Kaupunkiympäristölautakunnassa on käsittelyssä asukaspysäköinnin hinnan hilaamisesta markkinaehtoisempaan suuntaan. Ajatuksena on, että siellä, missä paikoista on ylikysyntää, jonotuksen sijasta niukkuutta karsitaan hinnalla.
Tällä kertaa ei ole kyse hankkeesta, jolla halutaan vaikeuttaa auton käyttöä Helsingissä. Pikemminkin päinvastoin. Eniten autoilua vaikeuttaisi, jos pysäköinnistä tehtäisiin kaikkialla kaupungissa ilmaista eikä olisi myöskään rajoituksia siitä, kuinka monta tuntia tai kuukautta auto saa olla pysäköitynä.
Ehdotus olisi, että asukaspysäköintitunnuksen hinta asetettaisiin kaupunginosittain tasolle, joka tasapainottaisi tunnusten määrän vastaamaan kadunvarsipaikkojen määrää. Nythän niitä voidaan myydä kuinka paljon tahansa, vaikka paikkoja on vain niin paljon kuin niitä on.
Ehdotus nostaisi pysäköinnin hintaa eniten siellä, missä paikoista on eniten pulaa, lähinnä Etelä-Helsingissä, Etu-Töölössä ja Kruununhaassa, mutta ei esimerkiksi Taka-Töölössä.
Ihan heti ei autoilijoille ole tulossa helpotusta pysäköintipaikan löytymiseen, sillä vuosittainen korotus rajoitetaan 20 prosenttiin. Näin se olisi vuonna 2029 enimmillään 90 euroa kuussa. Ei siis kaikkialla vaan siellä, missä tunnuksia on nyt paljon enemmän kuin paikkoja.
Toisen vaihtoehto olisi viedä tämä suoraan markkinaehtoiseksi. Tunnuksia huutokaupattaisiin vyöhykekohtaisesti niin, että tunnuksella myös saa paikan. Tätä ei kuitenkaan esitetä.
Tunnukselle asetettaisiin kuitenkin 90 euron hintakatto. Niinpä kaikkialla tunnus ei takaisi autopaikan löytymistä jatkossakaan.
Noin korkeaksi hinta ei siis nouse kaikkialla. Suuressa osassa Helsinkiä tunnusten ja paikkojen määrä on hyvin tasapainossa, eikä korotuspainetta ole.
(Tämä hintakattotieto on peräisin lehtikirjoituksista. En sitä ihan pienellä etsimisellä löytänyt paksusta raportista. Vain sen, ettei hinta vuoteen 2029 mennessä ylitä 90 euroa kuussa.
Asukaspysäköinnin hintajousto
Yleisönosastokirjoituksista päätellen moni ajattelee, että pysäköinti on välttämättömyyshyödyke, jonka tarve ei vähene hintaa nostamalla, joten hinnan noususta on pelkkää haittaa autoilijoille. Vaikka hinta nousee, saatavuus ei parane.
Kokemukset puhuvat toista. Kun asukaspysäköinnin hintaa on nostettu, tunnusten kysyntä on vähentynyt. Eniten, noin kolmella tuhannella, se väheni, kun paikat tehtiin maksullisiksi. Sitä ennen tunnuksen hinta, kolme euroa kuussa, oli peritty vain hallinnollisten kustannusten peittämiseksi. Itse pysäköinti ei maksanut mitään.
Miksi vähäinenkin hinta vähensi kysyntää? Yksi selitys oli, että monilla oli paikka taloyhtiön pihalla, mutta koska talon eteen pysäköinti oli vaivattomampaa, heillä oli epäsolidaarisesti myös asukaspysäköintitunnus. Oli miten oli, noin kolme tuhatta paikkaa vapautui.
Kun asukaspysäköintitunnus on niin halpa kuin on, sitä käytetään, vaikka autoilijan kokema hyöty asiasta on vähäinen. Tyypillistä on kesäkäyttöön hankitun autonruttanan säilyttäminen muiden autoilijoiden kiusaksi kodin oven edessä syksystä kevääseen. Laskin jokin aika sitten runsaslumisena talvena, että Katajanokan kadunvarsipaikoilla säilytettävistä autoista joka neljättä ei ollut liikutettu talven aikana kertaakaan. Sen näki katolle kertyneestä paksusta lumikerroksesta.
Jos pysäköinti olisi kalliimpaa, kesäautot säilytettäisiin jossain muualla tai kesäautoilija siirtyisi käyttämään vuokrattua autoa.
Asukaspysäköintitunnuksella on siis hintajousto. Jos hinta nousee, jotkut luopuvat tunnuksestaan ja muiden on helpompi löytää paikka kotiin tullessaan, kun he nyt joutuvat ajamaan ympäriinsä paikkaa metsästämässä.
Kun paikkaa ei ole, joku joutuu pysäköimään väärin. Katajanokalla Luotsikadun ja Katajanokankadun risteyksessä oli aikanaan melkein aina maksimaaliset neljä autoa pysäköitynä suojatien eteen, josta pysäköinninvalvojat kävivät päivittäin keräämässä helpon kolehdin.
Nykyinen lähes ilmainen asukaspysäköinti hyödyttää eniten sitä, joka käyttää autoa vähiten. Syksyn tullessa kesäauton voi pysäköidä oven eteen eikä siitä tarvitse ennen seuraavaa kesää huolehtia. Joka oikeasti tarvitsee autoaan päivittäin, joutuu seurauksena halvasta hinnasta etsimään joka päivä vaivalla jostain tyhjän paikan.
Onko 90 euroa paljon?
Onko 90 euroa kohtuuttoman paljon? Sille, jolla ei ole tunnusta, pysäköinti kantakaupungissa maksaa neljä euroa tunnissa kahdentoista tunnin ajan, eli 48 euroa päivässä.
Uusissa asuintaloissa kaava edellyttää osoittamaan pysäköintipaikat tontilta, jolloin paikan hinnaksi tulee 25 000 – 150 000 euroa paikkaa kohden. Kuukausihinnaksi muutettuna tämä on 100 – 600 euroa kuussa. Sitä eivät kaikki huomaa, koska maksavat sen asumiskulujensa yhteydessä.
Tässä yhteydessä ei vähennetä asukaspysäköintipaikkojen määrää. Sitäkin voisi tehdä, ei autoilijoiden kiusaksi vaan heidän hyväkseen. Kun kadunvarsipaikat ovat asukkaiden autojen pitkäaikaissäilytyksessä, auton käyttö asiointiin on vaikeaa. Kaupassa kävijä näyttää olevan valmis maksamaan neljä euroa tunnilta, mutta vapaita paikkoja ei ole. Jos joka korttelinvälillä olisi edes yksi paikka, joka ei kuulu asukaspysäköinnin piiriin, kauppojen asiakkaat, kotihoidon työntekijät ja muut voisivat käyttää autoaan paremmin.
Asukkaiden pysäköinti pitäisi ratkaista kantakaupungissakin maan alla. Parkkihalleja ei synny, koska kilpailija, kadunvarsipysäköinti on käytännössä ilmaista. Jokaisen autoilijan kannattaa toivoa, että muut autoilijat siirtyvät halliin. Halliyrittäjä Töölössä on vähän katkera siitä, että kaupunki tuhoaa hänen liiketoimensa polkumyynnillä.
Second best vaihtoehto olisikin nostaa asukaspysäköinnin hintaa ja käyttää tulot hallipaikkojen subventointiin.
Kadun varteen pysäköityjen autojen aiheuttama massiivinen haitta konkretisoitui jälleen tänä talvena. Ne estävät lumen auraamisen sille luontevaan paikkaan eli kadun varteen sekä jalkakäytävältä että ajoradalta. Näin ollen kapeat jalkakäytävät jätetään asianmukaisen hoidon estyessä kunnolla auraamatta ja niistä tulee liukkaita perunapeltoja, mikä näkyy tapaturma-aseman kuormituksena. Ajoradalta taas jätteeksi muuttunut lumi ajetaan rekoilla mereen tai muille kaatopaikoille. Lisäksi lumen rajoittunut poisto edellyttää runsaampaa soran levitystä, josta osaltaan seuraa massiivinen pölyongelma.
Tätäkään pysäköidyistä autoista aiheutuvaa kustannusta ei ole hinnoiteltu autonomistajille mitenkään vaan itsekkäät autonomistajat sysäävät siitäkin koituvat haitat ja kustannukset luontevasti kaikkien kaupunkilaisten hoidettavaksi.
Pysäköinti on merkittävä ongelma katujen kunnossapidolle mutta onko tämä ongelma jota ei pystyisi ratkaisemaan käyttämällä tieliikennelain mahdollistamaan vuoropysäköintiä. Hankalille alueille vuoropysäköinti käyttöön arkisin esim 08:00 – 16:00 ajaksi niin vähintään 10 päivänä kuukaudesta olisi joka paikassa 8h aikaa suorittaa kunnossapitoa ilman että pysäköinti rajoittaa kadunpuoliskon operointia.
Bonuksena myös se että toistuva tarve siirtää autoa ratkaisisi harraste- ja kesäautojen pysäköinticaset oikeastaan itsestään ilman että asukaspysäköintiä oikeasti tarvitsevien lompakolla tarvitsisi erikseen käydä. Hyvätuloinen voinee jatkossakin kuitata 90 euroa kuussa jos siltä tuntuu mutta jos autolle pitäisi etsiä kerran päivässä uusi parkkiruutu muun kiireen keskellä olisi paljon raskaampi ohjaava voima
Vuoropysäköinti nopeuttaisi kunnossapitoa, mutta ei tee mahdolliseksi sitä, että lunta ei kuljetettaisi pois vaain aurattaisiin vain kadun varteen, kuten tapahtui minun lapsuudessani.
Miten tämä vuoropysäköinti ratkaisisi perimmäisen ongelman, että autoja on enemmän kuin paikkoja? Jos nyt hieman kärjistän, niin olisiko idea siis saada jotkut omistajat luopumaan autostaan tällaisella byrokraattisella kiusanteolla – sakko siitä, kun et osallistua kaupungin arkipäivisin järjestämään siirrä autoa -leikkiin?
Joskus olisi mielenkiintoista nähdä kokeilu siitä, että mitä tapahtuu, jos lumi pyrittäisiin aina heti poistamaan kaduilta eli tyyliin aurojen sijaan kuorma-autohin kytkettyjä lumilinkoja tms.
Tietysti ensivaiheessa olisi enemmän työtä, mutta entä koko talvikauden status verrattuna ”aurataan valleiksi pysäköityjen autojen kylkiin tai kasaksi tyhjänä olevaan pysäköintiruutuu ja toivotaan, että joskus sulaa” -strategiaan. Ainakin voisi ajatella, että runsaiden lumisateiden sattuessa paniikki olisi pienempi, kun järjestelmästä löytyisi puskurivaraa sen sijaan, että kadunvarret olisivat jo oletusarvoisesti valmiiksi täynnä osittain jääksi pakkautunutta lunta. Kun lunta voisi rankan lumentulon aikaan väliaikaisesti varastoida ”perinteiseen normitapaan”, niin tarvittavaa kapasiteettia voisi tasata.
Lisäetuja löytyisi taatusti myös siitä, ettei perinteisiä koko kadun jyrsintä- ja puhdistusoperaatioita täytyisi ainakaan niin usein tehdä, koska katujen reunoille ei kertyisi valleja ja taatusti jääpolanteiden muodostus olisi vähempää. Myös vaikutukset kevään katupölykauteen voisivat olla mitattavissa, koska kaduille sulamaan jätetty lumimäärä olisi huomattavasti vähäisempi.
TIetysti tähän olisi otettava mukaan myös jalkakäytävien ylläpidon nosto samalle tasolle eli lumet pois sitä myöden kuin sitä tulee – tässä em. muu kadun talvikunnossapito olisi taatusti suureksi avuksi.
No, ongelmahan tässä on tietysti se, että kun julkisella sektorilla asiat on ”aina” tehty tietyllä tavalla, niin muutokset ovat käytännössä täysin mahdottomia.
”Vuoropysäköinti nopeuttaisi kunnossapitoa, mutta ei tee mahdolliseksi sitä, että lunta ei kuljetettaisi pois vaain aurattaisiin vain kadun varteen, kuten tapahtui minun lapsuudessani.”
Laskeskelin talvella, että jos haluttais lopettaa lumirekkaralli kokonaan, niin kantakaupungissa pitäs osoittaa lumelle 2% pinta-alasta, niin mahtuisi suurilumisenkin talven lumet.
Kyse on siis kaupunkisuunnittelusta. 2% saadaan repästyä mistä vaan, jos halutaan.
Sitä ei kuitenkaan ole haluttu ja rekkaralli vain kallistuu vuosi vuodelta.
Juss1: ”Miten tämä vuoropysäköinti ratkaisisi perimmäisen ongelman, että autoja on enemmän kuin paikkoja?”
Koti-isähän ei ehdottanut vuoropysäköintiä ratkaisemaan tuota ongelmaa vaan ainoastaan sen ongelman, että pysäköidyt autot hankaloittavat auraamista.
Ode: ”Vuoropysäköinti nopeuttaisi kunnossapitoa, mutta ei tee mahdolliseksi sitä, että lunta ei kuljetettaisi pois vaain aurattaisiin vain kadun varteen, kuten tapahtui minun lapsuudessani.”
Minne se tila siltä kadulta on kadonnut elinaikasi aikana?
Viime talvi osoitti taas sen, että uusiakin lumensäilytyspaikkoja on keksitty: pyörätiet ja erityisesti pyöräkaistat.
Tietäjät tienneet tämän jo pitkään:
https://kasperstromman.com/2018/02/23/raportti-katujen-uudet-lumensailytyskaistat-toimineet-erinomaisesti/
Ehkä se isoin muutos on, että tänä talvena kunnossapito ei enää jaksanut peitellä tätä ongelmaa.
Tästä kolumnista olen Krunikassa pysäköivänä 100 % :sti samaa mieltä. Muutimme kantakaupunkiin 2014 ja aluksi vuokrasimme autopaikan Merihaasta Hakaniemen sillan pielestä n.100 eurolla kuussa. Kun siirryimme leasingautoon, olemme ainoastaan kadunvarsipysäköineet. On aina ”voitto”, kun onnistuu saamaan paikan kotitalon edestä. Pitäisin kipurajana juurikin tuota noin 90 euron maksua, mutta sillä hinnalla paikka pitäisi myös saada ja tätähän järjestelmä ei takaa. Toisaalta se häätää kyllä tehokkaasti kakkosautot ja kesäautot kaduilta.
Lisäys kommenttiini: nykyisessä asukaspysäköinnissä saa etua täyssähköautosta ja kai muustakin vähäpäästöisyydestä; kannustimen vuoksi tämä olisi perusteluja säilyttää jonkinlaisen siirtymäajan.
Tallinnassa on ennen 2022 rakennetujen talojen asukkailla oikeus saada yksi lupa/asunto hintaan 120€/a. Seuraava auto menee täydellä hinnalla, kadunvarressa kk-kortilla 150€/kk, tarjolla on myös yksityisten maanomistajien tarjoamia paikkoja, hinnat vaihtelevat alkaen 40€/kk ylöspäin.
Noilla uusien talojen asukkailla on joko taloon rakennettu paikka tai sitten kadunvarsi tai muu (maksullinen)
Tämä näkemys pohjannee siihen hypoteesiin että osa auton käytöstä ja sitämyöden pysäköinnistä olisi kaikista yleisistä kustannuksista ja haasteista huolimatta pysäköintipaikkojen niukkuuden alueella ns ”turhaa” ja hinnankorotuksella kyettäisiin myös lisäämään vapaiden paikkojen määrää autojen merkittävästi vähentyessä.
Jos taas lähdetään vastakkaisesta olettamasta ja siitä että suurimmalle osalle alueen asukkaista autolle on riittävän päivittäistä tarvetta niin voidaan myös päätyä johtopäätökseen siitä että tämä vain on yksi inflaation muoto muiden lomassa ja pois asukkaiden ostovoimasta.
Jos kaikki auton käyttö on välttämätöntä, miten selität havaintoni, että talven aikana joka neljättä kadun varteen pysäköidyistä autosta ei ole siirretty talven aikana kertaakaan?
Aiemmin kirjoittajan väite ei ollut, että kaikki olisi välttämätöntä, vaan että ”suurimmalle osalle”. Olen samaa mieltä siitä erään aiemman kirjoittajan kanssa, että myös liikennemerkeillä voisi tehdä paljon tuon autojen läpi talven seisottamisen ehkäisemiseksi. Voisi olla liikennemerkki, joka pakottaa siirtämään auton vähintään kerran viikossa, tai kerran vuorokaudessa, jos haluaa selkeästi tiheämmän auton siirtelyn. Mutta jo kerran viikossa siirtopakko aiheuttaisi sen, että läpi talven auton seisottajat joko hoitaisivat autonsa muualle talveksi, luopuisivat autostaan tai alkaisivat ajella sillä talvella.
Olen nähnyt joitain esimerkkejä kaduista, joihin on laitettu aurausperustainen pysäköintikieltomerkki vähäksi aikaa kerran viikossa talvikaudelle. Autojen pitkäaikaisseisotus on loppunut kaikilla näistä kaduista siihen, kun tämä liikennesääntö astui voimaan. Jopa keskusta-alueilla. Talvikauden viikottainen hetkellinen pysäköintikielto on monin paikoin parantanut autoilla ajelevien pysäköintimahdollisuuksia.
Selitys lienee siinä, että kuten lainkin mukaan ”pääsy kiinteistölle” pitää taata, niin kesämökille määritelmällisesti pitää päästä kesällä?
Kuten moneen muuhunkin paikkaan lomakaudella ja kun kelit ovat matkailuun ihan viikonloppuisinkin paremmat?
Vakavasti ottaen välttämättömyys ei ole laissa määritelty asia, joten tulkinta vaihtelee.
Ootko vilkaissut miten pysäköintitulot vaihtelevat vuodenkulun mukaan?
Jyri
” yleisistä kustannuksista ja haasteista huolimatta pysäköintipaikkojen niukkuuden alueella ns “turhaa””
Ei mikään ole turhaa. Ei edes autojen pitkäaikaisvarastointi Helsingin keskustassa ole turhaa, kyllähän siitäkin on ihan selvää hyötyä auton omistajalle.
Hinnan nousu vain tarkoittaa, että tällöin osa autoilijoista katsoo parkkipaikasta/pysäköintitunnuksesta tulevan hyödyn olevan matalampi kuin sen pitämisen kustannukset. Mitä korkempi hinta on, sitä useampi aikaisempi käyttötapa muuttuu jonkun tunnuksen omistajan mielestä kannattamattomaksi.
Kyllä näitä on tutkittu sen verran, että hintojen korotusten toimintamekanismi on tiedossa. Helsingissä on jopa ihan empiiristä näyttöä korotusten vaikutuksista.
Jyri: ”Tämä näkemys pohjannee siihen hypoteesiin että osa auton käytöstä ja sitämyöden pysäköinnistä olisi kaikista yleisistä kustannuksista ja haasteista huolimatta pysäköintipaikkojen niukkuuden alueella ns “turhaa””
Sen ei suinkaan tarvitse olla turhaa. Voi olla, että mahdollisuus pysäköidä on autoilijalle hyödyllinen muttei kuitenkaan äärettömässä määrin. Kun hinta nousee, jäävät ensin pois vähiten hyödylliset pysäköinnit, kun niiden hyöty jää ensimmäisenä nousevan hinnan alle.
Kalasatamassa valtavat parkkihallit tyhjinä ja niihin sitten pistetään skeittihalleja sun muita pystyyn. Pinnalla sitten uusi kaupunginosa osittain pilattu parkkipaikoin, joista törkein esimerkki kalliilla rakennettu kanava jonka varret sitten annettu autoille. Ja tämän piti olla sitä urbaania uutta Helsinkiä. Aika kaukana ollaan Amsterdamista, jota joku kehtasi käyttää esimerkkinä. Tämäkin keskustelu vain todistaa, että autopuolue ei tule koskaan käyttämään markkinatalouden keinoja tehdäkseen kaupungista kauniinpaa, toimivampaa ja käyttääkseen veronmaksajien rahaa tehokkaasti. Taisi kaupunkisuunnittelu käydä ihmettelemässä Pariisinkin uutta politiikkaa ihan istutustenkin tasolla, mutta meillä jatkaa yhä pölyisten asfalttikenttien politiikka, jossa sitten on yksi puu istutettu asfalttiin jätettyyn reikään.
Kalastama ei sentään ollut aivan täysin tukossa autoista toisin kuin krunikka, punavuori, katajanokka, töölö ja kamppi. Kalasatamassa oli oikeastaan yllättävän väljää kaduilla, kaupunginosa itsessään tosin on jotenkin eloton betonikolhoosi, suhteellisen leveitä katuja joilla ei ole mitään paitsi katukiveys/asfaltti ja rakennukset ovat hyvin mitäänsanomattoman näköisiä.
Oikeastaan asuisin mielummin monessa karussa ja halveksitussa lähiössäkin kuin Kalasatamassa, hyvin karu paikka jossa ei ole lähes yhtään vihreyttä.
Tarjosin edellä kommentissani omia kokemuksiani osoittamaan myös autohallin käyttämättömyyteen liittyviä mekanismeja. Krunikkaan muuttaessa meillä oli uusi Alfa Romeo ja tuntui mahdottomalta pitää sitä kadunvarressa kolhiintumisen ym pelossa, joten hankimme hallipaikan. Muutaman vuoden päästä teimme täyskäännöksen ja myimme auton pois ja vuokrasimme autoa tarvittaessa. Parin vuoden kuluttua se alkoi tuntua raskaalta ja myös elämänpiiri alkoi kaveta: esim. Nuuksioon piti mennä kahdella välineellä käytettäessä julkisia. Vuosi sitten liisasimme uuden täyssähköauton. Koska auto ei ole kuitenkaan ”oma”, sitä raaskii pitää kadulla eikä oikein viitsi leasingmaksun päälle enää maksaa autohallista. Sinänsä allekirjoitan täysin esim Kalasatamasta esitetyn huolen. On tosi kurjaa, jos Sompasaaressa ja Nihdissä ajaudutaan kadunvarsipysäköintiin.
Markkinamekanismi on ainoa toimiva ratkaisu. Riittävästi hintaa pitää olla asukaspysäköintiluvalla. Silloin ainakin osa siirtyy kaupallisiin pysäköintiluoliin (Töölössä 300€/kk), joissa auto pysyy kunnossa lämpimässä, ja lisäksi löytyy muitakin palveluita, kuten pesut ja sähköautojen lataus.
Talvi ja lumi paljastaa paljon autoja jotka eivät montaa kertaa talven aikana liiku. Tällainen autojen pitkäaikaisseisotus pitäisi minusta saada kokonaan pois keskustasta ja sen liepeiltä. Ratkaisuna voisi olla edullisten pysäköintikenttien tarjoaminen reuna-alueilta. Asukaspysäköintitunnus on ollut niin halpa että tällaista väärinkäyttöä on tapahtunut ja autoa oikeasti tarvitsevat ovat kärsineet kun paikkaa on vaikea löytää.
Jos hinnat olisivat keskustassa korkeat, niin eikö halpoja pysäköintikenttiä syntyisi jonnekin kauemmas, siis kolmoskehän ulkopuolelle, ihan kaupallisesti? Sehän olisi varmaankin kannattavaa liiketoimintaa jollain sopivalla hinnalla.
Toki parkkikentälle pitäisi saada kaavaan varaus. Lisäksi sinne ja sieltä olisi saatava joukkoliikenne tms, jotta kesäauton voisi sinne syksyllä viedä ja keväällä hakea.
Kaukainen parkkikenttä ei toki ratkaise pysäköintipaikkapulaa, jos kesäautot kuitenkin kesällä on saatava Katajanokalle etc mökkireissuja odottamaan.
Vähän hankala idea. Lähes määritelmällisesti parkkikenttä hyvien liikenneyhteyksien varrella on priimasijainti kerrostalolle. Ilmainen parkkikenttä taas ei kykene mitenkään kilpailemaan kerrostalogrynderin kanssa tontista.
Taas nähdään että ilmaiselle löytyy aina ottajia, ja tämän mahdollistavat saavutettuja etuja puolustavat poliitikot. Autoilijat valitettavasti nauttivat merkittävästi saavutetuista eduista tässä maassa, ja monessa muussakin maassa, kaupungeissa.
” Lisäksi sinne ja sieltä olisi saatava joukkoliikenne tms, jotta kesäauton voisi sinne syksyllä viedä ja keväällä hakea. ”
Kesäauton omistajilla on yleensä ykkösautokin käytössä ja aina voi kaverin kyydillä mennä tai vaikka sen kaksi kert / v maksaa taksista. Tai ehkä jopa polkupyörällä.
Mutta jonnekin pitkäaikaissäilytyksen parkkikentälle ei saa mitenkään järkevästi joukkoliikennettä, kun sinne ei ole menossa joukkoja.
Matti J Kinnunen: ”Toki parkkikentälle pitäisi saada kaavaan varaus.”
Ei ainakaan sillä tavalla, ettei parkkikentän sijaan saisi rakentaa muuta, jos muusta ollaan valmiita maksamaan enempää. Siellä, missä maa on arvokasta, parkkikenttä on aika tehotonta maan käyttöä.
Hyviä huomioita. Tartun tässä loppukaneettiin parkkihalliyrittäjästä, jolta kaupunki tuhoaa markkinan ”polkumyynnillä”.
Julkishallinto ja kunnat tarjoavat kansalaisille monia palveluita, joille löytyy komplementtihyödykkeitä yksityiseltä sektorilta. Monissa vapaa-ajan palveluissa, asumisessa, liikkumisessa, terveydenhuollossa ja nyttemmin jopa koulutuksessa on tarjolla asiakkaalle edullinen, verovaroin subventoitu kunnan palvelu. He, joille palvelu ei kelpaa, voivat hankkia saatavuudeltaan tai palvelutasoltaan paremman vaihtoehdon yksityiseltä.
En kuitenkaan ole kuullut taksiyrittäjien vaativan kaupunkiliikenteen lippujen hinnannostoa tai yksityisen kuntosaliketjun syyttävän Kisahallin punttisalia ”markkinahäiriköksi”.
Keskustassa sijaitsevalle parkkihallille on aivan varmasti kysyntää – muttei näemmä millä tahansa hinnalla. Hallipaikan kovasta vuokrahinnasta seuraa se, että hallissa kuuluu olevan varsin väljää. Yritykselle on strateginen päätös pitää hinta korkealla ja odotella kysynnän kasvua, kun hintaa voisi myös laskea ja saada uusia käyttäjiä palvelun piiriin.
Etenkin keskustassa pysäköintipaikat ovat niukkuushyödyke. Kaupungilla on visainen arvovaltapohdinta edessään: haluaanko niukkaa hyödykettä tarjota erityisesti alueen asukkaille vai heille, jotka autoilevat asioimaan tai vierailemaan alueella?
JK. Joskus kuulee väitettävän, että Helsingin kantakaupungissa asuva ei tarvitse autoa. Näin ehkä olikin vielä 90-luvulla, kun konttori Helsingin keskustassa ei ollut rekrytointivaltti vaan tavallista toimistoelämää. 2000-luvulla valko- ja sinikaulustyöpaikat ovat hajautuneet kehäteiden varsille, jopa kauemmas. Omassa ruokakunnassa auto on käytössä tällaisen julkisen liikenteen katveessa olevan työpaikan saavuttamiseksi, vaikka keskustassa auton pitäminen hermoja koetteleekin.
Taksifirmoilla oli kyllä sanottavaa Kutsu plussasta, mutta kaupungin kuntosalit eivät ehkä kilpaile riittävän samalla tuotteella kuin yksityiset.
Tutkija Punavuoresta: ”Joskus kuulee väitettävän, että Helsingin kantakaupungissa asuva ei tarvitse autoa.”
Minä en oli ikinä omistanut autoa; en edes silloin, kun en asunut keskustassa.
Ossi Saresoja,
Kyllä. Monet asuvat Helsingin keskustassa eivätkä tarvitse autoa. On myös ihmisiä, jotka asuvat taajama-alueiden ulkopuolella eivätkä omista autoa.
Kuitenkin on ihmisiä, jotka asuvat Helsingin keskustassa ja jotka joutuvat omistamaan auton selvitäkseen arjessa. On poliittinen kysymys, kuinka paljon näiden ihmisten elämää halutaan haitata.
Tutkija Punavuoresta: ”On poliittinen kysymys, kuinka paljon näiden ihmisten elämää halutaan haitata.”
No, minun mielestä näiden ihmisten pitäisi maksaa viemästään tilasta. Ei ole hyvää politiikkaa kaupungilta tarjota heille niukkaa hyödykettä alihintaan heidän elämänsä helpottamiseksi.
Sitten voi itse päättää, onko pysäköintitila keskustassa hinnan arvoista, vai muuttaako muualle tai luopuu autosta.
Ode!
Viititkö vastata pariin kysymykseen?
1.
Oletko tietoinen mitä maksaa pysäköinti Postipuistossa?
2.
Pidätkö kantakaupungin nykyistä sekä tulevaa hintaa jotenkin yhdenvertaisena Postipuiston hintaan, jos vaikka ajattelet, kuinka kova kysyntä niille paikoille on?
3.
Pitäisikö pysäköinnin olla suunnilleen saman hintaista eri puolilla kaupunkia?
Vaikka pienellä markkina- eli kysyntäsäädöllä?
4.
Mulla oli Kalliossa asukaspysäköinti lupa maalis- ja huhtikuun.
Molempina kuukausina käytin sitä 2-3 vrk. Onko tällä käyttöasteella mielestäsi asukaspysäköintijärjestelmä hyvä ja myös sen hinnoittelu?
En tiedä, mitä maksaa påysäköinti Postipuistossa. Ymmärtääkseni pysäköinti Postipuistossa on tonteilla tai kiinteistöjen rajhoittamissa pysäköintilaitoksissa, joten Postipuiston asukkaat maksavat pysäköinnistä asumismenoissaan.
Hyvä perusta asukaspysäköinnin hinnalle voisi hyvinkin olla on se, mitä se maksaa Postipuistossa, kunhan otetaan huomioon se, paljonko Postipuistossa siitä maksetaan asumisen hintana. Asukaspysäköinnin hinta nousisi huomattavasti.
Pysäköinnin ei pidä niin kuin ei tontin hintojakaan olla sama kaikkialla.
Tehdyssä ehdotuksessa asukaspysäköintitunnuksen hinta riippuisi kysynnästä. Kalliossa hinta ei nousisi, mutta Krunikassa esimerkiksi nousisi. Siitä, että lunastat pysäköintitunnuksen, vaikka et sitä tarvitse, eivät ole muut vastuussa. Olisithan voinut pysäköidä normaalihinnalla ilman asukaspysäköintitunnusta nuo kaksi päivää.
”En tiedä, mitä maksaa pysäköinti Postipuistossa. Ymmärtääkseni pysäköinti Postipuistossa on tonteilla tai kiinteistöjen rajhoittamissa pysäköintilaitoksissa, joten Postipuiston asukkaat maksavat pysäköinnistä asumismenoissaan.”
Eri taloyhtiöillä on eri järjestelyitä, jotka luonnollisesti eri hintaisia.
Mitään tietoa näistä hinnoista tai niiden eroista taloyhtiöiden välillä, ei ole.
Asukkaat eivät myöskään mitenkään voi näihin vaikuttaa, asia on päätetty ja salattu ennen kuin asukas tietää tulevansa olemaan Postipuiston asukas.
”Hyvä perusta asukaspysäköinnin hinnalle voisi hyvinkin olla on se, mitä se maksaa Postipuistossa, kunhan otetaan huomioon se, paljonko Postipuistossa siitä maksetaan asumisen hintana. Asukaspysäköinnin hinta nousisi huomattavasti.”
Asiaa pitäisi kyllä miettiä perustavalaatuisemmin.
Koska asukas ei voi vaikuttaa siihen, miten tyhmiä päätöksiä pysäköinnistä on historiassa tehty, niin jonkinlaista tasausta hintaan pitäisi saada. Kyseessä on kuitenkin kaupungin luoma paikallinen monopolijärjestelmä.
”Pysäköinnin ei pidä niin kuin ei tontin hintojakaan olla sama kaikkialla.”
3 asiaa:
1. Yhdenvertainen kohtelu
2. Pysäköinnin kustannukset
3. Markkinat eli paljonko maksaa ”toiseksi viimeinen parkkipaikka” (viimeinen jätetään tyhjäksi)
Dilemmaa: esim. Jätkäsaaressa tehtiin Suomen ennätyksiä alueellisen pysäköinnin kustannuksissa. Postipuistossa asia on tehty paljon halvemmalla maanpäällisillä pysäköintilaitoksilla. Pitäisikö tämän näkyä hinnassa?
Pitäisikö halvemman kustannushinnan näkyä korkeampana hintana Postipuistossa, jos paikkoja on niin paljon vähemmän rakennettuna, että kysyntä on Jätkäsaarta korkeampaa?
”Tehdyssä ehdotuksessa asukaspysäköintitunnuksen hinta riippuisi kysynnästä. Kalliossa hinta ei nousisi, mutta Krunikassa esimerkiksi nousisi. Siitä, että lunastat pysäköintitunnuksen, vaikka et sitä tarvitse, eivät ole muut vastuussa. Olisithan voinut pysäköidä normaalihinnalla ilman asukaspysäköintitunnusta nuo kaksi päivää.”
Ensinnäkin, Kalliossa luvat/paikat on jyrkimmässä nousussa, kuten selviää Selvityksen sivulta 72.
Toiseksi, ehdotat, että pysäköin 2-3 päivää tuntutaksalla? Viititkö laskea, kuinka taloudellinen ehdotuksesi on?
Yritän nyt lopuksi tiivistää sanomaani:
Vaikka on hankalaa määritellä oikeudenmukaista hintaa pysäköinnille koko kaupunkiin, on tällä hetkellä hinnoittelu ihan syvältä, jos keskustassa maksaa 30€/kk ja jossain metsäkylässä 80€/kk.
TÄRKEINTÄ tässä tilanteessa olis kuitenkin tunnistaa asukkaiden tarve saada asukaspysäköintihintaa myös väliaikaiselle ja lyhytaikaiselle asukaspysäköinnille.
Tämä kannustaisi autojen jakamiseen ja lainaamiseen ja auto-osuuskuntiin jne.
Lisäksi sillä saisi niitä autoja pois tukkimasta keskustaa, joita harvoin käytetään.
Nykyinen asukaspysäköinti on suunniteltu vain kokoaikaiseen auton omistajuuteen. Koska mitä muuta 80-luvulla olis ajateltu? Nyt vois jo vähän kehittää kehitystä eteenpäin?
toke: ”Dilemmaa: esim. Jätkäsaaressa tehtiin Suomen ennätyksiä alueellisen pysäköinnin kustannuksissa. Postipuistossa asia on tehty paljon halvemmalla maanpäällisillä pysäköintilaitoksilla. Pitäisikö tämän näkyä hinnassa?
Pitäisikö halvemman kustannushinnan näkyä korkeampana hintana Postipuistossa, jos paikkoja on niin paljon vähemmän rakennettuna, että kysyntä on Jätkäsaarta korkeampaa?”
Minun vastaukseni on, että rakentamisen hinnan ei tietenkään pidä vaikuttaa pysäköinnin hintaan. Kun pysäköintilaitos on jo rakennettu, ei sen rakentamiskustannuksiin vaikuta se, käytetäänkö sitä vai ei. Käytön hinnan pitää olla sellainen, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
Ossi Saresoja:
Minun vastaukseni on, että rakentamisen hinnan ei tietenkään pidä vaikuttaa pysäköinnin hintaan. Kun pysäköintilaitos on jo rakennettu, ei sen rakentamiskustannuksiin vaikuta se, käytetäänkö sitä vai ei. Käytön hinnan pitää olla sellainen, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
Tottakai rakentamisen hinnan pitää vaikuttaa pysäköinnin hintaan.
Tai muuten pysäköinnin hinta on kokonaan irtikytketty sen kustannuksista.
Ja siten ei ohjaa jatkossa yhtään tehokkaampiin raktaisuihin.
Rakentaminenhan ei ole mikään one-timer, jonka jälkeen joku tila on ikuisesti olemassa. Maasta maksetaan vuokraa, rakentamisen lainasta maksetaan korkoa, tilat pitää ylläpitää ja saneerata.
Toistaiseksi kaikki taloudelliset faktat liittyen ”uusiin” pysäköinnin ratkaisuihin ovat täysin läpinäkymättömiä. Vaikka ovat julkisen vallan tekemiä päätöksiä, jotka maksatetaan asukkaiden kukkaroista.
Jotenkin ihmetyttää miten jengi sulattaa tällaista ”maan tapaa”, joka siis lähentelee kyllä erittäin paljon korruptiota.
Olen seurannut Helsingin pysäköintipaikkapolitiikkaa ”osa-aikahelsinkiläisen” näkökulmasta jo kymmenien vuosien ajan ja odottanut sitä vääjäämätöntä hetkeä, jolloin viimeisetkin ilmaiset paikat poistetaan. Nyt tämä tilanne näyttää olevan käsillä. Kuukauden alusta pystytettiin pysäköintikieltomerkki viimeiselle tiedossani olevalle vapaalle tienpätkälle. Vielä on olemassa joitakin 24 tunnin paikkoja, mutta nekin ollaan lehtitietojen mukaan poistamassa.
Tällä hetkellä pysäköinti edellyttää minulta noin viiden kilometrin kävelylenkkiä päivittäin, kun käyn siirtämässä autoa sen verran, ettei tuulilasiin ilmesty sakkolappua. Minun kaltaiselleni ADHD-oireiselle auton pysäköiminen on ylipäätään stressaavaa, koska unohdan helposti pysäköintikiekon ja aikarajat. Parkkisakon pelko leijuu koko ajan yllä.
Kun viimeiset ilmaiset pysäköintipaikat poistuvat, en selviä enää viiden kilometrin päivittäisellä ”parkkikävelyllä”. Auto on vietävä jonnekin kauemmaksi ja tultava sieltä pois julkisilla kulkuneuvoilla. Ja sama toisinpäin, kun autoa tarvitsee. Tästä kaikesta aiheutuu luonnollisesti lisää kustannuksia.
Kun vuodenvaihteessa kävin Berliinissä, jouduin jättämään auton Lahteen. Toivottavasti sentään löytyy ilmaisia paikkoja lähempääkin. Berliinissä muuten en ole koskaan maksanut pysäköinnistä, vaikka olen ollut siellä auton kanssa viikkoja kerrallaan. Ilmaista tilaa on vaikka kuinka paljon.
Lisää menoja en enää kaipaisi, sillä niitä on tarpeeksi jo ennestään. Tuloni ovat hieman suuremmat kuin takuueläkeläisillä, enkä saa asumistukea tai muitakaan ylimääräisiä helpotuksia elinkustannuksiin. En saa edes eläkeläisalennuksia uimahalleihin ja muualle, vaikka olenkin jo eläkeikäinen. Minulla nimittäin ei ole vaadittavia eläkekortteja.
Menopuolella suurimmat kustannukseni tulevat autolla liikkumisesta ja 400 kilometrin päässä maaseudulla sijaitsevan pääasiallisen asuntoni ylläpitämisestä. Valitettavasti olen päätynyt asumaan sähkölämmitteiseen omakotitaloon, jonka pitäminen lämpimänä maksaa paljon. Käytämme huonekohtaisia lämpöpattereita, ja sähkön säästämiseksi osa talosta pidetään kylmänä.
Maaseudulla ei oikein tule toimeen ilman autoa. Niitä on meillä peräti kaksi, kumpikin yli neljännesvuosisadan ikäisiä. Toisesta maksoin aikoinaan tuhat euroa ja toisesta satasen enemmän. Autojen nykyinen yhteenlaskettu arvo lienee muutaman satasen luokkaa. Mistään ökykulkuneuvoista ei siis ole kyse.
Olen kulkenut maaseudulta Helsinkiin myös julkisilla kulkuneuvoilla eli linja-autolla ja ”Onnibussilla” tai linja-autolla ja junalla. Juna tulee kalliimmaksi kuin auto, mutta jos ”Onnibussista” löytää hyvän tarjouksen, voi päästä samalla hinnalla kuin autolla varsinkin nykyisten bensan hintojen aikana. Matka tietysti kestää törkeän paljon kauemmin. Jos kaksi tai useampi ihminen matkustaa, auto on aina edullisempi. Helsinkiin siis tullaan käytännössä lähes aina autolla, ja perillä painiskellaan parkkipaikkakysymyksen parissa.
Tulo- ja menorakenteeni ei oikein salli sitä, että maksaisin pysäköinnistä. Se tuntuisi muutenkin tyhjästä maksamiselta, koska maaseudullahan pysäköinti on ilmaista.
Kun Helsingin keskustan pysäköintipaikat hinnoitellaan markkinaehtoisesti ihmisten maksukyvyn mukaan, käykö niin, että keskustassa kadun varsilla on vain Tesloja ja Lexuksia ja muita paremman väen kulkuvälineitä. Vähävaraisempi väki joutuu pitämään autojaan muualla.
Tekeväthän keskustan hienot autot tietysti vaikutuksen turisteihin, jos sellainen vaikutus halutaan antaa.
Jari Mäki: ”Tulo- ja menorakenteeni ei oikein salli sitä, että maksaisin pysäköinnistä. Se tuntuisi muutenkin tyhjästä maksamiselta, koska maaseudullahan pysäköinti on ilmaista.”
Kaupungissa tila on paljon niukempi resurssi, joten on täysin johdonmukaista, että siitä joutuu maksamaan. Ei kaupungilla voi olla velvollisuutta tarjota niukkaa resurssia ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi vain, koska sinä et halua tai pysty maksamaan siitä.
Pysäköinti saa ja sen pitää maksaa kaupungissa.
Mutta ongelma on miten ja kuinka paljon se maksaa.
Toistaiseksi kaupungissa asuva on voinut ostaa pysäköintiä joko pari tuntia tai 720 tuntia kerrallaan. Jos kaupungissa on kakkosasunto, niin hintataso pompsahtaa merkittävästi.
Hintaero tunnin ja kuukauden välillä on 24-kertainen tai 48-kertainen.
Jostain syystä jaettua tai laina-autoa käyttävää kaupunkiliasta halutaan kurittaa tuolla isommalla taksalla.
Eikä taida olla suunnitelmissa myöskään pienentää tuota kerrointa?
Tässähän kai yritetään hintoja nostamalla saada lupia/paikkoja=1, jotta asukkaalle olis aina paikka. Tuntipysäköinti tietty häiritsee tota yhtälöä, mutta se onkin nykyhinnoilla laskusuunnassa. 2019 tuntipysäköinnin tulot olivat 27M€ ja jos ka. oli 3€/h ja 12h/pv, niin toi tekee 750k pysäköintivuorokautta, joka taas on (laitetaan vaik 6pv/vk) 2400 pysäköintivuotta.
Uudesta selvityksestä oli unohdettu kertoa asukas/mittaripysäköintipaikkojen määrät, mutta lienevät jossain hieman yli 30k. Joten ”mittaripysäköinti” on alle 10% koko pysäköinnistä, mutta painottuukohan nykyään iltaan, jolloin on kovin tarve molemmille pysäköintiluokille?
toke: ”Hintaero tunnin ja kuukauden välillä on 24-kertainen tai 48-kertainen.
Jostain syystä jaettua tai laina-autoa käyttävää kaupunkiliasta halutaan kurittaa tuolla isommalla taksalla.”
Minusta olisi loogista nostaa asukaspysäköinnin hintaa kohti samaa, kuin muutkin maksavat, ja tehdä siitä joustavampaa, niin että maksetaan per tunti (vaikka sitten yöllä olisi halvempaa). Jos tämä saa aikaan tyhjää, niin sitten hintatasoa voi laskea. Tällainen hinnannosto taitaa kuitenkin olla liian epäsuosittu mennäkseen läpi.
Ossi Saresoja:
”Minusta olisi loogista nostaa asukaspysäköinnin hintaa kohti samaa, kuin muutkin maksavat, ja tehdä siitä joustavampaa, niin että maksetaan per tunti (vaikka sitten yöllä olisi halvempaa). Jos tämä saa aikaan tyhjää, niin sitten hintatasoa voi laskea. Tällainen hinnannosto taitaa kuitenkin olla liian epäsuosittu mennäkseen läpi.”
Mun näkökulmasta onneks ei mee läpi. Kyllä asukkaalla pitää olla eri oikeudet pysäköintiin kuin ”muilla”. Ja kuten varmaan tässäkin säikeessä oon jo todennu, niin lainlaatija ja regulaattori sekä suunnittelijat näkevät, että asukaspysäköinti kuuluu lainmukaiseen ”pääsyyn kiinteistölle”. Roboautot voivat tuoda logiikkaan muutoksen: ei tarvii säilyttää lähellä, kun sen voi kutsua sieltä nukkumalähiön parkkikselta noutamaan vartin päästä. Tai ruuhka-aikaan tunnin.
Ehkäpä kahta asuntoa ja 400 kilometrin välimatkan kulkemismahdollisuutta näiden välillä ei kuitenkaan ilmastokatastrofin uhatessa voi pitää enää perusihmisoikeutena, joka on vähävaraisimmillekin taattava.
Helsinkiin muualta vierailijana tullessa kannattaa hyödyntää liityntäpysäköintimahdollisuuksia, joita on valtavat määrät esim. Kalasatamassa, ja kyllä muidenkin ratojen suunnilla esim. Pukinmäessä tarjolla. Lisäksi usein ainakin osatarkoitus reissussa on ostosten tekeminen, ja esim. Itäkeskuksessa on useaksi tunniksi tarjolla ilmainen pysäköinti, josta pääsee vielä metrolla pistäytymään muuallakin kaupungilla nopeasti.
Löytyykö esim. kalasatamasta ”liityntäpysäköintiä” kolmen vuorokauden tarpeelle?
Mistä ja paljonko maksaa?
Redi näyttää myyvän pysäköintiä hintaan 30e/vuorokausi.
arkkitehti:
”Redi näyttää myyvän pysäköintiä hintaan 30e/vuorokausi.”
Jees, eli 30-kertainen ero. Asukas saa kuukauden asukaspysäköintiä yhden päivän hinnalla.
Eipä tarvii ihmetellä turhien autojen makuuttamista muiden tiellä…
> Tulo- ja menorakenteeni ei oikein salli sitä, että maksaisin pysäköinnistä. Se tuntuisi muutenkin tyhjästä maksamiselta, koska maaseudullahan pysäköinti on ilmaista.
Itse totesin jo 18-vuotiaani ajokortin saatuani, etten ikinä osta autoa. Olen järjestänyt elämäni siten, että pärjään hyvin autotta. Kuluneiden 35 vuoden aikana olen säästänyt ainakin 200000 euroa rahaa, minkä vuoksi minulla on velaton asunto Helsingissä ja varaa pitää sapattivuosia halutessani.
Todellakin kannattaa jo nuorena miettiä tulo- ja menorakenteet siten, että rahasta ei tule ikinä pulaa eikä tartte narista parkkimaksuita ja muista kymppien kuluista.
Melkein kuin olisin itse kirjoittanut…. Nuorempana auton omistamattomuuteni syy oli ehkä enemmän ideologinen, rahakysymys se ei ollut. Työpaikkojeni valinnassa tärkeä kriteeri oli, että ne olivat joko kävely-, tai pyöräilyetäisyydellä kotoa tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Nyt vanhempana on korostunut myöskin liikunnan(esim. kauppamatkat, pyöräretket lähiseudulle) merkitys oman kunnon ylläpidossa plus ympäristöhuoli. Onneksi (sähkö)pyörä on keksitty.
Mulla oli tapana säilyttää autoa Vallilassa Nilsiänkadulla, joka lienee edelleen ilmaista?
Sinne polkas fillarilla kätevästi 5 minsassa Karhupuistosta.
Eli fillari vois nopeuttaa noita sun ”parkkikävelyitä”.
Muutenkin on kätevin liikkumaväline Kaupungissa, jos ei tarvii paljoa tavaroita kuljetella.
Tämä”tyhjästä maksaminen” on kummallinen ajatus. Kyllähän muuallakin kuin Hgissä, esim. Savonlinnassa oopperajuhlien aikaan, pysäköinnin kysyntä on suurta, paikkoja niukasti eivätkä ne ole ilmaisia. Ilmaisia tai ajaltaan rajoittamattomia paikkoja löytyy sielläkin keskustasta vain katvealueilta tai joutomailta.
Halpa tai maksuton pysäköinti EI saa olla minkäänlainen perusoikeus Stadin keskustassa muille kuin invalideille jne. Reilusti hintaa vain, jotta saatavuus paranee.
Yah, ja bensan hinta 10 euroon, niin jää ne tientukot ja tärisijät pois tieltä
Toisaaalta sellainen ajattelu on virheellistä, että pysäköimisestä tai pysäköintipaikoista pitäisi maksaa joku rakennustontin hinta ja kulut, koska autot ja pysäköinti ovat oleellinen osa ihmisten elämää ja ylipäätään kaupungin toimivuutta ja täten hinnanmuodostusta. Jos kaikki pysäköinti tai ylipäätään autoliikenne estettäisiin, myös kaupungin kämppien hinnat ja arvot rommais, koska kaupunki ei enää voisi toimia ja olisi asumiskelvoton useimmille ja kokonaisuudessaan.
Joku parkkiruutu hinta 50 tuhat euroo…on sairasta ajatteluu…ja kait todellisuuttakin
Sinun ajattelusi nimimerkki Dickie ei ainakaan ole markkinataloutta, jos höydykkeestä ei pidä mielestäsi maksaa sen todellista hintaa, vaan se maksatetaan muilla. 50 000 euroa on aika lähelle todellinen kustannus talon kellariin rakennettavalle parkkiruudulle. Lisäksi pitäisi huomioida tonttiosuuden hinta, joka kuuluisi mielestäni myös maksettavaksi parkkiruudun omistajalle alentaen asuntojen tonttiosuuden hintaa. Voisin hyvin kuvitella ostavani 60 000 euron parkkiruudun talon alakerrasta, jos asuisin ruutukaava-alueella, näitä pitäisi myös määrätä rakennettavaksi sopiva määrä uusiin taloihin, eikä pelkästään parkkitaloja 200 metrin päähän asunnoista. Kyllä hyvät hallipaikat menee kaupaksi.
Kokonaan toinen asia on se, että ruutukaava-alueella autoilu pitäisi olla paljon nykyistä kalliimpaa ulkoishaittojensa vuoksi. Mikäli haitasta maksettaisiin oikea hinta, olisi parkkipaikkojen kysyntääkin vähemmän. Sähköautojen haitta on kyllä paljon pienempi, mutta renkaat tuottaa edelleen jonkin verran melua ja pölyä kadulle.
no mutkun, jos pysäköinti tai ylipäätään liikkuminen millä tahansa alueella estetään, niin myös kyseisen alueen kämppien arvo romma, kuten myös käytännön elämisen laatu.
ei kait ny joku 7 neliön ruutu voi maksaa 50 tonnii, kun sen rakennuskustannukset ja ylipäätään järkevä arvo on noin joku ehkä muutama sata euroa
ihan sama mulle. mä asun Raissiooos, mul on ihan oma tontti ja autokin itte rakentamasani auto katokses, enkä maksa sentiikään kenellekkään siittä.
mut näin sivusta tarkkailijana…Helsinki..lol..painiskelevat itse aiheutettujen ongelmiensa kanssa, ja ne jotka ovat ne aiheuttaneet mainostavat itteensä niiden ongelmien parjaina ratkaisijoina
Dickie, etkö ollenkaan mieti, mitä tarkoittaa sanojen estäminen ja maksullisuus samaistaminen.
Jos asuminen jollakin alueella estetään tekemällä asumisesta maksullista, koko alueen arvo romahtaa?
Ehkä joku ostaa, mutta itse en ainakaan. Ostoksessa pitää olla järki myös jälleenmyyntiarvoa ajatellen. Meidän Krunikan talossa on autohalli, tällä hetkellä muussa käytössä. Maksimihinta, jonka suostuisin paikasta maksamaan, olisi n. 20 000 euroa. Olen siis sähköauton haltija.
Dickie: ”Toisaaalta sellainen ajattelu on virheellistä, että pysäköimisestä tai pysäköintipaikoista pitäisi maksaa joku rakennustontin hinta ja kulut”
Ei se se ole virheellistä vaan täysin oikein.
”koska autot ja pysäköinti ovat oleellinen osa ihmisten elämää ja ylipäätään kaupungin toimivuutta ja täten hinnanmuodostusta. Jos kaikki pysäköinti tai ylipäätään autoliikenne estettäisiin, myös kaupungin kämppien hinnat ja arvot rommais”
Jos grynderi laskee, että parkkipaikkojen puute laskee hintaa enemmän, kuin mitä parkkipaikkatilan käyttäminen johonkin muuhun (kuten lisäasuntoihin) tuo rahaa, niin sitten grynderi voi rakentaa ne parkkipaikat. Jos pysäköinti on niin oleellista, niin varmaan siitä sitten ollaan valmiita maksamaan. Oikea ratkaisu ei ole maksattaa sitä hintaa niillä, joille pysäköinti ei ole oleellista.
Parkkitalojen hinta saadaan alas kun niitä ei tarvitse tehdä maan alle vaan maan päälle ja itse talo parkkikerrosten yläuolelle. Kerroksia tulee tietenkin parkkikerroskerrosten verran lisää taloon. Sellaisia harrastetaan mualla maailmassa ja vaikka ne vaikuttaa vähän kolkoilta niin ihan toimivia ratkaisuja. Voisi toimia jossain lähiössä jossa halutaan täydennysrakentaa tyhjille tonteille (=ulkoparkkipaikoille)
Miksi talvisäilytys jollain kentällä on kalliimpaa kuin asukaspysäköintitunnus?
Siis miksi asukaspysäköinti on niin halpaa, että rekisteristä poistettu auto kannattaa pitää kadulla asukaspysäköintimaksun hinnalla?
Traficom on tehnyt lyhytaikaisen verovapauden käytön helpoksi. Käytännössä jo viikon käyttämättömyyden ajaksi auto kannattaa ottaa pois rekisteristä.
Entä jos asukaspysäköinnusdä auton pitäisi olla rekisterissä, siis ajateltavissa. Reipas sakko, jos kulkuväline on poistettu käytöstä?
Joka tapauksessa tässä on kannustinloukkuja säästön ja järkevän toiminnan välillä.
Duoda, asukaspysäköintilupa vaatii jo nyt, että ajoneuvo on liikennekäytössä…
Onko ihmiset käyneet katsomassa paljon Pelican Storage ja vastaavat pyytävät pahaisista kopeista kuukausivuokraa? Minä olen ja voin vannoa että valtaosa asukaspysäköintitunnuksen omaavista nauraa matkalla pankkiin. Siis saat julkisella kadulla säilyttää rotiskojasi ja aika pienellä korvauksella, pahimmillaan vieden tilan ihmisiltä joilla olisi ihan oikea tarve omistaa ja käyttää autoa, puhumattakaan kaikenlaisista huoltoajoista. Osa omistaa auton ihan vain mukavuus/hupi/status-syistä ydinkaupungissa, ilman mitään todellista tarvetta, ja miksi ei omistaisi kun tietyn tulotason yli päästessä tämä on melkoisen halpaa hupia.
Kokeile säilyttää siinä rotiskossa jotain arvokasta vaikka kuukauden, niin huomaat, mistä pelikaanihäkeissä maksetaan.
Onko jossain julkisesti tarjolla asukaspysäköintipaikkojen määrät per alue?
On varmaan jossain, mutta en osaa neuvoa. Googlaamalla yleensä löytää, kun jaksaa ensin rullata ohi googlen tyrkyttämät kaupalliset sivut.