Kaupunkirakentamisen aika (32) Pysäköinnin kustannusten sosialisointi estää autojen yhteiskäyttöä

Kaavoitettiinko Arabianrantaan pysäköintipaikkoja aivan liian vähän?

Huonot pelisään­nöt voivat johtaa siihen, että autopaikko­ja raken­netaan liikaa ja silti ne lop­pu­vat silti kesken.

Vihainen autoil­i­ja Ara­bi­an­ran­nas­ta soit­ti ja syyt­ti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa siitä, että olemme kaavoit­ta­neet alueelle liian vähän pysäköin­tipaikko­ja. Hänkin oli jäänyt ilman.

Hänelle ker­rot­ti­in, että ensik­sikin kaavas­sa määrätään vain parkkipaikko­jen vähim­mäis­määrästä. On aivan taloy­htiön oma asia, paljonko parkkipaikko­ja niiden lisäk­si raken­netaan. Syyt­täköön siis taloy­htiötä tai raken­nut­ta­jaa, jos taloy­htiö rak­en­taa niitä liian vähän.

Toisek­si Ara­bi­an­ran­nas­sa on kau­palli­nen pysäköin­tiy­htiö, jol­la on vaikeuk­sia saa­da parkkipaikko­ja vuokratuk­si, vaik­ka hin­ta on hyvin hal­pa, vain reilu kahdek­sankymp­piä kuussa.

Kysyjän mielestä se oli aivan liikaa. Omas­sa taloy­htiössä se on paljon vähem­män, mut­ta hän jäi ilman paikkaa.

Hänelle piti vas­ta­ta, että Ara­bi­an­ran­nas­sa parkkipaikan hin­ta on tyyp­il­lis­es­ti 46 000 euroa, jos­ta tulee kuukau­sivuokrak­si yli 200 €/kk. Jos taloy­htiö perii vähem­män se tarkoit­taa, että ilman autopaikkaa jääneet sub­ven­toi­vat autopaikan saanei­ta. Jos taloy­htiö olisi rak­en­tanut lisää parkkipaikko­ja edel­lisen hal­lik­er­roksen ala­puolelle, niiden hin­naksi olisi tul­lut läh­es 100 000 euroa. On siis paljon edullisem­paa pysäköidä auto tämän kau­pal­lisen toim­i­jan tiloihin.

Kysyjän kiukku oli kuitenkin perustel­tu. Hän­tä oli kohdel­tu väärin. Hän on asun­non hin­nas­sa mak­sanut noin 30 000 euroa taloy­htiön pysäköin­tipaikoista, mut­ta ei saanut parkkipaikkaa, kos­ka niitä riit­ti vain kahdelle asun­nolle kolmes­ta. Taloy­htiön hal­li­tus on jol­lain perus­teel­la jakanut nämä yhdessä rahoite­tut parkkipaikat nimel­listä vuokraa vas­ten joillekin, vaik­ka kaik­ki ovat niistä maksaneet.

Jos taloy­htiö olisi pan­nut pysäköin­tipaikoille kus­tan­nuk­sia vas­taa­van vuokran noin 200 €/kk tai myynyt eril­liset autopaikkaosak­keet 46 000 euron omakus­tan­nush­in­taan, ne oli­si­vat  var­masti riit­täneet. Näin sen olisi pitänyt tehdä, sil­lä tuo raha­han ei olisi kadon­nut taloy­htiöltä mihinkään. Sen turvin olisi voitu alen­taa yhtiövastiketta.

Joillekin auto on vält­tämätön, toisille täysin turha ja hyvin suurelle joukolle jotain siltä väliltä. Jos autopaikalle olisi oikea hin­ta, ne meni­sivät eniten tarvit­seville. Sat­un­nainen autoil­i­ja siir­ty­isi käyt­tämään yhteiskäyt­töau­to­ja tai vuokraisi auton, kun sel­l­aista joskus har­voin tarvitsee.

On aika var­maa, että jos kysyjän taloy­htiö olisi yrit­tänyt vuokra­ta paikat omakus­tan­nush­in­taan, ne oli­si­vat jääneet niille käsi­in.  Taloy­htiöt ovat joutuneet rak­en­ta­maan liikaa autopaikko­ja, kun ote­taan huomioon niiden korkea omakustannushinta.

Esimerkki­ta­pauk­ses­samme oikeu­den­mukainen hin­ta olisi toden­näköis­es­ti tarkoit­tanut, että kaikkia autopaikko­ja ei olisi saatu vuokratuk­si. Tyhjilleen jäävis­sä autopaikois­sakaan ei ole mitään järkeä. Autopaikko­jen vuokrat tulisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa. Näin asukkai­ta kohdeltaisi­in niin tas­a­puolis­es­ti kuin voidaan, vaik­ka se toden­näköis­es­ti johtaisi siihen, että autopaikan vuokra jäisi alle omakus­tan­nushin­nan ja autot­tomat sub­ven­toisi­vat ali­hin­taisil­la parkkipaikoil­la autoilijoita.

Pysäköinnin kustannusten sosialisointi estää autojen yhteiskäyttöä

Joskus tule­vaisu­udessa meil­lä ei ole kaupungeis­sa juuri lainkaan yksi­ty­isauto­ja, kos­ka robot­ti­au­tot tar­joa­vat tak­sikyy­din paljon omaa autoa halvem­mal­la. Sil­loin mil­jar­di-investoin­nit pysäköin­ti­in osoit­tau­tu­vat hyödyttömiksi.

Robot­ti­au­to­ja odoteltaes­sa olisi mah­dol­lista lisätä auto­jen yhteiskäyt­töä aivan olen­nais­es­ti. Kaupungis­sa voisi olla kaupunki­au­to­ja käytet­tävänä samal­la taval­la kuin on kaupunki­fil­lare­itakin. Nämä tekevät jo tuloaan Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa. Auto­jen yhteiskäyt­tö voisi olla paljon omis­tusauto­ja tehokkaam­paa, sil­lä seiso­vathan autot 96 pros­ent­tia ajas­ta käyt­tämät­tömänä. Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa uudet auton käytön muodot ovat tulevaisuutta.

Taloy­htiöt saa­vat nyt yhteiskäyt­töau­toista lieven­nys­tä pysäköinti­normi­in niin, että yksi yhteiskäyt­tö­paik­ka vas­taa kolmea taval­lista. Taloy­htiön olisi halvem­paa ostaa se yhteiskäyt­töau­to, kos­ka kak­si säästet­tyä autopaikkaa mak­saisi­vat paljon enem­män kuin se auto.

Pysäköin­tikus­tan­nusten sosial­isoin­ti ja pysäköin­tipaikan pakkomyymi­nen asun­non yhtey­dessä hidas­taa huo­mat­tavasti nykyaikaisten autonkäyt­tö­muo­to­jen tuloa. Mak­saa­han pysäköin­tipaik­ka tosi­asi­as­sa paljon enem­män kuin auto. Ilman tätä markki­navirhet­tä auton vuokraus ja muut auto­jen yhteiskäytön muodot oli­vat paljon suositumpia.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (32) Pysäköinnin kustannusten sosialisointi estää autojen yhteiskäyttöä”

  1. Ennen ensim­mäistä mie­len­sä­pa­hoit­ta­jaa, “olen pien­i­t­u­loinen, ja auto on työssäkäyn­ti­ni kannal­ta vält­tämätön. Olisi kohtu­u­ton­ta vaa­tia min­ua mak­samaan 200 EUR/kk autopaikas­ta”, on hyvä huo­ma­ta, ettei tuo ole mikään syy vaa­tia mui­ta sub­n­ven­toimaan omaa autonsäilytystänsä.

  2. Ara­bi­an­ran­nas­sa on kyl­lä (kaavoitet­tu) ihan maan­pääl­lisiäkin parkkipaikko­ja, joiden raken­nuskus­tan­nuk­set ovat hyvin pienet.

  3. Kaupun­gin tapa kaavoit­taa parkkipaikat rahasammok­si kaver­ille on ongel­ma. Kuka vetää välistä?

    Ara­bi­as­sa primääri­on­gel­ma ei ole jut­tusi mukaises­ti paikko­jen määrä vaan laatu. Paikat on kaavoitet­tu keskite­tysti, mikä on kohtu­ullisen type­rä ratkaisu. Käytän­nössä ei edes tiede­tä, mikä on paikkati­lanne, onko niitä liikaa, liian vähän vai sopivasti.

    Jotkut pelkäävät veden­pin­nan nousua. Oikea ratkaisu Ara­bi­as­sa olisi ollut nos­taa talo­jen ja katu­jen koroa kolme metriä ja yllät­täen paikat oli­si­vat syn­tyneet hal­val­la talo­jen alle. 

    Samal­la katu­jen alle olisi voin­ut tehdä kun­nol­liset huolto­tun­nelit niin, ettei joka ker­ta tarvitse ava­ta kat­ua, kun vede­tään uusi put­ki tai kaapeli. Noin tehdään oikeis­sa kaupungeissa.

  4. Asun­non han­k­in­ta on ihmisen suurimpia sijoituk­sia elämään­sä. Näin ollen ilman autopaikkaa jäänyt oli joko ollut asun­toa ostaes­saan huoli­ma­ton kun olet­ti kan­takaupunkialueel­la autopaikko­jen ole­van itses­tään­selvyys tai sit­ten hänelle oli asun­toa myytäessä annet­tu asi­as­ta väärää tietoa. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa on mah­dol­lista vaa­tia myyjältä kaup­pahin­nan alennusta.

  5. Tule­vaisu­ut­ta odot­taes­sa olisi myös tärkeää pitää huol­ta siitä, että raken­net­ta­vat pysäköin­ti­laitok­set ovat tule­vaisu­udessa hel­posti muutet­tavis­sa parem­paan käyttöön. 

    Pihakan­nen alle raken­net­ta­vat kadulle päin ump­i­seinäiset hal­lit ovat pait­si kalli­ita rak­en­taa myös han­kalia käyt­tää mihinkään muuhun; laa­jem­man alueen keskitet­ty pysäköin­ti­ta­lo sen sijaan on melko help­poa ja edullista purkaa tarpeel­lisem­man talon tieltä jos käyt­tö­tarve vähenee.

  6. Tuos­sa jälkim­mäisessä Osmo on loogi­nen virhe. Ei auto­jen muut­tumi­nen itsea­javiksi vähen­nä auto­jen määrää. Tule­vaisu­udessa Nalle Wahlroos ajaa yhä robot­ti Jaguar­il­la, me muut robot­ti Volvoil­la ja Itä-Helsingis­sä joku ajaa yhä robot­ti Toyotallaan. 

    Itse ajav­il­la autoil­la on toisen­laisia vaiku­tuk­sia. Auto­jen nopeudet kas­va­vat ja se vie osan julkisen­li­iken­teen kil­pailukyvys­tä. Taksinkul­jet­ta­jan ammat­ti sel­l­aise­na kuin sen nyt tun­nemme häviää. Onnet­to­muudet harv­inais­tu­vat, mut­ta kun rysähtää, rysähtää kun­nol­la, kuten lentoli­iken­teessä tänäpäivänä.

    1. Ole­tus on, että robot­ti­au­tot toimi­vat tak­seina, joi­ta käyt­tää päivän aikana mon­ta ihmistä. Nallen Jaguari ehkä poikkeus.

  7. Asial­lista tek­stiä. Eikö mei­dän kaikkien autot­tomien asun­non­o­mis­ta­jien pitäisi ottaa asia esille yhtiökok­ouk­sis­sa? Hyvin suun­nitel­tuna kap­ina saat­taisi jopa onnis­tua, vaik­ka tiet­ty hal­van autopaikan saa­neet vas­tus­taisi­vat. Järkipe­rusteita­han nyky­menolle ei ole.

    Robot­ti­au­to­jen tul­lessa rajoit­tavak­si pul­lonkaulak­si keskus­ta-alueel­la ei ole enää paikalli­nen pysäköin­ti­ti­la, vaan katu­verkko. Siten keskus­tan pysaköin­ti­ti­laa rajoit­ta­mal­la ja hin­noit­tele­mal­la ei voi­da enää pitää keskus­tas­sa autoilua jär­jel­li­sis­sä mit­ta­suhteis­sa. Ongel­mana on se, että vaik­ka robot­ti­au­toilu on nykyau­toilua huo­mat­tavasti kil­pailukykyisem­pää, kaik­ki hai­tat eivät suinkaan pois­tu. Viihty­isyys jne. rom­ah­ta­vat jos katu­verkko on väl­i­tyskyvyn hui­pus­sa koko ajan, vaik­ka robot­ti­au­tot oli­si­vat kuin­ka sähköisiä ja tur­val­lisia. Älykkäät ruuhka­mak­sut ja todel­la hyvä, nopea ja muka­va joukkoli­ikenne tule­vat ole­maan ehkä vielä tärkeämpiä kuin nyt.

  8. Kalle:
    Tuos­sa jälkim­mäisessä Osmo on loogi­nen virhe. Ei auto­jen muut­tumi­nen itsea­javiksi vähen­nä auto­jen määrää.

    Olet väärässä. Täl­lä het­kel­lä autokan­nas­ta ylivoimais­es­ti suurin osa on yli 90 pros­ent­tia ajas­ta paikoillaan.

    Ei robot­ti­au­to­ja tul­la osta­maan omak­si vaan niitä käytetään kuten bus­sia ja taksia.

  9. xkcd
    “Hyvin suun­nitel­tuna kap­ina saat­taisi jopa onnis­tua, vaik­ka tiet­ty hal­van autopaikan saa­neet vas­tus­taisi­vat. Järkipe­rusteita­han nyky­menolle ei ole.”

    Ei var­masti onnis­tu, sillä:
    “niitä riit­ti vain kahdelle asun­nolle kolmesta”

    Toisin sanoen yhtiökok­ouk­ses­sa autol­liset äänestävät autot­tomat nurin.

  10. xkcd: Ongel­mana on se, että vaik­ka robot­ti­au­toilu on nykyau­toilua huo­mat­tavasti kil­pailukykyisem­pää, kaik­ki hai­tat eivät suinkaan pois­tu. Viihty­isyys jne. rom­ah­ta­vat jos katu­verkko on väl­i­tyskyvyn hui­pus­sa koko ajan,

    Olen itsekin sanonut, että yhteiskäyt­töiset robot­ti­au­tot eivät ole yksinään mikään ratkaisu ruuhki­in, kos­ka jos henkilöau­toilus­ta tulee halvem­paa, niin henkilöau­toilun määrä kasvaa.

    Robot­ti­au­tot mah­dol­lis­ta­vat ruuhki­in puut­tumisen eri tavoil­la. Esimerkik­si nopeusra­joituk­sen laskem­i­nen 5…10 km/h vähen­tää olen­nais­es­ti liiken­teen aiheut­ta­maa meteliä (+ sen nos­tat­ta­maa katupö­lyä) eikä robot­ti­au­to suos­tu rikko­maan nopeusra­joituk­sia. Tehos­tu­va liikenne taas mah­dol­lis­taa sen, että entistä pienem­mäl­lä henkilöau­toli­iken­teen katu­verkol­la saadaan nykyi­nen väl­i­tyskyky. Ja tietenkin jos parkkipaikat saadaan pois keskus­tas­ta, alue muut­tuu olen­nais­es­ti mukavammaksi.

    Robot­ti­au­to­jen tul­lessa ehkä jopa ruuhka­mak­sui­hin on saatu jonkin­lainen jär­jelli­nen ratkaisu. Tai sit­ten ei.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Ole­tus on, että robot­ti­au­tot toimi­vat tak­seina, joi­ta käyt­tää päivän aikana mon­ta ihmistä. Nallen Jaguari ehkä poikkeus.

    Robot­ti­tak­sit leikkaa­vat lähin­nä bus­sili­iken­teen siivua, eivät yksi­ty­isautoilun. Ole­tus on virheelli­nen ja käsit­tääk­seni lähtöisin yhden ide­al­is­tisen tutk­i­jan hömpötyksistä.

    On ihan kiva ja jopa suo­tavaa, kun tutk­i­jankam­miois­sa kehitel­lään visioi­ta, mut­ta jonkin­lainen lähdekri­ti­ik­ki kan­nat­taa pitää. Tämäkin use­am­mas­ta paikas­ta esi­in pom­pah­tanut väit­tämä on täysin epälooginen.

  12. arkkite­hti:
    Tule­vaisu­ut­ta odot­taes­sa olisi myös tärkeää pitää huol­ta siitä, että raken­net­ta­vat pysäköin­ti­laitok­set ovat tule­vaisu­udessa hel­posti muutet­tavis­sa parem­paan käyttöön. 

    Pihakan­nen alle raken­net­ta­vat kadulle päin ump­i­seinäiset hal­lit ovat pait­si kalli­ita rak­en­taa myös han­kalia käyt­tää mihinkään muuhun; laa­jem­man alueen keskitet­ty pysäköin­ti­ta­lo sen sijaan on melko help­poa ja edullista purkaa tarpeel­lisem­man talon tieltä jos käyt­tö­tarve vähenee.

    Tuos­sa ei muuten mikään pidä paikkansa. Jos nim­imerkin takana on oikeasti arkkite­hti, niin olen aika huolestunut.

    - pihakan­nen alla ole­vat hal­lit menevät ter­veessä kaupunkiym­päristössä aina toimitiloissa
    — ne eivät ole sen han­kalampia käyt­tää kuin muutkaan hal­lit, päin vas­toin, kos­ka pihakan­nen alle ei tarvi­ta jyrkkää ramppia
    — keskitet­ty parkki­ta­lo on kaukana kaik­ista käyt­täjistä ja
    — aina on pysäköin­ti­tarvet­ta, joten muu­tostöistä joudu­taan jonkin­laisi­in osasa­neer­auk­si­in tyyli­in muute­taan ker­rokset 1,4 ja 5 toimis­totilois­sa, mut­ta ajo­ramppe­ja ei voi­da purkaa.

    Kulut­ta­jan siis asukkaan kannal­ta ain­oa toimi­va ratkaisu on osakkeina myytävät tal­lit ja hal­li­paikkaa. Kun taloy­htiössä on etu­os­to-oikeus, ei hait­taa vaik­ka osa paikoista on välil­lä toim­i­ti­lansa. Ne saadaan taas tarvit­taes­sa käyttöön.

  13. Juu, ihan koh­ta kaupun­ki täyt­tyy robottiautoista…

    Talony­htiö kai saa käyt­tää omaisu­ut­taan niinkuin halu­aa, mikä ihme siinä on että joku poli­itikon­retku­jen pitää tunkeä näp­pin­sä tähänkin.

    Lisäk­si, kun soin­in­vaara halu­aa että min­un pitää tukea yhä suurem­man porukan asum­ista, nini aloite­taan siitä että asumisen ihan todel­li­nen sub­ven­tio pure­taan ja siir­ry­tään siinä markki­na­t­alouteen ja mure­hdi­taan sit­ten näistä kuvitel­luista subventioista.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ole­tus on, että robot­ti­au­tot toimi­vat tak­seina, joi­ta käyt­tää päivän aikana mon­ta ihmistä. Nallen Jaguari ehkä poikkeus. 

    Robot­ti­au­to­jen tai muiden yhteiskäyt­töau­to­jen vuokraamisen halpu­u­den olet­ta­mi­nen tule­vaisu­udessakaan voi olla yliop­ti­mis­mia. Niistäkin tulee huolto- ja vaku­u­tuskus­tan­nuk­sia, jot­ka tietenkin laite­taan auton­vuokrafir­man voit­to-osu­u­den lisäk­si lop­pukäyt­täjän mak­set­tavak­si. Työ­mat­ka-aikoi­hin tai kesävi­ikon­lop­puisin haja-asu­tusalueil­la lasku voi olla todel­la kova. Sel­l­aises­sakin maail­mas­sa robot­ti- ja yhteiskäyt­töau­tot ovat arvokkai­ta tuotan­tovä­lineitä, joiden omis­ta­jat rikas­tu­vat ja omis­ta­mat­tomat köyhtyvät.

  15. Sylt­ty:
    xkcd
    “Hyvin suun­nitel­tuna kap­ina saat­taisi jopa onnis­tua, vaik­ka tiet­ty hal­van autopaikan saa­neet vas­tus­taisi­vat. Järkipe­rusteita­han nyky­menolle ei ole.”
    Ei var­masti onnis­tu, sillä:
    “niitä riit­ti vain kahdelle asun­nolle kolmesta”
    Toisin sanoen yhtiökok­ouk­ses­sa autol­liset äänestävät autot­tomat nurin. 

    Autot­tomat taloudet ovat vielä tätäkin heikom­mal­la, kos­ka ne ovat suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä köy­hempiä ja vuokral­la asu­via kuin autol­liset taloudet. Niil­lä ei siis ole käytet­tävis­sä yhtiökok­ouk­ses­sa ääni­val­taa, joka kuu­luu vuokra-asun­to­jen osalta vuokraisännille.

  16. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ei robot­ti­au­to­ja tul­la osta­maan omak­si vaan niitä käytetään kuten bus­sia ja taksia.

    Mihin peru­s­tat väit­teesi? Robot­ti­au­to­ja oste­taan ihan samoil­la peri­aat­teil­la kuin nyky­isiäkin auto­ja. Nalle ostaa yhä Jaguar­in, me muut Volvon ja Itä-Helsingis­sä ajel­laan yhä Toy­otal­la. Mik­si tämä muuttuisi?

    Eri­laisil­la per­heil­lä ja pienyri­tyk­sil­lä on yhä eri­laisia tarpei­ta. Sosial­is­ti­sis­sa mais­sa yritet­ti­in pär­jätä yhdel­lä tuot­teel­la, mut­ta se kaa­tui omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Toiset tarvit­se­vat tilaa raken­nus­tarvikkei­den kul­jet­tamiseen, jollekin toiselle taas las­tenis­tu­imen help­pokäyt­töisyys on tärkein­tä. Joku halu­aa muka­van auton ja toinen taas hal­van kulku­pelin. Aja­tus, että kaik­ki siir­tyvät käyt­tämään henkilöau­toa palvelu­na on yhtä fik­su kuin sosial­is­mi, eli toteuttamiskelvoton.

    Se on tot­ta, että tak­sili­iken­teen kus­tan­nusten alen­e­m­i­nen kul­jet­ta­jan muuttues­sa turhak­si kus­tan­nuseräk­si, syö bus­sili­iken­teen kan­nat­tavu­ut­ta ja voi hävit­tää koko liiken­nemuodon. En sijoit­taisi enää raho­jani bussifirmaan.

    1. Eri­laisil­la per­heil­lä ja pienyri­tyk­sil­lä on yhä eri­laisia tarpeita.
      Samal­la henkilöl­läkin voi olla eri­laisia tarpei­ta. Sik­si City­Car­Clu­bil­la on eri­laisia auto­ja. Minä olen vuo­ran­nut sieltä kaikkea alka­en yhdek­sän hen­gen minibus­sista ja paket­ti­au­tos­ta pie­neen neljän hen­gen kär­ryyn, johon minä ja muis­ti­tikku mah­dumme puhu­jakeikalla oikein hyvin.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Samal­la henkilöl­läkin voi olla eri­laisia tarpei­ta. Sik­si City­Car­Clu­bil­la on eri­laisia auto­ja. Minä olen vuo­ran­nut sieltä kaikkea alka­en yhdek­sän hen­gen minibus­sista ja paket­ti­au­tos­ta pie­neen neljän hen­gen kär­ryyn, johon minä ja muis­ti­tikku mah­dumme puhu­jakeikalla oikein hyvin. 

    Paljonko nämä vuokrauk­set maksoivat?

    1. Nyky­isin uusille jäse­nille hin­ta on ymmärtääk­seni 10 €/tunti, mikä sisältää 20 km/tunti ilmaista ajoa. Sen ylit­tävistä kilo­me­tri­estä joutuu mak­samaan jotain, mut­ta en muista paljonko, sil­lä minä olen pitäy­tynyt van­hem­mas­sa ja mon­imutkaisem­mas­sa tar­iff­is­sa. Hin­ta on regres­si­ivi­nen. Se ale­nee sekä, jos ottaa use­am­mak­si tun­niksi tai kun kuukausi­mak­su nousee suurehkok­si. Suurku­lut­ta­ja saa siis halvemmalla.

  18. Kalle:
    Se on tot­ta, että tak­sili­iken­teen kus­tan­nusten alen­e­m­i­nen kul­jet­ta­jan muuttues­sa turhak­si kus­tan­nuseräk­si, syö bus­sili­iken­teen kan­nat­tavu­ut­ta ja voi hävit­tää koko liiken­nemuodon. En sijoit­taisi enää raho­jani bussifirmaan. 

    Jos vai­h­toe­htona on ajaa seiso­vas­sa liiken­neru­uhkas­sa tai kulkea julk­isil­la (bus­seil­la / ratikalla bus­sikaistaa / ratikkakaistaa), niin ei kovin yllät­täen val­taosa ihmi­sistä alkaa arvostaa joukkoli­iken­net­tä nyky­istä enem­män. Robot­ti­au­to ei ole tilan­net­ta juurikaan muut­ta­maan, sil­lä lisää niitä auto­ja ei juurikaan mah­du liiken­teeseen. Tai mah­tu­isi ehkä jonkin ver­ran jos nuo visiot robo­t­i­soidun liiken­teen tur­vavälien piene­mi­sistä jne. toteu­tu­isi­vat täysimääräis­inä ja kadun­var­si­paikat pois­tet­taisi­in lisäkaisto­jen tieltä. Todel­li­nen este autoilun lisään­tymiselle on se, että ihmiset eivät halua auto­ja liiken­teeseen nyky­istä enem­pää. Ei ole sat­tumaa, että mar­gin­aalipuolue vihreät kisaa nimeno­maan Helsin­gin suurim­man puolueen paikas­ta. Jotain joka pelkästään pari vaa­likaut­ta sit­ten olisi ollut mah­do­ton­ta uskoa.

    Jos ruuhkat nou­se­vat liian pahoik­si ja asumis‑, sekä liikku­mis­mukavu­us kär­sii liikaa, niin ihmiset kyl­lä äänestävät val­taan kun­nal­lispoli­itikot jot­ka osaa­vat lait­taa pidem­mät punaiset val­ot län­si- ja itäväylien päähän tai vai­h­toe­htois­es­ti otta­vat tarpeek­si tyyri­it tietul­lit käyt­töön, jot­ta katu­ti­laa jää vähän vapaak­si muillekin kuin auto­jen ratis­sa istuville.

    Aika itses­tään­selvää on kuitenkin se, että mitä vähem­män auto­ja liiken­teessä, sitä miel­lyt­tävämpi kaupun­ki on kaikille muille, jopa niille jäl­jelle jääville autoilijoille.

  19. Lau­ri Kumpu­lainen: Olet väärässä. Täl­lä het­kel­lä autokan­nas­ta ylivoimais­es­ti suurin osa on yli 90 pros­ent­tia ajas­ta paikoillaan.

    Ei robot­ti­au­to­ja tul­la osta­maan omak­si vaan niitä käytetään kuten bus­sia ja taksia.

    Tele­vi­sio­takin kat­so­taan vain pari tun­tia päivässä, joten 1/10 nykyis­es­tä töl­lö­jen määrästä riit­täisi ihan hyvin!

  20. Vai­h­taisin autoni heti robot­ti­au­toon. City­Car­Club kel­paisi myös, jos tolp­pa olisi lähel­lä. Tarvit­semme autoa pienen osan ajas­ta mut­ta usein yhtaikaa, joten yhteiskäyt­töau­tot tuli­si­vat halvem­mak­si ja ongel­mat­tomam­mik­si. Eikä tarvit­sisi edes huoltaa.

  21. Robot­ti­au­to tilataan kotiovelle äly­puhe­linsovel­luk­sel­la samaan tapaan kuin lait­taisit illal­la herä­tyskel­lon päälle aamuksi.

    Sovel­luk­sen kaut­ta robot­ti­au­to-oper­aat­tori tietää robot­ti­au­to­jen kul­loisenkin tarpeen ja, että mis­sä niitä kul­loinkin tarvi­taan. Suurin osa ajoista on ennustet­tavaa ja voidaan tila­ta etukäteen.

    Mitä tehokkaampi TSP ongel­maa opti­moi­va algo­rit­mi, sitä vähem­män robot­ti­au­to­ja tarvitaan.

    Nimeno­maan sovel­luk­set ovat ne, jot­ka tekevät uud­es­ta teknolo­gias­ta niin help­poa ja tehokas­ta. Lisäk­si sovel­luk­set voivat tehdä mon­es­ta van­has­ta palvelus­ta hur­jan paljon parempaa.

    Lisäk­si eri oper­aat­torit voivat jatkaa liiken­nevi­ras­ton kanssa omaa dataansa, jol­loin liiken­nejär­jeste­lyjä voitaisi­in opti­moi­da kul­loisenkin suh­teel­lisen ennustet­ta­van tilanteen mukaisek­si. Esim. aamu- ja iltapäiväli­ikenne töi­hin ja takaisin.

    Sitä pait­si Kalle, eikös Björn Wahlroos ole sanonut, ettei hänel­lä ole varaa ajaa Suomes­sa? Kyl­lä hän toden­näköisim­min vain val­it­see hienon auton autonkul­jet­ta­jan kera tai pre­mi­um­ro­bot­ti­au­topalvelus­ta paras­ta mah­dol­lista. Niin, on kai selvää, että taviksille tulee taviksien kukkarolle sopi­vaa palvelua ja rikkaille heille sopi­vaa palvelua.

    Tak­si­mo­nop­o­li ja VR nurin nyt alku­un ja antaa yri­tys­ten kehit­tää parem­mat palvelut.

  22. Kuten Kaup­pale­hti uuti­soi yksi­tyi­nen oma ajoneu­vo on edelleen houkut­tel­e­va ja käyt­tökelpoinen investoin­ti­hyödyke. Suomes­sa on nyt pitkäkestoinen lama ja yhteiskun­nan pysyvää muu­tos­ta ei ole vielä mielekästä ennus­taa. Pohjo­is­maista tulee rohkai­se­vaa dataa että uut­ta nor­maalia ei ainakaan vielä syn­tynytkään. Päin­vas­toin vaikut­taisi siltä, että ehdol­la, kansan­talous toimii, yksi­ty­isautoilu on suosi­tumpaa kuin koskaan. Etenkin Tukhol­mas­sa. Jotain ne pei­jakkaan ruot­salaiset osaa­vat oikein. Ehkä vielä Helsingis­säkin ja sieltä Suomen autoilupääkaupungista val­u­en muualle maa­han. Tähän luot­taen. Kehtaako­han kukaan poli­ti­ikko toivoa päin­vas­taista eli talouden jatku­vaa alaku­loa ja lisään­tyvää erkaan­tu­mista län­si­mais­es­ta sivistyk­ses­tä ja elin­ta­sos­ta. Ei kai.

  23. ksee: Tele­vi­sio­takin kat­so­taan vain pari tun­tia päivässä, joten 1/10 nykyis­es­tä töl­lö­jen määrästä riit­täisi ihan hyvin!

    Kylpy­huoneetkin ovat käytössä vain pienen ajan aamul­la ja illal­la, joten uusi­in asuin­taloi­hin tarvi­taan vain muu­ta­ma kylp­päri per rap­pu. Mobi­il­i­ap­likaa­ti­ol­la sit­ten vaan jae­taan käyttövuorot.

  24. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Robot­ti­au­to tilataan kotiovelle äly­puhe­linsovel­luk­sel­la samaan tapaan kuin lait­taisit illal­la herä­tyskel­lon päälle aamuksi. 

    Yksi merkit­tävä robot­ti­au­to­jen tai jaet­tavien auto­jen logisti­nen puute, johon ei ole paljoa kiin­nitet­ty huomio­ta on se, että sen takakont­ti ei ole käytet­tävis­sä varas­toti­lana sinä aikana kun on töis­sä tai asi­akaskäyn­nil­lä. Kaiken irtaimen joutuu otta­maan mukaan siihen kohteeseen, johon menee jaet­ta­van auton palautues­sa seu­raa­van asi­akkaan käyt­töön, vaik­ka se olisi sil­lä het­kel­lä kuin­ka epäkäytännöllistä.

    Joukkoli­iken­net­tä pääosin käyt­tävälle tämä on triv­i­aalia, mut­ta mon­et nyky­i­sistä autoil­i­joista ovat tot­tuneet säi­lyt­tämään päivän aikana auton­sa takakon­tis­sa esimerkik­si kaup­pakasse­ja ja harrastusvälineitä.

  25. KariS: Kylpy­huoneetkin ovat käytössä vain pienen ajan aamul­la ja illal­la, joten uusi­in asuin­taloi­hin tarvi­taan vain muu­ta­ma kylp­päri per rap­pu. Mobi­il­i­ap­likaa­ti­ol­la sit­ten vaan jae­taan käyttövuorot.

    Yhteiskäyt­tötöl­löi­hin voisi lait­taa ropel­lit joka nurkkaan ja sit­ten, kun vain näp­säyt­tää kän­nykästä, että kat­son­pa uutiset, niin eipä aikaakaan, kun robotv on kop­ut­ta­mas­sa ikku­naan päästäk­seen lei­ju­maan sisälle olo­huoneen seinälle. 

    TV:n kat­se­lu­tot­tumuk­set on niin hyvin tun­net­tu, että robotv-oper­aat­torit pystyvät hyvin opti­moimaan tele­vi­sioiden määrän. Käyt­tö­dataa voidaan myös jakaa vaik­ka VIestin­tävi­ras­ton ja tv-yhtiöi­den kanssa. Ei tarvi­ta muu­u­ta kuin vähän nohe­via Nash:n tas­apain­o­ja, Stein­er-pui­ta ja mul­ti­com­mod­i­ty flow ‑opti­moin­tia, niin hom­ma on bueno!

  26. Mikko Num­melin: Yksi merkit­tävä robot­ti­au­to­jen tai jaet­tavien auto­jen logisti­nen puute, johon ei ole paljoa kiin­nitet­ty huomio­ta on se, että sen takakont­ti ei ole käytet­tävis­sä varas­toti­lana sinä aikana kun on töis­sä tai asi­akaskäyn­nil­lä. Kaiken irtaimen joutuu otta­maan mukaan siihen kohteeseen, johon menee jaet­ta­van auton palautues­sa seu­raa­van asi­akkaan käyt­töön, vaik­ka se olisi sil­lä het­kel­lä kuin­ka epäkäytännöllistä.

    Tämähän ei ole mikään ongel­ma, vaan ratkaisu löy­tyy hetiko­h­ta kau­pan hyllyltä.

    Tietysti noitakaan ei tarvitse omis­taa, kos­ka eiköhän joku visioi seu­raavas­sa kään­teessä TaaS:n (Trunk-as-a-Ser­vice). Ajat­telepa — mobi­ilin taka­paksin voisi tila­ta halu­a­mak­seen ajak­si halu­tu­il­la omi­naisuuk­sil­la. Kaup­pareis­supäivää varten jäähdy­tyk­sel­lä varustet­tu pak­si, salipäiväk­si kuiv­auk­sel­la ja otsonoil­la varustet­tu malli jne.

    Kehit­tyneem­män mallin voisi var­maan lähet­tää itsenäis­es­ti ostok­sille — ajat­tel­pa, että työpäivän jäl­keen voisi kaikessa rauhas­sa käy­dä kave­r­ien kanssa par­il­la — robot­ti­pak­si hakee ostok­set, robot­ti­au­to kakrut tarhas­ta — ja pienen maail­man­paran­nus­tuokion jäl­keen voi nous­ta itse mukaan kul­jetet­tavak­si. Eikä se haah­ka siel­lä kotona taa­tusti hok­saa mitään!

  27. Lau­ri Kumpu­lainen: Olet väärässä. Täl­lä het­kel­lä autokan­nas­ta ylivoimais­es­ti suurin osa on yli 90 pros­ent­tia ajas­ta paikoillaan.

    Ei robot­ti­au­to­ja tul­la osta­maan omak­si vaan niitä käytetään kuten bus­sia ja taksia.

    Ja yhtä var­masti robot­ti­au­tot tule­vat ole­maan paikoil­laan val­taosan ajas­taan. Ensin­nä yöl­lä val­taos­alle kap­a­siteetista ei ole käyt­töä. Toisek­seen jos palvelus­ta mielitään oikeasti vai­h­toe­htoa yksi­ty­isautoille niin tar­jon­ta täy­tyy mitoit­taa kulu­tushuip­pu­jen mukaan, ei keskiar­von mukaan sil­lä liikku­mi­nen ei ole keskiar­votet­tua vaan koos­t­uu aamun ja illan­su­un työ­matkali­iken­teestä, joulun, pääsiäisen ja juhan­nuk­sen loma­li­iken­teestä ja muus­ta vastaavasta.

    Lop­putu­lok­se­na se että 90% paikallaanolosta voidaan päästä ehkä 70% paikallaanoloon mut­ta siihen se sit­ten jäänee.

    1. Lop­putu­lok­se­na se että 90% paikallaanolosta voidaan päästä ehkä 70% paikallaanoloon mut­ta siihen se sit­ten jäänee.

      Huo­m­a­sit kai kuitenkin, että sil­loin auto­jen määrä putoaa kolmannekseen.

  28. Kalle: Eri­laisil­la per­heil­lä ja pienyri­tyk­sil­lä on yhä eri­laisia tarpei­ta. Sosial­is­ti­sis­sa mais­sa yritet­ti­in pär­jätä yhdel­lä tuot­teel­la, mut­ta se kaa­tui omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Toiset tarvit­se­vat tilaa raken­nus­tarvikkei­den kul­jet­tamiseen, jollekin toiselle taas las­tenis­tu­imen help­pokäyt­töisyys on tärkeintä. 

    Minus­ta tun­tu­isi, että vai­htele­vi­in tarpeisi­in vuokra-autot vas­taa­vat parem­min kuin oma. Kun lähde­tään mat­ka-ajoon, ote­taan mat­ka-auto ja kaupungis­sa pyöritään pienel­lä kauppakassilla.

    Kaiken jär­jen mukaan robotti/yhteiskäyttöautobisnes on ihan saman­laista kuin nykyi­nenkin autovuokraus: voit vuokra­ta juuri sen­tyyp­pisen ajopelin minkä halu­at. Täl­lä het­kel­lä autovuokrauk­ses­sa ongel­mana on, että autoa ei voi vali­ta tarkkaan, ain­oas­taan tyypin. Pitäisi voi­da speksa­ta tarkem­min. Jos halu­aa ajaa VAG-kon­sernin autol­la, ei kiireessä paljoa nau­ra­ta kun alle tulee Vol­vo. Ajamis­es­ta ei oikein pääse naut­ti­maan ennenkuin tutkii hiukan ohjekirjaa.

  29. Jyri: Ja yhtä var­masti robot­ti­au­tot tule­vat ole­maan paikoil­laan val­taosan ajas­taan. Ensin­nä yöl­lä val­taos­alle kap­a­siteetista ei ole käyt­töä. Toisek­seen jos palvelus­ta mielitään oikeasti vai­h­toe­htoa yksi­ty­isautoille niin tar­jon­ta täy­tyy mitoit­taa kulu­tushuip­pu­jen mukaan, ei keskiar­von mukaan sil­lä liikku­mi­nen ei ole keskiar­votet­tua vaan koos­t­uu aamun ja illan­su­un työ­matkali­iken­teestä, joulun, pääsiäisen ja juhan­nuk­sen loma­li­iken­teestä ja muus­ta vastaavasta.

    Lop­putu­lok­se­na se että 90% paikallaanolosta voidaan päästä ehkä 70% paikallaanoloon mut­ta siihen se sit­ten jäänee.

    Pait­si, että se auto voi kul­jet­taa joitain muu­ta sil­loin kun se ei kul­je­ta henkilöä. Esim. piz­zaa tai postia.

  30. Lau­ri Kumpu­lainen: Pait­si, että se auto voi kul­jet­taa joitain muu­ta sil­loin kun se ei kul­je­ta henkilöä. Esim. piz­zaa tai postia.

    A: “Keskus-Piz­za, ter­ve, terve!”
    B: “Tilaisin yhen kinkku-ananaksen aura­ju­us­tol­la ja yhen havajin.”
    A: “Mak­satko kor­tilla vai käteisellä?”
    B: “Kor­tilla.”
    A: “Nut on vähän ruuhkaa roboau­tois­sa… seu­raa­va kul­je­tus­mah­dol­lisu­us olisi 2,5 h kulut­tua… ok?”
    B: „,tuut…tuut…tuuut…
    A: “haloo‘?”

  31. Lau­ri Kumpu­lainen: Pait­si, että se auto voi kul­jet­taa joitain muu­ta sil­loin kun se ei kul­je­ta henkilöä. Esim. piz­zaa tai postia. 

    Niin.. hom­ma olisi hyvä ja kiva jos joku voisi joskus jotain jon­nekin jol­lain­ta­paa jotenkin. +jos ja jos.

    Visionääreiltä olisi kiva kuul­la konkreet­tisia bis­nescase­ja taivaan­ran­nan maalailun sijaan:

    -Mitä kul­jetet­tavaa oikeasti olisi tarve siir­rel­lä (määrät vs henkilöli­iken­teen tarve)
    ‑Mitä oikeasti saadaan siir­ret­tyä kokon­aan ilman ihmistyötä (piz­za tai posti­paket­ti ei päädy kotiovelle ilman viimeisen 100–150m kul­je­tus­ta kahdel­la jalalla)
    ‑Mil­loin siir­roille oikein on kysyn­tää (kukaan tuskin halu­aa net­tikau­pan paket­tia kotiovelleen 03:45 aamuyöstä)
    ‑Mihin aikaan kysyn­tää oikeasti olisi(osuvatko kulu­tushuiput päällekkäin)
    ‑Mikä olisi oikeasti sel­l­aista liike­toim­intaa jon­ka kan­nat­ta­van toim­i­tus­var­muu­den voisi rak­en­taa hajaka­p­a­siteetin varaan. (edelli­nen piz­za­es­imerk­ki sum­masikin hyvin kaiken oleellisen)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.