Kaupunkirakentamisen aika (30) Anteeksi, että teimme asumisesta Helsingissä kallista

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (30) Anteeksi, että teimme asumisesta Helsingissä kallista”

1. “On myös san­ot­tu, ettei asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in laske hin­to­ja siel­lä vaan päin­vas­toin nos­taa niitä.”

   Uusien asun­to­jen neliöhin­ta on yleen­sä kalli­impi kuin van­ho­jen. Se nos­taa koko alueen hin­to­ja. Eivät ihmiset hah­mo­ta tai osaa ottaa huomioon edes tuon 20 %:n tarkku­udel­la sitä, miten suuri osa alueen hin­nan­nousus­ta johtuu vuosi tai kak­si sit­ten raken­netun talon myyn­nistä ja mikä putkire­mon­tin valmis­tu­mis­es­ta ja niin edelleen. Toteu­tunei­ta hin­to­ja tarkastel­laan ja siitä päätel­lään, että kai tämä 8500 euroa neliömetriltä on ihan käypä hin­ta ja kun lainakaan ei mak­sa mitään, niin antaa palaa.

   Vastaa

2. Sanois­in, että huoli­mat­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta ovat hin­nat kohon­neet. 🙂 Lähin­nä suun­nit­telus­sa on pyrit­ty heiken­tämään vetovoi­matek­i­jöitä. Otta­mat­ta esille kelvo­ton­ta kaavoitus­ta, esimerkik­si kahvi­layrit­täjien toimin­nan hait­taami­nen Töölössä pari vuot­ta sit­ten oli sen luokan type­r­yyt­tä, että nor­maalis­sa työ­paikas­sa tek­i­jä olisi saanut kenkää välit­tömästi. Nyt ei edes annet­tu huomautusta!

   Jos asumisen hin­taan oikeasti halu­taan muutosta:
   — lopete­taan kaik­ki asumisen tuet
   — pure­taan vahin­gol­liset ja turhat nor­mit sekä
   — kaupun­ki keskit­tyy mah­dol­lisuuk­sien luomiseen.

   Tiede­tään, että tuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin, joten niiden lakkaut­ta­mi­nen ker­ral­la on parem­pi kuin pitkä kit­inä leikkauksista.

   Ton­tin omis­ta­ja tietää poli­itikkoa parem­min, mikä on kul­lakin ton­til­la fik­sua rak­en­tamista. Kaik­ki määrä, hin­ta ja laatunor­mit tulee pois­taa. Tässä muuten menee sit­ten ne paljon puhutut paikoitusnormitkin! 

   Hyvä alku mah­dol­lisuuk­sien luomiseen on tehdä ruu­tukaa­va Kehä I:n sisälle. Mis­tähän Helsinki­in löy­det­täisi­in hyvä, kaupunkisu­un­nit­telus­ta, alle­vi­ivaus sanal­la kaupun­ki, ymmärtävä suun­nit­teli­ja. Jätkäsaaren kaavoitus on esimerk­ki siitä, kun ei ole uskallus­ta tehdä riit­tävän yksinker­taista, tiivistä ja tehokasta.

   Vastaa

3. Kaupunkielämä päät­täjien ja uusien urbaan­i­ta­pah­tu­mien osalta on keskuk­sis­sa melko saman­laista. Niiden sijaan ihmiset ajat­tel­e­vat lähin­nä työ­paikko­ja. Saman­mielis­ten ihmis­ten seu­ra tulee yliopis­to­jen ja alan työ­paikko­jen kaut­ta, ei muus­ta pöhinästä. Yöelämä kiin­nos­taa nuo­ria (puoli­son etsin­tä). Kaik­ki eivät kuitenkaan ole kiin­nos­tunei­ta verkos­toi­tu­misen tuo­mas­ta val­las­ta, kos­ka eivät tarvitse sitä amma­tis­saan tai eivät ole yhteiskun­nal­lisia vaikut­ta­jia (jot­ka kaupungis­tu­misen myötä kerään­tyvät maanti­eteel­liseen kuplaan).

   Vastaa

4. Helsin­ki 4 alue muo­dos­tuu lähin­nä Itä-Helsingistä. Olisiko­han pako­lais­ten asun­to­jen keskit­tymisel­lä Itä-Helsinki­in jonkin­lainen yhteys asun­to­jen hin­to­jen kehnoon kehitykseen? 

   Ainakin vihre­itä näyt­tää kiin­nos­ta­van lähin­nä kivan kan­takaupun­gin kehit­tämi­nen eli omien äänestäjien­sä asi­at. Aikooko kaupun­ki tehdä jotakin vai annetaanko ghet­tou­tu­misen jatkua?

   Vastaa

5. vk:
   Helsin­ki 4 alue muo­dos­tuu lähin­nä Itä-Helsingistä. Olisiko­han pako­lais­ten asun­to­jen keskit­tymisel­lä Itä-Helsinki­in jonkin­lainen yhteys asun­to­jen hin­to­jen kehnoon kehitykseen? 

   Tai olisiko jopa niin, että pako­laiset keskit­tyvät kyseiselle alueelle, kos­ka se on aina ollut hal­pa. Kos­ka se ei ole ikinä ollut kovin onnistunut.

   Vastaa

6. hfhdf: Tai olisiko jopa niin, että pako­laiset keskit­tyvät kyseiselle alueelle, kos­ka se on aina ollut hal­pa. Kos­ka se ei ole ikinä ollut kovin onnistunut.

   Siis muna vai kana? Kaupunki­ti­eteil­i­jöil­lä on var­maan tähän vas­taus. En sanoisi, että ne lähtöko­hdil­taan alueina oli­si­vat sen huonom­pia kuin muut. Liiken­ney­htey­det hyvät, palve­lut hyvät, Vuosaa­res­sa meri jne.

   Kon­tu­la-Vesala ja Vuosaari ovat aluei­ta, jois­sa on eniten Hekan vuokra-asun­to­ja ja tämä on tietysti voin­ut olla merkit­tävä alkutek­i­jä kehi­tyk­selle vuosia sit­ten. Mitenkähän Heka jakaa asun­not eli voihan olla, että mon­et halu­a­vat asumaan sinne, mis­sä on eniten maanmiehiä. 

   En tiedä onko määritet­tävis­sä jokin kri­it­ti­nen raja, jon­ka jäl­keen kan­ta­suo­ma­laiset alka­vat muut­ta­maan alueelta pois. Em. alueil­la kri­it­ti­nen raja lie­nee jo ylitet­ty, mikä hei­jas­tuu esim. asun­to­jen hintakehitykseen. 

   Kotout­tamisen onnis­tu­misen ja työl­listymisen kannal­ta tilanne on huono ja kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle suuret. Mut­ta vielä suurem­mik­si ne taitaisi­vat tul­la, jos asut­ta­mi­nen tehtäisi­in vaikka­pa kan­takaupunki­in tai uusille alueille (Jätkäsaari, Her­ne­saari, Kalasa­ta­ma jne.).

   Vastaa

   1. Kon­tu­la-Vesala ja Vuosaari ovat aluei­ta, jois­sa on eniten Hekan vuokra-asun­to­ja ja tämä on tietysti voin­ut olla merkit­tävä alkutek­i­jä kehi­tyk­selle vuosia sitten.

      Minus­ta Meri-Rasti­lan ase­makaavaa uud­is­tet­taes­sa sinne pitäisi vara­ta paik­ka Erk­ki Heikkoselle, joka oli kiin­teistölau­takun­nan puheen­jo­hta­ja 1990-luvun alussa.
      Ensin oli asun­to-ohjel­ma­neu­vot­teluis­sa sovit­tu kaupun­gin vuokrat­a­lo-osu­u­den rajoit­tamis­es­ta (tämä sopimus syn­nyt­ti Helsin­gin asun­to­hank­in­nan val­ta­vat ostot) ja sit­ten tuli lama ja asun­torak­en­t­a­mi­nen seisah­tui. Raken­nus­li­ik­keet tuli­vat raapi­maan Heikkosen opvea ja ane­li­v­at, että tont­te­ja muutet­taisi­in ARA-tuotan­toon, jot­ta raken­nus­li­ik­keet saisi­vat töitä. Heikkosen johta­ma kiin­teistölau­takun­ta muut­ti jok­seenkin kaik­ki ton­tit ARA-tuotan­nolle ja tässä nyt ollaan.
      Asun­to­tuotan­toa ei olisi tietenkään pitänyt pysäyt­tää, mut­ta olisi­han siinä voitu tehdä niin, että ATT-raken­nut­taa alueelle omis­tusasun­to­ja, myy ne (tap­pi­ol­la) eniten mak­sav­ille. Mut­ta tämä taas ei käynyt kokoomuk­selle, jon­ka ide­olo­gia ei hyväksy moista.

      Vastaa