Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2017

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2017”

1. Raide-Jok­eri on vuo­sisadan fil­lari­rak­en­tamisko­hde Helsingis­sä. Koskaan aiem­min ei olla samas­sa ajas­sa tehty yhtä paljon uut­ta ja mod­ernisti suun­nitel­tua polkupyöräväylää.

   Vastaa

2. Oliko Käskyn­hal­tiantien yhtey­dessä keskustelua niistä Nor­rtäl­jen­tien (joka myös sisäl­tyy tuo­hon liiken­nesu­un­nitel­maan) parkkipaikoista? Kyl­lä ne pitäisi saa­da radan rinnal­ta pois.

   Vastaa

3. Vaalien jäl­keen kan­na­tus tuolle Koivusaaren motar­ili­it­tymälle on entistäkin pienem­pi. Iltale­hden tuoreessa uutises­sa povataan vihreille 27,7 %, kokoomuk­selle 25,3 %, demareille 14,9 % ja vasureille 10,7 %. Voi olla päätök­sen­teko Stadis­sa hiukan toisen­laista vaalien jäl­keen. Ehkä vähän yllät­tävää mut­ta aika reilua Rautaval­ta siirtää tämä vaalien jälkeen.

   Vastaa

4. Kaup­pakar­tanon­tie 16: kumpi niistä päiväkodeista?

   Vastaa

5. Kaupoakar­tanonkatu 16: Kiva tietää että saati­in sen­tään hal­vat parkkipaikat päiväko­tien sijaan, ja että päätök­set tehdään tietämät­tä oikeasti edes alueel­la ollei­den päiväko­tien lukumäärää. Siinä virkamiehet veivät poli­it­tisia päät­täjiä taas 6–0

   Vastaa

6. Entä ne muina vuo­de­naikoina pait­si kesäl­lä läh­es tyhjät pyöräti­et, joi­ta raken­netaan paikkoi­hin, joi­hin ne eivät kuu­lu. — Jalankulk­i­jan pitäisi olla Helsingis­sä kuningas, väki ikääntyy.

   Vastaa

7. Areenas­sa on mie­lenki­in­toinen jut­tu, mitä Kalasa­ta­man tor­ni­taloi­hin yritetään rak­en­taa uuden­laista kyläy­hteisöä ja uuden­laisia palveluita:

   http://areena.yle.fi/1–3993981

   Aika näyt­tää, miten tuo toimii, mut­ta alue on kyl­lä mielestäni liikaa kaup­pakeskuk­sen varas­sa, että siitä tulisi oikeasti eläväinen.

   Vastaa

8. Anne Mat­ti­la-Borg:
   Entä ne muina vuo­de­naikoina pait­si kesäl­lä läh­es tyhjät pyöräti­et, joi­ta raken­netaan paikkoi­hin, joi­hin ne eivät kuu­lu. — Jalankulk­i­jan pitäisi olla Helsingis­sä kuningas, väki ikääntyy.

   On ymmär­ret­tävää, että pyörätie näyt­tää autotiehen ver­rat­tuna tyhjälle, kos­ka pyörä vie noin 10 ker­taa vähem­män tilaa kuin auto.

   Asian hah­mot­tamisek­si kan­nat­taa esimerkik­si miet­tiä, mille Stock­man­nin pääoven edus­tan risteys näyt­täisi, jos jokainen käveli­jä kul­jet­taisi mukanaan 2000 kg painavaa autoa. Kuvaavaa on, että tässä yhdessä maan vilkkaim­mista risteyk­sistä ei tarvi­ta liiken­neval­o­ja, vaik­ka siinä ris­teävät käveli­jät ja raitiovaunut.

   Toinen aja­tusleik­ki: Täy­teen IC-junaan mah­tuu noin 1000 matkus­ta­jaa. Nämä matkus­ta­jat omis­sa autois­saan viereisel­lä moot­tori­tiel­lä muo­dostaisi­vat 100 m tur­vavälil­lä 100 km pitkän jonon.

   Sitä, että auto on 10 ker­taa eli 900% enem­män tilaa vievä liikku­mis­muo­to kaupungis­sa kuin kevyt liikku­ja, on oikeastikin vaikea ymmärtää. Mut­ta sen vuok­si kaupunkia, jos­sa liikku­mi­nen perus­tuu 100%:sti autoilu­un, ei voi olla ole­mas­sa. Täl­lä het­kel­lä kan­takaupun­gin alueel­la matkoista autol­la tehdään noin 20%. Mikä ei ole kovin kaukana autop­uolue kokoomuk­sen kannatuksesta.

   Vastaa

9. Daniel Fed­er­ley:
   Vaalien jäl­keen kan­na­tus tuolle Koivusaaren motar­ili­it­tymälle on entistäkin pienem­pi. Iltale­hden tuoreessa uutises­sa povataan vihreille 27,7 %, kokoomuk­selle 25,3 %, demareille 14,9 % ja vasureille 10,7 %.

   Mis­sä kohden nykyisen ja tule­van liit­tymän kohdal­la kul­kee kaupun­gin ja Tielaitok­sen maid­en raja? Kan­si- ja tun­neli­ratkaisut voivat olla lail­lis­es­ti ain­oi­ta mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa moot­tori­tien var­relle tai päälle, kos­ka bule­vardis­oimis­su­un­nitelmista on valitet­tu oikeu­teen ja hävitessään Helsin­gin kaupungilla ei olisi oikeut­ta tehdä Län­siväylästä kadunpitopäätöstä.

   Vastaa

10. Ris­to Kari­ran­ta:
    Kaup­pakar­tanon­tie 16: kumpi niistä päiväkodeista?

    Molem­mat, sikäli kun ymmärsin. Uud­is­raken­nuk­ses­sa ei ole päiväkotia.

    Vastaa

11. Mikko Num­melin: Mis­sä kohden nykyisen ja tule­van liit­tymän kohdal­la kul­kee kaupun­gin ja Tielaitok­sen maid­en raja? Kan­si- ja tun­neli­ratkaisut voivat olla lail­lis­es­ti ain­oi­ta mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa moot­tori­tien var­relle tai päälle, kos­ka bule­vardis­oimis­su­un­nitelmista on valitet­tu oikeu­teen ja hävitessään Helsin­gin kaupungilla ei olisi oikeut­ta tehdä Län­siväylästä kadunpitopäätöstä.

    Mik­si Helsin­gin kaupun­ki häviäisi tuol­laisen oikeu­denkäyn­nin? Mah­dol­lisu­udet nollassa.

    Vastaa

12. Daniel Fed­er­ley:
    Raide-Jok­eri on vuo­sisadan fil­lari­rak­en­tamisko­hde Helsingis­sä. Koskaan aiem­min ei olla samas­sa ajas­sa tehty yhtä paljon uut­ta ja mod­ernisti suun­nitel­tua polkupyöräväylää. 

    Toiv­ot­tavasti fil­lar­iväylät ovat paran­tuneet siitä, kun niitä viimek­si tääl­lä linkitet­ti­in. Ne oli suun­nitel­tu käsit­tämät­tömän type­r­ästi. Samaa luokkaa kuin Lep­pä­vaaran toteu­tuneet “moder­nit pyörätiet”.

    Tuo Koivusaaren suun­nitel­ma on huono. Tehokku­udet eivät riitä kan­nat­ta­van metroase­man rak­en­tamiseen. Tuos­sa käy niin, että aluet­ta ruve­taan täyt­tämään ja tiivistämään joidenkin vuosien päästä. Lop­putu­los tulee ole­maan huono. 

    Koivusaari ei tarvitse omaa autoli­iken­teen liit­tymää Län­siväylälle. Liikenne voidaan ohja­ta Laut­tasaaren liit­tymien ja mah­dol­lis­es­ti Kehä I:n pään kaut­ta. Liit­tymän pois­to mah­dol­lis­taa muu­ta­man lisäraken­nuk­sen, jot­ka voivat olla melko mas­si­ivisi­akin ja toimi­vat samal­la meluesteinä. 

    Samal­la myös pyöräil­i­jöi­den reiti­tys han­kalan alueen läpi Länkkärin viertä helpot­tuu. Nyt esitet­ty ratkaisu on esimerkik­si työ­matkapyöräil­i­jöi­den kannal­ta surkea. Olisi kiva tietää, kuka on ollut se aja­tusten van­taan­jo­ki, joka tuon on piirtänyt.

    Vastaa

13. Koti-isä: … Täl­lä het­kel­lä kan­takaupun­gin alueel­la matkoista autol­la tehdään noin 20%. Mikä ei ole kovin kaukana autop­uolue kokoomuk­sen kannatuksesta. 

    Ja melkein ymmär­sit, mis­tä on kyse. 😀 😀 😀 Henkilöau­to kuu­luu elävään kaupunki­in siinä mis­sä muutkin liiken­nemuodot, mut­ta har­va kaupunki­lainen käyt­tää autoa. Kun kaupunki­rakenne on ter­ve, henkilöau­toa käyt­tävät ne maalaiset, jot­ka tule­vat jostain nur­mi­järveltä, laak­so­lahdes­ta tai haa­gas­ta asioimaan tänne. 

    Ter­veessä kaupunki­rak­en­teessa keskus­tas­sa on palvelui­ta, joi­ta maalaiset haa­gas­ta, laak­so­lahdes­ta tai nur­mi­järveltä voivat saavut­taa vain henkilöau­tol­la. Kun kaupun­ki sairas­tuu, palve­lut katoa­vat ja sen jäl­keen kaupunki­laiset tarvit­se­vat henkilöau­toa saavut­taak­seen palve­lut, jot­ka ovat muut­ta­neet kehätei­den var­relle. Tämä on tapah­tu­mas­sa juuri nyt Helsingissä. 🙁

    Yksi syy kas­vavaan ongel­maan on henkilöau­toli­iken­teen ja lyhy­taikaisen paikoituk­sen hait­taami­nen. Asi­akkaat eivät pääse erikoisliikkeisiin. 

    Esimerkik­si Hämeen­tien suun­nitel­ma tulee kär­jistämään tämän muu­ta­mas­sa vuodessa. Nyt Hämeen­tiel­lä on erikois­li­ikkeitä, joi­hin tul­laan pitkältäkin. Kymme­nen vuo­den päästä ostan budovarus­teet, leikki­ju­nat ja helat Kehä III:n var­relta. Etni­sistä ruokakaupoista voi yksi selvitä, kun espoolaiset ja itä-helsinkiläiset asi­akkaat kaikkoa­vat. Etniset ruokakau­patkin ovat koh­ta kehäl­lä. Tilal­la on keskikal­jakup­pi­loi­ta ja hiero­ma­laitok­sia tms.

    Järkevä ratkaisu Helsin­gin kannal­ta olisi ollut:
    — busikai­stat pois ja täyskiel­to bussiliikenteelle
    — bus­seil­ta vapau­tuneeseen tilaan lyhy­taikaista paikoi­tus­ta ja pyöräkaistat
    — spåraverkon eheyt­tämi­nen alueella.

    Vastaa

14. Koti-isä: On ymmär­ret­tävää, että pyörätie näyt­tää autotiehen ver­rat­tuna tyhjälle, kos­ka pyörä vie noin 10 ker­taa vähem­män tilaa kuin auto.

    On tot­ta, että pyöräti­et näyt­tävät autotiehen ver­rat­tuna tyhjälle, kos­ka pyörät vievät niin vähän tilaa. Ja syksy­isin ja talvis­in­han pyörät eivät vie tilaa juuri ollenkaan.

    Vastaa

15. Koivusaaren suun­nitelmia kan­nat­taisi niin, että moot­tori­tie tun­neloidaan pitkältä matkalta ja sen päälle raken­netaan kevyt bule­var­di, niin saadaan käyt­töön paljon lisää hyvää raken­nus­maa­ta ja alueesta viihty­isä kun läpi­a­joli­iken­net­tä ei paljon ole.

    Liit­tymät moot­tori­tielle voivat olla Kirkkon­um­men suun­nas­sa Hanasaa­res­sa, jol­loin tun­neli­in tarvit­see tehdä Koivusaa­reen tai Kata­ja­har­ju­un vain suo­rat rampit tun­neli­in keskus­tan suuntaan.

    Kan­nat­taa muuten huomioi­da, että yleiskaa­van bule­vardis­oin­tisu­un­nitel­mat onnis­tu­vat ihan mukavasti muual­lakin kun lähde­tään siitä maan alla kul­kee moot­torikatu ja maan pääl­lä on sit­ten kevyt katu. 

    Toki kun Vihreään liiken­nesu­un­nit­telu­ide­olo­giaan kuu­luu autoli­iken­teen mak­si­maa­li­nen hait­taami­nen, täl­läi­nen ratkaisu vaatisi uudelleenajattelua. 

    Voi kyl­lä todel­la kysyä, onko joku Paciuk­senkatu ihan oikeasti ter­ve kaupunkisu­un­nit­telui­hanne. Käykää nyt hyvät ihmiset kat­so­mas­sa Paciuk­senkadul­la ja Huopalah­den­tiel­lä, miltä kaupunkibule­var­di näyt­tää ja ajatelkaa, miltä tuo ympäristö sit­ten voisi näyt­tää jos autot kulk­i­si­vatkin katu­ta­son alla ja kaisto­ja olisi paljon vähemmän.

    Vastaa

    1. Sen jäl­keen kun Sveitis­sä tapah­tui vaka­va onnet­to­muus tuli­paloi­neen moot­tori­ti­etun­nelis­sa, ovat auto­tun­neilei­ta koske­vat EU-määräyk­set tiuken­tuneet niin paljon, että mot­toritei­den tun­neloin­ti ei ole enää taloudel­lis­es­ti kyseen tule­va vai­h­toe­hto kuin hyvin lyhy­il­lä väleil­lä. Tuo Koivusaaren kat­ta­mi­nenkin on mitoitet­tu tarkkaan niin, että se tulk­i­taan lev­eäk­si sil­lak­si eikä tunneliksi.

       Vastaa

16. Onko tieto, selvitet­ty asia? Toki Mont Blancin tun­neli­palon jäl­keen moot­tori­ti­etun­nelien kus­tan­nuk­set ovat nousseet, eivätkä ne toki halpoja.

    Kuitenkin Tam­pereel­la juuri valmis­tui 2,3 kilo­metrin tun­neli hin­taan 197 miljoon­aa ja Keilaniemessä juuri tehdään noin puolen kilo­metrin tun­nelin ja mui­ta töitä sisältävää urakkaa, jon­ka kokon­aiskus­tan­nusarvio on noin 100 miljoonaa.

    Toisaal­ta Koivusaa­res­sa ja Kata­ja­har­jus­sa ei ole tun­nelia edes selvitet­ty. Syynä taitaa olla että Vihreän ide­olo­gian pyhän kir­jan mukaan auto­tun­nelit ovat syn­tisiä ja tabu. Kiel­let­ty ratkaisu, jota ei soke­as­sa auto­vas­taisu­udessa pystytä käsit­telemään järkevästi.

    Vastaa

17. Kalle:

    Esimerkik­si Hämeen­tien suun­nitel­ma tulee kär­jistämään tämän muu­ta­mas­sa vuodessa. Nyt Hämeen­tiel­lä on erikois­li­ikkeitä, joi­hin tul­laan pitkältäkin. Kymme­nen vuo­den päästä ostan budovarus­teet, leikki­ju­nat ja helat Kehä III:n var­relta. Etni­sistä ruokakaupoista voi yksi selvitä, kun espoolaiset ja itä-helsinkiläiset asi­akkaat kaikkoa­vat. Etniset ruokakau­patkin ovat koh­ta kehäl­lä. Tilal­la on keskikal­jakup­pi­loi­ta ja hiero­ma­laitok­sia tms.

    Miten läpi­a­jon kieltämi­nen Hämeen­tiel­lä estää käymässä ko. liikkeis­sä? Hämeen­tiel­lä ei edes ole pysäköin­tipaikko­ja muuten kuin lyhyel­lä matkalla Haa­paniemenkadun ja Näkinku­jan välil­lä reilu 10 kpl. Ne har­vat asi­akkaat, joille ei julki­nen liikenne kel­paa, ovat tähänkin asti park­keer­an­neet auton­sa sivukaduille. Huo­mat­tavasti enem­män asi­akkai­ta houkut­taa se, että Hämeen­tie muut­tuu viihty­isäm­mäk­si ympäristök­si käveli­jöille. Näitä on toden­näköis­es­ti luvas­sa huo­mat­tavasti lisää kun Hakaniemen­ran­nan ja Sörnäis­ten­ran­nan suun­nitel­mat, uudet toimis­toraken­nuk­set, Kru­unusil­lat, pis­ara-rata ja ylipään­sä itäisen kan­takaupun­gin uudet asuinalueet toteu­tu­vat. Täl­löin liiketilo­jen vuokrien kasvu voi toki häätää hela‑, pienoismalli‑, pölyn­imuri­pus­si- ym. kau­pat pois kadun varrelta.

    Ulko­maiset kon­sul­tit suosit­te­liv­at Hämeen­tien alun muut­tamista käve­lykaduk­si jo vuosia sit­ten. Joukkoli­iken­nekatu on hyvä askel siihen suun­taan. Nykyi­nen pakokaa­sukan­joni ei houkut­tele asioimaan alueel­la, eikä Hämeen­tien var­rel­la mon­taa jalankulk­i­jaa näekään.

    Vastaa

18. Kusti P.: On tot­ta, että pyöräti­et näyt­tävät autotiehen ver­rat­tuna tyhjälle, kos­ka pyörät vievät niin vähän tilaa. Ja syksy­isin ja talvis­in­han pyörät eivät vie tilaa juuri ollenkaan.

    Eivät vie tilaa pyöräteiltä tai ajo­radoil­ta, mut­ta sen sijaan kan­takaupun­gin ker­rostalo­jen pyöräkel­lar­it ovat täyn­nä käyt­tämät­tömiä pyöriä ja pihal­ta löy­tyy lisää.

    Pyörille voisi aivan hyvin vaa­tia rek­isteröin­tiä, kos­ka sel­l­ainen on nykyaikana help­poa ja edullista. Yhtey­de­not­to romupyörän omis­ta­jaan olisi help­poa, jos pyörä on rekisteröity.

    https://blog.project529.com/project-529-acquires-national-bike-registry/

    Tuo­hon Nation­al Bike Reg­istryyn pyörän sai rek­isteröi­tyä ker­ta­mak­sul­la 25 dol­lar­ia ja palu­u­postis­sa tuli todel­la vaikeasti irroitet­ta­va tar­ra rekisterinumeroineen.

    Tässä olisi vinkkiä start upille. Suo­ma­lainen pyörärek­isteri ja siihen liit­tyvät oheispalvelut.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara:
    …Tuo Koivusaaren kat­ta­mi­nenkin on mitoitet­tu tarkkaan niin, että se tulk­i­taan lev­eäk­si sil­lak­si eikä tunneliksi.

    Kyl­lä, mut­ta niitä sil­to­ja voi rak­en­taa vaik­ka viisi peräkkäin! Jät­tämäl­lä tarpeet­toman liit­tymän pois, saadaan teho­ja lisää. Nykyisel­lään suun­nitel­ma ei tee metroase­mas­ta kannattavaa.

    Vastaa

20. “Kaup­pakar­tanonkatu 16:n asemakaava
    Hyväksyt­ti­in. Tässä siis Hekan talo pure­taan ja kor­vataan isom­mal­la. Samal­la päiväkoti lakkaa.”

    Jos raken­nuk­ses­sa ole­vat KAKSI päiväko­tia lakkaute­taan (Päiväkoti Lak­ka ja se ruotsinkieli­nen), minkä lähistöl­lä ole­van päiväkodin yhtey­teen aio­taan rak­en­taa lisää tilo­ja? Käve­ly­matkan päässä ovat Vaa­puk­ka, Heruk­ka ja Mustik­ka. Tosin minä en ymmär­rä, miten mitään niistä olisi help­po laa­jen­taa. Mustik­ka taitaa toimia ker­rostalon alak­er­ras­sa ja Heruk­ka ker­rostalo­jen välis­sä ole­val­la ton­til­la. Vaa­pukan vier­essä on pieni puis­tikko, johon ehkä voitaisi­in rak­en­taa lisätilo­ja, mut­ta ei siinä tilaa kovin paljon ole, kun päiväkodil­la pitää olla myös pihaa las­ten ulkoleikkei­hin. Rak­en­t­a­mi­nen katkeaisi puis­tom­aisen reit­ti läheiseen kouluun.

    Kaipaisin vähän tarkem­paa tietoa suun­nitel­luista muu­tok­sista, sil­lä ne näyt­tävät koske­van myös mui­ta kuin lakkautet­tavia päiväkoteja.

    Vastaa

21. Bule­vardis­oin­tia odotel­lessa Koivusaaren liiken­teen voisi tosi­aan main­iosti jär­jestää yksinker­tais­es­ti katuy­htey­del­lä Hanasaaren liit­tymään vaik­ka nykyisen liityn­tä­parkkipaikan jatkok­si (ja Laut­tasaar­en­tielle lähin­nä itse Laut­tasaar­ta varten). 

    ELY-keskuk­sen puolelta var­maan mus­sute­taan Hanasaaren liit­tymän geome­tri­as­ta (kaar­resä­teet ja kiihdy­tys-/hi­das­tuskaisto­jen puute), uno­htaen, että sil­lä bus­sipysäkil­lä ramppei­neen on metron valmis­tut­tua todel­la vähän käyt­töä, eli kyl­lä sil­lä var­masti jonkun vuo­den menee ihan hyvin. Ja eikö siel­lä nyt ole metroase­ma juuri sitä varten, ettei saar­ta muutenkaan ole tarkoi­tus rak­en­taa autoilu edellä.

    Vastaa