Modernisaation jättömaat

His­to­ri­antutk­i­ja Jus­si Jalo­nen on kehit­tänyt oivat ter­min mod­ernisaa­tion jät­tö­maat kuvaa­maan aluei­ta, joil­ta talouden mod­ernisoin­ti on vienyt tule­vaisu­u­den. Nils Tor­valds puhui aikanaan samas­sa tarkoituk­ses­sa hylkysyr­jistä, mut­ta se tuo mieleen vihon­vi­imeisen peräkylän eikä laa­jo­ja, aiem­min men­estyneitä maakun­tia.  Yleinen ter­mi on ruostevyöhyke, mut­ta se taas keskit­tyy liikaa vain suurteollisuuteen.

Ongel­mana ydin on siinä, että mer­i­tokraat­ti­nen jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta on eri­ar­vois­ta­va suosies­saan hyvin koulutet­tu­ja men­estyjiä, joil­la on tapana muut­taa suuri­in kaupunkei­hin. Suurelta osalta aluei­ta ja ihmisiä on viety tule­vaisu­u­den usko. Seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, keltali­ivien kap­ina, Trumpin val­in­ta pres­i­den­tik­si, ja oli­pa johta­va europu­tin­isti vähäl­lä tul­la Ran­skan presidentiksi.

Ellei tätä ongel­maa ratkaista, lib­er­aalit demokra­ti­at ovat uhattuina.

***

Kir­joitin tästä pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Se on luet­tavis­sa tästä

 

48 vastausta artikkeliin “Modernisaation jättömaat”

  1. En tarkoi­ta tak­er­tua lil­lukan­var­si­in, mut­ta liit­tyykö SMP:n syn­ty maat­alouden alasajoon. Sen kan­nat­ta­jakun­ta oli kaiketi pien­ti­lal­lisia, joille hevosel­la tehtävät palkkatyöt met­sis­sä, puiden kor­ju­us­sa, oli­vat merkit­tävät. Nämä työt vähenivät ratkai­sev­asti, samoin kuin aivan pie­nien tilo­jen elinkelpoisu­us. Koke­muk­seni mukaan jo noin 10 hehtaarin pel­toalan ja 20–30 met­sähe­htaarin omis­ta­jat ovat olleet vankko­ja maalaisliiton/kepun kannattajia.

    1. SMP:n men­estyk­sessä oli jotain saman­lais­es­ta kuin Kansal­lisen rin­ta­man perus­tamisen alku­vu­osi­na 1970-ja 1980-luvuil­la kun puoluet­ta johti Jean-Marie Le Pen. 

      Kansalli­nen liit­touma saa edelleen paljon kan­na­tus­ta Ran­skan eteläo­sista jos­sa on maat­alous val­taisia pieniä alle 10 000 asukkaan kun­tia ja jon­ka asukas poh­ja on pääasi­as­sa eläkeläisiä . Toinen alue Ran­skas­sa jos­sa Kansalli­nen liit­touma men­estyy on Pohjois-Ran­s­ka jos­sa on paljon entisiä taan­tu­via teol­lisu­us aluei­ta. Ran­skas­sa jako kolmeen alueeseen; Men­estyvät Pari­isin alue, Län­si-Ran­s­ka (Bor­deaux keskuk­se­na) ja taan­tu­va teolli­nen Pohjois-Ran­s­ka ja taan­tu­va maat­alous­val­tainen Eteläi­nen Ran­s­ka. Län­si-Ran­s­ka on myös maat­alous­val­tainen mut­ta pääa­sia vil­jan ja viinin vil­je­ly aluet­ta kun taas Eteläi­nen Ran­s­ka on hedelmä ja vihan­nek­sen vil­je­ly aluet­ta joka on menet­tänyt markki­noil­ta Espan­jan, Por­tu­galin ja Ital­ian tuotan­nolle. SMP men­estyi Kes­ki-Suomes­sa, Itä-Suomes­sa ja Poh­jan­maal­la. Myöhem­min 2010-luvul­la Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus tuli myös Kymen­laak­sos­ta ja Satakun­nas­ta jos­sa on ollut per­in­teis­es­ti teollisuutta. 

      Toinen merkit­tävä ilmiö on siinä että Kansal­lista rin­ta­maa äänestää myös pied noir­it eli Pohjois-Afrikas­ta tulleet euroop­palaiset siir­to­laiset jot­ka läh­tivät Pohjois-Afrikksan 1830-luvul­la ja tuli­vat takaisin Ran­skaan 1960-luvul­la. SMP:n äänestäjis­sä oli myös paljon Kar­jalan evakoita. 

      Erona on kuitenkin mas­sasi­ir­to­laisu­us. Suomeen ei ole kohdis­tunut mas­sasi­ir­to­laisu­ut­ta toisin kuin Ran­skaan jonne on kohdis­tunut mas­sasi­ir­to­laisu­ut­ta jo 1960-luvul­ta alka­en Ran­skan enti­sistä siir­tomaista Afrikas­sa. Suomel­la kun ei ole siir­tomaa his­to­ri­aa niin ilmiö on Suomen kohdal­la melko maltill­i­nen ja lievä. Tosin aina kun Venäjäl­lä tapah­tuu jotain niin Suo­mi on ykkösko­hde Venäjältä.

      1. Ran­skaan on kohdis­tunut euroop­palaista mas­sasi­ir­to­laisu­ut­ta (Italia, Kreik­ka, Puo­la) 1900-luvun alus­ta asti. Taustal­la on ollut Ran­skan jo 1800-luvul­la alka­nut, per­vers­seistä sek­suaal­i­tavoista johtu­va demografinen tran­si­tio, joka on myös suuri syy Sak­saa vas­taan käy­ty­i­hin soti­in 1870–1945. Sak­salaisil­la oli nälkä, ran­skalaisil­la ei niinkään.

        Pari­isin valkoi­sis­takin vain har­val­la on puh­taan ran­skalaiset juuret. Kansakun­nan parhaim­mis­ton kuolin­syleilyyn­sä imevä metropoli on ollut Ran­skan suurin vit­saus vuo­sisato­jen ajan.

    2. SMP katosi kos­ka sen äänestäjät kaikko­si­vat kun Veikko Ven­namol­la ei ollut yhtä karis­maat­tista jatka­jaa. Poi­ka yrit­ti jotain mut­ta ei pystynyt kil­paile­maan muiden puoluei­den kanssa.
      Perus­suo­ma­laiset syn­tyi vas­ta muu­ta­ma vuosi sen jäl­keen ja äänestäjäkun­ta ei ollut täysin sama.

      1. SMP jatkui kyl­lä puoleena toim­intaa kun Pekka Ven­namo siir­tyi Posti-telen pääjo­hta­jak­si 1989 mut­ta ongel­ma oli se että SMP oli ollut Sor­san IV ja Holk­erin hal­li­tuk­sis­sa jos­sa yrit­ti toimia samaan aikaan hal­li­tuk­ses­sa kuin oppos­i­tossa. Perus­suo­ma­lai­sis­sa oli paljon alus­sa perus­ta­ji­na entisiä SMP:läisiä. Tosin nykyisessä Perus­suo­ma­lai­sis­sa heitä on vähem­män. Perus­suo­ma­lais­ten hajoami­nen 2017 joh­tui myös siitä että olem­i­nen hal­li­tuk­ses­sa oli ens ker­taa han­kalaa ja halu oppos­i­toon oli jollekin kansane­dus­ta­jille hei­dän omas­ta mielestä parem­pi vai­h­toe­hto kuin kan­taa vastuuta.

  2. Kuvitel­ma siitä että Kiinas­sa menisi jotenkin fun­da­men­taalil­la taval­la parem­min kuin meil­lä on aika kummallinen.

    Kiinas­sa on aivan samat ongel­mat mitä län­si­mais­sa kun puhutaan näistä jät­tö­maista. Erona se, että siel­lä valit­ta­jia pam­pute­taan tai hei­dät laite­taan putkaan, ongelmista ei saa kir­joit­taa netis­sä / medi­as­sa ja toimit­ta­jia laite­taan uudelleenk­oulu­tuk­seen ja sadat tuhan­net ihmiset sen­suroi­vat työk­seen net­ti­pal­stoil­ta “vääriä mielip­iteitä” ja vai­h­toe­htoa tar­joavaa oppo­si­tio­ta ei ole.

    Aluetuet (sisältäen kaik­ki tulon­si­ir­rot) ovat min­i­maaliset ver­rat­tuna Suomeen ja Ran­skaan, minkä takia markki­na­t­alouden resurssien uudelleenal­lokaa­tio toimii paljon tehokkaam­min kuin meil­lä. Seil­lä hylkysyr­jän väelle on annet­tu efek­ti­ivis­es­ti tasan kak­si vai­h­toe­htoa. Joko muu­tat­te Shang­hai­hin pesemään kun­non kansalais­ten pyykke­jä pienel­lä pal­ka­lla vail­la kotiseu­tuoikeut­ta tai elätte vain vähän keski­aikaisia olo­suhtei­ta parem­mis­sa olois­sa maaseudul­la. Se, että total­i­taristi­nen autokra­tia saa hiljen­net­tyä soraäänet ei ker­ro mis­tään muus­ta kuin siitä, että ruoskalla porukan saa kyl­lä hiljaiseksi.

    Samat lääk­keet “toimi­si­vat” (tarkoit­taen että talouskasvu olisi kovem­paa) kyl­lä kaikkial­la, jos niitä halut­taisi­in vaan käyt­tää. Ote­taan vaan köy­hiltä äänioikeus pois ja pam­pute­taan kunnes oppi­vat ole­maan ja suos­tu­vat muut­ta­maan kaupunkei­hin keit­tämään 50snt nuudeli­a­te­ri­oi­ta koulute­tu­ille pil­ven­pi­irtäjis­sä töis­sä käyville “kun­non kansalaisille”. Täl­löin heil­lä olisi isot insen­ti­ivi­it siir­tyä sinne mis­sä tuot­tavu­us on kovin ja työvoimas­ta on pulaa.

    Meil­lä julk­isy­hteisöil­lä ei ole absolu­ut­tista val­taa ja raha ei ole julk­isy­hteisöi­den ylin arvo -> seu­rauk­se­na ongel­mat ovat sit­ten erilaisia.

    1. En minäkään näe Kiinaa minään nou­se­van auringon maana. Jos se vielä alkaa tuke­maan Venäjää sodas­sa länt­tä vas­taan niin täy­tyy sanoa että län­si kostaa kyl­lä lopet­ta­mal­la elek­tron­i­ikan ja muun rihka­man tuon­nin sieltä, ja sil­loin Kiinan kaupungis­tunut keskilu­ok­ka joutuu tyhjän päälle eikä pysty edes uhka­maaan yhteiskun­ta­rauhaa, vaan joutuu takaisin riisipel­loille. Maail­mas­sa on sit­ten kak­si suur­ta hylk­iö­val­tio­ta, Venäjä ja Kiina.

      1. Kiina ei tuo­ta enää hal­val­la rihka­maa vaan korkealaa­tu­ista teknolo­giaa ja mui­ta inno­vaa­tioi­ta. Ukrainan sodan pitkit­tymi­nen ei ole Kiinan edun mukaista. Kiinan Kansan­va­pau­tusarmei­ja seu­raa tarkasti mitä Ukrainas­sa tapah­tuu täl­lä het­kel­lä kos­ka Kiinal­la on suun­nitel­ma mai­hin­nousus­ta Tai­wanille. Tai­wanil­la on erit­täin mod­erni ja uude­naikainen asevoimat. Tai­wanil­la on myös yleinen asevelvol­lisu­us. Kiina odot­taa kos­ka sil­lä on aikaa odot­taa. Kiina tekee päätök­siä pidäm­pää ajan­jak­soa varten. Kiina on hyvin eri­lainen val­tio kuin Venäjä, Yhdys­val­lat tai Euroopan union­in suuret jäsen­maat kuten Sak­sa tai Ran­s­ka. Kiina hyö­tyy eniten siitä että Venäjä erkaan­tuu Euroopas­ta kos­ka näin Kiina pääsee Venäjän markki­noille edullisem­min kuten Kiina on päässyt Afrikan ja Tyy­nen­meren maid­en markki­noille. Venäjälle on kova pala se että aasialainen val­tio kon­trol­loi sen taloutta.

      2. Se on ollut emä­mu­naus YK:lta ettei se ole päästänyt Tai­wa­nia uud­estaaan jäsenek­si, eikä mitkään merkit­tävät val­tiot ole voineet tun­nus­taa sen itsenäisyyt­tä, sen jäl­keen kun se “Kiinan Tasaval­ta” ‑nimisenä erotet­ti­in 50 vuot­ta sit­ten. Kyseessä on ihan eri yhteiskun­nas­ta kuin sil­loin kun se dik­taat­torin johdol­la julisti ole­vansa ain­oa lailli­nen Kiinan val­tio ja vaati Kiinan Kansan­tasaval­lan lakkauttamista.

        Nyt Kiinan Kansan­tasaval­ta potee samaa syn­d­roomaa. Asi­at on aika heikosti jos se kat­soo että Tai­wan on pakko liit­tää Kansantasavaltaan.

      3. Rahul — turha mys­ti­fioi­da Kiinaa ja sen päätök­sen­tekoa. Kyseessä on kuitenkin yksin­val­tainen dik­tatu­uri, jos­sa Xi on onnis­tunut kah­mi­maan val­lan käytän­nössä itselleen. Jos ja kun dik­taat­tori halu­aa nähdä itsen­sä uute­na suure­na keis­a­ri­na — ja ikä alkaa painaa päälle, niin nor­maali ratio­naa­li­nen päätök­sen­teko lentää nopeasti ikku­nas­ta ulos. Varsinkin jos kasvu alkaa köhiä ja haaveet nos­taa Kiina maail­man ykkösek­si kaikil­la saroil­la epäon­nis­tuu nolot­tavasti, niin “kap­inalli­nen maakun­ta” voi nopeasti joutua “denat­si­fikaa­tion” kohteek­si. Kansa­han on jo valmi­ik­si aivopesty han­kkeen taakse.

      4. Tai­wanil­la pitkään hallinnut Kuom­ing­tang puolue on edelleen puolueen ohjel­mas­sa tavoit­teena yhdis­tää Kiinan tasaval­ta ja Kiinan kansan­tasaval­ta. Nykyi­nen Tai­wanin val­las­sa ole­va Demokraat­ti­nen edis­tyspuolue on itsenäisyy­den kan­nal­la ja suosii muun muas­sa nimeä Tai­wan kaikissa viral­li­sis­sa yhteyksissä.

      5. Län­si­maat eivät todel­lakaan lai­ta Kiinaa pakote- tai boikot­tilistalle Ukrainan tai Venäjän vuok­si. Sel­l­aiset hai­hat­te­lut kan­nat­taa uno­htaa jo alku­un­sa, niin ei pety.

      6. Neu­vos­toli­itossa toteutet­tu glas­not ja per­e­stroi­ka toteutet­ti­in siinä järjestyk­sessä että taloussys­teemin kri­ti­ik­ki sal­lit­ti­in mut­ta talouden muu­tos­ta ei ollenkaan onnis­tut­tu uud­is­ta­maan kohti yksi­ty­istä markki­na­t­alout­ta eli pienyri­tys­ten sal­lim­ista. Venäjäl­lä ei ole pienyri­tyk­siä samal­la mital­la kuin on Kiinas­sa. Kiinas­sa jopa täl­lä het­kel­lä pienyrit­täjät ovat alka­neet protestoi­da hil­jaa ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la Kiinan nyky­istä COVID politiikkaa

    2. Ran­skas­sa tue­taan merentakaisia aluei­ta paljon enem­män taloudel­lis­es­ti kuin Man­ner ‑Ran­skan aluei­ta vaik­ka merentakaisten aluei­den asukasluku on hyvin alhainen. Täl­lä taval­la Ran­s­ka tor­juu separatismia .

  3. Mah­ta­vat Don­bassin sep­a­ratis­tit olla tyy­tyväisiä, kun venäläiset työn­tävät hei­dät säälimät­tä surkeasti varustet­tuna ja koulutet­tuna lihamyl­lyyn miinan­polk­i­joik­si. Tap­pi­ot ovat myös sen mukaisia. Täl­lainen miehitet­ty­jen aluei­den sivi­iliväestön pakkovärväys ja tarkoituk­selli­nen tap­at­ta­mi­nen on muuten sekin sotarikos.

    Mut­ta mil­lä perus­teel­la Kiinal­la menee muka parem­min? Pait­si ehkä Koro­nan suh­teen, kun siel­lä ei tarvitse kansalaisil­ta kysel­lä, halu­aisi­vatko nämä tor­jua koron­aa vai ei.

    Talouskasvua siel­lä on edelleenkin helpom­pi saa­da aikaan, kun ovat perässäjuok­si­joi­ta. Mut­ta Ihan sama kor­rup­tio vaivaa siel­läkin, kuin muitakin epädemokraat­tisia jär­jestelmiä eivätkä he ole siihen mitään viisas­tenkiveä keksineet.

  4. Mitä kulu­tus­tavaroi­ta Venäjä muka tuottaa?

    Näp­säköitä ja suh­teel­lisen edullisia Geiger-Müller säteilyilmaisin/dosimetrejä.

    En tiedä, tehdäänkö 90-luvun Sne­gokat­te­ja enää, mut­ta se on edelleenkin rat­tikelkko­jen Cadillac.

    Ener­gian boiko­toimi­nen kohdis­tuu mafi­aval­tioon paljon tehokkaam­min kuin esim. em. teknolo­gian boikotti.

    1. Auton­renkaat ovat myös merkit­tävä tuote — vielä ennen “erikoisop­er­aa­tion” alkua Nokian Renkaat taisi olla Venäjän suurin yksit­täi­nen kulu­tus­tavaroiden viejä. Ehkä tämä kuitenkin ker­too meikäläisen ren­gas­fir­man mah­tavu­ut­ta enem­män siitä, ettei niitä viejiä tai­da ruuhkak­si asti olla…

      1. Kiina on jo kakko­nen monel­la sek­to­ril­la hyvin lähel­lä Yhdys­val­to­ja ja on ajankysymys mil­loin Kiina ohit­taa Yhdys­val­lat. En mys­ti­fioi­da Kiinaa sen yhteiskun­ta­mallin takia mut­ta kyl­lä voi sanoa että Kiina on onnis­tunut nouse­maan siihen ase­maan maail­man taloudessa niil­lä toimip­is­teil­lä jot­ka Kiina teki 1978 vuodes­ta jot­ka eivät hor­jut­ta­neet sen yhteiskun­ta­mallia ja poli­it­tista sys­teemiä toisin kuin mitä tapah­tui Neu­vos­toli­itossa. Kiina seu­raa täl­lä het­kel­lä hyvin tark­isti kuin­ka Venäjä onnis­tuu Ukrainas­sa. Tai­wanil­la on kokoon­sa näh­den hyvät puo­lus­tusvoimat. Tuskin Kiina ensi vuon­na yrit­tää hyökätä Tai­wanille kun Venäjä on jumis­sa Ukrainassa

    2. Tuo Ran­skan 1800-luvul­la alka­nut väestökasvu nimeno­maan purkau­tui siir­to­laisu­udel­la Pohjois-Afrikkaan etenkin Alge­ri­aan jonne siir­tyi miljoo­nia ran­skalaisia man­ner­maas­ta joi­ta kut­sut­ti­in nimel­lä pied-noir. .1960-luvul­la kun Alge­ria sai itsenäisyy­den noin 1 miljoon­aa pied-noiria siis pääasi­as­sa euroop­palais­taus­taisia siir­to­laisia (joukos­sa oli myös paljon juu­ta­laisia) muut­ti Man­ner-Ran­skaan ja samaaan aikaan alge­ri­alaisia ara­bi ja berber­imus­limei­ta muut­ti myös Manner-Ranskaan. 

      Vaik­ka monel­la valkoisel­la ran­skalaisel­la ei ole puh­tai­ta ran­skalaisia juuria niin ei-euroop­palais­ten siir­to­lais­ten sosi­aa­li­nen ase­ma on edelleen huonom­pi vaik­ka puhu­vat ran­skaa äidinkielenään. 

      Ran­skan maa­han­muut­topoli­tik­ka on ollut assim­i­laa­tiopolti­ikkaa joten se ei ota huomioon maa­han­muut­ta­jan lähtö­maan kulttuuria. 

      Hyvä esimerk­ki oli Ran­skan pres­i­dentin­vaalien 1 kieroksen ääri­oikeis­ton ehdokas Éric Zem­mour joka on alun­perin alge­ri­an­ju­u­ta­lainen siis (vanhm­mat muut­ti Ran­skaan 1960-luvul­la) pied-noir ja Zem­mourin näke­myk­sen­sä maa­han­muu­tos­ta on vielä jyrkemipi kuin Le Penin. 

      Ruot­si on myös hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka assim­i­laa­tiopolti­ik­ka ei toi­mi kun yritet­tään assim­iloi­da nopeasti suuret määrät ihmisiä ker­ral­laan yhteiskun­taan. Ruot­sis­sa asuu noin 424 949 suo­ma­lais­taus­taista mut­ta heitä ei enää ote­ta huomioon maa­han­muut­tokeskustelus­sa vaan ovat samas­sa ase­mas­sa kuin pied-noir­it Ranskassa.

  5. Kir­joituk­ses­sa esitetään:

    “Suomes­sa pitäisi paikalleen jämähtäneen koulu­tus­ta­son kohot­ta­mi­nen käyn­nistää uud­estaan, jot­ta use­ampi pää­sisi voit­ta­jien joukkoon modernisaatiossa.”

    Olen miet­tinyt tuo­ta asi­aa aika paljon. Aiem­min ajat­telin myös tuon tapais­es­ti. Nykyään ajat­te­len osin toisin. Koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen on tietyn tason jäl­keen vaikeaa — ja kallista. On tul­lut vas­taan mon­ta 30-vuo­ti­as­ta, jot­ka ovat vielä kouluputkessa, ja liian monia ihmisiä, jot­ka ovat kouluputken jäl­keen lop­ul­ta sairaseläk­keel­lä, ehtimät­tä edes työelämään. Korkea koulu­tus on hyväk­si suurelle osalle koulute­tu­ista, mut­ta sen sivu­tuot­teena tulee osalle mm. mie­len­ter­vey­del­lisiä ongelmia — joista osa tekee peräti työkyvyt­tömäk­si. Ehkä kouluputkea ei pitäisi enää piden­tää nykyis­es­tä asiantun­ti­jate­htävi­in johtavista keskimäärin jo läh­es 20-vuo­tis­es­ta putkesta (eskarista ylem­pään korkeak­oulu­tutk­in­toon), vaan ehkä sitä pitäisi ennem­min lyhen­tää, tai pätk­iä niin, että välis­sä oltaisi­in töis­sä ja sit­ten taas jatket­taisi­in koulu­tus­ta. Varsi­naista asiantun­ti­jate­htävi­in val­men­tavaa koulu­tus­ta 20-vuo­tis­es­ta putkesta on usein alle 3 vuot­ta, jos huomioidaan korkeak­oulu­jenkin opin­to­jak­soista monien ole­van yleis­sivistäviä. Tulisiko parem­pia asiantun­ti­joi­ta, jos kouluput­ki olisi vaik­ka vain 15 vuot­ta, mut­ta siitä alako­htaista koulu­tus­ta olisikin 6 vuot­ta eli tuplasti?

    Työelämässä tun­tuu siltä, että nykyisen perusk­oulu­tuk­sen ja lukion opin­noista iso osa on turhia työelämän nyky­tarpeisi­in nähden,ja yleis­sivistävyy­den laitakin on niin ja näin, kun taas paljon keskeistä sisältöä jää oppi­mat­ta. Perusk­oulus­ta voisi vähen­tää esim. toisen koti­maisen kie­len opiskelua ja lisätä pakol­lisek­si yhden kurssin juridi­ikas­ta kaikille. Suurin osa suo­ma­lai­sista ei tajua juridi­ikas­ta juuri mitään, mut­ta työelämä on täyn­nä juridi­ikkaa, ja työelämässä sopimu­soikeu­den ja muun juridi­ikan hal­lit­se­vat vievät sitä taita­mat­to­mia sata nolla.

    Tör­mäsin taan­noin netis­sä mie­lenki­in­toiseen kir­joituk­seen, jos­sa pohdit­ti­in mm. sitä, johtuuko Suomelle kalli­it EU-sopimuk­set siitä, että neu­vot­te­lut käy­dään kielil­lä, joiden alako­htaista erikois­sanas­toa Suomen poli­it­ti­nen johto ei osaa niin hyvin, että kykenisi ymmärtämään kun­nol­la ehdo­tusten sisäl­löt ja aidosti neu­vot­tele­maan niil­lä kielil­lä, vaik­ka kuin­ka neu­vot­telua varten prepat­taisi­inkin: https://www.vahtera.blog/post/johtuvatko-suomen-huonot-eu-sopimukset-kielest%C3%A4 . Äidinkieliset neu­vot­teli­jat ovat paljon parem­mas­sa ase­mas­sa. Samas­sa kir­joituk­ses­sa nos­tet­ti­in esi­in EU:lle osoite­tun kysymyk­sen vas­tauk­se­na itsel­leni entu­ud­estaan uusi tieto siitä, että Suomen EU-mak­su riip­puu arvon­lisäveropo­h­jas­ta ja että Suomen EU:ssa jäsen­mak­su on sitä korkeampi, mitä mata­lampi ALV-raja jäsen­maas­sa on käytössä. Suomen EU-mak­sua on korot­tanut se, että Suomen ALV-raja on yksi EU:n matal­im­mista. Kun ALV-rajaa taan­noin korotet­ti­in, hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä ei ollut sanaakaan asian EU-jäsen­mak­sua vähen­tävistä vaiku­tuk­sista. Edes val­tio­varain­min­is­ter­iössä ei ole tun­tunut ole­van tietoa siitä, miten Suomen EU-mak­su täs­mälleen las­ke­taan niil­lä ehdoil­la, joista EU:ssa on muil­la kielil­lä aikoinaan sovit­tu. Nykyaikaises­sa yhteiskun­nas­sa EU:ssakin jäsen­mak­sut saa jär­jestet­tyä parhaik­si ne, jot­ka taita­vat kielet — ja tun­te­vat jäsen­mak­sun laskukaa­van yksi­tyisko­h­dat — ja osaa­vat jär­jestää asiansa näi­den pohjalta.

    Suomes­sa köy­hyysvyöhyk­keet eivät ole ehkä ruostevyöhykkeitä, vaan ikään­tynei­den vyöhykkeitä. Näil­lä alueil­la veropo­h­ja on ohut, palve­lut huono­ja ja sote-tarpeet ovat isot. Sote-uud­is­tuk­sen viime viikkois­t­en kään­tei­den jäl­keen, jos­sa sote-tulo­ja on esitet­ty siir­ret­täväk­si pois köy­him­miltä alueil­ta yliopis­toalueille, ja jon­ka myötä ollaan köy­hem­miltä alueil­ta viemässä toive siitä, että sote-palve­lu­ta­so voisi olen­nais­es­ti paran­tua, näyt­tää siltä, että köy­hik­si ja huonom­man sote-palve­lu­ta­son alueik­si nuo alueet jatkos­sakin aio­taan jät­tää. Huonokun­toiset van­huk­set eivät nouse barrikadeille.

    1. Koulu­tus­ta­so Suomes­sa on nous­sut ja nuorten (mitä sil­lä nyt sit­ten tarkoite­taankin) mie­len­ter­veysongel­mat ovat lisään­tyneet. Molem­mat ilmiöt ovat kai tosi­aan tapah­tuneet jok­seenkin samanaikaises­ti, en kyl­lä mitenkään tark­istanut tätä mut­ta täl­lainen käsi­tys min­ul­lakin on. Ei siitä silti voi minus­ta sitä johtopäätöstä tehdä, että mie­len­ter­veysongelmien lisään­tymi­nen johtuu nimeno­maan koulu­tus­ta­son noususta.

      1. En tehnyt johtopäätöstä ilmiöi­den samanaikaisu­ud­es­ta. Nuorten koulut­tau­tu­mi­nen ei ole juurikaan kas­vanut viime vuosikym­meninä, vaan koulu­tus­ta­son nousu nuo­ril­la on suun­nilleen pysähtynyt ja koulu­tus­ta­son nousu on tul­lut viime vuosikym­meninä etenkin vähän koulu­ja käyneen van­henevan ikälu­okan poistumasta.

        Siitä on tutkimus­näyt­töä ja myös paljon tutkimuk­sia, miten aivo­jen akti­ivi­nen käyt­tö opin­nois­sa tuot­taa sivu­tuot­teenaan mie­len­ter­veysongelmia. Mie­len­ter­veysongelmia on eri­tyis­es­ti osal­la mata­lasti koulute­tu­ista (mikä voi olla yhtey­dessä koulu­jen käymät­tömyy­teen) ja eri­tyiset­si osalal korkeasti koulute­tu­ista. Jotain siltä väliltä koulu­tuk­sel­lis­es­ti olevil­la mie­len­ter­veysongelmia on jostain syys­tä vähem­män. Aka­teemi­sis­sa töis­sä ole­vien mie­len­ter­veysongelmista on julka­istu tutkimuk­sia monis­sa mais­sa. Kun on aiv­o­työtä tekevä ja jatku­va stres­si ajat­te­lutöis­sä, niin se ilmeis­es­ti sit­ten myös kuor­mit­taa aivo­ja, ja tuot­taa sivu­tuot­teenaan jotain ongelmiakin.

      2. Nim­im. Jotakin: Saivartelun uhal­lakin huo­mau­tan, että alku­peräisessä tek­stis­säsi kir­joi­tat, että korkean koulu­tuk­sen sivu­tuot­teena tulee mie­len­ter­veysongelmia. Tähän tar­rasin. Vas­tauk­ses­sasi yhdis­tätkin jo mie­len­ter­veysongel­mat stres­si­in, mikä on minus­ta uskot­tavampi aja­tus kuin se, että mie­len­ter­veysongelmia vain jotenkin tulee korkeak­oulu­tuk­sen myötä.

    2. “Ehkä kouluputkea ei pitäisi enää piden­tää nykyis­es­tä asiantun­ti­jate­htävi­in johtavista keskimäärin jo läh­es 20-vuo­tis­es­ta putkesta (eskarista ylem­pään korkeak­oulu­tutk­in­toon), vaan ehkä sitä pitäisi ennem­min lyhen­tää, tai pätk­iä niin, että välis­sä oltaisi­in töis­sä ja sit­ten taas jatket­taisi­in koulutusta. ”

      Tämä malli­han on ollut ainakin teekkar­i­aloil­la käytössä aikaisem­min: töi­hin men­ti­in kesken opin­to­jen, ja diplomi­työ tehti­in sit­ten joskus valmi­ik­si jos tehti­in. Toi­mi hyvin. Nykyi­nen nopeaan valmis­tu­miseen piiskaa­va jär­jestelmä rikkoo tämän hyvin toim­i­neen jär­jestelmän jos­sa työn­teko ja koulu­tus tuki­vat toisiaan.

      Korkeak­oulu­opin­to­ja on järkevää lyhen­tää alkupäästä eli päästä eroon tarpeet­tomista välivu­o­sista, mut­ta valmis­tu­misen kiire­htimi­nen ei vält­tämät­tä tuo­ta minkään­laista lisäar­voa yhteiskunnalle.

    3. Tuomiois­tu­in­juristi­na en kyl­lä vält­tämät­tä näe tarvet­ta juridi­ikan opetuk­selle koulus­sa, toki oikeu­sop­pia kai nykyään opete­taan osana yhteiskun­taop­pia. Mis­sään tapauk­ses­sa yksi lukiokurssi ei pätevöitä sopimu­soikeu­den osaa­jak­si. Juristi ei Suomes­sa toisaal­ta voi toimia ilman toista koti­maista kieltä ainakaan esim. tuo­mar­in­vi­ras­sa. Omat tyt­täreni ovat tekni­ikan aka­teemisia ja pär­jän­neet työelämässä myös juridi­ikan osalta omin avuin. Lisäk­si aka­teemis­ten alo­jen etu­jär­jestöil­lä kuten TEK:llä on jäse­nilleen lain­opil­lista neu­von­taa. Itsel­leni on lukio-opin­noista pysyvin hyö­ty ollut suomen kie­len lau­da­tur­ista, kos­ka työssäni joudun sekä kir­joit­ta­maan päivit­täin itse että tark­ista­maan muiden tekstejä.

      1. “Tuomiois­tu­in­juristi­na en kyl­lä vält­tämät­tä näe tarvet­ta juridi­ikan opetuk­selle koulus­sa, toki oikeu­sop­pia kai nykyään opete­taan osana yhteiskun­taop­pia. Mis­sään tapauk­ses­sa yksi lukiokurssi ei pätevöitä sopimu­soikeu­den osaajaksi”

        Viimek­si maini­tus­ta olen samaa mieltä. Ei yksi kurssi ketään osaa­jak­si pätevöitä.Erikoistuneet ammat­ti­laiset on joka asi­aan erik­seen. Mut­ta nykyti­la on se, että merkit­tävä osa kansalai­sista ei ole saanut mitään ope­tus­ta oikeusasioista, mut­ta silti heitäkin kos­kee lakien velvoit­teet. Ehdo­tuk­seni laki­a­sioiden lisäämis­es­tä opetuk­seen ei koskenut lukio­ta, jon­ka käy vain osa kansas­ta, vaan perusk­oulua. Elämässä on tul­lut ihan liian mon­ta ker­taa vas­taan tilantei­ta, jois­sa oikeusasioista yhtään mitään tietämät­tömät ovat joutuneet jos­sain ase­mas­sa oikeudel­lis­ten riito­jen keskelle, mikä on voin­ut tul­la heille elämässä hyvinkin kalliiksi. 

        Lain­opil­lis­es­ta neu­von­nas­ta on hyö­tyä vain, jos on sen piiris­sä (neu­von­ta­jär­jestelmät ovat usein rajat­tu­ja, kuten ammat­ti­jär­jestö­jen lakineu­von­nat koske­vat vain työa­sioi­ta) ja ymmärtää oikeudel­li­sista asioista niin paljon, että osaa edes kuva­ta ongel­mansa ja esit­tää kysymyk­siä. Moni kansalainen ei ole edes sil­lä tasol­la oikeudel­lis­ten asioiden kanssa, että osaisi kuva­ta ongel­man selkeäl­lä taval­la tai kysyä asiantun­ti­jal­ta. Silti vaikka­pa ammat­tik­oulun osit­tain käyneeltä laki­a­sioista yhtään mitään ope­tus­ta saa­mat­toma­l­ta pienyrit­täjältä edel­lytetään yhteiskun­nas­sa juridis­es­ti samaa kuin muiltakin.

  6. Aika mie­lenki­in­toinen johtopäätelmä Ver­den artikke­lis­sa siitä, että val­tio­jo­htoinen markki­na­t­alous olisi ylivoimainen kos­ka Kiina.

    Hyvin mon­et merk­it kuitenkin viit­taa­vat siihen, että Nalle Puhilla ja Kiinan kom­mu­nis­tisel­la puolueel­la tulee ole­maan tekemistä siinä, ettei Kiina rom­ah­da samaan tapaan kuin Neukku­la aikoinaan. Kiinan men­estyshän on suurelta osin raken­net­tu sav­i­jaloille — val­tio­jo­htoiseen agres­si­iviseen kasvu­un lainara­hal­la tehty­jen infra­stuk­tu­uri-investoin­tien varas­sa. Tämä tie alkaa kuitenkin ole­maan lop­pu­un kul­jet­tu ja jotkut Ever­greenin ongel­mat lienevät vas­ta ensi­makua siitä mitä on tulos­sa. Infra­boo­mia on toki koitet­tu jatkaa mm. Uusi silkki­tie ‑han­kkeil­la, mut­ta vaik­ka ne ovat pystyneet väli­aikaises­ti pönkit­tämään kysyn­tää, niin useim­mat han­kkeista ovat tap­pi­oil­lisia ja lop­ul­ta ne tule­vat vain syven­tämään romahdusta.

    Toinen kasvua pönkit­tänyt tek­i­jä on ollut suh­teelli­nen taloudelli­nen vapaus mm. high-tech alal­la, mikä on nos­tanut mon­et kiinalaiset yri­tyk­set maail­man suurimpi­en yri­tys­ten luokkaan. Tässä vuorovesi on kuitenkin vai­h­tunut ja suun­taus näyt­tää ole­van takaisin yhä sul­jet­tumpaan talous­malli­in. Rikas­tu­mista on alet­tu pitämään poli­it­tis­es­ti epäsoveli­aana ja varsinkin omien mielip­itei­den esit­tämi­nen on muut­tunut entistä vaar­al­lisem­mak­si (mis­sähän Aliba­ban Jack Ma mah­taa oikeasti olla?) Tämän sulkeu­tu­misen vaiku­tuk­set ovat tietysti hitaampia, kos­ka ne vaikut­ta­vat enem­män uusien kasvuyri­tys­ten mah­dol­lisuuk­si­in — nykyiset jätit voinevat jatkaa vielä vuosia puolueen talutushihnassa.

    Kiina vaikut­taa myös epäon­nis­tu­van monis­sa tek­nol­o­gisen riip­pumat­to­muu­den varmis­tamisek­si raken­ne­tuis­sa han­kkeis­sa — mm. pari nurin men­nyt­tä yri­tys­tä mikro­pros­es­sorituotan­non käyn­nistämisek­si — hin­ta 20 mrd. per huti. Jopa Kiinan sisältä kuulee puheen­vuoro­ja siitä, ettei panos­tus tutkimuk­seen ja korkeak­oului­hin ole kään­tynyt käytän­nön inno­vaa­tioik­si. Yksi ongel­ma lie­nee se, että Puolue on aset­tanut tavoit­teek­si tieteel­lis­ten julka­isuiden määrän voimakkaan kas­vat­tamisen mm. mojovien palkkoiden voimal­la. Jos talous sulkeu­tuu ja “hölyn­pö­lyä” kir­joit­ta­mal­la saa muka­van lisän palkkaan, niin mik­si yrittää?

    Lopuk­si Kiina on ongelmis­sa myös väestöke­hi­tyk­sen vuok­si — pian ollaan tilanteessa, jos­sa työikäi­nen väestö alkaa supis­tu­maan miljoonil­la vuodessa samal­la kun elätet­tävien eläkeläis­ten määrä nousee voimakkaasti. Tämä tulee tekemään kasvun ylläpitämisen varsin mah­dot­tomak­si mikään ylläluetel­luista riskeistä ei jonkin ihmeen kaut­ta realisoituisi.

    Lib­er­aalis­sa demokra­ti­as­sa lie­nee ainakin se hyvä puoli, ettei yleen­sä voi­da ajaa täyt­tä vauh­tia seinään, kos­ka jos­sain vai­heessa kansan kesku­ud­es­ta alkaa nouse­maan näitä per­su­ja, lep­enis­te­jä, trump­is­te­ja jne. — indikoiden sitä, että jotain tarvis tehdä.

    1. Kiina voisi luo­da väli­aikaisen työvi­isu­mi jär­jestelmän kuten on tehty Per­sian­lah­den mais­sa. Viet­namista, Kam­bodžas­ta, Lao­sista on työvoimaa jota voi rekry­toi­da väli­aikaises­ti . Japani on jo luonut täl­läisen jär­jestelmän. Japani ei ole vain ottanut pako­laisia mut­ta on ottanut tur­va­paikan­hak­i­joi­ta muun muas­sa Pohjois-Kore­as­ta ja Myanmarista.

    2. Jäipä tuos­ta aiem­mas­ta kir­joituk­ses­ta puut­tumaan vielä se, että Kiinan kasvu tulee kär­simään covid:n ja jääräpäis­es­ti aje­tun nol­la­tol­er­anssin aiheut­tamista globaalien toim­i­tus­ketju­jen häiriöistä.

      Jo aiem­min Kiinan nous­sut kus­tan­nus­ta­so on ajanut edullisem­paa tuotan­toa mm. Viet­nami­in ja vas­taavi­in Aasian nou­se­vi­in talouk­si­in. Nyt vaka­vat toim­i­tus­vaikudet mm. kom­po­nent­tien ja pitkälle jalostet­tu­jen raa­ka-ainei­den suh­teen ovat saa­neet mon­et yri­tyk­set miet­timään toim­i­tus­ketju­jaan uud­estaan. Tätä tuotan­toa ei vielä suures­samäärin ilme­ses­ti olla siirtämässä pois, mut­ta kaikkien uusien investoin­tien kohdal­la val­in­ta suun­tau­tuu hel­posti kaikkialle muualle kuin Kiinaan. Näin ollen vaik­ka nykyi­nen tuotan­to jäisikin Kiinaan, niin se tulee kär­simään kil­pailukyvyn rapau­tu­mis­es­ta ja ennen pitkää alasajosta.

      Näyt­tää siltä, että esim. USAs­sa Xi ja Covid onnis­tu­i­v­at tuotan­non siirtämisessä siinä mis­sä Trump ei saavut­tanut kum­moistakaan menestystä.

      1. Kiina ei voi ikuis­es­ti jatkaa nykyisel­lä COVID lin­jal­la. On ajankysymys mil­loin tämä lin­ja Kiinas­sa muut­tuu sii­ihen että siel­lä alkaa pakko­roko­tok­set (käytän tässä kohtaa tätä ter­miä kos­ka Kiina ottaa käyt­töön pakkorokotokset).

      2. No, tois­taik­sek­si Kiina kuitenkin näyt­tää jatka­van nykyisel­lä lin­jal­la — ja kos­ka kysessä näyt­tää ole­van arvo­val­takysymys Nalle Puhille, niin tuskin­pa muu­tok­sia on ihan heti nähtävissä.

        KL: ”Tämä ei todel­lakaan ole hyvä uuti­nen teol­lisu­udelle”– Kiina ryhtyy tais­telu­un koronal­in­jan kri­itikoi­ta vastaan

        Teol­lisu­u­den toim­i­tus­ketju­jen ongelmi­in ei ole luvas­sa helpo­tus­ta, kun Kiina jatkaa jääräpäistä tais­telu­aan koronatar­tun­to­ja vas­taan. Epi­demi­olo­gi arvioi, että Kiinal­ta puut­tuu kokon­aan suun­nitel­ma yhteiskun­nan avaamiselle.

        Kiinan pres­i­dent­ti ja kom­mu­nis­tisen puolueen johta­ja Xi Jin­ping sanoi puolueen pysyväiskomitean kok­ouk­ses­sa torstaina tais­tel­e­vansa päät­täväis­es­ti kaikkia maan koronas­trate­giaa kri­ti­soivia vastaan.

        Viesti tarkoit­taa, että Kiina ei ole perään­tymässä koro­nan nol­la­tol­er­anssista kas­vavas­ta kri­ti­ik­istä huolimatta.

        Kiinan ongel­ma on myös siinä, ettei roko­tusas­teen nos­tamis­es­ta ole vält­tämät­tä juurikaan hyö­tyä, kos­ka kotiku­toiset covidrokot­tei­den teho omikron-vari­ant­te­ja vas­taan on ilmeis­es­ti aika heikko ellei olema­ton. Tätä “suur­val­lan” dik­taat­tori ei tietenkään voi ikinä myön­tää, joten näil­lä mennään.

    3. Hyvä ana­lyysi! Tärkeä korosta­masi asia on tuo kiinalais­ten yri­tys­ten aiem­pi suh­teelli­nen vapaus, mikä nyt on mennyttä.
      Kiinan tilan­net­ta ja meneil­lään ole­vaa muu­tos­ta on käsitel­ty laa­jasti The Econ­o­mistin April 16th-22nd 2022 numerossa. Meneil­lään on pait­si Kiinan kap­i­tal­is­tei­hin kohdis­tu­va kur­in­palau­tus myös Kiinan jät­tö­maid­en val­ta­va mod­ernisoin­ti­hanke Xin käsio­h­jauk­ses­sa. Saa nähdä, miten käy.

      1. Sinän­sä tuo Xin käyn­nistämä kiinalais­ten rikkaiden kur­mo­tus ja samanaikaiset sat­sauk­set hylkysyr­ji­in ovat kun­nioitet­tavas­sa määrin puolueen perusidean mukaisia. Enti­nen kom­mu­nis­ti­maa Venäjä ei ole asi­as­sa yhtä innokas, päinvastoin.

  7. “Kiina on osoit­tanut, että val­tio­jo­htoinen markki­na­t­alous toimii parem­min kuin lib­er­aali markkinatalous.” 

    Todel­lako? Mil­lä kaikil­la mittareilla?

    1. Oleelli­nen kysymys on se mik­si Neu­vos­toli­it­to hajosi 1990-luvul­la mut­ta elin­ta­soltaan tuol­loin alhaisem­pi Kiina nousi maail­man 2. suurim­mal­la taloudek­si. Val­tio­jo­htoinen markki­na­t­alous jon­ka Kiina otti käyt­töön on paljon tehokkaam­paa kuin val­tio­jo­htoinen suun­nitel­mat­alous. Lib­er­aalis­sa markki­na­t­aloudessa on päätök­sen teon han­kalu­us ongel­ma. Esimerkik­si Ran­skas­sa eläkeiän nos­to 62 vuodes­ta 65 on poli­it­tis­es­ti niin repivä kiista että sen lop­putu­lok­se­na on isot mie­lenosoituk­set ympäri maa­ta. Suomes­sa nos­tet­ti­in eläkeikää 68 ikä vuo­teen ilman mitään katumel­lakkaa. Nykyi­nen hal­li­tus lakkaut­ti Suomes­sa eläkeputken ilman työ­markki­na­jär­jestö­jen hyväksyn­tää eikä siitä syn­tynyt yleis­lakkoa. Ran­skas­sa eläkeiän nos­to ja eläkelputken pois­to ei ole mah­dol­lista kos­ka siitä syn­tyy heti val­takun­nalli­nen yleis­lakko johon osal­lis­tuu myös luki­o­laiset ja yliopis­ton opiske­li­jat ay-liik­keen rinnalle

      1. Ero oli siinä että Kiina pystyi kuk­sis­ta­maan väki­val­taa käyt­täen 1980-luvun lopus­sa alka­neet mel­lakat ja val­lan­vai­h­topy­rkimyk­set, Neu­vos­toli­it­to ja itä-Euroop­pa ei.

    2. ““Kiina on osoit­tanut, että val­tio­jo­htoinen markki­na­t­alous toimii parem­min kuin lib­er­aali markkinatalous.” 

      Todel­lako? Mil­lä kaikil­la mittareilla?”

      Yleinen talouskasvun jatku­mi­nen 2000-luvul­la, val­tioiden velka­an­tuneisu­u­den reilu kasvu 2000-luvul­la lib­er­aaleis­sa markki­na­t­alouk­sis­sa yksilöi­den opti­moidessa voimakkaasti omaa etu­aan, ja köy­hyy­den vähen­tymi­nen (aiheesta yksi link­ki alla) nyt ainakin ovat kai sel­l­aisia indikaattoreita:
      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006588342.html

      Län­si­maiset lib­er­aalit demokra­ti­at ovat yhä val­tion­velkaisem­pia. Val­tiot ovat tehneet sitoumuk­sia, joi­ta eivät kykene mak­samaan, mut­ta joista eivät voi enää irtau­tu­akaan, kos­ka oikeusval­tiot pitävät kiin­ni saavute­tu­ista eduista. Suomes­sa yksi erikoisu­us sen asian osalta on Ahve­nan­maa, jos­sa 1920-luvun alus­sa teh­dyn lain mukaan alueel­la on veto-oikeus kaikki­in maakun­taa suo­raan koske­vi­in lakimuu­tok­si­in, kuten rahoi­tuslin­jauk­si­in, mikä on käytän­nössä tarkoit­tanut sitä, että joka ain­oa rahoi­tusu­ud­is­tus, joka on Ahve­nan­maan ja val­tion kesken toteutet­tu, on ollut val­tion meno­ja lisäävä. Veto-oikeu­den yhtey­dessä säädet­ti­in 1920-luvul­la, että sitä oikeut­ta ei Suomen val­ti­ol­la ole oikeut­ta jälkikä­teen pois­taa koskaan tule­vaisu­udessa, ellei Ahve­nan­maa itse halua sel­l­aista muu­tos­ta. Eikä Ahve­nan­maan kan­na­ta sel­l­ais­es­ta saavute­tus­ta edus­ta koskaan luop­ua. Val­tion rahoi­tus­meno­ja kutis­ta­vat ehdo­tuk­set ja kaik­ki Itse­hallinto­laki­in kohdis­tu­vat muu­tok­set Ahve­nan­maal­la on 1920-luvl­ta läh­tien ollut on oikeus tor­pa­ta veto-oikeudel­la 1920-luvul­la teh­dyn sopimuk­sen nojal­la, jos­ta Suo­mi oikeusval­tiona pitää kiin­ni. Toisaal­ta sen velvoit­teen tulemis­es­ta val­tio­ta sito­vak­si velvoit­teek­si kukaan nykyi­nen äänioikeutet­tu ei ole ollut 1920-luvul­la päät­tämässä, mikä on ongel­malli­nen asia demokraat­tisen pros­essin kannal­ta, kos­ka edes kansan enem­mistön tai kansane­dus­ta­jien määräen­em­mistön halutes­sa muu­tos­ta sel­l­aista ei ole lain mukaan oikeut­ta tehdä, kos­ka 1920-luvul­la jotkut muut ovat sopi­neet, että yhden vaa­likau­den edus­ta­jien hyväksymä veto-oikeus sitoo ikuis­es­ti tule­vaisu­udessakin — äänestävät ihmiset eduskun­tavaaleis­sa mitä tahansa. Tuo on yksi esimerk­ki siitä, kuin­ka myöhempi­en vaalien osalta demokra­tial­ta on sidot­tu käsiä.

      Itse näen län­si­mais­ten demokra­tioiden olen­naise­na uhkana sen, että juridi­nen sään­te­ly­taak­ka eri­lai­sista van­hoista sopimuk­sista ja laeista käy vähitellen niin raskaak­si, että val­tiot eivät enää pysty käytän­nössä hoita­maan velvoit­teitaan toimien taloudel­lis­es­ti tas­apain­os­sa. Euroop­pa oli vah­va 1800-luvul­la ja 1900-luvun alkupuolel­la. 2000-luvul­la sen sijaan mm. Aasian maat, jois­sa sään­te­ly­taak­ka on paljon ohuem­pi, ovat menos­sa taloudessa kovem­paa vauh­tia, ja maail­man taloudelli­nen pain­opiste ja samal­la maail­man­poli­it­ti­nen val­ta on siir­tymässä yhä enem­män sinne suun­taan. Menos­sa ole­va sota vielä toden­näköis­es­ti vaivut­taa jo valmi­ik­si erit­täin val­tion­velka­ista Euroop­paa kokon­aisu­udessaan entistä enem­män kan­veesi­in. Jos kansan äänestämät edus­ta­jien kädet ovat yhä enem­män ja enem­män aiem­pi­en sukupolvien juridis­ten sitoumusten sit­o­mia, ei lop­ul­ta ehkä ole enää edes kyse lib­er­aaleista demokra­tioista, jois­sa lake­ja voisi tehokkaasti ja vapaasti kehit­tää kansan enem­mistön toivo­maan suun­taan, vaan jostain muusta.

      1. Tuo­ta mainit­se­maasi Ahve­nan­maan itse­hallinto­la­ki jos­sa myös rahoi­tuslin­jaus on molem­pi­en osa­puolten väli­nen neu­votel­tu sopimus jota on nyt Ahve­nan­maan toimes­ta halut­tu uud­is­taa on ajanko­htainen. Aasian mais­sa on myös saman­laisia esimerkke­jä kuten Ahve­nan­maan esim Kiinan kohdal­la Hongkon­gin itse­hallinto. Kiina on myös hyvin val­tion­velkainen val­tio mut­ta sen val­tiovel­ka on pääasi­as­sa maakun­tien omaa velkaa Kiinan keskushallinnolle. Japani on hyvä esimerk­ki maas­ta jos­sa on eniten val­tion­velkaa suh­teessa bkt:hen.

      2. “Tuo­ta mainit­se­maasi Ahve­nan­maan itse­hallinto­la­ki jos­sa myös rahoi­tuslin­jaus on molem­pi­en osa­puolten väli­nen neu­votel­tu sopimus jota on nyt Ahve­nan­maan toimes­ta halut­tu uud­is­taa on ajankohtainen.”

        Rahoi­tus­sopimus uud­is­tet­ti­in taan­noin pakotet­tuna, kos­ka soteu­ud­is­tus­ta ei voin­ut muu­toin toteut­taa — mis­tä val­ti­olle tuli jälleen ker­ran pysyvä lisälasku. Täl­lä het­kel­lä ei ole suun­nitelmia rahoi­tus­sopimuk­sen muut­tamisek­si. Nyky­hal­li­tus päät­ti RKP:n toiveesta toteut­taa rahoi­tus­ta­son koro­tusu­ud­is­tuk­sen ennen kuin muus­ta Itse­hallinto­lain uud­is­tuk­ses­ta sovi­taan, mikä vei samal­la kan­nus­teen Ahve­nan­maal­ta kehit­tää asi­aa eteen­päin. Syksyl­lä lausun­noil­la ollut Itse­hallinto­lakiesi­tys oli mon­elta osin ihan usko­ma­ton, mikä kävi ilmi myös esim. Korkeim­man oikeu­den lausun­nos­ta (jos­sa ei otet­tu kan­taa siihen, ovatko esi­tyk­set sisäl­löltään kan­natet­tavia, vaan vain siihen, ovatko esi­tyk­set ris­tiri­idas­sa perus­tus­lain ja EU-oikeu­den vaa­timusten tai suo­ma­laisen oikeusjär­jestelmän kanssa):
        https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/lausunnot/lausuntoluonnoksestahallituksenesitykseksieduskunnalleuudeksiahvenanmaanitsehallintolaiksi.html

        Korkeim­man oikeu­den lausun­nos­sa mm. häm­mästelti­in sitä, miten oikeusmin­is­ter­iö yhdessä Ahve­nan­maan kanssa oli esit­tämässä mm. Ahve­nan­maalle oikeut­ta päät­tää itse, mitä osia Suomen perus­tus­laista jatkos­sa halu­a­vat nou­dat­taa sil­loin, jos perus­tus­lakia muute­taan tai jos se joskus tule­vaisu­udessa kir­joite­taan kokon­aan uudestaan. 

        Lausun­nos­sa todet­ti­in, että esim. Suomen allekir­joit­ta­mat kan­sain­väliset sopimuk­set, kuten ihmisoikeussopimuk­set koske­vat koko maa­ta, ja että sel­l­ainen tilanne olisi oikeusval­tiois­sa juridi­nen kum­ma­jainen, jos­sa perus­tus­lain takaa­mat peru­soikeudet eivät joko koskisi maan kaikkia kansalaisia ja koko maan aluet­ta, tai joiden saamisek­si voimaan koko maas­sa Ahve­nan­maalle tulisi veto-oikeus ohi eduskun­nan päät­tää val­takun­nan perus­tus­lain tulev­as­ta sisäl­löstä. Korkein oikeus tote­si mm.:

        “Korkein oikeus pitää Suomen val­tiosään­töjär­jestelmään huonos­ti sopi­vana aja­tus­ta siitä, että perus­tus­laki­in ei voitaisi lisätä esimerkik­si uut­ta peru­soikeussään­nöstä ilman että sama sään­nös on lisät­tävä myös Ahve­nan­maan itse­hallinto­laki­in sen varmis­tamisek­si, että peru­soikeussään­nös tulee voimaan myös Ahvenanmaalla.”

        “Yht­enä oikeusval­tion tun­nus­merkeistä voidaan pitää sitä, että peru­soikeudet taataan val­tiosään­nössä kaikille val­tion lainkäyt­tö­val­lan piiri­in kuu­luville henkilöille. Lisäk­si on merk­i­tyk­sel­listä, että perus­tus­lain peru­soikeusluet­telon taustal­la suurelta osin on kan­sain­välisiä ihmisoikeusvelvoit­tei­ta. Voidaan otak­sua, että myös perus­tus­laki­in mah­dol­lis­es­ti lisät­tävil­lä uusil­la peru­soikeussään­nök­sil­lä olisi täl­lainen taus­ta. Nämä lähtöko­h­dat huomioon ottaen korkein oikeus pitää ongel­mallise­na sitä, että itse­hallinto­lain 28 §:n 1 momentin 1 kohtaan otet­taisi­in edel­lä selostet­tu rajoi­tus. Sen lisäämi­nen sään­nök­seen saat­taisi johtaa siihen, että perus­tus­laki­in otet­ta­vat peru­soikeussään­nök­set eivät olisi sel­l­aisi­naan voimas­sa myös Ahve­nan­maal­la tai että niiden voimas­sao­lo Ahve­nan­maal­la ainakin kävisi tulkinnanvaraiseksi.”

        Esi­tyk­sessä oli myös myös esitet­ty sitä, että esim. hallinto­toimen­pitei­den osalta ei tarvit­sisi Ahve­nan­maal­la nou­dat­taa kir­joitet­tua lakia, vaan että se voitaisi­in ohit­taa korkean tason poli­it­tisil­la neu­vot­teluil­la, minkä Korkein oikeus tote­si ole­van ris­tiri­idas­sa perus­tus­lais­sa luke­van vaa­timuk­sen kanssa, että julkisen val­lan käytön tulee perus­tua lakiin.

        EU-päätök­sen­teon osalta Ahve­nan­maalle oli luon­nok­ses­sa esitet­ty sel­l­aista veto-oikeut­ta, joka käytän­nössä tarkoit­taisi ikuista vetkut­telu­oikeut­ta päätösten toimeen­panos­sa, minkä Korkein oikeus kat­soi EU:n perus­sopimuk­sis­sa sovi­tun vil­pit­tömän yhteistyön peri­aat­teen vastaiseksi.

        Tosin Korkein oikeus tote­si myös, että esi­tyk­siä on vaikea arvioi­da, kun esi­tys­ten tek­stit ja peruste­lut oli­vat niin pahasti ris­tiri­idas­sa keskenään ja epä­selviä, ettei niiden sisäl­löstä meinan­nut saa­da osan asioista osalta edes selvää:
        “Korkein oikeus toteaa yleis­es­ti, että ehdote­tut sään­nök­set ovat sisäl­löltään tulkin­nan­varaisia ja niiden peruste­lut ovat epä­selvät. Peruste­lut sisältävät sisäis­es­ti ris­tiri­itaisia lausum­ia ja vaikut­ta­vat ole­van osak­si ris­tiri­idas­sa sään­nösten sana­muodon kanssa. Nämä epä­selvyy­det vaikeut­ta­vat täs­mäl­lis­ten arvioiden esit­tämistä siitä, mitä vaiku­tuk­sia sään­nösten ottamisel­la itse­hallinto­laki­in olisi.”

        Toiv­ot­tavasti esi­tyk­set järkevöi­tyvät viimeistään eduskun­nas­sa, ja Suomen kansalaiset asete­taan tasa-arvoisem­paan ase­maan asuin­paikas­ta riippumatta.

      3. Tuos­sa Ahve­nan­maan itse­hallinto ase­mas­sa ei ole mitään uut­ta lain­säädän­nön kohdal­la. Ahve­nan­maa joutuu nou­dat­ta­maan EU lake­ja ja EU:n tuomiois­tu­imen päätök­siä kos­ka Ahve­nan­maa kuu­luu Euroopan unioni­in. Ahve­nan­maal­la on veto-oikeus vain itse­hallinto kysymyk­si­in. Muu vai­h­toe­hto Ahve­nan­maal­la on joko täy­delli­nen val­ti­olli­nen itsenäisyys jon­ka kan­na­tus Ahve­nan­maal­la on hyvin pien­tä tai eroami­nen Euroopan union­ista joka on mah­dol­lista eli Ahve­nan­maa jää Euroopan union­in ulkop­uolelle vaik­ka on edelleen osa Suomea.Näin on esimerkik­si Grön­lan­nin kohdal­la käynyt joka on osa Tan­skan kuningaskun­taa mut­ta ei ole osa Euroopan unio­nia. Itse­hallinto alueet ei ole Euroopan union­in jäsen­mais­sa mikään poikkeus päin­vas­toin. Esimerkik­si Kor­si­ka, Etelä-Tiroli, Pohjois-Irlan­ti, Kat­alo­nia, Baski­maa, Madeira, Azorit ja Fär­saaret ovat itse­hallinto aluei­ta jois­sa on myös oma erilli­nen lain­säädän­tö suh­teessa muuhun maa­han ja Euroopan unioni­in. Ain­oa vai­h­toe­hto on luop­ua tästä poikkeuses­ta on itse­hallinnon lakkaut­ta­mi­nen tai täy­delli­nen val­ti­olli­nen itsenäisyys.

      4. “Itse näen län­si­mais­ten demokra­tioiden olen­naise­na uhkana sen, että juridi­nen sään­te­ly­taak­ka eri­lai­sista van­hoista sopimuk­sista ja laeista käy vähitellen niin raskaak­si, että val­tiot eivät enää pysty käytän­nössä hoita­maan velvoit­teitaan toimien taloudel­lis­es­ti tas­apain­os­sa… Jos kansan äänestämät edus­ta­jien kädet ovat yhä enem­män ja enem­män aiem­pi­en sukupolvien juridis­ten sitoumusten sit­o­mia, ei lop­ul­ta ehkä ole enää edes kyse lib­er­aaleista demokra­tioista, jois­sa lake­ja voisi tehokkaasti ja vapaasti kehit­tää kansan enem­mistön toivo­maan suun­taan, vaan jostain muusta.”

        Mielestäni on ollut selvää jo pidem­pään että Oikeusval­tiope­ri­aate on vain keino keino­jen joukos­sa puo­lus­taa saavutet­tu­ja etu­ja. Tääl­lä Helsingis­säkin nähty mon­ta ker­taa kuin­ka kaavoista valite­taan vuosia ja mitään ei saa tehdä ja lop­ul­ta Oikeudet kieltävät kehi­tyk­sen, Var­tiosaari hyvänä esimerkkinä. Kuten olen irvail­lut aikaisem­min, Helsinkiä ei pysty­isi nykyisessä oikeusval­tio-Suomes­sa edes perus­ta­maan tänään.

  8. Poli­itikko­jen kan­nat­taisi nyt lukea Michael Youn­gin Mer­i­tokra­t­ian nousu (ja tuho).
    Koulu­tus­ta­son jatku­va nos­t­a­mi­nen ei ole mah­dol­lista, kun siihen tarvit­ta­vat ihmisen omi­naisu­udet jakaan­tu­vat ns nor­maal­isti. Kun jo nyt valite­taan opiske­li­joiden henkises­tä väsymis­es­tä, tun­tuu kuin nos­tora­ja olisi jo lähel­lä, jollei saavutet­tu. Pelkään, ettei oppivelvol­lisu­u­den piden­tämi­nen tuo­ta odotet­tu­ja hyö­tyjä. Eihän Soin­in­vaaran aja­mas­sa pieni­palkkaispoli­ti­ikas­sa ole kyse koulu­tuk­ses­ta vaan tulonjakopolitiikasta.

    1. “Pelkään, ettei oppivelvol­lisu­u­den piden­tämi­nen tuo­ta odotet­tu­ja hyö­tyjä. Eihän Soin­in­vaaran aja­mas­sa pieni­palkkaispoli­ti­ikas­sa ole kyse koulu­tuk­ses­ta vaan tulonjakopolitiikasta.”

      Riip­puu siitä, mitä hyö­tyjä odot­taa. Itse odotan sen toimen olleen yksi hyödyl­lisim­mistä päätök­sistä koulu­tus­poli­ti­ikas­sa pitkään aikaan. En odota sen johta­van yleisen koulu­tus­ta­son nousu­un. Mut­ta odotan, että pros­ent­ti tai pari aiem­min työelämästä pysyvästi syr­jäy­tyneistä nuorista olisi voin­ut olla sel­l­aisel­la toimel­la ohjat­tavis­sa työu­ralle. Mur­rosikä on varsinkin osal­la pojista han­kalaa aikaa perusk­oulun lop­ul­la. Oppivelvol­lisu­usiän nos­ton myötä osa näistä on koulu­jen päät­tämishetkel­lä jo huo­mat­tavasti kypsem­piä. Toisek­seen, uud­is­tus yhden­ver­taisti eri­lai­sista taloudel­li­sista asemista tule­vista kodeista tule­vien mah­dol­lisuuk­sia toisen asteen koulu­tuk­sen suorit­tamiseen. Aiem­min pienel­lä osal­la nuorista jäi toinen aste suorit­ta­mat­ta jo kulu­jen takia, ja esim. oppikir­jo­ja vail­la kursse­ja säästösy­istä tehneet pär­jä­sivät kurs­seil­la huonom­min. Nyt se ei ole enää opin­to­jen esteenä. 

      Lisäk­si uud­is­tus hiukan paikkasi lap­sil­isien ostovoimaan vuosien var­rel­la tehtyä reilua leikkaus­ta lap­siper­hei­den kannal­ta. Nuorten osalta Suomen sosi­aalietuuk­sis­sa on tosin yhä tosin aukko, kun lap­sil­isä ulot­tuu vain 17 vuo­den täyt­tämiskuukau­teen asti, mut­ta moni sosi­aalietu­us alkaa vas­ta 18 vuo­den täyt­tämisen jäl­keen. Käytän­nössä van­hempi­en ela­tus­r­a­situs tuos­ta yhdestä ikävuodes­ta on korkeampi kuin vuot­ta nuorem­pi­en osalta. Oppivelvol­lisu­u­den jatku­mi­nen 18 ikävuo­teen paikkaa osin tilan­net­ta, kos­ka julki­nen sek­tori mak­saa sil­loin nuorten opiskelu­menot, jol­loin van­hempi­en ela­tus­r­a­situs jää majoituk­sen, vaat­tei­den, ruoan, har­ras­tusten ja monien muiden asioiden mak­samiseen, mut­ta esim. koulukir­jo­ja ei tarvitse enää ostaa van­hempi­en varoin.

  9. Jää nähtäväk­si kuin­ka paljon koro­nan aikaansaa­ma etä­työn val­tavir­tais­t­a­mi­nen muut­taa tätä ilmiötä. Suurin osa koulute­tun väen toimis­to­työstä on hel­posti tehtävis­sä etä­työnä ja korona on sekä totut­tanut että pakot­tanut ihmiset tekemään etä­työtä ihan uusis­sa määrin. 

    Ennus­tan että pitkäl­lä aikavälil­lä työstä, jos­sa on pakko olla paikan pääl­lä, joudu­taan alkaa markki­noil­la mak­samaan korkeam­paa palkkaa, kos­ka etä­työ on paljon mukavam­paa. Jos lähi­työstä mak­set­ta­va palk­ka suh­teessa etä­tuo­hon nousee selvästi, voikin käy­dä niin, että paikois­sa jois­sa lähi­työtä tehdään etä­työläiset jäävät alakyn­teen kil­pailus­sa asun­noista ja muut­ta­vatkin muualle, kos­ka voivat. Tästä taas seu­raa­van ker­talu­vun efek­t­inä on, että osa lähi­työläi­sistäkin muut­taa perässä, kos­ka palvelu­jen on olta­va siel­lä mis­sä ihmiset ovat. Tämä tais­telisi puolestaan Osmon kuvaa­maa ilmiötä vas­taan ja kaiken kaikki­aan hajaut­taisi asumisrakennetta.

    Kuvaa­mani ske­naario kuu­lostaa oudol­ta, kos­ka viimeiset sata vuot­ta kehi­tys on kulkenut juuri päin­vas­taiseen suun­taan ja ihmi­nen halu­aa uskoa vain sel­l­aiseen minkä näkee. Toisaal­ta meil­lä on ollut inter­net laa­jas­sa käytössä vas­ta parikym­men­tä vuot­ta ja moder­nit etä­työn väli­neet laa­jas­sa käytössä vas­ta joitain vuosia, joten kehi­tys on näi­den suh­teen vas­ta täysin aluil­laan. IT-alal­la­han, jos­sa uut­ta teknolo­giaa ote­taan käyt­töön mui­ta alo­ja ripeäm­min, on ole­mas­sa jo iso­jakin fir­mo­ja jot­ka toimi­vat täysin etänä ilman minkään­laisia toimis­to­ja, kuten vaikka­pa Git­Lab: https://en.wikipedia.org/wiki/GitLab

  10. Kokoomuk­sen keino tehdä kaik­ista voit­ta­jia on hyvin tun­net­tu: Las­ke­taan vero­tus­ta kes­ki- ja hyvä­tu­loisil­la ja leikataan tukia ja tulon­si­ir­to­ja ja uudel­lenk­oulut­tau­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia että kukaan ei var­mas­tikkaan halua jäädä köy­häk­si ja/tai työt­tömäk­si. Tosin hie­man mys­teerik­si Kokoomuk­sen mallis­sa jää se kuin­ka glob­al­isaa­tion päähän­potki­ma pääsee luokkanousu­un jos kaik­ki ovet lyödään kiinni.

    1. Kyl­lä Kokoomuk­sel­la on point­ti tulovero­tuk­sen alaen­tamis­es­ta koko tulolu­okissa kos­ka tulovero­tus on Suomes­sa erit­täin korkea. Tuet oli ne suo­ria tai epä­suo­ria vääristävät kil­pailua ja näin EK on myös ay-liike on sanonut ääneen. Ran­skas­sa on tilanne hyvin eri­lainen jos­sa elinkei­noelämä ja ay-liike halua tukea yri­tyk­sia Euroopan unionis­sa kos­ka Ran­skas­sa kat­so­taan että Kiina tukee omia yri­tyk­siä niin paljon että vaik­ka se on WTO:n sään­tö­jen vas­taista niin vas­taus Kiinan haas­teeseen olisi se että tehdään samoin myös Euroopan unionissa.

    2. Kaavas­ta valit­ta­mi­nen on itse asi­as­sa peru­soikeus jon­ka oikeusval­tio sal­lii jokaiselle kansalaiselle. Jos kaavoit­ta­mi­nen olisi vapaa­ta niin sil­loin Töölön­lahti olisi jo kaavoitet­tu arvoalueeksi.Oikeusvaltio on tässä kohtaa mekanis­mi. Se on eri asia kun jatku­vasti valite­taan kaavoituk­ses­ta korkeim­paan hallinto-oikeu­teen vaik­ka alioikeus olisi hylän­nyt val­i­tuk­sen. Jokaises­ta val­i­tuk­ses­ta pitäisi per­iä mak­su per valitus.Tämäkin syr­jii jonkun oikeu­sop­pi­neen mielestä perusoikeuksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.