Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2015

Kaik­ki asi­at hyväksyt­ti­in sel­l­aise­naan esi­tyk­sen mukaan yksimielis­es­ti. Pari huomautusta:

Laut­tasaaren suuri päiväkoti

On arvostel­tu sitä, että tehdään näin suuri päiväkoti, lap­sia pari sataa. Minäkin tätä vähän ihmettelin, kos­ka olin joskus antibioot­tire­sis­tanssia koskevas­sa kon­sen­suskok­ouk­ses­sa. Isot päiväkodit ovat melkoisia infek­tio­gen­er­aat­tor­e­i­ta. Seu­raa hel­posti kor­vat­ule­hduskierre.  Kyse on tilan ja toimin­nan suun­nit­telus­ta niin, etteivät päiväkotiryh­mät joudu liiak­si tekemisi­in keskenään. Tämä ei kuitenkaan ole kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan asia. Me kaavoita­mme sitä, mitä hallintokun­nat tilaavat.

Kun nyt tuli puhe oti­itista, se on tau­ti, jos­sa home­opaat­ti­nen lääk­in­tä näyt­tää toimi­van parem­min kuin koul­ulääketiede. Se johtuu siitä, että jos kor­vat­ule­hdus­ta ei hoide­ta lainkaan, bak­teeri­in syn­tyy luon­nolli­nen vas­tus­tuskyky, mut­ta jos se nujer­re­taan antibiootil­la, sama pöpö iskee pian uudestaan.

Bud­jet­ti- ja toimintasuunnitelma

Tähän liit­tyi mie­lenki­in­toinen asia. Viras­to esit­ti raamin mukaista bud­jet­tia, joka merk­it­see, että voimavarat vähän vähenevät. Kaavoitus­tavoit­teek­si esitet­ti­in 5500 asun­toa, mikä merk­it­see 10 %:n lisäys­tä siihen tasoon, joka oli kak­si vuot­ta sit­ten. Tuot­tavu­us siis nousee 10 %. Tämä 5500 on kuitenkin pienem­pi kuin se 6250 asun­toa, joka on sovit­tu MAL-sopimuk­ses­sa. Tätä perustelti­in sil­lä, että 25 %:n tuot­tavu­u­den nousu on liikaa ja se voi uha­ta kaavoituk­sen laatua.

Mei­dän on tehtävä bud­jet­tiesi­tys raamin mukaan, mut­ta kaupung­in­hal­li­tuk­sen soisin nos­ta­van viras­ton resursse­ja ja palaut­ta­van kaavoitus­tavoit­teen 6250:een.

Tosin kepu­laiset ovat luvan­neet rikkoa tuon sopimuksen.

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2015”

  1. Toivoisin, että et käyt­täisi ter­miä home­opa­tia kun tarkoi­tat place­boa. Turha antaa home­opa­tialle yhtään uskot­tavu­ut­ta mainit­se­mal­la se posi­ti­ivises­sa kontekstissa.

  2. “Me kaavoita­mme sitä, mitä hallintokun­nat tilaavat.”

    Tehdäänkö näin myös sil­loin, jos esi­tyk­sen perus­teet ovat virheel­liset, tai niistä on jätet­ty olen­naisia asioita/tietoja ker­tomat­ta, kuten mm. iso sanomale­hti (HS/20.5.2015/s. A18) oli havain­nut ja kyseis­es­tä yli 200 paikan päiväko­ti­asi­as­ta myös uutisoinut?

    Itälah­denkadun, Melkonkadun, Vat­tuniemenkadun, Veneen­tek­i­jän­tien eteläosien tiivi­in asu­tuk­sen suunnal­ta tuskin har­vaa poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta, tuo­hon päiväkoti­in lap­sia tuo­daan, muu­toin kuin autoilla.

    Nyt hyväksy­tyn suun­nitel­man perus­teel­la voi jo nyt ennakoi­da, että Isokaari ja mm. sen bus­sili­ikenne tulee ruuhkau­tu­maan pahasti juuri siihen aikaan, jol­loin ihmisil­lä on kiire töi­hin. Oliko tuo mielestäsi järkevä päätös, jota ei olisi voin­ut paran­taa, esim. jonkin lisähuo­mau­tuk­sen avulla?

    Eikö olisi vielä mah­dol­lista esim. pudot­taa tuon suun­nitel­man päiväkodin kap­a­siteet­ti vaikka­pa puoleen ja muut­taa osa (puo­let?) raken­nuk­ses­ta vaikka­pa lähialueen van­hus­ten palvelupis­teek­si, lounas­mah­dol­lisuuksi­neen? Lähialueelta voidaan olet­taa saavut­ta­van tuolle paikalle vielä jalan, mut­ta kun etäisyyt­tä alkaa olla reilusti yli kuu­den­sadan metrin, yli kilo­metrin, vie­nee auto hel­posti voiton.

    Tuol­lais­es­ta muu­tok­ses­ta (osa van­hus­ten palvelupis­teek­si) olisi nähdäk­seni vain hyö­tyä, kun autoli­ikenne aamu­ru­uhkan ja iltapäiväru­uhkan aikaan vähenisi ja saataisi­in silti syn­er­giahyö­tyä, kun sama isom­pi keit­tiö voisi palvel­la sekä nuo­ria että vanhoja. 

    Eikö kaupun­gin kaavoituk­ses­sa pitäisi ottaa huomioon kaupun­gin hyvä toimivu­us kaikkien ikäryh­mien etu, sen sijaan, että tässäkin, lap­si­in liit­tyvässä asi­as­sa, painaa vain (megaau­tomar­ket­tien kaltaisen esimerkin mukainen) “suur­tuotan­non” kyseenalainen etu?

  3. Tarken­nus edel­liseen kirjoitukseeni:

    Kyseenalais­tan ‘suur­tuotan­non edun’ kir­joituk­ses­sani siis tässä raja­tus­sa tapauk­ses­sa, kun kyse on las­ten päivähoi­dos­ta, ja (lapsen mit­ta­pu­un mukaan) varsin kaukana kotoa.

  4. Ottaen huomioon nyt teh­dyn, järkyt­tävän ison päiväko­tisu­un­nitel­man hyväksymis­päätök­sen, sekä Osmon main­os­ta­man pam­fletin otsikon (Seu­raa­vat 400 000 …), ja kat­soo sen jäl­keen kart­taa Län­si-Laut­tasaaren osalta, alkaa huoli kas­vaa, ei vain tuon yhden viherkäytävän, vaan myös sen yhdis­tämien ulkoilu- ja virk­istusaluei­den osalta, vaan myös tois­taisek­si viihty­isien asuinaluei­den lähistöl­lä, ao. päiväkodin sijoi­tu­s­paikan lähiympäristössä! 

    Kaupun­ki saat­taa näin, ikäänkuin vaivihkaa, aina vain päätös ker­ral­laan (metroase­ma yhtäälle, jät­timäi­nen päiväkoti toisaalle, …), rak­en­taa riit­tävät perus­teet, — niin, mille? 

    Oma veikkauk­seni on, että tässä on kyse tiivistämishait­to­jen levit­tämis­es­tä alueille, jonne ne eivät kuu­lu, sekä lisäpe­rustei­den luomis­es­ta uusille tiivistämispyrkimyksille.

  5. Löy­tyykö koor­di­naa­tio­ta? Päiväkodin sijain­ti näyt­tää ole­van yhden bus­sil­in­jan var­rel­la. Vat­tuniemestä ei pääse sinne ilman vai­h­toa. Miten laut­tasaaren sisäi­nen ja liityn­täli­ikenne on ottanut huomioon julk­isil­la kulkemisen? Ymmärtääk­seni liin­tyn­täli­iken­teen kil­pailu­tus­valmis­te­lut ovat käynnistyneet?
    Mikä kaupun­gin instanssi ajat­telee kokon­aisuuk­sia ja ken­ties vielä vahtii niiden järjellisyyttä?

    1. Lap­siper­hei­den van­hem­mat eivät yleen­sä ole rol­lat­tor­eil­la kulke­via van­huk­sia. Voi sitä nyt kilo­metrin kävel­lä. Tosin sel­l­ainen voi pahen­taa kestävyys­va­jet­ta, kos­ka ei kuole riit­tävän aikaisin elintasosairauksiin.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Lap­siper­hei­den van­hem­mat eivät yleen­sä ole rol­lat­tor­eil­la kulke­via van­huk­sia. Voi sitä nyt kilo­metrin kävel­lä. Tosin sel­l­ainen voi pahen­taa kestävyys­va­jet­ta, kos­ka ei kuole riit­tävän aikaisin elintasosairauksiin.

    Kilo­metrin käve­ly on ihan paikallaan. Mut­ta teepä se hitaasti kulke­vien las­ten kanssa joka päivä, siis myös sateisi­na päiv­inä. Ja kiitrekin voi joskus osua kohdalle…

    lateni leikki­toverin äiti vei lapsen­sa ker­ran viikos­sa 2 km matkan kävellen musi­ikkileikkik­oulu­un ja takaisin saman mat­ka. Antoi reip­paut­ta ja sitkeyt­tä. Mut­ta tek­isikö sitä joka päivä?

  7. Ville:
    Toivoisin, että et käyt­täisi ter­miä home­opa­tia kun tarkoi­tat place­boa. Turha antaa home­opa­tialle yhtään uskot­tavu­ut­ta mainit­se­mal­la se posi­ti­ivises­sa kontekstissa.

    Otta­mat­ta kan­taa homoepa­t­ian oikeel­lisu­u­teen niin totean, että Espan­jasa sitä käytetään yleisenä ja lääketi­eteel­liseti hyväksyt­tynä hoitomuotona. 

    Äsket­täin edes­men­nyt Kirkkon­um­men kun­naneläin­lääkäri Johan Karls­son käyt­ti home­opa­ti­aa eläin­ten aller­gioiden hoi­dos­sa. Häneen ei kyl­lä mikään huuhaa upon­nut, ja hänelä oli kaikki­in vaivoihin yleis­lääk­i­tys, jota käytet­ti­in täy­s­ion epähome­opaat­tisian annoksi­na. Ja särkylääket­tä sivuvaikutuksiin.

    Ise muuten käyn sään­nöl­lis­es­ti vyöhyketer­api­as­sa. Hait­taa siiä ei ole ja se hyö­ty, että ainakin istun tun­nin paikoil­lani ja voin jäkyt­tää murheistani.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Tek­stistä kyl­lä kävi ilmi, että pidin home­opaat­tista hoitoa plasebohoitona.

    Kävi ilmi juu, mut­ta eipä olisi yllä­tys jos sin­ua koh­ta jos­sakin usko­mushoito­jen markki­noin­nin yhtey­dessä siteer­ataan ilman sitä sel­ven­tävää lauset­ta: “O.S.: kor­vat­ule­hduk­sis­sa home­opaat­ti­nen lääk­in­tä näyt­tää toimi­van parem­min kuin koul­ulääketiede.” tms.

    Kuten tote­sit, kor­vat­ule­hdus­ta ei yleen­sä kan­nat­taisi hoitaa antibiootil­la vaan antaa sen paran­tua itses­tään. Tästä ei seu­raa, että sitä kan­nat­taisi “hoitaa” home­opa­tial­la. Home­opaat­tisen lääkin­nän ja sen, että ei hoide­ta lainkaan, väli­nen ero kun on se, että ensin­maini­tus­sa poti­las tai poti­laan van­hem­mat mak­sa­vat rahaa home­opaatille. Mus­ta­herukkame­hu olisi paljon halvem­pi ja vähin­tään yhtä tehokas plasebo-rohto.

  9. Päiväkodit pitäisi rak­en­taa työ­paikko­jen yhtey­teen, niin turhat matkat väheni­sivät ja koko olisi useim­miten järkevä. Mitä matkoi­hin tulee, itse kuljin kansak­oulu­un 2,5 km ja pidin matkaa melko lyhyenä. Pisin koulukaverin käve­ly­mat­ka oli 7 km. Mitä home­opa­ti­aan tulee, se on nimeno­maan plase­boa, ja Hah­ne­man kehit­ti sen kyl­lästyt­tyään 1700-luvun koul­ulääketi­eteen suo­neniskui­hin, ulostus- ja okse­tus­lääkkeisi­in, jot­ka oli­vat selvästi vaar­al­lisia. Teo­ria Sim­il­ia sim­ilibus curan­tur oli tosin väärä ja kini­inin kuumet­ta aiheut­ta­va vaiku­tus tiede­tään nyt sivuvaikutukseksi.

  10. Markku af Heurlin: Otta­mat­ta kan­taa homoepa­t­ian oikeel­lisu­u­teen niin totean, että Espan­jasa sitä käytetään yleisenä ja lääketi­eteel­liseti hyväksyt­tynä hoitomuotona. 

    Äsket­täin edes­men­nyt Kirkkon­um­men kun­naneläin­lääkäri Johan Karls­son käyt­ti home­opa­ti­aa eläin­ten aller­gioiden hoi­dos­sa. Häneen ei kyl­lä mikään huuhaa upon­nut, ja hänelä oli kaikki­in vaivoihin yleis­lääk­i­tys, jota käytet­ti­in täy­s­ion epähome­opaat­tisian annoksi­na. Ja särkylääket­tä sivuvaikutuksiin.

    Ja ihan vain tiedok­si: home­opa­tia on aivan tavalli­nen, jo pitkään käytössä ollut ja täysin hyväksyt­ty hoit­o­muo­to useis­sa Kes­ki-Euroopan mais­sa (esim. Sak­sas­sa, Itä­val­las­sa, Ran­skas­sa ja Tshekissä). Siel­lä home­opaat­tisia valmis­tei­ta on myyn­nis­sä joka apteekissa, ja lääkärit määräävät niitä kaikenikäisille, myös lap­sille (ja eläimille). Sitkeä home­opa­tia-fobia on pitkälti koti­maista kotiku­toista kantaa.

  11. Markku af Heurlin: Otta­mat­ta kan­taa homoepa­t­ian oikeel­lisu­u­teen niin totean, että Espan­jasa sitä käytetään yleisenä ja lääketi­eteel­liseti hyväksyt­tynä hoitomuotona.

    Ja Jenkeis­sä halu­taan kreation­is­mia opet­taa tieteenä, mut­ta ei se tee siitä yhtään sen tieteel­lis­es­ti uskot­tavam­paa — tai toimivampaa.

  12. “Tämä 5500 on kuitenkin pienem­pi kuin se 6250 asun­toa, joka on sovit­tu MAL-sopimuk­ses­sa. Tätä perustelti­in sil­lä, että 25 %:n tuot­tavu­u­den nousu on liikaa ja se voi uha­ta kaavoituk­sen laatua.

    Mei­dän on tehtävä bud­jet­tiesi­tys raamin mukaan, mut­ta kaupung­in­hal­li­tuk­sen soisin nos­ta­van viras­ton resursse­ja ja palaut­ta­van kaavoitus­tavoit­teen 6250:een.”

    Tavoitet­ta tulisi nos­taa ilman muu­ta, vähin­tään 6250:een, mielu­um­min pikim­miten 10 000:een kroonisen kaavoitus­va­jeen kor­jaamisek­si. Kas­va­van kaupun­gin kaavoitus­tavoit­teen vähen­tämi­nen kaavoitus­resurssien säästämisek­si jos jokin olisi mallies­imerk­ki väärästä paikas­ta säästämisestä. 

    Lisäk­si kaavoituk­sen ohjauk­ses­sa tulisi entistä voimakkaam­min pain­ot­taa uuden raken­nu­soikeu­den sijoit­tumista kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti edullisi­in paikkoi­hin (vrt. KARVIn vyöhyk­keet kertoimineen).

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Lap­siper­hei­den van­hem­mat eivät yleen­sä ole rol­lat­tor­eil­la kulke­via van­huk­sia. Voi sitä nyt kilo­metrin kävel­lä. Tosin sel­l­ainen voi pahen­taa kestävyys­va­jet­ta, kos­ka ei kuole riit­tävän aikaisin elintasosairauksiin.

    Kilo­metrin mat­ka on yllät­tävän pitkä, jos mukana kul­kee itse kävelevä 3–5‑vuotias. Puhun nyt koke­muk­ses­ta, sil­lä kul­jetin aikoinaan itse kävellen (vuorotellen mieheni kanssa) mon­ta vuot­ta päivähoitoon ensin yhtä, sit­ten kah­ta ja lopuk­si kolmea las­ta 1–1,5 km:n päähän (mat­ka vai­hteli hoita­jan kul­loisenkin asuin­paikan mukaan).
    Käytän­nössä kilo­metrin yhden­su­un­taiseen matkaan piti vara­ta aina aikaa vähin­tään puoli tun­tia. Eri­tyisen han­kalaa tämä oli aamul­la, kun ensin piti herätä, tehdä aamu­toimet, huole­htia kol­men lapsen pukemis­es­ta, kulkea tuo mat­ka ja kaiken päät­teek­si ehtiä vielä ajois­sa töi­hin. Toiseen suun­taan hom­ma sujui helpom­min, kun koti­in ei ollut vas­taavaa kiiret­tä ja lapsetkin oli­vat päivähoitopaikas­sa valmi­ina ulko­vaat­teis­sa. Uskallan kyl­lä väit­tää, että 90 % per­heistä val­it­see vas­taavas­sa tilanteessa auton, jos per­heel­lä on sel­l­ainen käytössään. Auto ei pelkästään nopeu­ta itse matkaa 20–25 min­uu­til­la, vaan se myös helpot­taa aamupukemista, kun lap­sia ei tarvitse varus­taa kylmän ja sateen var­al­ta yhtä hyvin.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisit han­kkin­ut niille lap­sille­si Fil­lar­in siinä vai­heessa, kun kasvoivat ulos rattaista.

    Kyl­lä meil­lä lap­sil­la oli fil­lar­it, mut­ta eivät ne käytän­nössä toim­i­neet mäkisel­lä hoit­o­matkalla sil­loin, kun mukana oli use­ampi kuin yksi lap­si (nuorim­man kanssa kyl­lä käytin tätä sit­ten, kun kak­si van­hempaa oli jo koulus­sa). Kokeilepa itse työn­tää yhtä las­ta rat­tais­sa ja samal­la aut­taa kah­ta muu­ta jyrkässä ylä- tai alamäessä. Jos taas 4‑vuotias talut­taa fil­lar­ia, niin mat­ka sujuu vielä hitaam­min kuin kävellen.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    …Tätä perustelti­in sil­lä, että 25 %:n tuot­tavu­u­den nousu on liikaa ja se voi uha­ta kaavoituk­sen laatua…

    Osmo, ei kai kukaan ihan tosis­saan ole päästänyt tuol­laista suus­taan? 😀 😀 😀 Mitä laat­ua uhataan? Siis uhataan ole­mas­sa ole­vaa huonoa laatu??? Sehän voisi olla hyväkin asia, jos sit­ten saataisi­in hyvää laatua.

    Kaavoitus on Helsingis­sä näperte­lyä, jol­la ei ole tavoitet­ta. Puuhastel­laan asioi­ta, jot­ka itse asi­as­sa pahim­mil­laan kuu­lu­vat ton­tin omis­ta­jille. Väitän, että kaavoitus voidaan hoitaa puo­let pienem­mil­lä resurs­seil­la parem­min, kos­ka pienem­mil­lä resurs­seil­la kaavoit­ta­jalle ei jää aikaa sekoil­la sille kuu­lumat­tomien asioiden kanssa.

    Käsit­tääk­seni syytä ei voi kaataa pelkästään virkami­esten niskaan, vaan osasyyl­lisiä ovat luot­ta­mus­miehet. Öljysa­ta­man alue on tyyp­pies­imerk­ki, miten asioi­ta ei saa tehdä. Jokaiselle poli­it­tiselle ryh­mit­tymälle oma kort­teli, eikä alueesta muo­dos­tu kokonaisuutta.

    Lait­takaa lau­takun­nas­sa tiukem­pia aikavaa­timuk­sia, suurem­pia aluei­ta ja kieltäkää pääosan kaavamerkin­nöistä käyt­tö. Saat­te var­masti parem­paa jälkeä kuin nykyi­nen kaavoituslaatu.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    …Voi sitä nyt kilo­metrin kävel­lä. Tosin sel­l­ainen voi pahen­taa kestävyys­va­jet­ta, kos­ka ei kuole riit­tävän aikaisin elintasosairauksiin. 

    Komp­paan. Kansane­dus­ta­ja Lasse Virenin fik­suin ehdo­tus oli koulukyy­tien supis­t­a­mi­nen. Sil­lä olisi enem­män posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia kuin sat­sauk­sil­la nyky­muo­toiseen koululiikuntaan.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Lap­siper­hei­den van­hem­mat eivät yleen­sä ole rol­lat­tor­eil­la kulke­via van­huk­sia. Voi sitä nyt kilo­metrin kävel­lä. Tosin sel­l­ainen voi pahen­taa kestävyys­va­jet­ta, kos­ka ei kuole riit­tävän aikaisin elintasosairauksiin. 

    Postinu­meron 00160 kohdal­ta löy­tyi seu­raa­vat neljä Helsin­gin päiväkotia:
    — Päiväkoti Katajanokka,
    — Päiväkoti Luotsi,
    — Päiväkoti Mas­to sekä
    — Daghem­met Skatan.

    Läh­teen “Helsin­ki alueit­tain” mukaan oli 1.1.2014 ikälu­okas­sa 0–6 vuot­ta edus­ta­jia Viron­niemen perus­pi­iris­sä yhteen­sä 765 lasta. 

    Tuos­sa Viron­niemen perus­pi­iris­sä on mukana Kata­jan­nok­ka, Kru­u­nun­haka sekä Klu­u­vi, joiden yhteen­las­ket­tu asukas­määrä oli tuol­loin kaikki­aan 12 218. Kata­jan­nokan (4454 asukas­ta) osu­us tästä on 36,45%.

    Edelleen saman tietoläh­teen mukaan oli Viron­niemel­lä lap­sia päiväkoti­hoi­dos­sa kokoalueen kymme­nessä päiväkodis­sa 366 (tieto ilmeis­es­ti tosin vuodelta 2012). Jos lapset jakau­tu­vat ko. alueel­la samas­sa suh­teessa kuin asukkaat, saadaan 0–6 vuo­ti­aiden las­ten määräk­si Kata­jan­nokalla noin 133. Jaet­tuna tasan edel­lisi­in päiväkotei­hin saadaan las­ten määräk­si per päiväkoti keskimäärin noin 33.

    Nyt lie­nee siis aihet­ta kysyä Laut­tasaaren tule­van, uuden päiväkodin osalta, onko siitä tarkoi­tus tehdä peräti kuusi, seit­semän vai kahdek­san ker­taa niin suuri kuin päiväkodit keskimäärin Helsingissä?

    Jos täl­laista “keskit­tämis- ja tiivistämise­t­ua” (???) kai­vataan Helsinki­in, voisi kai ter­veel­lisen liikun­nan nimis­sä myös ehdot­taa, että kaik­ki Viron­niemen päiväkodit keskitet­täisi­in esim. Kalasa­ta­maan tai peräti Pasi­laan, jonne hoito­henkilökun­ta pää­sisi kätevästi Mega­lu­okan päiväkoti­in aamu­ju­nil­la vaik­ka Kouvolasta. 

    Reipas käve­ly ran­nal­la paran­taisi var­maankin aika mojo­val­la taval­la myös kas­vavien helsinkiläis­las­ten ja van­hempi­en­sa ter­veyt­tä, myös siel­lä Viron­niemen suunnalla!

  18. Elin­ta­so­sairauk­sista esite­ty­istä mielip­iteistä ja niiden oikeel­lisuuk­sista riip­pumat­ta, niistä jot­ka menevät töi­hin oma­l­la autol­la (lie­nee selvä enem­mistö töis­säkäyvistä Laut­tasaa­res­sa), kukaan ei tuo bus­si­la tuo­hon lap­si­aan ja se käve­ly­mat­ka, jon­ka he (4 ker­taa päivässä. 2 ker­taa las­ten kanssa, 2 ker­taa ilman) ovat valmi­ita tekemään, on useim­mil­la hyvin lyhyt.

  19. Kalle: Komp­paan. Kansane­dus­ta­ja Lasse Virenin fik­suin ehdo­tus oli koulukyy­tien supis­t­a­mi­nen. Sil­lä olisi enem­män posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia kuin sat­sauk­sil­la nyky­muo­toiseen koululiikuntaan.

    Pait­si, että nyky­isin siitä ei niinkään seu­raisi sitä, että koul­u­laiset liikkuisi­vat lihasvoimin koulumatkansa, vaan se, että van­hem­mat kul­jet­taisi­vat lapsen­sa omil­la autoil­laan koulu­un. Itse en sitä pahek­su, mut­ta totean.

    Eli koke­musteni mukaan van­hempi­en suorit­ta­man kul­je­tusautoilun liiken­nejär­jeste­lyt ovat kohtu­ullisen merkit­tävä pohdit­ta­va asia koulu­jen yhtey­dessä. Tämä koke­mus on toki tiheän joukkoli­iken­n­ev­erkos­ton ulkopuolelta.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Pikkuisen rohkei­ta jakau­mao­le­tuk­sia Kata­janokan Hitas-alueen ja Kru­u­nun­haan kesken. 

    En mal­ta olla kom­men­toimat­ta Osmon vas­taus­ta “Kivikaupun­gin kasvatille”:

    Jos jae­taan koko Viron­niemen 0–6 vuo­ti­aiden päiväkoti­hoi­dos­sa ole­vien las­ten määrä, eli 366 las­ta, alueen kymme­nen päiväkodin kesken. Jako­laskul­la saadaan sil­loin keskimääräisek­si luvuk­si per päiväkoti noin 37 las­ta. Tuo­han on edelleenkin vain mur­to-osa Isokaaren var­relle suunnitellusta. 

    Tuore Laut­tasaari ‑lehti (22.5.2015), jon­ka äsken näin, ker­toi Isokaaren jät­tipäiväkodin lap­silu­vuk­si 224, eli kyseessä on sil­loin yli kuusinker­tainen määrä suh­teessa Viron­niemen päiväko­tien keskiar­voon. Mik­si tuo ero on todel­lakin näin ihme­teltävän suuri, kuusinker­tainen? Se ei ole vähän, vaan paljon, ja sik­si minäkin ihmette­len sitä paljon!

    Yleen­sä kai kaupungeis­sa on sitä tiivi­im­pää, mitä lähempänä keskus­taa ollaan. Nyt ollaan kuitenkin aika kaukana kaupun­gin keskus­tas­ta ja sik­si herääkin kysymys, ellei tuos­sa mega­lu­okan päiväkodin mitoituk­ses­sa ole sat­tunut paha virhe (onko­han tuo viran puoles­ta tehtynä ehkä peräti virkavirhe?), halu­aako joku ken­ties pöhöt­tää myös Laut­tasaaren väk­ilu­vun ennen pitkää peräti kuusinkertaiseksi? 

    Onko­han nyt kyseessä samankaltainen ‘sexdubbel’-mania, ‑huuma tai kiima, joka kevään myötä on ehkä iskenyt jälleen kaupunkisu­un­nit­telun virkamiehi­in, tai viras­ton johtoon ja/tai ohjauk­seen, kuin nähdäk­seni saat­toi olla kyseessä sil­loin, kun Koivusaaren suun­nit­telun lähtöko­hdista (lue: asukaslu­vun haarukas­ta) aikoinaan joku päätti?

    1. Se on selvää, että Laut­tasaaren päiväkoti on todel­la suuri, paljon suurem­pi kuin mitä kaupungis­sa keskimäärin on. Tätä me saa­toimme kuiten­ki lau­takun­nas­sa vain ihme­tel­lä. Päiväkodeista päät­tää kokon­aan toinen lau­takun­ta, emmekä me voi men­nä mes­taroimaan sen päätök­siä. Tek­stis­sä sanoin, että itse suosin päiväkote­ja ker­rostalo­jen alak­er­ras­sa. Sil­loin ne voivat olla pienem­piä ja ne voidaan muut­taa asun­noik­si, jos las­ten määrä vähenee.
      En tunne asi­aa kun­nol­la, mut­ta val­ti­ol­ta näyt­tää tulleen sito­va nor­mi, joka säätelee lap­si-hoita­ja­suh­teen mak­simin joka min­uu­til­la. Tämä pakot­taa erit­täin isoi­hin päiväkotei­hin, kos­ka aina hoita­jakin voi sairas­tua. Mut­ta tämä on toisen käden tietoa.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Se on selvää, että Laut­tasaaren päiväkoti on todel­la suuri, paljon suurem­pi kuin mitä kaupungis­sa keskimäärin on. Tätä me saa­toimme kuiten­ki lau­takun­nas­sa vain ihmetellä. 

    Suuri päiväkoti voidaan toteut­taa monel­la taval­la. Teo­reet­ti­nen esimerk­ki, jos­sa en ota huomioon mah­dol­lisia kaa­van rajoit­tei­ta mas­soit­telulle ja järke­viä piho­jen & tilo­jen suun­taamisia: Ristin muo­toinen päiväkoti, jos­sa kus­sakin sakaras­sa on 25 % lap­si­paikoista ja jokaisen sakaran oikeal­la puolel­la on kyseisen sakaran leikkip­i­ha. Kunkin sakaran päässä on sille sakar­alle tarkoitet­tu oma sisäänkäynti.

    Tulos: muk­su­jen ja van­hempi­en kannal­ta 200 muku­lan päiväkoti onkin käytän­nössä 50 lapsen päiväkoti. Hallinnol­lis­es­ti, henkilökun­nan tilo­jen osalta, talotekni­ikallis­es­ti, henkilökun­nan käytön jne osalta se on kuitenkin 200 muk­sun päiväkoti, jos­sa saavute­taan mittakaavaetuja.

  22. Onko ison päiväkodin mit­takaavae­dus­ta jotain laskelmia? Nyt kai jo tehdään sote-puolel­la niin, että työvuorois­sa on “ylimääräisiä” hoita­jia, jot­ka menevät sinne, mis­sä sijaisia tarvi­taan, ja näin voidaan ratkaista sijaisongel­ma ilman palvelu­iden keskit­tämistä suuri­in yksiköi­hin. Yleisem­minkin palvelu­iden logi­ik­ka pitäisi olla, että palvelu menee lähelle asi­akas­ta eikä toisin päin.

  23. Jouni Mar­tikainen: Suuri päiväkoti voidaan toteut­taa monel­la taval­la. Teo­reet­ti­nen esimerk­ki, jos­sa en ota huomioon mah­dol­lisia kaa­van rajoit­tei­ta mas­soit­telulle ja järke­viä piho­jen & tilo­jen­su­un­taamisia: Ristin muo­toinen päiväkoti, jos­sa kus­sakin sakaras­sa on 25 % lap­si­paikoista ja jokaisen sakaran oikeal­la puolel­la on kyseisen sakaran leikkip­i­ha. Kunkin sakaran päässä on sille sakar­alle tarkoitet­tu oma sisäänkäynti.

    Tulos: muk­su­jen ja van­hempi­en kannal­ta 200 muku­lan päiväkoti onkin käytän­nössä 50 lapsen päiväkoti. Hallinnol­lis­es­ti, henkilökun­nan tilo­jen osalta, talotekni­ikallis­es­ti, henkilökun­nan käytön jne osalta se on kuitenkin 200 muk­sun päiväkoti, jos­sa saavute­taan mittakaavaetuja. 

    “… , jos­sa saavute­taan mittakaavaetuja.”

    Hei, haloo! Entäpä ne mittakaavahaitat? 

    Tuli­vatko ne hai­tat kenellekään edes mieleen? Jos tui­jote­taan ain­oas­taan etu­ja, voivat hai­tat jäädä kokon­aan näkemät­tä. Eikö sit­ten kan­nat­taisi keskit­tää saman tien kaik­ki Helsin­gin tai pääkaupunkiseudun lapset yhteen ja samaan, vielä isom­paan Giga- tai Ter­alu­okan päiväkoti­in Pasilaan??? 

    Yksi tai pari hoita­jaa siir­tyy paljon kevyem­min joskus päiväkodista toiseen, kuin 50, 100 tai pari sataa las­ta saat­ta­ji­neen joka päivä.

    Muis­taak­seni Kata­ja­har­jun­tien päässä taisi olla aikoinaan, viimeisessä asuin­talos­sa kadun län­sipuolel­la, myös sel­l­ainen poh­jak­er­rokseen sijoitet­tu pieni päiväkoti, jol­laiseen Osmokin kai edel­lä viit­tasi. En kuitenkaan tiedä, onko sitä siel­lä enää.

    Päiväkodit, jos mikä, on mielestäni juuri sel­l­ainen kaupun­gin ASUKKAIDEN tarvit­se­ma PALVELU, joka on syytä hajaut­taa asuinalueille, jot­ta PÄIVITTÄISET matkat ja kulkuai­ka esim. kodin ja päiväkodin välil­lä eivät muo­dos­tu­isi liian pitkiksi.

  24. Jouni Mar­tikainen: Suuri päiväkoti voidaan toteut­taa monel­la taval­la. Teo­reet­ti­nen esimerk­ki, jos­sa en ota huomioon mah­dol­lisia kaa­van rajoit­tei­ta mas­soit­telulle ja järke­viä piho­jen & tilo­jen­su­un­taamisia: Ristin muo­toinen päiväkoti, jos­sa kus­sakin sakaras­sa on 25 % lap­si­paikoista ja jokaisen sakaran oikeal­la puolel­la on kyseisen sakaran leikkip­i­ha. Kunkin sakaran päässä on sille sakar­alle tarkoitet­tu oma sisäänkäynti.

    Tulos: muk­su­jen ja van­hempi­en kannal­ta 200 muku­lan päiväkoti onkin käytän­nössä 50 lapsen päiväkoti. Hallinnol­lis­es­ti, henkilökun­nan tilo­jen osalta, talotekni­ikallis­es­ti, henkilökun­nan käytön jne osalta se on kuitenkin 200 muk­sun päiväkoti, jos­sa saavute­taan mittakaavaetuja.

    Tähän voisi lisätä, että mit­takaavae­tu ei aina suosi suuria yksiköitä. On myös pienen skaalan etu, varisnkin ns. näkymät­tämis­sä kus­tan­nuk­sis­sa.- Suu­ures­sa päiväkodis­sa esim. van­hempi­en kul­je­tus­matkat muo­dos­tu­vat pidem­mik­si. Ja infor­ma­tion kulku takkuilee.

  25. Jouni Mar­tikainen: Suuri päiväkoti voidaan toteut­taa monel­la taval­la. Teo­reet­ti­nen esimerk­ki, jos­sa en ota huomioon mah­dol­lisia kaa­van rajoit­tei­ta mas­soit­telulle ja järke­viä piho­jen & tilo­jen­su­un­taamisia: Ristin muo­toinen päiväkoti, jos­sa kus­sakin sakaras­sa on 25 % lap­si­paikoista ja jokaisen sakaran oikeal­la puolel­la on kyseisen sakaran leikkip­i­ha. Kunkin sakaran päässä on sille sakar­alle tarkoitet­tu oma sisäänkäynti.

    Suun­nitelmien mukaan tuo Isokaarelle kaavail­tu päiväkoti ei suinkaan kuvaa­masi kaltaiselta “ris­tikirkol­ta” vaikuta.
    Ovatko päät­täjät jo risti­neet tuon päiväkodin osalta käten­sä (ja rukoil­e­vat, että ongelmia ei tule, tai että ainakin ehtivät mui­hin hom­mi­in ennen niiden ilmen­e­mistä!), vai ain­oas­taanko levit­televät käsiään ja kohaut­tel­e­vat olkapäitään?

    Suun­nit­telu­vai­heessa on virheet usein kaikkein hel­poin­ta korjata!

  26. Sakke:päiväkoti ei suinkaan kuvaa­masi kaltaiselta “ris­tikirkol­ta” vaikuta 

    Kuten yritin ilmeisen epäon­nis­tuneesti kuva­ta: “teo­reet­ti­nen esimerk­ki”. Eli demon­stra­tio siitä, ettei halli­nol­lis­es­ti 200 lapsen päiväkoti vält­tämät­tä tarkoi­ta sitä, etteikö se voisi olla jaet­tu pienem­pi­in, las­ten ja hei­dän vahempi­en­sa kannal­ta käytän­nössä mur­to-osan kokoisil­ta vaikut­tavi­in palasiin.

    Markku af Heurlin:
    Suu­ures­sa päiväkodis­sa esim. van­hempi­en kul­je­tus­matkat muo­dos­tu­vat pidemmiksi. 

    Var­masti tot­ta. Varhaiskas­vatuk­sen bud­jet­tia ne eivät rasita, toisin kuin pienistä yksiköistä aiheutu­vat lisäkustannukset.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Se on selvää, että Laut­tasaaren päiväkoti on todel­la suuri, paljon suurem­pi kuin mitä kaupungis­sa keskimäärin on. Tätä me saa­toimme kuiten­ki lau­takun­nas­sa vain ihme­tel­lä. Päiväkodeista päät­tää kokon­aan toinen lau­takun­ta, emmekä me voi men­nä mes­taroimaan sen päätök­siä. Tek­stis­sä sanoin, että itse suosin päiväkote­ja ker­rostalo­jen alak­er­ras­sa. Sil­loin ne voivat olla pienem­piä ja ne voidaan muut­taa asun­noik­si, jos las­ten määrä vähenee.
    En tunne asi­aa kun­nol­la, mut­ta val­ti­ol­ta näyt­tää tulleen sito­va nor­mi, joka säätelee lap­si-hoita­ja­suh­teen mak­simin joka min­uu­til­la. Tämä pakot­taa erit­täin isoi­hin päiväkotei­hin, kos­ka aina hoita­jakin voi sairas­tua. Mut­ta tämä on toisen käden tietoa. 

    Onkos tuol­lainen min­u­ut­ti­ta­son nor­mi juuri sitä turhan­tarkkaa sääte­lyä, jos­sa ei nähdä met­sää puilta? 

    No, jos ja kun tuol­laisen jät­tipäiväkodin alta lähimet­sikön puut kaade­taan, niin eipä siel­lä enää sen jäl­keen taide­ta nähdä kumpiakaan.

  28. Kalle: Komp­paan. Kansane­dus­ta­ja Lasse Virenin fik­suin ehdo­tus oli koulukyy­tien supis­t­a­mi­nen. Sil­lä olisi enem­män posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia kuin sat­sauk­sil­la nyky­muo­toiseen koululiikuntaan.

    Minäkin komp­paan.

    Kan­natat Kalle sit­ten var­maan myös polt­toain­everon nos­tamista, tietulle­ja ja tei­den down­grei­daus­ta — ellet peräti purkamista?

  29. Jouni Mar­tikainen: että van­hem­mat kul­jet­taisi­vat lapsen­sa omil­la autoil­laan koulu­un. Itse en sitä pahek­su, mut­ta totean.

    Juuri näin se menisi. Ja itse jopa osaisin tuo­ta vähän paheksuakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.