Sote-rakennukset jääkööt kuntien omaisuudeksi

Sote-ratkaisul­la alkaa olla aikamoinen kiire, jos kuvitel­laan, että meil­lä on sote-vaalit puo­len­toista vuo­den kulut­tua. Kokon­aisu­us ei suo­raan sanoak­seni näytä hyvältä, kos­ka sotkus­sa ole­via asioi­ta on liikaa.

Yksi niistä on kun­tien sote-omaisu­u­den siir­to maakun­nille. Kyse on todel­la suures­ta omaisu­us­mas­sas­ta, jota vas­taan kun­nat ovat otta­neet lainaa. Tämän omaisu­u­den kir­jan­pitoar­vot ovat ihan mitä sattuu.

On esitet­ty, että omaisu­us siir­tyy maakun­nille ilmaisek­si. Yksi ratkaisumalli taas on, että mukana siir­tyy se pros­ent­tio­su­us kun­nan kaik­ista veloista, jon­ka siir­tyvä omaisu­us on kun­nan omaisu­ud­es­ta. Kaupunkikun­nat toisin sanoen eivät saa kor­vaus­ta lainkaan, jos niil­lä on maao­maisu­ut­ta tai ARA-asun­to­ja ja velkaiset maalaiskun­nat saa­vat täy­den kor­vauk­sen. Karvia ei saa mitään, kos­ka sil­lä ei ole lainkaan velkaa. Jat­ka lukemista “Sote-raken­nuk­set jääkööt kun­tien omaisuudeksi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.2.2016

Bunkkerin kaa­va.

Kaa­va meni läpi yksimielis­es­ti, vaik­ka kyl­lä se vähän puhut­ti. Min­u­akin hirvit­ti, että tuon kokoinen raken­nus on niin lähel­lä lähimpiä asuin­talo­ja, mut­ta bunkkeri on ollut siinä koko ajan ja osta­jat ovat sen tien­neet. Päin­vas­toin, bunkkerin aika tylyn näköi­nen seinä madal­tuu kahdel­la ker­roksel­la. Bunkkeri kymmenel­lä asuinker­roksel­la korotyet­tuna ei tule ole­maan Jätkäsaaren korkein rakennus.

Kaup­pa­torin pysäköintipaikat

Tämä vedet­ti­in pois listal­ta. Oikea paik­ka asian käsit­telemiseen onkin alueenkokon­ais­su­un­nitel­ma, jol­loin pysäköin­nin hyö­tyjä voidaan ver­ra­ta siihen, mitä niiden tilalle voitaisi­in lait­taa. Tun­tei­ta asia on jo ehtinyt herättää.

Kyse on muun muas­sa Suomen­lin­nas­sa asu­vien asukaspysäköin­tipaikoista. Ne kan­nat­taa lait­taa kasarmintorin pysäköin­ti­hal­li­in tai Kata­janokalle tule­vaan pysäköin­tilu­o­laan. Nämä paikat ovat sil­loin tietysti mak­sullisia. Todet­takoon kuitenkin, että Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 16.2.2016”

Kuukausikortti Stockmannille?

1960-luvun lop­ul­la levitet­ti­in tari­naa kiinalai­sista lääkäreistä, joille poti­laat mak­soi­vat ollessaan ter­veitä, lopet­ti­vat mak­samisen sairas­tut­tuaan ja alkoi­vat mak­saa taas, kun lääkäri oli saanut hei­dät terveiksi.

Län­si­mainen lääkäri taas sai rahaa, kun poti­laat oli­vat sairai­ta. Sik­si kiinalainen lääkäri edisti ter­veyt­tä toisin kuin länsimainen.

Tari­na ei tain­nut olla tot­ta, mut­ta suo­ma­lainen kun­ta toimii kuin tari­nan kiinalainen lääkäri. Kun­ta­laiset mak­sa­vat ter­veinä vero­ja, sairas­tut­tuaan eivät mak­sa ennen kuin paranevat. Jat­ka lukemista “Kuukausiko­rt­ti Stockmannille?”

VR muutti hinnoitteluaan radikaalisti

Kysyin syksyl­lä val­tu­us­ton kuppilassaVR:n johta­jis­toon kuu­lu­val­ta Otto Lehtipu­ul­ta, mitä VR:n aikoo tehdä polkumyyn­tikam­pan­jansa (mm kymme­nen matkaa Tam­pereelle 99 €) jäl­keen. Paljonko lip­pu­jen hin­nat alenevat? Hän sanoi, ettei voi ker­toa, mut­ta kehot­ti min­ua luke­maan omaa blogiani.

Toden tot­ta! VR:n lip­pu-uud­is­tus vas­taa yllät­tävän tarkasti sitä, mitä olen vuosia esit­tänyt. En siis oikein osaa moit­tia. (Kuka, jos ei kissa itse…?)

VR pyrkii selvästi hin­noit­tele­maan junat täy­teen. Lentoy­htiöi­den dynaamiseen hin­noit­telu­un ei sen­tään (vielä?) men­nä, mut­ta lipun­hin­ta tulee riip­pumaan kysyn­nästä. Tämä on toteutet­tu niin, että kuhunkin junaan myy­dään kah­den­hin­taisia lip­pu­ja. Jat­ka lukemista “VR muut­ti hin­noit­telu­aan radikaalisti”

Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä kiihtyvällä vauhdilla

lämpötila

Vaikkei Suomes­sa siltä tun­tunut, maa­pal­lon läm­pöti­la rikkoi taas tam­miku­us­sa kaik­ki aiem­mat ennä­tyk­set – ja jopa isol­la mar­gin­aalil­la. Edelli­nen ennä­tys rikkou­tui 0,18 asteella.

Tam­mikuu oli 1,13 astet­ta korkeampi kuin oli vuosien 1950 – 80 keskiar­vo. Nasan tilas­to­jen mukaan ero on ollut yli yhden asteen vain neljä ker­taa.: viime­vuo­den loka‑, mar­ras- ja joulukuu ja tämän vuo­den tam­mikuu. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon läm­pöti­la rikkoo ennä­tyk­siä kiihtyväl­lä vauhdilla”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.2.2016

KSV löysi tilat umpikorttelille

Viimeaikainen paine rak­en­taa lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in on syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta. Nyt löy­tyi tilat 500 asukkaan umpiko­rt­telille Jätkäsaares­ta – bunkkerin katolta.

Jätkäsaaren bunkker­ille on etsit­ty käyt­töä vuosia. Nyt on löy­tynyt ratkaisu, joka on taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa. Raken­nus­ta pure­taan pari ker­rosta, päälle raken­netaan umpiko­rt­telina asun­toko­rt­teli. Raken­nuk­sen alak­er­taan tulee liikun­tatilo­ja – mm uima­hal­li ja niiden päälle jopa kymme­nen ker­rosta asun­to­ja. Urheilu­tilo­jen kat­to toimii pihana.

Kort­telista tulee aika korkea, jol­loin se var­jostaa naapureitaan.

Ton­tille tulee myös koulu, bunkkerin viereen, ei sen päälle.

Kaup­pa­to­ril­ta ja Lyy­bekin lai­turil­ta pois 320 pysäköintipaikkaa

Kaup­pa­torin ilme ‑työryh­män lop­pu­ra­por­tis­sa vuodelta 2014 esiteti­in, että Suomen arvokkaimpi­en ranta­tont­tien paras käyt­tö­tarkoi­tus ei ehkä kuitenkaan ole auto­jen säi­lyt­tämi­nen. Nyt tämän raportin mukaises­ti alueelta pois­tuu kaikki­aan 320 pysäköin­tipaikkaa ja ranta vapau­tuu parem­paan käyt­töön. Pysäköin­tipaikoista alueel­la ei sinän­sä ole pulaa, kos­ka Kasarmintorin alla on noin 400 paikkaa.

Sinän­sä ymmär­rän lyhy­taikaisen pysäköin­nin tarpeen. Minus­ta esimerkik­si kaup­pa­hallin luona voisi olla noin kymme­nen paikkaa hal­lis­sa asioiville. Nämä pitäisi hin­noitel­la niin suo­lais­es­ti, ettei niitä käytet­täisi muuhun. Eurol­la viisi min­u­ut­tia voisi ole sopi­va hin­ta. Täl­laista mak­su­lu­okkaa ei kuitenkaan ole. Aikara­joituk­set tör­määvät autoil­i­joiden heikkoon lainkuuliaisuuteen.

Lausun­to toivo­musponnes­ta koskien HSL:n lip­pu­ja ja raide­jok­erin kiirehtimistä.

Raide­jok­erin osalta ajanko­htaisu­us meni. Kaupung­in­hal­li­tuskin on kiin­nit­tänyt huomio­ta, että infrakus­tan­nusten sälyt­tämi­nen joukkoli­iken­teen lipun­hin­toi­hin johtaa epä­tarkoituk­sen­mukaisen korkeisi­in lipunhintoihin.

Olen aiem­minkin täl­lä blogilla kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että kaupun­git rahas­ta­vat tämän HSL:n sopimuk­sen mukaan infrain­vestoin­nit kah­teen ker­taan. Nehän lisäävät maan arvoa, jon­ka kun­nat ensin rahas­ta­vat itselleen. Raideli­iken­nein­vestoin­tien täysimit­tainen rahas­t­a­mi­nen on huonos­ti perusteltavis­sa, jos se johtaa investoin­nit vajaakäyttöisyyteen.

 

 

Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä

Seu­raavis­sa taulukois­sa on lap­siper­hei­den tulota­sot vuon­na 2013 Helsin­gin suurpi­ireis­sä. Tässä on taas koti­talouden tulot las­ket­tuina yhteen. Yhden tuloik­si tämän voi saa­da jaka­mal­la kahdel­la.  – Kuukausi­palkkaan opääsee jaka­mal­la yhteen­las­ke­tut tulot 25:llä, tosin kaikissa per­heis­sä molem­mat van­hem­mat eivät kuitenkaan ole töis­sä. Jotkut voivat olla esimerkik­si per­he­vap­ail­la. Toisaal­ta luvuis­sa on myös las­ten mah­dol­liset tulot. Tuloik­si las­ke­taan vain verotet­ta­vat tulot. Niistä puut­tuvat siis asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Huo­mat­takoon, että tulot ovat nom­i­naal­isia, eli inflaa­tio vaikut­taa niihin.

lapsiperheiden tulokehitys suurpiirit

Jat­ka lukemista “Lap­siper­hei­den tulota­so Helsingissä”

Pääkaupunkiseudun kuntien tulot elämänvaiheen mukaan.

Pekka Vuoren lähet­tämä link­ki tulo­jen kehit­tymis­es­tä alueit­tain pääkaupunkiseudul­la osoit­tau­tui todel­la mie­lenki­in­toisek­si. Ajat­telin lait­taa tälle blogille sar­jan kir­joituk­sia, jos­sa esit­te­len mie­lenki­in­toisia havain­to­ja. Ensin kuitenkin kun­tien välisiä ero­ja koske­via havaintoja.

Seu­raavas­sa on koti­talouk­sien tulo­ja per­hetyypin ja viite­henkilön iän mukaan vuo0delta 2013. Viite­henkilö on koti­taloudessa eniten ansait­se­va. Nämä ovat val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­tavia tulo­ja. Niis­sä ei siten ole mukana toimeen­tu­lo­tu­ki eikä asum­is­tu­ki, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­set ovat.

Olen jakanut parien tulot kahdel­la, jot­ta ne suh­teu­tu­isi­vat parem­min yksin asu­vien tuloi­hin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asun­tokun­tien tuloi­hin, kos­ka se vaatisi vähän lasku­työtä. Myös kah­den huolta­jan lap­siper­heis­sä tulot on jaet­tu kahdella.

Lukemisen helpot­tamisek­si olen suh­teut­tanut vielä Espoon ja Van­taan tulota­son Helsin­gin tulotasoon.

Tulot PKS

Jat­ka lukemista “Pääkaupunkiseudun kun­tien tulot elämän­vai­heen mukaan.”

Pakolaiskeskustelun moderointilinjasta

Yleen­sä sen­suroin kom­menteista noin pros­entin, mut­ta pako­laiskeskustelus­ta noin puo­let. Varoitin, että epäasial­liset ilmaisut joutu­vat armot­ta sen­su­uri­in, mikä on johtanut kie­lenkäytön siis­tiy­tymiseen. Olen kuitenkin jät­tänyt julkaise­mat­ta kir­joituk­sia paljon koska

a) Ne eivät liity otsikkoon mitenkään. Olen pahoil­lani, että tässä en ole ollut täysin johdon­mukainen, mut­ta yritän paran­taa, eli sen­suroi­da enemmän.

b) Kir­joituk­set, jot­ka on var­maan kin tarkoitet­tu julka­istavak­si hom­mafoo­ru­mis­sa, mut­ta ovat vahin­gos­sa eksyneet väärälle sivus­tolle.  Tätä tuskin voi pitää sanan vapau­den rajoit­tamise­na, kos­ka hom­mafoo­ru­mis­sa ne kyl­lä julkaistaan.

c) Kir­joituk­set, jos­sa san­o­taan, että olisi kivaa, jos koko ongel­maa ei olisi. Ne ovat yhtä rak­en­tavia kuin kir­joituk­set, kuin­ka help­poa olisi logis­ti­ik­ka, jos New­ton ei olisi keksinyt painovoimaa.

Ajatuksia uudesta pakolaissopimuksesta

Mitä Gen­even pako­lais­sopimuk­selle pitäisi tehdä?

Kun tulin sanoneek­si, että Gen­even pako­lais­sopimus­ta pitäisi päivit­tää, on moni vaat­in­ut selvi­tys­tä miten. En ole täl­lä alal­la asiantun­ti­ja, joten valmista sopimustek­stiä en ryhdy luonnostelemaan.

Gen­even sopimuk­ses­sa min­ua ärsyt­tää eri­tyis­es­ti se, että se antaa suo­jan häviävän pienelle osalle pako­lai­sista ja näistäkin pikem­minkin vahvem­mille kuin heikom­mille. Kovin korostet­tu­ja ovat tämän pienen joukon oikeudet niihin näh­den, joil­la ei ole keino­ja EU-maid­en sisälle päästä.

Vas­tu­un jako kaikkien maid­en kesken koko pako­laisongel­mas­ta. Uuden sopimuk­sen lähtöko­hdak­si tulisi ottaa yleis­maail­malli­nen vas­tuu pako­laiskysymyk­ses­tä, joka jakau­tu­isi maid­en välil­lä jotenkin suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen. Jos käytän­nön syistä jotkut maat joutu­vat asut­ta­maan pako­laisia mui­ta enem­män (naa­puri­maat nyt esimerkik­si), muil­la tulisi olla velvol­lisu­us osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Jat­ka lukemista “Ajatuk­sia uud­es­ta pakolaissopimuksesta”