Demarit olivat tehneet ryhmäaloitteen perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon jonojen purkamisesta. He halusivat palauttaa asian ja käynnistää selvityksen asiasta. Keskustelu meni ajoittain ideologiseksi keskusteluksi terveysasemien ulkoistamisesta. Käytin itse seuraavan puheenvuoron:
Kaikki täällä eivät sitä varmaan muista, mutta olen ollut joskus peruspalveluministeri ekonomistin koulutuksella.
Tuolloin tulin erittäin vakuuttuneeksi, ettei yksityinen terveydenhoito toimi. On nimittäin niin, että sitä saa mistä maksaa, eikä missään ole opittu maksamaan terveydenhuollossa oikeista asioista. Siksi saadaan vääriä asioita ja siksi yksityisestä terveydenhuolloista tulee yleensä erittäin kallis.
Sittemmin mielipiteeni on loiventunut, koska yksityisillä on toisaalta ylivoimaisesti paremmat johtamisjärjestelmät. Se ainakin osittain kompensoi väärät kannustimet.
Demarit voisivat pohtia, miten julkisen puolen johtamisjärjestelmät saataisiin yhtä hyviksi, Näin julkisesta terveydenhuolloista saataisiin ylivoimainen vaihtoehto.
Jotta saisimme julkiseen terveydenhuoltoon yhtä hyvän johtamisjärjestelmän, se pitäisi ensimmäiseksi sallia. Se edellyttää monen kaupungin säännön muuttamista ja mahdollisesti myös lainsäädännön muuttamista. Myös palkkausjärjestelmän muutosta.
En kannata palautusta, koska tätä avainkysymystä pitäisi selvittää aivan muualla ja toisella otteella.
”Jotta saisimme julkiseen terveydenhuoltoon yhtä hyvän johtamisjärjestelmän, se pitäisi ensimmäiseksi sallia.”
Mitkäs asiat tarkemmin ottaen eivät ole sallittuja?
Tärkein kielletty asia Helsingissä on tehtävässään epäpäteväksi osoittautuneen pomon irtisanominen.
Onko sallittua irtisanomisen sijaan vain osoittaa uuteen tehtävään, jossa ei voi tehdä yhtä paljon vahinkoa?
Nyt tyhmä ei ymmärrä! Miten irtisanominen eroaa julkisella vs yksityisellä puolella? Vai onko kysymyksessä se, ettei julkisella uskalleta irtisanoa?
anonyymi: ”Miten irtisanominen eroaa julkisella vs yksityisellä puolella?”
Yksi asiaan vaikuttava seikka lienee, että pomo ei ole työsuhteessa vaan virkasuhteessa.
Voisitko avata yksityisen ja julkisen puolen johtamisjärjestelmien eroja. Mitkä asiat ja millä tavalla ovat julkisella puolella pielessä? Onko siellä jotain syvällisiä juurisyitä?
Tärkein ero on siinä, että jos pomo on yksityisellä puolella tehtäväänsä sopimaton, hänet vaihdetaan. Julkisella puolella todetaan, että vuonna 2042 tuostakin päästään, kun hänet saadaan eläkkeelle. Tämä on iso ero ja näkyy terveysasemien kovin erilaisena menestyksenä.
Sama koskee myös mahdollista epäpätevää henkilöstöä, jota ei irtisanota. Solidaarista, mutta vaikuttaa vertailua yksitysiin. Jäykkyyksiä tulee myös virkajärjwstelmästä, missä viranhaltija voi pitää virkaa varattuna vuosia työskennellessään toisaalla ja mikä vaikeuttaa uusien palkkaamista. Hoitajat ja lääkärit ovat eri organisaatiossa, eikä terveyskeskuksen johtava lääkäri johdakaan koko terveysasemaa. Sitten on vielä tämä epäonnistunut Apotti tietojärjestelmä, joka vie vieläkin tehokkuudesta ison osan ja jonka arvostelu on kielletty vaikka käyttöönotosta on jo aikaa..
Silti.. en usko, että julkinen valta osaisi ostaa näitä palveluja sen paremmin.
Tällainen tilanne taitaa olla TYKS:n päivystyksessä. Vajaassa kahdessa vuodessa yli 40 sairaanhoitajaa ottanut loparit, viimeisen kolmen kuukauden aikana 11. Syynä lehtitietojen mukaan pari johtohenkilöä, lähinnä ylihoitaja. Hoitajat kertovat haukkumis- ja uhkaamiskulttuurista. Ylempi johto ei kuulemma puutu asiaan. Tai ei ehkä pysty puuttumaan, kuten kuvasit. On kyllä merkillistä, miten tuollaista siedetään. Ehkä esimiesasemien pitäisi olla määräaikaisia ja jos hommat eivät toimi kunnolla, olisi edessä paluu perustehtäviin. Joku muutos ainakin pitäisi järjestelmiin saada.
Eikö tämä virkamiehen korkea irtisanomiskynnys ole koko julkisen sektorin ongelma? Vrt. VTTV:n tapaus jossa työtovereiden(kin) mukaan ”työpanosta ei ole saatu vuosiin, jos koskaan”. Aika karua vaikka ottaisikin huomioon että kyseessä saattaa mukana osin olla myös henkilösuhteista johtuvaa värikynää.
Yksityisestä terveydenhuollosta puhuttaessa kannattaisi ensiksi kertoa, puhuuko oman rahan yksityisestä, työterveyshuollosta vai yksityiselle ulkoistetusta julkisesta terveydenhuollosta. Kaikki ovat eri asioita, monella tapaa. Euroopan perusterveydenhuolto on pääasiassa yksityisen tuottamaa ja julkisen maksamaan, varsinaista yksityistä on kovin vähän. Miksi? No ehkä juuri siksi, että siellä julkinen vetää. Eli ulkoistaminen on muualla ollut yksityisen tuho.
heitän nyt jotain ideaa, enkä valmista lopputulosta.
mites palokunnat ja niiden organisointi, nehän on täysin julkisesti hallittu. voisiko palokuntien hallinnosta ottaa jotain mallia? onko palokunnissa ollut ns. epäpäteviä, joista on päästy erron? tai muuta tehottomuutta?
Kai se on yksityisen helpompaa palkata isolla rahalla päteviä pomoja, kun huijaavat surutta ja ilmeisesti seurauksitta asiakkaitaan. Viimeisin kokemus tältä viikolta: L-kirjaimella alkavan vakuutusyhtiön tavanomaisen prosessin mukaan sairaalle lapselle yritys saada aika lääkäriin, lääkäriin ei päässyt ja vaihtoehdoksi jäi max 5 min puhelinaikaa M-kirjaimella alkavan yhtiöltä – M lähetti suoraan minulle laskun koska L:n ja M:n välillä tai jossain missä lie ”järjestelmävirhe” – L:ään viestejä ja puheluja pari päivää, ja lopulta paljastui että M yritti laskuttaa minulta lapsen käynnistä tavallisella lääkärin vastaanotolla yli 80 euroa ylimääräistä 20 min puhelinaikaan verrattuna.
Tämähän ei olisi paljastunut minulle ollenkaan, jos lasku olisi mennyt suoraan vakuutusyhtiölle niin kuin olisi pitänyt, mutta tällä kertaa joku jossain kohtaa M:n organisaatiota mokasi hyvän ja helpon lisätienestin… Lupasivat L-yhtiöstä soittaa maanantaina takaisin asian selvittämiseksi, jolloin kysyn, että miten vakuutusyhtiö aikoo hoitaa huijausyrityksen vai pitääkö se riitauttaa omalla ajalla ja omilla rahoilla.
Juristina ja terveydenhuollon maisterina en saanut ajatuksistasi kiinni. Ilmeisesti sinulla on jotenkin ruusuinen käsitys yksityisen puolen johtamisesta ja siitä, että irtisanominen on ihmelääke.
”Ilmeisesti sinulla on jotenkin ruusuinen käsitys yksityisen puolen johtamisesta ja siitä, että irtisanominen on ihmelääke.”
Ensin mainittuun en usko itsekään. Ei yksityisen puolen johtaminen useinkaan mitenkään ruusuista ole. Mitä jälkimmäiseen asiaan tulee, niin yksityisellä puolella irtisanominen ei ole ainoa vaihtoehto. Muutosneuvotteluissa voi siirtää myös eri tehtävään. Julkisella puolella kerran saadusta virasta taas ei siirretä mihinkään, ellei viranhaltija itse siihen suostu. Se on aito ongelma. Tosin jää julkinen puoli jälkeen rekrytointitilanteessakin. Jos on kaksikielisen alueen virka, ei viranhaltijaksi saa valita ilman toisen kotimaisen taitoa, jolloin ulkomaalaistaustaiset työnhakijat ja ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneet suomalaisetkaan eivät usein voi saada virkaa. Yksityiselle puolelle voidaan valita keskeiseen tehtävään, vaikkei osoitetusti taitaisi kahta kotimaista, jolloin pooli, josta yksityinen puoli voi henkilöitä valita, on laajempi.
Niin kauan kun SDP mittaa onnistumiseenaan terveydenhuoltoon käytettyä rahaa eikä muuta, tästä ei tule yhtään mitään.
Toinen ylittämätön este on pyhä kunta-TES, jota kukaan ei enää ymmärrä. Sitähän ei tulla muuttamaan, uusi Raanatun käännöskoneessa hyväksytään helpommin.
Rohkea puheenvuoro. Mielestäni kysymys on enemmänkin siitä, pitääkö palkan olla linjassa kompetenssin ja aikaansaadun tuloksen kanssa, vai pitääkö palkan määräytyä työpaikalla vietettyjen tuntien perusteella. Asia koskee samalla tavalla sekä terveyskeskuksen huonoa johtajaa että taitamatonta työntekijää.
Vastapuheenvuoro on itsestään selvä: miten mittaat osaamisen tai aikaansaadut asiat. En väitä, että se olisi ongelmatonta, mutta mielestäni huonon asiantilan hyväksyminen vain sen takia, että parantaminen olisi niin vaikeata, osoittaa lähinnä laiskuutta (toki kyseessä voi olla myös defenssi)