin van­hoil­la alueil­la — esim. kan­takaupungista löy­tyy hyvin pieniä asun­to­ja, asun­to­ja joi­hin ei tule suo­raa auringonva­l­oa ja esim. meluisil­la paikoil­la ole­via asun­to­ja. Näi­den asun­to­jen hinta/vuokra on pienem­pi, jol­loin kalli­ille alueelle pääsee ver­rat­taen pienem­mil­läkin tuloil­la. Muis­tan joitakin vuosia taak­sepäin uutisen, jos­sa kolmekymp­pinen nainen ker­toi ole­vansa erit­täin tyy­tyväi­nen 20 neliön suihkut­tomaan yksiöön­sä Kamp­is­sa, vuokra oli noin 400€. “Nor­maali” 20 m² yksiö Kamp­is­sa on vuokral­taan ~800€.

  26. ilk­ka:
    “Helsin­gin kaupun­gin asun­nois­sa vuokrata­so on keskimäärin 6 €/neliö halvem­pi kuin koko kaupun­gin vuokrata­so keskimäärin, mut­ta HYVILLÄ asuinalueil­la ero­tus voi olla jopa 15 €/neliö.”

    Eivätkö kaik­ki alueet ole hyviä? Ovatko jotkut alueet sit­ten “huono­ja”?

    Hyväl­lä tarkoitet­ta­neen tässä yhtey­dessä suosit­tua aluet­ta, sel­l­aista, jol­la asun­not ovat ver­rat­en kalli­ita. “Suosit­tu” olisi kieltämät­tä var­maankin parem­pi sanavalinta.

  27. Anonyy­mi: Osmon kir­joituk­sista olen ymmärtänyt että pääl­lim­mäi­nen syy sosi­aal­ituet­tuun asumiseen on seg­re­gaa­tion ehkäisem­i­nen. Pitkäl­lä aikavälil­lä paha seg­re­goi­tu­mi­nen ehkä voikin aiheut­taa suur­ta sosi­aal­ista hait­taa, joten ehkä tässä touhus­sa joku idea on.

    Seg­re­gaa­tion ehkäisy on enem­män silmän­lumet­ta , sil­lä kaupun­gin vuokra-asun­nt kek­sit­tyvät muu­ta­malle alueelle

    Eteläisessä suurpi­iris­sä on kaupun­gin omis­tamista vuokraa­sun­noista yksi pros­ent­ti — Itäisessä suurpi­iris­sä 27 prosenttia 

    Eniten kaupun­gin vuokrat­alo­jen asun­to­ja Maunulassa,Länsi-Herttoniemessä, Kon­tu­las­sa ja Jakomäessä.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_tilasto_16_vihavainen.pdf

  28. Yhtä tärkeää olisi tark­istaa, että vuokralainen todel­la asuu asun­nos­sa. Viime vuon­na kävin kolmes­sa Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa, jot­ka “joku” oli vuokran­nut eteen­päin (sal­li­tusti) pimeästi (kiel­letysti). Tässä tulee vuokralaiselle vielä tuplatuki.

  29. Jos seg­re­goi­tu­mi­nen on ongel­ma, niin osaako joku kvan­tifioi­da sitä? Onko seg­re­goi­tu­misen ongel­ma vähäisem­pi sil­loin, jos on näitä ARA-asun­to­ja siel­lä kalli­im­mil­la paikoil­la, ja jos on, niin minkä ver­ran? Saadaanko seg­re­goi­tu­misen hait­to­ja vähen­net­tyä tuol­laisil­la sum­mil­la enem­män kuin saataisi­in käyt­tämäl­lä sama raha ja anta­mal­la markki­noiden määrätä segregaatio? 

    Jne.

    Ide­ologi­nen val­in­ta, jos­sa seg­re­gaa­tion estämi­nen saa mak­saa kuin­ka paljon tahansa, on aivan puupäi­nen. Tulo­rajo­jen vah­taami­nen entis­es­tään korostaa tätä.

  30. On teho­ton­ta ja epäoikeu­den­mukaista että jotkut saa­vat tue­tun asun­non ja jotkut eivät. Mukana ongel­mat tulo­rajoista, asukkaiden valin­nas­ta ja niin edelleen.

    Parem­pi olisi antaa markki­noiden hoitaa hin­nan­muo­dos­tus ja tukea kaikkia mata­lat­u­loisia suo­raan jos se kat­so­taan tarpeelliseksi.

  31. Otta­mat­ta kan­taa tähän Ara-keskustelu­un sen kum­mem­min, niin halu­a­vatko kun­nat ja kaupun­git edes vuokra-asun­to­ja omille kulmilleen?

    Tästä oli jokin kan­nan­ot­tokin julkisuudessa.
    Se näet tuo sosi­aal­ista painet­ta ja taloudel­lista hait­taa kuntien/ kaupunkien taseeseen.

    Tätähän ei kukaan poli­itikko sano ääneen.

  32. Jos voi hävitä 100 000€ eurol­la, niin eikö samoin voi voit­taa eurol­la se 100 000€?
    Onko se sit­ten oikein?
    Niin ja eikö vahavaraiset yleen­sä ole vähä­varaisia aina, heil­lä on jokin rajoite, joka estää tienaamassa?
    Kuka hyvän koulun käynyt edes kehtaa muut­taa vähä­varaisille tarkoitet­tuun asuntoon?

  33. Jän­nää, kuin luo­vasti ihmiset kek­sivä matemaat­tisia malle­ja ongel­maan, jon­ka voi pois­taa lopet­ta­mal­la kalli­in ARA-jär­jestelmän ja myymäl­lä tarpeet­tomat asun­not vapaille markkinoille. 

    Mik­si raken­netaan tietois­es­ti ongel­ma, jota lähde­tään sit­ten ratkaise­maan mon­imutkaises­ti? Eikö ole älykkääm­pää pois­taa koko ongel­ma? Kaik­ki asumisen tuet tun­netusti val­u­vat hin­toi­hin, joten lop­ul­ta asukas maksaa!

  34. vARA­ton:
    Niin ja eikö vahavaraiset yleen­sä ole vähä­varaisia aina, heil­lä on jokin rajoite, joka estää tienaamassa? 

    Odel­la taisi olla vähän aikaa sit­ten jos­sakin esimerkkinä lääketiedet­tä opiskel­e­va nuori­pari, jol­la opiskelu­aikaiset tulot voivat olla suh­teel­lisen vaa­ti­mat­tomat, mut­ta joiden tuloti­lanne toden­näköis­es­ti para­nee valmis­tu­misen jälkeen.

  35. Oikeis­tode­mari: Tiedemies var­maan siivoaa vas­taisu­udessa itse työ­paikkansa ves­san, jos pieni­palkkaisten palve­lu­työtä ei ole enää saatavilla. 

    Suomes­sa oli toimi­va työ­suhdea­sun­to­jär­jestelmä, joka vas­tasi juuri tuo­hon tarpeeseen. Sekin onnis­tut­ti­in sös­simään, kos­ka olemme perikateellisia. 

    En ymmär­rä, enkä voi hyväksyä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa nykyisel­lä taval­la toteutet­tuna, mut­ta jos kaupun­ki tarvit­see koulu­un siivoo­jan tai neu­volaan kätilön, se voi hyvin tar­jo­ta kohtu­uhin­taista asum­ista lähel­lä työ­paikkaa. Sil­loin rahat oikeasti kohdis­tu­vat kun­ta­lais­ten palveluihin. 

    Sosi­aal­ituet, kuten asum­i­nen kun­nan asun­nos­sa ilman että se olisi työ­suhde-etu, pitää saa­da läpinäkyväm­mäk­si. Ker­ro­taan­han kaik­ki maat­alous­tukien saa­jat ja euromäärätkin, niin mik­si sosi­aal­ituet eivät ole julk­isia? Kun tuet julka­istaan häviävät epäi­lyt väärinkäytöksistä.

  36. Mik­si poli­itikot ja media eivät ota akti­ivis­es­ti esille eläk­keen­saa­jan asum­istuen saa­jien siirtämistä yleisen asum­istuen piiri­in? Se tarkoit­taa vam­maiselle taku­ueläkeläiskaver­il­leni joko yli sadan euron lisälaskua tai muut­tamista alle 410 euron asun­toon. Mielestäni Sip­ilän hal­li­tus leikkaa todel­la epäin­himil­lis­es­ti kaikkein heikoim­mil­ta suomalaisilta. =(

    Siihen näh­den ARA-asun­to­jen väli­in­putoa­jat ovat upporikkaita.

  37. ilk­ka:

    …Eivätkö kaik­ki alueet ole hyviä? Ovatko jotkut alueet sit­ten “huono­ja”?…

    Ker­ron suuren salaisu­u­den! Hyvien ja huono­jen aluei­den lisäk­si meil­lä on hyvin huono­ja. Lähin­nä naivia laukoa tuollaista. 

    Helsingis­sä ongel­mat keskit­tyvät 60- ja 70-luvun lähiöi­hin, kos­ka ei ole nähtävis­sä ansain­ta­logi­ikkaa, jol­la ne voitaisi­in kor­ja­ta. Ne on kaavoitet­tu taval­la, joka on käytän­nössä käyt­tökelvo­ton ja raken­net­tu erit­täin huonos­ti. Yhdis­telmä on huono. Ruot­sis­sa vas­taavia on purettu.

  38. Kalle,

    asun­toe­dun vero­tusar­vo­ja on aika reip­paasti nos­tet­tu. Tämähän joh­tui niistä kohu-uuti­sista, jois­sa johta­jat hyö­tyivät tuhan­sia euro­ja kuus­sa edun markki­na-arvon ja vero­tusar­von ero­tuk­sen vuoksi. 

    Tuon vuok­si pieni­palkkaisil­ta kun­nan ja seu­rakun­nan sekä sairaalan työn­tek­i­jöiltä piti viedä pois arvokas etu! 🙂

  39. “Ongel­man alku­ju­uri on siinä, että pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista tue­taan rak­en­ta­mal­la pien­i­t­u­loisille eril­lisiä pien­i­t­u­lois­t­en talo­ja. Tämä on pait­si leimaavaa – lapset voivat olla koulus­sa toisi­aan kohtaan todel­la jul­mia – myös erit­täin kömpelöä.”

    Lapset osaa­vat olla leimaavia monista syistä. Tuleeko mieleen mui­ta viimeaikoina julk­isu­udessa esitet­tyjä kiusaamissyitä?

    Köy­him­mät erot­tuu myös köy­hien joukos­ta, huono­maineisem­pia talo­ja on myös esim. kaupun­gin vuokrat­alois­sa. Ennakkolu­u­lo­ja on kaikil­la, pitääkö niitä vahvistaa?

  40. Lanseerasin aikoinaan Hesarin mielip­i­teessä käsit­teen mikroseg­re­gaa­tio. Kaupun­ki on pyrkinyt vähen­tämään seg­re­gaa­tio­ta kaavoit­ta­mal­la kort­telei­hin vuorotellen omis­tus- ja vuokra-asun­to­ja eri­lai­sista ihmeel­li­sistä välimuodoista puhu­mat­takaan. Kuitenkin seg­re­gaa­tio por­taiden välil­lä säi­lyy, kun asukkaat valikoitu­vat yhtiöi­hin eri perustein.

    Asia tuli mieleeni, kun tutus­tu­in ykköske­hän var­relle raken­net­tui­hin ident­tisi­in taloy­htiöi­hin, jois­sa molem­mis­sa oli kym­menkun­ta rap­pua. Toises­sa raput lois­ti­vat siisteyt­tään, toises­sa, kaupun­gin vuokray­htiössä, ne oli­vat nuhjuisem­mat. Var­maankin lapset tiesivät, kum­man yhtiön hiekkalaatikol­la leikkivät. Ehkä tämä onkin ollut demaripoli­itikko­jen tavoite: luokkatunne ei unohdu.

    Molem­mat taloy­htiöt olisi voitu rak­en­taa omis­tusasun­noik­si, joista kaupun­ki olisi varan­nut asun­to­ja vuokra-asun­to­tarpeeseen­sa. Jos asukas kaipaa tukea yleisen asum­istuen lisäk­si, sitä kaupun­ki voi mak­saa kaupun­gin asum­is­tuke­na niil­lä varoil­la jot­ka ker­tyvät ton­tin myyn­nistä ja säästyvät ton­tin hin­nanalen­nuk­sista. Oikeas­t­aan kaupun­gin ei edes tarvitse omis­taa asun­to­ja, sil­lä sijoit­ta­jia kyl­lä löy­tyy. Asukkai­ta tue­taan jos on tarpeen.

    Asun­to­ja ei kan­na­ta tukea, sil­lä asun­to­jen tuki val­uu niitä rak­en­taville ja ylläpitäville organ­isaa­tioille. Asun­to­jen tuki on syytä raja­ta opiske­li­ja- eri­tyis- ja palvelu­a­sun­toi­hin jot­ka eivät vinou­ta markki­noi­ta. Asun­to-osakey­htiö on hallinnoltaan toimi­va ja eril­liset eri­ty­is­ra­hoi­tus­muodotkin voita­neen turhi­na uno­htaa tai räätälöidä asun­toko­htaisik­si jol­loin kokon­ais­markki­na ei seg­men­toidu haitallisesti.

    Kaavoit­ta­jan valin­noil­la on merk­i­tys­tä. Meil­lä on yli­tar­jon­taa toimis­toista kun kaavoit­ta­ja on tah­tonut varautua elinkei­noelämän tarpeisi­in ja sijoit­ta­jat ovat sit­ten toimis­to­ja rak­en­ta­neet. Mik­sei sama toi­mi asunnoissa?

  41. Seg­ra­gaa­tion yhtey­dessä puhutaan kri­it­tis­es­tä mas­sas­ta: kun esim. koulus­sa on tiet­ty määrä maa­han­mut­ta­jaop­pi­lai­ta, kan­ta­suo­ma­laiset alka­vat muut­taa pois alueelta. Johtuuko tämä siitä, että he ovat rasis­te­ja vai siitä, että oppimis­tu­lok­set huononevat. Jos syynä on oppimis­tu­losten huonone­m­i­nen, kaupunkisu­un­nit­telun sijaan voitaisi­in miet­tiä, onko opetuk­sen jär­jestämisessä ken­ties paran­tamisen varaa…

  42. köy­hiltä ei riis­tetä!:
    Mik­si poli­itikot ja media eivät ota akti­ivis­es­ti esille eläk­keen­saa­jan asum­istuen saa­jien siirtämistä yleisen asum­istuen piiriin?Se tarkoit­taa vam­maiselle taku­ueläkeläiskaver­il­leni joko yli sadan euron lisälaskua tai muut­tamista alle 410 euron asun­toon. Mielestäni Sip­ilän hal­li­tus leikkaa todel­la epäin­himil­lis­es­ti kaikkein heikoim­mil­ta suomalaisilta. =(

    Siihen näh­den ARA-asun­to­jen väli­in­putoa­jat ovat upporikkaita.

    Eikö hal­li­tus juuri luvan­nut nos­taa taku­ueläket­tä, joka muuten on Suomes­sa kyl­lä tosi alhainen.

    Muuten ole kyl­lä sitä mieltä, että näitä ARA rajo­ja on syytä tark­istaa. Ei se asuinalueen vai­h­t­a­mi­nen voi niin kauhea asia olla kun mon­et joutu­vat muut­ta­maan Pohjois-Suomes­ta pk-seudulle. En ole huo­man­nut kenenkään sirkut­tel­e­van tätä.

  43. Aus­tri­an:
    Kalle,

    asun­toe­dun vero­tusar­vo­ja on aika reip­paasti nos­tet­tu. Tämähän joh­tui niistä kohu-uuti­sista, jois­sa johta­jat hyö­tyivät tuhan­sia euro­ja kuus­sa edun markki­na-arvon ja vero­tusar­von ero­tuk­sen vuoksi. 

    Tuon vuok­si pieni­palkkaisil­ta kun­nan ja seu­rakun­nan sekä sairaalan työn­tek­i­jöiltä piti viedä pois arvokas etu! 

    Juuri noin! Kun veropoli­ti­ikkaa tehdään puh­taas­ta kateud­es­ta, päädytään täysin kelvot­tomi­in ratkaisui­hin! Pitäisi olla edes hitunen järkeä suun­niteltaes­sa verotusta.

  44. Markku Tah­vanainen:
    Tulisi luop­ua omis­ta­jien seinien (var­al­lisu­u­den) rak­en­tamisen tues­ta ja mak­saa tuet suo­raan tukea tarvit­seville asukkaille asum­is­tukien kautta…

    Kun tiedämme kaikkien asum­is­tukien val­u­van suo­raan hin­toi­hin, niin miten ihmeessä pystyt perustele­maan tuon?

    1. Me emme tiedä kaikkien asum­is­tukien val­u­van hin­toi­hin. Sehän osoit­taisi tar­jon­nan täy­del­listä jäykkyyt­tä. Sil­loin­han myös kaik­ki palkanko­ro­tuk­set valuisi­vat asun­to­jen hin­toi­hin. Empiria kuitenkin osoit­taa, että palkanko­ro­tuk­sista on jäänyt käteen muu­takin kuin asumisku­lu­j­jen nousu.

  45. Kaiken jär­jen mukaan asum­is­tu­ki vaikut­taa suo­raan myös asun­to­jen laatu­un. Jos hin­ta on aina sama, kil­pail­laan ain­oas­taan laadulla.

  46. Oikeis­tode­mari: Tiedemies var­maan siivoaa vas­taisu­udessa itse työ­paikkansa ves­san, jos pieni­palkkaisten palve­lu­työtä ei ole enää saatavilla. 

    Siis tarkoi­tatko, että on oikeu­den­mukaista se, että ne veron­mak­sa­jat, jot­ka siivoa­vat itse työ­paikkansa ves­san (esim. sik­si, että tekevät kotoa etä­työtä) pan­naan sub­ven­toimaan niitä veron­mak­sajia, jot­ka halu­a­vat, että sen työn tekee joku mata­la­palkkainen siivooja? 

    Tuosta­han nimit­täin on kyse sil­loin, kun palkat pide­tään jol­lain alueel­la keinotekois­es­ti alhaal­la sil­lä keinol­la, että siel­lä asu­vien mata­la­palkkaisten asum­ista tue­taan. Jos ei tuet­taisi, joko kyseisen työn tekem­i­nen lop­puisi tai sitä halu­a­vat jou­tu­isi­vat mak­samaan siitä oikean markkinahinnan. 

    Ja asumisen tukem­i­nen on muutenkin type­r­ää siinä mielessä, että se kan­nus­taa kulut­ta­maan juuri asumiseen enem­män kuin ihmi­nen oikeasti tek­isi, jos itse saisi päät­tää rahankäytöstä, kuten tiedemiehen esimerk­ki osoitti. 

    Eli siis asum­ista tuke­mal­la yhdet veron­mak­sa­jat tuke­vat yksiä työ­nan­ta­jia pitämään palkat markki­nahin­taa alem­pana ja tämä kaik­ki toteutetaan vielä kaiken lisäk­si tehot­tomasti (tehokkaam­paa olisi esim. se, että sama sum­ma annet­taisi­in suo­raan mata­la­palk­ka-alo­jen työ­nan­ta­jille verokevennyksinä).

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Me emme tiedä kaikkien asum­is­tukien val­u­van hin­toi­hin. Sehän osoit­taisi tar­jon­nan täy­del­listä jäykkyyt­tä. Sil­loin­han myös kaik­ki palkanko­ro­tuk­set valuisi­vat asun­to­jen hin­toi­hin. Empiria kuitenkin osoit­taa, että palkanko­ro­tuk­sista on jäänyt käteen muu­takin kuin asumisku­lu­j­jen nousu. 

    Palkanko­ro­tuk­sia voi käyt­tää miljoon­aan muuhunkin asi­aan kuin asumiseen. Asum­is­tukea voi käyt­tää vain yhteen asi­aan, oman asumisen­sa parantamiseen. 

    Kumpi siis val­uu toden­näköisem­min asun­to­jen hin­toi­hin sitä kaut­ta, että lisää kysyn­tää asuntomarkkinoilla?

    1. Samuli. Olet asum­istuen vaiku­tuk­sista jok­seenkin väärässä. Jos asumik­stuel­la on hyväksyt­ty mak­simivuokra, joka on niin mata­la, että kaik­ki helsinkiläik­set vuyokra-asun­not yltävät siihen. Jos asum­is­tuken kor­vaus­ta­soa nos­te­taan nos­ta­mat­ta tuo­ta mak­simivuokraa, lisära­ha ei mene asumiseen (se on pitänyt mak­saa tähänkin asti). Sitä voi käyt­tää asum­is­ta­son paran­tamis­eren, mut­ta sen voi käyt­tää mihin muuhun hyvän­sä. Tilille tulee ebnem­män rahaa, eikä se poikkea lainkaan siitä, että on saanut palkan korotuksen.
      Toimeen­tu­lotuen osalta tilanne on toinen.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Samuli. Olet asum­istuen vaiku­tuk­sista jok­seenkin väärässä. Jos asumik­stuel­la on hyväksyt­ty mak­simivuokra, joka on niin mata­la, että kaik­ki helsinkiläik­set vuyokra-asun­not yltävät siihen. Jos asum­is­tuken kor­vaus­ta­soa nos­te­taan nos­ta­mat­ta tuo­ta mak­simivuokraa, lisära­ha ei mene asumiseen (se on pitänyt mak­saa tähänkin asti). Sitä voi käyt­tää asum­is­ta­son paran­tamis­eren, mut­ta sen voi käyt­tää mihin muuhun hyvän­sä. Tilille tulee ebnem­män rahaa, eikä se poikkea lainkaan siitä, että on saanut palkan korotuksen.
    Toimeen­tu­lotuen osalta tilanne on toinen. 

    Mieliku­vi­tuk­sen puutet­ta. Kat­sot tilan­net­ta vain siltä kannal­ta, että ain­oa vai­h­toe­hto ihmisel­lä on se, että asuu yksin vuokra-asun­nos­sa. Kyl­lä, tässä tilanteessa tosi­aan mak­simivuokra leikkaa sitä, miten asum­istuen pois­t­a­mi­nen vaikut­taisi asun­to­jen vuokriin. 

    Mut­ta tämä ei suinkaan ole ain­oa tapa asua. Ihmis­ten yhteisas­um­ista leikkaa juuri se, että kaik­ki tuk­i­toimet on mitoitet­tu yksi­na­su­jalle. Jos muu­tat jonkun kanssa yhteen, et säästä sitä koko vuokraasi, vaan vain sen asum­istuen päälle menevän osan. Sama jut­tu solu­a­sumisen suhteen. 

    Ja tämän lisäk­si menet pieleen siinäkin, että kat­sot asi­aa vain Helsin­gin kannal­ta. Palkanko­ro­tuk­sen voi käyt­tää vaikka­pa siihen, että han­kkii junalipun ja muut­taa asumaan kauem­mas Helsingistä ja säästää siten asumises­saan. Asum­istuen koro­tuk­sel­la ei tätä vai­h­toe­htoa ole, vaan se on ehdol­lista siihen, että asuu siinä kalli­is­sa helsinkiläisessä asun­nos­sa. Jos muut­taa kauem­mas alueelle, jos­sa ei olla mak­simivuokris­sa, mut­ta mak­se­taan enem­män töis­säkäyn­nistä, menet­tää siinä käteen­jääviä tulojaan. 

    Edelleenkin kier­rät kuin kissa kuumaa puuroa vas­taa­mat­ta siihen, mik­si pien­i­t­u­loisille ihmisille kaadet­ta­va raha pitää sitoa siihen, että he kulut­ta­vat sen yksin yksiössä asumiseen. Mikä tässä on se yhteiskun­nalli­nen hyö­ty ver­rat­tuna siihen, että yleis­es­ti tuet­taisi­in pien­i­t­u­loisia välit­tämät­tä siitä, miten he rahansa halu­a­vat käyttää? 

    Sylt­ty vas­tasi jos­sain, että näin tekemäl­lä elämä voi tul­la liian helpok­si niille, joi­ta ei työn­teko kiin­nos­ta, mut­ta käsit­tääk­seni tämä ongel­ma pätee jo nytkin, kos­ka heil­lä toimeen­tu­lo­tu­ki sit­ten kat­taa 100%:sti sen asumisen teki sen miten tahansa.

  49. Asum­is­tu­ista val­uu asun­to­jen hin­toi­hin 145 %, kos­ka ne saa­vat ihmiset asumaan liian väljästi ja keskeisem­mil­lä paikoil­la kuin he halu­aisi­vat, ellei se olisi tuen ehto. Palka­s­ta val­uu paljon alle 100 %, kos­ka rahoil­laan ihmiset osta­vat vain niin vähän ja niin halpo­ja neliöitä kuin suinkin on järkevää. Se val­u­mi­nen on hyvästä. Tietysti pitäisi myös kaavoit­taa paljon enem­män raken­nu­soikeut­ta ja purkaa normeja.

  50. “Sama jut­tu solu­a­sumisen suhteen”

    Solus­sa saa erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä “samal­la rahal­la reilusti enemmän”.

    Itse deit­tasin aikoinaan yhtä Hesalaistabopiske­li­jaa, joka oli asunut pitkään yksin asun­nos­sa, jos­ta oli sol­un vuokran­nut. Muut Hesalaiset otti­vat sol­un tukien vuok­si ja asui­v­at van­hempi­en­sa kanssa. Veikka­si­vat, että alle puo­lessa soluista asu­taan ja lop­pu­ja vuokrataan vain tukien vuoksi.

  51. ft maail­mal­ta:
    “Sama jut­tu solu­a­sumisen suhteen”

    Solus­sa saa erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä “samal­la rahal­la reilusti enemmän”.

    Itse deit­tasin aikoinaan yhtä Hesalaistabopiske­li­jaa, joka oli asunut pitkään yksin asun­nos­sa, jos­ta oli sol­un vuokran­nut. Muut Hesalaiset otti­vat sol­un tukien vuok­si ja asui­v­at van­hempi­en­sa kanssa. Veikka­si­vat, että alle puo­lessa soluista asu­taan ja lop­pu­ja vuokrataan vain tukien vuoksi. 

    Johtunee siitä, mikä tääl­lä jo mainit­ti­in, eli asum­istuen mak­simi­in on mah­dol­lista päästä hie­man huonom­pi­ta­soisel­lakin asumisella. 

    En tiedä, mikä on tilanne nyky­isin, mut­ta käsit­tääk­seni aiem­min solu­a­sum­ista rasit­ti aiem­min se, että jos saman pos­tiluukun takana asui kah­ta eri sukupuol­ta ole­via, hei­dän oletet­ti­in automaat­tis­es­ti ole­van avopari ja sitä kaut­ta parem­pit­u­loisem­man elät­tävän huonom­pit­u­loista. Nyt kun homoli­itot ovat tasa-arvoisia het­eroli­it­toi­hin näh­den, tätä ole­tus­ta ei var­maan voi käyt­tää. En tiedä, onko aja­tus nyt sit­ten, että jos saman pos­tiluukun takana asuu kak­si tai use­ampi ihmistä, niin kaikkien tukien suh­teen heitä käsitel­lään sit­ten aina yht­enä taloute­na. Tämä olisi minus­ta aika väärin solu­a­su­jia kohtaan. 

    Toisaal­ta jos näin ei tehdä, taval­liset avopar­it alka­vat kikkaile­maan niin, että ilmoit­ta­vatkin ole­vansa vain solukavere­i­ta mak­si­moidak­seen tukensa. 

    Jälleen ker­ran koko vyy­hti johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että käytetään asum­is­tukea (ja toimeen­tu­lo­tukea) sen sijaan, että käytet­täisi­in henkilöko­htaista perus­tu­loa, jos­sa täl­laisel­la kikkailul­la ei voi saavut­taa mitään, vaan sys­tee­mi ennem­minkin kan­nus­taa ihmisiä asumaan yhdessä (mikä käsit­tääk­seni on kansan­ter­vey­den kannal­ta hyvä asia ver­rat­tuna yksi­na­sumiseen), kos­ka siten säästää asum­is­menois­sa ja se säästö kilah­taa täys­määräisenä omaan taskuun. 

    Perus­tu­losys­tee­mis­sä ihmisil­lä ei olisi mitään insen­ti­ive­jä ilmoit­taa vira­nomaisille väärää talousyk­sikön kokoa, joten se helpot­taisi kun­nan ja val­tion virkami­estenkin työtä siltä osin, että saataisi­in kerät­tyä tietoa siitä, mis­sä kukin kansalainen asuu ja kenen kanssa jakaa taloutensa.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Me emme tiedä kaikkien asum­is­tukien val­u­van hintoihin… 

    Kyl­lä tuos­ta on ollut tääl­läkin tutkimuslinkke­jä. Oliko­ha vielä Osmo sin­un linkit­tämänäsi? Yhden muis­tan hyvin, siinä todet­ti­in että asumisen tuista 98% val­uu hin­toi­hin. Itse olet­taisin tuon 2% ole­van mit­tausvirhet­tä, mut­ta jos se olisi todel­lista tukea, niin pidän hyö­ty­suhdet­ta silti huonona. 😉

  53. Kalle: se voi hyvin tar­jo­ta kohtu­uhin­taista asum­ista lähel­lä työpaikkaa

    Toisaal­ta, eri­tyis­es­ti heikom­min palka­tu­il­la aloil­la, jos asun­tokin on sidot­tu työ­paikkaan, huonos­ti palkat­tu olisi entistä alis­teisem­mas­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa työ­nan­ta­jaan, kun potkut tai työ­paikan vai­h­to voi merk­itä koko arjen jär­jestämistä uusik­si (oman, puoli­son ja las­ten) pakko­muu­ton jäl­keen (siir­tymäa­jas­ta riippumatta).

  54. Samuli Saarel­ma: sys­tee­mi ennem­minkin kan­nus­taa ihmisiä asumaan yhdessä…, kos­ka siten säästää asum­is­menois­sa ja se säästö kilah­taa täys­määräisenä omaan taskuun. 

    Yhteiskun­nan tulisi vahvis­taa tuo­ta moti­ivia. Vaik­ka se tarkoit­taisi että asum­i­nen tuot­teena ja hyödyk­keenä arkipäiväisty­isi. Jotakin muu­ta tulisi tilalle. Ehkä jotain jol­la on ylikansal­lista vai­h­tokelpoista arvoa.

  55. hukkaan meni: Toisaal­ta, eri­tyis­es­ti heikom­min palka­tu­il­la aloil­la, jos asun­tokin on sidot­tu työpaikkaan… 

    Entä sit­ten? Eikö mielestäsi sekä työn­tek­i­jälle, työ­nan­ta­jalle että yhteiskun­nalle ole oleel­lista saa­da ihmiset töi­hin? Kaik­ki voit­ta­vat! Logi­ikkasi tai arvo­maail­masi pet­tää aika pahasti.

  56. hukkaan meni: Toisaal­ta, eri­tyis­es­ti heikom­min palka­tu­il­la aloil­la, jos asun­tokin on sidot­tu työ­paikkaan, huonos­ti palkat­tu olisi entistä alis­teisem­mas­sa neu­vot­telu­ase­mas­sa työ­nan­ta­jaan, kun potkut tai työ­paikan vai­h­to voi merk­itä koko arjen jär­jestämistä uusik­si (oman, puoli­son ja las­ten) pakko­muu­ton jäl­keen (siir­tymäa­jas­ta riippumatta).

    Tässäpä vil­li idea: huokeaa työ­suhdea­sun­toa ei olekaan pakko ottaa vas­taan jos ei tahdo..?

  57. Sanois­in, että ongel­ma ei ole liian edulli­nen vuokra-asun­to jota käyt­tää väärä ihmi­nen, vaan että var­al­lisu­us val­uu asumiseen eikä sijoit­tamiseen. Koti­talouk­sil­la ei ole muu­ta var­al­lisu­ut­ta kuin se asunto.

    Pul­lonkaula voi olla, että kaupun­git eivät voi äkil­lis­es­ti muut­taa maankäytön poli­ti­ikkaa ja niukku­u­den hin­noit­telua, kos­ka hin­to­jen lasku olisi asun­to­var­al­lisu­u­den keskit­tyneessa taloudessa katas­trofi. PK-seu­tu ei pääse tiivistymäänkään näin, kos­ka aina löy­tyy rajaseu­tu, jonne ei ole julk­isia ja jonne on “helpom­paa” ja halvem­paa rak­en­taa. Tont­ti­maan niuk­ka tar­jon­ta on luul­tavasti tietoinen päätös.

    Toisek­seen mitä nyt ehdote­taan tehtäväk­si 5 vuo­den välein tulee käytän­nössä lisäämään työtä, valvon­taa ja kulu­ja näen­näis­es­ti oikeu­den­mukaisem­man lop­putu­lok­sen saavut­tamisek­si. Tilanne ker­too pikem­minkin siitä, että keskilu­okan täy­tyy olla hie­man epä­toivoista pyrkiessään kaupungille vuokralle ja että markki­nahin­nat eivät huoku­ta. Markki­nahin­nat houkut­ta­vat var­masti uud­estaan, kun sitä hal­paa vai­h­toe­htoa ei löy­dy, mut­ta se ei tarkoi­ta että asun­tomarkki­noil­la kaik­ki olisi kunnossa.

    Mikäli arava­jär­jestelmä aje­taan alas täysin, niin mata­la- ja siinä rajal­la kitkut­tele­vien keskipalkkaisten palkko­ja on vuokrien ohel­la pakko nos­taa sille markki­nata­solle. Tai vas­taavasti nämä joutu­vat laske­maan elin­ta­soaan. Luul­tavin vai­h­toe­hto, että tässä ei säästetä kuluis­sa, vaan luo­daan joku uusi, kallis ja byrokraat­ti­nen kom­pen­saa­tiosys­tee­mi, jos­sa riit­tää väli­in­putoa­jia. Luokkaa tuon vuokrata­son nos­t­a­mi­nen ja laskem­i­nen sitä mukaa kun tienailee.

    Käytän­nössä myös yksi­tyiset VVO ja SATO ovat val­tion tuke­maa sosi­aal­ista asum­ista. Vaik­ka kyseessä olisi ara­va-asun­to, niin vuokra on huo­mat­tavasti korkeampi kuin kaupungilla. Hom­man point­ti tun­tuu ole­van noil­la yri­tyk­sil­lä kyniä val­ti­ol­ta tuet kahdesti. Ensin kun raken­netaan vuokra-asun­to, sit­ten toisen ker­ran nou­se­vien asum­is­tukien muo­dos­sa ja kol­man­nen ker­ran kun asun­noista per­itään pk-seudul­la joka tapauk­ses­sa markki­navuokra. Oma veikkauk­seni on, että tuo lyp­sämi­nen on yksi tek­i­jä mikä yleis­es­ti hilaa vuokrien markki­nahin­to­ja ylöspäin. Olisi saat­tanut tul­la halvem­mak­si olla myön­tämät­tä tukia VVO:lle ja SATO:lle.

    Itse en näe järkeä korot­taa asum­is­tukea, vaik­ka mak­simivuokra jos­ta tuki las­ke­taan pysy­isi samana. Ongel­ma ei ole oikeas­t­aan kaik­ista köy­himpi­en ase­ma vuokra-asuntomarkkinoilla.

  58. Tiedemies: Mik­si pitää tukea? En ymmär­rä, mik­si täy­tyy haalia mak­sukyvyt­tömiä ihmisiä alueille jois­sa heil­lä ei ole varaa asua, julk­isil­la rahoilla?

    Joku vois kaapia pk-seudun asun­tomarkki­noiden his­to­ri­aa hie­man ana­lyyt­tisel­lä otteella.
    Asumisen hin­ta on nous­sut markki­naepä­tas­apain­on takia. Näin on ollut vas­ta koh­ta 40 vuot­ta muu­ta­maa rom­ah­dus­ta luku­unot­ta­mat­ta. Vika on siis markki­nois­sa. Mik­si poli­it­tista val­taa omaavalle asun­to­ja omis­tavalle ja vuokraavalle luokalle sopii erit­täin hyvin vas­taan­ot­taa tulon­si­ir­toa julk­i­sista varoista asum­istuen muo­dos­sa? Jos julk­ista asun­to­tuotan­toa ei olisi ajet­tu alas ja yksi­ty­is­tet­ty (sato/vvo), niin ongel­ma olisi huo­mat­tavasti pienem­pi. Sit­ten puhutaan jostaan markki­nahäiriköstä, vaik­ka ite markki­nat ovat olleet häir­iössä jo iät ja ajat…
    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

  59. Ville:
    Tulo­ra­ja on köm­pelö ratkaisu. Parem­pi olisi, että vuokra nousee, kun mak­sukyky para­nee. Tämän voi toteut­taa alen­nuk­sil­la nimel­lisvuokri­in tai suo­ril­la tuilla.

    Tuol­lainen ratkaisu rikkoo jo perus­tus­laki­akin. Sään­nöt pitää olla kaikille sama. Vuokran hin­ta EI saa riip­pua tuloista tai omaisuudesta

  60. Kalle: Entä sit­ten? Eikö mielestäsi sekä työn­tek­i­jälle, työ­nan­ta­jalle että yhteiskun­nalle ole oleel­lista saa­da ihmiset töi­hin? Kaik­ki voit­ta­vat! Logi­ikkasi tai arvo­maail­masi pet­tää aika pahasti.

    Yri­tyk­set ei tässä maas­sa päätä asioista vaan kansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.