Valinnanvapaus, miten sitä voisi korjata (osa 1)

Kir­joituk­seni ”Valin­nan­va­paudessa muhii katas­trofi” sai Lääkärile­hden net­ti­sivuil­la 18 000 luk­i­jaa, mikä on kyseiselle medi­alle aika paljon.

Kun siinä ker­roin, että ehdote­tu­il­la sään­nöil­lä valin­nan­va­paus johtaa kus­tan­nusten karkaamiseen, yritän nyt ker­toa, miten katas­trofia voisi edes pienentää.

Kokon­aan kus­tan­nusten nousua tuskin voi vält­tää. Ei voin­ut Ruot­sis­sakaan. Kun tämän piti säästää kolme mil­jar­dia, tuo valin­nan­va­paus saat­taa lisätä kus­tan­nuk­sia jopa kolmel­la mil­jardil­la. Jat­ka lukemista “Valin­nan­va­paus, miten sitä voisi kor­ja­ta (osa 1)”

Tehtaankadun lapsilla oikeus turvalliseen koulumatkaan

Tehtaankadul­ta on tul­lut paljon vieste­jä huolestuneil­ta van­hem­mil­ta las­ten koulu­tien tur­val­lisu­ud­es­ta. Valite­taan, että autoil­i­jat aja­vat ylinopeut­ta eivätkä piit­taa tuon taivaal­lista suo­jatiesään­nöistä. Lai­tan vas­tauk­seni tähän kaikille.

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että kaupun­git eivät ole saa­neet nopeuk­sien valvon­taan saman­laista rike­mak­suoikeut­ta kuin on pysäköin­nis­sä. Jos mak­su olisi pieni – pysäköin­tivirhe­mak­sun luokkaa, se voitaisi­in osoit­taa ajoneu­von halti­jalle aivan samoin perustein kuin pysäköin­tivirhe­mak­sukin. Olisi aika help­po sovel­lus nykytekni­ikalle ottaa kiin­ni kaik­ki hur­jasteli­jat. Jat­ka lukemista “Tehtaankadun lap­sil­la oikeus tur­val­liseen koulumatkaan”

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikym­meniä raken­net­tu ikään kuin kaupun­ki olisi pien­tä hiomista vaille valmis. Tämän seu­rauk­se­na kasvu on laa­jen­tunut kauas keskus­tas­ta ja asumisen hin­ta on käynyt kohtu­ut­toman kalliiksi.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saa­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­ti­in toivomme tukeasi. Tilaa Mese­naatin kaut­ta kir­ja jo ennakkoon paper­il­la tai sähköisenä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmestyy osana vaa­likam­pan­jaamme ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­likam­pan­jamme rahoi­tus­ta. Aiomme julka­ista kir­jamme tek­ste­jä blogeillamme.

Helsingis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minim­i­tavoite mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­misen. Jos 6 000 euron tavoite­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pain­os­ta voidaan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoi­tus­ta vaa­likir­jallemme “Kaupunki­rak­en­tamisen aika” Mese­naatis­sa. Toivomme tukeasi kam­pan­jalle, jot­ta voimme painaa kir­jamme ja pääsemme jatka­maan työtä parem­man kaupun­gin eteen. 

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­tely­sivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂

 

 

 

Valinnanvapaudessa muhii katastrofi

Olen pitänyt poti­laiden valin­nan­va­paut­ta ter­ve­tulleena uud­is­tuk­se­na. Antaa­han se yksi­ty­isille palveluille mah­dol­lisu­u­den haas­taa ja kirit­tää julk­isia, vaik­ka julki­nen ter­vey­den­huolto tulee yhä ole­maan ter­vey­den­huol­lon runko. 

Joht­a­mi­nen on yksi­tyisel­lä puolel­la yleen­sä ja inno­vati­ivisem­paa. Huonos­ti toimi­va yksi­tyi­nen kar­si­u­tuu pois, mut­ta huonokin julki­nen organ­isaa­tio pysyy pystyssä. 

Voiton­tavoit­telu ei ole moraali­ton tapa kan­nus­taa organ­isaa­tioi­ta kohti parem­paa toim­intaa, kun­han kan­nustin toimii oikein. Sitä saa mis­tä mak­saa. Jos mak­saa vääristä asioista, saa vääriä asioita. 

Valin­nan­va­pau­den taloudel­li­sis­sa pelisään­nöis­sä on niin paho­ja puut­tei­ta, että koko uud­is­tuk­ses­ta on tulos­sa taloudelli­nen katas­trofi. Val­tio­varain­min­is­ter­iö tulee pitämään huolen siitä, että menot eivät kas­va, joten taloudelli­nen katas­trofi muut­tuu rahan lop­pues­sa hoidol­lisek­si kur­ju­udek­si. Jat­ka lukemista “Valin­nan­va­paudessa muhii katastrofi”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.3.2017

En pääse lau­takun­taan, joten Mikko Särelä menee. Lista on aika help­po iso­ja asioi­ta on kaksi.

Ström­bergin­tie 4:n ase­makaa­va Pitäjänmäellä

Kale­varako­ru läh­tee Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueelta ja tilalle tulee asun­to­ja 290 hen­gelle. Min­ul­la on tähän sikäli osu­ut­ta, että ehdo­tuk­ses­tani yleiskaavaa muutet­ti­in niin, että tässä mah­dol­lis­tet­ti­in asun­torak­en­t­a­mi­nen. Tämä on osa raide­jok­erin tiivistyshanketta.

Sörnäis­ten työ­pa­jan­pihan asemakaava

Tähän on tulos­sa kaupunkien teknis­ten viras­to­jen yhteinen tila ja sik­si kaaval­la on kiire. Kaa­va on nyt tul­lut lausun­noil­ta eikä siihen tehdä merkit­täviä muu­tok­sia. Pysäköin­ti on yhä auki. Ton­til­la jär­jestet­tym­nä se tulisi tolkut­toman kalli­ik­si. Puhutaan jopa 100 000 eurosta paikkaa kohden. Viras­ton autoil­i­jat joutu­vat totut­tele­maan joukkoli­iken­teeseen, kos­ka autopaikko­ja on selvästi vähem­män kuin viras­toil­la on nyt. Virkamiehet tarvit­se­vat autoa myös työ­maakäyn­neil­lä, mut­ta siihen yhteiskäyt­töau­tot ovat paljon halvem­pi vai­h­toe­hto kuin oma auto ja autopaik­ka jokaisen käytössä, kun pysäköin­tipaik­ka mak­saa yhtä paljn kuin neljä autoa.

 

 

 

Olen ehdolla kaupunginvaltuustoon

Helsingis­sä tapah­tuu nyt niin paljon, ettei siitä mal­ta olla syrjässä.

Kun sote menee (?) maakun­taan, kaupungille jää päivähoito, ope­tus ja maankäyt­tö.  Min­ulle kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on ennen kaikkea kaavoitus­ta ja maankäyttöä.

Olemme julkaise­mas­sa Mikko Särelän kanssa pam­flet­tia Helsin­gin kehit­tämis­es­tä. Se paine­taan, jos Mese­naatis­sa tulee paine­tulle kir­jalle riit­tävästi rahoi­tus­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa tyy­dymme pelkkään digiversioon.

Tulemme julkaise­maan tek­stit myös mei­dän molem­pi­en blogeilla.

Omas­ta puolestani olen rehellis­es­ti ylpeä siitä, mitä kulu­val­la vaa­likaudel­la on saatu aikaan. Mik­si, se ilme­nee tuos­ta pamfletista.

Näis­sä vaaleis­sa käy­dään Helsingis­sä tiuk­ka kamp­pailu vihrei­den ja kokoomuk­sen välil­lä Helsin­gin her­ru­ud­es­ta. Lähivi­ikkoina tämä blo­gi palvelee ennen kaikkea kun­nal­lis­vaalien kom­men­toin­tia ja analysoin­tia. Yritän kom­men­toi­da asi­api­tois­es­ti ehdokkaiden tekemisiä ja ajatuk­sia ja vaalei­hin liit­tyviä uutisia. En nimit­täin halua antaa perik­si totu­u­den jälkeiselle ajalle. Tätä sivus­toa kan­nat­taa seurata!

Tue kam­pan­jaani taloudellisesti

Helsingis­sä kun­nal­lis­vaalei­hin osal­lis­tu­mi­nen on hyvin kallista. Sik­si vetoan nöyrästi luk­i­joi­hi­ni pienen taloudel­lisen avus­tuk­sen saamisek­si vaa­likam­pan­jaa varten, jot­ta voi käy­dä kun­nol­lisen kam­pan­jan. Lahjoit­ta­maan pääsee paina­mal­la tästä. Link­ki ohjau­tuu Vihreän liiton vaali­avus­tus­sivulle min­un kohdalleni.

Vähän asi­aan liit­tyvästä juridiikasta.

Lahjoi­tuslink­ki kysyy lahjoit­ta­jan nimeä, kos­ka on laiton­ta ottaa vas­taan vaali­avus­tuk­sia tun­tem­at­tomil­ta. Lahjoit­ta­jan nimeä ei kuitenkaan saa julka­ista ilman tämän suos­tu­mus­ta, jos lahjoi­tus on alle 800 euroa, mut­ta se on pakko julka­ista, jos lahjoi­tus on 800 euroa tai enemmän.

Jos halu­at lahjoit­taa jollekin toiselle vihreälle ehdokkaalle, se käy tästä.

 

 

Digitalisaatio vähentää autopaikkojen tarvetta vaikka autoilu ei vähenisi

Kävin Tal­en­tu­min koulu­tusti­laisu­udessa Kaupunkisu­un­nit­telu ja kaavoitus levit­tämässä urban­is­min ilosanomaa. (Olen ammatil­tani luen­noi­ja) Kuuli­jat oli­vat lähin­nä kun­tien kaavoittajia.

Samas­sa tilaisu­udessa Pekka Lev­iäkan­gas VTT:ltä ker­toi dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­sista ja muun muas­sa itseo­h­jau­tu­vista autoista mut­ta dig­i­tal­isaa­tion vaiku­tuk­ses­ta liiken­teeseen laajemminkin.

Tämä sai min­ut kysymään, eikö kehi­tys väistämät­tä mene kaupungeis­sa siihen, että henkilöko­htais­es­ti omis­te­tu­ista ja vain keskimäärin tun­nin vuorokaudessa käytössä ole­vista autoista siir­ry­tään jo ennen robot­ti­au­to­jen tuloa jonkin­laiseen auto­jen yhteiskäyt­töön tai vuokrauk­seen, jol­loin auto­jen käyt­töaste nousee ja jos näin käy, eikö se merk­itse sitä, että pysäköin­tipaikko­jen tarve vähenee.

Tilaisu­u­den puheen­jo­hta­ja kysyi, kuka uskoo tähän kehi­tyk­seen 10 vuo­den aika­jän­teel­lä. Kaik­ki viittaisivat.

Autopaikkanormi on haaskausta

Vaa­timus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jäl­keen. Väljässä met­sälähiössä pysäköin­tipaikat mah­tu­i­v­at maan tasoon eivätkä ne sik­si mak­sa­neet juuri mitään.

Nyt kaavoite­taan tiivistä kan­takaupunkia esiku­vana Töölö tai Kallio. Autot eivät mah­du maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat mak­sa­vat 30 000 – 70 000 €. Pysäköin­ti­talos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mut­ta tämän päälle tulee tont­ti, jol­ta asuin­ta­lo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat halut­tu­ja asuinaluei­ta, vaik­ka asun­non mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suun­nit­teli­ja las­kee autopaikan tarpeen kaavas­ta, jos­sa on kyl­lä mukana etäisyys metroase­maan, mut­ta ei autopaikan hin­taa. Kos­ka auto on vält­tämätön, sille nyt vain on olta­va pysäköin­tipaik­ka, mak­soi mitä mak­soi. Ekon­o­misti ei puhu tarpeesta vaan kysyn­nästä ja kysyn­nässä on aina mukana hin­ta­jous­to. Jat­ka lukemista “Autopaikkanor­mi on haaskausta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017

Käskyn­halti­jantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle. Viereisen omakoti­talon asukkaat eivät halua ker­rostaloa tut­tua maise­maansa pilaa­maan. Siinä on toises­sa baakakupis­sa aika suuren ihmis­määrän asun­not. Jotain ton­tille ajo-ongelmi­akin on. Siitä tiedämme, kun Rauta­va on tavan­nut heitä. Kun tehdään Raide­jok­eri, raken­netaan myös lisää asuntoja.

Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on ongel­mana, että Nor­rtäl­jen­tiel­lä ratik­ka kul­kee auto­jen seassa ja lisäk­si siinä on tien vierel­lä pysäköin­tipaikko­ja. Ne ovat sen ver­ran syr­jässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahin­gos­sa, mut­ta tumpeloi­va taskupysäköi­jä voi tietysti häir­itä ratikkaa pidem­päänkin – puhu­mat­takaan niistä, jot­ka jäävät kiskoille odot­ta­maan mah­dol­lis­es­ti vapau­tu­vaa pysäköin­tipaikkaa. Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.

Jätkäsaaren Pana­ma­ran­nan asemakaavaehdotus

Pekka Kor­pisen suuri visio town­house-kort­teleista Jätkäsaaren kär­jessä ottaa taas taka-askeleen. Osa niistä muute­taan vai­htel­e­vanko­rkuisik­si ker­rostaloik­si. Kor­pinen on asunut maan­paos­sa Roomas­sa jo niin kaun, että voisiko noin yleis­es­ti tode­ta, että näille town­hou­se­ille ei ole sel­l­aista kysyn­tää, ettei kyse olisi yhden ökya­sum­is­muodon sub­ve­toimis­es­ta, kos­ka muus­sa käytössä ton­teista mak­set­taisi­in enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 7.3.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2017

Koivusaari

Oli ilmoit­tanut tekeväni palau­tuse­hdo­tuk­sen, jos­sa län­siväytlälle varataan vähem­män tilaa (nyt ehdo­tuk­ses­sa kahdek­san kaistaa) ja risteys laite­taan olen­nais­es­ti pienem­pään tilaan, sekä selvitetään suorem­pi yhteys saaren pohjois­puolelta metroase­malle (käytän­nössä tien ali eikä yli). Puheen­jo­hta­ja ris­to Rauta­va esit­ti asian pöy­dälle kahdek­sak­si viikok­si, jona aikana selvitetään ne asi­at, joi­ta tuos­sa min­un palau­tus­esi­tyk­sessäni oli­vat. Min­ulle ei täysin selvin­nyt, miten tämä eroaa palau­tus­esi­tyk­ses­tä, mut­ta olkoon näin. Samal­la se meni siis yli kunnallisvaalien.

En usko, että vaalit muut­ta­vat päät­täjiä suo­peam­mak­si jät­tili­it­tymäl­lä, joka peit­tää läh­es koko nykyisen Koivusaaren.

Hert­toniemen sairaalan asemakaava

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. (lati­naksi cum laude appro­batur). Täl­lainen lisärak­en­t­a­mi­nen on eri­no­mainen keino tor­jua sitä leimaa, joka siil­i­tien alueelle joskus on ehtinyt tul­la. Lisärak­en­t­a­mi­nen Itä-Helsingis­sä voisi muutenkin tor­jua seg­re­gaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.2.2017”