Helsingin väkiluku ja asumisväljyys

Helsin­gin asukaslu­vun kasvu notkahti pari vuot­ta sit­ten. Lasku oli alka­nut jo ennen koron­aa, mut­ta var­maankin korona vauhdit­ti sitä. Nyt se on taas kään­tynyt rivakkaan nousu­un. Oheises­sa kuvas­sa 12 liuku­va väk­ilu­vun muu­tok­sen summa.

Luvuis­sa ei ilmeis­es­ti ole juurikaan ukrainalaisia, sil­lä jos olisi, koko maan asukasluku olisi kas­vanut tuhan­sil­la asukkail­la, mut­ta ei ole.

Kun Helsin­gin asukaslu­vun kasvu liki pysähtyi, nousi vaa­timuk­sia vähen­tää asun­to­tuotan­toa, kun asun­to­ja ei nyt tarvitakaan.

Min­un johtopäätök­seni oli päin­vas­tainen. Muu­tos osoit­ti, että asun­to­ja on liian vähän. Keskiössä on asum­isväljyy­den kasvu.

Asum­isväljyy­den kasvu vaikut­taa väk­iluku­un aivan keskeisesti

Aloite­taan yksinker­taisel­la mallil­la, jos­sa olete­taan, ettei tyhjiä asun­to­ja ei: Sil­loin asukasluku on asun­tokan­nan koko jaet­tuna asum­isväljyy­del­lä. Jos asun­tokan­nan yhteen­las­ket­tu pin­ta-ala olisi 23 000 000 m2 ja asum­isväljyys on 35 m2/henki asukasluku on 23 000 000/35 =657 000. Jos osa halu­aisi lisäti­laa etätöitä var­teen ja asum­isväljyys kas­vaisi yhdel­lä neliöl­lä, samaan asun­tokan­taan mah­tu­isikin enää 23 000 000/36 = 639 000 henkeä.

Helsin­gin asum­isväljyys nousi suo­ravi­ivais­es­ti aina noin vuo­teen 2005. Sit­ten se pysähtyi. Alet­ti­in arvostaa enem­män sijain­tia ja vähem­män neliötä. Tämä tuot­ti suuria vaikeuk­sia esimerkik­si päivähoidolle – oli oletet­tu, että merkit­tävä osa lap­siper­heistä muut­taisi kehyskun­ti­in, kuten oli muut­tanut aiem­min, mut­ta eivät muut­ta­neetkaan enää. Kan­takaupungista puut­tui yhtäkkiä 1000 päivähoitopaikkaa.

Koro­nan seu­rauk­se­na asum­isväljyys on kään­tynyt uud­estaan nousu­un. Etä­työn vuok­si arvoste­taan enem­män työhuonet­ta. Kun kaupun­ki on ollut sul­jet­tu, aikaa vietetään enem­män kotona ja sik­si tarvi­taan lisää tilaa. Yksiöistä halut­ti­in kak­sioi­hin ja kak­sioista kolmioi­hin ja niin edelleen. Niin­pä monis­sa asun­nois­sa, jois­sa asui aiem­min kak­si ihmistä, asuikin nyt enää yksi ja niin edelleen.

Asum­isväljyy­den kas­vaes­sa asun­to­tuotan­toa nopeam­min asukasluku siis las­kee. Tästä ei voi mitenkään päätel­lä, että asun­toalaa tarvi­taan nyt vähem­män, kos­ka asukasluku on laskenut, vaan pikem­min, että helsinkiläiset tarvit­se­vat asun­tok­er­rosalaa rutkasti lisää.

Helsingis­sä ei onnek­si olla raken­net­tu niin paljon yksiöitä kuin vaikka­pa Van­taan Kivistössä tai Kuo­pios­sa. Otan tästä vähän kun­ni­aa itsel­leni. Se joh­tui suurelta osalta sat­tumas­ta, niin kuin moni muukin asia.

Olin neu­vot­tele­mas­sa vihrei­den puoles­ta asun­to-ohjel­mas­ta. Vuosilukua en enää muista, mut­ta se löy­tyy asi­akir­joista. Tämä tapah­tui joskus noin vuon­na 2005. Sopu oli syn­tymässä vähän liian nopeasti ja tarvitsin lisä­man­daatin ryh­mältä. Päätin kaataa sovun vetämäl­lä hihas­ta vaa­timuk­sen, että Helsingis­sä raken­net­tavien asun­to­jen keskikoko olisi 70 m2.  (Espoos­sa se oli sil­loin noin 90 m2) Olin var­ma, että tähän se kaatuu. Suun­nitel­mani meni aivan mönkään. En saanut sop­ua lykä­tyk­si, mut­ta sain sen sijaan sen pin­ta-alanormin. Sitä on sit­tem­min vähän rukat­tu, mut­ta sen seu­rauk­se­na Helsin­gin asun­to­tuotan­to ei ollut niin yksiö­val­taista kuin muual­la. Raken­nus­li­ik­keet oli­vat hyvin vihaisia. Tek­isi mieli kysyä hei­dän mielipi­det­tään nyt, kun yksiöi­den kysyn­tä on laskenut ja kak­sioiden ja kolmioiden nous­sut. On paljon syitä, joiden vuok­si pidin tätä pin­ta-alanormia menestyksenä.

Tyhjät asun­not

Kaik­ki asun­not eivät tietenkään ole asut­tu­ja. Helsingis­sä on liki 30 000 ”tyhjää” asun­toa. Ne eivät ole tyhjiä siinä mielessä, ettei niis­sä asu­isi kukaan, vaan että asukas ei ole kir­joil­la Helsingissä.

Tyhjässä asun­nos­sa voi asua viro­lainen rak­samies, joka pitää kir­jansa ymmär­ret­tävistä syistä Tallinnas­sa ja on asun­nos­sa korkein­taan 180 päivää vuodessa. Erit­täin yleistä on, että maakun­tien rahamiehillä on kakkosasun­to Helsingis­sä joko työ- tai kult­tuuri­matko­ja ajatellen. Tämä ilmiö yleistyy kaikissa men­estyvis­sä suurkaupungeis­sa. Lon­toos­sa se on suo­ranainen maanvaiva.

Osa asun­noista on Airbnb-käytössä.

Näistä kakkosasun­noista Helsin­ki ei saa mitään muu­ta tuloa kuin kiin­teistöveron. Tämä olisi hyvä perus­ta nos­taa kiin­teistöveron osu­ut­ta Helsin­gin vero­tuk­ses­ta. Kesämökkipaikkakun­nat voivat kerätä korotet­tua kiin­teistöveroa vapaa-ajan asun­noista, mut­ta tätä mah­dol­lisu­ut­ta Helsingis­sä ei ole kakkosasun­to­jen verotukseen.

On myös aidosti tyhjiä asun­to­ja. Kun van­hus siir­tyy kotoaan laitoshoitoon, hänen asun­ton­sa jää usein tyhjäk­si. Sitä ei kan­na­ta pan­na vuokralle, kos­ka vuokras­ta 85 % menee hoit­o­mak­su­un, kun taas vuokralais­ten jäl­keen tehtävä remont­ti menee aikanaan sat­apros­ent­tis­es­ti perikun­nan piikkiin.

Helsinkiläiset muut­ta­vat keskimäärin viiden vuo­den välein. Siinä välis­sä asun­to on yleen­sä muu­ta­man kuukau­den tyhjänä esimerkik­si remon­tin takia tai vain, kos­ka myymi­nen ja vuo­raami­nen vievät aikansa.

Kun on raken­net­tu run­saasti lisää, markki­navuok­ien kasvu on tait­tunut. Markki­navuokral­la tarkoi­tan sitä vuokrata­soa, joka tas­apain­ot­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan. Osa vuokranan­ta­jista ei ole tätä tun­nus­tanut. He pitävät asun­to­ja mielu­um­min tyhjinä kuin hyväksyvät tosi­asi­at. Oiko­tien sivuil­la oli tam­miku­us­sa tar­jol­la läh­es 5700 vuokra-asun­toa Helsingis­sä, nyt ”enää” alle 4200. Siinä on yhä par­ituhat­ta liika, mikä tarkoit­taa noin kolmea tuhat­ta puut­tuvaa asukasta.

Kun Helsin­gin asukaslu­vun kasvu notkahti, tämä uuti­soiti­in niin, että Helsin­gin vetovoima on hiipunut. Asum­isväljyy­teen liit­tyvistä syistä johtuen Helsin­gin houkut­tele­vu­ut­ta asuinkun­tana ei voi päätel­lä asukaslu­vun kasvusta.

Helsin­gin halut­tavu­ud­es­ta asuinkun­tana ker­to­vat parhait­en asun­to­jen hin­nat ja vuokrat. Asum­i­nen on kallis­tunut suh­teessa muuhun maa­han tasais­es­ti, mikä ker­too, että halu­ja asua Helsingis­sä olisi yhä vain enem­män. Vuokrien kasvu on nyt tait­tunut, ikä ker­too, lähin­nä, että on saavutet­tu uusi tas­apain­oti­la. Tätä asun­to­jen hin­tamit­taria tosin hait­taa­vat hin­to­jen osalta korot ja vuokrien osalta eri­laiset asumisen tukimuodot.

17 vastausta artikkeliin “Helsingin väkiluku ja asumisväljyys”

  1. Raken­nu­soikeus pitäisi lähtöko­htais­es­ti määritel­lä siten, että väjyyt­tä voisi lisätä vähen­tämät­tä asun­to­jen määrää. Esimerkik­si määrit­telemäl­lä raken­nu­soikeus asun­to­jen lukumääränä eikä pin­ta-alana. Pien­talo­markki­nas­sa mon­es­sa paikas­sa käytän­nössä on jo näin, kun ton­teille sal­li­taan vain yksi asun­to, ja raken­nu­soikeut­ta on enem­män kuin useim­mat halu­a­vat rak­en­taa (ja jos ei ole, yli­tyk­siä myön­netään poikkeam­i­na varsin vapaasti). 

    Aivan ensim­mäisek­si pitäisi kuitenkin päästä eroon ker­rosalas­ta määrit­tävänä suureena; se johtaa aivan sairaisi­in kan­nus­timi­in ja huonom­pi­in asun­toi­hin. Esimerkik­si ulko­seinän määrää min­i­moitaes­sa mah­dol­lisim­man tyl­siä laatikoi­ta rak­en­ta­mal­la paljon seinän hin­taa suurem­pi taloudelli­nen merk­i­tys on seinän alle jäävän raken­nu­soikeu­den vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sel­la. Ja ennen kuin joku esit­tää että pin­ta-alaa pitää rajoit­taa kaupunkiku­val­li­sista syistä sanon että ker­rosala sovel­tuu siihenkin tarkoituk­seen todel­la huonos­ti. Esim. ne paljon keskustelua herät­täneet Saton parvi­a­sun­not muo­dosta­vat kaupunkiku­val­lis­es­ti noin puoli­toista ker­taa suurem­man raken­nuk­sen kuin ker­rosalal­taan saman kokoinen “nor­maali” talo. Parvia kun ei las­ke­ta ker­rosalak­si, eikä ker­rosala ota kan­taa kerroskorkeuteen.

  2. Minä kun olen tässä yrit­tänyt pitää puo­liani näitä rak­en­tamisen lopet­tamista vaa­tivia taho­ja vas­taan, niin kysy­isin van­hem­mal­ta val­tiomieheltä, että onko kor­rek­tia tapaa tiedustel­la onko puhu­ja ilkeä vai tietämätön? Helsin­gin väestö kas­vaa ja sen päälle halu­taan vielä väl­jem­piä asun­to­ja, minkä voi jokainen tilas­toista tarkistaa.

    1. Helsin­gin haas­teena on kaiketi tont­ti pula ja Helsin­ki voi laa­jen­tua ain­os­taan Itään päin kuin pohjoiseen, län­teen tai etelään. Toinen vai­h­toe­hto on kaavoit­taa saaret Helsin­gin edustal­la mut­ta ne on tarkoitet­tu säi­lyt­tää pääasi­as­sa virk­istysalueik­si . Van­taa ja Espoo voivat vielä laa­jen­tua suurem­malle alueelle kuin Helsinki.

      1. Yksi vai­h­toe­hto olisi siirtää San­ta­ham­i­nan varuskun­ta jon­nekin muualle. Veikkaisin, että näin tul­laan jos­sain vai­heessa tekemään, joskaan ei toden­näköis­es­ti kovinkaan pian.

  3. “Sitä on sit­tem­min vähän rukat­tu, mut­ta sen seu­rauk­se­na Helsin­gin asun­to­tuotan­to ei ollut niin yksiö­val­taista kuin muual­la. Raken­nus­li­ik­keet oli­vat hyvin vihaisia. Tek­isi mieli kysyä hei­dän mielipi­det­tään nyt, kun yksiöi­den kysyn­tä on laskenut ja kak­sioiden ja kolmioiden nous­sut. On paljon syitä, joiden vuok­si pidin tätä pin­ta-alanormia menestyksenä.”

    Ensik­si siteer­atun virk­keen lop­pu­osaa en ymmär­rä. Nimeno­maan Helsingis­sä kyl­lä on PKS:n kun­nista suh­teessa eniten yksiöitä. Helsingis­sä taitaa olla pohjo­is­maid­en pääkaupungeista pien­im­mät asun­not. Etenkin Kööpen­ham­i­nas­sa on asun­to­jen keskikoko selvästi isom­pi. Taustal­la on kuitenkin selkeä syy, eli se, että Suomen BKT/asukasluku on nyky­isin olen­nais­es­ti mui­ta pohjo­is­mai­ta parikym­men­tä pros­ent­tia pienem­pi, mihin puolestaan on selkeitä syitä, joi­hin en tässä mene. Se, että nyt koro­nan jäl­keen etä­työkäytän­tö­jen yleistyt­tyä myös kak­sioiden ja kolmioiden kysyn­tä on kas­vanut ei muu­ta toisek­si sitä asianti­laa, että kun edel­lisen vuosikymme­nen aikan asun­to­ja raken­net­ti­in, yksiöt oli­vat se asun­to­tyyp­pi, jos­ta oli eniten pulaa mon­es­sa kun­nas­sa kysyn­tään näh­den. Varsinkin asum­is­tuk­i­lain 2014 uud­is­tuk­sen ja sen jäl­keen vielä tehty­jen jatk­ou­ud­is­tusten jäl­keen, joil­la val­tio lisäsi olen­nais­es­ti yksiöi­den kysyn­tää (ja asum­is­tuk­i­jär­jestelmän meno­ja) aiem­pi­en solu­a­sum­istyyp­pis­ten ratkaisu­jen sijaan, mitä vas­taavaa yksiöi­den määrää ja osu­ut­ta ei ollut lakimuu­tok­sen voimaan tul­lessa asun­tomarkki­noil­la tar­jo­ta ennen kuin yksitöitä tehti­in paljon lisää.

    1. Helsingis­sä on paljon pieniä asun­to­ja, mut­ta viime vuosien asun­to­tuotan­nos­sa esimerkik­si Van­taa on paljon yksiö­val­taisem­pi kuin Helsinki.

    2. Tuo Kööpen­ham­i­nan asun­to­jen koon ver­tailu on ollut aiem­min esil­lä tässä blo­gis­sa ja sil­loinkin tuli esi­in asun­to­jen koon mit­taus erot. Olen ymmärtänyt että Kööpen­ham­i­nas­sa mitataan asun­to­jen neliöt eri taval­la kuin pääkaupunkiseudul­la. Muuten asun­to­jen koko on lähel­lä toisia Pääkaupunkiseudul­la ja Kööpenhaminassa.

    3. no ei kait ny kukaan halua väen vängäl­lä asua yksiössä, jos olis varaa vaik­ka kak­sioon tai vaiks kolmioon, täh?

  4. Olisiko Suomelle eduk­si, jos Helsin­gin väk­iluku jäisi nyky­ta­solle, jos tuo tarkoit­taisi että väki menisi “seu­raavak­si suurimpi­in kaupunkei­hin”? Jos Helsin­gin väk­iluku nousisi vaik­ka 300 000:lla, sil­lä olisi paljon vähem­män merk­i­tys­tä Helsingille kuin jos tuo sama nousu tapah­tu­isi vaik­ka Tampereella.

    Helsingis­sä on jo “kohtu­ulli­nen” kri­it­ti­nen mas­sa väk­ilu­vun suh­teen, joten Suo­mi voisi hyö­tyä val­tiona enem­män jos muut kaupun­git viiden suurim­man kaupun­gin joukos­sa kas­vaisi­vat Helsin­gin sijaan. Toisaal­ta mikään suo­ma­lai­sista kaupungeisa ei ole “iso”, joten Helsin­gin taan­tu­mi­nen voisi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tarkoit­taa sitä, että koko Suo­mi taantuisi.

    Olisiko siis parem­pi, että Helsin­ki kas­vaisi ja muut viisi suur­in­ta kaupunkia eivät vai että Helsin­gin väk­iluku pysy­isi nykyisel­lään, mut­ta muut kaupun­git viiden suurim­man joukos­sa kas­vaisi­vat? Olet­taen tietenkin, että kasvu olisi ainakin jos­sain määri nollasummapeliä.

    1. Tam­pere on eniten kas­vaneista kaupungeista Suomes­sa viimeis­ten 10 vuo­den aikana joten sen ase­ma on pysynyt 2.sijalla kun ote­taan huomioon koko kaupunkialue mukaan. Pääkaupunkiseu­tu kokon­aisu­udessaan on sit­ten eri asia mut­ta Tam­pereen väk­iluku on ollut kasvus­sa koko 2000-luvun. Tam­pereen ystävyyskaupun­ki Man­ches­ter joka on Bri­tann­ian 2.suurin kaupun­ki ei ole pystynyt haas­ta­maan esimerkik­si Suur-Lon­toon seudun kasvun ja hin­tata­son jos­sa taas Tam­pere on onnis­tunut tekemään pääkaupunkiseudun kohdal­la. Man­ches­ter­il­la on kyl­lä tähän kaik­ki edel­ly­tyk­set haas­taa Lon­too. Viimeis­ten 30 vuo­den aikana Bri­tann­ian talouden kasvun pain­opiste on ollut Etelä-Englan­ti jos­sa äänestet­ti­in EU jäsenyy­den puoles­ta vuo­den 2016 kansanäänestyk­sessä. Pohjois-Englan­nin jäl­keen jäänyt kehi­tys oli protesti yksinker­tais­es­ti siihen mik­si Brex­it oli mahdollista.

  5. “asum­isväljyy­teen” kuu­luu myös olen­nais­es­ti ympäröivät lähimet­sät ja se kuin­ka tiheesti noi­ta mehiläisken­nos­to­ja pystytetään, siit­tä ny ei sit ole val­im­ista kaavaaa täh las­kee se, ihmisen viihtyvyys. .Mut Vihrei­den ja hei­dän hen­gen­heimo­lais­ten väen vängäl­lä aja­ma “tiivistämi­nen” nimeno­maan sotii ihmisen onnel­lisu­ut­ta ja perus­tarpei­ta ja sitä asum­isväljyyt­tä vastaan

  6. > asukasluku on asun­tokan­nan koko
    > jaet­tuna asumisväljyydellä.

    Asum­is­neliöt voidaan myös ulkois­taa. Asun­tokan­nan lisäk­si väljyy­teen pitää laskea myös kulut­ta­japalvelu­ja tar­joa­vat neliöt.

    Esimerkik­si henkilö voi pienen­tää asum­is­neliöitään siirtämäl­lä oman ruokailun­sa ja juomisen­sa paikalliseen rav­in­to­laan. Myös nämä rav­in­tolan tilat on las­ket­ta­va mukaan asumisväljyyteen.

    Tästä syys­tä keskus­tan pienet asun­not eivät oikeasti olekaan niin pieniä kuin mitä neliöt näyt­tävät. Niiden asukkaat vaan ovat ulkois­ta­neet suurem­man osan elämiseen käyt­tämistään neliöistä kuin lähiöa­sukkaat, maaseudun asukkaista nyt puhumattakaan.

    1. Kuin­ka paljon neliöitä ihmi­nen tarvitsee?

      Koko asum­isväljyy­den lasken­tat­a­pa on
      “van­hanaikainen”. Se pitää asum­ista sitä väl­jem­pänä ja siis sitä laadukkaam­pana, mitä enem­män henkilön yksi­tyisessä käytössä on neliöitä, joi­ta hän ei käytä. Ajatel­laan­pa vaik­ka ruokahuoltoa.

      Yli viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten ker­rostaloa­sun­toon kuu­lui perunakel­lari, jokaisel­la oma. Sit­ten tuli­vat lähikau­pat, perunoiden varas­toin­ti siir­tyi kaup­pi­aan tiloi­hin, perunakel­lar­it pois­tu­i­v­at ja neliöil­lä mitat­ta­va “asum­isväljyys” huononi. 

      Seu­raavas­sa vai­heessa naiset menivät töi­hin ja ruuan valmis­tuskin siir­tyi kodin ulkop­uolelle, työ­paikoille ja eineskeit­tiöi­hin. Keit­tiö kutis­tui keit­tokomeroksi ja “asum­isväljyys” huononi edelleen.

      Nyt olemme siirtämässä ruuan valmis­tuk­senkin kaupun­gin ulkop­uolelle, mon­imutkaisten logis­ti­ikkaketju­jen päähän ulko­maille. (Kat­sopa vaik­ka päivän ruo­ka-annos­ta, mis­sä kaikkial­la eri ruu­at on valmis­tet­tu?) Vieläkö tämänkin muu­tok­sen jäl­keen pitäisi kaikkien kat­seet tiukasti suun­na­ta vain niihin neliöi­hin, jot­ka vuokra­suh­teen perus­teel­la kuu­lu­vat asukkaan henkilöko­htaiseen alueeseen ja JOTKA OVAT KÄYTTÄMÄTTÖMINÄ.

      Jos henkilö istuu ruokapöy­dän ääressä kolme tun­tia vuorokaudessa, pitääkö hänen vuokra­ta siihen tarvit­ta­vat neliöt 24 tun­niksi? Eikö sil­loin kan­nat­taisi ulkois­taa nuo neliöt? Onhan se toki raken­nus­li­ik­keen näkökul­mas­ta kat­soen edullista mita­ta ihmis­ten viihtyvyyt­tä sel­l­aisil­la neliöil­lä, joi­ta he eivät käytä.

  7. Jos suo­ma­laisel­la ihmisel­lä olisi siis luontainen…oma piha, puutarha..luonnonläheisyys, he eivät kaipaisi kesämökke­jä eivätkä ulko­maan aurinkolo­mia, mut kun ei, pit­tää tiivistää ja luon­non­va­s­tais­es­ti pakot­taa ihmiset “tiivi­iseen” mehiläiskennostoon

    ja täten kokon­ais sem­moset kulu­tuk­set ja päästöt vain kasvaa!

    1. pit­tää tiivistää ja luon­non­va­s­tais­es­ti pakot­taa ihmiset ”tiivi­iseen” mehiläiskennostoon

      Ker­ro, miten ihmiset pakote­taan muut­ta­maan tiivi­isti raken­ne­tu­ille alueille. Jokainen on vapaa muut­ta­maan minne halu­aa. Tiivisti raken­ne­tu­ille alueille muute­taan, kos­ka sinne halu­taan muut­taa. 99 % Suomes­ta on hyvin har­vaan raken­net­tua. Sinne mahtuu.

  8. Eiköhän San­ta­ham­i­nan varuskun­nan tarkoi­tus ole myös siis olla tarpeeks lähel Tsadin keskus­taa, jot­ta puo­lus­tusjoukot ovat tarpeek­si lähel­lä jos tulee joku yllät­tävä mai­hin­nousu tai maahanlasku..jostain jooh nimeltä mainit­se­mat­tomas­ta suur vallasta

    1. Eiköhän San­ta­ham­i­nan varuskun­nan tarkoi­tus ole myös siis olla tarpeeks lähel Tsadin keskus­taa, jot­ta puo­lus­tusjoukot ovat tarpeek­si lähel­lä jos tulee joku yllät­tävä mai­hin­nousu tai maahanlasku..jostain jooh nimeltä mainit­se­mat­tomas­ta suur vallasta

      No ei ole. Eräs ken­raali ker­toi min­ulle noin kymme­nen vuot­ta sit­ten, että alue on soti­laal­lis­es­ti aivan älytön, kuin tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si motis­sa kah­den sil­lan päässä. Upseer­it halu­a­vat San­ta­ham­i­nan, kos­ka on kiva olla töis­sä lähel­lä keskus­taa sen sijaan että olisi töis­sä vaikka­pa Hyrylässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.