VM on laskenut, että julkisen talouden sopeutustarve on noin kuusi miljardia euroa. Tämä on noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Työllisyytemme lepää viennin hiipumisen takia kotimaisen kysynnän varassa. Jos kysynnästä poistettaisiin heti ensikuun alussa kuusi miljardia, ajaisimme kansantalouden syvään lamaan, eikä julkinen talous kohentuisi lainkaan.
Vaikka sopeutus on välttämätön, sitä ei voi siis toteuttaa kerralla. Ura, joka tähtää julkisen talouden alijäämän maksimaaliseen parantamiseen, ei ole maksimaalisten leikkausten tie. Sopeutus on osattava ajoittaa järkevästi. Leikkaukset pitäisi toteuttaa nousukauden aikana. Olisi hyvä keksiä sellaisia menojen leikkauksia ja verojen korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen lyhyellä varoitusajalla, kun suhdanteiden paraneminen antaa siihen tilaa. Veropuolella arvonlisäveroa on mahdollista korottaa parin kuukauden varoitusajalla. Menojen osalta tämä on vaikeampaa.
Pieni vihje menoleikkausten ajoitukseen: jos aikaistatte julkisia investointeja, kokonaiskysyntää ajatellen voidaan menoleikkauksia toteuttaa nopeammin. Jos kyse on välttämättömästä investoinnista, joka on joka tapauksessa tehtävä muutaman vuoden sisällä, aikaistaminen ei maksa mitään. Itse asiassa aikaistaminen säästää rahaa, kun valtio yhä (toistaiseksi) saa lainaa negatiivisella reaalikorolla. Kymmenen vuoden lainan korko on muistaakseni 0,7 % ja EKP on luvannut meille kahden prosentin inflaation.
Kuusi miljardia on paljon rahaa. Se on satanen kuussa jokaiselta suomalaiselta, lapset mukaan luettuna. Lapset on hyvä laskea mukaan, koska eivät hekään säätöiltä säästy. Jos se tehtäisiin kuntien ja valtion työvoimaa vähentämällä, väkeä pitäisi panna pihalle noin satatuhatta. Se on aivan mahdoton määrä. Tätä ei olisi mahdollista tehdä kajoamatta kouluihin, päiväkoteihin ja terveydenhuoltoon, koska pääosa työvoimasta on niissä. Siitä tulisi karmeata jälkeä.
Hallitusta muodostavat puolueet ovat pyhästi luvanneet, ettei veroja kuitenkaan koroteta. Tässä tulee esiin tulkinta. Lapsilisien leikkaaminen on menoleikkaus, mutta kotitalousvähennyksen pienentäminen on muodollisesti veron korotus. Tämä saivartelu sai viime vaalikaudella aikaan hölmöyden, kun lapsilisiä leikattiin, mutta osa leikkauksesta palautettiin siirtämällä lapsilisästä osa verotukeen. Jos lapsilisät maksettaisiin meillä niin kuin monissa muissa maissa verotukena eikä suorana tulonsiirtona, niitä ei voisi leikata (veronkorotus), mutta nyt tullaan leikkaamaan.
Rinnastakaa menot ja verotuet toisiinsa, niin saatte aikaan järkevämpää politiikkaa. Edelleen, verotuksen haitallisuutta ei mitata keskimääräisellä veroasteella vaan marginaaliverolla ja verokiilalla.
Kun kuntien työvoimasta ei voi vähentää sataatuhatta, loput on tehtävä tulonsiirroista. Siitäkin tulee itkua ja hammasten kiristys, koska ei meillä turhia tulonsiirtoja niin paljon ole. Maataloustuen leikkaukset tulevat tuskin kyseeseen, vaikka mikään ei saisi olla pyhää.
Ennustan tosin, että suuri osa sopeutuksesta tehdään veroja korottamalla: valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia, mutta ei saa karsituksi kuntien tehtäviä, joten kuntien on pakko nostaa veroja. Pelkään pahoin, että isot leikkaukset kohdistuvat kehitysyhteistyöhön. Jos näin teette, tutkikaa tarkoin rahojen vaikuttavuutta. Vaikuttavimmasta rahankäytöstä ei pidä leikata.
Opintotuen osalta katsokaa, että ne leikkaukset eivät vaaranna sivistystä. Lainamuotoinen opintotuki on parempi kuin ei mitään. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että opetukseen on varaa.
Lainan takaisinmaksun voi sitoa tulokehitykseen. Ulkomaille muuttavien osalta tarvitaan vähän luovuutta. Älkää vahtiko opiskelijoiden palkkatuloja vaan vahtikaa opintojen edistymistä.
Ei ole mitään tapaa sopeuttaa kuudella miljardilla niin, että se ei sattuisi. Sen siitä saa, kun ei toteuta rakenteellisia uudistuksia. Edellisten kausien saamattomuudesta koituu nyt iso tuska. Nykyisen opposition pitäisi ilkkumisen sijasta miettiä, mitä jäi viime kaudella tekemättä. Suomi uhkaa pudota lopullisesti pohjoismaisesta perheestä.
Vaikka nyt ollaankin jo pahasti myöhässä, leikkaustarvetta voi lievittää tekemällä työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia muutoksia. Meidän ongelmamme on työllisyysaste, joka on liian matala rahoittamaan hyvinvointivaltiota. On päätettävä, luovutaanko hyvinvointivaltiosta vai luovutaanko sellaisista työelämän mukavuuksista, jotka painavat työllisyysastetta alas. Tästä seuraavassa viestissä.
Laskeskeltiin tuossa, että kansanedustajan palkallakaan ei kaverin mennä töihin, vaan hänen on kannattavampaa olla ansiosidonnaisella. Työhaluja kaverilla olisi. Mitä itse tekisitte tilanteessa?
Rakenteellisia uudistuksia siis todella kaivattaisiin.
Persut ovat olleet valmiita jopa lisäämään kansallisia tukia. Kokoomuksessa on vahva ja uskollinen vauraitten viljelijöiden kannattajakunta. Kepusta ei tarvitsisi edes mainita, että rahan kuppaaminen kaupungeista viljelijöille, puutarhureille, harrastajille yms. on keskeinen ideologinen tavoite.
Joten ainoa toivo on, että opposition pelko saa hallituksen edes vähän näön vuoksi karsimaan tukia. Toki pitävät varmasti huolta, että viljelijäperheet jatkossakin tienaavat rutkasti enemmän kuin kaupunkilaisperheet, jotta ei tarvitse metsää tai tontteja myydä, kun uusi maasturi alkaa houkuttaa.
Mutta kyllä täytyy sanoa, että on toi sopeutustarve hirmuinen! Sehän on jopa suurempi kuin maataloustuet — tosin vain, jos ei lasketa tuhottua luontoa mukaan kustannuksiin.
Väitätkö tosissasi, että nuo 500000 työtöntä eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä ?
Miksiköhän meillä on 500000 opiskelijaa vaikka voisivat olla töissä ja ansaita tuhansia euroja enemmän kuussa ? He menettävät jopa 100000 euroa , mtta silti he opeskelevat vuosia ?
Menisin töihin. Työ ja sen mukana tulevat sosiaaliset suhteen, mielekkyys, tarkoituksen tuntu ovat tärkempiä ja tuovat enemmän onnea elämään kuin muutaman satasen ja tonnin rahat.
Kalajuttuja, kaverisi on pitänyt ansaita 25000 euroa kuussa, jotta päiväraha olisi lähellä kansanedustajan palkkiota
Työttömiä on, mutta työmarkkinoille sopivia on vain 60–80 tuhatta.
Minusta pitäisi enemmänkin miettiä miten kansalaiset saa pysymään poissa sossun luukulta tai eläkkeeltä tai sairauskorvauksilta ja opintorahoilta. Ei niiden tarvitse olla töissä, kunhan kustantavat vapaansa itse. Se täällä käsitelty sosiaalitili olisi asiaan ratkaisu.
Ansiosidonnaisessa on käsittääkseni katto. Otse tienasin 5500 kk. Ansiosidonnainen noin 2300. Eli jotain rajaa noille jutuille
Ansiosidonnaisessa ei ole kattoa vaan taite.Viimeisistä euroista saa muistaakseni 20 senttiä.
Kuuden miljardin sopeutus ei auta pitkään kun vanhuusmenot (eläkkeet, terveydenhoito, muut sosiaalimenot) kasvavat yli miljardilla vuodessa.
Voitaisiinko jäädyttää vanhuusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ja siirtää takuueläkkeen ylittävistä eläkkeistä rahaa vanhusten terveydenhoitoon ja sosiaalimenoihin? Näin suuret ikäluokat saisivat kantaa suuremman osan aiheuttamistaan kustannuksista.
(Ei. eläkkeitä ei ole ansaittu työnteolla vaan ne ovat lähes täysin sosiaaliturvaa. rahastoista maksetaan vain muutamalla miljardilla eläkkeitä vuodessa)
Osmo kirjoitti: “Opintotuen osalta: katsokaa, että ne leikkaukset eivät vaaranna sivistystä. Lainamuotoinen opintotuki on parempi kuin ei mitään. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että opetukseen on varaa.
Lainan takaisinmaksun voi sitoa tulokehitykseen. Ulkomaille muuttavien osalta tarvitaan vähän luovuutta. Älkää vahtiko opiskelijoiden palkkatuloja vaan vahtikaa opintojen edistymistä.”
Opiskelun maksuttomuus on elinkaaren yli de facto tulonsiirto köyhemmiltä rikkaammille, koska sosiaalinen liikkuvuus on suhteellisen pientä. Voi kuitenkin argumentoida, että kaikkien mahdollisuus opiskeluun on arvokas asia. Tällöin voisi ajatella, että valtion ei tarvitse (ainakaan täysimääräisesti) rahoittaa opiskelua, kunhan se kantaa opiskelun riskin. Lainojen takaisinmaksun sitominen tuloihin olisi siihen hyvä keino.
Eikö tässä olennaista ole myös se olemmeko taantumassa, jota seuraa nousukausi, vai olemmeko alkaneen pitkän laskun alkumetreillä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa viisas päättäjä ei voi odotella sopeutumisen aloittamista.
Syrjäytyneitä nuoria oli v. 2012 51000 (Eva). THL:n arviot riippuen määrittelystä ovat 14000–100000.Varhaisnuorena syrjäytynyt aiheuttaa yhteiskunnalle 1000 000 € kustannukset.
Jos näistä 10 % voidaan pelastaa, kannattaa siihen savottaan satsata 5 miljardia ja vielä päästään voiton puolelle.
Kauhukuva on kehitys entistä heikompaan suuntaan. Työllisyys ainakin lisääntyy poliiseilla,oikeudenkäyntien asianajajilla, terveydenhoidossa, koulunkäyntiavustajilla ja palokunnillakin.
Maksamme vuosittaisesta ilkivallanteosta miljardin. Sekin tietysti työllistää mukavasti ikkunankorjaajia ja vartiointiliikkeitä.
Näihin kuitenkin rahaa aina löytyy.
Nämä “kalajutut” on sikäli helppoja, kun ne voi kuka tahansa itse tarkistaa Excelillä.
Tässä on laskettu “kestävyysvaje” — kumulatiivinen netto jäljellä olevalle elinajalle, ei siis pelkkää ansiosidonnaista. Elinaika arvioitu suvun “perimästä”. Eläkeuudistus on myös huomioitu. Itse asiassa se oli viimeinen niitti. Vanhalla systeemillä tilanne olisi ehkä toinen.
Toki kaverin verotiedot löytyvät netistä, mutta kaukana tuosta esittämästäsi. Pienemmillä verotettavilla tuloilla töistä poisjäännin “kannattavuus” itse asiassa paranee. Esittämälläsi tulotasolla se ei ilmeisesti enää olisi “kannattavaa”.
Rakenneuudistuksia siis kaivataan.
Todennäköisesti kaveri käy tekemään vapaaehtoistyötä — jos laki sallii.
Löytyykö asiaan mitään muuta faktaa kuin hevosmiesten tietotoimiston uutinen?
Eikä se maahanmuuttokaan mikään autuaaksi tekevä ratkaisu ole, maahanmuuttajien työttömyys on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.Jopa Helsingissä, jossa mainostetaan, että maahanmuuttajia tarvitaan ns p‑duuneihin, ne kun eivät kelpaa kantasuomalaisille.
Työttömien maahanmuuttajien määrästä voisi päätellä, että eivät ne p‑duunit kelpaa senkään vertaa ulkomaalaiselle.
Ja mikä on ratkaisu ‚viedäänkö nuo 440000 tallin taakse ?
Tuollainen joukko syrjäytettynä yhteiskunnasta johtaa enemmin tai myöhemmin terrorismiin ja kapinaan
Ei neljässä vuodessa toteuteta kuuden miljardin ssäästöjä julkisiin menoihin. Kuntasektorilta ei löydy edes miljardin säästöjä eikä valtion menoistakaan yli kolmen miljardin säästöjä.
Päätökset säästöistä voidaan toki tehdä jo toukokuun aikana EU:n komission mieliksi.
Kevytmielinen velkaantuminen tulee tiensä päätökseen ehkä ensi vaalikaudella. Sitä ennen saa pääministeri Sipilä pyöritellä jotain uutta säästökakkaraansa ja ihmetellä, miksi tämä ei ole synkronissa.
60-luvulta olen politiikkaa seurannut mutta luottamus poliitikkoihin meni vasta Kataisen hallituksen aikana.
No, sellaista palkkaa saaneita on kyllä myös poispotkittuina nykyään. Ei varmaan massoittain, mutta on. Suuruusluokkaa kymppitonnin aiemmin tienanneita pospotkittuja sitten alkaakin olla jo massoittain. Jos sitten sattuu niin (erityisesti jossain haja-asutuksessa), että niille nyt sitten tarjolla olisi varastopäällikön tai muun vastaavan tason paikkoja kolmentonnin +- liksalla, niin ei varmaan paljon tosiaan huvita.
Piti kommentoida tätä. Kävi käpy lainauksessa. Otetaanpa uudelleen.
No, sellaista palkkaa saaneita on kyllä myös poispotkittuina nykyään. Ei varmaan massoittain, mutta on. Suuruusluokkaa kymppitonnin aiemmin tienanneita pospotkittuja sitten alkaakin olla jo massoittain. Jos sitten sattuu niin (erityisesti jossain haja-asutuksessa), että niille nyt sitten tarjolla olisi varastopäällikön tai muun vastaavan tason paikkoja kolmentonnin +- liksalla, niin ei varmaan paljon tosiaan huvita.
Pitkällä tähtäyksellä erittäin tärkeässä asemassa on sote-uudistus — ja esillä olevissa malleissa on kysymys vain hallinnon uudistuksesta — peanuts. Se ei vaikuta kustannuksiin (ainakaan laskevasti).
Tarpeellista olisi rahoituksen siirtäminen uusiin puihin, vaikkapa vakuutuspohjaisesti.
Tämä olisi tärkeä uudistus, sillä terveydenhuolto on jo vauhdilla siirtymässä yksityisen sektorin hoidettavaksi.
Ja turha jeesustella, sellaisia pääomia, että se saataisiin takaisin julkisen sektorin monopoliksi ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Vakuutuspohjaisen järjestelmän hyviä puolia on, että jonot katoavat ja hoitoa saa aina, koska tuottajat voivat lisätä kapasiteettiaan kysyntää vastaavasti. Hirveän kalliiksi se tulee, Jos jostain löytyy tuollaiset ylimääräiset viisi miljardia, tuota voisi harkita, mutta nyt piti vähentää menoja kuudella miljardilla.
“Jos se tehtäisiin kuntien ja valtion työvoimaa vähentämällä, väkeä pitäisi panna pihalle noin satatuhatta. Se on aivan mahdoton määrä. Tätä ei olisi mahdollista tehdä kajoamatta kouluihin päiväkoteihin ja terveydenhuoltoon, koska pääosa työvoimasta on niissä. Siitä tulisi karmeata jälkeä.”
Mielenkiintoista.kun katsoo Kuntaliitin sivuilta niin tervydenhoitohenkilöstöä , siis suorittavaa henkilöstöä on n 120000 henkeä.
Sosiaalialan henkilöstöä 40000
Ja opettajia 65000
Päivähoitajia 60000
Eli yhteensä 285000
Teknistä henkilökunta on 25000
Kun kunnilla oli henkilöstöä 440000 niin väliin jää 130000 henkeä
Eli kyllä ne 100000 henkeä voidaan vähentää ilman, että peruspalveluihin tarvitsee koskea
Nyt menee isot ja pienet asiat suloisesti sekaisin. Yli 70 % yhteiskunan menoista on sosiaali- ja terveysmenoja, joten vain niihin tehdyillä rajuiulla leikkauksilla voidaan pelastaa Suomi. Itse leikkaisin niistä vielä enemmän, koska se mahdollistaisi veroasteen laskun ja siten pienemmällä palkalla pärjäisi Suomessa paremmin. Korkea veroaste rokottaa pahiten juuri pienituloisia!
julkisessa taloudessa olisi otettava huomioon myös eläkejärjestelmä eikä vain tuijotettava valtion budjettia. eläkejärjestelmä toimii suorilla rahansiirroilla tulevilta sukupolvilta vanhoille sukupolville.
ihan vain pitkäaikaisen talouden kestävyyden kannalta ja tulevien sukupolvien nimissä sopeutuksia pitää kohdentaa eläkeläisten etuuksiin. mm työeläkejärjestelmä ja priorisointia terveydenhuoltoon.
pahoin pelkään että trio-sss hallitus kohdentaa mahdolliset leikkaukset ja veronkorotukset tuleviin sukupolviin eikä vanhoihin sukupolviin eläkeläis äänestäjien pelossa. suomi alkaa muuttumaan ns gerontokratiaksi(vanhukset määrää) jossa on ideologia jossa tehdään melkein orjatöitä vain rahoittaakseen eläkeläisten hulppeaa elämää.
Hiukan ihmetyttää tuo arvio. Mitä nuo muut sadat tuhannet työttömät sitten olisivat? Pitäisikö heidät siinä tapauksessa kategorisoida työkyvyttömiksi? Lauri Kumpulainen please kerro!
Kun tekee itse kaavan ja unohtaa kuplansa ulkopuolisen maailman, tuohan on ihan totta teidän muutaman kohdalla paitsi todellista ansiosidonnaistansa. Toki, jos on töissä julkisella, niin hyvä kun pantaisiin rakenneuudistuksen uhriksi.
Hyvä ajatus, aikaistetaan julkisia investointeja, sitten perutaan ne.
Tätä mieltä olen myös. Ratkaisu sisältää sukupolvet ylittävää tasapainoa. Ja sallii täydellisesti ikäluokkien kasvamisen ja supistumisen. Modernissa yhteiskunnassa nuori elättää vanhusta ei tarkoita enää mitään. Sen sijaan vauras elättää köyhää voi vielä joissakin tilanteissa olla merkityksellistä.
Vakuutuspohjaisessa järjestelmässä tarvittavat miljardit löytyvät tietysti vakuutetuilta. Tämä taas vähentää valtion ja kuntien menoja vastaavasti (tai jopa enemmän).
Yksityisen terveyssektorin kova kasvu osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita maksamaan, jos saavat palvelua.
Ja heitänpä vastakysymyksen: mistä löytyvät ne miljardit, joilla nykyiset terveyskeskukset saadaan toimiviksi esim. pääkaupunkiseudulla?
Kun säästää pitää, tilanne vain huononee!
Ei tässä loppua näy niin kauan kun ollaan eurossa. Suomalaiset tuhoavat yhteiskuntansa Saksan vaihtotaseen ylijäämän kasvattamiseksi.
Tuo on varmaan jotain 80/20 managementtiä. Minusta se johtaa harhaan ja ylläpitää alati sakeutuvaa ja pohjaanpalavaa puuroa. Jospa onkin niin, että puuttuminen tuohon < 30 % uudistaa ja raikastaa maata. Vaikkapa nyt jo klassisen populistinen(?) kansanedustajien määrän supistaminen 100 henkilöön. Generoi leikkauksia myös muuhun henkilöstöön ja kuluihin. Perustelen, EU-hallinto ja kuntasektorin paisuvat vastuut.
Molemmissa on leikattavaa ja paljon. Ensin pitäisi saada poistettua lisähaittaa aiheuttavat pakolliset työt ja tämän jälkeen turha pakollinen työ. Seuraavaksi pitäisi sallia säästöä tuova ei-pakollinen työ.
Rakenteelliset uudistukset ja työvoiman lisäys kaiketi ovat ainoa mahdollisuus. Kukaan ei ole nostanut kissaa pöydälle ja puhunut julkisen sektorin saneerauksesta. Nostamalla julkisen sektorin työaika muiden palkansaajien tasolle saamme lisää työvoimaa eläkkeelle siirtyvien paikkaamiseen ja tekemällä tarpeelliset kuntaliitosratkaistut ja lopettamalla terveydenhuollon tehottomuus ja resurssien päällekkäisyys saamme aikaan julkisella puolella tuottavuuskasvun. Yksityisellä puolella puolestaan palkkamaltti ja joustot hoitavat asian jos ja kun investoinnit lähtevät maailmalla liikkeelle. Selviö kaiketi on myös se, että julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja. Mutta nämä asiat ovat poliittisesti vaikeita kun kaikkien puolueiden äänestäjistä valtaosa nauttii julkisen sektorin “koskemattomuudesta”.
Takuueläkkeen ylittävän eläkkeen valtion maksuosuudesta 25% pois, palkansaajan mediaanitulon ylittävästä osasta 80% pois.
Ansiosidonnaisen kestosta 50% pois, mutta samalla karenssit pois. Sillä säästää ainakin kolmasosan kustannuksista. Asumistuki jäihin, 10% höylä niin, että 10 vuoden päästä ei ole asumistukea lainkaan.
Jokaisen ministeriön hallinnosta pois 25% juustohöylällä. Jos joudutaan irtisanomaan hallinnosta, niin velvoite että irtisanomisten pitää pudottaa keskimääräistä palkkakustannusta per henkilö, eli kovapalkkaisimpia pitää irtisanoa enemmän. Jokaiselle joka tekee oman työnsä tarpeettomaksi ja irtisanoutuu, kahdeksan kuukauden palkka käteen, no questions asked.
Tuo kokoluokka sopisi sosiaalihuollon laitospalveluihin, 124 399 henkilöä, ilmeisesti siis kohdistaisit vähennykset näihin?
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee yhteensä 257 468 henkilöä (THL 2013).
Työn tuottavuus ts. lopputuloksen arvo pitäisi olla vähintään työvoimakustannuksen suuruinen. Muuten työnantaja ei pestaa.
Simple.
Kaikissa yhteiskunnissa osa aikuisväestöstä on sinänsä terveitä, mutta kuitenkin niin rupua, että heitä ei kaivata työmailla. Edes kommunistidiktatuurit eivät ilmoita sadan prosentin työllisyysasteita, vaikka valtio takaa kaikille duunin ja toisaalta sen vastaanottamiseen “kannustetaan” aseella uhaten…
Tehostamisen nimissä esimerkiksi valtiolta on kaikki yksinkertaiset työtehtävät lopetettu. Eivät ne työt ole pääosin kuitenkaan mihinkään hävinneet. Nyt korkeakolutetut tekevät kovalla palkalla samaa, mitä aikaisemmin teki joku kansakoulupohjalta. Kaiken lisäksi heillä menee siihen aikaa tolkuttomasti, kun eivät tee sitä jatkuvasti.
Osa syynä tuohon on varmaan se, että varsinkin valtiolla, mutta myös kunnilla palkkahaitari meni liian kapeaksi. Palkkausjärjestelän myllerryksessä oli liian helppoa nostaa alimpia palkkoja. Kikkailtiin mm. tekemällä mitä ihmeellisempiä vaativuusmittareita suoritusportaalle, joilla kyettiin perustelemaan asioita.
Kai se on kannattavampaa yhteiskunnalllisesti pitää ihminen työttömänä kuin tekemässä pienellä palkalla jotain yksinkertaista hommaa. Minä vain en ymmärrä tätä.
“Olisi hyvä keksiä sellaisia menojen leikkauksia ja verojen korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen lyhyellä varoitusajalla kun suhdanteiden paraneminen antaa siihen tilaa.”
Valtio tarvitsee kuuden miljardin säästöt. Voitaisiinko aloittaa Pisararadasta, sieltä saisi jo miljardin.
Tuota väitettähän sitä alituiseen toistellaan. Vähän aikaa sitten näin laskelman, jonka mukaan henkilö joka on ollut töissä yhtäjaksoisesti 40 vuotta ja jää nyt eläkkeelle, on ansainnut eläkkeensä suunnilleen 85 vuoden ikään asti. Tämä laskelma perustui oletukeen, että eläkemaksujen reaalituotto olisi 3 % vuodessa (varsin kohtuullinen) maksut käyttäytyisivät kuten yksityinen eläketili, eli maksuille kertyisi korkoa korolle. Ja tämähän on se oikea laskutapa. Tämän mukaan siis suuret ikäluokat ovat työeläkkeensä maksaneet ja ansainneet.
Ihmetyttää vihervasemmiston usko julkisen sektorin tulonsiirtoihin ja sen kerroinvaikutukseen. Kyseessähän on ikiliikkuja, joka velkarahalla ylläpitää elintasoa, johon ei ole varaa. Keynes ei olisi keynesiläinen tänään.
Vakuutusperusteisessa järjestelmässä tuotantoyksiköt lienevät teknisesti julkisen organisaation pyörittämiä tehokkaampia. Niillä on toki kannustin tuottaa ylilaatua, jota ulkopuolisen rahoittajan eli vakuutusyhtiön on vaikea suitsia.
Toisaalta eikö myös peruskunta — sairaanhoitopiirinä toimiva kuntayhtymä kuvio vastaa myös tätä asetelmaa?
Ihmiset ei huomaa kun viime hallituskaudella KAIKKI Verovähennykset pienennettiin!? Yks kymppi sieltä täältä…
Ei Tervyskeksuta ole aikomuskaan saada kuntoon.Jos terkkarissa olisi hyvä palvelutaso niin kaikki tunkisivat terkkareihin
Niinpä poliitikot ovat päättäneet , että tarkkarissa on oltava huono palvelutaso ja max-määrä asiakkaita on karkotettava yksityiselle.
Espoo paransi kelovotonta palvelutasoaan, mutta kun se nousi liikaa niin henkilökuntaa vähennettiin oitis
Ja jos eivät älyä lähteä niin annetaan vieläkin huonompaa hoitoa
Ei tarvitse olla suuri nero, kun arvaa mitkä puolueet tuota ajavat
Nämä ovat kuntatyönantajien antamia lukuja.Mukana ovat vain välitön suoritushenkilöstö ja esimiehistöä , joilla on joku suoritustason nimike/koulutus
Tuskinpa se atk-tukihenkilö tai toimistosiheeri on hoitohenkilökuntaa
Lukujen ero kuvaa avustavan henkilöstön määrää.
Jos yksityisellä edes tj ei tarvitse omaa sihteeriä tai edes huonetta niin miksi julkisella ?
Tuo eläkkeenleikkaus koskisi vain valtion virkamiehiä. Valtio maksaa vain kansan-takuueläkkeen ja valtion virkamiesten eläkkeet.
Yksityisen sektorin eläkket maksvat käytäsnnössä yksityisen sektorin työnantajat/työntekijät
Parempi juttu olisi tasta julkisen sektorin lomat yksityisen tasolle, säästö olisi tuo 1 miljardi eli sama kuin 100 tunnin lisäys yleiseen työaikaan..
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksavat yksityisen sektorin työnantajat/työntekijät.
Perusturva tulee valtiolta, mutta se tulee vaikka ansioturvaa leikataan.
Ja ansiosidonnaisen leikkaus kohdistuu suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eli +50-vuotiaisiin ja työmarkkinakelpoisuuden menettäneisiin, joilla on takana pitkä työura
Se leikkaa myös ehidän eläkettään, joten 50–60-luvulla syntyneitä ollaan syöksemässä osiaaliseen katastrofiin .Pikä työttömyys pakottaa myymään asunnot, autot, kesämökit etc.
Sossun luukulta ei rahaa saa ennen kuin kaikki omaisuus on hävitetty eikä perusturva riitä kuin juuri ja juuri hengissä pysymiseen
Ja työttömyysturvan siirto lyhyihin työttömyysjaksoihin tukee niitä jotka ovat hyvässä työmarkkina-asemassa
Eli oikeisto ajaa tässäkin hyväosaisten asiaa. Kolmen ‑puolen vuoden loman voi pitää hyvällä korvauksella eikä työmarkkina-asemakaan ehdi vaarantua.Mutta siinä ajassa ehtii käydä Balilla kalastelemassa eikä työkkäri reagoi mitenkään
Kaipaisin lähdettä tai määritelmää sanalle massa.
Niin kauan kuin matalatuottosiin ja vähemmän osaamista vaativiin töihin löytyy tervettä, fiksua ja koulutettua porukkaa, ne vähemmän terveet, fiksut ja koulutetut eivät kelpaa.
Kukahan kuntatyönantaja on sinulle luvut antanut?
On aivan selvää, että avustavissa tehtävissä ei missään kuntasektorilla ole 130.000 henkilöä.
Lukusi saattavat sinänsä olla oikeita, mutta jokin suuri ryhmä puuttuu.
Tuo sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien määrä 257 468 henkilöä löytyy THL:n sivuilta.
Jos oma varallisuus ei riitä kesämökkien jne. ylläpitoon ei valtion niitä pidä verovaroin tukea. Ansiosidonnainen rahoitetaan noin puolet veroilla ja puolet pakollisilla veroluonteisilla tyel maksuilla.
Jos jostain työttömien tuista on pakko leikata tehtäköön se niiltä joilla on omaisuutta eikä juuri ja juuri ja juuri perusturvan varassa hengissä pysyviltä.
Koetan muotoilla mahdollisimman hienovaraisesti. Hyvässä järjestelmässä nuo henkilöt olisivat parhaimmassa asemassa ja lähellä taloudellista riippumattomuutta ison sijoitussalkun päällä. Asia ei toki ole noin jos A) yleinen ilmasto on sijoituskielteinen kuten Suomessa vielä 70-luvulla (mutta ei kai sentään enää) B) kaikki eurot plus yksi euroa menevät kodin seiniin koska vierustoveri, sinänsä tarpeettomasti.
Reaalituoton laskeminen veroluonteisille maksuille ei ole mitenkään järkevää. Eläkemaksut eivät juuri tuottaneet, vaan ne käytettiin silloisten aikaisempiin työeläkkeisiin. Mikä on mennyt ja käytetty ei palaa. Samalla lailla voitaisiin laskea korko ruuan arvonlisäverolle ja väittää että ruoka pitäisi olla ilmaista tästä lähtien.
Työeläkerahastoissa on noin 173 miljardia eikä se riitä alkuunkaan.
Saksassa esim. terveydenhoito menee lähes puoliksi yksityisen ja julkisen järjestämän kesken, eikä eroa juuri ole.
Effects of Ownership on Hospital Efficiency in Germany http://www.business-research.org/2009/2/03management/2170/tiemann-schreyoegg-ownership.pdf
Profit efficiency and ownership of German hospitals.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21456049
Kysymys Osmolle: Näytät selvästi olevan leikkaajien kannalla talouspolitiikassa. Kuinka varmaksi kuvailisit kantaasi, että oikeassa ovat leikkaajat eivätkä elvyttäjät?
Kannatan elvyttämistö Krugmanin hengessä, mutta pieni Suomi (1%/EU) ei voi elvyttää yksin. Koko Euroopan pitäisi elvyttä koordinoidusti, mutta me suomalaisethan olemme vastustaneet talouspolitiikan koordinointia (:-) .
Saksassa pitäisi nostaa palkkoja ja aika paljon.
Erittäin mielenkiintoinen paperi!
“The results show no significant differences in cost efficiency but higher profit efficiency of private than of publicly owned hospitals.” Tämä selvä: yksityiset sairaalat tuottavat enemmän voittoa kuin julkisessa omistuksessa olevat — jotka eivät tavoittele voittoa.
Toinen kiintoisa havainto on se, että yli 1000 sairaansijan sairaaloissa tehokkuus laskee.
Ja kolmas seikka on, että Saksassa sairaalat itse eivät suunnittele rakennustarpeitaan, vaan osavaltiot ja alueet (county) — tämä puuttuu Suomesta!!!
Senpä takia onkin syytä edellyttää reaalituottoa sijoituksille.
Diodi,
tuo profit efficiency on varmaan sitä ylilaadun aiheuttamaa hintatason eroa tuotantoyksiköiden tuottamien suoritteiden välillä.
Jos julkisen sektorin keskimääräiset lomat ja työjat korjattaisiin samalle tasolle kuin keskimäärin yksityisellä sektorilla, voisi sieltä melkein 50 000 työntekijää vähentää ilman että julkiselle sektorille tehdyt työtunnit vähenisivät. (5.5% vähemmän työpäiviä, 6% lyhyemmät työajat kertaa tuo 440 000 = 47000). Tuolla pääsisi jo melkein puoleen väliin säästötavoitetta. Sopivasti valikoiden lihavimmat syöttöporsaat teuraalle (eniten palkkaa, pisimmät lomat/vapaat, lyhimmät työajat, huonoin tuottavuus) pääsisi ehkä ylikin puolenvälin säästötavoitettta.
Vielä kivuliaampi leikkaus on edessä, jos diagnoosi onkin väärä ja nyt ei olekaan kyseessä ohimenevä suhdanne. Alamäki on alkanut ja se näyttää vain jyrkkenevän. Parempi amputoida vaikka koko jalka, jos infektio meinaa muuten tappaa koko kehon.
Minä yksityistäisin ansiosidonnaiset etuudet (sekä työttömyys- että eläke-) kokonaan.
Terveydenhuollon, koulutuksen ja perusturvan kustannuksista voidaan konservatiivisestikin arvioiden heivata vähintään 30% julkisen sektorin tasetta pullistamasta suoraan ihmisten itsensä maksamaksi jonkinlaisen sosiaalitilijärjestelmän kautta. Tuo 30% siis ennen minkäänlaisia dynaamisia vaikutuksia terveempiä kannusteita tarjoavasta järjestelmästä.
Kun vielä kaupan päälle poistetaan turhanpäiväiset verovähennykset (esim. asuntolainan korkovähennys ja yritysten velan korkojen vähennysoikeus) ja korotetaan kiinteistävero ja perintöverotus asialliselle tasolle, niin voidaankin sopeutustarpeen sijaan alkaa keskustelemaan suomalaisen tuloverotuksen (palkkatulo‑, pääomatulo- ja yhteisövero) ja työnantajien sivukulujen laskemisesta kansainvälisesti hyvinkin kilpailukykyiselle tasolle.
Tuossa on tainnut jäädä huomioimatta muutama asia:
1.) Tuo arvioitu kuuden miljardin säästötarve on käsittääkseni julkiselle sektorille, eli valtio ja kunnat yhteensä. Ihan kaikkea ei siis olla nipsimässä suoraan valtion budjetista.
2.) Kyseessä ei ole mikään kertaluontoinen säästöhanke, vaan tavoitteena on alentaa vuotuisia menoja nykytilanteesta tuolla kuudella miljardilla per vuosi.
3.) Pisararadan arvioitu miljardin euron kustannus on kertaluontoinen, ei pysyvä vuotuinen kustannus. Sen poistamisella ei siis saavuteta pysyvää vuotuista miljardin euron säästöä.
4.) Itse asiassa Pisararadan rakentamisesta ei ole vielä edes tehty päätöstä, jolla siihen oltaisiin sidottu tuo miljardi euroa.
Pisararadan suunnittelusta aiheutuu kyllä tällä hetkellä jonkin verran menoja Liikennevirastolle (ja mahdollisesti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle).
“Pelkään pahoin, että isot leikkaukset kohdistuvat kehitysyhteistyöhön. Jos näin teette, tutkikaa tarkoin rahojen vaikuttavuutta. Vaikuttavimmasta rahankäytöstä ei pidä leikata.”
Lienee triviaalia, että pääosin kehitysmaillekin nettohaitallisesta kehitysavusta leikkaaminen kuroisi budjettivajetta umpeen tehokkaammin kuin mikään muu leikkaus, sillä se vähentäisi vaihtotaseen alijäämää parantaen kotimaista kulutusta. Täten miljardin leikkaus kehitysapuun vastaisi hyödyiltään vähintäänkin useamman miljardin leikkauksia kotimaan menoeriin. Kuten esitit, kotimaahan kohdistetut miljardileikkaukset saattaisivat olla valtiontalouden kannalta jopa nettohaitallisia kulutusta hyydyttäessään.
Tehokkain kehitysapu pyrkisi rajoittamaan Afrikan valtavaa väestöräjähdystä (2100 jopa 4 miljardia), joka nykylinjalla vääjäämättä johtaa hirvittäviin inhimillisiin ja ympäristöongelmiin. Jopa ilmastonmuutos on siihen nähden itikka. Nykyinen, vääriin olettamuksiin pohjautuva kehitysyhteistyömalli näyttää vain pahentavan ongelmaa kyseisellä mantereella. Afrikassa elintason nostaminen ei tunnu rajoittavan syntyvyyttä länsimaiseen tyyliin, vaan kiihdyttää sitä, koska naisten työssäkäyntiaste ei kulttuurisista ja elinkeinorakenteisiin liittyvistä syistä nouse riittävästi.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1391232886832
Olen niin vanha, että muistan ajat 1973/74. Tuolloin työllisyystilanne oli niin hyvä, että työttömyys painui noin 30 tuhanteen. Sanottiin, että töihin otettiin laitapuolen kulkijoitakin.
Tuon ajan kokemusten mukaan taipuisi kuitenkin siihen suuntaan, että kysynnällä ja sen myötä työvoiman kysynnällä saattaisi kuitenkin olla osuutta työllistymiseen. Tuon ajan työttömyyden kovaan ytimeen saattoi olla syynä jo pelkästtään vapaan työvoiman väärä maantieteellinen sijainti vapaisiin työpaikkoihin nähden.
Paperissa laatuerot on kyllä otettu huomioon eli siitä ei ole kysymys. Yksityiset tuottavat ylilaatua ja voittoa.
Elvytetty on nyt noin 7 vuotta (ainakin) — vai mistä luulet alijäämän syntyneen?
Mutta kun Saksassakin on työmarkkinat. Ei ole sellaista instanssia, joka se voisi määrätä. Absurdi ajatus siis!
Juuri sen takia tuo miljardi on vielä mahdollista säästää.
Masentavaa on huomata, etta Suomikin on jo muuttunut noin saalittavaksi yhteiskunnaksi. Onneksi paasin siita eroon.
t. Mikko
Tehdaan noin. Kaikki ovat tyytyvaisia.
t. Mikko
Osaatko arvioida mikä oli ulkomaisen kysynnän painoarvo verrattuna siihen tosiasiaan, että noina aikoina Suomea rakennettiin? Väestö ei kai kasvanut. Koko Suomi on silti pensselöity 70-luvun kodeilla ja vapaa-ajan asunnoilla.
Mitä pitäisi tapahtua, että tuollainen buumi toistuisi meillä? Otetaan vaikka pääoma annettuna. Mitä voisi tapahtua? Siinä on jotain samaa kuin kosmisessa inflaatiossa, kasvua ja elintason nousua joka ei ole totutuissa rajoissa.
Tuollaista kauttahan eletään paraikaa varmasti paljolti Aasiassa. Siksi sinne kannattaa sijoittaa. Se on eräänlainen aikakone heille joita harmittaa ettei ollut mukana Suomen vaurastuessa.
Tcrown, word.
Budjettiautomatiikasta?
Joo, mutta kyllähän Vanhasen hallitus tärskäytti (muistaakseni) kahden miljardin veronalennusen suhdannnepoliittisesti täysin nappiin.
Raimo K: Elvytetty on nyt noin 7 vuotta (ainakin) – vai mistä luulet alijäämän syntyneen?
Ehkä… mutta eivät ne rahat ole valtion kassaan jääneet, vaan niitä on levitetty kansantalouteen.
Elvytyksellä tarkoitettaneen lisärahoitusta johonkin hyödylliseen, mutta eivätkö nuo käytetyt rahatkin ole menneet johonkin hyödylliseen?
Eikö jo se Keynesin klassinen kuopankaivuuesimerkki — jolla elvytyksen ideaa usein vielä nykyäänkin havainnollistetaan — osoita, ettei asia ole näin?
Noin ulkomuistista luulisin, että vientikin olisi tuolloin sujunut. Vuonna 1967 toteutettiin suuri devalvaatio ja 60-luvun lopun vuodet inflaatio oli siitä huolimatta matala. Vientiteollisuuden devalvaatiohyötyä ei ehkä ollut vielä tuolloin kokonaan syöty. Öljyn hintakin nousi noihin aikoihin voimakkaasti ja lisääntynyt tuonti piti bilateraalikaupassa tasapainottaa viennin lisäyksellä. Näin ulkomuistista arvioituna viennilläkin saattoi mennä hyvin.
Tuosta Suomen rakentamisesta. Nyt saattaisi olla hyvä aika toteuttaa tarpeellisia infrahankkeita. Muutamia syitä:
1) Paljon vapaata työvoimaa,
2) materiaali halpaa,
3) korkotaso matalalla,
4)säästäminen vain siirtää hanketta,ei poista tarvetta => korjausvelka kasvaa.
Kuoppien kaivamisesta minulla ei ole mitään tietoa.
Keynesin idea oli, että matalasuhdannetta tasoitetaan antamalla (velka)rahaa kulutukseen — ja näinhän on tapahtunut.
Toki voidaan elvyttää enemmän, mutta onko siitä hyötyä?
Ja juuri Kimmo Tiilikainen (kesk) sanoi TV:ssä, että velkaantuminen pysäytetään vuonna 2021 — tämähän alkaa vaikuttaa tutulta 😉
Vieläkö olet sitä mieltä, että ei-tasoittava kulutus on elvytystä? Sitä yleisen määritelmän vastaista määritelmää olet nimittäin monta kertaa tarjonnut.
Ei aavistustakaan (tietenkään!), mistä uusi hallitus aikoo leikata. Mutta se on vuorisen varmaa, että jos leikkaavat mitään työssäkäyvien terveiden ihmisten etuja, vaikka sitten sellaisen luksusedun kuin vuorotteluvapaa, ammattijärjestöt uhkaavat ajaa maan täyteen sekasortoon ja siten kiristävät etunsa ennalleen. Isopaljot tietenkin saavat pitää etunsa. Jäljelle jäävät köyhät, syrjäytyneet, sairaat, vähäväkiset… Kuten aina.
Sopeuttaminen näyttää hauskalta käytännössä.
Katsoin juuri yhtä opintotuen perimisasiaa. Hyvin selvä juttu. Valmistumisen jälkeen töihin ja sitä ennen nostettu tukea. Tuen noston aikaan ei tuloja. Kaikki osapuolet on sitä mieltä, että asia on mennyt oikein.
Selvitys tehty 2013. Postitettu perintäkirje. Tehty valitus ja toimitettu vaaditut todistukset. Vaaditut asiakirjat ovat olleet sitä, mitä on pyydetty, mutta on pyydetty vääriä. Uusi perintäpäätös toteamuksella, että väärät asiakirjat. Uudessa perinnässä vaaditaan taas vääriä asiakirjoja. Selvys Kelalta, pitää toimittaa väärät, koska jos toimittaa oikeat niin ne eivät ole sitä mitä on pyydetty ja ne on siten väärät. Eli vaihtoehtona ainoastaan toimittaa väärät asiakirjat. Uusi päätös, peritään. Kelalle ei voi valittaa, menee lautakuntaan. Lautakunnan päätös on varmaan lopullinen? Oikeuteen tuollaista ei varmaan saa ja vaikka saisi olisi riski liian suuri.
Voin lyödä Osmon kanssa 100 euroa vetoa, että täysin selvässä tapauksessa tullaan oikein maksettu opintotuki perimään takaisin viimeistä senttiä myöden, eikä valittaminen auta. Jos haluat, niin laitan asiaan liittyvät asiakirjat postissa. Ne on hauskaa luettavaa ja koska kyse ei ole niin suurista summista, niin ne naurattaa.
Hauskasti Sipilällä ja Orpolla oli molemmilla sama summa.
En muista miten Sipilä pärjäsi. Orpo on nyt ensimmäisenä vuonna vetänyt 12,4 miljardia puheistaan ohitse