Kaupunkirakentamisen aika (28) Lisää korttelipuistoja

Uusille kaupunki­maisille alueille on ollut tapana kaavoit­taa alueen keskelle jonkin­lainen tori. Ajatuk­se­na on, että paikas­ta syn­ty­isi keskeinen kokoon­tu­mi­s­paik­ka. Nämä torit ovat usein liian suuria ja tyhjiä ja näin korosta­vat alueen epäkaupunkimaisuutta.

Sama aihe nousi esi­in, kun Met­sälässä sijait­se­van Maali­iken­nekeskuk­sen ase­makaavaa käsitelti­in. Alueelle on tulos­sa noin 4 500 uut­ta asukas­ta ja aivan alueen keskelle suurehko kolmion muo­toinen tori, joka on noin 100 metriä kanttiinsa.

Keskus­tas­sa on muu­ta­makin avoin paik­ka, jot­ka ovat saman­su­u­ruisia. Esimerkik­si sopii vaik­ka Erot­ta­jan päässä ole­va Kolmikul­ma eli Diana­puis­to. Jokainen voi kuvitel­la mielessään, kuin­ka paljon ankeampi Diana­puis­to olisi, jos se olisi tyhjä kivi­nen aukio.

Uusi­in urbaanei­hin kaupunkiym­päristöi­hin kan­nat­taa rak­en­taa kivis­ten torien sijas­ta urbaane­ja kort­telipuis­to­ja. Kiv­en ja asfaltin sijas­ta pui­ta, nur­mikkoa, niit­tyä, mul­taa ja hiekkaa!

Pie­neen urbaani­in puis­toon sopii las­ten leikkipaik­ka, eri­laista alueelle sovel­tuvaa kasvil­lisu­ut­ta (vaikka­pa kaupunkiekolo­gien rakas­ta­maa niit­tyä), penkke­jä ja tietenkin pui­ta ja pen­sai­ta. Ihmiset kaipaa­vat urbaani­in ympäristöön­sä vihreää ja mui­ta ihmisiä kivis­ten tyhjien aukioiden sijas­ta. Mitä ihmettä sil­lä kivisel­lä auki­ol­la, johon mah­tuu kymme­nen­tuhat­ta ihmistä, tekee alle viiden­tuhan­nen asukkaan kaupunginosassa?

Ja kun kokoon­tu­misti­laa tarvi­taan, niin puis­to toimii tähänkin oikein mainiosti.

8 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (28) Lisää korttelipuistoja”

  1. Ehkä ainakin osasyy on niin raadolli­nen, että per­in­teinen kort­telipuis­to on aika kallis ylläpitää.

    Jos syy on tämä, ei asian päälle pidä silti jäädä makaa­maan. Ratkaisua voi löytää kahdes­ta suun­nas­ta: voidaan suun­nit­telun keinoin yrit­tää löytää toisen­laisia puis­to­tyyppe­jä, sel­l­aisia, jot­ka on pidet­tävis­sä siistinä pienel­läkin työl­lä, tai lähteä miet­timään toisen­laisia rahoi­tuskeino­ja. Olisiko ylipäätään paikallaan kehit­tää hie­man kaupun­giosa-autono­mi­aa ja mah­dol­lis­taa vaik­ka pienen kiin­teistöveron per­im­isen kaupungi­nosan omi­in han­kkeisi­in, kuten vaik­ka puis­ton ylläpi­toon. Ottaen huomioon, mil­lainen merk­i­tys puis­tol­la olisi jo kiin­teistö­jen arvolle, jonkin­laisen eten­e­mis­ta­van luulisi ole­van löydettävissä.

  2. Itse olen ihme­tel­lyt Tapi­olan uuden Ain­oan eteen lanat­tua betoni­laakio­ta. Faz­erin kahvi­las­sa siinä ulkop­uolel­la olisi tosi lokoisaa istuskel­la jos olisi muu­ta­ma puu var­joa heit­tämässä, vaik­ka sit­ten isois­sa ruukuis­sa. Ainakin viime kesänä kahvi­lan ulkopöy­dät oli­vat epämiel­lyt­tävän paahteisi­akin, teras­si-ilmo­jen sattuessa.

    Aikaisem­min niil­lä tienoil­la (oikeas­t­aan Tapi­o­la Gar­deni­in päin) oli hienot vaahter­at joiden kaat­a­mi­nen oli iso vahinko.

  3. Diana-puis­tokin kaikessa keinotekoises­sa lokeroin­nis­saan on kuin Tup­per­ware-kut­sut steroideil­la ver­rat­tuna vähän etelään sijait­se­vaan samankokoiseen Ratakadun, Yrjönkadun, Korkeavuorenkadun ja Mer­im­iehenkadun rajaa­maan puistikkoon. 

    Jälkim­mäi­nen on hyvä esimerk­ki vähäeleis­es­tä ja ele­gan­tista sulau­tu­mis­es­ta ympäristöön siinä mis­sä Diana-puis­to muis­tut­taa Lem­minkäisen kivikat­a­lo­gin esit­te­lyku­vaa johon on kiveyk­siä täy­den­tämään lisät­ty vähän vihreää.

  4. Tämän tavoit­teen kanssa on vaikea olla erim­ieltä. No ehkä sen suh­teen, että mis­sä menee raja puis­tot­tamisen suh­teen ja mis­sä aukiokin ok. Suo­ras­taan onnet­to­mia ovat alueel­lis­es­ta keskus­tas­ta sivus­sa ole­vat aukiot kuten Tilke­tori: https://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet/

    Sen sijaan “Malmin keskus­tori”, jota nim­i­tys­tä Särelä käyt­ti Ylä-Malmin torista taan­noises­sa Tori vai puis­to? ‑blogi­postauk­ses­saan (en viit­si linkit­tää tähän kom­menit­ti­i­ni use­ampia linkke­jä, ettei tämä juu­tu späm­mi­filt­teri­in) on näin sen äärel­lä pyörivänä ihan OK, vaik­ka Särelä vaikut­ti senkin suh­teen kri­it­tiseltä: “on kovin suuri.”

    Oli sit­ten kyse puis­tos­ta tai torista, niin viihty­isy­den kannal­ta asialli­nen ylläpi­to on kyl­lä ihan ehdo­ton jut­tu, mihin Ville O. Turunenkin viit­taa puis­to­jen osalta. Esimerkik­si en voi käsit­tää sitä välin­pitämät­tömyyt­tä, mil­lä tavoin Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­to on suh­tau­tunut Ylä-Malmin torin veis­tok­sen edus­tan vesial­taan ylläpitoon.

    Ammat­ti­ni (kun­nan­jo­hta­ja), ja koulu­tuk­seni (raken­nusalan diplo­mi-insinööri) kom­bi­naa­tionäke­myk­sel­lä väitän, että se ettei kyseinen Malmin yti­men viihty­isyy­den kannal­ta keskeinen allas ole ollut kuin muu­ta­man kuukau­den ajan yhteen­sä toimin­nas­sa viimeisen noin neljän vuo­den aikana, on tasan tarkkaan tah­dos­ta kiin­ni ollut asia.

    Jos sen toimin­nas­sa pitämi­nen olisi nähty kaupun­gin ora­gan­isaa­tios­sa tärkeäk­si, olisi siihen tuo­tu täy­den­nysvet­tä vaik­ka tankki­au­tol­la. Nyt Malmin asukkaiden ilona on ollut peräti muu­ta­man viikon ker­ral­laan allas niin kuin se on tarkoitet­tu ja muu­toin kui­va tai vähän sade­vet­tä poh­jal­la ‑lätäkkö kaupungi­nosan ykkössijainnissa.

  5. Mik­si pitää jät­tää rak­en­ta­mat­ta hyviä tont­te­ja joos­ta kaupun­ki saisi miljoo­nia euro­ja. Kaik­ki veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat nämä arkkite­htien kikkailut.

  6. Sylt­ty:
    Kiviset tyhjät torien irviku­vat eivät vaan toimi.

    Komp­paan. 🙂

    Toimi­van torin koolle voisi var­maan laskea jonkin­laisen kaa­van torin ohi kulke­vista ihmisvir­roista. Maail­man parhaat torit ovat toden­näköis­es­ti Ital­ias­sa ja ne ovat yllät­tävänkin pieniä.

    Tori­parkin tekem­i­nen jo suun­nit­telu­vai­heessa on hal­paa. Se kan­nat­taa, jos oikeasti on aiko­mus tehdä torille ja torin ympäristöön palveluita.

    Torin lisäk­si toinen ter­veen kaupun­gin merk­ki on toimi­va kaup­pa­hal­li. Tukhol­mas­sa on uusi­akin eläviä kaup­pa­halle­ja, Helsingis­sä käytän­nössä jäl­jel­lä vain Hakaniemen hal­li. Van­ha kaup­pa­hal­li on käytän­nössä menetet­ty tur­is­teille, vaik­ka muu­ta­ma laatu­vi­ine­jä vielä sinnittelee.

  7. Ville O. Turunen:
    …Olisiko ylipäätään paikallaan kehit­tää hie­man kaupungiosa-autonomiaa…

    Tuo­ta san­o­taan kun­tau­ud­is­tuk­sek­si. Samal­la kun liian pieniä kun­tia yhdis­tetään, pitää liian toim­i­mat­tomat, yli 40 000 asukkaan kaupun­git pilkkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.