Seurakuntayhtymä esittää kohtuuttomalta vaikuttavia vuokrakorotuksia Lehtisaaressa

Jos ostat ton­tin ja raken­nat siihen itselle­si talon ja ton­tin sijain­ti muut­tuu tämän jäl­keen kaupunki­rak­en­teen kehi­tyk­sen vuok­si arvokkaam­mak­si,  asun­non arvon­nousu kuu­luu sin­ulle. Jos taas vuokraat ton­tin ja maan arvo nousee, arvon­nousu kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle, minkä seu­rauk­se­na maan­vuokra nousee joko pikkuhil­jaa tai ker­tarysäyk­sel­lä, siitä riip­puen, mitä asi­as­ta on vuokra­sopimuk­seen ymmär­ret­ty kirjoittaa.

Taval­laan olisi oikeu­den­mukaista ja loogista, että maan vuokra olisi uusis­sa ja van­hois­sa vuokra­sopimuk­sis­sa saman­laisil­la alueil­la suun­nilleen samal­la tasol­la. Tästä tietysti van­ho­jen talo­jen asukkaat ovat aivan eri mieltä.

Lehti­saa­res­sa maa­ta omis­ta­vat Van­taan ja Helsin­gin seu­rakun­tay­htymät ovat korot­ta­mas­sa van­ho­jen ker­rostalo­jen vuokraa todel­la paljon. Ton­tin­vuokrat ovat nouse­mas­sa yli viiteen euroon huonei­s­toneliötä kohden kuus­sa. Hätään­tyneet asukkaat ovat otta­neet yhteyt­tä myös min­u­un. Kaupung­in­val­tu­utet­tu ei kuitenkaan voi vaikut­taa seu­rakun­tay­htymän kuin äänestämäl­lä kirkol­lis­vaaleis­sa. Jat­ka lukemista “Seu­rakun­tay­htymä esit­tää kohtu­ut­toma­l­ta vaikut­tavia vuokrako­ro­tuk­sia Lehtisaaressa”

Kaupunkirakentamisen aika(34) Linnanmäen asema ja urbaani täydennysrakentaminen

(Mikko Särelä on kir­joit­tanut tämän tek­stin yhdessä Riku Ojan ja Urban Helsin­gin arkkite­hti Mat­ti Tapanisen kanssa)

Halu­amme tar­jo­ta Kallion alueel­la mah­dol­lisuuk­sia hyvään asumiseen ja elämään uusille ja alueel­la jo asuville asukkaille. Visios­samme Kallion alueel­la panos­te­taan julkisen kaupunki­ti­lan laatu­un ja puis­toi­hin. Samal­la raken­netaan kokon­aan uusi poikit­tainen raideli­iken­teen yhteys, Lin­nan­mäen lähi­ju­na-ase­ma, alikulku radan ali, sekä täy­den­nys­rak­en­tamista ja asun­to­ja run­saalle viidel­letuhan­nelle uudelle asukkaalle. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika(34) Lin­nan­mäen ase­ma ja urbaani täydennysrakentaminen”

Investointeja, ei veronalennuksia

Näin vaalien alla kokoomus­laiset, eri­tyis­es­ti Tatu Rauhamä­ki ja Jan Vapaavuori ovat esit­täneet, että kun Helsin­gin taloudessa on taas saatu nenä niukin naukin veden­pin­nan yläpuolelle, on syytä rien­tää alen­ta­maan veroja.

[Lisäys  3.4.  klo 19:30. Jan Vapaavuori näyt­tää otta­neen vähän etäisyyt­tä puo­lu­toverei­den­sa verolin­jauk­si­in viikko sit­ten Kaup­pale­hden pormes­tari­pa­neelis­sa, ja tyy­tyy esit­tämään, että veronalen­nuk­sista pitäisi keskustella.]

Samat kokoomus­laiset kir­joit­ti­vat pian tämän jäl­keen yhteisen vetoomuk­sen, että val­tion on huole­hdit­ta­va rahan­jaos­sa siitä, että suurten kaupunkien kyky tehdä investoin­te­ja para­nee. Jat­ka lukemista “Investoin­te­ja, ei veronalennuksia”

Kaupunkirakentamisen aika (33) Kannattaa rakentaa sinne, missä asunnot ovat kalliita

Asun­to­jen hin­ta kaupungis­sa määräy­tyy kysyn­nän, ei raken­nuskus­tan­nusten  mukaan. Halu­tut asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä ei riitä kaikille ja vähem­män halu­tut ovat halpo­ja. Raken­nuskus­tan­nusten kanssa täl­lä on tekemistä vain siltä osin, että jos raken­nuskus­tan­nus ylit­tää asun­non markki­nahin­nan, sitä ei rakenneta.

Moni on vieras­tanut rak­en­tamisen keskit­tämistä hyville paikoille – ratikkakaupunki­in, lähelle meren­ran­taa tai raideli­iken­teen var­teen, kos­ka noista asun­noista tulee niin kalli­ita, että vain rikkail­la on niihin varaa.

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset mieluiten asu­vat ja niistä kan­nat­taa muutenkin tehdä sel­l­aisia, joi­ta ihmiset halu­a­vat. Siis vain asun­to­ja rikkaille? Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (33) Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asun­not ovat kalliita”

Kaupunkirakentamisen aika (32) Pysäköinnin kustannusten sosialisointi estää autojen yhteiskäyttöä

Kaavoitettiinko Arabianrantaan pysäköintipaikkoja aivan liian vähän?

Huonot pelisään­nöt voivat johtaa siihen, että autopaikko­ja raken­netaan liikaa ja silti ne lop­pu­vat silti kesken.

Vihainen autoil­i­ja Ara­bi­an­ran­nas­ta soit­ti ja syyt­ti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa siitä, että olemme kaavoit­ta­neet alueelle liian vähän pysäköin­tipaikko­ja. Hänkin oli jäänyt ilman.

Hänelle ker­rot­ti­in, että ensik­sikin kaavas­sa määrätään vain parkkipaikko­jen vähim­mäis­määrästä. On aivan taloy­htiön oma asia, paljonko parkkipaikko­ja niiden lisäk­si raken­netaan. Syyt­täköön siis taloy­htiötä tai raken­nut­ta­jaa, jos taloy­htiö rak­en­taa niitä liian vähän.

Toisek­si Ara­bi­an­ran­nas­sa on kau­palli­nen pysäköin­tiy­htiö, jol­la on vaikeuk­sia saa­da parkkipaikko­ja vuokratuk­si, vaik­ka hin­ta on hyvin hal­pa, vain reilu kahdek­sankymp­piä kuus­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (32) Pysäköin­nin kus­tan­nusten sosial­isoin­ti estää auto­jen yhteiskäyttöä”

Kaupunkirakentamisen aika (31) Täydennysrakentaminen kantakaupungissa

Kan­takaupungis­sa on val­ta­va poten­ti­aali täy­den­nys­rak­en­tamiselle. Tässä viisi teesiä laadukkaaseen täy­den­nys­rak­en­tamiseen kantakaupungissa:

Panos­te­taan miel­lyt­tävään urbaani­in tilaan, kau­ni­iseen arkkite­htu­uri­in, puis­toi­hin, merel­liseen ympäristöön ja monipuolis­es­ti käytet­tävään julkiseen tilaan.

Tar­jo­taan entistä use­am­malle mah­dol­lisu­us asua kan­takaupungis­sa täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la, koro­tuk­sil­la ja käyt­tö­tarkoi­tusten muutoksilla.

Paran­netaan joukkoli­iken­ney­hteyk­siä kan­takaupungis­sa rak­en­ta­mal­la Helsinginkadun ase­ma ja nopea raiti­otiey­hteys Hakaniemestä Helsinginkadulle ja Töölöön. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (31) Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen kantakaupungissa”

Kaupunkirakentamisen aika (30) Anteeksi, että teimme asumisesta Helsingissä kallista

Asun­to­jen hin­nat ovat pääkaupunkiseudul­la nousseet järkyt­tävästi. Tämän me kaik­ki tiedämme, mut­ta tämä ei ole oikeas­t­aan kuin Helsingis­sä ja Helsingis­säkin vain osas­sa kaupunkia. Oheises­sa taulukos­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen hinta­kehitys vuodes­ta 2005 vuo­teen 2016. Sitä on ver­rat­tu koko maan asun­to­jen hin­to­jen nousu­vauhti­in. Helsin­gin kan­takaupungis­sa asun­to­jen hin­nat ovat todel­la nousseet noin 20 % yli sen, mitä ne ovat nousseet koko maas­sa keskimäärin, Espoos­sa suun­nilleen samaan tahti­in kuin maas­sa keskimäärin ja Van­taal­la ja kehyskun­nis­sa selvästi koko maan tah­tia hitaammin.

Alue €/m2  (2016 III) Muutos/koko maa
Koko maa 2 474 0,0 %
Helsin­ki 1 6 532 +19,7 %
Helsin­ki 2 4 974 +21,0 %
Helsin­ki 3 3 776 +8,2 %
Helsin­ki 4 2 653 −1,6 %
Espoo–Kauniainen 3 246 +1,7 %
Van­taa 2 402 −5,7 %
Kehyskun­nat 1 935 −10,6 %

 

On osit­tain mei­dän vikamme, että Helsin­gin kan­takaupungista on tul­lut niin kallis. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (30) Anteek­si, että teimme asumis­es­ta Helsingis­sä kallista”

Kaupunkirakentamisen aika (29) Miten Hakaniemenrantaan rakentaminen voi olla tappiollista

Sörnäis­ten­ran­nan ja Hakaniemen­ran­nan tiivistämis­es­tä on tehty hieno suun­nitel­ma, joka tuo alueelle 3 400 uut­ta tyy­tyväistä kaupunki­laista. Alueen toteut­ta­mi­nen on kuitenkin kallista. Se mak­saa noin 670 €/k‑m2 eli osa­puilleen 100 miljoon­aa euroa. Tämän lisäk­si tulee varautu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­seen eli tässä tapauk­ses­sa meren pin­nan nousu­un (20–24 milj. €). Lois­tavas­ta sijain­nistaan huoli­mat­ta alueen kaa­vat­alous on noin 15 miljoon­aa euroa miinuk­sel­la. Miten tämä on mahdollista?

Tuon 15 miljoon­aa saisi hel­posti kuro­tuk­si kiin­ni alen­ta­mal­la autopaikkavaa­timus­ta vas­taa­maan alueen auton käytön yleisyyt­tä. Kallios­sa on auto vain joka neljän­nelle taloudel­la, mut­ta tässä vaa­di­taan yksi autopaik­ka noin kah­ta asun­toa kohden – yhteen­sä noin 900 autopaikkaa, jot­ka mak­sanevat yhteen­sä 40–50 miljoon­aa euroa. Jos autopaikko­ja ei vaa­dit­taisi noin paljon, kaupun­gin ei tarvit­sisi tukea verovaroin alueen rakentamista.

Kan­nat­taisiko tästä tehdä kokeilu­alue, jos­sa kokeil­taisi­in markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa? Paikko­ja raken­net­taisi­in niin paljon kuin niitä tarvi­taan – siis niin paljon, kuin löy­tyy paikoille halukkai­ta osta­jia tai vuokraajia.

Kaupunkirakentamisen aika (28) Lisää korttelipuistoja

Uusille kaupunki­maisille alueille on ollut tapana kaavoit­taa alueen keskelle jonkin­lainen tori. Ajatuk­se­na on, että paikas­ta syn­ty­isi keskeinen kokoon­tu­mi­s­paik­ka. Nämä torit ovat usein liian suuria ja tyhjiä ja näin korosta­vat alueen epäkaupunkimaisuutta.

Sama aihe nousi esi­in, kun Met­sälässä sijait­se­van Maali­iken­nekeskuk­sen ase­makaavaa käsitelti­in. Alueelle on tulos­sa noin 4 500 uut­ta asukas­ta ja aivan alueen keskelle suurehko kolmion muo­toinen tori, joka on noin 100 metriä kanttiinsa.

Keskus­tas­sa on muu­ta­makin avoin paik­ka, jot­ka ovat saman­su­u­ruisia. Esimerkik­si sopii vaik­ka Erot­ta­jan päässä ole­va Kolmikul­ma eli Diana­puis­to. Jokainen voi kuvitel­la mielessään, kuin­ka paljon ankeampi Diana­puis­to olisi, jos se olisi tyhjä kivi­nen aukio.

Uusi­in urbaanei­hin kaupunkiym­päristöi­hin kan­nat­taa rak­en­taa kivis­ten torien sijas­ta urbaane­ja kort­telipuis­to­ja. Kiv­en ja asfaltin sijas­ta pui­ta, nur­mikkoa, niit­tyä, mul­taa ja hiekkaa! Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (28) Lisää korttelipuistoja”

Kaupunkirakentamisen aika (27) Umpikorttelit tuottavat kaunista kaupunkia

Seinät luo­vat kadus­ta kaupunki­ti­laa. Talot anta­vat kadulle raamit, jot­ka tekevät ympäristön hah­mot­tamis­es­ta help­poa ja selkeää. Risteyk­set ja muut aukot seinis­sä tar­joa­vat yllät­täviä näkymiä toisen­laisi­in todel­lisuuk­si­in. Kon­trasti eri­lais­ten tilo­jen välil­lä on vaikea ellei mah­do­ton saavut­taa elleivät tilat rajaudu selkeästi. Täl­lainen yllät­tävyys tuo kaupunki­in arvoituk­sel­lisu­ut­ta ja uusia paikko­ja, jot­ka voi löytää.

Umpiko­rt­telit tar­joa­vat mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa vah­vaa katu­ti­laa. Jyke­vien seinien sijoit­tumi­nen, suoru­us tai kaare­vu­us, kul­mat; kadun kapen­e­m­i­nen tai lev­en­e­m­i­nen pienek­si puis­toik­si, katupuiden ja pen­saiden sijoit­tumi­nen ja risteyk­set tar­joa­vat mah­dol­lisuuk­sia suun­nitel­la hyvää esteet­tis­es­ti miel­lyt­tävää ja monipuolista kaupunkiym­päristöä. Tähän kaupunkiym­päristön laatu­un pitää panos­taa ja se pitää oppia uudelleen.

Niin katu kuin sisäpi­hatkin ovat umpiko­rt­teliym­päristössä raken­net­tua tilaa. Samal­la taval­la kuin keit­tiön ja olo­huoneen kohdal­la, eivät samat ratkaisut toi­mi kaikille. Suun­nit­telijoille tarvi­taankin näke­mys­tä siitä minkälaista tilaa ollaan luo­mas­sa ja mah­dol­lisu­ut­ta tehdä siitä paras­ta mahdollista.