Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä kiihtyvällä vauhdilla

lämpötila

Vaikkei Suomes­sa siltä tun­tunut, maa­pal­lon läm­pöti­la rikkoi taas tam­miku­us­sa kaik­ki aiem­mat ennä­tyk­set – ja jopa isol­la mar­gin­aalil­la. Edelli­nen ennä­tys rikkou­tui 0,18 asteella.

Tam­mikuu oli 1,13 astet­ta korkeampi kuin oli vuosien 1950 – 80 keskiar­vo. Nasan tilas­to­jen mukaan ero on ollut yli yhden asteen vain neljä ker­taa.: viime­vuo­den loka‑, mar­ras- ja joulukuu ja tämän vuo­den tammikuu.

Ver­tailuko­htana ilmas­tosopimuk­ses­sa pidet­tyyn esi­te­ol­lisen ajan läm­pöti­laan eroa on jo yli 1,3 astetta.

El Nino nos­taa läm­pötilo­ja poikkeuk­sel­lis­es­ti, mut­ta silti Pari­isin sopimuk­ses­sa tavoit­teek­si asetet­tu läm­pen­e­misen rajoit­ta­mi­nen 1,5 asteeseen alkaa vaikut­taa aika vaikealta.

42 vastausta artikkeliin “Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä kiihtyvällä vauhdilla”

  1. Tuskin Sinäkään tiedät — kuten ei Satu Has­sikaan tien­nyt mis­tä ylimääräi­nen ener­gia tulee.

    Ja tuskin tiedät sitäkään, että vesi viilen­tää, jäähdyt­tää ja kyl­men­tää niin bios­fääriä kuin ilma- ja kaasukehää.

    Ja tiedätkö paljonko vet­tä tuote­taan sekun­nis­sa keskimäärin koko maapallolla?

  2. Eero Palo­heimo on kan­sain­välisen nimenkeruukam­pan­jan, joka lev­iää . Kam­pan­jas­sa pyritään nos­ta­maan tietoisu­ut­ta ympäristökri­isimme syvyy­destä ja toisaal­ta esitetään mah­dolli­nen ratkaisu ongel­maan: Maa­pal­lon armei­jat ja niiden bud­jetit. Palo­heimo sanoo, että maa­pal­lon armei­joiden bud­jet­tien yhteen­las­ket­tu sum­ma on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Palo­hei­mon mukaan resep­ti ympäristökri­isi­in: raho­ja pitäisi sijoit­taa kaikki­in pros­es­sei­hin, mitkä vähen­täi­sivät ihmis­ten kuor­maa maalle: syn­tyvyys lasku­un ja eräi­den lasku­jen mukaan 20% armei­joiden bud­jetista riit­täisi Saha­ran aavikon muut­tamisek­si met­säk­si. PAlo­hei­mon on tarkoi­tus esit­tää vetoomus YK:lle kam­pan­jas­ta nimenkeru­un jälkeen.

    Palo­heimo ei pidä real­is­tise­na, että armei­joiden bud­jet­te­ja saataisi­in lyhyel­lä tähtäimel­lä ympäristöpro­jek­tei­hin, vaan hänen tavoit­teenaan on saa­da kam­pan­jalleen näkyvyyt­tä, joka johtaisi keskustelui­hin päät­täjien välil­lä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tin­kimään armei­jois­taan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaises­ti yhteisil­lä sopimuk­sil­la neu­vot­telu­jen jälkeen.

    tässä tietoa kam­pan­jas­ta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote‑2/
    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/
    http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign

  3. tämän asian hul­lu­ut­ta kuvaa ase­varustelumme. Armei­joi­hin käytetään 1,5‑kertaisesti rahaa ver­rat­tuna USAn bdjettiin.

  4. Tom­mi Rautio:
    Tuskin Sinäkään tiedät – kuten ei Satu Has­sikaan tien­nyt mis­tä ylimääräi­nen ener­gia tulee. 

    Has­si taitaa kyl­lä tietää mis­tä päin päivä paistaa.

    Ja tuskin tiedät sitäkään, että vesi viilen­tää, jäähdyt­tää ja kyl­men­tää niin bios­fääriä kuin ilma- ja kaasukehää. 

    Tästä olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista kuul­la lisää. Vai yritätkö sanoa, että lumi ja jää hei­jas­taa auringon säteilyä?

  5. Palo­hei­mon kam­pan­ja:
    tämän asian hul­lu­ut­ta kuvaa ase­varustelumme. Armei­joi­hin käytetään 1,5‑kertaisesti rahaa ver­rat­tuna USAn bdjettiin.

    Huuhaa. Pääosa uusi­ta tek­nol­o­gi­sista inno­vaa­tioista muuten tulee tuos­ta varustelubud­jetista. 😉 Ja siitä pääosa tulee taas USA:n varustelubudjetista.

  6. Pari­isin sopimuk­ses­sa tavoit­teek­si asetet­tu läm­pen­e­misen rajoit­ta­mi­nen 1,5 asteeseen alkaa vaikut­taa aika vaikealta. 

    Jos joku pitää Pari­isin sopimuk­sen tavoitet­ta edes etäis­es­ti mah­dol­lise­na toteut­taa poli­it­tis­es­ti, kyseessä on älylli­nen epärehellisyys. 

    Kuvas­sa hiilibud­jet­ti, jota kulkien ilmas­ton­muu­tos pysyy kahdessa cel­siuk­ses­sa vuodelta 2014. Kah­den asteen tavoite on pitkään ollut min­i­mi joka on käytän­nössä karan­nut käsistä. Hold­ing warm­ing under two degrees Cel­sius is the goal. But is it still attain­able? Pari­isin sopimus vain poli­it­tista “pöhinää”. Valit­ti­in numero ilman mitään konkretiaa. 

    Globaalit hiilid­iok­sidipäästöt ovat pysyneet samal­la ennä­tys­ta­sol­la kak­si peräkkäistä vuot­ta, mut­ta ei se ole tarpeeksi.

  7. “Ver­tailuko­htana ilmas­tosopimuk­ses­sa pidet­tyyn esi­te­ol­lisen ajan lämpötilaan..”

    Tarkem­min san­ot­tuna pienen jääkau­den lop­un läm­pötiloi­hin. Sitä ennen­hän meil­lä on ollut paljon läm­pöisem­pääkin. On muuten ihme jut­tu, että kun jääkaudek­si nimet­ty ajan jak­so lop­puu, niin ilmas­to lämpenee!

  8. Kalle: Huuhaa. Pääosa uusi­ta tek­nol­o­gi­sista inno­vaa­tioista muuten tulee tuos­ta varustelubud­jetista. Ja siitä pääosa tulee taas USA:n varustelubudjetista. 

    Toi nyt on huonoin argu­ment­ti ikinä. 

    Anna mulle tuhat mil­jar­dia vuodessa, ja mä voin luva­ta toimit­ta­vani enem­män uut­ta teknolo­giaa kuin ase­varustelu koskaan. Lisäbona­r­i­na mun teknolo­gia keskit­ty­isi ensisi­jais­es­ti muuhun kuin tappamiseen.

  9. Sisäai­sain­min­is­ter­iön 21 Suomea uhkaavas­ta riskista noin kol­mannes liit­tyy ilmas­ton­muu­tok­seen. Tääl­lä pohjoises­sa muu­tos on vielä nopeam­paa ja näkyy näinä out­oina sääilmiöinä.

    Syyr­i­an sisäl­lis­so­dan syi­hin kuu­luu ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma kuiv­u­us ja siitä seu­ran­nut muut­toli­ike kaupunkeihin.

    20 vuot­ta onnis­tut­ti­in hukkaa­maan hiili- ja öljy­te­ol­lisu­u­den lob­baamisen ansio­ta. Vieläkin samaa levyä jak­se­taan tois­taa ja samo­ja mon­een ker­taan kumot­tu­ja höpinöitä pitäisi jak­saa kor­jail­la. Paljon olisi voitu tehdä tasaisel­la vauhdil­la, no, ei halut­tu. Joku sai bonukset.

    2100 ei ole enää kaukana. Tänä vuon­na syn­tynyt vau­va on sil­loin 84 vuo­tias ikäihminen.

    Muu­tok­sen ja sen luo­man liike­toimin­nan vien­ti­t­u­lo­jen sijaan saamme kus­tan­taa varautu­mista ilmas­ton­muu­tok­sen haittoihin.

  10. Ainakin kol­mannes (ehkä jopa puo­let) ilmake­hän liias­ta hiilid­iok­sidista on peräisin tehomaat­alouden rappeut­tamista pelloista.Pariisin ilmas­tosopimus sivu­ut­taa tämän tosi­seikan sivulauseella.Suunta voidaan kään­tää takaisin maaperään luo­muvil­je­lyn avulla.
    Afrikas­sa kulote­taan joka vuosi noin mil­jar­di hehtaaria pel­to­ja ja laidunmaita.Yhden hehtaarin kulo­tus vas­taa 6000 henkilöau­ton hiilipäästöjä.

  11. Tom­pe­lo:
    Maa­pal­lon ilmas­to läm­peni asteen, kun vuon­na 1783 use­ampi tulivuoren laki … joo, huono sanaleik­ki. Mut­ta seurasiko­han tuos­ta tai vas­taav­ista jotain ongelmia elävälle luon­nolle? Jos ei …

    http://volcano.oregonstate.edu/laki-iceland-1783

    Hm, mihin peru­s­tat tiedon ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Yleinen tieto on, että Lakin purkauk­sen seu­rauk­se­na pohjoisen pal­lon­puoliskon ilmas­to jäähtyi asteen ver­ran ja säät menivät sekaisin myös muual­la. Usei­den miljoonien ihmis­ten arvioidaan kuolleen purkaus­ta seu­ran­neis­sa nälän­hädis­sä. Tuskin eläimil­läkään oli kovin helppoa.

    Tulivuren­purkauk­sien laa­jat vaiku­tuk­set häviävät yleen­sä vajaas­sa 10 vuodessa, kasvi­huonekaa­su­jen vaiku­tus on pidem­pi, CO2:n puoli­in­tu­mi­sai­ka ilmake­hässä lie­nee satakun­ta vuotta.

  12. Sep­po Lohta­ja:
    Suun­ta voidaan kään­tää takaisin maaperään luo­muvil­je­lyn avulla.

    En yhtään usko, että luo­muvil­je­ly voisi olla vas­taus mihinkään muuhun kuin “hyvän fiilik­sen maat­alouteen”. Päin­vas­toin mun mielestä on yhä selvem­pää, että GMO-vil­je­ly on ain­oa uskot­ta­va ratkaisu ravin­non­tuotan­toon tule­vaisu­udessa. Kuiv­u­ut­ta ja tuho­laisia sietävät vil­je­lykasvit voivat aut­taa meitä selviy­tymään edessä häämöt­tävältä ilmas­ton­muu­tosnälän­hädältä. Kun sen yhdis­tää lihan­syön­nin vähen­tämiseen maail­mas­sa, tule­vaisu­u­den ei vält­tämät­tä edes tarvitse näyt­tää synkältä.

    Tun­tuu type­r­ältä, että geen­imuun­telua (eli jalostamista) jar­rute­taan vain sik­si, että län­si­mail­la on varaa siihen. Jos uskoo, että tiede on tot­ta — ja että ilmas­ton­muu­tos on ihmisen aiheut­ta­maa, on epälo­ogista kyseenalais­taa tiedey­hteisön gmo-myön­teinen konsensus.

  13. Sep­po Lohta­ja:
    Ainakin kol­mannes (ehkä jopa puo­let) ilmake­hän liias­ta hiilid­iok­sidista on peräisin tehomaat­alouden rappeut­tamista pelloista.Pariisin ilmas­tosopimus sivu­ut­taa tämän tosi­seikan sivulauseella.Suunta voidaan kään­tää takaisin maaperään luo­muvil­je­lyn avulla.
    Afrikas­sa kulote­taan joka vuosi noin mil­jar­di hehtaaria pel­to­ja ja laidunmaita.Yhden hehtaarin kulo­tus vas­taa 6000 henkilöau­ton hiilipäästöjä.

    Ilman tehomaat­alout­ta pel­to­ja pitäisi rai­va­ta moninker­tais­es­ti nykyiseen ver­rat­tuna jos lop­putuot­tei­den määrä halut­taisi­in pitää nykyisel­lään. Minkähän ver­ran siitä seu­raisi hiil­i­jalan­jälkeä jos maat­alouden käyt­tämä maap­in­ta-ala esim. kolminkertaistuisi?

  14. dio­di: Jos joku pitää Pari­isin sopimuk­sen tavoitet­taedes etäis­es­ti mah­dol­lise­na toteut­taa poli­it­tis­es­ti, kyseessä on älylli­nen epärehellisyys. 

    Pari­isin sopimus vain poli­it­tista “pöhinää”. Valit­ti­in numero ilman mitään konkretiaa.

    On tot­ta, että Pari­isin sopimus on vain poli­it­tista pöhinää. Se siinä on kuitenkin hyvää, että maail­man johta­jat sen­tään myön­sivät ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen tosiasiaksi.

    Siihen­hän eivät mon­et taval­liset kansalaiset vielä kykene, eivät edes tääl­lä koulute­tus­sa Suomes­sa. Moni keskit­tyy, tässäkin keskustelus­sa, todis­tele­maan päin­vas­taista. Vas­toin ter­vet­tä järkeä, vas­toin tiedemiesten selvän enem­mistön käsi­tys­tä, vas­toin tosiasioita.

    Uskon voima on väkevä.

  15. Tapio: Hm, mihin peru­s­tat tiedon ilmas­ton lämpenemisestä. 

    En mihinkään, se oli virhe, jon­ka huo­masin pari sekun­tia liian myöhään Tarkoitin tietysti kylmenemistä. 

    Linkat­ul­la sivus­tol­la on jut­tua eri tulivuoren­purkausten vaiku­tuk­ses­ta ilmas­ton kylmen­e­miseen. Tarkoitin siis viita­ta siihen, että ilmas­ton viilen­tämi­nen on ilmeis­es­ti mah­dol­lista myös keinotekois­es­ti. En vaan tiedä, mikä vaiku­tus rikil­lä on elävään luontoon. 

    Laki tietysti oli katas­trofi, kun vaiku­tus oli seu­raa­vana vuon­na muis­taak­seni neljä astet­ta paikoitellen pohjoises­sa. Esi­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa sel­l­ainen tarkoit­taa nälänhätää.

    Mut­ta ilmas­to­tutk­i­jat var­maankin osaa­vat datan perus­teel­la arvioi­da paljonko rikkiä pitäisi ilmake­hään syöt­tää, jot­ta ilmas­ton kasvi­huoneläm­pen­e­m­i­nen kumoutuisi.

    Esimerkik­si Pinatubon purkaus syn­nyt­ti 20 miljoon­aa ton­nia rikkid­iok­sidia, mikä alen­si läm­pöti­laa 0,5 astet­ta seu­raa­van kah­den-neljän vuo­den ajan. Näkyy myös käyrässä yllä. http://volcano.oregonstate.edu/mt-pinatubo-philippines-1991

    Mut­ta aiheut­tiko moinen määrä rikkid­iok­sidia jotain merkit­tävää hait­taa elävälle luon­nolle? tulee­han se sieltä alas lopulta.

    1. Näitä ajatuk­sia ilmas­ton keinotekois­es­ta viilen­tämis­es­tä tutk­i­taan ihan oikeasti. Niis­sä on ongel­mana se, että ne saat­ta­vat tuot­taa pysyvää kuiv­u­ut­ta paikoin, esimerkik­si Afrikkaan.

  16. Tom­pe­lo: Mut­ta aiheut­tiko moinen määrä rikkid­iok­sidia jotain merkit­tävää hait­taa elävälle luon­nolle? tulee­han se sieltä alas lopulta.

    Siinäpä se, se tulee alas muu­ta­mas­sa vuodessa. CO2 pysyy ilmake­hässä oleel­lis­es­ti pitempään.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Näitä ajatuk­sia ilmas­ton keinotekois­es­ta viilen­tämis­es­tä tutk­i­taan ihan oikeasti. Niis­sä on ongel­mana se, että ne saat­ta­vat tuot­taa pysyvää kuiv­u­ut­ta paikoin, esimerkik­si Afrikkaan.

    Ovat mie­lenki­in­toisia, mut­ta huol­ta aiheut­tavia tule­vaisu­u­den­näkymiä, ennenkuin meil­lä on kaikkivoipa “maail­man­hal­li­tus”.

  17. Vaikkei Suomes­sa siltä tuntunut 

    Miten niin ei tun­tunut? Talvi on tun­tunut lämpimältä. Pari pakkaspäivää ei sitä muuta.

    Käyt­tämät­tä mitään instru­men­taa­tio­ta tai mit­tausar­vo­ja näyt­täisi että sään iner­tia on kas­vanut. Talvi ja kesä tun­tu­isi­vat tule­van myöhempään kuin ennen.

    1. kevät on tul­lut aikaisem­min ja kesäkuu on ollut kylmä. Jotkut ilmati­eteil­i­jät väit­tävät, että viileän kesäku­un toden­näköisyys on kasvanut.

  18. Pekka T.: On tot­ta, että Pari­isin sopimus on vain poli­it­tista pöhinää. Se siinä on kuitenkin hyvää, että maail­man johta­jat sen­tään myön­sivät ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen tosiasiaksi.

    Siihen­hän eivät mon­et taval­liset kansalaiset vielä kykene, eivät edes tääl­lä koulute­tus­sa Suomes­sa. Moni keskit­tyy, tässäkin keskustelus­sa, todis­tele­maan päin­vas­taista. Vas­toin ter­vet­tä järkeä, vas­toin tiedemiesten selvän enem­mistön käsi­tys­tä, vas­toin tosiasioita. 

    No, kyl­lähän Pari­i­sis­sa sovit­ti­in mm. tavoit­teista ja käytän­nöistä, ja päästöleikkausten riit­tävyyt­tä arvioidaan yhdessä viiden vuo­den välein.

    Taval­lisetkin kansalaiset meil­lä Suomes­sa ymmärtävät tosi­asi­at varsin hyvin. Viimekeväisessä kyse­ly­tutkimuk­ses­sa “yli 80 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista on sitä mieltä, että kan­sain­väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa on solmit­ta­va pikaises­ti uusi ilmas­tosopimus, jol­la päästöjä vähen­netään maailmanlaajuisesti.”

    Täl­lai­sis­sa keskusteluis­sa toki äänekäs vähem­mistö ylikorostuu.

    http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Kohti_nollapaastoja__blogi_ilmastoneuvotteluista/Suomalaiset_haluavat_ilmastosopimuksen_P(33218)

  19. Väestönkasvu on se ongel­ma, joka aiheut­taa läm­pen­e­misen. Nais­ten koulu­tus­ta on pidet­ty parhaana ratkaisuna, mut­ta juuri koulute­tut naiset ylläpitävät Suomes­sakin väestönkasvua (maa­han­muut­toa).

  20. alek­sis salusjärvi: GMO-vil­je­ly on ain­oa uskot­ta­va ratkaisu ravin­non­tuotan­toon tulevaisuudessa. 

    EU:n yleinen maat­alous­poli­ti­ik­ka pyrkii kuitenkin ilmas­ton­muu­tok­sen hillintään muil­la keinoil­la. Ruo­ka pyritään tuot­ta­maan ekol­o­gis­es­ti, kestävän kehi­tyk­sen periaattein.

    Mon­en­laisin ympäristöä säästävien toimien avul­la taataan rav­in­to ja hiilen karkaamista suit­si­taan tehokkaasti. Tämän vuok­si ruuan tuotan­toa tue­taan yhtei­sistä verovaroista läpi Unionin.

    Tämä on vas­takkaista poli­ti­ikkaa ver­rat­tuna markki­navoimien ohjauk­seen. Siinä halvin tuotan­to tunnnuste­taan ain­oak­si oikeak­si ruuan tuotan­toma­llik­si. Kukin voi itse tykönään miet­tiä kumpi tapa on parem­pi ilmas­ton­muu­tok­sen näkökulmasta.

  21. Har­ri Haan­pää:
    Taval­lisetkin kansalaiset meil­lä Suomes­sa ymmärtävät tosi­asi­at varsin hyvin.

    Täl­lai­sis­sa keskusteluis­sa toki äänekäs vähem­mistö ylikorostuu.

    On todel­lakin sekä ilah­dut­tavaa että tärkeää, että tietoisu­us tosi­a­sioista lisään­tyy. Se ei kuitenkaan ole vielä sil­lä tasol­la, että ihmiskun­ta ryhty­isi riit­tävi­in toimi­in. Toimin­nan edel­ly­tys meil­lä demokra­tiois­sa kun on, että ongel­ma ymmär­retään niin laa­jasti, että jar­ru­miehet eivät enää pysty lykkäämään väistämätöntä.

    Osasyylli­nen on media. Vaik­ka 98 pros­ent­tia tiedemiehistä olisi tosi­a­sioista samaa mieltä, antaa media asi­aa käsitel­lessään puheen­vuoron “tas­a­puolisu­u­den nimis­sä” myös sille 2 pros­entin vähem­mistölle. Eri­tyis­es­ti täl­laises­sa tun­tei­ta kuo­hut­tavas­sa asiassa. 

    Näin suurelle yleisölle syn­tyy käsi­tys, että asia on tieteen piiris­säkin riidanalainen. Tätä vahvis­ta­vat blogikeskustelu­jen kovaääniset kiistäjät. Äänekäs vähem­mistö totis­es­ti saa yliko­roste­tun roolin.

  22. Pekka T.: On todel­lakin sekä ilah­dut­tavaa että tärkeää, että tietoisu­us tosi­a­sioista lisään­tyy. Se ei kuitenkaan ole vielä sil­lä tasol­la, että ihmiskun­ta ryhty­isi riit­tävi­in toimi­in. Toimin­nan edel­ly­tys meil­lä demokra­tiois­sa kun on, että ongel­ma ymmär­retään niin laa­jasti, että jar­ru­miehet eivät enää pysty lykkäämään väistämätöntä.

    Osasyylli­nen on media. Vaik­ka 98 pros­ent­tia tiedemiehistä olisi tosi­a­sioista samaa mieltä, antaa media asi­aa käsitel­lessään puheen­vuoron “tas­a­puolisu­u­den nimis­sä” myös sille 2 pros­entin vähem­mistölle. Eri­tyis­es­ti täl­laises­sa tun­tei­ta kuo­hut­tavas­sa asiassa. 

    Näin suurelle yleisölle syn­tyy käsi­tys, että asia on tieteen piiris­säkin riidanalainen. Tätä vahvis­ta­vat blogikeskustelu­jen kovaääniset kiistäjät. Äänekäs vähem­mistö totis­es­ti saa yliko­roste­tun roolin.

    Eihän nyt tieteel­listä totu­ut­ta voi­da useinkaan hakea mil­lään huu­toäänestyk­sil­lä. Aikasar­ja-ana­lyysin taita­jia kan­nat­taisi ennem­min kuun­nel­la, toki epä­var­muudet ja kaik­ki tun­netut virhemah­dol­lisu­udet huomioiden.

    1. Jos jostainm ilmestyy joukko “tiedemiehiä” joiden mielestä suh­teel­lisu­us­teo­ria on ihan pal­turia ja New­tonin mekani­ik­ka on totu­us, minä uskon kyh­llä tiedemiesten enem­mistöä, vaik­ka en pysty itse suh­teel­lisu­us­teo­ri­aa todis­ta­maan. Aikasar­ja-ana­ly­y­sista tiedän kuitenkin itsekin jotain. Niiden perus­teel­la ill­mas­to näyt­tää ole­van lämpiämässä.

  23. Sakke: Eihän nyt tieteel­listä totu­ut­ta voi­da useinkaan hakea mil­lään huu­toäänestyk­sil­lä. Aikasar­ja-ana­lyysin taita­jia kan­nat­taisi ennem­min kuun­nel­la, toki epä­var­muudet ja kaik­ki tun­netut virhemah­dol­lisu­udet huomioiden.

    Tietenkään tieteelli­nen totu­us ei ole huu­toäänestyk­sen tulos. Yleen­sä se muo­dos­tunee tiedemiesten tutkimusten tulok­se­na, ver­tais­arvioin­tien varmis­ta­mana. Tiedey­hteisö osan­nee huomioi­da epä­var­muudet, tun­netut virhemah­dol­lisu­udet ja jopa aikasar­ja-ana­lyysit, varsinkin oman alansa osalta.

    Kun tiedey­hteisö on hyvin pitkälle yksimieli­nen, kuten esimerkik­si ilmas­ton­muu­tok­sen peruslin­jo­jen osalta, voinee tulok­sia pitää jok­seenkin luotet­tavina. Yksi­tyisko­h­dat ovat epäilemät­tä monin osin yhä epä­var­mo­ja, mut­ta nekin täs­men­tyvät vähitellen.

    Ihmette­len suuresti niitä keskustelijoi­ta, jot­ka tuos­ta vain kyseenalais­ta­vat tiedey­hteisössä val­lit­se­van käsi­tyk­sen. Minus­ta sel­l­ainen kuu­lostaa ylim­ieliseltä ja tiedet­tä väheksyvältä. Luulisi edes perustelu­jen ole­van täl­löin viimeisen päälle asiantun­te­via, mut­ta ei — kun­han nyt huitais­taan väit­teitä ilmaan.

    Ilmas­ton­muu­tos on tietysti huolestut­ta­va ongel­ma, mut­ta jokainen voisi tykönään miet­tiä voiko oma vais­tom­ainen asenne silti olla enem­män oike­as­sa kuin tiedemiesten enem­mistön näke­mys? Ilmas­ton­muu­tos ei ole mielipi­dea­sia. Ehkä vaikea totu­us kan­nat­taisi kiistämisen sijaan koh­da­ta rohkeasti?

  24. Osmo Soin­in­vaara: kevät on tul­lut aikaisem­min ja kesäkuu on ollut kylmä. Jotkut ilmati­eteil­i­jät väit­tävät, että viileän kesäku­un toden­näköisyys on kasvanut. 

    Ja heinäkuu on mielestäni myöskin kyl­men­nyt. Eloku­us­ta on (ainakin suh­teessa) tul­lut lämpimämpi.

    Onko kevät aikaistunut enem­män kuin talvi myöhäistynyt?

  25. eemil:Mon­en­laisin ympäristöä säästävien toimien avul­la taataan rav­in­to ja hiilen karkaamista suit­si­taan tehokkaasti. Tämän vuok­si ruuan tuotan­toa tue­taan yhtei­sistä verovaroista läpi Unionin. 

    Uskotko itsekin satuihisi? 

    Väität että maat­alous­tukien perustelu on siis ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta. Mut­ta minkähän ihmeen takia Suomes­sa mak­se­taan siitä, että voidaan kas­vat­taa tam­miku­us­sa kurkku­ja läm­mite­tyis­sä kasvi­huoneis­sa keinovaloilla? 

    Sitä­pait­si Val­tion tarkas­tusvi­ras­ton mukaan ympäristö­tu­il­la ei ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään.

    https://www.vtv.fi/files/139/1752008_Maatalouden_ravinnepaastojen_vahentaminen_NETTI.pdf

    s. 48. “Maat­alouden päästöt eivät ole vähentyneet”

    s. 60 “Tarkas­tuk­sen perus­teel­la ympäristö­tuk­i­jär­jestelmä on nähtävä osak­si maat­alouden tulo­tukea. Ympäristö­tu­ki kehitelti­in nopeal­la aikataul­ul­la paikkaa­maan sitä, että luon­non­hait­tako­r­vaus­ta ei EU-jäsenyys­neu­vot­teluis­sa saatu koko maa­ta kat­tavak­si.

    Eli ympäristö­tu­ki on ole­mas­sa vain, jot­ta maanvil­jeli­jöille voidaan mak­saa veron­mak­sajien tukea ja “ympäristö” esi­in­tyy sanas­sa ain­oas­taan kos­ka pelkkä “tuki” yksinään näyt­tää huonol­ta ja “ympäristö” on kiva sana.

    Tois­tan: ympäristö­tu­ki on tuki, jon­ka velvoit­teet ovat niin kevyet että se on käytän­nössä ilmaista rahaa.

  26. Sylt­ty: Mut­ta minkähän ihmeen takia Suomes­sa mak­se­taan siitä, että voidaan kas­vat­taa tam­miku­us­sa kurkku­ja läm­mite­tyis­sä kasvi­huoneis­sa keinovaloilla? 

    Tämä on niin ‑70 lukua, ettei enää jak­saisi. Onko sin­un kau­naisen maail­mankat­so­muk­sen mukaan ekol­o­gista tuot­taa tomaatit Espan­jas­sa keinokastelul­la ja mitä suurim­mil­la kasvi- ja hyön­teis­myrkkymääril­lä sekä lennät­tää ne logis­ti­ikkakeskuk­si­in ? Ja näistä keskuk­sista sit­ten jatkolen­not eri puo­lille maail­maa, uno­hta­mat­ta katkeam­a­ton­ta kylmäketjua ?

    Sylt­ty: Sitä­pait­si Val­tion tarkas­tusvi­ras­ton mukaan ympäristö­tu­il­la ei ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään.

    Tuo paperi ei kestä kri­it­tistä tarkastelua mon­elta kohdal­ta. Eipä tuo laati­ja, met­säinsinööri, ole näköjään laikaan käsit­tänyt mis­tä ympäristöko­r­vauk­sis­sa on kyse. 

    Sylt­ty: Tarkas­tuk­sen perus­teel­la ympäristö­tuk­i­jär­jestelmä on nähtävä osak­si maat­alouden tulotukea. 

    Tietysti näin on. Ympäristöä suo­jel­e­vat määräyk­set vähen­tävät tuot­tavu­ut­ta , ja se vaje on kor­vat­ta­va kun ker­ran halu­taan suo­jel­la ympäristöä. Olisi aivan eri tilanne, jos ympäristöä säästävin vil­je­ly­tavoin tuote­tus­ta ruuas­ta kulut­ta­ja mak­saisi enem­män, mut­ta kun ei halua maksaa.

    Esimerk­ki vääristä johtopäätök­sistä: lan­noituk­sen vähen­tämi­nen ei ole muka aiheut­tanut tulon­mene­tyk­siä, no, eipä tietenkään kun vil­jak­ilo­sta mak­se­taan Euroopan alimpia hin­to­ja (vaik­ka laatu on mui­ta parem­paa), niin tulon­mene­tys las­ket­tuna vil­jahin­to­jen avul­la näyt­tää pieneltä.

    Lisäk­si ympäristömääräys­ten vuok­si tehtävät investoin­nit on jätet­ty tarkastelus­ta kokon­aan pois. Samoin suo­jakaisto­jen aiheut­ta­mat ruisku­tus­ra­joituk­set ja niiden vaa­ti­ma työmenek­ki. Mut­ta tuo paperi on jo his­to­ri­aa, kos­ka uusi ohjel­makausi alkoi 2015.

    Seu­raavas­sa linkissä on tiivis­tet­tynä nykyiset ympäristömääräykset :

    https://www.google.fi/search?q=ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus&ie=utf‑8&oe=utf‑8&gws_rd=cr&ei=iBHGVsPZBMX-swGyg524Cg

    (toiv­ot­tavasti toimii, muuten googleta)

    1. Onko sin­un kau­naisen maail­mankat­so­muk­sen mukaan ekol­o­gista tuot­taa tomaatit Espan­jas­sa keinokastelul­la ja mitä suurim­mil­la kasvi- ja hyön­teis­myrkkymääril­lä sekä lennät­tää ne logis­ti­ikkakeskuk­si­in ? Ja näistä keskuk­sista sit­ten jatkolen­not eri puo­lille maail­maa, uno­hta­mat­ta katkeam­a­ton­ta kylmäketjua ?

      Tomaat­tien lennät­tämi­nen Kanari­ansaar­il­ta Suomeen vie ener­giaa 10 % siitä, mitä niiden kas­vat­ta­mi­nen kaamok­sen aikaan kasvi­huoneis­sa Suomes­sa, jol­loin fos­si­iliener­gial­la pitää tuot­ta sekä valo että lämpö.

  27. Tämä on maat­alouden viimeinen vuo­sisa­ta. Se mitä juuri nyt tapah­tuu kan­sain­välisel­lä avaru­usase­mal­la ja luke­mat­tomis­sa pienem­mis­sä pro­jek­teis­sa maail­mal­la johtaa siihen, että avo­maav­il­je­ly lakkaa ole­mas­ta vuo­sisadan lopulla.

    Kasvi­huonevil­jelyssä ei olla riip­pu­vaisia tuho­hyön­tei­sistä tai sääoloista.

    Lihan­tuotan­to niin ikään lakkaa ole­mas­ta. Kokon­aisen eläi­men tuot­ta­mi­nen on resurssien tuhlaamista.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen uhka, ener­gian hin­nan lasku ja 3D-tulostuste­knolo­gioiden val­ta­va kehi­tys ovat avainase­mas­sa tässä kehityksessä.

    Aivan äsket­täin uuti­soiti­in, että on kyet­ty tulosta­maan kor­va, johon kasvoi lop­ul­ta verisuon­is­to, kun se istutet­ti­in hiireen.

    Itseasi­as­sa esimerkik­si joulukinkku­ja voisi toden­näköis­es­ti tuot­taa siten, että olisi erään­laisia teol­lisu­us­ro­bot­te­ja, jot­ka simu­loi­vat sian taka­jalkaa ja siihen sit­ten kiin­nitetään tulosta­mal­la lihas­mas­sa, jota ruok­i­taan ja jota treenataan teol­lisu­us­ro­bot­tia liikut­ta­mal­la käyt­tämäl­lä liikkeitä, jot­ka simu­loi­vat sian liikku­mista. Sähkö­moot­tori on ener­giate­hokkaampi kuin sika ja lihas tarvit­see saman ener­gian kas­vaak­seen, oli se kiin­ni koneessa tai oike­as­sa eläimessä. Jos nyt pitäisi roikkua men­neessä ja ylipäätään tuot­taa joulukinkkuja.

    Nimit­täin on viisaam­paa kehit­tää uusia rav­in­tokasve­ja, jot­ka opti­moidaan kas­va­maan kasvi­huoneis­sa ja sisältävät tarvit­ta­vat hive­naineet ja niin edelleen.

    Riip­pu­vu­us tähän pla­neet­taan kyetään katkaise­maan ja siir­tymäl­lä avaru­u­teen, ihmi­nen kyke­nee rak­en­ta­maan megas­truk­tu­ure­ja, jot­ka ovat parem­pia kuin maa­pal­lo. Rak­en­t­a­mi­nen avaru­udessa on huo­mat­tavasti yksinker­taisem­paa kuin maas­sa, mikä voi tun­tua hullunkuriselta.

    Tästä pla­nee­tas­ta kan­nat­taa pitää huol­ta, kos­ka se on tois­taisek­si se ain­oa mah­dol­lisu­us elää. Tois­taisek­si tämä on se paras megas­truk­tu­uri, joka meil­lä on.

  28. Tässä on hyvä esi­tys uuden ohjel­makau­den 2014 — 2020 Union­in yhteis­es­tä maat­alous­poli­ti­ikas­ta ja sen vaiku­tuk­sista Suomessa.

    http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf

    Luke­mal­la vaku­ut­tuu siitä, että ympäristön tilaa pyritään ylläpitämään ja paran­ta­maan entis­es­tään. Pitää vain sisäistää , että tehovil­je­ly tuot­taa halvim­man ruuan, mut­ta ympäristön tila ja eläin­ten kohtelu vas­taavasti heikkenee . 

    Täy­tyy myös ymmärtää, että luon­nos­sa muu­tok­set tapah­tu­vat hitaasti, ei enterin painal­luk­sel­la. Fos­forin käyt­tö oli jo vuo­teen 2009 men­nessä vähen­tynyt liki 70 %, mut­ta vesistö­jen tilas­sa ei vielä havait­tu suur­takaan muutosta.

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymparisto1/Vesist%C3%B6kuormitus/Fosfori

    Tämä muu­tok­sen puut­tumi­nen voi kieliä siitä, että fos­fo­ria val­uu muual­takin , joista suurim­mat läh­teet tule­vat kaupunkien puhdis­ta­moil­ta. Samoin Itämeren suurim­mat val­ut­ta­jat tule­vat meren itä — ja etelärannoilta.

    Viher­ryt­tämisen tavoit­teena on hiilen sidon­nan ylläpitämi­nen. Mitä enem­män ja laa­jem­min maan­pin­ta pide­tään vihreänä, sitä enem­män hiiltä saadaan sidot­tua kasvus­toon. Ruuan tuotan­non ohes­sa maa­jussin tulee siis huole­htia ilmastosta.

    Kulut­ta­ja osoit­taa mitä suur­in­ta itsekkyyt­tä vaaties­saan markki­nae­hdoin tuotet­tua hal­paa ruokaa . Samal­la hän kään­tää selkän­sä kestävän kehi­tyk­sen ravinnontuotannolle.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Tomaat­tien lennät­tämi­nen Kanari­ansaar­il­ta Suomeen vie ener­giaa 10 % siitä, mitä niiden kas­vat­ta­mi­nen kaamok­sen aikaan kasvi­huoneis­sa Suomes­sa, jol­loin fos­si­iliener­gial­la pitää tuot­ta sekä valo että lämpö.

    Kasvi­huonei­den ener­gia tehdään nyky­isin uusi­u­tuvil­la lähteillä.

    https://www.facebook.com/puutarhasanomat/posts/963416083678002

    Ja uusi­u­tu­vien määrä kas­vaa nyky­hal­li­tuk­sen toimin entis­es­tään. Eikä tomaatit lennä suinkaan suo­ral­la lennol­la Suomeen ja ympäri maail­maa. Ne viedään väli­varas­toi­hin logis­ti­ikkakeskuk­si­in. Samoin Nor­jan kas­silo­het ynnä­muut. Ne esikäsitel­lään Kiinas­sa ja lennätetään sit­ten Suomeen.

    O.S. on ilmeis­es­ti halvim­man ruuan kan­nal­la, mak­saako koti­mainen todel­la liian paljon ? Ja miten ympäristö ja elin­tarvikemääräyk­set / valvon­ta pelaa­vat ulko­mais­ten toimit­ta­jien kohdal­la, jos koti­mainen tuotan­to aje­taan alas. Äläkä sano, että toimit­ta­jat audi­toidaan ja tullis­sa tehdään pistokokeita.

    Mitä para­me­tre­jä olet ottanut tuo­hon 10 pros­entin laskelmaan ?

    1. Tomaat­tik­ilon tuott6aminen sydän­talvel­la vie polt­toöljyä kilon. Kilo matkus­ta­jakoneen ruumas­sa lisää lentokoneen polt­toaineenku­lu­tus­ta 0,1 kg. Talvel­la ei oikeas­t­aan pitäisi syödä tomaat­tia lainkaan.
      Jos maas­sa on kiin­teä määrä uusiuitu­vaa ener­giaa ja lop­ut kulu­tuk­ses­ta on fos­si­ilista tarkoit­taa, että kaik­ki ener­gian kulu­tus lisää fos­si­ilisen käyt­töä, vaik­ka itse onnis­tu­isi rohj­mua­maan käyt­töön­sä uusiutuvaa.

  30. Kalle: Huuhaa. Pääosa uusi­ta tek­nol­o­gi­sista inno­vaa­tioista muuten tulee tuos­ta varustelubud­jetista. Ja siitä pääosa tulee taas USA:n varustelubudjetista.

    Aja­tus ase­varustelun teknolo­giaa kiihdyt­tävästä vaiku­tuk­ses­ta perus­tuu harhaan. vuon­na 1950 plus­mi­i­nus 20 vuot­ta tilanne oli se, että maail­mas­sa oli paljon help­po­ja inno­vaa­tioi­ta, joi­ta ei oltu vielä tehty. Toises­sa maail­man­so­das­sa ja kylmässä sodas­sa teknologi­nen kehi­tys perus­tui tähän. Siihen aikaan oli help­po olla kek­si­jä. Näin on sanonut K.Enqvist.

  31. Tässäpä uut­ta tietoa O.S:lle vuodelta 2013. Sen jäl­keen on tapah­tunut lisää edistystä.

    http://yle.fi/uutiset/kotimainen_talvitomaatti_on_kohta_ekologisempi_kuin_espanjan_ja_hollannin_tuontitomaatit/6554931

    Soin­in­vaaaran para­metrit eivät kyl­lä nyt seisauta ver­iä. Mis­sä ovat kylmäkul­je­tuk­sen ja väli­varas­toin­nin Euroopas­sa ja Suomes­sa tarvit­se­mat ener­gia­su­ureet ? Entäs lentokoneen nousu­jen /laskujen ener­gial­isäyk­set, lähtö- ja määrän­pään maantiekuljetukset ?

    Osmo Soin­in­vaara: Jos maas­sa on kiin­teä määrä uusiuitu­vaa ener­giaa ja lop­ut kulu­tuk­ses­ta on fos­si­ilista tarkoit­taa, että kaik­ki ener­gian kulu­tus lisää fos­si­ilisen käyt­töä, vaik­ka itse onnis­tu­isi rohj­mua­maan käyt­töön­sä uusiutuvaa.

    Tuo argu­ment­ti sakkaa jo siinä, että suo­ma­lainen uusi­u­tu­va kas­vaa koko ajan enem­män kuin sitä kulute­taan. Ja kas­vaa vielä entis­es­täänkin kun­han uudet inno­vaa­tiot ote­taan käyt­töön (viher­mas­sa , turve, aurinko, tuuli). Onnek­si nyt on hal­li­tus, jol­la ei ole näden kehit­tämiselle ide­ol­o­gisia esteitä.

    Tomaatin ter­veel­lisyy­destä:

    http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=6569878

    Tomaat­ti puoltaa hyvin paikkansa ruokapyra­midin alalohkos­sa. Varsinkin talvel­la suo­ma­lainen ruokavalio tah­too yksipuolis­tua . Onko vihrei­den ekol­o­gises­sa ruokakolmios­sa tomaatin paikalla ketsuppi?

  32. eemil:
    http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf

    Luke­mal­la vaku­ut­tuu siitä, että ympäristön tilaa pyritään ylläpitämään ja paran­ta­maan entisestään.

    Kyl­läpäs on tiukkaa, sivul­la 18 kerrotaan:

    “Uuteen ympäristöko­r­vau­so­hjel­maan sitoutu­van vil­jeli­jän on nou­datet­ta­va ympäristöko­r­vauk­sen vähim­mäis­vaa­timuk­sia, jot­ka ovat liki­main samo­ja edel­lisen ohjel­man perus­tuk­i­toimen­pitei­den kanssa. Lisäk­si vil­jeli­jän on nou­datet­ta­va uuteen ohjel­maan määritet­tyjä tilako­htaisia toimenpiteitä.”

    Ja edelli­nen ohjel­ma oli val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton mukaan aika lail­la yhtä tyhjän kanssa. Ja tilako­htai­sista toimen­piteistä tulee var­maan tosi rankkoja…

    Jos siitä että 95% vil­jeli­jöistä osal­lis­tuu ohjel­maan, voi päätel­lä että kyseessä on enem­män rahan­jako kuin todel­li­nen toim­inta. Jos ympäristöä laite­taan urakalla kun­toon, eivät osal­lis­tu­mis­pros­en­tit olisi luon­nol­lis­es­tikaan noin korkeita.

    Sitä­pait­si koko ympäristö­tu­ki on ajatuk­se­na tyh­mä. Miltä kuu­lostaisi val­tion ympäristö­tu­ki voimalaitok­sille? Val­tio mak­saisi kaikkien uusien ydin­voimalaitosten betoniku­vut ja STUKin vaa­ti­mat tur­valait­teet sekä polt­to­laitosten suo­dat­timet ja puhdis­tusjär­jestelmät. Tai ympäristö­tu­ki uuden auton osta­jalle, sem­moi­sel­la mak­saisi pakol­lisen katalysaat­torin kustannukset.

  33. Ei ole Eemilin kaltaisille hal­li­tuk­ses­sa ide­ol­o­gista vastustusta. 

    Ote­taan­pa esimerk­ki tästä ide­olo­gias­ta met­sien tuhkalan­noituk­sen muodossa:

    http://yle.fi/uutiset/tuhkasta_kasvudynamiittia_metsalle_edullinen_ja_tehokas_tapa_tuottaa_lisaa_puuta/8680669

    “Ilman muu­ta taloudel­lis­es­ti kannattavaa”

    “Kemera-tukea kaik­ista kus­tan­nuk­sista saa 40 prosenttia.”

    Yri­tyk­set ja taval­liset kansalaiset kupataan hengiltä, että edel­lä maini­tun ide­olo­gian levit­tämi­nen jatkuu tukiaislandiassa.

  34. Kalasääk­si:

    Yri­tyk­set ja taval­liset kansalaiset kupataan hengiltä, että edel­lä maini­tun ide­olo­gian levit­tämi­nen jatkuu tukiaislandiassa.

    Met­sän­o­mis­ta­jista suurin osa on taval­lisia kansalaisia. Ja enem­mistö kaupunki­laisia. Tuki kel­paa heillekin.

  35. Sylt­ty: Jos siitä että 95% vil­jeli­jöistä osal­lis­tuu ohjel­maan, voi päätel­lä että kyseessä on enem­män rahan­jako kuin todel­li­nen toim­inta. Jos ympäristöä laite­taan urakalla kun­toon, eivät osal­lis­tu­mis­pros­en­tit olisi luon­nol­lis­es­tikaan noin korkeita.

    Et vaan pysty sisäistämään markki­nae­htoisen ja ympäristöä säästävän vil­je­lyn eroa. Päät­te­lyketju ympäristösi­toumuk­sen kat­tavu­u­den syys­tä hakee vertaistaan.
    Onko­han vielä niin, että Sylt­ty ei ker­takaikki­aan ymmär­rä mitä ympäristöä säästävä vil­je­ly on ja mitä toimen­piteitä siihen sisältyy. 

    Et mitenkään pystynyt haas­ta­maan linkkaa­mas­tasi aineis­tos­ta löytämiäni virheitä.

    Sylt­ty näyt­tää myös edel­lyt­tävän, että maa­jus­sit tek­i­sivät vieläkin enem­män talkoi­ta kulut­ta­jien hyväksi.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalousyritt%C3%A4j%C3%A4n-palkka-alenee-entisest%C3%A4%C3%A4n‑1.75016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.