Puheeni valtuustossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta

Demar­it oli­vat tehneet ryh­mäaloit­teen peruster­vey­den­huol­lon kiireet­tömän hoidon jono­jen purkamis­es­ta. He halu­si­vat palaut­taa asian ja käyn­nistää selvi­tyk­sen asi­as­ta. Keskustelu meni ajoit­tain ide­ol­o­gisek­si keskusteluk­si ter­veysasemien ulkois­tamis­es­ta. Käytin itse seu­raa­van puheenvuoron:

Kaik­ki tääl­lä eivät sitä var­maan muista, mut­ta olen ollut joskus perus­palve­lu­min­is­teri ekon­o­mistin koulutuksella.

Tuol­loin tulin erit­täin vaku­ut­tuneek­si, ettei yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito toi­mi. On nimit­täin niin, että sitä saa mis­tä mak­saa, eikä mis­sään ole opit­tu mak­samaan ter­vey­den­huol­los­sa oikeista asioista. Sik­si saadaan vääriä asioi­ta ja sik­si yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­loista tulee yleen­sä erit­täin kallis.

Sit­tem­min mielip­i­teeni on loiven­tunut, kos­ka yksi­ty­isil­lä on toisaal­ta ylivoimais­es­ti parem­mat johtamisjär­jestelmät. Se ainakin osit­tain kom­pen­soi väärät kannustimet.

Demar­it voisi­vat pohtia, miten julkisen puolen johtamisjär­jestelmät saataisi­in yhtä hyviksi, Näin julkises­ta ter­vey­den­huol­loista saataisi­in ylivoimainen vaihtoehto.

Jot­ta saisimme julkiseen ter­vey­den­huoltoon yhtä hyvän johtamisjär­jestelmän, se pitäisi ensim­mäisek­si sal­lia. Se edel­lyt­tää mon­en kaupun­gin sään­nön muut­tamista ja mah­dol­lis­es­ti myös lain­säädän­nön muut­tamista. Myös palkkausjär­jestelmän muutosta.

En kan­na­ta palau­tus­ta, kos­ka tätä avainkysymys­tä pitäisi selvit­tää aivan muual­la ja toisel­la otteella.

 

 

17 vastausta artikkeliin “Puheeni valtuustossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta”

  1. “Jot­ta saisimme julkiseen ter­vey­den­huoltoon yhtä hyvän johtamisjär­jestelmän, se pitäisi ensim­mäisek­si sallia.”

    Mitkäs asi­at tarkem­min ottaen eivät ole sallittuja?

      1. Onko sal­lit­tua irti­sanomisen sijaan vain osoit­taa uuteen tehtävään, jos­sa ei voi tehdä yhtä paljon vahinkoa?

      2. Nyt tyh­mä ei ymmär­rä! Miten irti­sanomi­nen eroaa julkisel­la vs yksi­tyisel­lä puolel­la? Vai onko kysymyk­sessä se, ettei julkisel­la uskalleta irtisanoa?

      3. anonyy­mi: “Miten irti­sanomi­nen eroaa julkisel­la vs yksi­tyisel­lä puolella?”

        Yksi asi­aan vaikut­ta­va seik­ka lie­nee, että pomo ei ole työ­suh­teessa vaan virkasuhteessa.

  2. Voisitko ava­ta yksi­tyisen ja julkisen puolen johtamisjär­jestelmien ero­ja. Mitkä asi­at ja mil­lä taval­la ovat julkisel­la puolel­la pielessä? Onko siel­lä jotain syväl­lisiä juurisyitä?

    1. Tärkein ero on siinä, että jos pomo on yksi­tyisel­lä puolel­la tehtävään­sä sopi­ma­ton, hänet vai­hde­taan. Julkisel­la puolel­la tode­taan, että vuon­na 2042 tuostakin päästään, kun hänet saadaan eläk­keelle. Tämä on iso ero ja näkyy ter­veysasemien kovin eri­laise­na menestyksenä.

      1. Sama kos­kee myös mah­dol­lista epäpätevää henkilöstöä, jota ei irti­san­o­ta. Sol­i­daarista, mut­ta vaikut­taa ver­tailua yksi­tysi­in. Jäykkyyk­siä tulee myös virka­jär­jw­stelmästä, mis­sä viran­halti­ja voi pitää virkaa varat­tuna vuosia työsken­nel­lessään toisaal­la ja mikä vaikeut­taa uusien palkkaamista. Hoita­jat ja lääkärit ovat eri organ­isaa­tios­sa, eikä ter­veyskeskuk­sen johta­va lääkäri johdakaan koko ter­veysase­maa. Sit­ten on vielä tämä epäon­nis­tunut Apot­ti tieto­jär­jestelmä, joka vie vieläkin tehokku­ud­es­ta ison osan ja jon­ka arvostelu on kiel­let­ty vaik­ka käyt­tööno­to­s­ta on jo aikaa..
        Silti.. en usko, että julki­nen val­ta osaisi ostaa näitä palvelu­ja sen paremmin.

      2. Täl­lainen tilanne taitaa olla TYKS:n päivystyk­sessä. Vajaas­sa kahdessa vuodessa yli 40 sairaan­hoita­jaa ottanut lopar­it, viimeisen kol­men kuukau­den aikana 11. Syynä lehti­ti­eto­jen mukaan pari johto­henkilöä, lähin­nä yli­hoita­ja. Hoita­jat ker­to­vat haukku­mis- ja uhkaamiskult­tuurista. Ylem­pi johto ei kuulem­ma puu­tu asi­aan. Tai ei ehkä pysty puut­tumaan, kuten kuv­a­sit. On kyl­lä merkil­listä, miten tuol­laista siede­tään. Ehkä esimiesasemien pitäisi olla määräaikaisia ja jos hom­mat eivät toi­mi kun­nol­la, olisi edessä paluu peruste­htävi­in. Joku muu­tos ainakin pitäisi jär­jestelmi­in saada.

  3. Eikö tämä virkamiehen korkea irti­sanomiskyn­nys ole koko julkisen sek­torin ongel­ma? Vrt. VTTV:n tapaus jos­sa työtovereiden(kin) mukaan “työ­panos­ta ei ole saatu vuosi­in, jos koskaan”. Aika karua vaik­ka ottaisikin huomioon että kyseessä saat­taa mukana osin olla myös henkilö­suhteista johtu­vaa värikynää.

  4. Yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­losta puhut­taes­sa kan­nat­taisi ensik­si ker­toa, puhuuko oman rahan yksi­tyis­es­tä, työter­veyshuol­losta vai yksi­tyiselle ulkois­te­tus­ta julkises­ta ter­vey­den­huol­losta. Kaik­ki ovat eri asioi­ta, monel­la tapaa. Euroopan peruster­vey­den­huolto on pääasi­as­sa yksi­tyisen tuot­ta­maa ja julkisen mak­samaan, varsi­naista yksi­ty­istä on kovin vähän. Mik­si? No ehkä juuri sik­si, että siel­lä julki­nen vetää. Eli ulkois­t­a­mi­nen on muual­la ollut yksi­tyisen tuho.

  5. heitän nyt jotain ideaa, enkä valmista lopputulosta.

    mites palokun­nat ja niiden organ­isoin­ti, nehän on täysin julkises­ti hal­lit­tu. voisiko palokun­tien hallinnos­ta ottaa jotain mallia? onko palokun­nis­sa ollut ns. epäpäte­viä, joista on päästy erron? tai muu­ta tehottomuutta?

  6. Kai se on yksi­tyisen helpom­paa palkata isol­la rahal­la päte­viä pomo­ja, kun hui­jaa­vat surut­ta ja ilmeis­es­ti seu­rauk­sit­ta asi­akkaitaan. Viimeisin koke­mus tältä viikol­ta: L‑kirjaimella alka­van vaku­u­tusy­htiön tavanomaisen pros­essin mukaan sairaalle lapselle yri­tys saa­da aika lääkäri­in, lääkäri­in ei päässyt ja vai­h­toe­hdok­si jäi max 5 min puhe­li­naikaa M‑kirjaimella alka­van yhtiöltä — M lähet­ti suo­raan min­ulle laskun kos­ka L:n ja M:n välil­lä tai jos­sain mis­sä lie “jär­jestelmävirhe” — L:ään vieste­jä ja puhelu­ja pari päivää, ja lop­ul­ta pal­jas­tui että M yrit­ti laskut­taa min­ul­ta lapsen käyn­nistä taval­lisel­la lääkärin vas­taan­otol­la yli 80 euroa ylimääräistä 20 min puhe­li­naikaan verrattuna.

    Tämähän ei olisi pal­jas­tunut min­ulle ollenkaan, jos lasku olisi men­nyt suo­raan vaku­u­tusy­htiölle niin kuin olisi pitänyt, mut­ta täl­lä ker­taa joku jos­sain kohtaa M:n organ­isaa­tio­ta mokasi hyvän ja helpon lisä­tien­estin… Lupa­si­vat L‑yhtiöstä soit­taa maanan­taina takaisin asian selvit­tämisek­si, jol­loin kysyn, että miten vaku­u­tusy­htiö aikoo hoitaa hui­jausyri­tyk­sen vai pitääkö se riitaut­taa oma­l­la ajal­la ja omil­la rahoilla.

  7. Juristi­na ja ter­vey­den­huol­lon mais­te­ri­na en saanut ajatuk­sis­tasi kiin­ni. Ilmeis­es­ti sin­ul­la on jotenkin ruusuinen käsi­tys yksi­tyisen puolen johtamis­es­ta ja siitä, että irti­sanomi­nen on ihmelääke.

    1. “Ilmeis­es­ti sin­ul­la on jotenkin ruusuinen käsi­tys yksi­tyisen puolen johtamis­es­ta ja siitä, että irti­sanomi­nen on ihmelääke.”

      Ensin mainit­tuun en usko itsekään. Ei yksi­tyisen puolen joht­a­mi­nen useinkaan mitenkään ruusu­ista ole. Mitä jälkim­mäiseen asi­aan tulee, niin yksi­tyisel­lä puolel­la irti­sanomi­nen ei ole ain­oa vai­h­toe­hto. Muu­tosneu­vot­teluis­sa voi siirtää myös eri tehtävään. Julkisel­la puolel­la ker­ran saadus­ta viras­ta taas ei siir­retä mihinkään, ellei viran­halti­ja itse siihen suos­tu. Se on aito ongel­ma. Tosin jää julki­nen puoli jäl­keen rekry­toin­ti­ti­lanteessakin. Jos on kak­sikielisen alueen vir­ka, ei viran­halti­jak­si saa vali­ta ilman toisen koti­maisen taitoa, jol­loin ulko­maalais­taus­taiset työn­hak­i­jat ja ulko­mail­la korkeak­oulu­tutk­in­ton­sa suorit­ta­neet suo­ma­laisetkaan eivät usein voi saa­da virkaa. Yksi­tyiselle puolelle voidaan vali­ta keskeiseen tehtävään, vaikkei osoite­tusti taitaisi kah­ta koti­maista, jol­loin pooli, jos­ta yksi­tyi­nen puoli voi henkilöitä vali­ta, on laajempi.

  8. Niin kauan kun SDP mit­taa onnis­tu­miseenaan ter­vey­den­huoltoon käytet­tyä rahaa eikä muu­ta, tästä ei tule yhtään mitään.
    Toinen ylit­tämätön este on pyhä kun­ta-TES, jota kukaan ei enää ymmär­rä. Sitähän ei tul­la muut­ta­maan, uusi Raanatun kään­nöskoneessa hyväksytään helpommin.

  9. Rohkea puheen­vuoro. Mielestäni kysymys on enem­mänkin siitä, pitääkö palkan olla lin­jas­sa kom­pe­tenssin ja aikaansaadun tulok­sen kanssa, vai pitääkö palkan määräy­tyä työ­paikalla vietet­ty­jen tun­tien perus­teel­la. Asia kos­kee samal­la taval­la sekä ter­veyskeskuk­sen huonoa johta­jaa että taita­m­a­ton­ta työntekijää. 

    Vastapuheen­vuoro on itses­tään selvä: miten mit­taat osaamisen tai aikaansaadut asi­at. En väitä, että se olisi ongel­ma­ton­ta, mut­ta mielestäni huonon asianti­lan hyväksymi­nen vain sen takia, että paran­t­a­mi­nen olisi niin vaikea­ta, osoit­taa lähin­nä laisku­ut­ta (toki kyseessä voi olla myös defenssi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.