Kaupunkirakentamisen aika (29) Miten Hakaniemenrantaan rakentaminen voi olla tappiollista

Sörnäis­ten­ran­nan ja Hakaniemen­ran­nan tiivistämis­es­tä on tehty hieno suun­nitel­ma, joka tuo alueelle 3 400 uut­ta tyy­tyväistä kaupunki­laista. Alueen toteut­ta­mi­nen on kuitenkin kallista. Se mak­saa noin 670 €/k‑m2 eli osa­puilleen 100 miljoon­aa euroa. Tämän lisäk­si tulee varautu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­seen eli tässä tapauk­ses­sa meren pin­nan nousu­un (20–24 milj. €). Lois­tavas­ta sijain­nistaan huoli­mat­ta alueen kaa­vat­alous on noin 15 miljoon­aa euroa miinuk­sel­la. Miten tämä on mahdollista?

Tuon 15 miljoon­aa saisi hel­posti kuro­tuk­si kiin­ni alen­ta­mal­la autopaikkavaa­timus­ta vas­taa­maan alueen auton käytön yleisyyt­tä. Kallios­sa on auto vain joka neljän­nelle taloudel­la, mut­ta tässä vaa­di­taan yksi autopaik­ka noin kah­ta asun­toa kohden – yhteen­sä noin 900 autopaikkaa, jot­ka mak­sanevat yhteen­sä 40–50 miljoon­aa euroa. Jos autopaikko­ja ei vaa­dit­taisi noin paljon, kaupun­gin ei tarvit­sisi tukea verovaroin alueen rakentamista.

Kan­nat­taisiko tästä tehdä kokeilu­alue, jos­sa kokeil­taisi­in markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa? Paikko­ja raken­net­taisi­in niin paljon kuin niitä tarvi­taan – siis niin paljon, kuin löy­tyy paikoille halukkai­ta osta­jia tai vuokraajia.

8 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (29) Miten Hakaniemenrantaan rakentaminen voi olla tappiollista”

  1. Miten on hotellin kanssa, onko sillekin määrät­ty jokin autopaikkamin­i­mi? Toiv­ot­tavasti sen­tään ei.

    Helsin­gin kort­te­likaupun­gin automäärää on vuosikymmenet sään­nöstel­ty ihan yksinker­tais­es­ti aset­ta­mal­la moot­toritei­den päi­hin liiken­neval­ot. Nyt entisille sat­ma-alueille on tulos­sa kym­meniä tuhan­sia uusia asukkai­ta, joille pakko­raken­netaan kym­meniä tuhan­sia uusia autopaikko­ja. Käykö samal­la niin, että kort­te­likaupun­gin automäärä ja ruuhkat nou­se­vat tämän vuok­si sietämättömiksi?

    Eli autopaikkanor­mi ei aiheuta ain­oas­taan pos­ke­ton­ta rahan­menoa vaan myös kamalat ruuhkat – olet­taen, että ne autopaikat tule­vat myös käyt­töön. Ja uskon, että ne tule­vat, sil­lä kun ne ker­ran on raken­net­tu, niin ne mielu­um­min vuokrataan käyt­täjille hal­val­la kuin pide­tään tyhjinä.

  2. Markki­nae­htoisu­u­den pitäisi olla sään­tö rak­en­tamises­sa ylipään­sä, ei mikään kokeilu.

    2017 ja neu­vos­to­taulouden oppe­ja sovel­letaan Helsingis­sä yhä. Mielestäni Helsin­gin kaupunkin pitäisi soveltaa virkami­esten­sä osaamista/tietämystä laa­jem­minkin. Parkki­normin lisäk­si voitaisi­in ottaa käyt­töön muitakin norme­ja, tässä on vain mieliku­vi­tus rajana, mut­ta ensi alku­un vaikka­pa: esteet­tömyys­nor­mi, melunor­mi, näkemänor­mi, val­onor­mi, ilman­vai­htonor­mi, kaup­po­jen auki­oloaikanor­mi, parkkikiekkonor­mi jne. Lisäk­si voitaisi­in perus­taa taho, joka puo­lus­taa raken­nusten muse­aal­isia arvo­ja ja epäkäytän­nöl­lis­ten raken­nusten säi­lymis­es­tä jälkipolvien ihmeteltäväksi.

    vmp.

  3. Hakaniemestä on 2020-luvul­la parhaat julkiset yhtey­det joka paikkaan, joten mik­si ei. Pis­ara vielä, niin pääse suo­raan lentokoneeseen. Olisi aivan pähkähul­lua rak­en­taa mil­jardeil­la metro­ja, junia ja ratikoi­ta, ja sit­ten jät­tää ne huomiotta kaavoitukseessa.

  4. Kaa­vat­alous miinuk­sel­la, kun ton­tin kus­tan­nuk­set ovat 670 euroa neliö? Eikö noista ton­teista saa ainakin tuplas­ti rahaa kun myy­dään kaik­ki ton­tit huutokaupalla?

  5. Lund­vistin Julle:
    Markki­nae­htoisu­u­den pitäisi olla sään­tö rak­en­tamises­sa ylipään­sä, ei mikään kokeilu.

    2017 ja neu­vos­to­taulouden oppe­ja sovel­letaan Helsingis­sä yhä. Mielestäni Helsin­gin kaupunkin pitäisi soveltaa virkami­esten­sä osaamista/tietämystä laa­jem­minkin. Parkki­normin lisäk­si voitaisi­in ottaa käyt­töön muitakin norme­ja, tässä on vain mieliku­vi­tus rajana, mut­ta ensi alku­un vaikka­pa: esteet­tömyys­nor­mi, melunor­mi, näkemänor­mi, val­onor­mi, ilman­vai­htonor­mi, kaup­po­jen auki­oloaikanor­mi, parkkikiekkonor­mi jne. Lisäk­si voitaisi­in perus­taa taho, joka puo­lus­taa raken­nusten muse­aal­isia arvo­ja ja epäkäytän­nöl­lis­ten raken­nusten säi­lymis­es­tä jälkipolvien ihmeteltäväksi.

    vmp.

    Olisit­pa vit­sail­lut, mut­ta kun nuo ovat tot­ta… Esteet­tömyys­nor­mi nos­taa hin­to­ja val­tavasti, kun jokaiseen koti­in tehdään hehtaarives­sa ja rap­pukäytävän molem­mat sisäänkäyn­nit on tehtävä esteet­tömik­si, ei riitä, että tois­es­ta pääsee pyörä­tuo­lil­la. Melunor­mi käytän­nössä kieltää tekemästä Meche­lininkadun kaltaista kaupunki­raken­net­ta, talo­jen pitäisi olla kym­me­nien metrien päässä vilkkaas­ta kadus­ta. Val­onor­mi estää rak­en­ta­mas­ta korkei­ta talo­ja lähekkäin kort­te­likaupunki­in, ilman­vai­htonor­mi taas home­hdut­taa uudet talot muu­ta­mas­sa vuodessa.

  6. nak­ki:
    Hakaniemestä on 2020-luvul­la parhaat julkiset yhtey­det joka paikkaan, joten mik­si ei. Pis­ara vielä, niin pääse suo­raan lentokoneeseen. Olisi aivan pähkähul­lua rak­en­taa mil­jardeil­la metro­ja, junia ja ratikoi­ta, ja sit­ten jät­tää ne huomiotta kaavoitukseessa.

    Jotain on pielessä, jos tuo pitää paikkansa. Kyl­lä keskus­tas­sa pitää olla julkisen liiken­teen parhaat yhtey­det, ei keskus­tan ulkop­uolel­la Hakaniemessä, Taka-Töölössä tai Tapi­o­las­sa. Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi syytä ryhtyä toimenpiteisiin.

    Kun tehdään uut­ta aluet­ta, voi pysäköin­nin pois­taa kokon­aan sään­telystä. Jokainen rak­en­taa ton­tille niin mon­ta paikkaa kuin on tarvet­ta. Kadun­var­ret jätetään edulliselle lyhy­taikaiseen pysäköin­niltä, joka tukee erikois­li­ikkeitä ja palveluita.

    Halu­aisin keskustel­la sen aja­tusten van­taan, malminkar­tanon jätemäen neron kanssa, joka kek­si nos­taa lyhy­taikaisen paikoituk­sen hin­taa Taka-Töölössä. Se tap­paa alueelta viimeisetkin erikois­li­ik­keet, eikä tee hyvää rav­in­toloillekkaan. Ai niin, kaupunkisu­un­nit­telun johta­va-aja­tushan on savus­taa kaik­ki yri­tys­toim­inta Espooseen ja Vantaalle.

  7. Pet­teri:
    Kaa­vat­alous miinuk­sel­la, kun ton­tin kus­tan­nuk­set ovat 670 euroa neliö? Eikö noista ton­teista saa ainakin tuplas­ti rahaa kun myy­dään kaik­ki ton­tit huutokaupalla?

    Hakaniemen­ran­taan asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa noin 3500 euroa/m2. Hiukan helvem­mal­la raken­netaan nyt esim. Kalasa­ta­mas­sa aika han­kalis­sa olosuhteissa.

    Asun­not tul­laan myymään keski­hin­nal­la 7–7500. Jos rak­sali­ik­keen kate ja myyn­tiku­lut ovat 1000 euroa/m2 niin ton­tin osu­udek­si jää 2500–3000 euroa m2. Eli alle 2500 euroa/ro-m2 ei kan­na­ta tont­te­ja myydä. 

    Tänne voisi hyvin kokeil­la use­ampia autopaikat­to­mia talo­ja, kun ollaan näin keskus­tas­sa. Muu­ta­ma yhteiskäyt­töau­ton paik­ka per talo.

  8. Pet­teri:
    Kaa­vat­alous miinuk­sel­la, kun ton­tin kus­tan­nuk­set ovat 670 euroa neliö? Eikö noista ton­teista saa ainakin tuplas­ti rahaa kun myy­dään kaik­ki ton­tit huutokaupalla?

    Helsingis­sä käytetään täl­lä het­kel­lä liian suur­ta tont­tikokoa, joka on opti­moitu muu­ta­malle isolle gryn­der­ille. Kun tont­tikokoa pienen­netään, saadaan kil­pailu­un mukaan pienem­piä raken­nus­li­ikkeitä ja parhaas­sa tapauk­ses­sa mui­ta rahoi­tus­vai­h­toe­hto­ja. Ainakin gryn­de­rien on pakko ottaa suun­nit­telus­sa huomioon, ettei kaikkein huonoin vält­tämät­tä enää mene kaupaksi.

    Samal­la kaupun­gin ilme kohe­nee, ei teo­ri­as­sa syn­ny liian suuria, monot­o­n­isia pin­to­ja. Käytän­nössä asia lie­nee toisin, kos­ka suo­ma­laiset arkkite­hdit on koulutet­tu tiukasti yhteen muot­ti­in tekemään tyl­siä, valkoisia, kuollei­ta pin­to­ja. Turku­lais­ten arkkite­htien kos­to (Kasar­mi­to­rille juuri nou­se­va uusi ele­ment­ti­ta­lo) on hyvä esimerk­ki tyl­sästä uudisrakentamisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.