HSL:n infrakorvaukset johtavat umpikujaan

HSL:n perus­sopimuk­sen mukaan HSL mak­saa jäsenkun­nilleen näi­den tekemistä infrain­vestoin­neista kor­vaus­ta, joka perus­tuu 5 pros­entin lasken­nal­liseen korkoon. Tästä poikkeuk­se­na on Helsin­gin aikanaan tekemät investoin­nit metroon ja ratikkaverkkoon, joista ei kor­vauk­sia makseta.

Tässä on kak­si ongel­maa. Viisi pros­ent­tia on aika paljon. Toinen ongel­ma liit­tyy siihen, että kun­nat rahas­ta­vat samat investoin­nit kah­teen kertaan.

Kun raken­netaan metro Espooseen tai pikaratik­ka Laa­jasa­loon, maan arvo radan var­rel­la nousee. Helsin­gin pikaratikkain­vestoin­nit tahoit­ta­vat noin osa­puo­lilleen itsen­sä tätä kaut­ta.  Jos maan arvon nousu radan var­rel­la jää ratain­vestoin­tia pienem­mäk­si, koko han­ke on itse asi­as­sa kannattamaton.

Se saako kun­ta rahaste­tuk­si maan arvon nousun itselleen riip­puu vähän tilanteesta. Helsingis­sä Kru­unuvuoren­ran­nan ratikas­ta kaupun­ki saa maa­nar­von nousun omis­tamil­taan ton­teil­ta ja muidenkin rak­en­ta­mat­tomil­ta ton­teil­ta kaavoitushyö­dyn leikkauk­se­na, mut­ta ei van­hoista asun­noista, joiden arvon­nousu jää omis­ta­jalle. Jos kiin­teistöveron poh­jana olisi maan todel­li­nen arvo, hyö­ty leikkau­tu­isi kun­nalle tätä kaut­ta, mut­ta kun ei ole.

Uusil­la alueil­la kun­ta siis saa pääsään­töis­es­ti hyö­dyn itselleen ja van­hoil­la alueil­la se lahjoite­taan asun­non omis­ta­jille. Tämän seu­rauk­se­na investoin­nit suun­tau­tu­vat lähin­nä vain uusille alueille, mikä on tietysti vähän nurinkurista.

Espan­jas­sa sovel­letaan kohden­net­tua kiin­teistöveroa niin, että raidein­vestoin­ti lisää suo­raan veroa.

Mut­ta menkäämme takaisin HSL:ään

Ylim­i­toite­tut infrako­r­vauk­set las­ke­taan osak­si HSL:n meno­ja. Kun lip­putu­loil­la pitää rahoit­taa puo­let menoista, infrako­r­vauk­set johta­vat lipun hin­to­jen jatku­vi­in korotuksiin.

Ne ohjaa­vat myös liiken­nepoli­ti­ikkaa huonos­ti. Jos raken­netaan uusi rata, kun­ta joutuu mak­samaan siitä sitä enem­män, mitä enem­män sen asukkaat tätä rataa käyt­tävät. Se johtaa houku­tuk­seen käyt­tää busse­ja raideli­iken­teen sijas­ta, vaik­ka bus­sili­iken­teen muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat selvästi suurem­pia kuin raskaan raideli­iken­teen kustannukset.

Kun kun­nat ovat jo ker­taalleen rahas­ta­neet infrakus­tan­nuk­set maan hin­nan ja vuokran kaut­ta, ei ole perustel­tua rahas­taa sitä uudestaan.

Tämä koro­tusautomaat­ti pitää poistaa.

7 vastausta artikkeliin “HSL:n infrakorvaukset johtavat umpikujaan”

  1. Eihän maan arvon­nousu ole mikään automaa­tio. Monis­sa kohteis­sa tehokas julki­nen liikenne yhdis­tet­tynä hen­gailuin­fraa­truk­tu­uri­in on houkutel­lut paikalle katu­jenge­jä ja muu­ta epämääräistä pop­u­laa­tio­ta, jol­loin alueen viihty­isyys ja arvo itse asi­as­sa heikkenevät.

    1. Katu­jen­git ovat yleen­sä hyvin liikku­vaa ja eivätkä ole asuinalueisi­in sidot­tu­ja. Katu­jen­git saadaan kon­trol­li­in vira­nomais­ten yhteistyöl­lä asukkaiden kanssa jos vira­nomaisil­la on tähän vain resursse­ja. Lain­säädän­tö tulee eteen jos ei epäil­lä rikok­ses­ta. Asuinaluei­den arvo ei rahal­lis­es­ti laske mut­ta sosi­aalis­es­ti se heiken­tää ilmapiiriä.

    2. Mainitse yksi kohde Suomes­ta tai maail­mal­ta, jos­sa uusi raidey­hteys on laskenut maan arvoa.

      Jään odot­tele­maan.

      1. Van­taan Kivistö on toden­näköis­es­ti poikkeuk­selli­nen esimerk­ki asuinalueena radan var­rel­la jos­sa meni hiukan arviot väärään suun­taan. Mui­ta esimerkke­jä on vaikea keksiä.

      2. On niitä muu­ta­ma jois­sa kaupunkisu­un­nit­telu on epäon­nis­tunut ja seg­re­gaati­to­ta alka­nut esi­in­tyä raidey­htey­den var­rel­la. Ei toki kaikissa. Ei maan arvo sinänäsä mut­ta vuosikym­me­nien aikana aluei­den asun­to­jen hin­take­hi­tys on jäänyt polke­maan paikalleen tai jopa laskenut.

  2. Onko parem­pi pois­taa se kokon­aan vai esim laskea vaik­ka 2%:iin? Luulisi, että lasku olisi täyt­tä pois­toa helpom­pi myös poliittisesti.

  3. HSL:n perus­tamisen yhtey­dessä luo­tu infrako­r­vaussys­tee­mi on alus­ta alka­en tun­nis­tet­tu aikapom­mik­si. Tois­taisek­si sen kanssa on saatu elet­tyä maltil­lisil­la lip­pu­jen hin­to­jen koro­tuk­sil­la, mut­ta Kiven­lah­den metro räjäyt­tää sen Espoon osalta niin, ettei sitä saa paikat­tua enää pikkuviilauksilla.

    HSL itse asi­as­sa kor­vaa ns. uud­es­ta (= HSL:n perus­tamisen jäl­keen raken­netus­ta) infrasta:
    — puo­let poistoista
    — puolelle jäl­jel­läol­ev­as­ta pääo­ma-arvos­ta 5% koron
    — käyt­tökus­tan­nuk­set kokonaan

    Kos­ka korko on noin iso, voiti­in kun­nis­sa ajatel­la ainakin nyt päät­tymässä ole­val­la matal­ien korko­jen aikakaudel­la, että itse asi­as­sa HSL mak­saa han­kkeen investoin­nin korot kokon­aan ja 2,5% koros­ta jää vielä katet­tavak­si kun­nan pois­to-osu­ud­estakin osa. HSL:n kuluista kun­nat mak­sa­vat puo­let, joten osa tulee takaisin kun­nan mak­set­tavak­si, mut­ta puo­let saadaan kuitenkin katet­tua lipputuloilla.

    Riip­puu näkökul­mas­ta, onko lip­pu­jen hin­to­jen nos­t­a­mi­nen hyvä vai huono asia. Kun­tien rahoi­tusjo­hto on kovin hyvil­lään, että rahaa saadaan lip­putu­loista, ja esim. Helsingis­sä rahoi­tusjo­hta­ja pitää HSL:n infra­sopimus­ta niin eri­no­maise­na, että on kieltänyt Helsin­gin virkamiehiä edes vih­jaa­mas­ta sen avaamis­es­ta. Myös kokoomuk­selle malli kel­paa main­iosti. Muis­sakin puolueis­sa sille löy­tyy kan­na­tus­ta, mm. sik­si että se kan­nus­taa kun­tia tekemään raidein­vestoin­te­ja. Jos infrako­r­vaus­malli puret­taisi­in, niin esim. Van­taan ratik­ka jäisi toden­näköis­es­ti tekemättä.

    Jos mallia halu­taan muut­taa, vaatii se hyvin vah­van poli­it­tisen ohjauk­sen. Kun­tien virkamiehet ovat liian rakas­tunei­ta siihen, että HSL saadaan mak­samaan val­taosa investoin­neista. Heiltä uno­htuu, että HSL kuitenkin palvelee oman kun­nan asukkai­ta eikä ole kun­nankaan etu, jos joukkoli­iken­neliput hin­noitel­laan pil­vi­in. Jos joku mainit­see heille asi­as­ta, on help­po vas­ta­ta että HSL:n pitää vaan tehostaa toim­intaansa, ettei lip­pu­jen hin­to­ja tarvitse korottaa.

    Helpoin ratkaisu olisi, ettei infrako­r­vauk­sia las­ket­taisi HSL:n 50% subventioastetavoitteeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.