Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2015

Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos

Tästä on tullut kiitettävän paljon postia. Luonnos hyväksytään äänin 7-2 asetettavaksi nähtäville. Toivoisin, että nähtävilläoloaikana huomiota kiinnitettäisiin myös kaavan sisältöön, koska ei se nyt ole ihan sama, millainen asuinalue sinne tulee.

Asuntoja Lauttasaarentie 25:een

Tontilta on jo purettu metrotöiden tieltä huoltoasema. Tilalle tulee kerrostalo, 3360 k-m2. Tontille kellar4itasoon tulee metron liityntäbussien kääntöpaikka. Nerokasta!

Vanhan Tapaninkylän alueen tiivistyskaava

Hyväksyimme tämän 18.11.2014 pantavaksi nähtäville. Kaavan on tehty vähäisiä muutoksia. Uutta kerrosalaa runsaat 4000 k-m2 .

Valtion margariinitehtaaseen asuntoja

Vanhasta hienon näköisestä margariinitehtaasta tulee auintalo. Punavihreään kuplaan 50 onnellista asukasta lisää. Näillä oletetaan olevan 13 autoa ja noin 45 fillaria. Tontilla sijaitseva viisikerroksinen toimitilarakennus säilyy toimitilarakennuksena, johon haluttaisiin mielellään teollisuutta.

Kulosaaren korttelitalon kaava

Tämä oli meillä 3.6.2014, jolloin kaava pantiin näytteille. Lausuntojen ja muistutusten johdosta on tehty lähinnä teknisiä korjauksia. Korttelitalon (rakenteilla) lisäksi alueelle tulee seitsemän 3-4 kerroksista kaupnkivillaa, joihin tulee runsaat 6000 k-m2. Kulosaaren kokoomuskuplaan 150 uutta asukasta.

Pyöräilykatsaus 2015

Vahva tykitys pyöräilyn puolesta. kannattaa lukea. Siihen pääsee tästä

Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun pyörätiet

Alustavasti oikein hyvä suunnitelma pääasiassa omalla jalankulusta ja autoista erotetuilla tasolla olevat pyörätiet. Ongelmana on, että kaikkea ei voi saada. Ratikoille ei ole Sturenkadulla omaa kaistaa, vaan ne jonottavat siellä autojen lomassa. Tämä koskee siis ykköstä. Toisaalta HSL aikoo ottaa ratikkaliikenteen tyystin pois Sturenkadulta, joten ongelma ratkeaa itsestään.

 

 

84 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2015”

  1. ”HSL aikoo ottaa ratikkaliikenteen tyystin pois Sturenkadulta”

    Tämä on täysin käsittämätöntä. Ymmärrän kyllä ykkösen reitin muutoksen, mutta en sitä miksi Sturenkadulla kulkee vain yksi vaivainen HSL-bussi. Ja sunnuntaisin ei mitään!

    Toinen asia, mikä vaivaa mieltäni on se miksi Arabianrannasta ei mene nykyisiä kiskoja pitkin raitiovaunua Pasilaan.

  2. Minkä vuoksi Laruun tulisi liityntäliikenteen busseja? Tapiola on loogisempi paikka vaihtaa.

  3. Osmo Soininvaara:
    Laru on niin iso, että Vattuniemestä pitää päästä bussilla metroasemalle.

    Ok, siis mitoitus Larun sisäisille linjoille. Silloin se voi olla järkevä. Toivottavasti Helsinkiin tulee myös syöttöön sopivaa kalustoa: nykyistä kapeampia ja lyhyempiä busseja joissa on vähemmän istumapaikkoja ja enemmän seisomapaikkoja.

  4. Osmo Soininvarra:
    Tontille kellaritasoon tulee metron liityntäbussien kääntöpaikka. Nerokasta!

    Sivuseikka, mutta ihan uteliaisuudesta: mitenkähän tuommoisessa talossa hoidetaan äänen ja tärinen eristys? Alakerrassa kääntyvä dieselbussi nimittäin kuuluu ja tuntuu tuon kokoisessa tönössä ylimmässäkin kerroksessa, jos tavallisella mallilla tehdään. Lähitulevaisuudessa tuolla kääntyy toivottavasti akkubussi hiljaisemmin.

  5. Osmo Soininvaara:
    Laru on niin iso, että Vattuniemestä pitää päästä bussilla metroasemalle.

    … ja kun metroasemaa ei rakennettu sinne, eli Vattuniemeen, minne on viime aikoina rakennettu eniten asuntoja, ja missä asutus on hyvin tiivistä, vaan juuri mainitun bussimatkan etäisyydelle. Tämäkin esimerkki osoittaa, minkälaista päätöksentekokykyä ja viisautta kaupungilla on käytettävissään …

    … ellei sitten kaupunki seuraavaksi ryhdy sullomaan aiempaa runsaimmin määrin lisää ihmisiä tuonne Lauttasaarentien, Gyldenintin ja Särkiniementien/Lemissaarentien liepeille?

    1. Lauttasaareen lähelle metroasemaa on tarkoitus kaavoittaa 2000 – 4000 asukasta, kun Länsiväylä muutetaan Lauttasaaren kohdalla kaduksi.

  6. Vanhasta hienon näköisestä margariinitehtaasta tulee auintalo. Punavihreään kuplaan 50 onnellista asukasta lisää. Näillä oletetaan olevan 13 autoa ja noin 45 fillaria. Tontilla sijaitseva viisikerroksinen toimitilarakennus säilyy toimitilarakennuksena, johon haluttaisiin mielellään teollisuutta.

    Todennäköisesti niitä autoja on noin kuusi, olettaen että niitä on asuntoa kohti saman verran kuin Kalliossa keskimäärin, eli 0,2 asuntoa kohti. Eli tämä noudattaa sitä perinteistä linjaa että oletetaan uudisasukkailla olevan kaksi kertaa enemmän autoja kuin nykyisillä asukkailla, ja ei, ei tätä ole ennenkään mitenkään falsifioitavasti perusteltu.

    Tuon Margariinitehtaan kohdalla tällä ei nyt ole niin suurta merkitystä, parilla ryhmärakentajalle turhaa rahanmenoa, mutta Vartiosaaressa kyseessä on isompio asia. Normin mukaan 2500 paikkaa, noin sadan miljoonan investointi pysäköintiin. Tuo olisi 0,7 – 1,0 autopaikkaa per asunto, eli semmoinen nurmijärveläinen autoistumisaste. Ei, lapset, tämäkään ei perustu käytännössä yhtään mihinkään.

    Siellä jo asemakaavoittajakin tuskailee, että josko edes puolet paikoista voisi tehdä kysynnän mukaan, siis niinkin radikaalisti että rakennetaan jotain jos joku haluaa sen ostaa. Lautakunta voisi tähän myöntyä.

  7. Ei Kulosaaressa ole aloitettu rakentamista…

    Toivotaan kuitenkin, että pian alkaisi jotain tapahtuakin.

  8. Tontille kellaritasoon tulee metron liityntäbussien kääntöpaikka. Nerokasta!

    Se ”kellari” tosin on maanpinnan tason päällä. (kuvat). Tontti on näköjään tarkoitus peittää varsinaisella rakennuksella ja pihakannella

    Gogle Earth nöyttäää kiinnostuneille, miltä paikka näytti vielä silloin, kun siinä myytiin ABC:n bensaa.

  9. Janne:

    Toinen asia, mikä vaivaa mieltäni on se miksi Arabianrannasta ei mene nykyisiä kiskoja pitkin raitiovaunua Pasilaan.

    Kaupunki ei halua ottaa käyttöön Arabian ja Pasilan yhdistävää linjaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun olemassaolevan yhteyden kautta, koska se pelkää, että reitti korvaisi kaupunkisuunnittelijoiden suuren unelman Vallilanlaakson viheralueen halkaisevasta joukkoliikennekadusta.

  10. Sakke: … ja kun metroasemaa ei rakennettu sinne, eli Vattuniemeen, minne on viime aikoina rakennettu eniten asuntoja, ja missä asutus on hyvin tiivistä, vaan juuri mainitun bussimatkan etäisyydelle.

    Lisäasutuksen rakentamisen painopiste on ollut siellä suunnalla viime vuodet, mutta 2013 luvuilla Vattuniemi näköjään käsitti 28% lauttasaaren pinta-alasta ja 30% väestöstä. Ei siis mitenkään tavattomasti muuta saarta tiehämpää asuttamista. Puhtaasti mutuna veikkaisin, että autoja on talouksissa muuten enemmän tuolla kuin metroaseman sijoituspaikkaa lähempänä olevissa perheissä.

    Olisihan tuo myös tarkoittanut pidempää metrotunnelia.

    ellei sitten kaupunki seuraavaksi ryhdy sullomaan aiempaa runsaimmin määrin lisää ihmisiä tuonne Lauttasaarentien, Gyldenintin ja Särkiniementien/Lemissaarentien liepeille?

    Noita suunnitelmiahan toki on.

  11. Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos
    Tästä on tullut kiitettävän paljon postia. Luonnos hyväksytään äänin 7-2 asetettavaksi nähtäville. Toivoisin, että nähtävilläoloaikana huomiota kiinnitettäisiin myös kaavan sisältöön, koska ei se nyt ole ihan sama, millainen asuinalue sinne tulee.

    Eihän päätöstä asuinalueen tulemisesta ole vielä tehty. Tässä vaiheessa kannattaa edelleen kapanjoida saaren puolesta, ja järjestää mielenosoituksia saaren gryndaajia vastaan.

    Vihertävät yksityiskohdat kaavassa ovat sivuseikka, jolla vain houkutellaan väkeä pois itse pääasian kimpusta, eli saaren puolustamisesta.

  12. Janne:
    “HSL aikoo ottaa ratikkaliikenteen tyystin pois Sturenkadulta”

    Tämä on täysin käsittämätöntä. Ymmärrän kyllä ykkösen reitin muutoksen, mutta en sitä miksi Sturenkadulla kulkee vain yksi vaivainen HSL-bussi. Ja sunnuntaisin ei mitään!

    Toinen asia, mikä vaivaa mieltäni on se miksi Arabianrannasta ei mene nykyisiä kiskoja pitkin raitiovaunua Pasilaan.

    Hyvä kysymys.

    Tosin Arabianrnnasta kulkee tiedelinja 506 n 17 minuutissa Pasilan asemalle. Bussi ja raitovaunu vain ovat smaman asian eli joukkoliikenteen eri ulkoiisa ilmenemismuotoja. Joilla kummallakin muuten on omat etunssa.

    Oliis tietenkin kivaa, että bussi kulkisi suoraan Vallilanlaakson poikki, mutta se tuhoaisi yhden harvoista kantakaupungin yhtenäisistä käytännössä liikenteelta vapaista alueista.

    Yksi mahdollisuus olisi rakentaa tunneli Kumtähden kentän vierestä Vallilanlaakson poikki. Ei halpaa, ehkä 12 – 15 Me kaikkine kuluineen, mutta ei myöskään tolkuttoman kallista.

    Pistäkääpä minua viisaammat mietintämyssyyn.

  13. Pyöräilykatsauksessa sanotaan: ”Kaupungin tavoitteena on liikenteen sujuvoittamiseksi nostaa pyörällä kuljettujen matkojen osuus viiteentoista prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.”

    Kuitenkin raportissa lasketaan kesäkuun pyöräilijämääriä, jolloin kesälomien ansiosta liikenne on muutenkin tavallista vähäisempää. Jos halutaan oikeasti sujuvoittaa liikennettä pitäisi seurata myös marras-tammikuun tilannetta. Joka tapauksessa liikennejärjestelmä pitää mitoittaa riittämään ympäri vuoden. Suuria säästöjä ei saada aikaiseksi, jos pyöräily tarkoittaa, että ihmiset pyöräilevät vain kesän. Varsin vähäisiä nuo säästöt ovat jos kulkupelin vaihtajat vaihtavat joukkoliikenteestä polkupyörään. Tai siis edut ovat kansanterveydellisiä, ei liikenteellisiä.

    Onko jossain tutkittu/laskettu paljonko Helsingissä oikeasti pyöräillään talvikaudella ja seurataanko tällä hetkellä miten nämä pyöräilyn parantamistoimet vaikuttavat ympärivuotiseen pyöräilyyn? Entä seurataanko tulevatko uudet pyöräilijät auton vai joukkoliikenteen käyttäjistä?

  14. Osmo Soininvaara:
    Lauttasaareen lähelle metroasemaa on tarkoitus kaavoittaa 2000 – 4000 asukasta, kun Länsiväylä muutetaan Lauttasaaren kohdalla kaduksi.

    Lähelle ja lähelle. Mutta hyvä uutinen joka tapauksessa. Miksi noin suurta heittoa? Ymmärsinkö oikein, että vihreillä on kokkareiden kanssa olemassa tahtotila nuijia päätös läpi? Jos näin, niin milloin rakentaminen alkaisi?

  15. tpyyluoma: Normin mukaan 2500 paikkaa, noin sadan miljoonan investointi pysäköintiin. Tuo olisi 0,7 – 1,0 autopaikkaa per asunto, eli semmoinen nurmijärveläinen autoistumisaste.

    Nyt pitäisi painaa jarrua. Vartiosaari pitäisi lähtökohtaisesti suunnitella autottomaksi. Ei hyvää päivää, sen vihoviimeisenkin vartiosaarelaisen koti sijainnee maksimissaan jossain 300 metrin päässä radasta (pistetään vaikka pysäkkejä normaalia tiheämpään)…

  16. Alueloukkaus ja maananastus!

    Kaupintien varressa Pohjois-Haagan aseman vastakkaisella puolella sijaitseva alkava rakennustyömaa on louhinut puolet pois Kaupintien pohjoispuolisesta kevyen liikenteen väylästä. Jalankulkijat ja pyöräilijät ohjataan katettuun puupömpeliin, johon vielä noustaan jonkinlaista metalliritilää myöten. Kevyen liikenteen väylä kuitenkin sijainnee kaupungin maalla. Rakennustyömaa aikoo valmistua vasta loppuvuodesta 2016. Järjestelystä aiheutuu vaaratilanteita ottaen huomioon kaikenlaiset koiranulkoiluttajat, lastenvaunut, liian kovaa ajavat fillaristit ym.

  17. Reissumies: tästä

    Olisikin edes unelma. Täydellinen radiohiljaisuus tuon ratikkayhteyden osalta ihmetyttää.

    Oli niin tai näin, niin Arabian ja Pasilan välistä joukkoliikennöintiä pitäisi parantaa mahdollisimman pian.

    Sillä olisi suuri merkitys monien Pasilasta itään asuvien arjen kannalta.

  18. Osmo Soininvaara:
    Lauttasaareen lähelle metroasemaa on tarkoitus kaavoittaa 2000 – 4000 asukasta, kun Länsiväylä muutetaan Lauttasaaren kohdalla kaduksi.

    Vattuniemenkö kohdalla ei muuteta kaduksi?

  19. Mikko H: Sivuseikka, mutta ihan uteliaisuudesta: mitenkähän tuommoisessa talossa hoidetaan äänen ja tärinen eristys? Alakerrassa kääntyvä dieselbussi nimittäin kuuluu ja tuntuu tuon kokoisessa tönössä ylimmässäkin kerroksessa, jos tavallisella mallilla tehdään. Lähitulevaisuudessa tuolla kääntyy toivottavasti akkubussi hiljaisemmin.

    Kaavassa äänieristys hoidetaan siten, että määrätään ettei bussiterminaalin tai Lauttasaarentien melu saa ylittää sallittuja raja-arvoja asunnossa. Ja rakennuttaja suunnittelee sitten talon tämän huomioiden.

  20. Markku af Heurlin: Hyvä kysymys.

    Tosin Arabianrnnasta kulkee tiedelinja 506 n 17 minuutissa Pasilan asemalle. Bussi ja raitovaunu vain ovat smaman asian eli joukkoliikenteen eri ulkoiisa ilmenemismuotoja.

    506 on todella onneton joukkoliikenteen edustaja. Matka Arabiasta Pasilaan kestää ruuhka-aikaan jopa 30 minuuttia, matkaan joka on linnuntietä 2 (kaksi) kilometriä. 4 km/h.

  21. On se suatana…: Nyt pitäisi painaa jarrua. Vartiosaari pitäisi lähtökohtaisesti suunnitella autottomaksi. Ei hyvää päivää, sen vihoviimeisenkin vartiosaarelaisen koti sijainnee maksimissaan jossain 300 metrin päässä radasta (pistetään vaikka pysäkkejä normaalia tiheämpään)…

    Helsingin vihreille on todennäköisesti tärkeämpää kasvattaa Helsingin väestömäärää mahdollisimman nopeasti kuin vaatia vähäautoista Vartiosaarta. Kaavoituksen järki voidaan unohtaa, koska sen vaatiminen voisi vaarantaa tuon maksimaalisen nopean väestönkasvun.

  22. Mitähän siitä seuraisi, jos Vartiosaari tosiaan tehtäisiin täysin autottomaksi? Satsattaisiin siihen, että ratikka kulkee ympäri vuorokauden, tiheästi, luotettavasti ja nopeasti ja että linja jatkuu idässä metroasemalle asti, eli sillä pääsisi Vartiosaaresta kahteen suuntaan. Sallittaisiin hälyajoneuvot ratikkasilloille ja saaren sisäinen välttämätön huoltoliikenne sähköautoilla, that’s it.

    Veikkaan, että siitä tulisi hurjan suosittu asuinalue, sillä kilpailijoita ei juuri ole. Suomenlinnasta ei voi ostaa asuntoa.

  23. tpyyluoma: Todennäköisesti niitä autoja on noin kuusi, olettaen että niitä on asuntoa kohti saman verran kuin Kalliossa keskimäärin, eli 0,2 asuntoa kohti…

    En ole vilkaissut, ovatko nuo yksiöitä vai perheasuntoja, mutta perheasunnoissa oikea mitoitus on ainakin yksi autotalli jokaista asuntoa kohden. Aina on niitä, jotka eivät tarvitse tallia, mutta toisaalta on niitä, joille kaksi tallia on kynnyskysymys. Esimerkiksi edellisessä asunnossa naapurilla oli yksi talli autolle (toinen autoista oli kadun varressa) ja toinen talli moottoripyörille. Liian vähillä autotalleilla saadaan vain kate kohdalleen.

    Ylimääräiset tallit menevät Helsingissä aina kaupan tai vuokralle, jos ei omaan yhtiöön, niin sitten ulkopuolelle. Asunnon omistajan kannalta osakkeena myytävä talli on fiksumpi kuin vuokratalli. Kalliossa joskus asuneena voin sanoa, että ainoa heikkous oli, ettei autolle ollut tallia, vaan sitä joutui säilyttämään kadun varressa. Oma lukunsa ovat opiskelija-asunnot, joissa samat mitoitusperusteet eivät päde kuin sinkku- tai perheasunnoissa.

    1. Kalle, tie3dätkö löainkaan, kuinka suuri osa kotitalouksista omistaa auton Helsingin kantakaupungissa? Helsinki ei ole Espoo eikä sellaisekswi toivottavasti koskaan tule.

  24. Osmo Soininvaara:
    Siinä on vielä vähän suunnittelemista. Siksi haarukka on leveä.

    Tuntien paikan, niin Länkkäriä ei tarvitse muuttaa tuossa kaduksi, vaikka siihen rakenetaankin nuo asunnot. Yhdessä varsiossa oli täysin turhia ramppeja, joille ei ole mitään käyttöä ja vain vievät rakennusalaa. Nopeusrajoitusta voi kyllä nostaa takaisin 120 km/h.

  25. Osmo Soininvaara:
    Siinä on vielä vähän suunnittelemista. Siksi haarukka on leveä.

    Jo vain!

    Siinäpä riittääkin Osmolla & betoninhalaajilla pohtimista —
    hävitetäänkö peräänkuuluttamansa lisäasutuksen ja himoitsemansa tiivistämisen alta myös Lauttasaaren metroaseman toisen sisäänkäynnin vierestä a) Lahnalahden leikkipuisto, b) sen viheralue, c) sen pelikenttä, jossa kunnon talvina voi luistella, (ks. ”www.vihreatsylit.fi/?p=1023”), vai Tallbergin puistotien toisella puolen oleva d) nuorison skeittipuisto tai e) lasten liikennepuisto, jossa Lauttasaaren lapset oppivat pyöräilemään turvallisessa, muulta liikenteeltä suljetussa ympäristössä?

    Toivottavasti Osmo kertoo meille muillekin, mihin vaihtoehtoon (, vai nolla-vaihtoehtoonko,) pohdinnassaan lopulta päätyi?

  26. Jalmari J:
    Nimipäiväsankari voi tästä haistella “kansan” mielipidettä lokkiluodosta.

    Tuossa sillassa voi tietysti olla se hyvä pointti, että ärhäkät lokit opettavat lopulta edes pyöräilijät käyttämään kypärää.

    Mitä tehdään sitten, kun pyöräilijät lokkeja väistellessään saavat esim. äkisti jumiutettua pyöränsä ratikkakiskojen uriin (siinä kaatuu, ellei ole akrobaatti), tai ne lokit alkavat pesiä sillalla ja sontivat estoitta ihmisten ylle? Miten erotetaan kaistat toisistaan, ja tuleeko sillalle tuulensuojapleksit, joita joku käy riittävän tiuhaan sisä- ja ulkopuolelta pesemässä? Onko joku jo näitä asioita miettinyt?

  27. Grejus: 506 on todella onneton joukkoliikenteen edustaja. Matka Arabiasta Pasilaan kestää ruuhka-aikaan jopa 30 minuuttia, matkaan joka on linnuntietä 2 (kaksi) kilometriä. 4 km/h.

    Tällaiset kaukaa tulevat ja harvoin kulkevat bussit, jotka eivät pysy aikataulussa, ovat yleisesti ottaen umpisurkeaa palvelua. Mutta onhan se viiva kiva siellä linjakartassa.

  28. Kalle:
    Ylimääräiset tallit menevät Helsingissä aina kaupan tai vuokralle, jos ei omaan yhtiöön, niin sitten ulkopuolelle.

    Tästähän on puhuttu täällä pitkään ja hartaasti. Menevät kaupan johonkin hintaan. Eivät mene kaupaksi (tuossa määrin) hintaan joka kattaisi rakennuskustannukset (maanalainen halli) tai menetetyn asuntopinta-alan hinnan (rakennetaan maanpäälle sen sijaan, että kyseiseen tilaan rakennettaisiin tilaa ihmisille).

    Tällä hetkellä kaupunki pakottaa rakentamaan enemmän kuin kustannuksia vastaavalla hinnalla olisi kysyntää.

  29. Osmo Soininvaara:
    Kalle, tie3dätkö löainkaan, kuinka suuri osa kotitalouksista omistaa auton …

    Itse asiassa tunnen vain kaksi helsinkiläistä kotitaloutta, jolla ei ole autoa! Sen sijaan tunnen kymmeniä, joilla sellainen on. Tilastoharhaa aiheuttanee opiskelijat?

    Jos rakentamisen rahoitus olisi terveellä pohjalla, tämä ei olisi ongelma uusien asuntojen osalta. Taloyhtiöihin tehtäisiin tarvittavat paikoitustilat. Nyt grynderivetoisessa rakentamisessa on kannattavaa rakentaa liian vähän autopaikkoja, koska silloin paikkaa kohti kate saadaan kohdalleen.

    Ikävä puoli on, että eräät poliitikot tukevat tätä voitonmaksimointia ja häviäjänä on asukas. Suomessahan ei ole enä rakentamiseen liittyvää korruptiota, sillä muuten voisi luulla paikoitusta vastustavien puolueiden jotenkin hyötyvän asukkaiden edun vastaisesta politiikasta.

    Kaupunki vielä tukee tätä varaamalla kadunvarsipaikat asukkaille, kun ne pitää kaiken järjen mukaan olla varattu asiakkaille. Vain riittävät ja edulliset asiakaspaikoitustilat pitävät keskustan elävänä ja takaavat ne palvelut, joidn takia halutaan asua keskustassa.

  30. Vartiosaari pitäisi säilyttää autottomana ja raitiovaunuttomana virkistysalueena.

  31. Grejus: 506 on todella onneton joukkoliikenteen edustaja. Matka Arabiasta Pasilaan kestää ruuhka-aikaan jopa 30 minuuttia, matkaan joka on linnuntietä 2 (kaksi) kilometriä. 4 km/h.

    Minulla oli ehdotus, miten asia ratkaistaiin vieläpä jokseenkin kohtuullisin kustannuksin. (alle 2 % Pisarasta).

    506 (Tiedelinja, Viikki, Kumpula,Pasila, Meilahti, Otanimei. Tapiola) kulkee päivin 20 ja ruuhka-aikoina 15 minuutin välein. En pitäisi huonona palveluna.

    1. Markku af,
      Te olette siellä Kirkkonummella tottuneet kyllä surkeaan joukkoliikenteeseen. Ei 20 minuutinm vuoroväli ole todellakaan hyvää palvelutasoa. Eikä palvelutasoon kuulu myöskään se, että joukkoliikenne joutuu matelamaan yksityisautojen aiheuttamassa ruuhkassa.

  32. Mahtaisko funtsiminen kuulua ihan jonkun porukan työnkuvaan? sanoo:

    Sakke: Miten erotetaan kaistat toisistaan, ja tuleeko sillalle tuulensuojapleksit, joita joku käy riittävän tiuhaan sisä- ja ulkopuolelta pesemässä? Onko joku jo näitä asioita miettinyt?

    Ei, sä olet varmaan ihan ensimmäinen. Käypä kysymässä Kruunuvuoren siltojen suunnittelijoilta, ehkä ne ottaa sut konsultiksi.

    Montako tuulensuojapleksiä olet Helsingin silloilla havainnut? Just saying…

  33. Osmo Soininvaara:
    Siinä on vielä vähän suunnittelemista. Siksi haarukka on leveä.

    Itse muotoilisin toisin päin eli aika paljon suunnittelemista jäljellä jos 100%:lla lukemat vielä heittää.

    Ei tätä ns. hukkatilaa enää keskustan tuntumassa ihan hirveästi ole joten kannattaisi mielummin venata jengin aatosten muuttumista rakentamiselle nykyistä huomattavasti myötämielisempään suuntaan ettei tuhlata sitäkin vähää maa-alaa, jota ollaan jostain saatu taiotuksi, taas tehottomaan rakentamiseen.

  34. Markku af Heurlin: Hyvä kysymys.

    Tosin Arabianrnnasta kulkee tiedelinja 506 n 17 minuutissa Pasilan asemalle. Bussi ja raitovaunu vain ovat smaman asian eli joukkoliikenteen eri ulkoiisa ilmenemismuotoja. Joilla kummallakin muuten on omat etunssa.

    Oliis tietenkin kivaa, että bussi kulkisi suoraan Vallilanlaakson poikki, mutta se tuhoaisi yhden harvoista kantakaupungin yhtenäisistä käytännössä liikenteelta vapaista alueista.

    Yksi mahdollisuus olisi rakentaa tunneli Kumtähden kentän vierestä Vallilanlaakson poikki. Ei halpaa, ehkä 12 – 15 Me kaikkine kuluineen, mutta ei myöskään tolkuttoman kallista.

    Pistäkääpä minua viisaammat mietintämyssyyn.

    En jaksa uskoa, että n. kilsan tunnelia tolla summalla saa…

    Toi nyt vaan on kaikin tavoin järkevä poikittainen liikenneyhteys. Jossa on vieläpä juna aikoinaan kolistellut.

    Ihme kitinää. Jotenkin mystisesti se juna ei tietenkään häirinnyt kotipuutarhureita tuohon maailman aikaan, kun se nyt olisi suurin piirtein maailmanloppu.

    Voi sen ratikan laittaa kulkemaan halkaistuun siltarumpuun ja heittää mullat ja rairuohot päälle jos se vihreyden katoaminen ja äänimaisemalisä kotipuutarhureita niin hirveästi ahdistaa.

    Laittakoot hatun kiertämään… Rahalla siitä selviää.

  35. Daniel Federley:
    Mitähän siitä seuraisi, jos Vartiosaari tosiaan tehtäisiin täysin autottomaksi? Satsattaisiin siihen, että ratikka kulkee ympäri vuorokauden, tiheästi, luotettavasti ja nopeasti ja että linja jatkuu idässä metroasemalle asti, eli sillä pääsisi Vartiosaaresta kahteen suuntaan. Sallittaisiin hälyajoneuvot ratikkasilloille ja saaren sisäinen välttämätön huoltoliikenne sähköautoilla, that’s it.

    Veikkaan, että siitä tulisi hurjan suosittu asuinalue, sillä kilpailijoita ei juuri ole. Suomenlinnasta ei voi ostaa asuntoa.

    Kuulosta mukavalta, mutta tarvitaan myös huoltoliikennettä alueen ulkopuolelta. Ja josksu on hyvä pästä atuolla oven eteen. Jos esimerkiksi joku liikuntarajoitteinen tulee käymään. Tai itse on klenkkana. (Kuten minä nyt, jten asian merkityksen ymärtää.)

    Raiotvaunuliikenen tuskin on realistisat vuorkaudne ympäri. Varsinkin kun se aiheuttaa yllättävän paljon melua. Ainakin nyt käytössä olevat uusimmatkin ratikat.

  36. Perheasuntoja merkityksessqä siellä asuu perhe on noin viidesosa asunnoista. Se että heillä on useammin auto ei vaikuta juuri mitenkään pysäköinnin mitoitukseen.

  37. MikkoR: Onko jossain tutkittu/laskettu paljonko Helsingissä oikeasti pyöräillään talvikaudella ja seurataanko tällä hetkellä miten nämä pyöräilyn parantamistoimet vaikuttavat ympärivuotiseen pyöräilyyn? Entä seurataanko tulevatko uudet pyöräilijät auton vai joukkoliikenteen käyttäjistä?

    Kenties tilastoja onkin, mutta ei niistä mieluusti haastella kun on paljon kätsympi vaan mutuilla ja julistaa ilosanomaa epäilijöille.

    Ei tarvitse olla kuin tavanomaista vähän viileämpi kesä niin pelkästään se verottaa stadin fillaristit ihan marginaaliporukaksi (toisin sanoen nykyistäkin vielä marginaalisemmaksi).

    Kaunista kesäpäivää pitäisi ottaa liikennesuunnittelun lähtökohdaksi… Ristus sentään.

    Julkinen liikenne PK-seudulla – varmaan Turun ja Tampereenkin alueella – pitäisi asteittain saattaa kokonaan maksuttomaksi.

    Bussilinjoja pitäisi feidata systemaattisesti veks sitä mukaa jos jollekin reitille ei löydy tarpeeksi kyytiläisiä, Näin linjat muuttuisivat vähitellen vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Näin myöskään kenellekään ei jäisi epäselväksi miten tulisikaan toimia mikäli linjan säilyttäminen sattuu kiinnostamaan.

    Sitten vielä pakotetaan työnantajat subventoimaan fillarilla suhaavalle työntekijälle puolet sähkömoottorin hinnasta.

    Saattaisivat suostua tuollaiseen kiristykseen melko mielelläänkin, pysyyhän pääosin fillarilla liikkuva – vaikka sitten sähköavusteisella sellaisella – luultavasti terveyden suhteen paremmassa kondiksessa kuin pääosin pirssillä tai raiteiden avulla kulkeva.

    Fillaria pitäisi jatkossa voida kuljettaa junassa ja metrossa myös ruuhka-aikaan kun varataan aluksi yksi ”riivitty” (pelkästään taittoistuimia) vaunu per juna fillareille (ja lastenvaunuille).

    KUNHAN fillaristi tekee hyvin ja hommaa pyöräänsä n. 100€ maksavan osan, jolla ohjaustangon voi taittaa sekunneissa tangon suuntaiseksi.

    Istua sopii jos tilaa vaunussa on. Ja jos vaunuun tulee lisää sisäänpyrkijöitä, nostetaan perse penkistä ja tehdään tilaa myös heille. Pyytämättä ja naamaa mutruun vääntämättä.

    Viikonloppuisin muutama bussi voisi ajella non-stoppina keskustan ja Nuuksion/Sipoonkorven/ja-mitä-luontokohteita-meillä-nyt-olikaan välillä. Luonnollisesti ko. bussit olisi varustettu fillaritelineillä edessä ja takana. Ruumaankin jotain saattaisi mahtua, talvella ainakin sukset, lumilaudat yms.

    Ei tarttis enää lanata lisää asfalttikenttää kansallispuistoihin (ym. virkistyalueille) jotta kaikki yksityisautot olisi mahdollista majoittaa sinne päivystämään pariksi tunniksi kaikkina niinä kymmenenä päivänä vuodessa jolloin ilimat sattuvat suosimaan mettään, tai vain sumpille, menijöitä.

  38. Kalle: Kalliossa joskus asuneena voin sanoa, että ainoa heikkous oli, ettei autolle ollut tallia, vaan sitä joutui säilyttämään kadun varressa.

    Kuvitella! Etteivät silloin joskus kun Kallion tönöt on saatu pystyyn olla ymmärretty, että tulevaisuudessa T-mallinen on kaikilla…

    Omasta mielestäni Kallion ainoa heikkous on juopot kalliolaiset – erityisesti housuunlaskevat, riitaa haastavat sekä lanttia anovat sellaiset – sekä erityismainintana arvaamattomasti käyttäytyvät sekakäyttäjät (joita voi kyllä aika hyvin välttää jo pelkästään sillä ettei jää hengaamaan piritorille yhtään pitemmäksi aikaa kuin pakollista).

  39. Autoton ja raitiovaunuton:
    Vartiosaari pitäisi säilyttää autottomana ja raitiovaunuttomana virkistysalueena.

    Tällä argumentointitasolla kun edetään – taas! – niin voidaan jälleen kerraan laulaa kaikki hilpeänä yhdessä: ”Hei älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot. Kun täällä on jo liikaa (x2) sellaisia jotka tekevät niin.”

  40. Markku af Heurlin: Kuulosta mukavalta, mutta tarvitaan myös huoltoliikennettä alueen ulkopuolelta. Ja josksu on hyvä pästä atuolla oven eteen. Jos esimerkiksi joku liikuntarajoitteinen tulee käymään. Tai itse on klenkkana. (Kuten minä nyt, jten asian merkityksen ymärtää.)

    Raiotvaunuliikenen tuskin on realistisat vuorkaudne ympäri. Varsinkin kun se aiheuttaa yllättävän paljon melua. Ainakin nyt käytössä olevat uusimmatkin ratikat.

    24/7 ratikka on tässä vaiheessa ihan utopiaa kun ei sitä pidetä kannattavana sielläkään missä se palvelisi potentiaalisesti paljon suurempia massoja mitä Vartiosaareen on kaavailtu.

    Metron yöpidennyksenkin potentiaalinen kannattavuus suli sekä paskaan tiedottamiseen että toteutukseen, mutta saattoi fiaskosta olla mahdollista vetää jonkin asteisia päätelmiäkin.

    Esimerkiksi selkeästikään riittävän moni itähelsinkiläinen ei vieläkään ryyppää tarpeeksi viikonloppuisin (ainakaan keskustassa).

    Kannattaako kaupungin rohkaista yhä useampaa suomalaista dokaamaan enemmän? Luultavasti ei. Hyöty valuu kapakoiden omistajien taskuun ja laskun joutuvat lopulta kuittaamaan veronmaksajat.

    Markku, eikö se liikuntarajoitteinen sitten pääse taksilla kulkemaan? Preferoitko esimerkiksi itse ajaa autoa kun klenkatuttaa?

    Taksit ovat juurikin tällaisia tilanteita varten keksitty. Olen kuullut huhuja takseista jotka olisi suunniteltu nimenomaan rullatuoliin sidotun asiakkaan näkökulmasta.

    Joku täällä jo tiesi kertoa, että ratikkalinjan jatkaminen sillalla Vartiosaaresta itään maksaisi palttia rallaa 100M€ (jonka voi Suomessa aika huoletta vielä tuplata).

    Minkä lisäksi kiskojen alta pitäisi raivata mettää joka ehkä jollain tasolla suojeltu, ma aavistan. Lienee tuota myyttistä lähivirkistysaluetta, mutta varmaksi en sano.

    Karttaa kun katsoo niin pirun loogiseltahan ton ratikan jatkaminen Vuosaareen kyllä näyttää jos sellainen Vartiosaareenkin asti vedettävä on.

    Snadi puusilta itäpuolelle kyllä menisi nätisti. Halutessa vaikka niin kapea, että pitäisi kerrassaan hypätä salmen ylityksen ajaksi satulasta. Osaisivatkohan suomalaiset?

    Tuskinpa. Joku spändexohjus ajaisi vaan hitaampien päältä ja näyttäisi perään kansainvälistä käsimerkkiä joka tarkoittaa, että vajakit pois liikenteestä.

  41. Osmo Soininvaara:
    Markku af,
    Te olette siellä Kirkkonummella tottuneet kyllä surkeaan joukkoliikenteeseen. Ei 20 minuutinm vuoroväli ole todellakaan hyvää palvelutasoa. Eikä palvelutasoon kuulu myöskään se, että joukkoliikenne joutuu matelamaan yksityisautojen aiheuttamassa ruuhkassa.

    Helsinki tuhlaa tällä hetkellä niin paljon rahaa tyhjien bussien ajattamiseen pitkin ja poikin lähiöitä, ettei se ole kestävällä pohjalla. Palvelutasoa ei voi laskea varsinkaan kantakaupungin ulkopuolella minuuteissa vaan ennemmin varmuutena. Tunnin tai kahdenkin vuoroväli on palvelua, jos bussi vain kulkee ajallaan.

    Joukkoliikenteen, spåran käyttäjänä on pakko sanoa, etten ole nähnyt Helsingissä henkilöautojen aiheuttamaa ruuhkaa koskaan, mutta busseilla on tapana ajaa risteyksiä kyllä tukkoon. Henkilöauto on oikeassa mittakaavassa Helsingin kaduilla, mutta täällä käytetään täysikokoisia linja-autoja, jotka ovat liian suuria. Pelkään uuden raitiovaununkin olevan liian leveä.

  42. Osmo Soininvaara:
    Kalle. Kun ne autopaikat sinne taloyhtiöön opn aika kalliita rakentaa, miten ajattelit järjestää niiden rahoituyksen?

    Ei autopaikka ole kallis. Jos siitä halutaan tehdä kallis, se onnistuu! Rakentamalla niitä liian vähän, voidaan rahastaa ihan mitä vain. Kate on kohdallaan.

    1. Autopaikka talon alle maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Muualla se taas syrjäyttää asuntokerrosalaa ja maksaa siksi paljon enemmän. Jos Kalle osaa rakentaa ne halvemmalla, kannattaa perustaa rakennusyritys.

  43. ”Uusimat ratikat ovat todella hiljaisia niihin toiseksi uusimpiin verrattuna.”

    Ja uusimmat kiskot / pyörät sitten varmaan kirskumattomia? Rohkenen ehkä kuitenkin häviäväisen vienosti epäillä.

  44. Osmo Soininvaara:
    Markku af,
    Te olette siellä Kirkkonummella tottuneet kyllä surkeaan joukkoliikenteeseen. Ei 20 minuutinm vuoroväli ole todellakaan hyvää palvelutasoa. Eikä palvelutasoon kuulu myöskään se, että joukkoliikenne joutuu matelamaan yksityisautojen aiheuttamassa ruuhkassa.

    20 minuutin vuorovälejä Hesassakin, mm.Jakomäen bussilla päiväsaikaan. Tiheän liikenteen aikan 10 min.

    Siitä olemme samaa mieltä, että julkiset poikittaisyhteydet Pasilaan ovat heikot.

    Toinen kysmys on, kuinka paljon olisi sitten joukkoja liikkeellä joukkoliikenteelle. 10 minuutin vuoroväli edellyttää oikeastaan 600 matksutajaa suuntaansa tunnissa, siis päivän mittaan n. 8000.

  45. Osmo Soininvaara:
    Uusimat ratikat ovat todella hiljaisia niihin toiseksi uusimpiin verrattuna.

    Eikö sma koske myösuusimpia sähköbusseja?

    1. Bussista tulee rengasmelua ja se jauhaa hiekkaa myrkylliseksi katupölyksi. Lisäksi bussissa on epämiellyttävää matkustaa, jos on tottunut ratikkamatkan tasaisuuteen.

  46. Daniel Federley:
    Mitähän siitä seuraisi, jos Vartiosaari tosiaan tehtäisiin täysin autottomaksi? Satsattaisiin siihen, että ratikka kulkee ympäri vuorokauden, tiheästi, luotettavasti ja nopeasti ja että linja jatkuu idässä metroasemalle asti, eli sillä pääsisi Vartiosaaresta kahteen suuntaan. Sallittaisiin hälyajoneuvot ratikkasilloille ja saaren sisäinen välttämätön huoltoliikenne sähköautoilla, that’s it.

    Veikkaan, että siitä tulisi hurjan suosittu asuinalue, sillä kilpailijoita ei juuri ole. Suomenlinnasta ei voi ostaa asuntoa.

    Yleiskaavassa Melkkiin on suunniteltu juuri tällainen asuinalue, sillä erotuksella että raitiovaunun sijasta lautalla pääsee kahteen suuntaan. Dokumentin sivu 32: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-15.pdf

  47. Sakke: Miten erotetaan kaistat toisistaan, ja tuleeko sillalle tuulensuojapleksit, joita joku käy riittävän tiuhaan sisä- ja ulkopuolelta pesemässä? Onko joku jo näitä asioita miettinyt?

    Tuulisuojia on sillalle kyllä suunniteltu, mutta lokinkakka ei niissä näy koska pleksit tullaan muutenkin töhrimään alta aikayksikön. Ne ovat osa urbaania kaupunkikulttuuria.

  48. Kalle: Itse asiassa tunnen vain kaksi helsinkiläistä kotitaloutta, jolla ei ole autoa! Sen sijaan tunnen kymmeniä, joilla sellainen on. Tilastoharhaa aiheuttanee opiskelijat?

    Eivät opiskelijat ole tilastoharha vaan ihmisiä. Jotka muodostavat kotitalouksia. Helsinkiläisiä kotitalouksia noin niinkun esimerkiksi.

    Se on tilastoharha, jos kuvittelee, että oma tuttavapiiri edustaa yleisemmin väestöä. Minä tunnen perheen, joka asuu ratikkavyöhykkeellä ja jossa on viisi autoa. Mutta myös perheen, jossa on kaksi henkeä, kolme fillaria ja nolla autoa. Ei noiden perusteella voi vetää johtopäätöksiä mihinkään suuntaan.

  49. Osmo Soininvaara:
    Markku af,
    Te olette siellä Kirkkonummella tottuneet kyllä surkeaan joukkoliikenteeseen. Ei 20 minuutinm vuoroväli ole todellakaan hyvää palvelutasoa. Eikä palvelutasoon kuulu myöskään se, että joukkoliikenne joutuu matelamaan yksityisautojen aiheuttamassa ruuhkassa.

    Niinpä. Jos se vuoroväli olisikin tasan 20 minuuttia, kuten johonkin aikatauluun ehkä on painettu, sen kanssa voisi oppia elämään, jos haluaisi järjestää elämänsä bussivuorojen mukaan. Aika moni stadilainen ei halua. Mutta kun se bussi ei oikeasti edes tule 20 min välein vaan vähän miten sattuu sen mukaan miten ruuhkaista sattuu olemaan, niin se siitä.

    Parisen vuotta sitten juttelin Arabiassa silloin asuvan ja Otaniemessä opiskelevan tutun kanssa tuosta bussista. Hän kulki ratikalla keskustaan ja bussilla Otaniemeen, koska se yhteys oli luotettavampi kuin tuo vaihdoton 506. Kertonee jotakin.

  50. Maurizio:
    Ja uusimmat kiskot / pyörät sitten varmaan kirskumattomia? Rohkenen ehkä kuitenkin häviäväisen vienosti epäillä.

    Kirskunta johtuu siitä, että kaarteet ovat liian jyrkkiä. Jo rakennetussa korttelikaupungissa asialle voi tehdä aika vähän (tosin on niitä kaikkein jyrkimpiä saatu vähän loivennettua kiskojen uusimisen yhteydessä) mutta uusilla alueilla on kyllä häpeällistä, että arkkitehdit pakottavat ratikat niihin ahtaisiin kaarteisiin. Pikku Huopalahti hyvänä esimerkkinä. Sitä voisi verrata siihen, että autoillekin tehtäisiin katuja melkein minimikaarresäteen mukaan.

    Havainnekuvan mukaan Vartiosaaren ratikalle ei tule tällaisia tiukkoja kaarteita, joten ei sinne tule kirskuntaakaan. Munkkiniemen puistotiellä, suoralla radalla puiden välissä, ratikka on niin hiljainen, että lapsia varoitetaan juuri siitä. Siis siitä, että se on liian hiljainen.

  51. Markku af Heurlin: Eikö sma koske myösuusimpia sähköbusseja?

    Sähköbussin moottorimelu on kyllä pienempi kuin dieselbussin. Mutta rengasmelussa ei ole eroa.

  52. Markku af Heurlin: Kuulosta mukavalta, mutta tarvitaan myös huoltoliikennettä alueen ulkopuolelta. Ja josksu on hyvä pästä atuolla oven eteen. Jos esimerkiksi joku liikuntarajoitteinen tulee käymään. Tai itse on klenkkana. (Kuten minä nyt, jten asian merkityksen ymärtää.)

    Raiotvaunuliikenen tuskin on realistisat vuorkaudne ympäri. Varsinkin kun se aiheuttaa yllättävän paljon melua. Ainakin nyt käytössä olevat uusimmatkin ratikat.

    Niin, en minäkään jaksa siihen autottomaan Vartiosaareen uskoa. Rohkeus ei riitä sen paremmin virkamies- kuin luottamusmieskunnassa. Mutta olisi se hienoa, kun uskallettaisiin tehdä tuollainen kokeilualue.

    Mitä noihin näkemiisi ongelmiin tulee, niin ei niistä ole todelliseksi ongelmaksi, jos tahtotila on oikeanlainen. Pääsee sinne Suomenlinnaankin autolla, jos on pakko ja hyvä syy, vaikka alue käytännössä on autoton.

    Vuorokauden ympäri kulkeva ratikka, esim. vartin välein, olisi halpaa lystiä verrattuna niihin rahoihin, jotka säästetään parkkipaikoista ja autokaduista, joten ei siitäkään oikein saa ongelmaa rakennettua.

  53. Daniel Federley: Niinpä. Jos se vuoroväli olisikin tasan 20 minuuttia, kuten johonkin aikatauluun ehkä on painettu, sen kanssa voisi oppia elämään, jos haluaisi järjestää elämänsä bussivuorojen mukaan. Aika moni stadilainen ei halua. Mutta kun se bussi ei oikeasti edes tule 20 min välein vaan vähän miten sattuu sen mukaan miten ruuhkaista sattuu olemaan, niin se siitä.

    Parisen vuotta sitten juttelin Arabiassa silloin asuvan ja Otaniemessä opiskelevan tutun kanssa tuosta bussista. Hän kulki ratikalla keskustaan ja bussilla Otaniemeen, koska se yhteys oli luotettavampi kuin tuo vaihdoton 506. Kertonee jotakin.

    Se on muutenkin mielekkäämpi. On sitten asia eriksen, jos on mneossa Viikistä Kumpulaan tai Meilahdesta Otaniemeen.

  54. EKK: Yleiskaavassa Melkkiin on suunniteltu juuri tällainen asuinalue, sillä erotuksella että raitiovaunun sijasta lautalla pääsee kahteen suuntaan. Dokumentin sivu 32: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-15.pdf

    Ihna kiintoisan näköinen dokumentti. Mutta miksis kaikissa havainnekuvissa aurinko aina paistaa kuin Pjongjangissa.

  55. Kallio-Alppiharjusta saa autohallipaikan noin 15ke.lla. Hinta riippuu aika paljon paikalle jyvitetystä vastikkeesta ja myyntiaika siitä, sattuuko lähellä asumaan ketään puutteessa olevaa. Oma talli voi olla yli 20ke, mutta niitä käytetään varastoina ja askartelutiloina, ei yleensä auton säilömiseen.

    Olishan se tietysti kiva, että paikan saisi läheltä omaa asuntoa heti. Nykyään ei saa, mutta aika harvassa ovat kuitenkin tarvitsijat ja monilla paikoilla myyntiajat venyvät hyvästä hinnasta huolimatta kuukausiin.

  56. Daniel Federley: Kirskunta johtuu siitä, että kaarteet ovat liian jyrkkiä. Jo rakennetussa korttelikaupungissa asialle voi tehdä aika vähän (tosin on niitä kaikkein jyrkimpiä saatu vähän loivennettua kiskojen uusimisen yhteydessä) mutta uusilla alueilla on kyllä häpeällistä, että arkkitehdit pakottavat ratikat niihin ahtaisiin kaarteisiin. Pikku Huopalahti hyvänä esimerkkinä. Sitä voisi verrata siihen, että autoillekin tehtäisiin katuja melkein minimikaarresäteen mukaan.

    Havainnekuvan mukaan Vartiosaaren ratikalle ei tule tällaisia tiukkoja kaarteita, joten ei sinne tule kirskuntaakaan. Munkkiniemen puistotiellä, suoralla radalla puiden välissä, ratikka on niin hiljainen, että lapsia varoitetaan juuri siitä. Siis siitä, että se on liian hiljainen.

    Olen kuunnellut vertaamalla ratikkaa, bussi ja autoa Mechelinikadulla surlal osuudella.Kyllä ratikka selvästi aiheuttit eniten melua, ei vältämättä suhteessa kokoonsa. – En ole missän tällä palstalla nähnyt ääänimittaustuloksia; aistithan ovat huonoja todistajia.

  57. Miksi Melkki on parempi kuin Villinki jossa on jo valmiiksi asumista? sanoo:

    Markku af Heurlin: Ihna kiintoisan näköinen dokumentti. Mutta miksis kaikissa havainnekuvissa aurinko aina paistaa kuin Pjongjangissa.

    Koska loskainen marraskuu havainnekuvissa aiheuttaisi huomattavasti voimakkaamman vastustuksen?

    Toistan ihmettelyni: miksei Melkkiä toteuteta sen sijaan
    Villingissä? Sinne saisi aikaiseksi vanhakaupunkimaisen kapeakujaisen kunnon kokoisen kaupungin siltayhteyden päähän?

    Funtsitaan sen jälkeen pitäisikö Melkkikin vielä rakentaa.

  58. Osmo Soininvaara:
    Bussista tulee rengasmelua ja se jauhaa hiekkaa myrkylliseksi katupölyksi. Lisäksi bussissa on epämiellyttävää matkustaa, jos on tottunut ratikkamatkan tasaisuuteen.

    Pakkoko sitä sepeliä on kylvää? Pakkoko on ajeluttaa isoja raskaita busseja ja vielä pääosin tyhjänä liikenteessä?

    Minibussit, yo. Hiekoitus veks. Parempi päällyste. Oikeat rengaspaineet. Nastat hittoon. Snadimpi rengaskoko.

    Kannattais ehkä myös yrittää rajoittaa keskustaan omalla pirssillä suhailua niin ajonopeutta (ja samalla ajomelua) voisi laskea tinkimättä nykyisistä ajoajoista koska katuverkossa olisi vähemmän muuta moottoriliikennettä etenemisen tukkeena.

    1. Bussin kustannuksista valtaosa on kuljettajan palkkaa. Jos bussin koko puoliksi, kuljettajan palkkakustannukset kaksinkertaisiksi. Vain hiljaisina aikoina pelittäisi, mutta sitten tarvittaisiinkin tuplasti busseja.

  59. Kalle:

    Joukkoliikenteen, spåran käyttäjänä on pakko sanoa, etten ole nähnyt Helsingissä henkilöautojen aiheuttamaa ruuhkaa koskaan,

    Sun pitäis joskus ajella kehäteillä… Vaikka sitten bussin kyydissä.

    Tuosta samalla linjalla, että tyhjien bussien ajeluttamisessa aika snadisti järkeä…

  60. Daniel Federley:

    ” perheen, jossa on kaksi henkeä,”

    Niitä tupataan kutsua pariskunniksi..

    Pk-seudulla 100k korkeakouluopiskelijaa josta aika moni asuu Helsingissä. Varmaan aika pieni prosenttiosuus jolla pirssi.

  61. Osmo Soininvaara:
    Bussin kustannuksista valtaosa on kuljettajan palkkaa. Jos bussin koko puoliksi, kuljettajan palkkakustannukset kaksinkertaisiksi. Vain hiljaisina aikoina pelittäisi, mutta sitten tarvittaisiinkin tuplasti busseja.

    Totta. Pitäisi kehittää jonkinlainen hybridimalli. Kuski voisi olla semiyrittäjä joka toimisi ruuhkahuippujen ulkopuolella itse hinnoittelemallaan taksalla taksikuskina jolloin kaupunki maksaisi palkan vain ruuhkatunneista. Vaatisi taksitoiminnan vapauttamista toki, mutta se pitää tehdä joka tapauksessa.

    Ajatuksia?

  62. Osmo Soininvaara:
    Länsiväylä ei kulje Vattuniemen kautta.

    Äh, sekotin Koivusaareen. Länsiväylän asuntoistamisen kannalta Larun ja Koivusaaren metropysäkki olis kannattanu laittaa enemmän itään. Kevyempi pikaspåra olis voinu koukata vielä Vattuniemenkin kautta, vaikka joka toinen vuoro…

  63. Entä jos toimittaisiinkin toisin?: Niitä tupataan kutsua pariskunniksi..

    Pk-seudulla 100k korkeakouluopiskelijaa josta aika moni asuu Helsingissä. Varmaan aika pieni prosenttiosuus jolla pirssi.

    Totta, ajelevat vanhempiensa pirsseillä.

  64. Sakke: Eli asiakas ei voisi etukäteen tietää, mitä jokin kyyti (välillä A-B) tulee maksamaan, kun se riippuisi mm. siitä, kuka kuski pysäkille ensiksi ehtii???

    Kilpailu tasoittaa taksat keskimäärin samalle sektorille. Kuski joka hinnoittelee ajonsa liian yläkanttiin huomaa pian olevansa ilman asiakkaita.

  65. Osmo Soininvaara:
    Bussista tulee rengasmelua ja se jauhaa hiekkaa myrkylliseksi katupölyksi. Lisäksi bussissa on epämiellyttävää matkustaa, jos on tottunut ratikkamatkan tasaisuuteen.

    Myös raitiovaunusta tulee rengas- tai pyörämelua. Luultavasti nemmän , enemmän kuin bussista, koska siinä on metalli metallia vasten Sen lisäksi ratikankin pyörät jauhavat hiekkaa murskaksi ja olettaisin, että aika tehokkaasti.

    Pariisin metrossa otettiin jo 1969 käyttöön uusia vaunuja, joissa oli pyörissä kovakumirenkaat. Samoin Montrealin metrossa.

    Olen maktustanut sekä paikallisjunassa, bussisssa, metrossa että raitovaunussa. Oleellista eroa en matkususmukavuudessa huomaa, ainkaan värinässä. Odottelen kovasti sähköbusseja tai hybridejä, koska niissä sisämelu on pienempi.

    Suoraan snaoen tämä on vähän juupas eipäs -keskustelua. Ja jotenkin tulee vain raideliikeneninotilijoiden puheista mieleen taistolaisten asenne sosialismin erinomaisuuteen. Ovat niin innokkaasti vakuuttamassa, että välillä epäilee uskon todellista vakautta

  66. ”että välillä epäilee uskon todellista vakautta”

    Siis kyllä se USKO varmasti vakaa on, mutta todellisuus saattaa kuitenkin olla jotain muuta.

  67. Maurizio:
    “että välillä epäilee uskon todellista vakautta”

    Siis kyllä se USKO varmasti vakaa on, mutta todellisuus saattaa kuitenkin olla jotain muuta.

    Todellisuus nyt on se, että raideliikenteen kapasiteetti on ylivertainen busseihin nähden. Jos kannattaa raideliikenteen korvaamista busseilla, kannattaa joukkoliikenteen järjestämisen tekemistä monta kertaa kalliimmaksi.

  68. Markku af Heurlin: Myös raitiovaunusta tulee rengas- tai pyörämelua. Luultavasti nemmän , enemmän kuin bussista, koska siinä on metalli metallia vasten Sen lisäksi ratikankin pyörät jauhavat hiekkaa murskaksi ja olettaisin, että aika tehokkaasti.

    Raitiovaunu on hiljaisimmillaan suht suoralla radalla (kaarresäde tyyliin 50 m tai loivempi), vaimennetulla nurmi- tai sepeliradalla ja hyväkuntoisilla kiskoilla. Esim. http://www.railone.com/fileadmin/daten/05-presse-medien/downloads/broschueren/en/Green_tracks_EN_2011_ebook.pdf

    Kalustossa ei napamoottoreita ja hyväkuntoiset, vaimennetut pyörät (resilient wheels): http://www.mbm-industrietechnik.com/wp-content/uploads/2013/05/gummigefederte-raeder-580×482.jpg

    Meluisimmillaan raitiovaunu on katuradalla autoliikenteen seassa kulkiessaan, silloin kun kohdalle sattuu tiukka (kaarresäde < 20 m) kaarre ja matalaurainen vaihde/raideristeys kuluneilla ja sen jälkeen huonosti hiotuilla kiskourapohjilla, jossa lisäksi kiskot ovat kuluneet autoliikenteen takia käytetyn hiekoitussepelin vaikutuksesta ja kiskojen ajopinnoissa on käytetty erästä sittemmin käytöstä poistunutta korjaushitsausmenetelmää.

    Jos kalustossa vielä on napamoottorit, niin tuo kiskojen epätasaisuudesta aiheutuva melu maksimoituu. Ja pyörissä erilainen vaimennus, kuin vanhemmassa ja uudemmassa kalustossa…

    Markku af Heurlin: Pariisin metrossa otettiin jo 1969 käyttöön uusia vaunuja, joissa oli pyörissä kovakumirenkaat. Samoin Montrealin metrossa.

    Pariisin kumipyörämetron teliratkaisu on sellainen viritys, ettei se minusta maksa vaiva saavutettuihin hyötyihin nähden. Etenkin kun viimeksi viisi vuotta sitten tuolla Pariisin kumipyörämetrolla matkustaessani mielikuvaksi jäi kauhea sivuttainen nykiminen kaarteissa. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fd/Bogie-metro-Meteor-p1010692.jpg

    Markku af Heurlin: Olen maktustanut sekä paikallisjunassa, bussisssa, metrossa että raitovaunussa. Oleellista eroa en matkususmukavuudessa huomaa,ainkaan värinässä. Odottelen kovasti sähköbusseja tai hybridejä, koska niissä sisämelu on pienempi.

    Entäs risteyksissä tapahtuvista käännöksistä sekä pysäkkitaskuihin ajamisesta aiheutuva sivuttaisheilunta? Tai hidastetöyissyistä, kaivonkansista ja kuopista aiheutuva pystyheilunta? Tai vaihteiston nykinä (tätä ei sähköbusseissa ja johdinautoissa ole ja hybridibusseissa riippuu hybridiratkaisun toteutuksesta).

    Mittapuuksi sopii minusta kirjoittaminen paperille tai kosketusnäytöllisellä kännykällä tai lukeminen selkä menosuuntaan istuessa.

    Markku af Heurlin: Suoraan snaoen tämä on vähän juupas eipäs -keskustelua. Ja jotenkin tuleevain raideliikeneninotilijoiden puheista mieleen taistolaisten asenne sosialismin erinomaisuuteen. Ovat niin innokkaasti vakuuttamassa, että välillä epäilee uskon todellista vakautta

    Tai sitten ovat lukeneet enemmän raideliikennettä ja joukkoliikennejärjestelmää käsittelevää kirjallisuutta 😉

    Vastakommenttina voisin todeta, että välillä sitä toivoisi käsiteltävän aiheen perusoppimäärän + esim. mikrotaloustieteen perusoppimäärän kuuluvan joko peruskoulun oppimäärään tai sitten ainakin vähimmäisvaatimuksina keskusteluun osallistumille. Tällöin vältettäisiin se vänkääminen teknisluontoisista perusasioista ja keskustelua voitaisiin käydä enemmän sillä tasolla, että minkälaista yhteiskuntaa tässä nyt halutaan.

  69. Entä jos toimittaisiinkin toisin?: Pitäisi kehittää jonkinlainen hybridimalli. Kuski voisi olla semiyrittäjä joka toimisi ruuhkahuippujen ulkopuolella itse hinnoittelemallaan taksalla taksikuskina jolloin kaupunki maksaisi palkan vain ruuhkatunneista. Vaatisi taksitoiminnan vapauttamista toki, mutta se pitää tehdä joka tapauksessa.

    Tästä unohtui vielä mainita robottiautoskenaarioon siirtyminen (jolloin vasta-argumentti lisääntyvistä dösä/taksikuskien palkoista ei enää pätisi).

  70. ze: Todellisuus nyt on se, että raideliikenteen kapasiteetti on ylivertainen busseihin nähden. Jos kannattaa raideliikenteen korvaamista busseilla, kannattaa joukkoliikenteen järjestämisen tekemistä monta kertaa kalliimmaksi.

    Varmasti näin. Mutta tuskin täällä kukaan on esittänyt asiaa siten, että kaikki joukkoliikenne pitäisi ratkaista busseilla. En minäkään ole.

    Bussien pitäisi olla syöttöliikennettä raiteille. Nyt bussit köröttelevät keskustaan asti.

    Ratikka ei ole joustava järjestelmä. Bussi on. Ei sporalinjaa voi vetää joka niemeen ja notkoon ellei sitten Wahlroos kamuineen pistä hattua kiertämään.

    Jos rahaa tulis seinästä, niin sitten tietysti sporalla kotiovelta kotiovelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.