Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017

Käskyn­halti­jantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle. Viereisen omakoti­talon asukkaat eivät halua ker­rostaloa tut­tua maise­maansa pilaa­maan. Siinä on toises­sa baakakupis­sa aika suuren ihmis­määrän asun­not. Jotain ton­tille ajo-ongelmi­akin on. Siitä tiedämme, kun Rauta­va on tavan­nut heitä. Kun tehdään Raide­jok­eri, raken­netaan myös lisää asuntoja.

Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on ongel­mana, että Nor­rtäl­jen­tiel­lä ratik­ka kul­kee auto­jen seassa ja lisäk­si siinä on tien vierel­lä pysäköin­tipaikko­ja. Ne ovat sen ver­ran syr­jässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahin­gos­sa, mut­ta tumpeloi­va taskupysäköi­jä voi tietysti häir­itä ratikkaa pidem­päänkin – puhu­mat­takaan niistä, jot­ka jäävät kiskoille odot­ta­maan mah­dol­lis­es­ti vapau­tu­vaa pysäköin­tipaikkaa. Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.

Jätkäsaaren Pana­ma­ran­nan asemakaavaehdotus

Pekka Kor­pisen suuri visio town­house-kort­teleista Jätkäsaaren kär­jessä ottaa taas taka-askeleen. Osa niistä muute­taan vai­htel­e­vanko­rkuisik­si ker­rostaloik­si. Kor­pinen on asunut maan­paos­sa Roomas­sa jo niin kaun, että voisiko noin yleis­es­ti tode­ta, että näille town­hou­se­ille ei ole sel­l­aista kysyn­tää, ettei kyse olisi yhden ökya­sum­is­muodon sub­ve­toimis­es­ta, kos­ka muus­sa käytössä ton­teista mak­set­taisi­in enemmän.

Tästä kaavas­ta saamme täl­lä ker­taa syyt­tää Tuo­mas Rantas­ta, sil­lä kaavoituk­seen on lähdet­ty hänen esit­tämän­sä pon­nen perus­teel­la. Pon­nes­sa esitet­ti­in alueelle suurem­paa rakennusoikeutta.

Asuin­raken­nu­soikeus nousee 2100 ker­rosneliöl­lä 12 500:aan. Kaava­muu­tos nos­taa aluete­hokku­u­den niukin naukin yli yhden. Tuuk­ka Saari­maa VATT:ssa saa var­maan paniikkikohtauksen.

Kuninkaan­tam­men lam­men­ran­nan asemakaava

Kaa­va oli meil­lä 6.9. 2016 ja pan­imme sen lausun­noille. Lausu­to­jen joh­dos­ta tehdään niin vähäisiä teknisiä tark­istuk­sia, ettei kaavaa tarvitse pan­na uud­estaan näyt­teille. Koti noin 950 asukkaalle.

Tästä tulee varsin ekologi­nen kaava:

Asuin­raken­nusten pääasialli­nen raken­nus­ma­te­ri­aali on puu. Raken­nusten tulee olla ener­giate­hokkai­ta ja myös tuot­taa uusi­u­tu­vaa ener­giaa. Kat­topin­nat tulee hyö­dyn­tää aurinkosähkön tuot­tamiseen ja/tai viherkat­toina. Hulevesiä viivytetään kort­telialueil­la ennen johtamista alueel­liseen hulevesijärjestelmään. 

Tässä muuten laa­jen­netaan keskus­puis­toa, kos­ka kaa­va-alueeseen liit­tyy viher­alue, joka rajau­tuu keskus­puis­toon. Moinen hempeämielisyys johtuu ilmais­es­ti vaikeasti raken­net­tavas­ta maaperästä.    

Meri-Rasti­lan tiivistyskaavaluonnos

Kos­ka kyse on vas­ta kaaval­u­on­nok­ses­ta, voimme päästää sen eteen­päin kehit­tämiskom­mentein. Asukaslu­vus­ta ei tarvitse tin­kiä, vaik­ka vih­ery­hteyk­sistä pidet­täisi­in parem­paa huol­ta. Tässä on hyvä tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa, kos­ka jos tässä onnis­tu­taan, siitä tulee esiku­va mon­elle muulle tiivistämiskaavalle. Itä-Helsingis­sä riit­tää tiivistettävää.

Minus­ta on myös aivan kun­ni­akas­ta käy­dä asukkaiden kanssa kaup­paa. Tiivistämisen vastapain­ok­si saat­te tänne jotain kivaa (ameni­ties).

Alueen suuri kysymys on Vuo­tien kat­ta­mi­nen use­am­mas­sa kohdas­sa. kos­ka nyt sil­lä on tolku­ton este­vaiku­tus. Jos Koivusaa­res­sa, mik­si ei täällä?

Itäisen saaris­ton asemakaavaehdotus

Tässä on yleinen etu yksi­tyisen edun kanssa vah­vasti vas­takkain ja sit­ten on vielä ELYn koskaan-et-muut­tua-saa ‑asenne, jon­ka seu­rauk­se­na koko saaris­to on jäämässä pahasti alikäyt­töisek­si. Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle. Kat­so­taan mitä muu­tosesi­tyk­siä sieltä on tulossa.

Minus­ta tarvit­taisi­in voimakas pon­nis­tus saaris­ton saamis­es­ta parem­min kaikkien helsinkiläis­ten ja myös matkailun käyt­töön, mut­ta ei sitä voi tehdä ase­makaa­va edel­lä. On siis kohtu­ullista hyväksyä tämä suun­nilleen näin ja joskus myöhem­min tehdä tähän matkailukäytön edel­lyt­tämiä muutoksia.

Rysäkarin matkailuyrit­täjä halusi Helsin­gin byrokra­ti­aa pakoon Espooseen. Kyl­lä siel­lä olisi sama ELY tul­lut vastaan.

 

11 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.3.2017”

  1. “Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.”

    Ai ihan niin kuin ne on pois­tet­tu Liisankadul­ta, Tehtaankadul­ta, Porthaninkadulta…

    Olen tietysti vähän ilkeä. Mut­ta kyl­lä se turhaut­taa, kun poli­itikot ker­ta toisen­sa jäl­keen usko­vat virkamiehiään niin sokeasti, sil­loinkin kun pikimus­ta muut­tuu virkamiehen suus­sa vitivalkoiseksi.

  2. “Alueen suuri kysymys on Vuo­tien kat­ta­mi­nen use­am­mas­sa kohdas­sa. kos­ka nyt sil­lä on tolku­ton este­vaiku­tus. Jos Koivusaa­res­sa, mik­si ei täällä?”

    Kos­ka Meri-Rasti­lan hin­ta- ja houkut­tele­vu­us­ta­sol­la siel­lä ei kan­na­ta käyt­tää rahaa tuollaiseen.

    Vaik­ka tiivistyskaa­va itsessään on hyvä, minus­ta tässä on suuri ris­ki siihen, että raken­nus­li­ik­keet eivät lähde tuo­ta kaavaa käytän­nössä toteuttamaan.

  3. Nor­rtäl­jen­tielle voi odot­taa myös ihan seiso­via jono­ja kun­han Käskyn­halti­jantien lisärak­en­t­a­mi­nen pääsee vauhti­in. Ratik­ka olisi ehdot­tomasti pitänyt tuos­sakin saa­da oma­lle kaistalleen, kun tilaakin olisi ollut, mut­ta ilmeis­es­ti ratik­ka täy­tyy noin peri­aat­teen vuok­si siel­lä tääl­lä saa­da jonot­ta­maan auto­jen kanssa, jot­ta autoil­i­jaa ei ihan niin paljoa harmittaisi.

  4. Daniel Fed­er­ley:
    “Alueen suuri kysymys on Vuo­tien kat­ta­mi­nen use­am­mas­sa kohdas­sa. kos­ka nyt sil­lä on tolku­ton este­vaiku­tus. Jos Koivusaa­res­sa, mik­si ei täällä?”

    Kos­ka Meri-Rasti­lan hin­ta- ja houkut­tele­vu­us­ta­sol­la siel­lä ei kan­na­ta käyt­tää rahaa tuollaiseen.

    Vaik­ka tiivistyskaa­va itsessään on hyvä, minus­ta tässä on suuri ris­ki siihen, että raken­nus­li­ik­keet eivät lähde tuo­ta kaavaa käytän­nössä toteuttamaan. 

    Mik­seivät raken­nus­li­ik­keet lähtisi kaavaa toteut­ta­maan? Mieleen tulee usei­ta Meri-Rasti­laa ankeampia lähiötä, jois­sa rak­en­t­a­mi­nen käy kiivaana, saavutet­tavu­udeltaan huonom­mis­sa paikois­sa. Meri-Rasti­la on niitä paikko­ja, jois­sa täy­den­nys­rak­en­tamisel­la voidaan ehkä eniten nos­taa alueen arvos­tus­ta. Se on väk­ilu­vul­taan pieni mut­ta sitä ympäröivät upeat luon­toalueet, meri ja pien­taloalueet. Rasti­lan puolel­la raken­netaan parhail­laan kovasti ja uud­is­tu­mi­nen jatkuisi luon­tev­asti metroase­man toiselle puolelle. Eikä alue itsessään ole ulkois­es­tikaan mitenkään pahim­mas­ta päästä, hakkaa suurim­man osan 70-luvul­la raken­ne­tu­ista lähiöistä. Raken­nuskus­tan­nuk­set taita­vat lisäk­si olla aika matalia.

    Vuoti­etä ei kyl­lä var­maan kan­na­ta lähteä kat­ta­maan, sen sijaan tien var­teen voisi rak­en­taa talo­ja. Este­vaiku­tuskaan ei ole mitenkään val­ta­va kun sen yli kul­kee usei­ta siltoja.

  5. Toinen ongel­ma Käskyn­halti­jantien liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on, että jos vasem­malle kään­tymi­nen Mes­tar­in­tielle estetään, ei Pato­las­ta pääse enää Käpylään kovinkaan kätevästi. Nythän bus­sil­in­ja 69 köröt­telee Mes­tar­in­ti­etä pitkin Mustapekkaan ja Käpylän ase­malle, mut­ta vas­taisu­udessa ei enää onnis­tu. Vai­h­toe­htois­es­ti voi tietysti men­nä 72:lla lähelle Käpylän ase­maa, mut­ta sen pysäk­ki on Tuusu­lan­väylän vääräl­lä puolel­la, mikä tietää ylimääräistä 500 metrin käve­lyä nykyiseen ver­rat­tuna. Tai sit­ten pitäisi vai­h­taa Oulunkylän keskus­tas­sa 64:ään, mikä tietäisi sel­l­aiset reip­paat 20 min­u­ut­tia lisä­matkaa. Eipä täl­lä suun­nitel­mal­la houkut­tele kaup­pa­mat­ka Mustapekkaan enää.

    Että tästäkin syys­tä niitä palvelui­ta olisi kiva saa­da Pato­laan, eikä vesit­tää suun­nitelmia nyt jo vesite­tys­tä kaavaluonnoksesta.

  6. Tuo­mas L.: Mik­seivät raken­nus­li­ik­keet lähtisi kaavaa toteut­ta­maan? Mieleen tulee usei­ta Meri-Rasti­laa ankeampia lähiötä, jois­sa rak­en­t­a­mi­nen käy kiivaana, saavutet­tavu­udeltaan huonom­mis­sa paikois­sa. Meri-Rasti­la on niitä paikko­ja, jois­sa täy­den­nys­rak­en­tamisel­la voidaan ehkä eniten nos­taa alueen arvos­tus­ta. Se on väk­ilu­vul­taan pieni mut­ta sitä ympäröivät upeat luon­toalueet, meri ja pien­taloalueet. Rasti­lan puolel­la raken­netaan parhail­laan kovasti ja uud­is­tu­mi­nen jatkuisi luon­tev­asti metroase­man toiselle puolelle. Eikä alue itsessään ole ulkois­es­tikaan mitenkään pahim­mas­ta päästä, hakkaa suurim­man osan 70-luvul­la raken­ne­tu­ista lähiöistä. Raken­nuskus­tan­nuk­set taita­vat lisäk­si olla aika matalia. 

    Raken­nus­li­ik­keet eivät tule, jos tuot­to-odotuk­set eivät ole riit­tävän suuret. Näin on alueel­la jo käynytkin, valmi­ik­si kaavoite­tut riv­i­talo­ton­tit ovat seis­seet vuosikau­sia tyhjil­lään. Helsingis­sä! Ei sitä heti uskoisi.

    Vuokrat­alo­ja tietysti tehtäisi­in, mut­ta käsit­tääk­seni tiivistämiskaa­van ydi­na­ja­tus olisi juuri se, että alue ei leimau­tu­isi niin yksipuolis­es­ti vuokrataloalueeksi.

    Aihe on hirvit­tävän herkkä, ja siitä mielu­um­min vai­etaan. Mut­ta esimerkik­si Hesari on läh­estynyt sitä näin: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002684660.html ja http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005103735.html sekä Helsin­gin Uutiset näin: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236742-muuttotappiokierre-vaivaa-lahioita

    1. Kyl­lä Meri-Rasti­laan saadaan rak­en­tamista. Kaupun­ki joutuu vähän tin­kimään ton­tin hinasta/vuokrasta, mut­ta se voi sen hyvuin tehdä, kos­ka tästä rak­en­tamis­es­ta ei aiheudu kaupungille juuri mitäänku­lu­ja, muu­ta­man kympin neliötä kohden klun yleen­sä puhutaan satasista.

  7. En pidä itäisen saaris­ton tiivistämis­raken­nushankkeista, kun olen jo laps­es­ta (50-luvul­la käynyt siel­lä) ja nytkin se on jo liian huvi­la-asu­tuk­sen täyt­tämää. Enem­män vapaa­ta vihreätä tilaa löy­tyy vas­ta Por­voon ulkosaarista, jos­sa nekin vähenevät vauhdil­la. Syys­tä, jon­ka tiedän, niin län­tiselle puolelle ei halu­ta tiivi­im­pää rak­en­tamista ja sehän johtuu, että siel­lä asuu tämä nk parem­pi väki, joiden rahan vaiku­tus­val­ta ulot­tuu jopa siihenkin hul­luuten, että Vuosaa­reen sijoitet­ti­in ensin kont­ti­sa­ta­ma ja heti sen jäl­keen Hesan hiil­isa­ta­ma kuitenkin Inkooseen. Samal­la lätkäniskul­la nämä kak­si asi­aa yhdis­tämäl­lä olisi säästet­ty var­masti ainakin sato­ja miljoo­nia, ellei nykyra­has­sa mil­jar­di veron­mak­sajien raho­ja. Mut­ta se totu­us onkin siinä, että iso raha puhuu ja sil­loin län­tiset, kaupungi­nosat saa­vat olla rauhas­sa, kuten Espoon puolel­la, siis ne, jot­ka ovat meren äärel­lä. Jos joku väit­tää muu­ta, niin puhuu nk muun­nel­tua totu­ut­ta, eli vale­htelee. Mik­si muuten min­un lap­suuteni asuin­paik­ka Vuosaari olisi muuten Helsin­gin suurin kaupungi­nosa väestöltään ja yhä paisuu ja alku­peräisväestö joutuu muut­ta­maan muualle, kun maalaisil­la on varaa myymäl­lä met­siä olla kuin kukkona tunki­ol­la ja etenkin esi­in­tymäl­lä nk “parem­pana väkenä”. Tiedän­hän sen omien ystävyyskon­tak­tieni takia, kos­ka hei­dän on paha enää syn­type­r­äis­inä asua Vuosaa­res­sa, kun heitä suo­raan sanoen köy­hyyten­sä ja ikän­sä takia jun­tit sor­ta­vat! Aivan 50-luvun alus­sa meitä Nord­sjöläisiä oli n 1500-henkeä, paik­ka asutet­ti­in kiin­teästi jo keski­a­jal­la Ruot­sista tulleil­la ja aiem­min Viikin­git jo 1000-luvun alus­sa nimit­tivät paikan Norrsjök­si, kun hei­dän aikanaan se paik­ka oli todel­la saari, sil­lä pur­je­hti­vat sen ympäri nykyisen Län­simäen kar­tanon kaut­ta takaisin avomerelle. Vieläkin kul­kee van­ha puro sitä kautta.

  8. Daniel Fed­er­ley: Raken­nus­li­ik­keet eivät tule, jos tuot­to-odotuk­set eivät ole riit­tävän suuret. Näin on alueel­la jo käynytkin, valmi­ik­si kaavoite­tut riv­i­talo­ton­tit ovat seis­seet vuosikau­sia tyhjil­lään. Helsingis­sä! Ei sitä heti uskoisi.

    Vuokrat­alo­ja tietysti tehtäisi­in, mut­ta käsit­tääk­seni tiivistämiskaa­van ydi­na­ja­tus olisi juuri se, että alue ei leimau­tu­isi niin yksipuolis­es­ti vuokrataloalueeksi.

    Aihe on hirvit­tävän herkkä, ja siitä mielu­um­min vai­etaan. Mut­ta esimerkik­si Hesari on läh­estynyt sitä näin: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002684660.html ja http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005103735.html sekä Helsin­gin Uutiset näin: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236742-muuttotappiokierre-vaivaa-lahioita

    Helsin­gin Uutis­ten artikke­li on huonos­ti kir­joitet­tu, mut­ta käsitän sen niin, että esimerkik­si Meri-Rasti­lan asukasluku on laskenut 213 asukas­ta kolmes­sa vuodessa. Sehän on vaan loogista, sil­lä Meri-Rasti­lan talot tuli­vat aikuiseen ikään, eli uusi­in taloi­hin muut­taneista lap­siper­heistä on nyt muut­tanut lapset pois ja van­hem­mat ovat usein jääneet asumaan samaan asuntoon. 

    Oikeaa muut­to­tap­pi­o­ta ei ole mis­sään kaupungi­nosas­sa Helsin­gin seudul­la, sil­lä tilalle muut­taa joka tapauk­ses­sa maa­han­muut­ta­jia. Tämä lukeekin myös artikkelissa: 

    “Jos alueel­la on paljon vuokra-asun­to­ja, muut­taa vapau­tu­vi­in asun­toi­hin usein kan­taväestön tilalle maa­han­muut­ta­jia. Esimerkik­si Meri-Rasti­las­sa ja Malminkar­tanos­sa vierask­ielis­ten määrä on nous­sut reip­paasti samal­la, kun alueet ovat menet­täneet väkeä muualle Helsinkiin.

    – Näil­lä alueil­la on nähtävis­sä kehi­tys­tä, jos­sa alueen väestörakenne muut­tuu, kun kan­taväestöä muut­taa pois ja maa­han­muut­ta­jia muut­taa tilalle. Vaik­ka kehi­tys näkyy muut­to­tap­pi­ona, on alueen kokon­aisväestömäärä pysynyt melko tasaise­na maa­han­muut­ta­jien ansios­ta. Lisäk­si heille on syn­tynyt lap­sia muu­ton jälkeen.”

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa on ongel­mana, että Nor­rtäl­jen­tiel­lä ratik­ka kul­kee auto­jen seassa ja lisäk­si siinä on tien vierel­lä pysäköin­tipaikko­ja. Ne ovat sen ver­ran syr­jässä, ettei kiskoille voi pysäköidä vahin­gos­sa, mut­ta tumpeloi­va taskupysäköi­jä voi tietysti häir­itä ratikkaa pidem­päänkin – puhu­mat­takaan niistä, jot­ka jäävät kiskoille odot­ta­maan mah­dol­lis­es­ti vapau­tu­vaa pysäköin­tipaikkaa. Jos käytän­tö osoit­taa, ettei tämä pelitä, pysäköin­tipaikat poistetaan.

    Ain­oa todel­li­nen ongel­ma julkiselle liiken­teelle ovat bus­sit. Jos kadul­la ei ole bus­sil­in­jaa, niin sys­tee­mi saadaan toimimaan. 

    Käytän julk­ista liiken­net­tä päivit­täin. Melkein joka viikko on on ongelmia bussien kanssa. Nyt esimerkik­si keskivi­ikkona yksi bus­si veti itsen­sä poikit­tain kisko­jen viereen niin, että peilit lop­ul­ta koli­si­vat. Sitä sit­ten setvit­ti­in ja matkus­ta­jas­ta näyt­ti, ettei bus­sikus­ki aistin­ut val­oa tai ään­tä ollenkaan. Edel­lis­es­tä henkilöau­ton aiheut­ta­mas­ta ongel­mas­ta on pari vuotta!

  10. Muis­telisin, että Osmo on aiem­min suh­tau­tunut nihkeästi Itäväylän kat­tamiseen Kulosaa­res­sa, jos­sa on sijaintin­sa ja statuk­sen­sa puoles­ta kyse hyvinkin raha­nar­voi­sista neliöistä. Onko mielipi­den muut­tunut tältäkin osin, vai tekeekö Vuosaari jostain syys­tä poikkeuksen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.