Pitääkö asukaspysäköintitunnuksella voida myös pysäköidä?

Kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa on käsit­telyssä asukaspysäköin­nin hin­nan hilaamis­es­ta markki­nae­htoisem­paan suun­taan. Ajatuk­se­na on, että siel­lä, mis­sä paikoista on ylikysyn­tää, jono­tuk­sen sijas­ta niukku­ut­ta kar­si­taan hinnalla.

Täl­lä ker­taa ei ole kyse han­kkeesta, jol­la halu­taan vaikeut­taa auton käyt­töä Helsingis­sä. Pikem­minkin päin­vas­toin. Eniten autoilua vaikeut­taisi, jos pysäköin­nistä tehtäisi­in kaikkial­la kaupungis­sa ilmaista eikä olisi myöskään rajoituk­sia siitä, kuin­ka mon­ta tun­tia tai kuukaut­ta auto saa olla pysäköitynä.

Ehdo­tus olisi, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta asetet­taisi­in kaupungi­nosit­tain tasolle, joka tas­apain­ot­taisi tun­nusten määrän vas­taa­maan kadun­var­si­paikko­jen määrää. Nythän niitä voidaan myy­dä kuin­ka paljon tahansa, vaik­ka paikko­ja on vain niin paljon kuin niitä on.

Ehdo­tus nos­taisi pysäköin­nin hin­taa eniten siel­lä, mis­sä paikoista on eniten pulaa, lähin­nä Etelä-Helsingis­sä, Etu-Töölössä ja Kru­u­nun­haas­sa, mut­ta ei esimerkik­si Taka-Töölössä.

Ihan heti ei autoil­i­joille ole tulos­sa helpo­tus­ta pysäköin­tipaikan löy­tymiseen, sil­lä vuosit­tainen koro­tus rajoite­taan 20 pros­ent­ti­in. Näin se olisi vuon­na 2029 enim­mil­lään 90 euroa kuus­sa. Ei siis kaikkial­la vaan siel­lä, mis­sä tun­nuk­sia on nyt paljon enem­män kuin paikkoja.

Toisen vai­h­toe­hto olisi viedä tämä suo­raan markki­nae­htoisek­si. Tun­nuk­sia huu­tokau­pat­taisi­in vyöhykeko­htais­es­ti niin, että tun­nuk­sel­la myös saa paikan. Tätä ei kuitenkaan esitetä.

Tun­nuk­selle asetet­taisi­in kuitenkin 90 euron hin­takat­to. Niin­pä kaikkial­la tun­nus ei takaisi autopaikan löy­tymistä jatkossakaan.

Noin korkeak­si hin­ta ei siis nouse kaikkial­la. Suures­sa osas­sa Helsinkiä tun­nusten ja paikko­jen määrä on hyvin tas­apain­os­sa, eikä koro­tu­s­painet­ta ole.

(Tämä hin­takat­toti­eto on peräisin lehtikir­joituk­sista. En sitä ihan pienel­lä etsimisel­lä löytänyt pak­sus­ta raportista. Vain sen, ettei hin­ta vuo­teen 2029 men­nessä ylitä 90 euroa kuussa.

Asukaspysäköinnin hintajousto

Yleisönosas­tokir­joituk­sista päätellen moni ajat­telee, että pysäköin­ti on vält­tämät­tömyyshyödyke, jon­ka tarve ei vähene hin­taa nos­ta­mal­la, joten hin­nan nousus­ta on pelkkää hait­taa autoil­i­joille. Vaik­ka hin­ta nousee, saatavu­us ei parane.

Koke­muk­set puhu­vat toista. Kun asukaspysäköin­nin hin­taa on nos­tet­tu, tun­nusten kysyn­tä on vähen­tynyt. Eniten, noin kolmel­la tuhan­nel­la, se väheni, kun paikat tehti­in mak­sullisik­si. Sitä ennen tun­nuk­sen hin­ta, kolme euroa kuus­sa, oli perit­ty vain hallinnol­lis­ten kus­tan­nusten peit­tämisek­si. Itse pysäköin­ti ei mak­sanut mitään.

Mik­si vähäi­nenkin hin­ta vähen­si kysyn­tää? Yksi seli­tys oli, että monil­la oli paik­ka taloy­htiön pihal­la, mut­ta kos­ka talon eteen pysäköin­ti oli vai­vat­tomam­paa, heil­lä oli epä­sol­i­daaris­es­ti myös asukaspysäköin­ti­tun­nus. Oli miten oli, noin kolme tuhat­ta paikkaa vapautui.

Kun asukaspysäköin­ti­tun­nus on niin hal­pa kuin on, sitä käytetään, vaik­ka autoil­i­jan koke­ma hyö­ty asi­as­ta on vähäi­nen.  Tyyp­il­listä on kesäkäyt­töön han­ki­tun auton­rut­tanan säi­lyt­tämi­nen muiden autoil­i­joiden kiusak­si kodin oven edessä syksys­tä kevääseen. Laskin jokin aika sit­ten run­sas­lu­mise­na tal­ve­na, että Kata­janokan kadun­var­si­paikoil­la säi­lytet­tävistä autoista joka neljät­tä ei ollut liikutet­tu tal­ven aikana ker­taakaan. Sen näki katolle ker­tyneestä pak­sus­ta lumikerroksesta.

Jos pysäköin­ti olisi kalli­im­paa, kesäau­tot säi­lytet­täisi­in jos­sain muual­la tai kesäau­toil­i­ja siir­ty­isi käyt­tämään vuokrat­tua autoa.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la on siis hin­ta­jous­to. Jos hin­ta nousee, jotkut luop­u­vat tun­nuk­ses­taan ja muiden on helpom­pi löytää paik­ka koti­in tul­lessaan, kun he nyt joutu­vat aja­maan ympäri­in­sä paikkaa metsästämässä.

Kun paikkaa ei ole, joku joutuu pysäköimään väärin. Kata­janokalla Luot­sikadun ja Kata­janokankadun risteyk­sessä oli aikanaan melkein aina mak­si­maaliset neljä autoa pysäköi­tynä suo­ja­tien eteen, jos­ta pysäköin­nin­valvo­jat kävivät päivit­täin keräämässä helpon kolehdin.

Nykyi­nen läh­es ilmainen asukaspysäköin­ti hyödyt­tää eniten sitä, joka käyt­tää autoa vähiten. Syksyn tul­lessa kesäau­ton voi pysäköidä oven eteen eikä siitä tarvitse ennen seu­raavaa kesää huole­htia.  Joka oikeasti tarvit­see autoaan päivit­täin, joutuu seu­rauk­se­na hal­vas­ta hin­nas­ta etsimään joka päivä vaival­la jostain tyhjän paikan.

Onko 90 euroa paljon?

Onko 90 euroa kohtu­ut­toman paljon? Sille, jol­la ei ole tun­nus­ta, pysäköin­ti kan­takaupungis­sa mak­saa neljä euroa tun­nis­sa kah­den­toista tun­nin ajan, eli 48 euroa päivässä.

Uusis­sa asuin­talois­sa kaa­va edel­lyt­tää osoit­ta­maan pysäköin­tipaikat ton­til­ta, jol­loin paikan hin­naksi tulee 25 000 – 150 000 euroa paikkaa kohden. Kuukausi­hin­naksi muutet­tuna tämä on 100 – 600 euroa kuus­sa. Sitä eivät kaik­ki huo­maa, kos­ka mak­sa­vat sen asumisku­lu­jen­sa yhteydessä.

Tässä yhtey­dessä ei vähen­netä asukaspysäköin­tipaikko­jen määrää. Sitäkin voisi tehdä, ei autoil­i­joiden kiusak­si vaan hei­dän hyväk­seen. Kun kadun­var­si­paikat ovat asukkaiden auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­sessä, auton käyt­tö asioin­ti­in on vaikeaa. Kau­pas­sa kävi­jä näyt­tää ole­van valmis mak­samaan neljä euroa tun­nil­ta, mut­ta vapai­ta paikko­ja ei ole. Jos joka kort­telin­välil­lä olisi edes yksi paik­ka, joka ei kuu­lu asukaspysäköin­nin piiri­in, kaup­po­jen asi­akkaat, koti­hoidon työn­tek­i­jät ja muut voisi­vat käyt­tää autoaan paremmin.

Asukkaiden pysäköin­ti pitäisi ratkaista kan­takaupungis­sakin maan alla. Parkki­halle­ja ei syn­ny, kos­ka kil­pail­i­ja, kadun­var­sipysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista. Jokaisen autoil­i­jan kan­nat­taa toivoa, että muut autoil­i­jat siir­tyvät hal­li­in. Hal­liyrit­täjä Töölössä on vähän katk­era siitä, että kaupun­ki tuhoaa hänen liike­toimen­sa polkumyynnillä.

Sec­ond best vai­h­toe­hto olisikin nos­taa asukaspysäköin­nin hin­taa ja käyt­tää tulot hal­li­paikko­jen subventointiin.

 

 

62 vastausta artikkeliin “Pitääkö asukaspysäköintitunnuksella voida myös pysäköidä?”

  1. Kadun var­teen pysäköi­ty­jen auto­jen aiheut­ta­ma mas­si­ivi­nen hait­ta konkreti­soi­tui jälleen tänä tal­ve­na. Ne estävät lumen auraamisen sille luon­te­vaan paikkaan eli kadun var­teen sekä jalka­käytävältä että ajo­radal­ta. Näin ollen kapeat jalka­käytävät jätetään asian­mukaisen hoidon estyessä kun­nol­la auraa­mat­ta ja niistä tulee liukkai­ta perunapel­to­ja, mikä näkyy tap­atur­ma-ase­man kuor­mi­tuk­se­na. Ajo­radal­ta taas jät­teek­si muut­tunut lumi aje­taan rekoil­la mereen tai muille kaatopaikoille. Lisäk­si lumen rajoit­tunut pois­to edel­lyt­tää run­saam­paa soran lev­i­tys­tä, jos­ta osaltaan seu­raa mas­si­ivi­nen pölyongelma.

    Tätäkään pysäköidy­istä autoista aiheutu­vaa kus­tan­nus­ta ei ole hin­noitel­tu auton­o­mis­ta­jille mitenkään vaan itsekkäät auton­o­mis­ta­jat sysäävät siitäkin koitu­vat hai­tat ja kus­tan­nuk­set luon­tev­asti kaikkien kaupunki­lais­ten hoidettavaksi.

    1. Pysäköin­ti on merkit­tävä ongel­ma katu­jen kun­nos­s­api­dolle mut­ta onko tämä ongel­ma jota ei pysty­isi ratkaise­maan käyt­tämäl­lä tieli­iken­nelain mah­dol­lis­ta­maan vuoropy­säköin­tiä. Han­kalille alueille vuoropy­säköin­ti käyt­töön ark­isin esim 08:00 — 16:00 ajak­si niin vähin­tään 10 päivänä kuukaud­es­ta olisi joka paikas­sa 8h aikaa suorit­taa kun­nos­s­api­toa ilman että pysäköin­ti rajoit­taa kadun­puoliskon operointia. 

      Bonuk­se­na myös se että tois­tu­va tarve siirtää autoa ratkai­sisi har­raste- ja kesäau­to­jen pysäköin­ti­cas­et oikeas­t­aan itses­tään ilman että asukaspysäköin­tiä oikeasti tarvit­se­vien lom­pakol­la tarvit­sisi erik­seen käy­dä. Hyvä­tu­loinen voinee jatkos­sakin kui­tata 90 euroa kuus­sa jos siltä tun­tuu mut­ta jos autolle pitäisi etsiä ker­ran päivässä uusi parkkiru­u­tu muun kiireen keskel­lä olisi paljon raskaampi ohjaa­va voima

      1. Vuoropy­säköin­ti nopeut­taisi kun­nos­s­api­toa, mut­ta ei tee mah­dol­lisek­si sitä, että lun­ta ei kul­jetet­taisi pois vaain aurat­taisi­in vain kadun var­teen, kuten tapah­tui min­un lapsuudessani.

      2. Miten tämä vuoropy­säköin­ti ratkai­sisi per­im­mäisen ongel­man, että auto­ja on enem­män kuin paikko­ja? Jos nyt hie­man kär­jistän, niin olisiko idea siis saa­da jotkut omis­ta­jat luop­umaan autostaan täl­laisel­la byrokraat­tisel­la kiu­san­te­ol­la – sakko siitä, kun et osal­lis­tua kaupun­gin arkipäivisin jär­jestämään siir­rä autoa ‑leikki­in?

      3. Joskus olisi mie­lenki­in­toista nähdä kokeilu siitä, että mitä tapah­tuu, jos lumi pyrit­täisi­in aina heti pois­ta­maan kaduil­ta eli tyyli­in auro­jen sijaan kuor­ma-auto­hin kytket­tyjä lumilinko­ja tms.

        Tietysti ensi­vai­heessa olisi enem­män työtä, mut­ta entä koko talvikau­den sta­tus ver­rat­tuna “aurataan valleik­si pysäköi­ty­jen auto­jen kylki­in tai kasak­si tyhjänä ole­vaan pysäköin­tiru­u­tuu ja toiv­otaan, että joskus sulaa” ‑strate­giaan. Ainakin voisi ajatel­la, että run­saiden lumisatei­den sattues­sa pani­ik­ki olisi pienem­pi, kun jär­jestelmästä löy­ty­isi puskuri­varaa sen sijaan, että kadun­var­ret oli­si­vat jo ole­tusar­vois­es­ti valmi­ik­si täyn­nä osit­tain jääk­si pakkau­tunut­ta lun­ta. Kun lun­ta voisi rankan lumen­tu­lon aikaan väli­aikaises­ti varas­toi­da “per­in­teiseen nor­mi­ta­paan”, niin tarvit­tavaa kap­a­siteet­tia voisi tasata.

        Lisäe­tu­ja löy­ty­isi taa­tusti myös siitä, ettei per­in­teisiä koko kadun jyrsin­tä- ja puhdis­tu­sop­er­aa­tioi­ta täy­ty­isi ainakaan niin usein tehdä, kos­ka katu­jen reunoille ei ker­ty­isi valle­ja ja taa­tusti jääpolantei­den muo­dos­tus olisi vähempää. Myös vaiku­tuk­set kevään katupö­lykau­teen voisi­vat olla mitat­tavis­sa, kos­ka kaduille sula­maan jätet­ty lumimäärä olisi huo­mat­tavasti vähäisempi.

        TIetysti tähän olisi otet­ta­va mukaan myös jalka­käytävien ylläpi­don nos­to samalle tasolle eli lumet pois sitä myö­den kuin sitä tulee — tässä em. muu kadun talvikun­nos­s­api­to olisi taa­tusti suurek­si avuksi.

        No, ongelma­han tässä on tietysti se, että kun julkisel­la sek­to­ril­la asi­at on “aina” tehty tietyl­lä taval­la, niin muu­tok­set ovat käytän­nössä täysin mahdottomia.

      4. “Vuoropy­säköin­ti nopeut­taisi kun­nos­s­api­toa, mut­ta ei tee mah­dol­lisek­si sitä, että lun­ta ei kul­jetet­taisi pois vaain aurat­taisi­in vain kadun var­teen, kuten tapah­tui min­un lapsuudessani.”

        Laskeske­lin talvel­la, että jos halut­tais lopet­taa lumirekkar­al­li kokon­aan, niin kan­takaupungis­sa pitäs osoit­taa lumelle 2% pin­ta-alas­ta, niin mah­tu­isi suuri­lu­misenkin tal­ven lumet.

        Kyse on siis kaupunkisu­un­nit­telus­ta. 2% saadaan repästyä mis­tä vaan, jos halutaan.
        Sitä ei kuitenkaan ole halut­tu ja rekkar­al­li vain kallis­tuu vuosi vuodelta.

      5. Juss1: “Miten tämä vuoropy­säköin­ti ratkai­sisi per­im­mäisen ongel­man, että auto­ja on enem­män kuin paikkoja?”

        Koti-isähän ei ehdot­tanut vuoropy­säköin­tiä ratkaise­maan tuo­ta ongel­maa vaan ain­oas­taan sen ongel­man, että pysäköidyt autot han­kaloit­ta­vat auraamista.

      6. Ode: “Vuoropy­säköin­ti nopeut­taisi kun­nos­s­api­toa, mut­ta ei tee mah­dol­lisek­si sitä, että lun­ta ei kul­jetet­taisi pois vaain aurat­taisi­in vain kadun var­teen, kuten tapah­tui min­un lapsuudessani.”

        Minne se tila siltä kadul­ta on kadon­nut eli­naikasi aikana?

        Viime talvi osoit­ti taas sen, että uusi­akin lumen­säi­ly­ty­s­paikko­ja on kek­sit­ty: pyöräti­et ja eri­tyis­es­ti pyöräkaistat.
        Tietäjät tien­neet tämän jo pitkään:
        https://kasperstromman.com/2018/02/23/raportti-katujen-uudet-lumensailytyskaistat-toimineet-erinomaisesti/

        Ehkä se isoin muu­tos on, että tänä tal­ve­na kun­nos­s­api­to ei enää jak­sanut peit­el­lä tätä ongelmaa.

  2. Tästä kolum­nista olen Krunikas­sa pysäköivänä 100 % :sti samaa mieltä. Muu­timme kan­takaupunki­in 2014 ja aluk­si vuokrasimme autopaikan Mer­i­haas­ta Hakaniemen sil­lan pielestä n.100 eurol­la kuus­sa. Kun siir­ry­imme leasin­gau­toon, olemme ain­oas­taan kadun­var­sipysäköi­neet. On aina ”voit­to”, kun onnis­tuu saa­maan paikan koti­talon edestä. Pitäisin kipu­ra­jana juurikin tuo­ta noin 90 euron mak­sua, mut­ta sil­lä hin­nal­la paik­ka pitäisi myös saa­da ja tätähän jär­jestelmä ei takaa. Toisaal­ta se häätää kyl­lä tehokkaasti kakkosautot ja kesäau­tot kaduilta.

  3. Lisäys kom­ment­ti­i­ni: nykyisessä asukaspysäköin­nis­sä saa etua täyssähköau­tos­ta ja kai muus­takin vähäpäästöisyy­destä; kan­nus­ti­men vuok­si tämä olisi perustelu­ja säi­lyt­tää jonkin­laisen siirtymäajan.

  4. Tallinnas­sa on ennen 2022 raken­netu­jen talo­jen asukkail­la oikeus saa­da yksi lupa/asunto hin­taan 120€/a. Seu­raa­va auto menee täy­del­lä hin­nal­la, kadun­var­res­sa kk-kor­tilla 150€/kk, tar­jol­la on myös yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien tar­joamia paikko­ja, hin­nat vai­htel­e­vat alka­en 40€/kk ylöspäin.

    Noil­la uusien talo­jen asukkail­la on joko taloon raken­net­tu paik­ka tai sit­ten kadun­var­si tai muu (mak­sulli­nen)

  5. Tämä näke­mys poh­jan­nee siihen hypo­teesi­in että osa auton käytöstä ja sitämyö­den pysäköin­nistä olisi kaik­ista ylei­sistä kus­tan­nuk­sista ja haasteista huoli­mat­ta pysäköin­tipaikko­jen niukku­u­den alueel­la ns “turhaa” ja hin­nanko­ro­tuk­sel­la kyet­täisi­in myös lisäämään vapaiden paikko­jen määrää auto­jen merkit­tävästi vähentyessä. 

    Jos taas lähde­tään vas­takkaises­ta olet­ta­mas­ta ja siitä että suurim­malle osalle alueen asukkaista autolle on riit­tävän päivit­täistä tarvet­ta niin voidaan myös pää­tyä johtopäätök­seen siitä että tämä vain on yksi inflaa­tion muo­to muiden lomas­sa ja pois asukkaiden ostovoimasta.

    1. Jos kaik­ki auton käyt­tö on vält­tämätön­tä, miten selität havain­toni, että tal­ven aikana joka neljät­tä kadun var­teen pysäköidy­istä autos­ta ei ole siir­ret­ty tal­ven aikana kertaakaan?

      1. Aiem­min kir­joit­ta­jan väite ei ollut, että kaik­ki olisi vält­tämätön­tä, vaan että “suurim­malle osalle”. Olen samaa mieltä siitä erään aiem­man kir­joit­ta­jan kanssa, että myös liiken­nemerkeil­lä voisi tehdä paljon tuon auto­jen läpi tal­ven seisot­tamisen ehkäisemisek­si. Voisi olla liiken­nemerk­ki, joka pakot­taa siirtämään auton vähin­tään ker­ran viikos­sa, tai ker­ran vuorokaudessa, jos halu­aa selkeästi tiheäm­män auton siirte­lyn. Mut­ta jo ker­ran viikos­sa siir­topakko aiheut­taisi sen, että läpi tal­ven auton seisot­ta­jat joko hoitaisi­vat auton­sa muualle talvek­si, luopuisi­vat autostaan tai alka­isi­vat ajel­la sil­lä talvella. 

        Olen näh­nyt joitain esimerkke­jä kaduista, joi­hin on laitet­tu auraus­pe­rus­tainen pysäköin­tikiel­tomerk­ki vähäk­si aikaa ker­ran viikos­sa talvikaudelle. Auto­jen pitkäaikais­seiso­tus on lop­punut kaikil­la näistä kaduista siihen, kun tämä liiken­nesään­tö astui voimaan. Jopa keskus­ta-alueil­la. Talvikau­den viikot­tainen het­kelli­nen pysäköin­tikiel­to on monin paikoin paran­tanut autoil­la ajele­vien pysäköintimahdollisuuksia.

      2. Seli­tys lie­nee siinä, että kuten lainkin mukaan “pääsy kiin­teistölle” pitää taa­ta, niin kesämökille määritelmäl­lis­es­ti pitää päästä kesällä?
        Kuten mon­een muuhunkin paikkaan lomakaudel­la ja kun kelit ovat matkailu­un ihan viikon­lop­puisinkin paremmat?

        Vakavasti ottaen vält­tämät­tömyys ei ole lais­sa määritel­ty asia, joten tulk­in­ta vaihtelee.

        Ootko vilkaissut miten pysäköin­ti­t­u­lot vai­htel­e­vat vuo­denku­lun mukaan?

    2. Jyri
      ” ylei­sistä kus­tan­nuk­sista ja haasteista huoli­mat­ta pysäköin­tipaikko­jen niukku­u­den alueel­la ns “turhaa””

      Ei mikään ole turhaa. Ei edes auto­jen pitkäaikaisvaras­toin­ti Helsin­gin keskus­tas­sa ole turhaa, kyl­lähän siitäkin on ihan selvää hyö­tyä auton omistajalle.

      Hin­nan nousu vain tarkoit­taa, että täl­löin osa autoil­i­joista kat­soo parkkipaikasta/pysäköintitunnuksesta tule­van hyö­dyn ole­van mata­lampi kuin sen pitämisen kus­tan­nuk­set. Mitä korkem­pi hin­ta on, sitä use­ampi aikaisem­pi käyt­tö­ta­pa muut­tuu jonkun tun­nuk­sen omis­ta­jan mielestä kannattamattomaksi.

      Kyl­lä näitä on tutkit­tu sen ver­ran, että hin­to­jen koro­tusten toim­intamekanis­mi on tiedos­sa. Helsingis­sä on jopa ihan empi­iristä näyt­töä koro­tusten vaikutuksista.

    3. Jyri: “Tämä näke­mys poh­jan­nee siihen hypo­teesi­in että osa auton käytöstä ja sitämyö­den pysäköin­nistä olisi kaik­ista ylei­sistä kus­tan­nuk­sista ja haasteista huoli­mat­ta pysäköin­tipaikko­jen niukku­u­den alueel­la ns “turhaa””

      Sen ei suinkaan tarvitse olla turhaa. Voi olla, että mah­dol­lisu­us pysäköidä on autoil­i­jalle hyödylli­nen mut­tei kuitenkaan ääret­tömässä määrin. Kun hin­ta nousee, jäävät ensin pois vähiten hyödyl­liset pysäköin­nit, kun niiden hyö­ty jää ensim­mäisenä nou­se­van hin­nan alle.

  6. Kalasa­ta­mas­sa val­ta­vat parkki­hal­lit tyhjinä ja niihin sit­ten pis­tetään skeit­ti­halle­ja sun mui­ta pystyyn. Pin­nal­la sit­ten uusi kaupungi­nosa osit­tain pilat­tu parkkipaikoin, joista törkein esimerk­ki kalli­il­la raken­net­tu kana­va jon­ka var­ret sit­ten annet­tu autoille. Ja tämän piti olla sitä urbaa­nia uut­ta Helsinkiä. Aika kaukana ollaan Ams­ter­damista, jota joku kehtasi käyt­tää esimerkkinä. Tämäkin keskustelu vain todis­taa, että autop­uolue ei tule koskaan käyt­tämään markki­na­t­alouden keino­ja tehdäk­seen kaupungista kau­ni­in­paa, toimi­vam­paa ja käyt­tääk­seen veron­mak­sajien rahaa tehokkaasti. Taisi kaupunkisu­un­nit­telu käy­dä ihmettelemässä Pari­isinkin uut­ta poli­ti­ikkaa ihan istu­tustenkin tasol­la, mut­ta meil­lä jatkaa yhä pöly­is­ten asfalt­tikent­tien poli­ti­ik­ka, jos­sa sit­ten on yksi puu istutet­tu asfalt­ti­in jätet­tyyn reikään.

    1. Kalas­ta­ma ei sen­tään ollut aivan täysin tukos­sa autoista toisin kuin krunikka, punavuori, kata­janok­ka, töölö ja kamp­pi. Kalasa­ta­mas­sa oli oikeas­t­aan yllät­tävän väljää kaduil­la, kaupungi­nosa itsessään tosin on jotenkin elo­ton betonikol­hoosi, suh­teel­lisen lev­eitä katu­ja joil­la ei ole mitään pait­si katukiveys/asfaltti ja raken­nuk­set ovat hyvin mitään­sanomat­toman näköisiä.

      Oikeas­t­aan asu­isin mielum­min mon­es­sa karus­sa ja halvek­si­tus­sa lähiössäkin kuin Kalasa­ta­mas­sa, hyvin karu paik­ka jos­sa ei ole läh­es yhtään vihreyttä.

  7. Tar­josin edel­lä kom­men­tis­sani omia koke­muk­siani osoit­ta­maan myös auto­hallin käyt­tämät­tömyy­teen liit­tyviä mekanis­me­ja. Krunikkaan muut­taes­sa meil­lä oli uusi Alfa Romeo ja tun­tui mah­dot­toma­l­ta pitää sitä kadun­var­res­sa kol­hi­in­tu­misen ym pelos­sa, joten han­kimme hal­li­paikan. Muu­ta­man vuo­den päästä teimme täyskään­nök­sen ja myimme auton pois ja vuokrasimme autoa tarvit­taes­sa. Parin vuo­den kulut­tua se alkoi tun­tua raskaal­ta ja myös elämän­pi­iri alkoi kave­ta: esim. Nuuk­sioon piti men­nä kahdel­la väli­neel­lä käytet­täessä julk­isia. Vuosi sit­ten liisas­imme uuden täyssähköau­ton. Kos­ka auto ei ole kuitenkaan ”oma”, sitä raaskii pitää kadul­la eikä oikein viit­si leas­ing­mak­sun päälle enää mak­saa auto­hal­lista. Sinän­sä allekir­joi­tan täysin esim Kalasa­ta­mas­ta esite­tyn huolen. On tosi kur­jaa, jos Som­pasaa­res­sa ja Nihdis­sä ajaudu­taan kadunvarsipysäköintiin.

  8. Markki­namekanis­mi on ain­oa toimi­va ratkaisu. Riit­tävästi hin­taa pitää olla asukaspysäköin­tilu­val­la. Sil­loin ainakin osa siir­tyy kau­pal­lisi­in pysäköin­tilu­oli­in (Töölössä 300€/kk), jois­sa auto pysyy kun­nos­sa lämpimässä, ja lisäk­si löy­tyy muitakin palvelui­ta, kuten pesut ja sähköau­to­jen lataus.

  9. Talvi ja lumi pal­jas­taa paljon auto­ja jot­ka eivät mon­taa ker­taa tal­ven aikana liiku. Täl­lainen auto­jen pitkäaikais­seiso­tus pitäisi minus­ta saa­da kokon­aan pois keskus­tas­ta ja sen liepeiltä. Ratkaisuna voisi olla edullis­ten pysäköin­tikent­tien tar­joami­nen reuna-alueil­ta. Asukaspysäköin­ti­tun­nus on ollut niin hal­pa että täl­laista väärinkäyt­töä on tapah­tunut ja autoa oikeasti tarvit­se­vat ovat kärsi­neet kun paikkaa on vaikea löytää.

    1. Jos hin­nat oli­si­vat keskus­tas­sa korkeat, niin eikö halpo­ja pysäköin­tikent­tiä syn­ty­isi jon­nekin kauem­mas, siis kol­moske­hän ulkop­uolelle, ihan kau­pal­lis­es­ti? Sehän olisi var­maankin kan­nat­tavaa liike­toim­intaa jol­lain sopi­val­la hinnalla. 

      Toki parkkiken­tälle pitäisi saa­da kaavaan varaus. Lisäk­si sinne ja sieltä olisi saata­va joukkoli­ikenne tms, jot­ta kesäau­ton voisi sinne syksyl­lä viedä ja kevääl­lä hakea. 

      Kaukainen parkkikent­tä ei toki ratkaise pysäköin­tipaikka­pu­laa, jos kesäau­tot kuitenkin kesäl­lä on saata­va Kata­janokalle etc mökkireis­su­ja odottamaan.

      1. Vähän han­kala idea. Läh­es määritelmäl­lis­es­ti parkkikent­tä hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la on pri­imasi­jain­ti ker­rostalolle. Ilmainen parkkikent­tä taas ei kykene mitenkään kil­paile­maan ker­rosta­lo­gryn­derin kanssa tontista.

        Taas nähdään että ilmaiselle löy­tyy aina otta­jia, ja tämän mah­dol­lis­ta­vat saavutet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­vat poli­itikot. Autoil­i­jat valitet­tavasti naut­ti­vat merkit­tävästi saavute­tu­ista eduista tässä maas­sa, ja mon­es­sa muus­sakin maas­sa, kaupungeissa.

      2. ” Lisäk­si sinne ja sieltä olisi saata­va joukkoli­ikenne tms, jot­ta kesäau­ton voisi sinne syksyl­lä viedä ja kevääl­lä hakea. ”

        Kesäau­ton omis­ta­jil­la on yleen­sä ykkösautokin käytössä ja aina voi kaverin kyy­dil­lä men­nä tai vaik­ka sen kak­si kert / v mak­saa tak­sista. Tai ehkä jopa polkupyörällä. 

        Mut­ta jon­nekin pitkäaikaissäi­ly­tyk­sen parkkiken­tälle ei saa mitenkään järkevästi joukkoli­iken­net­tä, kun sinne ei ole menos­sa joukkoja.

      3. Mat­ti J Kin­nunen: “Toki parkkiken­tälle pitäisi saa­da kaavaan varaus.”

        Ei ainakaan sil­lä taval­la, ettei parkkiken­tän sijaan saisi rak­en­taa muu­ta, jos muus­ta ollaan valmi­ita mak­samaan enem­pää. Siel­lä, mis­sä maa on arvokas­ta, parkkikent­tä on aika teho­ton­ta maan käyttöä.

  10. Hyviä huomioi­ta. Tar­tun tässä lop­puka­neet­ti­in parkki­hal­liyrit­täjästä, jol­ta kaupun­ki tuhoaa markki­nan “polkumyyn­nil­lä”.

    Julk­ishallinto ja kun­nat tar­joa­vat kansalaisille monia palvelui­ta, joille löy­tyy kom­ple­ment­ti­hyödykkeitä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Monis­sa vapaa-ajan palveluis­sa, asumises­sa, liikku­mises­sa, ter­vey­den­huol­los­sa ja nyt­tem­min jopa koulu­tuk­ses­sa on tar­jol­la asi­akkaalle edulli­nen, verovaroin sub­ven­toitu kun­nan palvelu. He, joille palvelu ei kel­paa, voivat han­kkia saatavu­udeltaan tai palve­lu­ta­soltaan parem­man vai­h­toe­hdon yksityiseltä. 

    En kuitenkaan ole kuul­lut tak­siyrit­täjien vaa­ti­van kaupunkili­iken­teen lip­pu­jen hin­nan­nos­toa tai yksi­tyisen kun­tos­a­liketjun syyt­tävän Kisa­hallin punt­ti­salia “markki­nahäirikök­si”.

    Keskus­tas­sa sijait­se­valle parkki­hallille on aivan var­masti kysyn­tää — mut­tei näem­mä mil­lä tahansa hin­nal­la. Hal­li­paikan kovas­ta vuokrahin­nas­ta seu­raa se, että hal­lis­sa kuu­luu ole­van varsin väljää. Yri­tyk­selle on strate­gi­nen päätös pitää hin­ta korkeal­la ja odotel­la kysyn­nän kasvua, kun hin­taa voisi myös laskea ja saa­da uusia käyt­täjiä palvelun piiriin.

    Etenkin keskus­tas­sa pysäköin­tipaikat ovat niukku­ushyödyke. Kaupungilla on visainen arvo­val­tapo­hd­in­ta edessään: halu­aanko niukkaa hyödyket­tä tar­jo­ta eri­tyis­es­ti alueen asukkaille vai heille, jot­ka autoil­e­vat asioimaan tai vieraile­maan alueella?

    JK. Joskus kuulee väitet­tävän, että Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­va ei tarvitse autoa. Näin ehkä olikin vielä 90-luvul­la, kun kont­tori Helsin­gin keskus­tas­sa ei ollut rekry­toin­ti­valt­ti vaan taval­lista toimis­toelämää. 2000-luvul­la valko- ja sinikaulustyö­paikat ovat hajau­tuneet kehätei­den var­sille, jopa kauem­mas. Omas­sa ruokakun­nas­sa auto on käytössä täl­laisen julkisen liiken­teen katveessa ole­van työ­paikan saavut­tamisek­si, vaik­ka keskus­tas­sa auton pitämi­nen her­mo­ja koetteleekin.

    1. Tak­si­fir­moil­la oli kyl­lä san­ot­tavaa Kut­su plus­sas­ta, mut­ta kaupun­gin kun­tos­alit eivät ehkä kil­paile riit­tävän samal­la tuot­teel­la kuin yksityiset.

    2. Tutk­i­ja Punavuores­ta: “Joskus kuulee väitet­tävän, että Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­va ei tarvitse autoa.”

      Minä en oli ikinä omis­tanut autoa; en edes sil­loin, kun en asunut keskustassa.

      1. Ossi Sare­so­ja,

        Kyl­lä. Mon­et asu­vat Helsin­gin keskus­tas­sa eivätkä tarvitse autoa. On myös ihmisiä, jot­ka asu­vat taa­ja­ma-aluei­den ulkop­uolel­la eivätkä omista autoa.

        Kuitenkin on ihmisiä, jot­ka asu­vat Helsin­gin keskus­tas­sa ja jot­ka joutu­vat omis­ta­maan auton selvitäk­seen arjes­sa. On poli­it­ti­nen kysymys, kuin­ka paljon näi­den ihmis­ten elämää halu­taan haitata.

      2. Tutk­i­ja Punavuores­ta: “On poli­it­ti­nen kysymys, kuin­ka paljon näi­den ihmis­ten elämää halu­taan haitata.”

        No, min­un mielestä näi­den ihmis­ten pitäisi mak­saa viemästään tilas­ta. Ei ole hyvää poli­ti­ikkaa kaupungilta tar­jo­ta heille niukkaa hyödyket­tä ali­hin­taan hei­dän elämän­sä helpottamiseksi.

        Sit­ten voi itse päät­tää, onko pysäköin­ti­ti­la keskus­tas­sa hin­nan arvoista, vai muut­taako muualle tai luop­uu autosta.

  11. Ode!

    Viititkö vas­ta­ta pari­in kysymykseen?

    1.
    Oletko tietoinen mitä mak­saa pysäköin­ti Postipuistossa?

    2.
    Pidätkö kan­takaupun­gin nyky­istä sekä tule­vaa hin­taa jotenkin yhden­ver­taise­na Postipuis­ton hin­taan, jos vaik­ka ajat­telet, kuin­ka kova kysyn­tä niille paikoille on?

    3.
    Pitäisikö pysäköin­nin olla suun­nilleen saman hin­taista eri puo­lil­la kaupunkia?
    Vaik­ka pienel­lä markki­na- eli kysyntäsäädöllä?

    4.
    Mul­la oli Kallios­sa asukaspysäköin­ti lupa maalis- ja huhtikuun.
    Molemp­ina kuukausi­na käytin sitä 2–3 vrk. Onko täl­lä käyt­töas­teel­la mielestäsi asukaspysäköin­ti­jär­jestelmä hyvä ja myös sen hinnoittelu?

    1. En tiedä, mitä mak­saa påysäköin­ti Postipuis­tossa. Ymmärtääk­seni pysäköin­ti Postipuis­tossa on ton­teil­la tai kiin­teistö­jen rajhoit­tamis­sa pysäköin­ti­laitok­sis­sa, joten Postipuis­ton asukkaat mak­sa­vat pysäköin­nistä asumismenoissaan. 

      Hyvä perus­ta asukaspysäköin­nin hin­nalle voisi hyvinkin olla on se, mitä se mak­saa Postipuis­tossa, kun­han ote­taan huomioon se, paljonko Postipuis­tossa siitä mak­se­taan asumisen hin­tana. Asukaspysäköin­nin hin­ta nousisi huomattavasti.

      Pysäköin­nin ei pidä niin kuin ei ton­tin hin­to­jakaan olla sama kaikkialla.

      Tehdyssä ehdo­tuk­ses­sa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta riip­puisi kysyn­nästä. Kallios­sa hin­ta ei nousisi, mut­ta Krunikas­sa esimerkik­si nousisi. Siitä, että luna­s­tat pysäköin­ti­tun­nuk­sen, vaik­ka et sitä tarvitse, eivät ole muut vas­tu­us­sa. Olisithan voin­ut pysäköidä nor­maal­i­hin­nal­la ilman asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta nuo kak­si päivää.

      1. “En tiedä, mitä mak­saa pysäköin­ti Postipuis­tossa. Ymmärtääk­seni pysäköin­ti Postipuis­tossa on ton­teil­la tai kiin­teistö­jen rajhoit­tamis­sa pysäköin­ti­laitok­sis­sa, joten Postipuis­ton asukkaat mak­sa­vat pysäköin­nistä asumismenoissaan.”

        Eri taloy­htiöil­lä on eri jär­jeste­ly­itä, jot­ka luon­nol­lis­es­ti eri hintaisia.
        Mitään tietoa näistä hin­noista tai niiden eroista taloy­htiöi­den välil­lä, ei ole.
        Asukkaat eivät myöskään mitenkään voi näi­hin vaikut­taa, asia on päätet­ty ja salat­tu ennen kuin asukas tietää tule­vansa ole­maan Postipuis­ton asukas.

        “Hyvä perus­ta asukaspysäköin­nin hin­nalle voisi hyvinkin olla on se, mitä se mak­saa Postipuis­tossa, kun­han ote­taan huomioon se, paljonko Postipuis­tossa siitä mak­se­taan asumisen hin­tana. Asukaspysäköin­nin hin­ta nousisi huomattavasti.”

        Asi­aa pitäisi kyl­lä miet­tiä perustavalaatuisemmin.
        Kos­ka asukas ei voi vaikut­taa siihen, miten tyh­miä päätök­siä pysäköin­nistä on his­to­ri­as­sa tehty, niin jonkin­laista tasaus­ta hin­taan pitäisi saa­da. Kyseessä on kuitenkin kaupun­gin luo­ma paikalli­nen monopolijärjestelmä.

        “Pysäköin­nin ei pidä niin kuin ei ton­tin hin­to­jakaan olla sama kaikkialla.”
        3 asiaa:
        1. Yhden­ver­tainen kohtelu
        2. Pysäköin­nin kustannukset
        3. Markki­nat eli paljonko mak­saa “toisek­si viimeinen parkkipaik­ka” (viimeinen jätetään tyhjäksi)

        Dilem­maa: esim. Jätkäsaa­res­sa tehti­in Suomen ennä­tyk­siä alueel­lisen pysäköin­nin kus­tan­nuk­sis­sa. Postipuis­tossa asia on tehty paljon halvem­mal­la maan­pääl­lisil­lä pysäköin­ti­laitok­sil­la. Pitäisikö tämän näkyä hinnassa?
        Pitäisikö halvem­man kus­tan­nushin­nan näkyä korkeam­pana hin­tana Postipuis­tossa, jos paikko­ja on niin paljon vähem­män raken­net­tuna, että kysyn­tä on Jätkäsaar­ta korkeampaa?

        “Tehdyssä ehdo­tuk­ses­sa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta riip­puisi kysyn­nästä. Kallios­sa hin­ta ei nousisi, mut­ta Krunikas­sa esimerkik­si nousisi. Siitä, että luna­s­tat pysäköin­ti­tun­nuk­sen, vaik­ka et sitä tarvitse, eivät ole muut vas­tu­us­sa. Olisithan voin­ut pysäköidä nor­maal­i­hin­nal­la ilman asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta nuo kak­si päivää.”

        Ensin­näkin, Kallios­sa luvat/paikat on jyrkim­mässä nousus­sa, kuten selviää Selvi­tyk­sen sivul­ta 72.

        Toisek­si, ehdo­tat, että pysäköin 2–3 päivää tun­tu­tak­sal­la? Viititkö laskea, kuin­ka taloudelli­nen ehdo­tuk­sesi on?

        Yritän nyt lopuk­si tiivistää sanomaani:
        Vaik­ka on han­kalaa määritel­lä oikeu­den­mukaista hin­taa pysäköin­nille koko kaupunki­in, on täl­lä het­kel­lä hin­noit­telu ihan syvältä, jos keskus­tas­sa mak­saa 30€/kk ja jos­sain met­säkylässä 80€/kk.

        TÄRKEINTÄ tässä tilanteessa olis kuitenkin tun­nistaa asukkaiden tarve saa­da asukaspysäköin­ti­hin­taa myös väli­aikaiselle ja lyhy­taikaiselle asukaspysäköinnille.
        Tämä kan­nus­taisi auto­jen jakamiseen ja lainaamiseen ja auto-osu­uskun­ti­in jne.
        Lisäk­si sil­lä saisi niitä auto­ja pois tukki­mas­ta keskus­taa, joi­ta har­voin käytetään.

        Nykyi­nen asukaspysäköin­ti on suun­nitel­tu vain kokoaikaiseen auton omis­ta­ju­u­teen. Kos­ka mitä muu­ta 80-luvul­la olis ajatel­tu? Nyt vois jo vähän kehit­tää kehi­tys­tä eteenpäin?

      2. toke: “Dilem­maa: esim. Jätkäsaa­res­sa tehti­in Suomen ennä­tyk­siä alueel­lisen pysäköin­nin kus­tan­nuk­sis­sa. Postipuis­tossa asia on tehty paljon halvem­mal­la maan­pääl­lisil­lä pysäköin­ti­laitok­sil­la. Pitäisikö tämän näkyä hinnassa?
        Pitäisikö halvem­man kus­tan­nushin­nan näkyä korkeam­pana hin­tana Postipuis­tossa, jos paikko­ja on niin paljon vähem­män raken­net­tuna, että kysyn­tä on Jätkäsaar­ta korkeampaa?”

        Min­un vas­tauk­seni on, että rak­en­tamisen hin­nan ei tietenkään pidä vaikut­taa pysäköin­nin hin­taan. Kun pysäköin­ti­laitos on jo raken­net­tu, ei sen rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in vaiku­ta se, käytetäänkö sitä vai ei. Käytön hin­nan pitää olla sel­l­ainen, että kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaavat.

      3. Ossi Sare­so­ja:

        Min­un vas­tauk­seni on, että rak­en­tamisen hin­nan ei tietenkään pidä vaikut­taa pysäköin­nin hin­taan. Kun pysäköin­ti­laitos on jo raken­net­tu, ei sen rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in vaiku­ta se, käytetäänkö sitä vai ei. Käytön hin­nan pitää olla sel­l­ainen, että kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaavat.

        Tot­takai rak­en­tamisen hin­nan pitää vaikut­taa pysäköin­nin hintaan.
        Tai muuten pysäköin­nin hin­ta on kokon­aan irtikytket­ty sen kustannuksista.

        Ja siten ei ohjaa jatkos­sa yhtään tehokkaampi­in raktaisuihin.

        Rak­en­t­a­mi­nen­han ei ole mikään one-timer, jon­ka jäl­keen joku tila on ikuis­es­ti ole­mas­sa. Maas­ta mak­se­taan vuokraa, rak­en­tamisen lainas­ta mak­se­taan korkoa, tilat pitää ylläpitää ja saneerata.

        Tois­taisek­si kaik­ki taloudel­liset fak­tat liit­tyen “uusi­in” pysäköin­nin ratkaisui­hin ovat täysin läpinäkymät­tömiä. Vaik­ka ovat julkisen val­lan tekemiä päätök­siä, jot­ka mak­sate­taan asukkaiden kukkaroista.

        Jotenkin ihme­tyt­tää miten jen­gi sulat­taa täl­laista “maan tapaa”, joka siis lähen­telee kyl­lä erit­täin paljon korruptiota.

  12. Olen seu­ran­nut Helsin­gin pysäköin­tipaikkapoli­ti­ikkaa ”osa-aika­helsinkiläisen” näkökul­mas­ta jo kym­me­nien vuosien ajan ja odot­tanut sitä vääjäämätön­tä het­keä, jol­loin viimeisetkin ilmaiset paikat pois­te­taan. Nyt tämä tilanne näyt­tää ole­van käsil­lä. Kuukau­den alus­ta pystytet­ti­in pysäköin­tikiel­tomerk­ki viimeiselle tiedos­sani ole­valle vapaalle tien­pätkälle. Vielä on ole­mas­sa joitakin 24 tun­nin paikko­ja, mut­ta nekin ollaan lehti­ti­eto­jen mukaan poistamassa. 

    Täl­lä het­kel­lä pysäköin­ti edel­lyt­tää min­ul­ta noin viiden kilo­metrin käve­lylenkkiä päivit­täin, kun käyn siirtämässä autoa sen ver­ran, ettei tuulilasi­in ilmesty sakko­lap­pua. Min­un kaltaisel­leni ADHD-oireiselle auton pysäköimi­nen on ylipäätään stres­saavaa, kos­ka uno­hdan hel­posti pysäköin­tikiekon ja aikara­jat. Parkkisakon pelko lei­juu koko ajan yllä. 

    Kun viimeiset ilmaiset pysäköin­tipaikat pois­tu­vat, en selviä enää viiden kilo­metrin päivit­täisel­lä ”parkkikäve­lyl­lä”. Auto on vietävä jon­nekin kauem­mak­si ja tul­ta­va sieltä pois julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Ja sama tois­in­päin, kun autoa tarvit­see. Tästä kaikesta aiheutuu luon­nol­lis­es­ti lisää kustannuksia. 

    Kun vuo­den­vai­h­teessa kävin Berli­inis­sä, jouduin jät­tämään auton Lah­teen. Toiv­ot­tavasti sen­tään löy­tyy ilmaisia paikko­ja lähempääkin. Berli­inis­sä muuten en ole koskaan mak­sanut pysäköin­nistä, vaik­ka olen ollut siel­lä auton kanssa viikko­ja ker­ral­laan. Ilmaista tilaa on vaik­ka kuin­ka paljon. 

    Lisää meno­ja en enää kaipaisi, sil­lä niitä on tarpeek­si jo ennestään. Tuloni ovat hie­man suurem­mat kuin taku­ueläkeläisil­lä, enkä saa asum­is­tukea tai muitakaan ylimääräisiä helpo­tuk­sia elinkus­tan­nuk­si­in. En saa edes eläkeläisalen­nuk­sia uima­hallei­hin ja muualle, vaik­ka olenkin jo eläkeikäi­nen. Min­ul­la nimit­täin ei ole vaa­dit­tavia eläkekortteja. 

    Menop­uolel­la suurim­mat kus­tan­nuk­seni tule­vat autol­la liikku­mis­es­ta ja 400 kilo­metrin päässä maaseudul­la sijait­se­van pääasial­lisen asun­toni ylläpitämis­es­tä. Valitet­tavasti olen pää­tynyt asumaan sähköläm­mit­teiseen omakoti­taloon, jon­ka pitämi­nen lämpimänä mak­saa paljon. Käytämme huoneko­htaisia läm­pö­pat­tere­i­ta, ja sähkön säästämisek­si osa talosta pide­tään kylmänä. 

    Maaseudul­la ei oikein tule toimeen ilman autoa. Niitä on meil­lä peräti kak­si, kumpikin yli neljän­nesvu­o­sisadan ikäisiä. Tois­es­ta mak­soin aikoinaan tuhat euroa ja tois­es­ta satasen enem­män. Auto­jen nykyi­nen yhteen­las­ket­tu arvo lie­nee muu­ta­man satasen luokkaa. Mis­tään ökykulkuneu­voista ei siis ole kyse. 

    Olen kulkenut maaseudul­ta Helsinki­in myös julk­isil­la kulkuneu­voil­la eli lin­ja-autol­la ja ”Onnibus­sil­la” tai lin­ja-autol­la ja junal­la. Juna tulee kalli­im­mak­si kuin auto, mut­ta jos ”Onnibus­sista” löytää hyvän tar­jouk­sen, voi päästä samal­la hin­nal­la kuin autol­la varsinkin nyky­is­ten ben­san hin­to­jen aikana. Mat­ka tietysti kestää törkeän paljon kauem­min. Jos kak­si tai use­ampi ihmi­nen matkus­taa, auto on aina edullisem­pi. Helsinki­in siis tul­laan käytän­nössä läh­es aina autol­la, ja per­il­lä painiskel­laan parkkipaikkakysymyk­sen parissa. 

    Tulo- ja meno­rak­en­teeni ei oikein sal­li sitä, että mak­saisin pysäköin­nistä. Se tun­tu­isi muutenkin tyhjästä mak­samiselta, kos­ka maaseudul­la­han pysäköin­ti on ilmaista. 

    Kun Helsin­gin keskus­tan pysäköin­tipaikat hin­noitel­laan markki­nae­htois­es­ti ihmis­ten mak­sukyvyn mukaan, käykö niin, että keskus­tas­sa kadun var­sil­la on vain Tes­lo­ja ja Lexuk­sia ja mui­ta parem­man väen kulku­vä­lineitä. Vähä­varaisem­pi väki joutuu pitämään auto­jaan muualla. 

    Tekeväthän keskus­tan hienot autot tietysti vaiku­tuk­sen tur­is­tei­hin, jos sel­l­ainen vaiku­tus halu­taan antaa.

    1. Jari Mäki: “Tulo- ja meno­rak­en­teeni ei oikein sal­li sitä, että mak­saisin pysäköin­nistä. Se tun­tu­isi muutenkin tyhjästä mak­samiselta, kos­ka maaseudul­la­han pysäköin­ti on ilmaista.”

      Kaupungis­sa tila on paljon niukem­pi resurssi, joten on täysin johdon­mukaista, että siitä joutuu mak­samaan. Ei kaupungilla voi olla velvol­lisu­ut­ta tar­jo­ta niukkaa resurssia ilmaisek­si tai puoli-ilmaisek­si vain, kos­ka sinä et halua tai pysty mak­samaan siitä.

      1. Pysäköin­ti saa ja sen pitää mak­saa kaupungissa.
        Mut­ta ongel­ma on miten ja kuin­ka paljon se maksaa.

        Tois­taisek­si kaupungis­sa asu­va on voin­ut ostaa pysäköin­tiä joko pari tun­tia tai 720 tun­tia ker­ral­laan. Jos kaupungis­sa on kakkosasun­to, niin hin­tata­so pomp­sah­taa merkittävästi.

        Hin­taero tun­nin ja kuukau­den välil­lä on 24-ker­tainen tai 48-kertainen.
        Jostain syys­tä jaet­tua tai laina-autoa käyt­tävää kaupunkil­ias­ta halu­taan kurit­taa tuol­la isom­mal­la taksalla.

        Eikä tai­da olla suun­nitelmis­sa myöskään pienen­tää tuo­ta kerrointa?

        Tässähän kai yritetään hin­to­ja nos­ta­mal­la saa­da lupia/paikkoja=1, jot­ta asukkaalle olis aina paik­ka. Tun­tipysäköin­ti tiet­ty häir­it­see tota yhtälöä, mut­ta se onkin nyky­hin­noil­la laskusu­un­nas­sa. 2019 tun­tipysäköin­nin tulot oli­vat 27M€ ja jos ka. oli 3€/h ja 12h/pv, niin toi tekee 750k pysäköin­tivuorokaut­ta, joka taas on (laite­taan vaik 6pv/vk) 2400 pysäköintivuotta.
        Uud­es­ta selvi­tyk­ses­tä oli uno­hdet­tu ker­toa asukas/mittaripysäköintipaikkojen määrät, mut­ta lienevät jos­sain hie­man yli 30k. Joten “mit­taripysäköin­ti” on alle 10% koko pysäköin­nistä, mut­ta pain­ot­tuuko­han nykyään iltaan, jol­loin on kovin tarve molem­mille pysäköintiluokille?

      2. toke: “Hin­taero tun­nin ja kuukau­den välil­lä on 24-ker­tainen tai 48-kertainen.
        Jostain syys­tä jaet­tua tai laina-autoa käyt­tävää kaupunkil­ias­ta halu­taan kurit­taa tuol­la isom­mal­la taksalla.”

        Minus­ta olisi loogista nos­taa asukaspysäköin­nin hin­taa kohti samaa, kuin muutkin mak­sa­vat, ja tehdä siitä jous­tavam­paa, niin että mak­se­taan per tun­ti (vaik­ka sit­ten yöl­lä olisi halvem­paa). Jos tämä saa aikaan tyhjää, niin sit­ten hin­tata­soa voi laskea. Täl­lainen hin­nan­nos­to taitaa kuitenkin olla liian epä­su­osit­tu men­näk­seen läpi.

      3. Ossi Sare­so­ja:
        “Minus­ta olisi loogista nos­taa asukaspysäköin­nin hin­taa kohti samaa, kuin muutkin mak­sa­vat, ja tehdä siitä jous­tavam­paa, niin että mak­se­taan per tun­ti (vaik­ka sit­ten yöl­lä olisi halvem­paa). Jos tämä saa aikaan tyhjää, niin sit­ten hin­tata­soa voi laskea. Täl­lainen hin­nan­nos­to taitaa kuitenkin olla liian epä­su­osit­tu men­näk­seen läpi.”

        Mun näkökul­mas­ta onneks ei mee läpi. Kyl­lä asukkaal­la pitää olla eri oikeudet pysäköin­ti­in kuin “muil­la”. Ja kuten var­maan tässäkin säi­keessä oon jo toden­nu, niin lain­laati­ja ja reg­u­laat­tori sekä suun­nit­teli­jat näkevät, että asukaspysäköin­ti kuu­luu lain­mukaiseen “pääsyyn kiin­teistölle”. Roboau­tot voivat tuo­da logi­ikkaan muu­tok­sen: ei tarvii säi­lyt­tää lähel­lä, kun sen voi kut­sua sieltä nukku­malähiön parkkik­selta nouta­maan vartin päästä. Tai ruuh­ka-aikaan tunnin.

    2. Ehkäpä kah­ta asun­toa ja 400 kilo­metrin väli­matkan kulkemis­mah­dol­lisu­ut­ta näi­den välil­lä ei kuitenkaan ilmas­tokatas­trofin uhates­sa voi pitää enää perusih­misoikeutena, joka on vähä­varaisim­millekin taattava.

      Helsinki­in muual­ta vierail­i­jana tul­lessa kan­nat­taa hyö­dyn­tää liityn­täpysäköin­timah­dol­lisuuk­sia, joi­ta on val­ta­vat määrät esim. Kalasa­ta­mas­sa, ja kyl­lä muidenkin rato­jen suun­nil­la esim. Puk­in­mäessä tar­jol­la. Lisäk­si usein ainakin osa­tarkoi­tus reis­sus­sa on ostosten tekem­i­nen, ja esim. Itäkeskuk­ses­sa on use­ak­si tun­niksi tar­jol­la ilmainen pysäköin­ti, jos­ta pääsee vielä metrol­la pistäy­tymään muual­lakin kaupungilla nopeasti.

      1. Löy­tyykö esim. kalasa­ta­mas­ta ”liityn­täpysäköin­tiä” kol­men vuorokau­den tarpeelle?
        Mis­tä ja paljonko maksaa?

      2. Redi näyt­tää myyvän pysäköin­tiä hin­taan 30e/vuorokausi.

      3. arkkite­hti:
        “Redi näyt­tää myyvän pysäköin­tiä hin­taan 30e/vuorokausi.”

        Jees, eli 30-ker­tainen ero. Asukas saa kuukau­den asukaspysäköin­tiä yhden päivän hinnalla.
        Eipä tarvii ihme­tel­lä turhien auto­jen maku­ut­tamista muiden tiellä…

    3. > Tulo- ja meno­rak­en­teeni ei oikein sal­li sitä, että mak­saisin pysäköin­nistä. Se tun­tu­isi muutenkin tyhjästä mak­samiselta, kos­ka maaseudul­la­han pysäköin­ti on ilmaista. 

      Itse totesin jo 18-vuo­ti­aani ajoko­rtin saat­u­ani, etten ikinä osta autoa. Olen jär­jestänyt elämäni siten, että pär­jään hyvin autot­ta. Kulunei­den 35 vuo­den aikana olen säästänyt ainakin 200000 euroa rahaa, minkä vuok­si min­ul­la on vela­ton asun­to Helsingis­sä ja varaa pitää sap­at­tivu­osia halutessani. 

      Todel­lakin kan­nat­taa jo nuore­na miet­tiä tulo- ja meno­rak­en­teet siten, että rahas­ta ei tule ikinä pulaa eikä tartte nar­ista parkki­mak­sui­ta ja muista kymp­pi­en kuluista.

      1. Melkein kuin olisin itse kir­joit­tanut.… Nuorem­pana auton omis­ta­mat­to­muuteni syy oli ehkä enem­män ide­ologi­nen, rahakysymys se ei ollut. Työ­paikko­jeni valin­nas­sa tärkeä kri­teeri oli, että ne oli­vat joko kävely‑, tai pyöräi­lyetäisyy­del­lä kotoa tai hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä. Nyt van­hempana on koros­tunut myöskin liikunnan(esim. kaup­pa­matkat, pyöräretket lähiseudulle) merk­i­tys oman kun­non ylläpi­dos­sa plus ympäristöhuoli. Onnek­si (sähkö)pyörä on keksitty.

    4. Mul­la oli tapana säi­lyt­tää autoa Vallilas­sa Nil­siänkadul­la, joka lie­nee edelleen ilmaista?
      Sinne polkas fil­lar­il­la kätevästi 5 min­sas­sa Karhupuistosta.

      Eli fil­lari vois nopeut­taa noi­ta sun “parkkikäve­ly­itä”.
      Muutenkin on kätevin liikku­mavä­line Kaupungis­sa, jos ei tarvii paljoa tavaroi­ta kuljetella.

  13. Tämä”tyhjästä mak­sami­nen” on kum­malli­nen aja­tus. Kyl­lähän muual­lakin kuin Hgis­sä, esim. Savon­lin­nas­sa oop­per­a­juh­lien aikaan, pysäköin­nin kysyn­tä on suur­ta, paikko­ja niukasti eivätkä ne ole ilmaisia. Ilmaisia tai ajal­taan rajoit­ta­mat­to­mia paikko­ja löy­tyy siel­läkin keskus­tas­ta vain katvealueil­ta tai joutomailta.

  14. Hal­pa tai mak­su­ton pysäköin­ti EI saa olla minkään­lainen peru­soikeus Stadin keskus­tas­sa muille kuin invalideille jne. Reilusti hin­taa vain, jot­ta saatavu­us paranee.

    1. Yah, ja ben­san hin­ta 10 euroon, niin jää ne tien­tukot ja tärisi­jät pois tieltä

  15. Toisaaal­ta sel­l­ainen ajat­telu on virheel­listä, että pysäköimis­es­tä tai pysäköin­tipaikoista pitäisi mak­saa joku raken­nus­ton­tin hin­ta ja kulut, kos­ka autot ja pysäköin­ti ovat oleelli­nen osa ihmis­ten elämää ja ylipäätään kaupun­gin toimivu­ut­ta ja täten hin­nan­muo­dos­tus­ta. Jos kaik­ki pysäköin­ti tai ylipäätään autoli­ikenne estet­täisi­in, myös kaupun­gin kämp­pi­en hin­nat ja arvot rom­mais, kos­ka kaupun­ki ei enää voisi toimia ja olisi asumiskelvo­ton useim­mille ja kokonaisuudessaan.

    Joku parkkiru­u­tu hin­ta 50 tuhat euroo…on sairas­ta ajatteluu…ja kait todellisuuttakin

    1. Sin­un ajat­telusi nim­imerk­ki Dick­ie ei ainakaan ole markki­na­t­alout­ta, jos höy­dyk­keestä ei pidä mielestäsi mak­saa sen todel­lista hin­taa, vaan se mak­sate­taan muil­la. 50 000 euroa on aika lähelle todel­li­nen kus­tan­nus talon kel­lari­in raken­net­tavalle parkkiru­udulle. Lisäk­si pitäisi huomioi­da tont­tio­su­u­den hin­ta, joka kuu­luisi mielestäni myös mak­set­tavak­si parkkiru­udun omis­ta­jalle alen­taen asun­to­jen tont­tio­su­u­den hin­taa. Voisin hyvin kuvitel­la osta­vani 60 000 euron parkkiru­udun talon alak­er­ras­ta, jos asu­isin ruu­tukaa­va-alueel­la, näitä pitäisi myös määrätä raken­net­tavak­si sopi­va määrä uusi­in taloi­hin, eikä pelkästään parkki­talo­ja 200 metrin päähän asun­noista. Kyl­lä hyvät hal­li­paikat menee kaupaksi.

      Kokon­aan toinen asia on se, että ruu­tukaa­va-alueel­la autoilu pitäisi olla paljon nyky­istä kalli­im­paa ulkoishait­to­jen­sa vuok­si. Mikäli haitas­ta mak­set­taisi­in oikea hin­ta, olisi parkkipaikko­jen kysyn­tääkin vähem­män. Sähköau­to­jen hait­ta on kyl­lä paljon pienem­pi, mut­ta renkaat tuot­taa edelleen jonkin ver­ran melua ja pölyä kadulle.

      1. no mutkun, jos pysäköin­ti tai ylipäätään liikku­mi­nen mil­lä tahansa alueel­la estetään, niin myös kyseisen alueen kämp­pi­en arvo rom­ma, kuten myös käytän­nön elämisen laatu.

        ei kait ny joku 7 neliön ruu­tu voi mak­saa 50 ton­nii, kun sen raken­nuskus­tan­nuk­set ja ylipäätään järkevä arvo on noin joku ehkä muu­ta­ma sata euroa

        ihan sama mulle. mä asun Rais­siooos, mul on ihan oma tont­ti ja autokin itte rak­en­ta­masani auto katok­ses, enkä mak­sa sen­ti­ikään kenellekkään siittä.

        mut näin sivus­ta tarkkailijana…Helsinki..lol..painiskelevat itse aiheutet­tu­jen ongelmien­sa kanssa, ja ne jot­ka ovat ne aiheut­ta­neet main­os­ta­vat itteen­sä niiden ongelmien par­jaina ratkaisijoina

      2. Dick­ie, etkö ollenkaan mieti, mitä tarkoit­taa sano­jen estämi­nen ja mak­sullisu­us samaistaminen.
        Jos asum­i­nen jol­lakin alueel­la estetään tekemäl­lä asumis­es­ta mak­sullista, koko alueen arvo romahtaa?

      3. Ehkä joku ostaa, mut­ta itse en ainakaan. Ostok­ses­sa pitää olla jär­ki myös jälleen­myyn­tiar­voa ajatellen. Mei­dän Krunikan talos­sa on auto­hal­li, täl­lä het­kel­lä muus­sa käytössä. Mak­sim­i­hin­ta, jon­ka suos­tu­isin paikas­ta mak­samaan, olisi n. 20 000 euroa. Olen siis sähköau­ton haltija.

    2. Dick­ie: “Toisaaal­ta sel­l­ainen ajat­telu on virheel­listä, että pysäköimis­es­tä tai pysäköin­tipaikoista pitäisi mak­saa joku raken­nus­ton­tin hin­ta ja kulut”

      Ei se se ole virheel­listä vaan täysin oikein.

      “kos­ka autot ja pysäköin­ti ovat oleelli­nen osa ihmis­ten elämää ja ylipäätään kaupun­gin toimivu­ut­ta ja täten hin­nan­muo­dos­tus­ta. Jos kaik­ki pysäköin­ti tai ylipäätään autoli­ikenne estet­täisi­in, myös kaupun­gin kämp­pi­en hin­nat ja arvot rommais”

      Jos gryn­deri las­kee, että parkkipaikko­jen puute las­kee hin­taa enem­män, kuin mitä parkkipaikkati­lan käyt­tämi­nen johonkin muuhun (kuten lisäa­sun­toi­hin) tuo rahaa, niin sit­ten gryn­deri voi rak­en­taa ne parkkipaikat. Jos pysäköin­ti on niin oleel­lista, niin var­maan siitä sit­ten ollaan valmi­ita mak­samaan. Oikea ratkaisu ei ole mak­sat­taa sitä hin­taa niil­lä, joille pysäköin­ti ei ole oleellista.

  16. Parkki­talo­jen hin­ta saadaan alas kun niitä ei tarvitse tehdä maan alle vaan maan päälle ja itse talo parkkik­er­rosten yläuolelle. Ker­roksia tulee tietenkin parkkik­er­rosker­rosten ver­ran lisää taloon. Sel­l­aisia har­raste­taan mual­la maail­mas­sa ja vaik­ka ne vaikut­taa vähän kolkoil­ta niin ihan toimivia ratkaisu­ja. Voisi toimia jos­sain lähiössä jos­sa halu­taan täy­den­nys­rak­en­taa tyhjille ton­teille (=ulkoparkkipaikoille)

  17. Mik­si talvisäi­ly­tys jol­lain ken­täl­lä on kalli­im­paa kuin asukaspysäköintitunnus?
    Siis mik­si asukaspysäköin­ti on niin hal­paa, että rek­ister­istä pois­tet­tu auto kan­nat­taa pitää kadul­la asukaspysäköin­ti­mak­sun hinnalla?

    Trafi­com on tehnyt lyhy­taikaisen verova­pau­den käytön helpok­si. Käytän­nössä jo viikon käyt­tämät­tömyy­den ajak­si auto kan­nat­taa ottaa pois rekisteristä. 

    Entä jos asukaspysäköin­nus­dä auton pitäisi olla rek­isteris­sä, siis ajateltavis­sa. Reipas sakko, jos kulku­vä­line on pois­tet­tu käytöstä? 

    Joka tapauk­ses­sa tässä on kan­nustin­loukku­ja säästön ja järkevän toimin­nan välillä.

    1. Duo­da, asukaspysäköin­tilu­pa vaatii jo nyt, että ajoneu­vo on liikennekäytössä…

  18. Onko ihmiset käyneet kat­so­mas­sa paljon Pel­i­can Stor­age ja vas­taa­vat pyytävät pahai­sista kopeista kuukau­sivuokraa? Minä olen ja voin van­noa että val­taosa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen omaav­ista nau­raa matkalla pankki­in. Siis saat julkisel­la kadul­la säi­lyt­tää rotisko­jasi ja aika pienel­lä kor­vauk­sel­la, pahim­mil­laan vieden tilan ihmisiltä joil­la olisi ihan oikea tarve omis­taa ja käyt­tää autoa, puhu­mat­takaan kaiken­lai­sista huoltoa­joista. Osa omis­taa auton ihan vain mukavu­us/hupi/s­ta­tus-syistä ydinkaupungis­sa, ilman mitään todel­lista tarvet­ta, ja mik­si ei omis­taisi kun tietyn tulota­son yli päästessä tämä on melkoisen hal­paa hupia.

    1. Kokeile säi­lyt­tää siinä rotiskos­sa jotain arvokas­ta vaik­ka kuukau­den, niin huo­maat, mis­tä pelikaani­häkeis­sä maksetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.