Miksi sunnuntailisiä kannattaisi siirtää muille päiville

Vihrei­den puoluekok­ouk­ses­sa tehti­in kohue­hdo­tus sun­nun­tail­isien pienen­tämis­es­tä ja vas­taa­van sum­man siirtämis­es­tä mui­hin päivi­in. Syn­tyi suuri kohtu kuin vak­i­tuiset tahal­laan väärin ymmärtävät ryhtyivät ker­tomaan, että näin köy­hää kansaa lyödään. Sen sijaan, että vihreät oli­si­vat rin­ta rot­tingilla puo­lus­ta­neet hyvää ehdo­tus­taan, puoluekok­ous perui sen.

Olisi kan­nat­tanut puo­lus­taa esi­tys­tä ja teila­ta tahal­liset väärinymmärtäjät.

Poli­it­tisen puolueen kan­nat­taa tehdä korkean profi­ilin ehdo­tuk­sia, mut­ta kun esit­tää jotain tun­tei­ta kuo­hut­tavaa, kan­nat­taa tehdä kotiläksyn­sä ja pystyä vas­taa­maan kri­ti­ikki­in topakasti.

Pelkään pahoin, että tuo on peräisin kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka. Siel­lä sitä ainakin ehdotetaan.

Peruste­len miksi.

Suur­in­ta hait­taa sun­nun­taityön tupla­palk­ka tuot­taa yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa, eri­tyis­es­ti rav­in­tolois­sa. Suurin osa rav­in­tolois­sa työsken­tele­vistä ei tuo­ta tupla­palkkaa pääse naut­ti­maan siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että val­taosa rav­in­toloista on sen takia kiin­ni sunnuntaisin.

Tämän vuok­si rav­in­tolois­sa tehdään vähem­män työtä ja per­heet eivät syö sun­nun­tai­lounaitaan rav­in­tolois­sa vaan kotona, toisin kuin muual­la Euroopas­sa, jois­sa mon­en rav­in­tolan suurin myyn­ti osu­us sunnuntaihin.

Etnisiä per­her­av­in­toloi­ta ja per­her­av­in­toloi­ta ylipään­sä tämä tilanne tietysti hyödyt­tää, kos­ka yrit­täjän ei tarvitse mak­saa tupla­palkkaa itselleen.

Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on tältä kannal­ta aivan sama, miten ansiot jakau­tu­vat viikon­päiville, kos­ka palve­lut ovat auki sil­loin kun niiden on olta­va auki. Siel­läkin asi­at oli­si­vat mukavam­min, jos vaik­ka osa sun­nun­tail­isästä siir­ret­täisi­in lauan­tai­hin tai yövuoroi­hin. Palaan tähän myöhemmin.

Väärinymmärtäjät eivät selvästikään olleet halun­neet ymmärtää, mitä vihreät esit­tivät. Esi­tyk­sessä san­ot­ti­in, että muu­tos tehtäisi­in ansio­ta­soa muut­ta­mat­ta niin, että sun­nun­taina palkat vähän lask­i­si­vat ja muina aikoina vas­taavasti nousi­si­vat. Tätä ei olisi tarvin­nut edes erik­seen sanoa, sil­lä niin siinä kävisi joka tapauk­ses­sa, ainakin kasvukeskuksissa.

Joku kir­joit­ti, että vihrei­den esi­tys olisi rav­in­to­la-alalle tuhoisa, kos­ka ansio­ta­son lasku pahen­taisi työvoima­pu­laa. Mitähän kir­joit­ta­ja ajat­teli vai ajat­te­liko mitään? Vaik­ka uno­hdet­taisi­in esi­tyk­sessä ole­van vaa­timus säi­lyt­tää viikkoan­sio ennal­laan, ansio­ta­so ei lask­isi silti ihan juuri sen vuok­si, mitä kir­joit­ta­ja itse sanoi. Alem­mil­la palkoil­la ei saisi työvoimaa. Palkat ovat jo nyt markki­noiden nos­t­a­mi­na selvästi yli työe­htosopimusten vaa­ti­man tason. Eivät nämä kel­lu­vat palkat sik­si voisi laskea, vaik­ka sun­nun­tail­isiä kohtuullistettaisiin.

Itse asi­as­sa sun­nun­tail­isien pois­t­a­mi­nen nos­taisi kokon­aisan­sioi­ta rav­in­tolois­sa. Kun use­ampi rav­in­to­la olisi auki sun­nun­taisin, tehdyt työ­tun­nit lisään­ty­i­sivät ja alalle olisi houkutelta­va lisää väkeä. Se taas ei onnis­tu kuin palkko­ja nostamalla.

Sun­nun­tain tupla­palk­ka perus­tuu ajatuk­seen, että kaik­ki halu­a­vat käy­dä kirkos­sa sun­nun­taisin, eivät siihen, että sun­nun­tai olisi per­hei­den yhteistä aikaa, sil­lä jos siitä olisi kyse, lisät koski­si­vat myös lauantaita.

Kun ihan jokainen ei nyky­isin käy kirkos­sa, lauan­tain palk­ka on kohtu­ut­toman huono sun­nun­tain palkkaan ver­rat­tuna, sil­lä mon­elle juuri lauan­tai on se päivä, jol­loin halu­aisi tava­ta mui­ta ihmisiä. Nyt lauan­taitöi­hin pitää ihmisiä määrätä kun taas sun­nun­taivuoroi­hin on tunkua.

Han­kalan työa­jan kor­vauk­set ovat tas­apain­os­sa, kun kaikki­in vuoroi­hin on suun­nilleen yhtä paljon halukkai­ta. Sil­loin ketään ei tarvit­sisi niihin määrätä, vaan kukin voisi työsken­nel­lä suun­nilleen sil­loin kuin haluavat.

Tämä lisäisi työhyv­in­voin­tia huo­mat­tavasti. Vaik­ka han­kalat työa­jat ovat han­kalia kaikille, toisille ne ovat vielä han­kalampia kuin toisille. Joillekin mah­dol­lisu­us käy­dä sun­nun­taisin kirkos­sa on yhä tärkeä asia. Mon­en lap­siper­heen kannal­ta sekä lauan­tait että sun­nun­tait ovat han­kalia. Lauan­tait ja per­jan­tai-illat ovat han­kalia par­in­muodotus­vai­heessa oleville nuo­rille ja muillekin, jot­ka pitävät bilet­tämis­es­tä. Joillekin toisille taas viikon­lop­pu ei ole sen han­kalampi kuin muut­kaan päivät.

Eri viikon­päivien ja yö- ja iltavuoro­jen palkko­jen jus­teer­aami­nen tämän mukaises­ti, paran­taisi työhyv­in­voin­tia myös julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, joten vaik­ka sun­nun­tain tupla­palk­ka ei niiden toim­intaa hait­taakaan, käytän­nön muut­tamis­es­ta olisi hyö­tyä henkilökunnalle.

On tapauk­sia, tosin aika harv­inaisia, jos­sa vaa­timus sun­nun­tain tupla­palka­s­ta toimii suo­raan palka­nsaa­jia vas­taan. Tör­mäsin joskus sel­l­aiseenkin tapauk­seen Poh­jan­maal­la, että vain sun­nun­taina auki ole­va tur­i­s­ti­rav­in­to­la hark­it­si luonas­ruoan tar­joamista jon­akin arkipäivänä.  Rav­in­toloit­si­ja olisi rikkonut lakia, jos olisi mak­sanut tästä niin paljon, että henkilökun­nan kan­nat­ti tul­la paikalle. Palkkaa sain mak­saa korkein­taan puo­let sun­nun­taipalka­s­ta ja tässä tapauk­ses­sa se olisi ollut aivan liian vähän. En muista enää yksi­tyisko­htia, mut­ta san­o­tan vaik­ka, että palk­ka sun­nun­taisin olisi ollut 20 €/tunti. Niin­pä arkipäiv­inä korkein lailli­nen palk­ka olisi ollut 10 €/tunti. Jos rav­in­toloit­si­ja olisi mak­sanut arkipäivänä 15 €/tunti, olisi se rikkonut lakia. Tämän pien­imuo­toisen lounas­tar­joilun takia hän taas ei voin­ut nos­taa varsi­naisen toimin­nan, siis sun­nun­taipäivien palkkaa 30 euroon tunnissa.

 

68 vastausta artikkeliin “Miksi sunnuntailisiä kannattaisi siirtää muille päiville”

  1. Käytän­nössä vaik­ka kahvi­lan­pitäjä voi epävi­ral­lis­es­ti sopia, että sun­nun­taivuoro­ja tulee tasais­es­ti ja niille, joille ei voi sun­nun­taivuoro­ja tar­jo­ta (vaik­ka kirkos­sa käyn­nin takia), mak­se­taan hie­man parem­paa palkkaa.

    Mut­ta ulkop­uolis­es­ta pakot­tavas­ta sään­telystä on siis vain hait­taa. Kos­kee mon­taa muu­takin asiaa.

  2. Työväen­lu­ok­ka on valitet­tavasti täyn­nä noi­ta väärinymmärtäjiä. Jotkut tekevät sen tahal­laan, jotkut sik­si että usko­vat por­varin aina kuset­ta­van duu­nar­ia ja sik­si por­varien viestiä ei voi tulki­ta kuin pahim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Ay-liik­keen johtopaikoil­ta ja vasem­mistopoli­itikoista löy­tyy taas väkeä, jot­ka osaa­vat taitavasti hyö­dyn­tää noi­ta väärinymmärtäjiä (jot­ka usko­vat, että tämä vedät­täjä muka ajaisi hei­dän asi­aansa). Siinä yksi syy, mik­si työelämässä moni kaikkia hyödyt­tävä muu­tos jää tekemät­tä. Vihreätkin nöyr­tyivät nyt väärinymmärtäjien huu­tokuoron edessä.

  3. Hieno oli seu­ra­ta taas vihrei­den kom­puroin­tia. Ensin hyvä ehdo­tus julk­isu­u­teen, mut­ta kukaan ei osaa perustel­la ja puo­lus­taa sitä, toisin kuin yllä tehti­in. Yksikään ei uskalla nos­taa profi­il­i­aan. Sit­ten julk­isu­udessa onkin vihrei­den bileet, kos­ka kyl­lähän tuhoamis­so­dan aikana on paljon juh­lit­tavaa. Aamul­la sit­ten hämil­lään ole­vat vihreät äänestävät omat hyvät ehdo­tuk­set nurin ja lopuk­si päät­tävät että viinit on saata­va ruokakaup­poi­hin, kos­ka miten muuten bileet voisi jatkua, jos pitää käy­dä kaup­pareis­sul­la kah­den kas­san kaut­ta samas­sa raken­nuk­ses­sa, kuten useim­mat Alkot jo on. Kos­ka vihreät aikuis­tu­vat? Edes joku teistä jot­ka olette edus­ta­ji­na? Aina sama jut­tu, että tulee kohu ja kaik­ki katoaa, vaik­ka voisi saman julk­isu­u­den käyt­tää asioiden paran­tamiseen ja perustelemiseen.

  4. Ode on kyl­lä jäljil­lä ja useim­mat kyl­lä ymmärtävät asian, mut­ta työ­nan­ta­japuoleen ei luote­ta — ja ihan syys­tä. “Palkat ovat jo nyt markki­noiden nos­t­a­mi­na selvästi yli työe­htosopimusten vaa­ti­man tason.” Röhö­nau­rua, val­taosa tun­tidu­unareista taitaa tehdä ainakin suun­nilleen tes­sil­lä eli niin pienel­lä pal­ka­lla kuin laki sal­lii. Helsin­ki voi toki olla poikkeus. Ja kun noista vuoroli­sistäkin oli puhet­ta, eikö nimeno­maan hait­tal­isien kuten yövuorolisän pitäisi olla lais­sa? Jostain syys­tä kun­ta-alan työn­tek­i­jän ter­veys näyt­tää nyt ole­van paljon arvokkaampi kuin vaikka­pa hitsarin.

  5. Sun­nun­tail­isä toimii omien koke­musten mukaan monil­la työ­paikoil­la niin, että koke­neet tek­i­jät jaka­vat sun­nun­taivuorot ja saa­vat joko ansio­ta­son­sa vähem­mil­lä viikko­tun­neil­la tai korkeam­man ansio­ta­son samoil­la viikko­tun­neil­la. Uudet tulokkaat sen sijaan saa­vat hel­posti juuri lauan­taivuorot, jois­sa ”haitar” ovat jotakuinkin samat ä, mut­ta palkkaus oleel­lis­es­ti sun­nun­tai­ta heikompi.

    Sun­nun­tail­isien laskem­i­nen ja lauan­talisien ym vas­taa­va nos­to osu­isi mon­es­sa tilanteessa nokkimisjärjestyk­sen kär­jessä ole­vi­in työn­tek­i­jöi­hin, ja vas­taavasti paran­taisi alem­pana työ­paikan hier­arki­as­sa ole­vien tilan­net­ta. Sil­lä olisi mon­es­sa tapauk­ses­sa tasa-arvois­ta­va vaiku­tus työ­paikan sisällä.

    Työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta sun­nun­taivuoro­jen epä­ta­saisen jakau­tu­misen hyväksymi­nen antaa mah­dol­lisu­u­den pitää kiin­ni kokeneista työn­tek­i­jöistä. Jos he vai­h­taisi­vat työ­nan­ta­jaa, paik­ka nokkimisjärjestyk­sessä saat­taisi heiketä. Ehkäpä reilumpaa olisi, että näille kokeneille työn­tek­i­jöille vain mak­set­taisi­in enem­män, eikä toimit­taisi vuorolisien kautta.

  6. Helsingis­sä on pulaa palomiehistä nyt ja tule­vaisu­udessa. Kyseessä on kun­nan pyörit­tämä tehtävä, jota tehdään 24/7, keskimäärin 42 tun­tia viikos­sa. 2017 sovit­ti­in paikalli­nen sopimus, jos­sa kvtes:n hait­tal­isäko­r­vauk­set (sun­nun­tai, lauan­tai, ilta, yö, arkipy­hä, lisä­työ­tun­nit) mak­se­taan keskimääräisenä lisänä, jon­ka määrä on 41% varsi­nais­es­ta palkasta. 

    Ammat­tili­it­to on toden­nut, että 41% on keskimäärin 3% liian mata­la keskimääräi­nen kor­vaus. Selkeästä työvoima­pu­las­ta huoli­mat­ta Helsin­ki ei ole ollut mil­lään taval­la aloit­teelli­nen keskimääräisen pros­entin nos­tamises­sa tai tehtäväko­htaisen palkan korottamisessa. 

    Kvtes hait­tal­isien kor­vaami­nen keskimääräisel­lä lisäl­lä on erit­täin hyvä asia työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle. Pros­en­tis­sa ei saa lintsa­ta, vaan sen pitää olla 44%. Pros­en­til­la kikkailu on hyvä esimerk­ki siitä, että työ­markki­nat ja työvoima­pu­lat sun muut eivät määritä palkko­ja tai lisien määriä. Isot työ­nan­ta­jat voivat mak­saa mui­ta alem­pia palkko­ja, vaik­ka heil­lä olisi työvoima­pu­la ja vaikeuk­sia jär­jestää lak­isääteisiä tehtäviään. Poli­itikot kun­nis­sa eivät uskalla kor­ja­ta näitä virkaa teke­vien virheitä, kos­ka on päätet­ty, että Suomes­sa poli­itikot eivät sekaan­nu palkkapolitiikkaan.

  7. Muu­ta­ma kom­ment­ti. Ensin­näkin ympäristönäkökul­mas­ta voi olla hyvä asia, että yht­enä päivänä viikos­sa ei pääse kulut­ta­maan luon­non­va­ro­ja niin paljoa kuin muina päiv­inä. Toisek­seen, sun­nun­taityö on haas­teel­lista myös vira­nomais­valvon­nan näkökul­mas­ta niin kauan kuin Suomen vira­nomais­valvon­ta toimii maanan­taista per­jan­tai­hin, pait­si heinäku­us­sa ja joulun välipäiv­inä, jol­loin valvo­vat vira­nomaiset ovat yleis­es­ti lomalla.

    Yksi näköko­h­ta asi­aan on myös se, että mitä minkäkin alan työe­htosopimuk­ses­sa lukee. Jos lak­isääteinen vaa­timus pois­tuu, työe­htosopimusten ehdot jäävät. Sun­nun­tain tupla­palkan pois­to laista johtaisi muu­tok­si­in sik­si tosi­asi­as­sa vain aloil­la, joiden työe­htosopimuk­sis­sa ei ole sun­nun­tain tupla­palkkaa tai sitä isom­paa palkkaa säädet­tynä. Rav­in­to­la-alan tesis­sä tun­netusti on 100 %:n sun­nun­tail­isä kir­jat­tuna. Vaik­ka lakia muutet­taisi­in, tuo sopimuse­hto pysy­isi. Siitä johtuen työ­nan­ta­jali­itot eivät viitsi­neet vihrei­den puoluekok­ousa­jan asi­avirheitä vilis­seeseen keskustelu­un edes osal­lis­tua, kos­ka ay-asioi­hin pere­htyneet tietävät, että rav­in­to­la-alal­la tesis­sä on nyky­isin 100 %:n sun­nun­tail­isä, eikä sun­nun­taipalkkaus rav­in­to­la-alal­la siten pois­tu­isi, vaik­ka lain min­imi­palkkaus­ta­soa alen­net­taisi­in. Sen sijaan asia voisi vaikut­taa niihin töi­hin, joil­la ei ole yleis­si­to­vaa tesiä tai joiden tesis­sä sun­nun­taityötä ei yleis­es­ti tehdä, ja joiden tesis­sä sun­nun­tail­i­sistä ei ole sovit­tu mitään erik­seen, vaan on men­ty vain lain mukaisel­la palkkauk­sel­la siltä osin. Esimerkik­si main­os­ala ja eläin­hoitoala ovat vail­la yleis­si­to­vaa tesiä, jol­loin palkkaus menee sun­nun­taiden osalta suo­raan lain poh­jal­ta. Mut­ta tuos­ta puoles­ta asi­aa asi­avirheitä vilis­seessä poli­it­tises­sa keskustelus­sa ei puhut­tu mitään.

    Mitä tulee ehdo­tuk­sen ytimeen: “Esi­tyk­sessä san­ot­ti­in, että muu­tos tehtäisi­in ansio­ta­soa muut­ta­mat­ta niin, että sun­nun­taina palkat vähän lask­i­si­vat ja muina aikoina vas­taavasti nousisivat.”

    niin tuo ehdo­tus on irti reaal­i­todel­lisu­ud­es­ta. Sopimus­ta ansio­ta­soa muut­ta­mat­tomas­ta muu­tok­ses­ta ei nykyis­es­tä kolmikan­nas­ta saataisi ulos mitenkään. Joka ammat­tili­itol­la kun on vähän eri palkkio­rakenne, eikä kaikkien kannal­ta hyväksyt­tävää palkko­jen muu­tostapaa tuol­lais­ten lisien muut­tamiseen ole — kos­ka väistämät­tä sil­loin jonkun palk­ka las­kee, ja jonkun palk­ka las­kee tai nousee vieläpä olen­nais­es­ti enem­män kuin toisen.

    Jo paljon pienem­pi muu­tos, eli per­he­vap­aiden ajal­ta mak­se­tun palkan sopimi­nen on jumit­tunut työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa yksi­tyisen sek­torin osalta. Lakimuu­tos astuu voimaan syksyl­lä. Nykyti­lanteessa naiset saa­vat per­he­vap­ail­ta yleen­sä vähin­tään 6 kuukaudelta palkan, ja miehet yleen­sä 3 viikol­ta. Tavoit­teena on ollut toteut­taa kus­tan­nus­neu­traali uud­is­tus niin, että miesten per­he­vap­aat piteni­sivät ja nais­ten per­he­vap­aat eivät heikkenisi. Se on matemaat­ti­nen mah­dot­to­muus. Kus­tan­nus­neu­traali toteu­tus niin, että nais­ten per­he­vap­aat heikkeni­sivät on puolestaan ay-poli­it­ti­nen mah­dot­to­muus, kos­ka sel­l­aisen sopimuk­sen myötä moni irti­sanoisi ay-jäsenyyten­sä. Ain­oa ratkaisue­hdo­tus asi­aan on tois­taisek­si löy­tynyt kun­ta-alal­ta, jos­sa sovit­teli­jalau­takun­ta esit­ti, että miesten per­he­vap­aiden piden­nys toteutetaan kun­ta-alan työn­tek­i­jöille pal­ka­llise­na. Kus­tan­nuk­sia lisäävä esi­tys on helpom­pi antaa julkisel­la sek­to­ril­la, kos­ka kun­ta-ala on nais­val­tainen eli kus­tan­nus­nousu miesten per­he­vap­aiden pal­ka­llisu­u­den laa­jen­tamis­es­ta on siel­lä mui­ta alo­ja selvästi pienem­pi, ja kos­ka julki­nen sek­tori voi tehdä tap­pi­o­ta vuosikau­si­akin siirtäen velan­mak­su­velvoit­tei­ta aina seu­raavien sukupolvien veron­mak­sajille, toisin kuin yksi­tyi­nen sektori. 

    Jos palkat tasat­taisi­in saman muille viikon­päiville voi käy­dä niinkin osal­la työ­paikoista, että työ­paikan auki pitämi­nen ei kan­na­ta enää muina päiv­inä. Ei-ihan-pre­mi­um-paikan yrit­täjäve­toi­sista rav­in­toloista mon­et ovat nyky­isin kiin­ni maanan­tain tai tiis­taina, tai molemp­ina, kos­ka auki­o­lo ei sil­loin kan­na­ta nykyisel­läkään palkkata­sol­la. Jos kaikissa rav­in­tolois­sa perus­palkkata­so nousisi esim. 15 % samal­la kun sun­nun­tail­i­sistä luovut­taisi­in, muu­tos ajaisi mon­ta sel­l­aista rav­in­to­laa konkurssi­in, joil­la ei sun­nun­taikävi­jäkun­taa juuri ole, tyyli­in työ­paikkalouna­s­paikat sijain­neis­sa, jois­sa työ­paikat ovat auki vain maanan­taista per­jan­tai­hin. Mut­ta tesistä johtuen noin ei käytän­nössä tosi­aan kävisi kuitenkaan ilman työe­htosopimus­muu­tok­sia edes sil­loin, vaik­ka sun­nun­tain min­imi­palkkaussäädök­siä lais­sa muutettaisiin.

    1. Vaikeuk­sia kyl­lä olisi ja ottaen huomioon kuin­ka vaikeaa työ­markki­noil­la sopimi­nen on, voi olla että käytän­nössä asian sopimi­nen olisi tekemätön paik­ka. Oikeasti sun­nun­tail­isien siirtämi­nen mui­hin palka­nosi­in olisi työn­tek­i­jöi­denkin etu, kos­ka nykyi­nen ylikom­pen­soi­va sun­nun­tail­isä saa työn­tek­i­jätkin keskenään eripu­raisik­si siitä, kuka saa tehdä sunnuntaitöitä.

      Kos­ka muu­tok­sel­la olisi vaiku­tuk­sia sekä yksit­täis­ten työn­tek­i­jöi­den ansio­ta­soon että yksit­täis­ten yri­tys­ten kulu­rak­en­teeseen, olisi muu­tos järkevää tehdä hyvin pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la, jot­ta kukaan ei joudu yhtäkkises­ti tyhjän päälle. Vaikka­pa 2% sun­nun­tail­isän min­im­imäärästä pois joka vuosi. Kestäisi 50 vuot­ta, ennen kuin pakol­lisu­us olisi kokon­aan häipynyt, mut­ta parem­pi se kuin että 50 vuo­den päästä on vielä sama tilanne kuin nyt.

      Yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen alat oli­si­vat siinä parem­mas­sa ase­mas­sa, että niil­lä työn­tek­i­jäpuoli voisi aidosti edel­lyt­tää, että vähenevät sun­nun­tail­isät kom­pen­soidaan ansiois­sa jotenkin muuten — tai muuten sun­nun­tail­isä säi­lyy 100%:ssa. Siinä voitaisi­in ottaa huomioon myös alako­htaisia piirteitä. Jos ajatel­laan vaik­ka lin­ja-autonkul­jet­ta­jia, niin pääkaupunkiseudul­la bus­sit kulke­vat sun­nun­taisinkin, Juu­pa­joel­la taas bus­sil­la aje­taan vain koulukyyte­jä. Jos bussinkul­jet­ta­jien sun­nun­tail­isät laitet­taisi­in perus­palkkoi­hin, nousisi ansiot Juu­pa­joel­la ja pääkaupunkiseudul­la lask­isi. Kuitenkin pääkaupunkiseudul­la on jo nyt vaikeaa saa­da bussinkul­jet­ta­jia, Juu­pa­joel­la taas ei.

      Jos yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta taas ei ole, en minä ainakaan kek­si keinoa, jol­la voitaisi­in vah­tia ettei sun­nun­tail­isiä vain yksipuolis­es­ti pois­te­ta, jos niiden lak­isääteisyys poistuu.

  8. Tämä sun­nun­tail­isäa­sia nos­taa kyl­lä Vihrei­den ikävim­mät puo­let esi­in. Hei­jas­tuu vah­vasti tästä Oden kir­joituk­ses­takin, markki­nal­ib­er­aali ratio­naal­isu­us ker­too että sun­nun­tail­isien pois­t­a­mi­nen on oikea ratkaisu, muut ovat vääriä ratkaisu­ja ja asi­aa vas­tus­ta­vat ovat joko tahal­lisia väärinymmärtäjiä tai tyh­miä. Hem­metin ylim­ielistä siis.

    1. Vapaa-aika on arvokkaam­paa jos läheisil­läsi on myös samaan aikaan vapaa-aikaa. Tästä syys­tä en kan­na­ta työn­teon lisäämistä sun­nun­taisin kuten Ode näem­mä kan­nat­taa (tun­tuu että blog­itek­sti oli kir­joit­tanut aivan eri Osmo Soin­in­vaara kuin kir­jan “Vau­raus ja aika”). Tästä syys­tä myös vas­tustin sun­nun­tain auki­olo­jen vapaut­tamista. En usko että lisään­tyvän työn­teon tuo­ma vau­raus isos­sa kuvas­sa kor­vaa tämän yhteisen vapaa-ajan muren­tu­mista. Yksilöi­den markki­noil­la työn­tek­i­jöi­den on hyvin vaikea neu­votel­la läheis­ten­sä kanssa yht­enäisiä vapaa-aiko­ja, joten tarvi­taan yhteiskun­tata­son sääte­lyä asian edistämiseksi.
    2. En kan­na­ta tämän lail­la tur­vatun etu­u­den heit­tämistä “susille” eli kolmikan­nalle. Se ei ole ollut funk­tion­aa­li­nen jär­jestelmä pitkään aikaan (tähänkin voi suositel­la Osmo Soin­in­vaaran kir­jaa “Sata-komitea”). Kun sun­nun­tail­isä pois­te­taan laista, niin toki muu­tok­sen ehtona voidaan tehdä jokin kir­jaus muiden palkko­jen nos­tamis­es­ta, mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä on odotet­tavis­sa vain että palka­nsaa­jien ase­ma vain heikke­nee mikä vahvis­taa entis­es­tään ensim­mäistä kohtaani.
    3. Ode kir­joit­ti: “Nyt lauan­taitöi­hin pitää ihmisiä määrätä kun taas sun­nun­taivuoroi­hin on tunkua.”. Kuvaa hyvin minkälaiset “markki­nat” työ­markki­nat lop­ul­ta ovat. Sun­nun­tail­isien pois­t­a­mi­nen lail­la tur­va­tus­ta ase­mas­ta tulee johta­maan että myös sun­nun­tai­hin pitää ihmisiä määrätä. Kokon­aishyv­in­voin­ti ei lisään­ny kun ihmisiä määrätään töihin.
    4. Kan­nat­taisi ajaa lail­la pakotet­tua lisää myös laun­taille, jot­ta ihmisiä ei enää määrät­täisi lauan­taisin töi­hin, vaan työn­tek­i­jät halu­aisi­vat tehdä myös noi­ta vuoroja.
    5. Ryh­mät jot­ka tekevät viikon­lop­pu­vuoro­ja ovat osin erit kuin jot­ka tekevät sään­nöl­lisiä arkivuoro­ja. Sun­nun­tait­u­lo­jen tasaami­nen muille päiville muut­taa siis tulon­jakoa näi­den vkl vuoro­ja teke­vien tap­piok­si, jot­ka käsit­tääk­seni use­am­min ovat ns. prekaare­ja työsuhteita.
    6. Onko työn­teon lisäämi­nen nyt oikeasti se jut­tu mihin kan­nat­taa paukut käyt­tää? Joku Twit­teris­sä osu­vasti sanoi, että lail­la määrä­tyt sun­nun­tail­isät ovat yksi har­voista työ­markki­noiden piir­teestä jois­sa arvote­taan jotain muu­takin kuin lisään­tyvää kulu­tus­ta ja talouskasvua. Ihmis­ten hyv­in­voin­tia ja yhteistä aikaa, kulu­tuk­sen vähen­tämistä. Kuu­lostaa aika vihreiltä arvoil­ta minusta.

    Vihrei­den kan­nat­taisi säätää ylim­ielisyyt­tään pari pykälää alem­mas. En mielestäni ole mikään väärinymmärtäjä, mut­ta vas­tustin tuo­ta ehdo­tus­ta. Mielestäni todel­la mon­et jot­ka kan­nat­ti­vat Vihreis­sä oli­vat itse väärinymmärtäjiä, ja yrit­tivät selit­tää kaiken kri­ti­ikin vain “klikkiot­sikos­ta nousseeseen kohu­un” tai tahal­liseen väärinymmärtämiseen, tai siihen ettei vas­tus­ta­jat ymmär­rä mitään. Koko hom­mas­ta nousi taas sel­l­ainen fiilis että taidan olla äänestänyt väärää puoluetta.

    1. Kokon­aishyv­in­voin­ti lisään­ty­isi roimasti, jos ihmiset pää­si­sivät sun­nun­taisin lähi­raflaan syömään kuten muual­la maail­mas­sa. Toisaal­ta nythän lähi­raflo­ja ei oikein edes ole, kun eivät voi pitää sun­nun­taisin eli viikon parhaana päivänä auki. Tai onhan noi­ta kebab­biloi­ta, joi­hin voi toki men­nä per­heen tai ystävien kanssa. Mut­ta olisi­han se kivaa, jos olisi jotain muu­takin. Nim­imerkil­lä Lähin varsi­nainen ruokarafla neljän kil­san päässä, vaik­ka naa­pu­rus­tossa asuu mon­ta ker­rostalol­lista kaupun­gin rikkain­ta väkeä.

  9. Oden mukaan: “Alem­mil­la palkoil­la ei saisi työvoimaa. Palkat ovat jo nyt markki­noiden nos­t­a­mi­na selvästi yli työe­htosopimusten vaa­ti­man tason.”

    Onko asia näin yksiselit­teinen? Työ­suo­jelun (Etelä-Suomen alue­hallintovi­ras­to) tekemil­lä tarkas­tuk­sil­la havait­ti­in seu­raavaa: “Ulko­maalais­valvon­nas­sa havait­ti­in run­saasti puut­tei­ta ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den työ­suh­teen vähim­mäise­hto­jen nou­dat­tamises­sa. Puut­tei­ta oli eri­tyis­es­ti yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen nou­dat­tamises­sa palkkauk­sen osalta ja valvon­nas­sa läh­es puolel­la tarkas­tuk­sis­sa, jos­sa arvioiti­in yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen nou­dat­tamista, havait­ti­in puut­tei­ta. Eniten puut­tei­ta havait­ti­in raken­nus- ja rav­in­to­la-aloil­la, jois­sa ilmeni puut­tei­ta noin 65 pros­en­til­la tarkastuksista.”

    Lähde: https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/torjuntatilastot/ty%C3%B6nantajat-ja-tilaajavastuu/

    Ilmeis­es­ti palkat ei ainakaan ihan kaikil­la ole “selvästi yli tesin”.

    1. Syy siihen että etni­sis­sä rav­in­tolois­sa tapah­tuu use­am­min ihmiskau­pan uhrien hyväk­sit­töä tms, on nimeno­maan työvoima­pu­la ja korkea työn hinta. 

      Eihän rav­in­toloit­si­ja sel­l­aista riskiä ota jos ei koe että se on sen arvoista. Eli lail­lisen työn hin­ta on niin paljon suurem­pi kuin lait­toman, että ris­ki kan­nat­taa ottaa.

      1. Yleinen syy on myös huono kir­jal­lisen suomen kie­len taito, jon­ka takia etni­sis­sä rav­in­tolois­sa usein sekä työ­nan­ta­ja että työn­tek­i­jät eivät tiedä, mitä laki tai tes edes vaatisi, eivätkä osaa lukea tätä tietoa alku­peräis­lähteistä vaik­ka yrit­täi­sivätkin. Tese­jä ei ole kään­net­ty englan­niksi eikä etnis­ten rav­in­toloiden pitäjien äidinkielille. Vaatisi aika hyvää suomen taitoa, että osaa lukea sel­l­aista juridista tek­stiä, ja vielä ymmärtää kaiken oikein, saati työlain­säädän­töä. Jos halut­taisi­in paran­taa työolo­ja, yksi keskeinen asia olisi lisätä suomen kie­len ope­tus­ta maa­han­muut­ta­jille kouluis­sa. Se on tie ymmärtää suomenkielisiä tese­jäkin parem­min. Olen samaa mieltä siitä esi­tyk­ses­tä, mitä joskus on esitet­ty, että maa­han­muut­ta­jil­ta voisi pois­taa toisen koti­maisen kie­len pakol­lisu­u­den, ja lait­taa tun­nit yhden koti­maisen kie­len oppimiseen kun­nol­la. Parem­pi osa­ta yksi koti­mainen kieli kelvol­lis­es­ti kuin kah­ta koti­maista niin huonos­ti, ettei ymmär­rä kumpaakaan kunnolla.

      2. Minus­ta tässä nyt syyl­lis­tetään todel­lista uhria eli suo­ma­laista, jon­ka maa­ta ryöstetään ja lahjoite­taan ulko­maalaisille. Työ­markki­noiden kur­jis­tu­mi­nen ikävänä lisätekijänä.

  10. Mut­ta onhan sun­nun­tail­isiä muual­lakin kuin (julkises­sa) ter­vey­den­huol­los­sa ja rav­in­tolois­sa. Sinän­sä hyvä kir­joi­tus kään­tyy vähän koomisek­si, ikään kuin nämä kak­si alaa oli­si­vat vihrei­den ain­oa kos­ke­tus ns. työelämään, luon­nol­lis­es­ti asiakkaina.

  11. 0‑tunti sop­par­il­la lau­ta­sia sun­nu­tai-aami­aisel­la kan­tavaa opiske­li­jaa var­masti innos­taa aja­tus tien­ata sama niinä päiv­inä, jol­loin hän ei töi­hin pääse. Vuoron pitu­us on luul­tavim­min 4 tun­tia. Rav­in­to­la ei mak­sa seisoskelus­ta. Sama kos­kee tiskare­i­ta. Kokeista iso osa olisi mielum­min kotona oli lisät tai ei. Pääsään­töis­es­ti suurim­mat työ­nan­ta­jat tar­joa­vat tun­tipo­h­jaisia sopimuk­sia. Täl­löin työn­tek­i­jän jous­to on huo­mat­tavasti suurempi. 

    Juurikin rav­in­to­la-alal­la sun­nun­tail­isä on ain­oa tun­tu­vampi kor­vaus, joka mak­se­taan — esim kau­pan alan TES on työn­tek­i­jän kannal­ta huo­mat­tavasti parempi. 

    Joku kor­vaus täy­tyy olla viiko­ryt­min hajoamisel­lakin. Vikko­ryt­mi on kuitenkin se mil­lä mil­tei kaik­ki muut elävät.

    Toki jos koko jär­jestelmä saataisi­in muutet­tua ja työn­tek­i­jä voisi neu­votel­la ehto­jaan, se olisi pieni voit­to. Nyt ollaan tilanteessa, jos­sa maaseudun ABC-ase­ma on rav­in­tolan mit­tari tai työ­nan­ta­jasi on sen ver­ran pieni, että jatku­vasti on pelko mak­se­taanko lomako­r­vauk­set oikein. 

    Mut­ta voiko työn­tik­i­jä ikinä sub­jek­ti­ivis­es­ti ilmoit­taa halu­a­vansa pyhit­tää lep­opäivän? Nykyisel­lään TES taitaa määrätä yhden apaan viikonlopun/ 5 viikkoa. Kak­si perät­täistä vapaapäivää per 15 vuorokaut­ta. Muis­taak­seni. Että noil­ta pohjil­ta moni ennem­min ymmärtää väärin kuin luop­uu vähistään.

    1. Yksinker­tais­es­ti aiheesta keskustel­e­vat ‘markki­nal­ib­er­aalit’ ja muut hih­hulit eivät ymmär­rä mil­laista sanelua työn­teko on ‘prekari­aatille’. Omas­sa eri­no­maises­sa elämässään he ehkä kykenevät neu­vot­tele­maan työstään ja sanele­maan ehto­ja, ja sit­ten aivan [jär­jestä] vapaasti ekstrapoloi­vat että tietenkin myös kaik­ki muut kykenevät neu­vot­tele­maan ehdoistaan.

      Huo­matan myös että nyt keskustelu pyöri nimeno­maan rav­in­toloiden ympäril­lä, ja näi­den kanssa on ihan todis­te­tusti ole­mas­sa ole­va orjatyöon­gel­ma samaan aikaan Suomes­sakin. Eli se siitä neuvottelemisesta.

      Kahvi­lan­pitäjät voivat ihan hyvin itse rehk­iä siel­lä sun­nun­taisin, jos se ker­ran on niin kivaa tehdä sun­nun­taisin töitä. Sama tietenkin kos­kee myös rav­in­tolan­pitäjiä. Mut­ta nythän kyse taitaa olla pikem­minkin siitä että halut­taisi­in pitää se kahvila/ravintola auki ja olla itse vapaal­la. Sit­ten kun tupla­palka­s­ta päästäisi­in eroon niin olisi varaa sopia (eli määrätä) työvuoroi­hin tek­i­jät. Jos ei kel­paa vuorot niin etsitään tek­i­jät joille kel­paa työn­teko, eli taas tulee mukaan uhkailu ja työn­jo­hto-oikeu­den luon­tainen autoritaarisuus.

      Tämä kaik­ki nivoutuu myös nykyiseen työvoima­pu­laan, mikä ker­rankin paran­taa myös ihan alimpi­en taso­jen ihmis­ten kykyä neu­votel­la työn­sä suorit­tamis­es­ta kun työvoima­pu­lan vuok­si työ­nan­ta­ja ei voi enää sanel­la täysin vapaasti miten vuorot menevät. Sen takia uli­na onkin nyt kova että pitää saa­da lisää ihmisiä markki­noille ettei prekari­aat­ti totu neu­vot­telun maku­un kuten parem­mat ihmiset esimerkik­si Vihreissä.

      1. Stadist
        ” Huo­matan myös että nyt keskustelu pyöri nimeno­maan rav­in­toloiden ympäril­lä, ja näi­den kanssa on ihan todis­te­tusti ole­mas­sa ole­va orjatyöon­gel­ma samaan aikaan Suomes­sakin. Eli se siitä neuvottelemisesta.”

        Miten lain­säädän­nön rukkaami­nen muka vaikut­taisi yri­tyk­si­in, jot­ka eivät nou­da­ta lain­säädän­töä? No ei mitenkään. 

        Koko työ­sopimus­lain lakkaut­ta­mi­nen ei vaikut­taisi noi­hin mitenkään, kun siel­lä ei ole pykäliä orjien kohtelusta.

      2. “Miten lain­säädän­nön rukkaami­nen muka vaikut­taisi yri­tyk­si­in, jot­ka eivät nou­da­ta lain­säädän­töä? No ei mitenkään. ”

        Vaikut­taa se esim. kil­paile­vien työn­ta­jien palkkata­soon ja sitä kaut­ta palkan odotuk­si­in. Mitä kauem­pana jonkun fir­man toim­inta on lain vaa­timuk­sista, sitä isom­pi kiin­ni­jäämis­ris­ki, jol­loin lain alle palkatut työn­tek­i­jät voivat vaa­tia mak­samaan puut­tumaan aiem­min jääneitä palka­nosia — jos fir­man taseessa on, mis­tä mak­saa. Lakia rikot­taes­sa on krim­i­nal­isoiduil­ta osin myös rikosoikeudel­lis­ten seu­raa­musten mah­dol­lisu­us, mil­lä myös on ohjaus­vaiku­tuk­sia ainakin niihin, jot­ka lain tuntevat.

      3. Hyvä Sylt­ty

        Kir­joitin edel­lisessä kap­paleessa työe­hto­jen ja muiden työhön liit­tyvien asioiden neu­vot­telemis­es­ta — tämähän on se ihanne mitä tavoit­telemme tääl­lä Suomes­sakin? Tätä voi tavoitel­la ihan moni demarikin, se että työelämä toimisi demokraat­tis­es­ti ja tas­a­puolis­es­ti ei ole mitenkään ris­tiri­idas­sa vasem­mis­ton tai ammat­tili­it­to­jen tavoit­tei­den kanssa. Taitaa olla jopa päämäärä? Joku irvileu­ka voisi sanoa että vasem­mis­to ja ammat­tili­itot ovat jonkin­laisia markki­nal­ib­er­aale­ja, ainakin jos usko­vat markkinatalouteen.

        Kir­joitin tuon orjatyöon­gel­man edel­listä kap­palet­ta silmäl­lä pitäen, ikään kuin äärim­mäisenä todis­teena että tästä ihanteesta ollaan vielä kaukana. Orjatyöon­gel­makin on (ääri­ta­paus toki) vain yksi ilmen­tymä työelämän sekä työn­tek­i­jän ja työnantajan/esimiehen välis­es­tä hyvin autori­taaris­es­ta suh­teesta, hyvin äärim­mäi­nen sellainen.

        Valitet­tavasti tämä val­ta- ja neu­vot­telu­ase­man epä­suh­ta pakot­taa mei­dät työe­htosopimuk­si­in ja val­tion aset­tami­in työn­tekoa säätele­vi­in lakei­hin, kos­ka markki­nat eivät yksinker­tais­es­ti toi­mi vapaina kaikkien osa­puolien kannal­ta hyödyl­lis­es­ti ja terveesti.

    2. “Joku kor­vaus täy­tyy olla viiko­ryt­min hajoamisellakin.”

      Joo jokin, mut­tei suinkaan vält­tämät­tä +100%. Oikea suu­ru­us tulisi siitä, mil­lä saadaan tarpeek­si suuri määrä vapaaehtoisia.

      1. Sare­so­ja
        ” Oikea suu­ru­us tulisi siitä, mil­lä saadaan tarpeek­si suuri määrä vapaaehtoisia.”

        Itseasi­as­sa ei ole. 

        Sun­nun­taityö aiheut­taa selviä ulkois­vaiku­tuk­sia mm. päivähoitoon. Lisäk­si työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja eivät tietenkään ota huomioon muille aiheutunei­ta haittoja/kustannuksia. Esimerkik­si jos on sun­nun­taina töis­sä, eivät kaverit/sukulaiset pääse käymään kylässä. Näi­den kylässäkäv­inöi­den koke­maa hyö­tyä / lasken­nal­lista hait­taa ei tietenkään kumpikaan diil­in­tek­i­jä ota huomioon.

        En osaa sanoa, paljonko sun­nun­tail­isän olisi olta­va, nyky­ta­so tun­tuu korkeal­ta, eikä la ja su palkat ole oikein lin­jas­sa keskenään. Samat­en ilta‑, ja yölisät tun­tu­vat liian matalil­ta. Enkä osaa myöskään sanoa, miten sopi­va sun­nun­tail­isän taso voitaisi­in määritel­lä, sanon­pa­han vain, että asia on noiden ulkois­vaiku­tusten takia mon­imutkaisem­pi, mitä esitätte Oden kanssa.

        Ilta- ja ylölisien neu­vot­telu on kyl­lä selkeästi ay-liit­to­jen ton­til­la, mut­ta jostain kum­man syys­tä ei näytä kiin­nos­ta­van, yleeen­sä aina näyt­tää tule­van samat koro­tus­pros­en­tit perus­palkkaan ja lisiin.

        Lisäk­si nykyisessä sys­tee­mis­sä on sekin etu, että jos rav­in­to­la* täy­tyy pitää sun­nun­taisin auki, yrit­täjä voi itse tehdä ne kalli­it päivät ja säästää. Jos sun­nun­taiko­r­vaus taas levitetään viikolle, sitä ei voi enää vält­tää ja näkyy heti yrit­täjän palkassa. 

        *) mis­sään tehdas/konepajayrityksessä tms. tämä sun­nun­taiden tekem­i­nen itse ei edes onnis­tu, joten ain­ut keino säästää ne lisät on pitää paja sun­nun­taisin kiin­ni. Tosin en osaa sanoa, onko valmis­tavas­sa teol­lisu­udessa yleistä sel­l­ainen vuorosys­tee­mi, jos­sa ollaan lauan­taisin töis­sä ja sun­nun­taisin kiinni.

        Että vaikea uud­is­tus tämä kyl­lä olisi toteuttaa.

      2. “*) mis­sään tehdas/konepajayrityksessä tms. tämä sun­nun­taiden tekem­i­nen itse ei edes onnis­tu, joten ain­ut keino säästää ne lisät on pitää paja sun­nun­taisin kiin­ni. Tosin en osaa sanoa, onko valmis­tavas­sa teol­lisu­udessa yleistä sel­l­ainen vuorosys­tee­mi, jos­sa ollaan lauan­taisin töis­sä ja sun­nun­taisin kiinni.”

        Yleisim­min valmis­tavas­sa teol­lisu­udessa on yksi vuoro ma-pe. Jos töitä on enem­män, sit­ten tehdas siir­tyy kah­teen vuoroon (aamu ja ilta). Jos töitä on vielä enem­män, siir­ry­tään kolmeen vuoroon. Jos on vielä enem­män, siir­ry­tään neljään vuoroon (ma-la), ja jos pros­es­si sitä vaatii tai töitä on vielä enem­män, vuoro­ja tulee viisi (ma-su). Ma-su käyn­nis­sä ole­via tehtai­ta on Suomes­sa hyvin vähän. Ne ovat usein jotain kemi­al­lisia tai fysikaal­isia pros­esse­ja, joiden keskey­tys tulisi kalli­ik­si. Esimerkik­si raken­nus­tuote­te­ol­lisu­us ja konepa­jat toimi­vat yleen­sä 1 tai 2 vuorossa ma-pe ja ovat sun­nun­tait kiinni.

        Teol­lisu­udessa on yleen­sä tehokku­u­den ja laadun tuot­tamisen varmis­tamisen kannal­ta tärkeää, että paikalla on samas­sa vuorossa suun­nilleen sama poruk­ka. Kun töitä tehdään viitenä päivänä viikos­sa, ne ovat yleen­sä ma-pe. Toisen vuoron saa hel­posti iltavuoroon. Mut­ta kolmeen vuoroon siir­tymi­nen onkin sit­ten jo yleen­sä han­kalaa, eikä työvoimaval­tai­sis­sa tehtais­sa tehdä yleen­sä kah­ta vuoroa enem­pää. Paperite­htaat yms. jois­sa pääo­maa on kiin­ni paljon ja henkilökun­taa on vähän ja automa­ti­saa­tio pitkäl­lä, toimi­vat viikon ympäri.

  12. Sun­nun­tail­isä ehdo­tuk­ses­sa oli vikana konkret­ian puute. Ihmiset pystyivät näkemään siinä pahim­mat pelkonsa.

    Hoito­työssä ole­vana kolmivuorotyöläisenä Viikon­lop­pulisien tasaami­nen kyl­lä kävisi, jos se tehdään reilusti ja palkko­ja laskematta.
    Esimerkik­si laske­mal­la pyhälisä 50 pros­ent­ti­in ja laa­jen­ta­mal­la se koske­maan pe klo 18 — ma klo 06 välistä aikaa. Vas­taavasti arkipy­hinä tulisi Aat­to klo 18 — jälkeinen aamu klo 6 välisenä aikana lisät.
    Tähän tietenkin päälle TES­sis­sä mah­dol­lis­es­ti sovit­tu­jen lisien tasaami­nen pitem­mälle aikajaksolle.

  13. Mielestäni sun­nun­taiko­r­vauk­sen jakamista tasais­es­ti viikon­lop­ulle ei voi kri­ti­soi­da mil­lään järk­isy­il­lä. Tosin jakamises­sa tulisi men­nä paljon pidem­mälle ja pain­ot­taa pyhä­va­paiden mene­tys­tä enem­män ter­veys­mene­tyk­siä. Vuoro- ja varsinkin epäsään­nölli­nen yötyö kuor­mit­taa ihmistä suun­nat­tomasti. Puhutaan ihan oikeasti ter­vei­den elin­vu­osien menetyksestä.

    1. “Mielestäni sun­nun­taiko­r­vauk­sen jakamista tasais­es­ti viikon­lop­ulle ei voi kri­ti­soi­da mil­lään järkisyillä.”

      Edel­lä Kil­go­re esit­ti nimeno­maan joukon järk­isy­itä. Muitakin löy­tyy. Lauan­tail­isät voisi­vat kyl­lä olla sinän­sä isom­piakin. Sikäli kuin työa­joil­la nykyään jous­ta­van työa­jan yleistyt­tyä on väliä. Osas­sa töistä työa­jal­la on väliä, osas­sa ei.

      Jos viikon­lop­putöitä ylipäätään ale­taan lisätä, sit­ten julki­nenkin sek­tori pitäisi saa­da toim­i­maan viikon­lop­puisin. Esimerkik­si rav­in­to­latyön­tek­i­jöi­den lail­lisu­us­valvon­ta ei nykyään toi­mi yleen­sä viikon­lop­puisin, kos­ka virkamiehillä on sil­loin vapaa­ta. Joskus kuulin eräältä entiseltä rav­in­to­latyön­tek­i­jältä, että hänen työ­paikoil­laan palkkata­so olisi ulko­maalais­taus­taisille rav­in­to­latyön­tek­i­jöille ollut keskimäärin 4 euroa tun­nil­ta, joka oli palkkata­so kuulem­ma myös sun­nun­taisin, mikä johti per­heen kannal­ta toiv­ot­toman pitki­in työpäivi­in. Asi­akir­joi­hin oli kuulem­ma kir­jat­tu todel­lista pienem­pi tun­timäärä, jot­ta tun­tipalk­ka ei näytä niin pieneltä. Vas­taavas­ta on rapor­toitu vira­nomais­ra­porteis­sa. Ongel­ma näi­den tapausten esi­in tulemisen kannal­ta on se, että virkamiehet eivät ole töis­sä sil­loin kuin ali­palkatut ihmiset ovat töis­sä. Öisin ja viikon­lop­puisin ei näy vira­nomaisia valvo­mas­sa rav­in­toloi­ta ja selvit­tämässä sitä, mak­se­taanko sil­loin töis­sä oleville työn­tek­i­jöille palkat lain mukaises­ti. Valvon­nan puut­teet osaltaan mah­dol­lis­ta­vat sitä, että myöhäisenä iltana tai yö- ja viikon­lop­puisin töitä teke­vien palk­ka-asi­at voivat olla miten ovat. Jos viikon­lop­putöi­den tekemistä halu­taan yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lisätä, sit­ten samat päivät on syytä lisätä myös vira­nomais­ten nor­maalin työvi­ikon työpäiviksi.

    2. Yötyön lisät ovat monis­sa TES:seissä aivan nau­ret­tavia siihen näh­den mitä kova tieteelli­nen tutkimus sanoo yötyön ja epäsään­nöl­lisen työn (ja elämän­ryt­min) haitoista. Tun­til­isä yötyöstä saat­taa olla vain muu­tamia euroja.

      Mut­ta eihän tämä ole mei­dän ongel­ma yhteisönä vaan yksilöi­den ongel­ma — markki­nal­ib­er­aalien mukaan ihmis­ten tulee vain vai­h­taa työ­paikkaa jos palkkaus ei miel­lytä eikä parem­pia ehto­ja saa neu­votel­tua. Eli mitään ratkaisua ei tarvi­ta, voimme vain keskit­tyä syyl­listämään yksilöä itseään. Oma vika.

      1. Mut­ta Stadist hyvä, TES­sithän ovst ammat­tili­it­to­jen neu­vot­telemia! En ymmär­rä, miten ihmeessä liian matal­ista yöl­li­sistä voidaan syyt­tää markki­nal­ib­er­aale­ja, kun niiden määräy­tymi­nen ei ole markki­noi­ta nähnytkään.

        Yötyöt lisät ovat joka iki­nen ker­ta TES-pöydällä.

        Jostain syys­tä liitot eivät hae niihin koro­tuk­sia, vaan koro­tus tulee yleen­sä samal­la pros­en­til­la kaikki­in palkkoi­hin ja lisi­in. Ei pitäisi olla vaikeaa vaik­ka korot­taa yölisiä tuplapros­en­til­la, pitäen kus­tan­nus­vaiku­tus kum­minkin samana. 

        Veikkaan, että yölisät ovst matalia sik­si, että kaikkien palk­ka olisi suun­nilleen sama, työa­joista välit­tämät­tä. Eli kyseessä lie­nee ihan per­in­teinen suo­ma­lainen tasapäistäminen.

  14. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Suur­in­ta hait­taa sun­nun­taityön tupla­palk­ka tuot­taa yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa, eri­tyis­es­ti rav­in­tolois­sa. Suurin osa rav­in­tolois­sa työsken­tele­vistä ei tuo­ta tupla­palkkaa pääse naut­ti­maan siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että val­taosa rav­in­toloista on sen takia kiin­ni sunnuntaisin.”

    Eivät ole kiin­ni vain tupla­palkan takia, vaan myös sik­si, että pienis­sä ja keskikokoi­sis­sa rav­in­tolois­sa työn­tek­i­jöitä voi yleen­sä pitää töis­sä vain enin­tään 6 päivänä viikos­sa, jos työ­nan­ta­ja toimii työaikalain ja työe­htosopimuk­sen mukaises­ti. Lais­sa ei ole säädet­ty vain sun­nun­tain tupla­palka­s­ta, vaan myös siitä, että “Työai­ka on jär­jestet­tävä niin, että työn­tek­i­jä saa ker­ran seit­semän päivän aikana vähin­tään 35 tun­nin pituisen keskey­tymät­tömän lep­oa­jan. Lep­oai­ka on mah­dol­lisuuk­sien mukaan annet­ta­va sun­nun­tain yhteydessä.”

    Tuo estää saman työn­tek­i­jän määräämisen työsken­telemään seit­semänä päivänä viikos­sa vuo­den ympäri (vaik­ka sitäkin ilmeis­es­ti rav­in­to­la-alal­la on tapah­tunut, kun valvon­ta on ollut puut­teel­lista, eivätkä kaik­ki työn­tek­i­jät tiedä oikeuk­si­aan) , ja johtaa siihen, että jos rav­in­to­la pyörii vak­i­henkilökun­nal­la, rav­in­tolan on vähin­tään yht­enä päivänä viikos­sa olta­va kiin­ni. Jos rav­in­to­la halu­taan pitää auki 7 päivänä viikos­sa työn­tek­i­jöi­den voimin, pitää löy­tyä muu­ta henkilökun­taa, ja antaa vak­i­henkilökun­nan olla välil­lä vapaal­la. Luon­te­va vapaapäivä on sun­nun­tai, kos­ka moni työn­tek­i­jä on per­heelli­nen. Jos viikon vapaa tar­jot­taisi­in esim. maanan­taille, joka on las­ten koulupäivä, per­he ei saisi viikon aikana vält­tämät­tä yhtään yhteistä vapaapäivää. Siinä on etun­sakin, että yhteiskun­ta elää pääosin yhteisessä ryt­mis­sä, jos­sa pää­työpäivät ovat ma-pe.

    1. Itse veikkaan että kun nämä ‘suuren maail­man’ mullis­ta­vat ideat saadaan Suomeenkin niin saadaan myös hyv­in­voin­ti lasku­un ja varsinkin suorit­tavil­la ja palvelu­aloil­la kun elämä pirstoutuu epä­selväk­si 24/7 valmius ja vuorot tiedos­sa vain 1–2 viikkoa eteen­päin. Koit­takaa itse mitään suun­nitel­la jos ette tiedä olet­teko töis­sä 2 viikon päästä viikonloppuna.

      Tietysti jos tarkoi­tus on hajoit­taa alem­mat yhteiskun­talu­okat niin tämä on eri­no­mainen liike siihen. No, ehtivät­pähän palvel­la parem­piaan kun ei tarvitse lap­sista tai puolisos­ta tai muista per­heen­jäsenistä huole­htia kun ei niille ole aikaakaan.

  15. Eikö perusteluista voi vetää yhtälail­la johtopäätök­sen, että lauan­tail­isiä pitää nos­taa? Noh taustal­la tässä on se, että ark­itöitä teke­viä har­mit­taa kun ei ole palveli­joi­ta sunnuntaisin.

  16. 1. Tun­tuu kum­malliselta, että juuri vihreät on puolue, joka tukee kulu­tusy­hteiskun­taa. Kun ympäristön­suo­jelun vuok­si olisi tärkeää tuho­ta kult­tuuri­nen kulut­tamisen malli, korostaa vapaa-aikaa ja niukkaa vähän luon­non­va­ro­ja kulut­tavaa elämää, niin vihreät toimii päin­vas­toin. He tah­to­vat 24/7 yhteiskun­nan, jos­sa ain­oa vapaus on kulut­tamisen vapaus. Sen vapau­den myötä menetetään hyvien yöu­nien vapaus, arkiryt­min vapaus ja ehjän per­he-elämän vapaus. 

    Lap­sille pitäisi opet­taa, että kulut­ta­mi­nen on vält­tämätön paha. Mis­sään tapauk­ses­sa heitä ei saisi opet­taa kult­tuuri­in, jos­sa kulut­ta­mi­nen ja elämys­ten ost­a­mi­nen on mah­dol­lista mil­loin tahansa.

    Kukaan ei kai ole enää pitkään aikaan uskonut, että vihreät ihan oikeasti tais­telisi­vat ympäristö­tuhoa vas­taan, mut­ta näistä todel­liset arvot ja tavoit­teet pal­jas­tavista lip­sauk­sista tilanne käy ilmi entistä selvemmin.

    2. Usko markki­noiden automaat­tiseen reilu­un jakamiseen on aivan usko­mat­toman nai­ivi. Täl­läkin het­kel­lä eri­tyis­es­ti heikko-osaisimpia työn­tek­i­jöitä käytetään härskisti hyväk­si, eikä ole pien­in­täkään syytä uskoa, etteikö hyväk­sikäyt­tö lisään­ty­isi sitä enem­män, mitä vähem­män lail­la asioista säädetään.

    Niin kovin kovin on kuplaan­tunut­ta hyväo­sais­ten vihrei­den elämä. Ei siinä paljoa ymmär­rystä duunarei­den todel­lisu­ud­es­ta ole. Ei kiin­nos­ta se, että sun­nun­taivuoro­ja tekevä opiske­li­ja menet­tää puo­let tuloistaan.

  17. Hie­man kehnos­ti viestit­ty mut­ta mielestäni ihan järkevä avaus. 

    Opiskelu­aikoina työsken­telin kau­pas­sa. Kau­pan TES määrit­teli lisät seuraavasti:
    — lauan­taisin klo 7–13 mak­set­ti­in nor­maali arkipalkka
    — lauan­taisin klo 13 eteen­päin mak­set­ti­in tun­tu­vahko lauan­tail­isä (ken­ties n. 60% perus­palkan päälle)
    — sun­nun­taisin sai tuplapalkan. 

    Tästä syys­tä lauan­tain aamu­vuorot eivät naut­ti­neet suur­ta suo­sio­ta. Mielestäni olisi ollut yksiselit­teis­es­ti oikeu­den­mukaisem­paa, jos lauan­tail­ta ja sun­nun­tail­ta olisi mak­set­tu ”viikon­lop­pulisää” noiden lisien keskiarvona. 

    Näkökul­maa puoltaa sekin, että seku­laaris­sa yhteiskun­nas­sa lauan­tai on ”pyhempi” päivä kuin sun­nun­tai. Yllät­tävän mon­et asiantun­ti­jatyötä tekevät kol­le­gani ovat sun­nun­tai-iltaisin onli­nes­sa, ja varovasti saate­taan sopia jo kok­ouk­si­akin sun­nun­tai­hin. Lauan­taille kukaan ei ilkeäisi näitä ehdot­taa. Mitään lisiä ei toki kuukausi­palkan päälle makseta. 

    jk. Päästäisi­inkö jon­ain päivänä eroon siitä kum­mallisu­ud­es­ta, että arkivi­ikolle ma-pe ajoit­tuvas­sa 37,5h ”nor­mi­työssä” lauan­tait las­ke­taan lomapäiviksi? Täl­löin lomapäivien määrä vähenisi samas­sa suh­teessa 30=>25. Palkan­lask­i­jat ja lomapäiviään laske­vat työn­tek­i­jät kiit­täi­sivät. Ain­oa taho, jolle muu­tok­ses­ta koi­tu­isi kai hait­taa, oli­si­vat työ­nan­ta­ja­jär­jestöt jot­ka eivät voisi enää argu­men­toi­da Suomes­sa ole­van ”kan­sain­välis­es­ti kat­soen pitkät lomat”!

    1. Ei lauan­tai enää ole kaikissa työ- tai virkae­htosopimuk­sis­sa lomapäivä. Esim. kun­ta-alan sopimuk­sis­sa sitä ei las­ke­ta lomapäiväk­si, mut­ta ei tuo tarkoi­ta että lomapäiviä olisi fak­tis­es­ti vähem­män — ne vaan las­ke­taan eri taval­la. Myös yksi­tyisel­lä puolel­la yhtä enem­män on luovut­tu laun­tain laskemis­es­ta lomapäiväksi.

    2. Opiskelu­aikoina työsken­telin kau­pas­sa. Kau­pan TES määrit­teli lisät seuraavasti:
      — lauan­taisin klo 7–13 mak­set­ti­in nor­maali arkipalkka
      — lauan­taisin klo 13 eteen­päin mak­set­ti­in tun­tu­vahko lauan­tail­isä (ken­ties n. 60% perus­palkan päälle)
      — sun­nun­taisin sai tuplapalkan. 

      Tästä syys­tä lauan­tain aamu­vuorot eivät naut­ti­neet suur­ta suo­sio­ta. Mielestäni olisi ollut yksiselit­teis­es­ti oikeu­den­mukaisem­paa, jos lauan­tail­ta ja sun­nun­tail­ta olisi mak­set­tu ”viikon­lop­pulisää” noiden lisien keskiarvona. 

      Tätä soisi jokaisen markki­nal­ib­er­aalin miet­tivän — Mik­si vaikka­pa kyseisen lauan­ta­iaa­mun palkkaus ei nouse niin paljon että niihinkin olisi pyrk­i­jöitä, niin että palkkio kom­pen­soisi hyvin yhteisen vapaa-ajan mene­tys­tä työn­tek­i­jälle? Kuten Osmo sanoi alku­peräisessä kir­joituk­ses­saan, mik­si laun­taille ihmisiä pitää määrätä töihin?

      Markki­nal­ib­er­aalis­sa ajat­telus­sa mikään ei estä laun­tain palkko­jen nousemista nyky­istä korkeam­min osana markki­namekanis­mia. Ne eivät kuitenkaan ole nousseet, vaan ihmisiä määrätään töi­hin, eli markki­nal­ib­er­aalis­sa ajat­telus­sa on jokin sokea piste. Markki­nal­ib­er­aalien pitäisi siis kek­siä mikä tämä sokea piste on, ja esit­tää jokin järkevä ehdo­tus miten asia ratkaistaan, tai muuten sun­nun­tail­isien pois­t­a­mi­nen laista on vain heiken­nys nykyti­lanteeseen. Tästä syys­tä todel­la mon­et (itseni mukaan­lukien) ei halua pois­taa sun­nun­tain eri­ty­isas­e­maa laista ja heit­tää siitä pal­loa kolmikan­taan, sil­lä sama val­u­vi­ka mikä estää lauan­tain parem­paa kor­vaus­ta tulee pitkässä juok­sus­sa sit­ten aja­maan sun­nun­tain samaan ase­maan kuin lauan­tai on nyt.

      Kuten sanoin jo aiem­min, kokon­aishyv­in­voin­ti ei nouse jos ihmisiä määrätään töi­hin. Pitäisikin ensin purkaa mekanis­me­ja mikä luo tuol­laisia val­ta-asetelmia että ihmisiä määrätään töi­hin joi­ta he eivät muuten halu­aisi tehdä.

    3. “jk. Päästäisi­inkö jon­ain päivänä eroon siitä kum­mallisu­ud­es­ta, että arkivi­ikolle ma-pe ajoit­tuvas­sa 37,5h ”nor­mi­työssä” lauan­tait las­ke­taan lomapäiviksi? Täl­löin lomapäivien määrä vähenisi samas­sa suh­teessa 30=>25. Palkan­lask­i­jat ja lomapäiviään laske­vat työn­tek­i­jät kiit­täi­sivät. Ain­oa taho, jolle muu­tok­ses­ta koi­tu­isi kai hait­taa, oli­si­vat työ­nan­ta­ja­jär­jestöt jot­ka eivät voisi enää argu­men­toi­da Suomes­sa ole­van ”kan­sain­välis­es­ti kat­soen pitkät lomat”!”

      Tuo­ta ei ole tehty mah­dol­lis­es­ti juuri sik­si, että 30 lomapäivää 6 päivän lasken­nas­sa ei vas­taa täs­mälleen 25 lomapäivää viiden päivän lasken­nas­sa. Jos arkipy­hä osuu 6 päivän lasken­nas­sa lauan­taille, tulee taval­laan lisälomapäivä 6 päivän jär­jestelmässä, mut­ta ei 5 päivän järjestelmässä. 

      Itse asi­as­ta olen samaa mieltä, eli 6 päivän loma­lasken­nan type­r­yy­destä tilanteessa, jos­sa ei tehdä enää 6 päivän työvi­ikkoa. Vielä isom­min se ongel­ma on sosi­aal­i­tur­valain­säädän­nössä, joka tun­tee työn­teon vain ma-la. Sun­nun­taiden työ­tu­lo­ja ei vähen­netä sosi­aalietuuk­sista. Muiden päivien työsken­te­ly sen sijaan vähen­netään. Kelan asi­akas­neu­vo­jatkaan eivät ilman valmista laskuria osaa laskea Kela-ajan­jak­so­ja ja niihin kuu­lu­via etuuk­sia kuukausi­na, joi­hin liit­tyy arkipy­hiä, saati etuuk­sia saa­vat kansalaiset.

      Sosi­aal­i­tur­van viikko olisi syytä muun­taa 7‑päiväiseksi, kun 7 päivänä syödäänkin, ja huomioi­da vas­taavasti kaikkien päivien työ­tu­lot. Sil­loin ei tarvit­taisi eril­lisiä Kela-kalen­tere­i­ta, ja etuuk­sien laskem­i­nen olisi helpom­paa niin niiden myön­täjälle kuin saa­jallekin. Lisäk­si etu­udet voisi­vat kohdis­tua sil­loin parem­min tarpeen mukaan.

  18. Aina sama jut­tu — esitetään jotain omas­ta mielestä fik­sua, muo­toil­laan ehdo­tus ettei kukaan ymmär­rä ja jätetään perustelemat­ta, kun “kaikki­han tajuu”. Mihin tuo itse­tuhoisu­us perustuu?
    Eikö osa­ta valmis­tel­la vai käy­dä keskustelua valmistellessa?

    Huumelin­jaus oli samaa luokkaa, jos­sain mielessä tolkulli­nen idea muut­tui kum­mallisek­si. Lop­u­u­tu­los ei ollut onge­man­ratkaisua vaan äänestäjien tahal­lista karkoittamista. 

    Jos­sakin ptäisi käy­dä keskustelua näistä oikeista yhteiskun­nan ongelmista ja niiden ratkaisemis­es­ta. Puoluekok­ous ehdo­tuksi­neen ei siihen kuitenkaan tun­nu toimivan. 

    Ilmeis­es­ti seu­raavien vaalien suh­teen on jo luovut­tu toivos­ta. Samat mokat tehdään kuin aiem­mis­sa vaaleis­sa. Sit­ten jokunen ehdokas vielä hölmöilee ihan tahal­laan… Vaalien jäl­keen taas ihme­tel­lään, että mik­sei ne äänestäneet, vaik­ka me ollaan niin fiksuja.

    1. “Aina sama jut­tu — esitetään jotain omas­ta mielestä fik­sua, muo­toil­laan ehdo­tus ettei kukaan ymmär­rä ja jätetään perustelemat­ta, kun “kaikki­han tajuu”. Mihin tuo itse­tuhoisu­us perustuu?
      Eikö osa­ta valmis­tel­la vai käy­dä keskustelua valmistellessa?”

      Vihrei­den poten­ti­aalise­na äänestäjänä (parem­man puut­teessa) minäkin toivoisin, että puolue saisi jotain rotia julkisuuskuvaansa. 

      1. Ker­ro idea.
      2. Perustele sen hyödyt huomioiden sekä ihmiset että ympäristö.
      3. Erit­tele idean edut ja hai­tat eri­laisille ihmisryhmille.
      4. Käsit­tele jo valmi­ik­si toden­näköisim­mät vastaväitteet.

      En tiedä, mik­si vihreät tah­too tuho­ta itsen­sä fab­u­loival­la ideoin­nil­la. Ideoin­ti ja uudel­la taval­la näkem­i­nen on aina kan­natet­tavaa, mut­ta sitä ei voi tehdä kuin nousuhu­malas­sa baaripöy­dässä, jos tah­too säi­lyt­tää uskottavuutensa.

  19. Nyt kun aika kärkkäästi kom­men­toin aihet­ta aikaisem­min niin esitän oman tas­a­puolisem­man mielip­i­teen. Sun­nun­taityössä ja sen edis­tämisessä ei sinän­sä ole mitään vikaa, sun­nun­tail­isiä (+100% palkkaan) voisi ihan hyvin leika­ta kyl­lä. Pelkästään jo levit­tämi­nen laun­taille ja sun­nun­taille (+50% tai vähän vähäem­män) olisi paljon parem­pi muu­tos. Tosin mielestäni lisiä pitäisi samoin levit­tää myös yötyölle enem­män, sen vuok­si kuin­ka haitallista yötyö ja vai­h­tu­van ryt­min yötyö (kuten keskey­tymätön kolmivuoro) on keskimääräisen työn­tek­i­jän ter­vey­delle. Jois­sain TES:seissä ainakin joskus yötyöstä tuli vain joku 2€ lisää tun­tipalkan päälle, joka on aivan nau­ret­ta­va kor­vaus ver­rat­tuna sunnuntailisiin.

    Yksinker­tais­es­ti kaikkea tekemistä ihmis­ten ns. nor­maalin keskimääräisen elin­ryt­min ulkop­uolel­la pitäisi ran­gaista pakot­taval­la palkkalain­säädän­nöl­lä ihmis­ten ter­vey­den suo­jelemisek­si. On täyt­tä mieliku­va­pup­pua väit­tää että yötöi­hin menevät sit­ten vapaasti omas­ta halus­taan vain ne joille se oikeasti sopii.

    Ihan samal­la tavoin myös viikon­lop­pua ja ihmis­ten luon­taista vapaa aikaa pitää suo­jel­la varmis­ta­mal­la että töistä näinä päiv­inä pitää mak­saa lisää joka on huo­mat­ta­va lisä perus­palkan päälle. Ei vält­tämät­tä juuri +100%, mut­ta totu­us on jos­sain 0–100% välis­sä. Se on ihan sama mitä tääl­lä tai muual­la kir­joite­taan viikon­lop­un eli laun­tain ja sun­nun­tain ole­muk­ses­ta työpäiv­inä, val­taos­alle väestöstä nämä eivät ole työpäiviä. Se on tietysti muka­va ja help­po kir­joit­taa kotona kuin­ka viikon­lop­un pitäisi olla työpäiviä kuten muidenkin päivien samal­la kun itsel­lä var­ma viikon­lop­pu­va­paa tois­tuu joka viikko odotettavasti.

    Vihrei­den ja muiden tätä ehdot­tavien olisi syytä tul­la julk­isu­u­teen paljon parem­mal­la suun­nit­telul­la ja varautu­misel­la. Yli­malkaiset heitot kuin­ka “sun­nun­tail­isät pois ja nämä levitet­täisi­in palkkoi­hin siten ettei tulota­so tipu [miten las­ket­tuna???]” ilman minkään­laista konkre­ti­aa eivät auta keskustelua. Minä voin jo tässä esit­tää kyynisen konkreet­tisen laskues­imerkin miten sun­nun­tail­i­sistä päästään eroon jos­sain yri­tyk­sessä ilman työn­tek­i­jöi­den tulota­son putoamista: Yri­tys A (Kahvi­la, ei auki sun­nun­taisin) pois­taa sun­nun­tail­isät — kos­ka työn­tek­i­jät eivät koskaan olleet aikaisem­minkaan sun­nun­taisin töis­sä niin hei­dän tulota­son­sa ei tip­punut. mot.

  20. Minä jotenkin oon elänyt siinä uskossa,että Vihreät olisi sem­moinen puolue,mikä ei lähtisi näitä työ­markki­na-asioi­ta vatvo­maan. Se,kun näköjään ei ole hei­dän vahv­in­ta alaa,niin kuin huo­mataan tässä(kin) Osmon kir­joituk­ses­sa. Tosin Vihreis­sä taitaa aikamoinen vähem­mistö olla täl­laisia sun­nun­taitöitä tekeviä.
    On työaikalain­säädän­nöt ja muut aika hakusessa.

    Yksit­täisenä huo­mau­tuk­se­na muuten tuo­hon viimeiseen yrittäjään,joka ei “pystynyt” kas­vat­tata­maan toim­intaansa lounaantarjoiluun,että jos yrit­täjä on noin tietämätön jo pelkästään TES:n mah­dol­lisuuk­sista tuol­laises­sa tilanteessa,niin se voi olla ihan hyvä ettei “pysty” kas­vat­ta­maan toim­intaansa. Ihan pikku lisäyk­sel­lä sem­mosen kohtaan vaikka,kun “työko­htainen lisä”,niin ei riko lakia.… 👍

  21. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Vaik­ka uno­hdet­taisi­in esi­tyk­sessä ole­van vaa­timus säi­lyt­tää viikkoan­sio ennal­laan, ansio­ta­so ei lask­isi silti ihan juuri sen vuok­si, mitä kir­joit­ta­ja itse sanoi. Alem­mil­la palkoil­la ei saisi työvoimaa. Palkat ovat jo nyt markki­noiden nos­t­a­mi­na selvästi yli työe­htosopimusten vaa­ti­man tason. ”

    Tänään alue­hallintovi­ra­nomainen julk­isti uusim­mat tiedot viime vuo­tis­ten tarkas­tusten­sa tuloksista.

    Työ­suo­jelu­vi­ra­nomainen löysi puut­tei­ta ulko­maalais­ten palka­s­sa vajaal­la puolel­la tarkas­tamis­taan työ­paikoista. Asi­as­ta ker­too Alue­hallintovi­ras­to tiedotteessaan.

    Puut­teet joh­tu­i­v­at useim­miten siitä, että perus­palk­ka oli liian pieni, eri­laisia lisiä ei mak­set­tu tai ne oli­vat liian pienet.

    Eniten puut­tei­ta ilmeni raken­nus- ja rav­in­to­la-aloil­la, jois­sa ongelmia oli noin 65 pros­en­tis­sa tarkaste­tu­ista työpaikoista.”

    https://yle.fi/uutiset/3–12469822

    Väit­teet siitä, että tesiä alem­mil­la palkoil­la ei saisi työvoimaa, eivät vira­nomais­selvi­tys­ten perus­teel­la pidä paikkaansa. Suomen kieltä heikosti osaav­ista työn­tek­i­jöistä moni ei tiedä oikeuk­sis­taan, eikä osaa edes lukea suomenkielistä tesiä.

    1. Soin­in­vaara taisikin kir­joit­taa parem­mista, Vihrei­den suosimista rav­in­toloista eikä rav­in­toloista yleensä.

      Mitä tulee itse artikke­li­in niin on hienoa nähdä että mer­i­tokraat­ti­nen lib­er­aali yhteiskun­ta on onnis­tunut luo­maan luokkay­hteiskun­nan uud­estaan. Tässä vai­heessa täy­tyy kuitenkin kyseenalais­taa että onko tämä vain haitalli­nen sivu­tuote vai itse julk­i­lausuma­ton päämäärä?

      1. Käsit­tääk­seni palka­n­mak­suon­gelmia on ollut myös “parem­mis­sa” rav­in­tolois­sa. Tar­joil­i­jat voivat saa­da niis­sä parem­paakin tuloa, mut­ta keit­tiössä johto­por­taan ala­puolel­la ja siivoo­jil­la työolot eivät vält­tämät­tä ole sen kum­mem­pia kuin muual­lakaan. Ruoan parem­pi taso ei vält­tämät­tä tarkoi­ta sitä, että esimerkik­si työaikakir­jan­pito olisi lain vaa­ti­mas­sa kun­nos­sa sisältäen kaikkien työvuoro­jen alku- ja lop­putiedot, tai että työvuoroli­s­tat olisi tehty ajal­laan aina kolmek­si viikok­si eteen­päin, että työn­tek­i­jöil­lä on aina käytet­tävis­sään lain vaa­ti­mat määrät lep­oaikaa. Parem­mis­sa rav­in­tolois­sa ei kuitenkaan ole sen­tään sitä ilmiötä, että rav­in­to­laa käytet­täisi­in yöaikaan työn­tek­i­jän majoi­tusti­lana, kuten jos­sain on ollut. Mut­ta kyl­lä aika mon­es­ta rav­in­to­las­ta löy­tyy jotain huo­mautet­tavaa lain vaa­timusten näkökul­mas­ta: https://yle.fi/uutiset/3–10082561 .
        Linkin lop­pupäässä on Ylen jär­jestel­telemää dataa eri­lais­ten virhei­den esi­in­tyvyy­destä Avin rav­in­toloi­ta koske­vis­sa raporteissa.

      2. Jotenkin vaikut­taa mielip­i­teeltä jota yritetään perustel­la vaik­ka mil­laisin argu­mentein vaik­ka kyseessä on siitä että oma lehmä on ojas­sa. Että vihreiltä tun­tuu ahdis­taval­ta men­nä samalle sun­nun­taibrun­ssille kokoomus­lais­ten ja rkpläis­ten kanssa?

  22. Kau­pan alal­la suuri itku ensin kun kau­pat sai olla vapaasti auki 

    Ja nyt ne mam­mat tekee duu­nia viikol­la ja opiske­li­jat viikonloppuna

  23. Vai­mon mukaan pitää paikkansa ainakin hoitoalal­la että lauan­tai on epä­toiv­ot­tu vuoro ja sun­nun­taista kil­pail­laan. Myös pe ilta ja yö ovat huonoja.

    Vihrei­den olisi sit­ten pitänyt ehdot­taa la ja su lisien yhden­mukaistamista eikä puhua tasaamis­es­ta ‘koko viikolle’. Kyl­lä vkl töistä on kohtu­ullista saa­da kor­vaus ver­rat­tuna päivätöihin.

    1. Ennem­min jotenkin näin. Itse kun olen alal­la mis­sä tulee osalle porukas­ta viikon­lop­pupäivystyk­siä pari kolme ker­taa vuodessa, osalle ei tule ollenkaan. Osmon ehdo­tuk­sen mukaises­ti voitaisi­in kaikkien palkko­ja korot­taa pari pros­ent­tia, ja sit­ten san­ot­taisi­in että viikon­lopuista tulee just se sama tun­tipalk­ka kuin viikol­lakin. Vihreät osaa joo motivoida.

  24. Joo tupla­palk­ka pe ilta ja lasu

    Ja muille päiville lisää lik­saa myös. Ja kyl­lä lat­te voi mak­saa 15 euroakin jatkossa

  25. ” … ns nor­maalin keskimääräisen elin­ryt­min ulkop­uolel­la pitäisi ran­gaista pakot­taval­la palkkalain­säädän­nöl­lä ihmis­ten ter­vey­den suo­jelemisek­si. On täyt­tä mieliku­va­pup­pua väit­tää että yötöi­hin menevät sit­ten vapaasti omas­ta halus­taan vain ne joille se oikeasti sopii.”

    Tuo on kovin totta.

    Noin yleen­sä sun­nun­taipalkkauk­sen piiris­sä ole­vien alo­jen suurin haaste vaikut­taisi ole­van täl­lä erää löytää työvoimaa, mitään, minkään tasoista työvoimaa — vaik­ka oltaisin vain kuute­na-viitenä päivänä viikos­sa avoin­na. Että jotenkin on taas lil­lukan­var­si­in kompuroitu.

    1. “Noin yleen­sä sun­nun­taipalkkauk­sen piiris­sä ole­vien alo­jen suurin haaste vaikut­taisi ole­van täl­lä erää löytää työvoimaa, mitään, minkään tasoista työvoimaa — vaik­ka oltaisin vain kuute­na-viitenä päivänä viikos­sa avoin­na. Että jotenkin on taas lil­lukan­var­si­in kompuroitu.”

      Tämä nyt alkaa olla tyyp­il­listä että poli­itikot ratko­vat ongelmia joi­hin heil­lä itsel­lään ei ole minkään­laista kos­ke­tus­pin­taa. Kokoomus ratkoo työvoima­pu­laa ja ‘moti­vaa­tio­työt­tömyyt­tä’ tukia leikkaa­mal­la (ainakin ohjel­mas­saan), vaik­ka samaan aikaan moni työtön hakee ahk­erasti töitä mut­ta tuskin saa edes vas­tauk­sia hake­muk­si­in. Tietysti se on työt­tömän vika jos työ­nan­ta­jat kohtel­e­vat hänen hake­muk­si­aan roska­pos­ti­na, eikös? Samoin vihrei­den poli­itikoista moni ei tun­nu ymmärtävän mil­laista todel­lisu­ut­ta vuorotyöläiset elävät. Eli­it­ti nor­sun­lu­u­torneis­taan koit­taa ratkaista ongelmia mis­tä eivät ymmär­rä yhtään mitään.

      Samas­ta syys­tä Eli­itin korkealen­toiset ideaalit vapaud­es­ta ja ihmisoikeuk­sista on yhtä iro­ni­aa pro­le­tari­aatille ja prekari­aatille kun he joutu­vat sietämään sel­l­aista autori­taris­mia työ­nan­ta­jil­taan. Ja sit­ten Eli­it­ti ihmettelee oikeistopop­ulis­min nousua ja syyt­tää tästä mui­ta. Ikinä ei ole vika itse Eliitissä.

  26. Moni kom­men­toi­ja soisi työväelle 50% palkan lisän läpi viikonlopun. 

    Jos rav­in­to­la-alas­ta puhutaan, voidaan var­muudel­la sanoa, että työ­nan­ta­ja ennem­min pitää nykyisen jär­jestelmän (ja oven­sa pääosin kiin­ni sun­nun­taina), kuin romut­taa kat­teen­sa viikon parhail­ta myyn­tipäiviltä mak­samal­la ”korkeam­paa” palkkaa pe-la illoilta.

    TES­sis­sä puolestaan näistä on han­kala sopia, kun ei ole eril­listä lounas-ja iltar­avin­to­la sopimus­ta tai liit­toa. Annet­taisi­inko kaiken läpäi­sevä palkanko­ro­tus (sun­nun­tail­isien siir­to normi­palkkaan) kaikille, myös niille lounas­rav­in­toloille, jot­ka eivät ole ikinä auki viikonloppuisin? 

    Liitot halu­a­vat ”samas­ta työstä samaa palkkaa” kaikille, kos­ka se on hei­dän ide­ologi­nen lähtöpis­teen­sä. Työ­nan­ta­ja tah­too samaa, kos­ka voi teesken­nel­lä alim­nan pis­teen ole­van se ”sama palk­ka samas­ta työstä” — ja samoin­ta työtä on Riihimäen ABC-ase­man pit­sapis­teel­lä paahtaminen.

    1. Tvaara: “Jos rav­in­to­la-alas­ta puhutaan, voidaan var­muudel­la sanoa, että työ­nan­ta­ja ennem­min pitää nykyisen järjestelmän”

      Tähän­hän heil­lä toki olisi yhä oikeus, vaik­ka +100% sun­nun­taipalkkaa ei enää vaa­dit­taisikaan laissa.

  27. Mielestäni on häm­men­tävää tiet­ty­jen taho­jen (AY/vas.) vaa­timus sun­nun­taiden lisistä ja ylipäätään juh­lapy­hien vapaista /kaksinkertaisista palkoista.

    He pro­filoitu­vat kaiken pyhyy­den kieltämisessä. Mik­si he halu­a­vat olla pois­sa töistä sun­nun­taisin, kos­ka mitään pyhää ei ole ole­mas­sa , saati­ka jumalaa.

    Kaik­ki päivät töis­sä ja samal­la arkipal­ka­lla. Ja mik­si asi­as­sa meuhkaa­vat vapaa-ajat­teli­jat ? Meni­sivät mukise­mat­ta töi­hin ja ihan vapaasti, kos­ka viikon­päivil­lä ei ole mitään eroa, samaa arkea joka iki­nen päivä. Samal­la peri­aat­teel­la palkkakin perus­palkkaa. Eikä mitään vapai­ta kirkol­lisi­na juhlapyhinä.

    1. Eemil: Ammat­tiy­hdis­tys­ten jäsenistä suurin osa on taval­lisia tapakris­tit­tyjä. Ja vaik­ka joukos­sa olisi ateis­te­ja ja agnos­tikko­ja niin heil­läkin on oikeus kah­teen vapaapäivään viikossa.

      1. “oikeus kah­teen vapaapäivään viikossa.”

        Mis­säs olen kieltänyt ateistien vapaapäivät ? Ihmettelin sitä, mik­si nämä pyhyy­den kieltäjät halu­a­vat kirkol­lisi­na juh­lapy­hinä kaksinker­taisen palkan ?He saa­vat puolestani olla vapaal­la vaik­ka joka päivä. 

        Hei­dän maail­mankat­so­muk­sen­sa mukaan pyhiä päiviä ja kirkol­lisia juh­lia ei ole ole­mas­sa. Mihin perus­tuu kaksinker­tainen palkkavaade näinä päiv­inä tehdys­tä työstä ? Se, että kaver­itkin ovat vapaal­la ei ole työ­nan­ta­jan mak­samalle kaksinker­taiselle pal­ka­lle kestävä peruste.

        Jos työpäivä sat­tuu viikon seit­semän­nelle päivälle, niin pitäköön sit­ten vapaa­ta seu­raa­van päivän. Ja peruspalkalla.

      2. Siis ovatko Eemil sin­un mielestäsi kaik­ki ammat­tiy­hdis­tys­ten jäsenet ateis­te­ja? Sitä minä kysyin.

        Vuorotyötä tekeville siis ei pitäisi mak­saa mitään ylimääräistä epä­mukav­ista työvuoroista jos sat­tuvat sil­loin kun “her­rat” viet­tävät vapaapäivää? 

        Halu­aisin muuten nähdä sel­l­aisen por­var­i­her­ran joka käy joka sun­nun­tai kirkos­sa. Siis suo­ma­laisen, ei amerikkalaisen. Jos tuol­laisia esität että pyhälisät pois ateis­teil­ta, niin jumalan­palvelus­ten pitäisi olla pakol­lisia joka sun­nun­tai ja pyhäpäivä kaikille kristityille!

    2. Eemeli se vaan jak­saa päteä asiois­sa joista ei tiedä hölkäsen pöläys­tä. Pyhälisät ovat (sosi­aal­isia) hait­tal­isiä eikä niil­lä ole vuosikym­meni­in ollut mitään tekemistä kirkon­meno­jen kanssa.

    3. Mitä se Eemil taas höpöttää?

      ” kos­ka viikon­päivil­lä ei ole mitään eroa,”

      Ei viikon­päiväl­lä ole ateis­teille eroa, pait­si niiltä osin, että on mukavam­paa olla vapaal­la, kun muutkin ovat. Sille, onko yleinen vapaapäivä sun­nun­tai vai maanan­tai, ei ole merk­i­tys­tä kuin ehkä usko­vaisille, tärkein­tähän on että vapaa­ta on samana päivänä kuin kaikil­la muillakin. 

      Vai kuvit­teleeko Eemil, että ei-usko­vaiset voivat viet­tää aikaa ystävien ja suku­lais­ten kanssa sil­loin, kun he ovat töis­sä tai koulus­sa? Pitäisikö kris­ti­tyt määrätä töi­hin juhannuksena*?

      *) Kukaan tääl­lä ei edes tiedä, että se on olev­inaan Johannes kan­ta­jan päivä, joten usko­vaiset voisi­vat olla sil­loin ihan hyvin töis­sä. Ja uute­na vuote­na kans.

    4. Itse menisin ihan mielel­läni töi­hin ainakin arkipy­hinä — kun­han vain asia huomioitaisi­in kk-palka­s­sa eli käytän­nössä “pyhäpäivistä” pitäisi tehdä palkat­to­mia vapai­ta (omas­ta puolestani ihmiset voisi­vat pitää ihan niin paljon palkaton­ta vapaa­ta kuin hei­dän usko­musten sat­uolen­not vaa­ti­vat). Jos tämä ei käy, niin ylimääräiset vapaastisi­joitet­ta­vat vapaapäivät kävi­sivät ihan hyvin — vaik­ka ahneena ihmisenä toki riihikui­va raha olisi mieluisampi vaihtoehto.

  28. Olen kahdek­sankym­men­lu­vul­ta asti ollut sil­lä kan­nal­la, että alal­la, jol­la työsken­te­len, tulisi pyhä­työlisä siirtää perus­palkkaan. Tämä lisä aiheut­taa kateut­ta, kan­nus­taa ahneut­ta, mut­tei tuo lisäar­voa muille kuin niille , jot­ka onnis­tu­vat rohmua­maan pyhä­työ­tun­te­ja enem­män kuin muut. Lisäk­si reilu­u­den takia työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaa siitäkin työstä, että joku seu­raa, että pyhätöitä tulee kaikille tasaisesti.

    Jos sun­nun­tain eri­palkkaisu­udel­la olisi tarkoi­tus pyhit­tää lep­opäivä kris­til­lisen per­in­teen mukaises­ti, se alka­isi lau­ataina kel­lo 18 ja päät­ty­isi sun­nun­taina kel­lo 18 ja olisi negati­ivi­nen, siis tältä ajal­ta mak­set­taisi­in pienem­pää palkkaa niin, että työn­tek­i­jäl­lä on oikeus kieltäy­tyä tekemästä työtä tänä aikana. Nykyi­nen pyhä­työko­ro­tus on kris­til­lisen per­in­teen kannal­ta dysfunktio.

    Pyhä­työlisä olisi teknis­es­ti suh­teel­lisen yksinker­taista pois­taa niin, että tämä pois­t­a­mi­nen ensin­näkin sal­lit­taisi­in, toisek­seen niin, että perustet­taisi­in ark­il­isä, jota mak­set­taisi­in niiltä tun­neil­ta, joil­ta ei pyhä­työko­ro­tus­ta mak­se­ta, ja tähän arkiko­ro­tuk­seen ohjat­taisi­in yleisko­ro­tus, kunnes arki- ja pyhälisä oli­si­vat saman­su­u­ruiset. Sen jäl­keen nämä olisi help­po lakkaut­taa. Palkka­neu­vot­teluis­sa neu­votel­laan kuitenkin viime kädessä palkka­sum­mas­ta, ei siitä, mil­lä nimikkeil­lä palkkaa mak­se­taan. Lain­säätäjä voisi nämä muu­tok­set tehdä, jos yhteiskun­nas­samme hyväksyt­täisi­in, että poli­it­tiset puolueet voisi­vat näistäkin asioista keskustel­la, tehdä ehdo­tuk­sia ja lop­ul­ta säätää voimaan tule­vaa oikeut­ta, tämähän puoluei­den tehtävä on.

    Pyhä­työstä tulisi voimas­sa ole­van jär­jestelmämme mukaan mak­saa kaksinker­tainen palk­ka ark­i­työhön ver­rat­tuna. Käytän­nössä pyhä­työko­ro­tus­ta pide­tään raskaan työn lisänä, joka mak­se­taan vääriltä tun­neil­ta luku­unot­ta­mat­ta sun­nun­ta­iaa­mua kel­lo nol­lan ja neljän välil­lä. Onkin kehitet­ty per­jan­tail­isä, joka korot­taa tuon päivän ja illan palkkaa, mut­ta jota ei las­ke­ta siihen palkkaan, jos­ta pyhä­työn kaksinker­tais­t­a­mi­nen lasketaan.

    Ylipäätään mei­dän työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi ajatel­la myös sitä, kuka näitä koro­tuk­sia saa. Kokoaikainen työn­tek­i­jä, joka tekee jonkin vuoro­jär­jestelmän puit­teis­sa työtä tasais­es­ti kaikki­na niinä aikoina, kuin työtä on tar­jol­la ja saa korotet­tua ja korot­tam­a­ton­ta palkkaa, kun taas nol­la­sopimuk­sel­la työsken­televät opiske­li­jat tule­vat töi­hin, kun pyy­de­tään, ja saa­vat suuer­es­ta osas­ta tun­neis­taan näitä per­jan­tai- ja pyhälisiä.

    Työ­markki­na­jär­jestöil­lä on ollut yli viisikym­men­tä vuot­ta aikaa muut­taa lomavi­ikko saman­pi­tuisek­si kuin työvi­ikko. En usko, että työ­markki­na­jär­jestöt kykenevät mihinkään merkit­tävi­in uud­is­tuk­si­in ilman, että lain­säätäjä säätää lakeja.

    1. Mika: “Olen kahdek­sankym­men­lu­vul­ta asti ollut sil­lä kan­nal­la, että alal­la, jol­la työsken­te­len, tulisi pyhä­työlisä siirtää perus­palkkaan. Tämä lisä aiheut­taa kateut­ta, kan­nus­taa ahneut­ta, mut­tei tuo lisäar­voa muille kuin niille , jot­ka onnis­tu­vat rohmua­maan pyhä­työ­tun­te­ja enem­män kuin muut. Lisäk­si reilu­u­den takia työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaa siitäkin työstä, että joku seu­raa, että pyhätöitä tulee kaikille tasaisesti.”

      Pitäisikö mei­dän keskustelijoiden nyt arva­ta sun ala vai oliko kom­mentin tarkoi­tus vain pointa­ta sitä, että ker­rot näke­myk­ses­täsi mah­dol­lisim­man subjektiivisesti?

      “Jos sun­nun­tain eri­palkkaisu­udel­la olisi tarkoi­tus pyhit­tää lep­opäivä kris­til­lisen per­in­teen mukaises­ti, se alka­isi lau­ataina kel­lo 18 ja päät­ty­isi sun­nun­taina kel­lo 18 ja olisi negati­ivi­nen, siis tältä ajal­ta mak­set­taisi­in pienem­pää palkkaa niin, että työn­tek­i­jäl­lä on oikeus kieltäy­tyä tekemästä työtä tänä aikana. Nykyi­nen pyhä­työko­ro­tus on kris­til­lisen per­in­teen kannal­ta dysfunktio.”

      No, ei se kyl­lä ole. Jos kris­til­lis­es­ti ajatel­laan, että su pitäs vält­tää työtä, niin kyl­lä työ­nan­ta­ja halu­aa vält­tää lisien mak­samista, joten nyt sun­nun­taisin tehdään vähem­män töitä kuin mitä tehtäisi­in, jos su-lisää ei olisi.

      Uskon­nol­lista pain­o­las­tia vois tes­ta­ta lakiehdo­tuk­sel­la, jos­sa su-lisä siir­ret­täisi­in lauantaille.
      Jos siis on niin, kuten kuvit­te­len, että val­taos­alle lauan­tai olis paras vapaapäivä, jos niitä yksi olisi viikossa.

      “Ylipäätään mei­dän työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi ajatel­la myös sitä, kuka näitä koro­tuk­sia saa. Kokoaikainen työn­tek­i­jä, joka tekee jonkin vuoro­jär­jestelmän puit­teis­sa työtä tasais­es­ti kaikki­na niinä aikoina, kuin työtä on tar­jol­la ja saa korotet­tua ja korot­tam­a­ton­ta palkkaa, kun taas nol­la­sopimuk­sel­la työsken­televät opiske­li­jat tule­vat töi­hin, kun pyy­de­tään, ja saa­vat suures­ta osas­ta tun­neis­taan näitä per­jan­tai- ja pyhälisiä.”

      Ylipään­sä on jotenkin idioot­ti­maista kuvitel­la, että on vain yksi suhde johonkin sunnuntailisään.
      Toiset meistä halu­a­vat ja tois­t­en on hyvin vält­tämätön­tä tien­ata töil­lään niin paljon kuin mahdollista.
      Sit­ten taas toiset tien­aa­vat jo muutenkin ihan riit­tävästi ja mielum­min tekevät vajaa­ta viikkoa.
      Eli meil­lä on ainakin nämä osajoukot:
      1) Halu­aa tehdä sun­nun­taitöitä ja tekee niitä säännöllisesti
      2) Halu­aa tehdä sun­nun­taitöitä ja tekee niitä epäsäännöllisesti
      3) Halu­aa tehdä sun­nun­taitöitä, mut­ta ei niitä saa
      4) Ei halua tehdä sun­nun­taitöitä, eikä niitä tee
      5) Ei halua tehdä sun­nun­taitöitä, mut­ta tekee niitä epäsäännöllisesti
      6) Ei halua tehdä sun­nun­taitöitä, mut­ta tekee niitä säännöllisesti

      Ainakin mun mutu on, että julkises­ti sun­nun­tail­isästä puhuu voit­top­uolis­es­ti ne, joiden ei sitä tarvitse tehdä.

      “Työ­markki­na­jär­jestöil­lä on ollut yli viisikym­men­tä vuot­ta aikaa muut­taa lomavi­ikko saman­pi­tuisek­si kuin työvi­ikko. En usko, että työ­markki­na­jär­jestöt kykenevät mihinkään merkit­tävi­in uud­is­tuk­si­in ilman, että lain­säätäjä säätää lakeja.”

      Mikä mah­taa olla tuon lomavi­ikon pitu­useron merk­i­tys työvi­ikkoon nähden?

      1. Kiitän vas­tauk­ses­tasi, kom­men­toin sitä kap­pale ker­ral­laan sen uhal­lakin, että tästä tulee rasit­ta­van pitkä.

        Mika: “Olen kahdek­sankym­men­lu­vul­ta asti ollut sil­lä kan­nal­la, että alal­la, jol­la työsken­te­len, tulisi pyhä­työlisä siirtää perus­palkkaan. Tämä lisä aiheut­taa kateut­ta, kan­nus­taa ahneut­ta, mut­tei tuo lisäar­voa muille kuin niille , jot­ka onnis­tu­vat rohmua­maan pyhä­työ­tun­te­ja enem­män kuin muut. Lisäk­si reilu­u­den takia työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaa siitäkin työstä, että joku seu­raa, että pyhätöitä tulee kaikille tasaisesti.”

        Toke: Pitäisikö mei­dän keskustelijoiden nyt arva­ta sun ala vai oliko kom­mentin tarkoi­tus vain pointa­ta sitä, että ker­rot näke­myk­ses­täsi mah­dol­lisim­man subjektiivisesti?

        MA: ”Joka här­jil­lä kyn­tää, se här­jistä puhuu.” Ker­ron pyhä­työstä sen koke­muk­sen perus­teel­la, joka on omas­ta työ­suh­teestani. Jos muil­la on eri­laisia koke­muk­sia omista työ­suhteis­taan ja työalois­taan, kuulen siitä mielel­läni. Min­ul­la on vain se koke­mus, joka min­ul­la on. Tarkaste­len yleistä yksi­tyisen kaut­ta, yksi­tyi­nen on tässä oma koke­muk­seni. Olen töis­sä rahapelialal­la, mut­ta olen san­gen vaku­ut­tunut, ettei ala, jol­la työsken­te­len, ole mitenkään poikkeuk­selli­nen ver­rat­tuna mui­hin aloi­hin, joil­la tehdään monivuorotyötä kaikki­na viikonpäivinä.

        “Jos sun­nun­tain eri­palkkaisu­udel­la olisi tarkoi­tus pyhit­tää lep­opäivä kris­til­lisen per­in­teen mukaises­ti, se alka­isi lau­ataina kel­lo 18 ja päät­ty­isi sun­nun­taina kel­lo 18 ja olisi negati­ivi­nen, siis tältä ajal­ta mak­set­taisi­in pienem­pää palkkaa niin, että työn­tek­i­jäl­lä on oikeus kieltäy­tyä tekemästä työtä tänä aikana. Nykyi­nen pyhä­työko­ro­tus on kris­til­lisen per­in­teen kannal­ta dysfunktio.”

        No, ei se kyl­lä ole. Jos kris­til­lis­es­ti ajatel­laan, että su pitäs vält­tää työtä, niin kyl­lä työ­nan­ta­ja halu­aa vält­tää lisien mak­samista, joten nyt sun­nun­taisin tehdään vähem­män töitä kuin mitä tehtäisi­in, jos su-lisää ei olisi.

        Uskon­nol­lista pain­o­las­tia vois tes­ta­ta lakiehdo­tuk­sel­la, jos­sa su-lisä siir­ret­täisi­in lauantaille.
        Jos siis on niin, kuten kuvit­te­len, että val­taos­alle lauan­tai olis paras vapaapäivä, jos niitä yksi olisi viikossa.

        MA: Kris­till­i­nen perinne, joka on alun­perin juu­ta­lainen, on, että vuorokausi on iltatähdestä iltatäh­teen, mikä käytän­nössä tarkoit­taa, että kris­till­i­nen vuorokausi vai­h­tuu kel­lo 18. Pyhä­työko­ro­tus mak­se­taan sun­nun­tail­ta ja muul­ta pyhäpäivältä kel­lo 0:sta kel­lo 24:ään. Lauan­taista kel­lo 18:sta 24:ään ei mak­se­ta pyhä­työko­ro­tus­ta. Tältä osin pyhä­työko­ro­tus kris­til­lisen per­in­teen kannal­ta on dysfunktio.

        Kuten alku­peräisessä viestis­säni kir­joitin, pyhä­työko­ro­tus kan­nus­taa työn­tek­i­jöitä tekemään töitä sun­nun­taisin. Pyhä­työlisä on dys­funk­tio myös tältä osin.

        Siltä osin pyhä­työko­ro­tus on kris­til­lis­es­tä per­in­teestä riip­puma­ton, että maas­samme edelleen vaikut­ta­va evanke­lis-luter­i­lainen kirkko opet­taa, että lep­opäivän pyhit­tämi­nen tarkoit­taa, että jos sun­nun­tai on työpäivä, tulee lev­ätä jon­akin muu­na päivänä. Meil­lä on tätäkin varten korote­tun palkan jär­jestelmä, siis että työ­nan­ta­ja mak­saa korotet­tua palkkaa, jos työn­tek­i­jä tekee töitä seit­semänä päivänä viikos­ta. En tähän syven­ny nyt enem­pää, nyt keskustelemme pyhä­työko­ro­tuk­ses­ta. Sekä pyhä­työko­ro­tus että viikko­va­paa ovat alun­perin ja edelleenkin työ­suo­jelullisia asioi­ta, eivät vain rahakorvausasioita.

        Se, että korkean palkan takia työtä tehdään sun­nun­taisin vähem­män kuin muina päiv­inä, pitää paikkansa. Ennus­tan, että jos korotet­tu palk­ka jatkos­sa sun­nun­tain sijas­ta mak­se­taan kiirelisänä siltä ajal­ta, jol­loin asi­akkai­ta on paljon, esimerkik­si per­jan­tai- ja lauan­tai-illoil­ta, tai sun­nun­tail­isä siir­retään lauan­taille, on tämä työ­nan­ta­jalle kan­nuste pitää näinä aikoina pienem­pää henkilökun­tamäärää kuin jos palk­ka olisi alem­pi, käytän­nössä sairaus­loma­paikkauk­sia olisi ehkä vähemmän.

        Uskon­nol­lista pain­o­las­tia pyhä­työko­ro­tuk­sen mak­samises­sa on lähin­nä seu­rakun­nis­sa. En tätä tässä sen kum­mem­min pohdi. 

        “Ylipäätään mei­dän työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi ajatel­la myös sitä, kuka näitä koro­tuk­sia saa. Kokoaikainen työn­tek­i­jä, joka tekee jonkin vuoro­jär­jestelmän puit­teis­sa työtä tasais­es­ti kaikki­na niinä aikoina, kuin työtä on tar­jol­la ja saa korotet­tua ja korot­tam­a­ton­ta palkkaa, kun taas nol­la­sopimuk­sel­la työsken­televät opiske­li­jat tule­vat töi­hin, kun pyy­de­tään, ja saa­vat suures­ta osas­ta tun­neis­taan näitä per­jan­tai- ja pyhälisiä.”

        Ylipään­sä on jotenkin idioot­ti­maista kuvitel­la, että on vain yksi suhde johonkin sunnuntailisään.
        Toiset meistä halu­a­vat ja tois­t­en on hyvin vält­tämätön­tä tien­ata töil­lään niin paljon kuin mahdollista.
        Sit­ten taas toiset tien­aa­vat jo muutenkin ihan riit­tävästi ja mielum­min tekevät vajaa­ta viikkoa.
        Eli meil­lä on ainakin nämä osajoukot:
        1) Halu­aa tehdä sun­nun­taitöitä ja tekee niitä säännöllisesti
        2) Halu­aa tehdä sun­nun­taitöitä ja tekee niitä epäsäännöllisesti
        3) Halu­aa tehdä sun­nun­taitöitä, mut­ta ei niitä saa
        4) Ei halua tehdä sun­nun­taitöitä, eikä niitä tee
        5) Ei halua tehdä sun­nun­taitöitä, mut­ta tekee niitä epäsäännöllisesti
        6) Ei halua tehdä sun­nun­taitöitä, mut­ta tekee niitä säännöllisesti

        Ainakin mun mutu on, että julkises­ti sun­nun­tail­isästä puhuu voit­top­uolis­es­ti ne, joiden ei sitä tarvitse tehdä.

        MA: Alku­peräisessä kir­joituk­ses­sani ker­roin kahdes­ta osajoukos­ta suh­teessa pyhä­työko­ro­tuk­seen. Lisään ne kohdik­si 7 ja 8. Lis­tas­sasi ole­vista osajoukoista vain 2 ja 3 ovat sel­l­aisia, joi­hin kuu­lu­via olen työu­rani aikana tavannut.

        7)Tekee töitä sil­loin, kun työvuoro on työvuorolis­taan merkat­tu. Vaikut­taa tai yrit­tää vaikut­taa omi­in työvuoroi­hin­sa niin, että saa vapaa­ta sil­loin, kun halu­aa. Har­voin, mut­ta joskus, tämä kohdis­tuu sun­nun­tai­hin. Vai­h­taa työvuoro­ja, jos siihen on tarve, itsel­lä tai työ­tover­il­la. Jos pyhä­työtä siir­tyy, se kom­pen­soidaan toisel­la työvuoron­va­i­h­dol­la, jos­sa pyhä­työtä siir­tyy takaisin sille, joka sitä menettää.

        8) Opiske­li­ja, joka opiskelee maanan­ta­iaa­mus­ta per­jan­tai-iltapäivään ja tekee töitä pe illas­ta sun­nun­tai-iltaan sen mukaan kuin työ­nan­ta­ja työtä antaa, usein niin paljon kuin sitä näille viikon­päiville saa, Kelan tulo­rajo­jen puit­teis­sa. Saa pyhä­työko­ro­tus­ta suurem­mas­ta osas­ta tun­neis­taan kuin kokoaikainen työn­tek­i­jä sik­si, ettei tee töitä ma-to.

        On mah­dol­lista, että on työn­tek­i­jä, joka halua pitää aina sun­nun­tain vapaana. Min­ul­la on ollut jo vuosikau­sia toiveena saa­da maanan­tait vapaak­si. Maanan­tai on työ­nan­ta­jalle help­po päivä, kos­ka se on hil­jainen. Sun­nun­tai on työ­nan­ta­jalle vielä helpom­pi, kos­ka halukkaista tek­i­jöistä ei ole niukku­ut­ta. Sun­nun­taityötä olen tehnyt, kun sun­nun­taityötä on ollut tarjolla. 

        “Työ­markki­na­jär­jestöil­lä on ollut yli viisikym­men­tä vuot­ta aikaa muut­taa lomavi­ikko saman­pi­tuisek­si kuin työvi­ikko. En usko, että työ­markki­na­jär­jestöt kykenevät mihinkään merkit­tävi­in uud­is­tuk­si­in ilman, että lain­säätäjä säätää lakeja.”

        Mikä mah­taa olla tuon lomavi­ikon pitu­useron merk­i­tys työvi­ikkoon nähden?

        MA: Lomavi­ikon pitu­useron merk­i­tys työvi­ikkoon näh­den on meil­lä peri­odi­työn­tek­i­jöil­lä, että kun on vajai­ta lomavi­ikko­ja, kuten sat­tuneesta syys­tä kokoaikaisil­lakin on nyt ollut vuosikaudet tois­tu­vien lomau­tusten takia, nämä vajaat lomavi­ikot lyhen­tävät työaikaa toiselta päivästä alka­en. Siis: jos lomaa on kak­si päivää, se lyhen­tää työaikaa yhden päivän, jos lomaa on kolme päivää, se lyhen­tää työaikaa kak­si päivää jne. Korona-aika on tuonut tähän vielä sen lisän, että lomia ja mui­ta ansait­tu­ja vapai­ta on työn­tek­i­jän suos­tu­muk­sel­la käytet­ty lyhen­tämään lomau­tu­saiko­ja. Tästä on ollut seu­rauk­se­na, että vajai­ta lomavi­ikko­ja on lomavuodessa saat­tanut olla usei­ta. Lisäk­si työ­nan­ta­jani tulk­it­see omaa sään­töään, että loma annetaan täys­inä lomavi­ikkoina niin, että loma annetaan kuu­den päivän jak­soina, kunnes viimeisen loma­jak­son yhtey­dessä käytetään mah­dolli­nen vajaa lomavi­ikko. Tämä johtaa siihen, että jos loma­l­la on arkipy­hä, jos­ta ei mene lomapäivää, loma jatkuu seu­raa­van viikon maanan­taille, joka siis on lomapäivä, mut­tei lyhen­nä työaikaa lainkaan.

  29. Kir­joita­m­pa tänne ihan vaan his­to­ri­akir­joi­hin merkittäväksi:

    Epäsään­nöl­listä työtä tekevälle on suuri merk­i­tys sil­lä, että yksi päivä viikos­sa on kalli­impi kuin muut.
    Kos­ka sil­loin se on toden­näköisim­min vapaa ja suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä voi olla sil­loin jotain sosi­aal­ista elämää.

    Ja sit­ten jos taas sen ain­oan varmem­man vapaapäivän uhraat töi­hin, niin saat siitä kun­nol­lisen kompensaation.
    Kos­ka, mon­elle sään­nöl­listä työtä tekevälle yllä­tyk­senä, epäsään­nöl­listä työtä tekevil­lä on usein taloudelli­nen pakko tehdä kaik­ki, mitä tarjotaan.

  30. Laite­taan lasku­un sun­nun­taipalvelulisät kau­pas­sa ja rav­in­to­las­sa vaik­ka pari euroa per asi­akas ja iltal­idä myös
    Jos halu­aa lat­ten sun­nun­taina siitä pitää maksaa

    1. Mut­ta siitä pitäisi mak­saa sen ver­ran, että kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat eikä niin, että laki määrit­telee jonkun melko suuren vähimmäislisän.

    2. Vähän nyt myöhässä kommentoin.
      ‑Mikäli viikon­lop­un pros­ent­tiko­r­vauk­set kom­pen­soidaan työn­tek­i­jöille nos­ta­mal­la perus­palkkaa, tämä kos­kee vain van­ho­ja työn­tek­i­jöitä. Aloi­tus­palkkoi­hin täl­lä ei olisi vaiku­tus­ta. Joten aloil­la jois­sa vai­h­tu­vu­us on suur­ta, vuosian­siot lask­i­si­vat aikalail­la ja aloil­la jois­sa joudu­taan epämääräisiä vuoro­ja tekemään, vuosian­sio on läh­es ain­oa vetovoimatekijä.
      Ehdo­tus­ta voi ver­ra­ta aiem­paan “Pekka­sista” irrot­tau­tu­miseen, jol­loin työaikaa lyhen­net­ti­in 7,5 tun­ti­in ja pekkaset kor­vat­ti­in palkanko­ro­tuk­se­na van­hoille työn­tek­i­jöille. Uudet aloit­ti­vat edelleen van­hal­la aloi­tus­pal­ka­lla, jon­ka jako oli van­hal­la kahdek­sal­la tunnilla.
      ‑Väite, että van­hat työn­tek­i­jät kah­mi­vat sun­nun­tain vuorot, pitää paikkansa. Tämä johtuu siitä, että aloil­la joil­la tehdään epämääräisiä työvuoro­ja, palkkake­hi­tys on aivan surkea. Tuore työn­tek­i­jä saa saman palkan, kuin ammat­ti­lainen. Vaik­ka ammat­ti­lainen joutuu koulut­ta­maan aloit­teli­jan. Kos­ka perus­palka­s­sa ei juuri eroa ole, kaula tehdään viikon­lop­pulisil­lä. Tätä porukkaa kut­su­taan usein “kul­ta­pos­su-ker­ho­laisik­si”. Siihen pääsem­i­nen vaatii kuitenkin useim­miten ammat­ti­laisu­ut­ta, aikaisem­pia jous­to­ja ja uhrautu­mista. Viikon­lop­un keikat ovat siis jois­sain tapauk­sis­sa palk­it­semisen­muo­to osaamiselle ja ammat­ti­taidolle. Eli vääristynyt ver­sio palkankorotuksesta.
      ‑Aiem­min tes­seis­sä palk­ka oli jaet­tu kolmeen osaan: Tehtäväko­htainen (tuli annet­tuna, eli peru­sosa), ammat­tialal­isä (pystyi nos­ta­maan lisäk­oulu­tuk­sen avul­la) ja koke­mus­lisä (tuli palvelusvu­osien tai hyvien suorituk­sien perusteella).
      Koke­mus­li­sistä alet­ti­in luop­umaan yli 10 vuot­ta sit­ten. Täl­löin päästi­in edel­lä mainit­tuun tilanteeseen, jos­sa aloit­teli­ja pystyi vaa­ti­maan saman palkan, kuin ammat­ti­lainen. Samas­ta työstä sama palk­ka, vaik­ka mitään et osaakkaan. Tämä on ollut omi­aan rapaut­ta­maan ammat­tiylpeyt­tä ja työhön sitou­tu­mista, niin toim­i­henkilöil­lä kuin duunareil­lakin. Mikäli vielä viikon­lop­pulisät pois­tu­vat, sitou­tu­mi­nen on sen jäl­keen hel­posti nol­la (täl­lä rahal­la saa täl­laista palvelua). Tämä ei ehkä aiheuta ongelmia kal­jan­lask­i­joiden ammat­tiryh­mässä, mut­ta on jopa hen­gen­vaar­al­lista teol­lisu­u­den puolella.
      ‑Teol­lisu­u­den tes­seis­sä tehtävien palkat on pisteytet­ty vaa­tivu­u­den mukaan. Useim­miten työ­nan­ta­ja voi määritel­lä työn­tek­i­jän kah­teen vai­h­toe­htoon, esim. vaik­ka vaa­tivu­us­ta­soon 7 tai 8, 8 tai 9 jne. Tiet­tyyn vaa­tivu­us­ta­soon kuu­lu­misen tehtäväko­htaisen min­imi­palkan haaruk­ka on noin parisa­taa euroa. Käytän­nössä kukaan ei kuitenkaan saa tehtäväko­htais­es­ta ylin­tä mah­dol­lista palkkaa, vaan alim­man mah­dol­lisen, kos­ka täy­tyy olla “palkanko­ro­tus­vara”. Tätä palkanko­ro­tus­varaa ei kuitenkaan koskaan hyö­dyn­netä, vaan koro­tuk­set perus­tu­vat yleisko­ro­tuk­si­in. Yri­tyk­sil­lä on ole­mas­sa myös ns.järjestelylisä, jol­la voidaan henk.koht. palkkaa nos­taa, mut­ta tämä useim­miten tarkoit­taa muu­ta­man kympin nos­toa kuukausi­palkkaan. Pahim­mil­laan van­han työn­tek­i­jän palkan nos­toa tessin minimiin.
      ‑Kun­nal­lis­ten työ­nan­ta­jien palkanko­ro­tuk­set ovat viimeisen 15 vuo­den ajan nou­dat­ta­neet ostovoimal­taan kuolleen sydänkäyrää. Sen palkan, jon­ka aloit­taes­sa sait, on ostovoimallis­es­ti täs­mälleen sama viiden­tois­tavuo­den päästä. Teit työsi hyvin tai huonos­ti. Tästä syys­tä myös kun­nal­lisel­la puolel­la “kul­ta­pos­su-ker­ho” on tärkeä, kos­ka se on ain­oa mah­dol­lisu­us saa­da palk­in­to hyvin tehdys­tä työstä. Mikäli “kul­ta­pos­su-ker­ho” pois­tuu, parhaat ammat­ti­laiset ottaa lopputilin.
      Jos Osmo tarkastelee kaupunk­in­sa omis­tamia yri­tyk­siä, veikkaan että niistäkin löy­ty­isi esimerkke­jä asi­as­ta, se on sen ver­ran yleistä.

      Vihrei­den keskustelun aloi­tus oli siis aivan sysi­pas­ka, ilman koko työelämää koske­vaa reformia. Se olisi vetänyt maton alta kaik­il­ta niiltä, jot­ka ovat työ­paikko­jen selkäran­ka. On kuitenkin tarpeel­lista keskustel­la palka­n­muo­dos­tuk­ses­ta, tai oikeam­min keskuste­lut on jo käy­ty ja on tarpeel­lista tehdä jo jotain. 

      Suomes­sa puhutaan usein luot­ta­musy­hteiskun­nas­ta, ei sitä ainakaan työ­markki­noil­la ole nähtävis­sä. Työ­nan­ta­ja halu­aa laskea ammat­ti­lais­ten vuosian­sioi­ta, työn­tek­i­jä halu­aa saa­da palkin­non osaamis­es­taan. Val­tio ja kun­nat vetäy­tyvät keskusteluista syr­jään, vaik­ka ovat pääasial­lisia syypäitä tilanteeseen vero­jen ja pakol­lis­ten mak­su­jen kaut­ta. Jot­ka de fac­to, syövät ostovoiman min­imi­in. Ammat­tiy­hdis­tyk­set luudut­ta­vat kaikkien palkkake­hi­tyk­sen, tai huu­ta­vat jät­tiko­ro­ro­tusten perään. 

      Hoita­jienkaan koro­tus­vaa­timuk­set eivät olisi niin jäätäviä, mikäli työn­tek­i­jät saisi­vat ansait­se­maansa palkkaa, joka nousisi ja lask­isi työ­panok­ses­ta riip­puen ja perus­palk­ka osaamis­es­ta riippuen.

      Ei yhtään hait­taisi, jos Suomes­sa irti­sanomi­nen (myös julkisel­la puolel­la) olisi helpom­paa ja iritisanottu/irtisanoutunut saisi välit­tömästi työt­tymyysko­r­vauk­sen (eikä vas­ta kuukausien päästä, kun on las­ket­tu helmi­taul­ul­la kor­vauk­sen määrä ja vaa­dit­tu mapilli­nen lisä­selvi­tyk­siä), joka kaht­e­na ensim­mäisenä kuukaut­e­na vas­taisi palkkaa ja pienenisi nopeasti työt­tömyy­den edetessä. On pelkästään julk­isten työ­nan­ta­jien etu, että työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen on niin suuri ris­ki työntekijälle.

      Osmolle muuten kiitok­set kir­joituk­sista, on ilo lukea pun­nit­tua tekstiä.

  31. Sun­nun­tail­isi­in mitenkään liit­tymät­tä huo­masin hesarin kar­tas­ta, että kallis Vil­hon­vuorenkadun jatke on näköjään raken­net­tu käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen Suvi­lah­den tapah­tu­ma-alueen päälle. Tuo­ta aluet­ta on koval­la tohi­nal­la raken­net­tu, kehitet­ty, main­os­tet­tu ja sinne on siir­ret­ty tapah­tu­mia. Nyt sen avoimes­ta osas­ta sit­ten haukat­ti­in melkoinen osa pois. Täl­lä on suo­ra vaiku­tus alueel­la jär­jestet­tävi­in tapah­tu­mi­in, sil­lä ääni hei­jas­tuu sein­istä kuten useim­mat kon­serteis­sa koskaan käyneet ymmärtävät. Niin­pä kon­sert­tilavo­jen ja lavane­dus­to­jen lait­ta­mi­nen talo­jen väli­in on melkoisen hölmö aja­tus. Valitet­tavasti Suvi­lahdessa ei tai­da nykyisel­lään jäädä muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta. Olisi kiva tietää kaupunkisu­un­nit­telijoil­ta ja päät­täjiltä, miten tämä meni noin niinkuin omas­ta mielestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.