Skuutit: katutila on jaettava uudestaan

Skuu­tit ovat lois­ta­va liiken­nevä­line kaupunkien keskus­ta-alueil­la. Ne tarvit­se­vat kuitenkin tilaa. Keskus­to­jen katu­ti­la on jäsen­neltävä uudestaan. 

Kaupunki­fil­larei­den piti mullis­taa liikku­mi­nen kaupun­gin keskus­ta-alueil­la, siis ratikkakaupungis­sa, mut­ta skuu­tit tekivätkin sen. Paljon on kiin­nitet­ty huomio­ta sku­ut­tien hait­ta­puoli­in, mut­ta kokon­aisuute­na ne ovat loistokeksintö.

Kun kat­sotte hujan hajan jätet­tyjä sku­ut­te­ja, kuvitelkaa jokaisen paikalle viisi autoa, niin ymmär­rätte, kuin­ka tilaa säästävä liiken­nemuo­to ne ovat.

Mik­si viisi? Kos­ka skuu­tit ovat yhteiskäytössä. Yhdel­lä skuu­til­la tehdään ainakin viisi matkaa päivässä, autol­la vain yksi. Jat­ka lukemista “Skuu­tit: katu­ti­la on jaet­ta­va uudestaan”

HSL:n infrakorvaukset johtavat umpikujaan

HSL:n perus­sopimuk­sen mukaan HSL mak­saa jäsenkun­nilleen näi­den tekemistä infrain­vestoin­neista kor­vaus­ta, joka perus­tuu 5 pros­entin lasken­nal­liseen korkoon. Tästä poikkeuk­se­na on Helsin­gin aikanaan tekemät investoin­nit metroon ja ratikkaverkkoon, joista ei kor­vauk­sia makseta.

Tässä on kak­si ongel­maa. Viisi pros­ent­tia on aika paljon. Toinen ongel­ma liit­tyy siihen, että kun­nat rahas­ta­vat samat investoin­nit kah­teen ker­taan. Jat­ka lukemista “HSL:n infrako­r­vauk­set johta­vat umpikujaan”

Helsingin väkiluku ja asumisväljyys

Helsin­gin asukaslu­vun kasvu notkahti pari vuot­ta sit­ten. Lasku oli alka­nut jo ennen koron­aa, mut­ta var­maankin korona vauhdit­ti sitä. Nyt se on taas kään­tynyt rivakkaan nousu­un. Oheises­sa kuvas­sa 12 liuku­va väk­ilu­vun muu­tok­sen summa.

Luvuis­sa ei ilmeis­es­ti ole juurikaan ukrainalaisia, sil­lä jos olisi, koko maan asukasluku olisi kas­vanut tuhan­sil­la asukkail­la, mut­ta ei ole.

Kun Helsin­gin asukaslu­vun kasvu liki pysähtyi, nousi vaa­timuk­sia vähen­tää asun­to­tuotan­toa, kun asun­to­ja ei nyt tarvitakaan.

Min­un johtopäätök­seni oli päin­vas­tainen. Muu­tos osoit­ti, että asun­to­ja on liian vähän. Keskiössä on asum­isväljyy­den kasvu. Jat­ka lukemista “Helsin­gin väk­iluku ja asumisväljyys”

Kapitalismin korjaus

Lib­er­aali markki­na­t­alous on nos­tanut voimal­la mai­ta vau­rauteen. Aluk­si kaik­ki meni myös sosi­aalis­es­ti hyvin. Suomes­sa tulo­erot supis­tu­i­v­at voimakkaasti. Melkein kaik­ki oli­vat voittajia.

Suun­ta kään­tyi 1980-luvun lop­ul­la kohti eri­ar­voisu­ut­ta. Kasvun hedelmät alkoi­vat kasautua osaa­jille ja omistajille.

Kehi­tys on ollut samalaista kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Per­in­tei­sis­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa menee kuitenkin parem­min kuin muual­la. Yhdys­val­lois­sa läh­es puo­let väestöstä on jäänyt osat­tomik­si reaalian­sioiden kasvus­ta jo liki 50 vuo­den ajan samal­la kun osaa­jat ovat voineet hin­noitel­la itsen­sä melkein miten vain.

Jat­ka lukemista “Kap­i­tal­is­min korjaus”

Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin

Korona-aikaan pahasti siipeen­sä saanut HSL suun­nit­telee tar­if­fi­rak­en­teen uud­is­tus­ta. Virka­henkilöi­den suosik­ki on koko alueen tasa­tar­if­fi. Sitä ovat kyse­lyis­sä kan­nat­ta­neet jopa enem­mistö helsinkiläi­sistä. Lisäk­si mallinnuk­sen HSL:n mallinnuk­sen mukaan se se vähen­täisi eniten liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöjä, kos­ka pitkä­matkalaisethan niitä päästöjä eniten aiheuttavat.

Kuu­lostaa selvältä?

Tasa­tar­if­fi aset­tuisi ABC-vyöhyk­keen tasolle

Minä en tätä kan­na­ta. Jos kah­den pysäkin ratikka­mat­ka Helsingistä Kirkkon­um­melle mak­saa yhtä paljon kuin mat­ka Helsingistä Jär­ven­päähän, se ei tarkoi­ta, että mat­ka Jär­ven­päähän olisi yhtä hal­pa kuin ratikka­mat­ka nyt vaan että lyhyt ratikka­mat­ka olisi kohtu­ut­toman kallis. Jat­ka lukemista “Mik­si en kan­na­ta tasa-tar­if­fia HSL:n lippuihin”

Miksi sunnuntailisiä kannattaisi siirtää muille päiville

Vihrei­den puoluekok­ouk­ses­sa tehti­in kohue­hdo­tus sun­nun­tail­isien pienen­tämis­es­tä ja vas­taa­van sum­man siirtämis­es­tä mui­hin päivi­in. Syn­tyi suuri kohtu kuin vak­i­tuiset tahal­laan väärin ymmärtävät ryhtyivät ker­tomaan, että näin köy­hää kansaa lyödään. Sen sijaan, että vihreät oli­si­vat rin­ta rot­tingilla puo­lus­ta­neet hyvää ehdo­tus­taan, puoluekok­ous perui sen.

Olisi kan­nat­tanut puo­lus­taa esi­tys­tä ja teila­ta tahal­liset väärinymmärtäjät.

Poli­it­tisen puolueen kan­nat­taa tehdä korkean profi­ilin ehdo­tuk­sia, mut­ta kun esit­tää jotain tun­tei­ta kuo­hut­tavaa, kan­nat­taa tehdä kotiläksyn­sä ja pystyä vas­taa­maan kri­ti­ikki­in topakasti.

Pelkään pahoin, että tuo on peräisin kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka. Siel­lä sitä ainakin ehdotetaan.

Peruste­len miksi.

Jat­ka lukemista “Mik­si sun­nun­tail­isiä kan­nat­taisi siirtää muille päiville”

Puheeni valtuustossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta

Demar­it oli­vat tehneet ryh­mäaloit­teen peruster­vey­den­huol­lon kiireet­tömän hoidon jono­jen purkamis­es­ta. He halu­si­vat palaut­taa asian ja käyn­nistää selvi­tyk­sen asi­as­ta. Keskustelu meni ajoit­tain ide­ol­o­gisek­si keskusteluk­si ter­veysasemien ulkois­tamis­es­ta. Käytin itse seu­raa­van puheenvuoron:

Kaik­ki tääl­lä eivät sitä var­maan muista, mut­ta olen ollut joskus perus­palve­lu­min­is­teri ekon­o­mistin koulutuksella.

Tuol­loin tulin erit­täin vaku­ut­tuneek­si, ettei yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito toi­mi. On nimit­täin niin, että sitä saa mis­tä mak­saa, eikä mis­sään ole opit­tu mak­samaan ter­vey­den­huol­los­sa oikeista asioista. Sik­si saadaan vääriä asioi­ta ja sik­si yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­loista tulee yleen­sä erit­täin kallis.

Sit­tem­min mielip­i­teeni on loiven­tunut, kos­ka yksi­ty­isil­lä on toisaal­ta ylivoimais­es­ti parem­mat johtamisjär­jestelmät. Se ainakin osit­tain kom­pen­soi väärät kan­nus­timet. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta”

Kustannustehokkuutta ilmastopolitiikkaan

Taloudel­la on edessään sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton aset­tami­in rajoituk­si­in. Vaik­ka se tuot­taa hyviä ansain­tamah­dol­lisuuk­sia monille yri­tyk­sille, koko kansan­taloudelle se on kuitenkin rasitus. Muu­tos tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen tuskallisi­in seu­rauk­si­in tulisi vielä paljon kalliimmaksi.

Mon­en korvi­in sielun viholli­nen kuiskii, että meille  tulisi halvem­mak­si, jos muut maat tor­juisi­vat ilmas­ton­muu­tok­sen. Mei­dän osu­utemme siitä on niin pieni, että voimme hyvin elää kuin pellossa.

Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ilmastopolitiikkaan”

Pitääkö asukaspysäköintitunnuksella voida myös pysäköidä?

Kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa on käsit­telyssä asukaspysäköin­nin hin­nan hilaamis­es­ta markki­nae­htoisem­paan suun­taan. Ajatuk­se­na on, että siel­lä, mis­sä paikoista on ylikysyn­tää, jono­tuk­sen sijas­ta niukku­ut­ta kar­si­taan hinnalla.

Täl­lä ker­taa ei ole kyse han­kkeesta, jol­la halu­taan vaikeut­taa auton käyt­töä Helsingis­sä. Pikem­minkin päin­vas­toin. Eniten autoilua vaikeut­taisi, jos pysäköin­nistä tehtäisi­in kaikkial­la kaupungis­sa ilmaista eikä olisi myöskään rajoituk­sia siitä, kuin­ka mon­ta tun­tia tai kuukaut­ta auto saa olla pysäköi­tynä. Jat­ka lukemista “Pitääkö asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la voi­da myös pysäköidä?”

Modernisaation jättömaat

His­to­ri­antutk­i­ja Jus­si Jalo­nen on kehit­tänyt oivat ter­min mod­ernisaa­tion jät­tö­maat kuvaa­maan aluei­ta, joil­ta talouden mod­ernisoin­ti on vienyt tule­vaisu­u­den. Nils Tor­valds puhui aikanaan samas­sa tarkoituk­ses­sa hylkysyr­jistä, mut­ta se tuo mieleen vihon­vi­imeisen peräkylän eikä laa­jo­ja, aiem­min men­estyneitä maakun­tia.  Yleinen ter­mi on ruostevyöhyke, mut­ta se taas keskit­tyy liikaa vain suurteollisuuteen.

Ongel­mana ydin on siinä, että mer­i­tokraat­ti­nen jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta on eri­ar­vois­ta­va suosies­saan hyvin koulutet­tu­ja men­estyjiä, joil­la on tapana muut­taa suuri­in kaupunkei­hin. Suurelta osalta aluei­ta ja ihmisiä on viety tule­vaisu­u­den usko. Seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, keltali­ivien kap­ina, Trumpin val­in­ta pres­i­den­tik­si, ja oli­pa johta­va europu­tin­isti vähäl­lä tul­la Ran­skan presidentiksi.

Ellei tätä ongel­maa ratkaista, lib­er­aalit demokra­ti­at ovat uhattuina.

***

Kir­joitin tästä pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Se on luet­tavis­sa tästä