VR

Kysyin syksyllä valtuuston kuppilassaVR:n johtajistoon kuuluvalta Otto Lehtipuulta, mitä VR:n aikoo tehdä polkumyyntikampanjansa (mm kymmenen matkaa Tampereelle 99 €) jälkeen. Paljonko lippujen hinnat alenevat? Hän sanoi, ettei voi kertoa, mutta kehotti minua lukemaan omaa blogiani.

Toden totta! VR:n lippu-uudistus vastaa yllättävän tarkasti sitä, mitä olen vuosia esittänyt. En siis oikein osaa moittia. (Kuka, jos ei kissa itse…?)

VR pyrkii selvästi hinnoittelemaan junat täyteen. Lentoyhtiöiden dynaamiseen hinnoitteluun ei sentään (vielä?) mennä, mutta lipunhinta tulee riippumaan kysynnästä. Tämä on toteutettu niin, että kuhunkin junaan myydään kahdenhintaisia lippuja. Jatka lukemista ”VR muutti hinnoitteluaan radikaalisti”

Ristisubventio on valtion kannalta kätevä tapa tukea kannattamatonta toimintaa aluepoliittisin perustein, sillä eihän se maksa valtiolle mitään. Ristisubventio on mahdollista vain, jos toimintaa harjoittaa monopoli tai toiminta on luvanvaraista, jolloin siihen voidaan liittää ristisubvention kaltaisia ehtoja. Ilmaista ristisubventio ei tietenkään ole, sen maksavat kuluttajat. Ellei meillä esimerkiksi olisi apteekkimaksua, lääkkeet olisivat kaupungeissa selvästi halvempia kuin ne ovat nyt.

Ristisubventio on kuitenkin sekä epäoikeudenmukainen että taloudellisesti tehoton tukimuoto.

Sen on epäoikeudenmukainen, koska sillä on väärä maksaja. Miksi syrjäseutujen apteekkien tukeen osallistuvat kaupunkilaisista vain sairaat, jotka tarvitsevat paljon lääkkeitä, mutta eivät terveet? Miksi Helsingin ja Tampereen välillä junalla matkustavien on tuettava lipun hinnoissa hiljaisia rataosuuksia, mutta ei niiden, jotka ajavat samaa väliä autolla? Jatka lukemista ”Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea”