Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

Hal­li­tus on iskenyt pahasti kirveen­sä kiveen työt­tömien aktivoin­ti­mallinsa kanssa. Se on herät­tänyt niin laa­jaa suut­tumus­ta, että sil­lä voi olla suuri vaiku­tus tule­vien eduskun­tavaalien tulok­si­in.

Ongel­ma, jota hal­li­tus yrit­tää kor­ja­ta, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lop­ul­takin reip­paas­sa nousus­sa, mut­ta nousu saat­taa tyssätä nopeastikin työvoima­pu­laan samal­la, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patis­telus­sa on nyt, kun täyt­tömien määrä vähe­nee itses­tään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on todel­la pas­sivoi­va, jos sitä ver­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan. Tääl­lä on aika help­po jäädä roikku­maan työt­tömyys­tur­van varaan. Tästä asi­as­ta on vähän vaikea puhua, kos­ka kun näin sanoo, syyl­listää kaikkia työt­tömiä ja eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka oikeasti yrit­tävät päästä töi­hin, mut­ta eivät pääse. Täl­lä roikku­misel­la en tarkoi­ta, että kart­taisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lop­ul­ta luisuu pitkäaikaistyöt­tömyy­teen, jos­ta onkin sit­ten pitkä mat­ka töi­hin. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len työt­tömyys­tur­van aktiivimallista.”

Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suu­rit­u­loisin pros­ent­ti kah­mii Yhdys­val­lois­sa 19,3 % kaik­ista tuloista ja Suomes­sa “vain” 5,7 %

Mik­si luku on Suomes­sa niin pieni, pienem­pi kuin useim­mis­sa teollisuusmaissa?

Halu­amme tietysti nähdä asian niin, että suo­ma­lainen yhteiskun­ta on paljon tasa-arvoisem­pi ja sosi­aalisem­pi. Mut­ta eihän se selitä, mik­si terävin huip­pumme tien­aa niin huonos­ti mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Siitä, että rikkaim­mat suo­ma­laiset tien­aa­vat paljon ruot­salaisia laji­tovere­itaan huonom­min, on syytä iloi­ta yhtä vähän kuin siitä, että meil­lä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syynä tähän? Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”

Tekoälystä

Har­va osasi ennus­taa, että auto­jen valmis­t­a­mi­nen tuot­taa eniten miljonääre­jä kiin­teistöalalle, kos­ka auto mullisti yhdyskun­tarak­en­teen tehden kokon­aan uusista alueista arvokas­ta raken­nus­maa­ta. Tekoä­ly merk­it­see poten­ti­aalis­es­ti val­tavaa mullis­tus­ta. Paljon on tehty tekoä­lyn vaiku­tuk­sista ennustei­ta, mut­ta suurim­mat vaiku­tuk­set tule­vat silti ole­maan yllätyksiä.

Tekoä­ly tulee pois­ta­maan suuren määrän nyky­isiä työ­paikko­ja, mut­ta tuskin se kuitenkaan tulee määrässä ja nopeudessa lyömään ver­to­ja työ­paikko­jen pois­tu­miselle 1960-luvul­la maanvil­jelyssä tai metsänkorjuussa.

Moot­torisa­han ja moni­toimikoneen kor­van­neet met­surit siir­tyivät ajan myötä parem­min palkat­tui­hin töi­hin. Muu­toinkin automaa­tio kor­vasi aluk­si lähin­nä suorit­tavaa ja melko mata­la­palkkaista työtä, jol­loin yleinen tulota­so nousi. Jat­ka lukemista “Tekoälystä”

Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

Viime val­tu­us­tokaudel­la Helsingis­sä saati­in aikaan suuri käänne kaupun­gin kehit­tämisessä. Kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­va kehi­tys, joka peit­ti alleen yhä vain enem­män maa­ta, saati­in kään­netyk­si kaupunki­raken­net­ta eheyt­täväk­si suun­naksi. Markki­navoimat aut­toi­vat tätä muu­tos­ta merkit­tävästi, mut­ta oli siinä suuri rooli myös poli­ti­ikalla – eri­tyis­es­ti vihreäl­lä politiikalla.

Markki­navoimat ovat tässä sama asia kuin ihmis­ten asum­is­pref­er­enssit, jot­ka muut­tui­v­at voimakkaasti urbaan­im­mik­si. Yhä use­ampi halu­aisi asua ratikkakaupungis­sa, kan­takaupunki­mais­es­ti. Sen seu­rauk­se­na asun­to­jen hin­nat ovat nousseet Helsin­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa aina Vallilaa myöten. Asumisen kallis­tu­mi­nen on ikävä asia sinän­sä, mut­ta toisaal­ta merk­ki hyvästä. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tänne asumaan ja asuu mielu­um­min kak­sios­sa Helsingis­sä kuin omakoti­talos­sa kehyskunnissa.

Helsin­ki kaikkine tapah­tu­m­i­neen ja mie­lenki­in­toi­sine yksi­ty­i­sine palveluineen on tul­lut tavat­toman hyväk­si paikak­si elää. Se on ollut kaupun­gin sal­li­vam­man poli­ti­ikan tulosta – suuri ansio tästä kuu­luu Pekka Saurille. Jat­ka lukemista “Vihreän sadonko­r­ju­u­juh­lan aika Helsingissä”

Riman korottamisen solidaarisuudesta

Kuvitelka­amme yhteiskun­ta, jos­sa ihmis­ten tulota­so riip­puu siitä, kuin­ka hyvin he men­estyvät korkeushypyssä. Alin mah­dolli­nen suori­tus (aloi­tusko­rkeus) on 80 cm. Sil­lä pääsee varsin huonoon tulota­soon ja joutuu elämään taloudel­lis­es­ti vaa­ti­ma­ton­ta elämää. Jotkut huiput hyp­päävät yli kak­si metriä ja heil­lä riit­tää rahaa vaik­ka mihin.

Niitäkin on, jot­ka eivät selviä edes aloi­tusko­rkeud­es­ta, mut­ta he kuu­lu­vatkin sit­ten todel­la niukan perus­tur­van ja leipäjono­jen maail­maan.  Uno­htakaamme hei­dät ja keskit­tykäämme noi­hin onnet­tomi­in alle metrin suorituk­seen pystyvi­in ja hei­dän köy­hyy­teen­sä. Mitä tälle korkeu­ta hyp­päävien köy­hien ongel­malle pitäisi tehdä?

Kan­nat­taisiko nos­taa aloi­tusko­rkeut­ta niin, jot­ta jokainen riman ylit­tänyt saa kun­nol­lisen tulota­son? Leipäjonot toki kas­vaisi­vat, kun yhä use­ampi ei selviäisi edes aloi­tusko­rkeud­es­ta, mut­ta korkeu­ta hypäävien köy­hien ongel­ma olisi ratkaistu. Jat­ka lukemista “Riman korot­tamisen solidaarisuudesta”

Mustread – fiksu joululahja

Mus­tread on aivan uuden­lainen verkkole­hti, jon­ka pani­vat pystyyn joukko eturiv­in toimit­ta­jia ja kir­joit­ta­jia run­sas kuukausi sit­ten. Se on eri­tyis­es­ti päät­täjille suun­nat­tu yhteiskun­nal­lis­ten kysymys­ten taus­toit­tamiseen pyrkivä julka­isu, jon­ka voi kuitenkin kuka hyvän­sä tila­ta. Itse nautin julka­is­us­ta, joka pyrkii ole­maan asi­api­toinen – etsii asioi­hin syitä eikä syyl­lisiä ja jos­sa fak­tat ovat kohdal­laan. Julka­isu on myön­teisel­lä taval­la aidosti elitistinen.

Toivon tälle julka­isulle men­estys­tä jo senkin takia, että lehden kelkkaan hypän­neet ja hyvistä työ­paikois­taan luop­uneet ovat otta­neet tässä suuren henkilöko­htaisen riskin.

Suosit­te­len vil­pit­tömästi Mus­tReadin tilaamista joul­u­lah­jak­si. Se käy yksinker­tais­es­ti alla olev­as­ta linkistä.

Tilaa Mus­tRead lahjaksi

 

Palvelusetelin arvo

En ole viime aikoina viitsinyt seu­ra­ta sote-valmis­telun uusimpia kään­teitä, kos­ka olen vaku­ut­tunut, että se on hukkaan käytet­tyä aikaa. Kun Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to käy toiv­ot­toman pitkää keskustelua sote-lau­takun­nas­sa ei ole muu­takaan tekemistä ja niin­pä olen tap­panut aikaa luke­mal­la hal­li­tuk­sen esitystä.

Olen ollut pitkään sitä mieltä, että ter­vein tapa yksi­ty­istää ter­vey­den­huoltoa on antaa palveluseteleitä elek­ti­iviseen hoitoon. Siitä on saatu Ruot­sis­sa hyviä koke­muk­sia. Toki se pitää tehdä hal­li­tusti niin, ettei julk­isten sairaaloiden päivystysvelvol­lisu­us vaarannu.

Minä olen kuvitel­lut, että palvelusetelin arvo vas­taisi (korkein­taan) sitä kus­tan­nus­ta, jon­ka saman hoidon anta­mi­nen julkisel­la puolel­la mak­saa. Jat­ka lukemista “Palvelusetelin arvo”

Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, että

Tieder­atik­ka raken­netaan, kun Malmin ja Kalasa­ta­man raiti­oti­et ovat valmistuneet

Rasti­lan leir­in­täalueen rak­en­t­a­mi­nen siir­retään toiseen vaiheeseen

sekä pon­si luon­toar­vo­jen tukemisesta.

Äänestyk­sen jäl­keen hyväksyttiin

Malmin pikaratik­ka Viiman aikaistamista pri­or­isoidaan 1. vai­heen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10–3 pan­ti­in esi­tyk­set Malmin lento­ken­tän rak­en­tamisen ja Tuusu­lan väylän bule­vardis­oimisen lykkäämisestä.

Min­ua har­mit­taa aja­tus, ettei Viima-rataa voi rak­en­taa, kos­ka rahat sitoutu­vat sitä ennen Raide-Jok­eri­in ja Kru­unuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaa­liko­rko negati­ivi­nen. On kovin tärkeätä, että raidey­hteys on ole­mas­sa sil­loin asukkaat muut­ta­vat sisään. Ihmiset val­it­se­vat asun­ton­sa ja työ­paikkansa sen mukaan, miten matkat suju­vat. Jos ratik­ka tulee paljon myöhem­min, Malmille ei muu­ta niitä, jot­ka ratikas­ta hyö­tyvät. Junay­hteys ei ratikkaa kor­vaa, kos­ka se menee eri suun­taan. Asial­la on myös taloudelli­nen merk­i­tys. Kaupun­ki omis­taa Malmin lento­ken­täl­lä noin miljoona ker­rosneliötä raken­nu­soikeut­ta. Jos sen arvo nousee vaikka­pa vain 50 eurol­la neliötä, on tämä 50 miljoon­aa euroa. Sik­si raitei­den pitäisi olla ole­mas­sa, kun ton­tit myy­dään tai vuokrataan. Viivästys mak­saa selvää rahaa ja todel­la paljon. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 12.12.2017”

Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?

Meil­lä oli aikanaan pienel­lä porukalla kollek­ti­ivise­na vapaa-ajan asun­tona kansak­oulu Vir­tain Rantakun­nas­sa. Vir­roille on Helsingistä noin 280 km ja Vir­tain keskus­tas­ta Rantakun­taan noin 15 km. Matkan saat­toi tehdä joko autol­la tai julkisilla.

Junal­la Tam­pereelle ja sieltä bus­sil­la Vir­roille pääsi suun­nilleen samas­sa ajas­sa kuin autol­la. Ongel­mana oli tuo viimeinen 15 km. Siihen ei ollut muu­ta ratkaisua kuin tak­si, mut­ta sil­loin nuo viimeiset 15 km mak­soi­vat läh­es yhtä paljon kuin ensim­mäiset 280 km. Vain tuon viimeisen 15 kilo­metrin takia piti men­nä koko mat­ka autol­la. Jat­ka lukemista “Uber helpot­taa matko­ja haja-asu­tusalueil­la, mut­ta eikö sitä osat­taisi tehdä itse?”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Pöy­dältä. (Selostet­tu edel­lisen viikon postauksessa)

Ensim­mäisen lapio on menos­sa maa­han Laa­jasa­lon bule­vardil­la, Malmin lento­ken­täl­lä ja Viilar­in­tien alueella.

Tästä on tul­lut kovasti pos­tia, joiden mukaan lau­takun­nan pitäisi toteut­tamiso­hjel­man yhtey­dessä tehdä yleiskaavaa koske­via ase­makaa­vata­son ratkaisu­ja jo tässä vai­heessa. Vaik­ka olisi niiden sisäl­löstä samaa mieltä, ei vain voi. Ase­makaa­vat käsitel­lään ase­makaavoina sit­ten aikanaan.

Kan­takaupun­gin joukkoli­iken­teen kehittämissuunnitelma

(Pöy­dältä)

Helsin­ki siir­tyy voimakkaasti raideli­iken­teeseen ja samal­la sähköl­lä kulke­vaan liiken­teeseen. Pääosa bus­sil­in­joista katkaistaan vai­h­toter­mi­naalei­hin niin, että Käpylän ja Val­imon asemil­la siir­ry­tään bus­sista junaan ja jos ei ole menos­sa keskus­taan, pikaratikkaan.  Kun kaupun­ki kas­vaa sisään­päin, se pystyy otta­maan katu­verkkoon­sa vähem­män auto­ja, niin henkilöau­to­ja kuin busse­jakin. Ener­gian­säästön kannal­ta pitäisi uudet ratikat varus­taa jär­jestelmäl­lä, jol­la jar­ru­tusen­er­gia ote­taan tal­teen kon­den­saat­tori­in eikä käytetä sitä vain läm­mit­tämiseen. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 12.12.2017”