Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Yleis­kaa­van toteuttamisohjelma

Pöy­däl­tä. (Selos­tet­tu edel­li­sen vii­kon postauksessa)

Ensim­mäi­sen lapio on menos­sa maa­han Laa­ja­sa­lon bule­var­dil­la, Mal­min len­to­ken­täl­lä ja Vii­la­rin­tien alueella.

Täs­tä on tul­lut kovas­ti pos­tia, joi­den mukaan lau­ta­kun­nan pitäi­si toteut­ta­mis­oh­jel­man yhtey­des­sä teh­dä yleis­kaa­vaa kos­ke­via ase­ma­kaa­va­ta­son rat­kai­su­ja jo täs­sä vai­hees­sa. Vaik­ka oli­si nii­den sisäl­lös­tä samaa miel­tä, ei vain voi. Ase­ma­kaa­vat käsi­tel­lään ase­ma­kaa­voi­na sit­ten aikanaan.

Kan­ta­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­teen kehittämissuunnitelma

(Pöy­däl­tä)

Hel­sin­ki siir­tyy voi­mak­kaas­ti rai­de­lii­ken­tee­seen ja samal­la säh­köl­lä kul­ke­vaan lii­ken­tee­seen. Pää­osa bus­si­lin­jois­ta kat­kais­taan vaih­to­ter­mi­naa­lei­hin niin, että Käpy­län ja Vali­mon ase­mil­la siir­ry­tään bus­sis­ta junaan ja jos ei ole menos­sa kes­kus­taan, pika­ra­tik­kaan.  Kun kau­pun­ki kas­vaa sisään­päin, se pys­tyy otta­maan katu­verk­koon­sa vähem­män auto­ja, niin hen­ki­lö­au­to­ja kuin bus­se­ja­kin. Ener­gian­sääs­tön kan­nal­ta pitäi­si uudet rati­kat varus­taa jär­jes­tel­mäl­lä, jol­la jar­ru­tuse­ner­gia ote­taan tal­teen kon­den­saat­to­riin eikä käy­te­tä sitä vain lämmittämiseen.

Pika­ra­ti­koi­den rei­tit kat­kais­taan kes­kus­taan eikä aina­kaan tois­tai­sek­si joh­de­ta nii­tä kes­kus­tan läpi. Jos ne joh­det­tai­siin kes­kus­tan läpi, pitäi­si rai­va­ta tilaa 45 met­riä pit­kien rati­koi­den pit­kil­le pysä­keil­le ja pysä­köi­dyt autot pitäi­si rai­va­ta pois, jot­ta rati­koil­le sai­si oman kais­tan. Pika­ra­tik­ka­jär­jes­tel­mä ei kes­tä sitä, että rati­kat jonot­ta­vat samois­sa ruuh­kis­sa hen­ki­lö­au­to­jen kans­sa. Ehkä jos­kus tule­vai­suu­des­sa pys­ty­tään päät­tä­mään tästäkin.

Rus­kea­suon Ten­ho­lan­tien asemakaava

Inva­li­di­sää­tiö pur­kaa osit­tain van­hat raken­nuk­sen­sa – pää­ra­ken­nuk­sen van­ha osa suo­jel­laan. Näin saa­daan asun­to­ja 250 hengelle.

Tans­sin talo Kaa­pe­li­teh­taan viereen

Kuva vii­te­suun­ni­tel­mas­ta. Se ei sido lopul­lis­ta toteuttajaa.

Talo tulee Kaa­pe­li­teh­taan itä­puo­lel­le park­ki­pai­kan ja puis­ton pääl­le. Ymmär­tääk­se­ni kau­pal­li­sil­la pysä­köin­tiyh­tiöil­lä on alu­eel­la kapa­si­teet­tia. Kaa­pe­li­teh­taan ase­ma kult­tuu­ri­kes­kuk­se­na van­kis­tuu yhä. Jörn Don­ne­rin suu­ri saavutus.

Jako­mäen ”sydän­tä” tii­vis­te­tään ja ehostetaan

Van­ho­ja jul­ki­sia raken­nuk­sia pure­taan ja raken­ne­taan uudes­taan Samal­la tulee asun­to­ja 500 asuk­kaal­le. On hyvin ter­ve­tul­lut­ta paran­taa alu­een vähän rän­sis­ty­nyt­tä ulkoa­sua, kos­ka huo­no asui­nym­pä­ris­tö joh­taa slum­miu­tu­mis­ris­kiin. Alu­eel­le vaa­di­taan todel­la pal­jon pysä­köin­ti­paik­ko­ja, mut­ta Jako­mä­ki on niin eris­tyk­sis­sä, että auto on siel­lä ihan hyö­dyl­li­nen ole­mas­sa. Uima­hal­lil­le yksi autopaikka/ 25 k‑m2, eli autoil­le vara­taan tilaa enem­män kuin ihmisille.

Hämeen­tien ja sen ympä­ris­tön katusuunnitelmat

Hämeen­tien jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua ale­taan pan­na toi­meen. Tämä on nyt tek­niik­kaa. Var­si­nai­nen poliit­ti­nen pää­tös Hämeen­tien ase­man muut­ta­mi­ses­ta on teh­ty aiemmin.

Töö­lön­lah­den ete­lä­osan poistosuunnitelma

Täl­lä on vähän kire, kos­ka oli­si hyvä saa­da ulko­työt teh­dyk­si ennen kuin Oodi val­mis­tuu ja suu­ri kir­jas­to­mat­kai­lu­buu­mi alkaa kir­jas­to­väen eri puo­lil­ta vael­taes­sa pyheen­vael­lus­mat­kal­le Oodiin. Vähän tulee tiukkaa.

Täs­sä yhtey­des­sä pan­naan Maka­sii­nin pala­nut rau­nio nurin.

Jos­kus tähän piti tul­la vesiai­hei­ta ja vaik­ka mitä, mut­ta se osoit­tau­tui lii­an kalliiksi.

Tuo­mas Ran­ta­sen pon­si vir­kis­tys­tä pal­ve­le­van sil­tayh­tey­den saa­mi­sek­si Vartiosaareen

En ole kat­ke­ra mut­ta kui­ten­kin: noin 20 vuot­ta sit­ten oli kau­pun­gin inves­toin­tioh­jel­maan saa­tu mai­nit­tu kevyen lii­ken­teen sil­ta, mut­ta Var­tio­saa­ri-seu­ra onnis­tui lob­baa­maan hank­keen nurin, kos­ka saa­ren avaa­mi­nen suu­rel­le ylei­söl­le ei seu­raa miellyttänyt.

Viras­to suh­tau­tuu nyt sil­taan nih­keäs­ti, kos­ka saa­ri on tar­koi­tus kaa­voit­taa asuin­käyt­töön ja aika­naan sin­ne on tar­koi­tus tul­la rati­kan kes­tä­vä sil­ta. Pont­to­ni­sil­ta oli­si hal­pa, mut­ta veneyh­teys katkeasi.

Alu­een varaa­mi­nen suurmoskeijalle

Han­ka­la jut­tu. Mei­dän teh­tä­väm­me on miet­tiä asi­aa vain maan­käy­tön kan­nal­ta. Rahoi­tuk­seen liit­ty­vät kyt­ken­nät ja kysy­mys sun­ni- ja shii­amus­li­mien kes­ki­näi­sis­tä suh­teis­ta ja muu sel­lai­nen ei kuu­lu meil­le, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le se kuuluu.

Mas­soit­te­lusuun­ni­tel­ma, joka osoit­taa hank­keen koon ja sijain­nin. Lopul­li­nen raken­nus voi olla aivan eri näköinen.

Jos roo­ma­lais­ka­to­li­nen kirk­ko haluai­si tuol­ta pai­kal­ta ton­tin tämän kokoi­sel­le raken­nuk­sel­le, miten me sii­hen suh­tau­tui­sim­me? Aika kes­kei­nen sijain­ti, nimittäin.

Alu­een varaa­mi­nen Haka­nie­mes­tä maa­na­lais­ta pysä­köin­ti­lai­tos­ta varten 

Hank­keen koko on 700 pysä­köin­ti­paik­kaa. Tämä on aivan eri han­ke, jos mak­sa­vat sen itse. Aiem­min näi­tä on rahoi­tet­tu kaa­voi­tus­ve­rol­la siten, että kaa­vas­sa mää­rä­tään osta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja myy­jän ilmoit­ta­mal­la hin­nal­la tiet­ty mää­rä. Se on taas ihan eri asia. Alu­eel­le on tulos­sa työ­paik­ko­ja, mut­ta tuol­la ei ymmär­tääk­se­ni ole työ­pai­koil­le mini­mi­py­sä­köin­ti­paik­ka­mää­rää, jol­loin ne voi­vat ostaa nii­tä halu­tes­saan. Toi­vot­ta­vas­ti alu­eel­le tule­via asun­to­ja ei vel­voi­te­ta rahoit­ta­maan han­ket­ta, sil­lä Kal­lios­sa asuk­kail­la ei ole auto­ja ja mehän olem­me päät­tä­neet, että pysä­köin­nis­sä siir­ry­tään markkinaehtoisuuteen.

Oikai­su­vaa­ti­mus asun­to­ton­tin myy­mi­ses­tä Jät­kä­saa­res­sa vapaa­ra­hoit­teis­ta asun­to­tuo­tan­toa varten

Vali­tuk­ses­sa sano­taan, että tont­ti oli­si pitä­nyt kil­pai­lut­taa ja vas­tauk­ses­sa sano­taan, ettei laki sel­lais­ta edel­ly­tä. Ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mitä laki asias­ta sanoo, minun mie­les­tä­ni nämä pitäi­si kil­pai­lut­taa ihan vain sen vält­tä­mi­sek­si, ettei ale­ta syyt­tä­mään kave­rei­den suo­si­mi­ses­ta. Ton­tin hin­nal­la­han ei ole vai­ku­tus­ta asun­to­jen vuo­kriin, vaik­ka raken­nus­liik­keet yrit­tä­vät­kin jos­kus sel­lais­ta pajun­köyt­tä päät­tä­jil­le syöttää.

62 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017”

  1. Mos­kei­ja­hank­kee­seen liit­tyen: miten tuli­sit itse val­tuu­tet­tu­na asias­ta äänes­tä­mään jos kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää edis­tää han­ket­ta? Luu­let­ko edes, että tämä meni­si val­tuus­tos­sa läpi?

  2. Suur­mos­kei­jal­le kaa­vail­tu tont­ti on kyl­lä niin kes­kei­nen osa kehit­ty­vää kau­pun­kia, että mos­kei­ja ei mis­sään tapauk­ses­sa tuo­hon kuulu.
    Itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin paraa­ti­paik­ka pitää käyt­tää ihan muu­hun tar­koi­tuk­seen kuten asu­mi­seen ja kai­kil­le avoi­meen jul­ki­seen tilaan.

    Minä en ymmär­rä ollen­kaan vir­ka­mie­hiä, jot­ka edes mois­ta esit­tä­vät; mär­kä rät­ti tuon alu­een nykyis­ten ja tule­vien asuk­kai­den naa­maan. Veik­kaan­pa, että jos mos­kei­jal­le näy­te­tään vih­re­ää valoa, syt­tyy punai­nen valo Kala­sa­ta­man kehit­tä­mi­sel­le. Kuka sin­ne enää sen jäl­keen edes halu­aa rakentaa?!

  3. Eikö­hän meil­lä ole jo tar­peek­si neliöi­tä mit­ta­lait­tein havait­se­mat­to­mien hen­kien pal­vo­mi­seen. Teh­dään mie­luum­min ton­til­le Tie­teen temp­pe­li, jon­ka tar­koi­tus on sivis­tää ihmisiä.

  4. Esi­tät hyvän kysy­myk­sen, mut­ta et itse asias­sa vas­taa sii­hen ja oli­sin kiin­nos­tu­nut vas­tauk­se­si kuu­le­maan. Jos evan­ke­lis-lute­ri­lai­nen kirk­ko, orto­dok­si­nen kirk­ko, kato­li­nen kirk­ko tai vaik­ka­pa joku herät­tä­jä­po­ruk­ka kyseis­tä tont­tia kyse­li­si ison kir­kon ja har­ras­tus­kes­kuk­sen raken­ta­mi­seen, meni­si­kö pro­ses­si joten­kin mer­kit­tä­väs­ti eri lailla?

  5. Kau­pun­gin ton­teil­le tun­tuu ole­van otta­jia, ja mitä kes­kei­sem­pi paik­ka ja mitä mit­ta­vam­pi raken­nus­han­ke sen parem­pi. Mus­li­mit hamua­vat mos­kei­ja­paik­kaa, nor­ja­lai­set hotel­ligryn­de­rit pii­rit­tä­vät Hel­sin­gin kes­kus­tan ran­to­ja ja urhei­luseu­ran taus­ta­si­joit­ta­jat ovat aset­tau­tu­neet asun­toi­neen, hotel­lei­neen ja lii­ke­ti­loi­neen Töö­lön­lah­del­le ja Eläin­tar­han Urheilupuistoon.

    Kun mie­lei­nen tont­ti on löy­ty­nyt, tont­ti jär­jes­tyy hom­maa­mal­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tol­ta suun­nit­te­lu­va­raus ja jär­jes­tä­mäl­lä ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu, jon­ka jäl­keen pytin­ki on kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa eikä se siel­tä pois­tu enää mihinkään.

  6. Pit­kiä ja köm­pe­löi­tä pika­rai­tio­vau­nu­ja ei tar­vi­ta Hel­sin­gin ahtai­ta katu­ja tuk­ki­maan. Kes­kus­taan tule­va säteit­täi­nen jouk­ko­lii­ken­ne pitäi­si perus­tua met­roon ja lähi­ju­na­lii­ken­tee­seen ja osit­tain bus­si­kais­to­ja käyt­tä­viin bus­sei­hin, kuten täl­lä­kin hetkellä.

    Uusia lii­ken­ne­muo­to­ja ei kes­kus­taan tar­vi­ta, mut­ta Pasi­lan kaut­ta kul­ke­van ren­gas­met­ron jat­ko­suun­ni­tel­mat pitäi­si kai­vaa esiin. Ren­gas­met­ron avul­la saa­tai­siin myös hyö­dyn­net­tyä täys­mit­tais­ten met­ro­ju­nien kapa­si­teet­ti kokonaisuudessaan.

  7. Lis­tal­la on mon­ta kiin­toi­saa ja tär­ke­ää asi­aa, eten­kin nuo pöy­däl­tä tule­vat, mut­ta suur­ta ylei­söä tiet­ty kiin­nos­taa lähin­nä tuo mos­kei­ja (ja bussit/ratikat ehkä sit­ten jos­kus 5 vuo­den pääs­tä kun asia alkaa rea­li­soi­tua). Vai­kut­taa niin itses­tään sel­väl­tä, ettei tuo mos­kei­ja mene läpi val­tuus­tos­sa, että toi­vot­ta­vas­ti asia saa­daan käsi­tel­tyä lop­puun nopeam­min kuin esim. Guggenheim.

  8. Uskon­to­jen seko­päi­siä julis­tuk­sia ei tule legi­ti­mi­soi­da enää yhtään. Jos yhteis­kun­ta sanoo kyl­lä uusil­le jät­ti­mäi­sil­le monu­men­teil­le, joi­ta raken­net­tiin vii­mek­si 1900-luvun alus­sa Hel­sin­kiin(!), se samal­la sanoo että koraa­ni ja raa­mat­tu ovat asial­lis­ta aineis­toa Suo­men yhteis­kun­nan perus­tak­si. Luke­kaa nyt saa­ta­na mitä hir­ve­ää mur­haa ja sor­toa ne pitä­vät sisäl­lään ja ovat muu­ten­kin vain kokoel­mia van­hem­mis­ta huuhaatarinoista. 

    Kun orto­dok­si­juu­ta­lai­set ja hei­tä nuo­les­ke­le­vat kris­ti­tyt kokoa­vat kan­saa siir­to­kun­tiin Israe­liin nopeut­taak­seen tuo­mio­päi­vän ennus­tuk­sia, niin miten kukaan jär­ke­vä ihmi­nen voi yhä tääl­lä­kin hyväk­syä uskon­not, kun ei ole enää pelk­kää isla­mi­lais­ta sekoi­lua, vaan ihan omas­sa yhteis­kun­nas­sa ole­vaa? Miten se ei edes herä­tä leh­dis­tön kri­tiik­kiä, että Trum­pin taka­na juh­li­taan nyt tuo­mio­päi­vän jou­dut­ta­mis­ta ja Suo­mes­sa­kin toi­mii jär­jes­tö­jä jot­ka hou­kut­te­le­vat muut­ta­maan Israe­liin juu­ri tuon takia. 

    Ei tule hyväk­syä kuin sel­lai­nen huma­nis­miin tai­pu­nut uskon­non­har­joi­tus, jota lute­ri­lai­suus pää­osin aina­kin Hel­sin­gis­sä on. 

    Ja miten ihmees­sä kato­li­lai­suus oli­si parem­pi? Pedo­fii­li­rin­ke­jä joi­ta suo­jel­laan, taka­pa­juis­ta sek­su­aa­liop­pia tuo­maan väes­tö­rä­jäh­dys­tä ja aid­sia, nais­ten ase­ma mie­hen jalois­sa ja vie­lä ker­ran pedo­fii­li­pap­pe­ja joi­ta suo­jel­laan vuo­si­kym­me­niä ja sato­ja tuhan­sia hyväk­si­käy­tet­ty­jä lap­sia. Täl­lais­ta­ko Soi­nin­vaa­ra pitää hyväksyttävä?

  9. Ymmär­rän hyvin, että tule­via pika­ra­ti­koi­ta ei teh­dä hei­lu­reik­si ja tie­dän, että ne ovat molem­piin suun­tiin ajet­ta­via mut­ta suun­ni­tel­lut pää­te­py­säk­kien pai­kat rau­ta­tie­a­se­man edes­sä Kai­vo­ka­dul­la ja Erot­ta­jal­la tun­tu­vat todel­la ahtailta.

    Oli­si­ko vie­lä mah­dol­lis­ta tut­kia, että Tuusu­lan­väy­lä (ja Laa­ja­sa­lon) suun­nas­ta tule­vat kään­tyi­si­vät Vil­hon­ka­dun kaut­ta Fen­nian eteen ja Vih­din­tien suun­nas­ta tule­vat Bule­var­din kaut­ta Yrjönkadulle?
    Jat­kos­sa Tuusu­lan­väy­län suun­nas­ta tule­vat voi­si vie­lä ohja­ta Simon­ka­tua ylös ja Urho Kek­ko­sen kadul­le, sii­tä Fre­dal­le ja edel­leen Kan­sa­kou­lu­ka­dul­le, jos­ta voi­si samal­la pois­taa toi­sen autokaistan.

  10. Eikö nii­tä pika­ra­ti­koi­ta voi­si vetää hei­lu­ri­na Kai­vo­ka­dun kaut­ta? Päät­tä­rit Vih­din­tiel­lä jos­sain Kona­las­sa ja Tuusu­lan­väy­läl­lä vaiks Maunulassa.

  11. Kuva mos­kei­jas­ta on vää­rä, kos­ka sii­tä puut­tuu pal­jon suu­rem­pi sosi­aa­li­ra­ken­nus, joka on mel­koi­nen pyl­lis­tys yhteis­kun­nal­le sekin. Ei pidä hyväk­syä sitä­kään että uskon­non var­jol­la eris­täy­dy­tään yhteis­kun­nas­ta omiin pal­ve­lui­hin ja pako­te­taan yhteis­kun­ta vie­lä mak­sa­maan sii­tä aina­kin menet­ty­nä raken­nus­maa­na. Koko alu­een suun­ni­te­lu­kin meni­si uusik­si ja tuol­lai­nen val­ta­va raken­nus­mas­sa toi­mi­si mel­koi­se­na tuk­kee­na ja oli­si aivan hal­lit­se­vas­sa ase­mas­sa koko alueella. 

    Aivan tur­ha piden­tää han­ket­ta, kos­ka sen puu­ha­mie­het ovat jotain sekoi­li­joi­ta joil­ta ei saa vas­tauk­sia, rahat tuli­si­vat ara­bi­dik­taat­to­reil­ta jot­ka sor­ta­vat sau­dien tuel­la taval­lis­ta kan­saa, raken­nus on koko­nai­suu­te­na aivan val­ta­va pöm­pe­li, pöm­pe­li­kin oli­si vain sun­neil­le jot­ka eris­täy­tyi­si­vät sil­lä omak­si ryh­mäk­si pois suo­ma­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta, isla­min todel­li­sia har­joit­ta­jia ei ole lähes­kään niin pal­jon kuin maa­han­muut­to­lu­vuil­la yrit­tä­vät sumut­taa ja pako­lai­si­na tul­leet­kin läh­te­vät suu­rek­si osak­si pois nyt sotien rauhoittuessa.

  12. Pika­ra­ti­koi­den rei­tit kat­kais­taan kes­kus­taan eikä aina­kaan tois­tai­sek­si johdce­ta nii­tä kes­kus­tan läpi. Jos ne joh­det­tai­siin kes­kus­tan läpi, pitäi­si 45 met­riä pit­kil­le rati­koil­le rai­va­ta tilaa pit­kil­le pysä­keil­le ja pysä­köi­dyt autot pitäi­si rai­va­ta pois, jot­ta rati­koil­le sai­si oman kais­tan. Pika­ra­tik­ka­jär­jes­tel­mä ei kes­tä sitä, että rati­kat jonot­ta­vat samois­sa ruuh­kis­sa hen­ki­lö­au­to­jen kanssa. 

    Nyt en ymmär­rä. Jos pika­ra­ti­kat kat­kais­taan kes­kus­taan, min­kä ole­tan käy­tän­nös­sä tar­koit­ta­van rau­ta­tie­a­se­maa, miten tuol­la väl­te­tään jonot­ta­mi­nen auto­jen kans­sa samas­sa ruuh­kas­sa? Eikö pika­ra­tik­ka jo nyt vaa­di vah­vo­ja etuuk­sia, ettei se vain sei­so minuut­ti­tol­kul­la auto­jen takia valois­sa? Jol­loin eikö nii­tä etuuk­sia jou­du­ta jo nyt jär­jes­tä­mään? Ja miten tilan­ne huo­no­ni­si hei­lu­ri­lin­jo­jen takia, jos tule­vat pika­ra­ti­kat aje­taan kes­kus­taan, mut­ta ei kes­kus­tan läpi?

    1. Laa­ja­sa­lon pika­ra­ti­kois­ta toi­nen kat­kaos­taan ase­man eteen ja toi­nen, lyhyi­tä rati­koi­ta käyt­tä­vä Dia­na-puis­ton tie­noil­le. Sin­ne on pää­ty­mäs­sä myös Vih­din­tien ratik­ka, joka siis taas ymmäer­tääk­se­ni on näi­tä pit­kiä ratikoita.

  13. Asues­sa­ni Kal­lios­sa minul­la oli auto. Kaik­ki tal­lit oli yhtiös­sä vuo­krat­tu ja vaih­tu­vuus oli pien­tä. Vuo­kra­hal­leis­sa­kaan ei ollut tilaa. Auto­pai­kan löy­tä­mi­nen oli vähän han­ka­laa, kos­ka alu­eel­la asu­vil­la on enem­män auto­ja, kuin alu­eel­la on paik­ko­ja. Kai­kil­la kave­reil­la, jot­ka asu­vat nyt Kal­lios­sa, on auto. Väi­te ettei Kal­lios­sa asu­vil­la ole auto­ja, ei pidä paikkansa.

  14. Suur­mos­kei­jas­ta pää­tet­täes­sä kan­nat­taa kaik­kien lukea poh­jak­si Atte Kale­van kir­joi­tuk­sia asias­ta. Hän on täl­lä het­kel­lä var­mas­ti alan ykkös­tut­ki­ja Suo­mes­sa. Haluam­me­ko var­mas­ti ääri­liik­keet kes­kel­le Helsinkiä?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, Kal­lion ruo­ka­kun­nis­ta noin nel­jän­nek­sel­lä on auto. 

    Tuli­han se siel­tä. Kal­lios­sa on vähem­män auto­ja, kuin muu­al­la Hel­sin­gis­sä, kos­ka siel­lä on pal­jon pie­niä asun­to­ja, jois­sa asuu opis­ke­li­joi­ta. Kal­lioon on koh­tuul­li­set jul­ki­set yhtey­det, vaik­ka van­ha kak­ko­sen pää­te­py­säk­ki on yhä ilman spå­ra­lin­jaa. Mut­ta väi­te, ettei Kal­lios­sa asu­vil­la oli­si auto­ja, ei pidä paikkansa.

    1. Kyse oli sii­tä, pitää­kö Haka­nie­meen raken­net­ta­va talo pakot­taa kus­tan­ta­maan pysä­köin­ti­luo­laa. Tuon mukaan kor­kein­taan yksi paik­ka nel­jää asun­toa koh­den Kal­lios­sa on enem­män asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja kuin lunas­tet­tu­ja asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sia, joten kadun­var­sil­la­kin on tilaa.

  16. Mark­ku af Heur­lin: .

    Hel­sin­ki siir­tyy voi­mak­kaas­ti rai­de­lii­ken­tee­seen ja samal­la säh­köl­lä kul­ke­vaan lii­ken­tee­seen. Pää­osa bus­si­lin­jois­ta kat­kais­taan vaih­to­ter­mi­naa­lei­hin niin, että Käpy­län ja Vali­mon ase­mil­la siir­ry­tään bus­sis­ta junaan ja jos ei ole menos­sa kes­kus­taan, pika­ra­tik­kaan. Kun kau­pun­ki kas­vaa sisään­päin, se pys­tyy otta­maan katu­verk­koon­sa vähem­män auto­ja, niin hen­ki­lö­au­to­ja kuin bus­se­ja­kin. Ener­gian­sääs­tön kan­nal­ta pitäi­si uudet rati­kat varus­taa jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa jar­ru­tuse­ner­gia ote­taan tal­teen kon­den­saat­to­riin eikä käy­te­tä sitä vain lämmittämiseen.”

    Suo­ra­na sanoen. Onko täs­sä mitän jär­keä? Vaih­to aina piden­tää ja monimtk­kaa­is­ta mat­kaa. Söh­kö­busist ovat jo toiminnassa.

    Ovat­ko

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, Kal­lion ruo­ka­kun­nis­ta noin nel­jän­nek­sel­lä on auto.

    Jos kal­lio­lai­sil­la ei ole auto­ja, niin kuka kum­ma siel­lä sit­ten pysä­köi? Siel­lä asues­sa­ni näin joka päi­vä omas­ta ikku­nas­ta­ni noin sata pysä­köi­tyä autoa, ja kaik­ki kadun­var­ret ja pihat oli­vat nii­tä täynnä.

    Mitä­hän var­ten pitää ker­toa täl­lais­ta legen­daa tyh­jis­tä kaduis­ta, kun jokai­nen voi käy­dä kat­so­mas­sa, miten asia oikeas­ti on?

  18. Jos bus­si­lin­jo­ja kes­kus­taan ale­taan kat­ko­maan pak­ko­vaih­doil­la mui­hin lii­ken­ne­vä­li­nei­siin niin sit­ten kyl­lä pitää rajoit­taa myös kes­kus­tan yksi­tyi­sau­toi­lua erit­täin pal­jon. Nii­den ei pidä antaa ottaa bus­si­lii­ken­teel­tä jää­vää tilaa itsel­leen. Pikem­min­kin pitää ottaa kau­pun­ki­ti­la pois auto­lii­ken­teel­tä. Autoi­li­jat pör­rät­kööt muu­al­la, mis­sä on parem­min tilaakin.

    Lii­ken­ne­va­lois­sa ja muu­ten auto­ja kier­rel­len kulu­te­taan niin kes­kus­tas­sa kuin muu­al­la­kin aivan jär­jet­tö­miä mää­riä aikaa ja vai­vaa. Siis yksi­tyi­sau­to­jen luku­mää­rää pitää vähen­tää nyky­ti­las­ta vähin­tään­kin 60% ja lii­ken­ne-etuu­det (valot, kuka väistää/odottaa/kiertää ketä, jne.) ottaa pois. Jos ei muu­ta kek­si­tä, niin lai­te­taan autoi­li­joil­le lii­ken­ne­va­loi­hin painonapit.

  19. Juk­kis:
    Esi­tät hyvän kysy­myk­sen, mut­ta et itse asias­sa vas­taa sii­hen ja oli­sin kiin­nos­tu­nut vas­tauk­se­si kuu­le­maan. Jos evan­ke­lis-lute­ri­lai­nen kirk­ko, orto­dok­si­nen kirk­ko, kato­li­nen kirk­ko tai vaik­ka­pa joku herät­tä­jä­po­ruk­ka kyseis­tä tont­tia kyse­li­si ison kir­kon ja har­ras­tus­kes­kuk­sen raken­ta­mi­seen, meni­si­kö pro­ses­si joten­kin mer­kit­tä­väs­ti eri lailla? 

    Kysy­mys on tosi­aan hyvä.

    Jos muil­la meni­si eri taval­la, niin täs­sä saa­vat kyl­lä toi­set olla mel­koi­sen tasa-arvoi­sem­pia ja päät­tä­jil­lä tun­tui­si ole­van aika iso (ja mah­dol­li­ses­ti vaa­ral­li­nen­kin) sokea kohta.

    Jos taas muil­la meni­si samal­la taval­la, pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on perus­ta­val­la taval­la rik­ki ja sii­nä on aivan jär­je­tön porsaanreikä.

    Kum­pi­kaan vaih­toeh­to ei kuu­los­ta hyväl­tä. Gug­gen­heim-vään­tö tun­tui­si tosin vih­jaa­van jäl­kim­mäi­seen vaih­toeh­toon, ellei sii­nä­kin sit­ten ollut “fii­ni­nä kult­tuu­ri­asia­na” kyse vähän tasa-arvoi­sem­mas­ta asias­ta kuin perusdemokratiasta.

  20. Ante­ro Umpi­mie­li: ..se samal­la sanoo että koraa­ni ja raa­mat­tu ovat asial­lis­ta aineis­toa Suo­men yhteis­kun­nan perustaksi.

    Raa­ma­tun poh­jal­ta Suo­meen ja muu­al­le Euroop­paan on saa­tu aika asial­li­nen yhteis­kun­ta. Ateis­teil­la on samal­la alal­la aika huo­no track record. Sama pätee muslimeihin.

    Suo­sit­te­len löy­sää­mään pipoa ja tul­kit­se­maan Raa­mat­tua allegorisesti.

  21. Tans­sin talon jos­sain suun­nit­te­lu­vai­hees­sa edus­tal­le tule­van puis­ton oli tar­koi­tus kat­kais­ta Tam­ma­saa­ren­ka­tu, nyt tuos­sa havain­ne­ku­vas­sa näyt­täi­si että Tam­ma­saa­ren­ka­dun yhteys Län­si­sa­ta­man­ka­dul­le säi­lyi­si. Miten se nyt menee tuos­sa kun ei kun­nol­la näe? 

    Län­si­sa­ta­man­ka­tu alkaa jo nyt ruuh­kau­tua vaik­ka Jät­kä­saa­res­ta vas­ta puo­let raken­net­tu. Ehkä tosis­saan oli­si parem­pi ohja­ta Tam­ma­saa­ren­ka­dun lii­ken­ne Pork­ka­lan­ka­dun kaut­ta kun tuo Tam­ma­saa­ren­ka­dun- ja Län­si­sa­ta­man­ka­dun ris­teys on yksi lisä lii­ken­teen seisomiseen. 

    Vähän kyl­lä ylei­ses­ti hir­vit­tää, että Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne alkaa jo nyt sump­puun­tua noin pahas­ti. Toi­nen sisään­käyn­ti Ruo­ho­lah­den met­roon, tun­ne­leil­la sata­ma­ter­mi­naa­lis­ta ja muu­al­ta­kin Jät­kä­saa­res­ta var­maan aut­tai­si asiaa.

  22. Näi­tä lukies­sa tulee mie­leen van­ha vit­si “lii­ken­ne­va­lo­va­lio­kun­nan” opin­to­mat­kas­ta Euroo­pan suur­kau­pun­kei­hin. Kysyt­täes­sä mat­kan annis­ta puheen­joh­ta­ja tote­si: Samat ongel­mat kuin tääl­lä. Vaik­ka kuin­ka ohjel­moi­si lii­ken­ne­va­lo­ja, niin aina joku auto livah­taa läpi.

  23. Uusim­pien suun­ni­tel­mien mukaan Tam­ma­saa­ren­ka­tua ei olla kat­kai­se­mas­sa, toi­sin kuin aiem­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa. Ja hyvä niin, kos­ka Tam­ma­saa­ren­ka­tu osal­taan _helpottaa_ Län­si­sa­ta­man­ka­dun tilan­net­ta, ohjaa­mal­la Jät­kä­saa­ren ja Laut­ta­saa­ren välis­tä lii­ken­net­tä pois Län­si­sa­ta­man­ka­dun ja Itä­me­ren­ka­dun ruuh­kai­ses­ta ris­teyk­ses­tä. Tam­ma­saa­ren­ka­dun var­rel­la ei ole asu­tus­ta, joten vähem­män ne autot siel­lä haittaavat.

    Ylei­ses­ti, lii­ken­ne­ruuh­kia tuol­la alu­eel­la oli­si help­po vähen­tää kiel­tä­mäl­lä vasem­mal­le kään­ty­mi­nen ruuh­kai­sim­mis­sa risteyksissä.

    Ris­to:
    Tans­sin talon jos­sain suun­nit­te­lu­vai­hees­sa edus­tal­le tule­van puis­ton oli tar­koi­tus kat­kais­ta Tam­ma­saa­ren­ka­tu, nyt tuos­sa havain­ne­ku­vas­sa näyt­täi­si että Tam­ma­saa­ren­ka­dun yhteys Län­si­sa­ta­man­ka­dul­le säi­lyi­si. Miten se nyt menee tuos­sa kun ei kun­nol­la näe? 

    Län­si­sa­ta­man­ka­tu alkaa jo nyt ruuh­kau­tua vaik­ka Jät­kä­saa­res­ta vas­ta puo­let raken­net­tu. Ehkä tosis­saan oli­si parem­pi ohja­ta Tam­ma­saa­ren­ka­dun lii­ken­ne Pork­ka­lan­ka­dun kaut­ta kun tuo Tam­ma­saa­ren­ka­dun- ja Län­si­sa­ta­man­ka­dun ris­teys on yksi lisä lii­ken­teen seisomiseen. 

    Vähän kyl­lä ylei­ses­ti hir­vit­tää, että Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne alkaa jo nyt sump­puun­tua noin pahas­ti. Toi­nen sisään­käyn­ti Ruo­ho­lah­den met­roon, tun­ne­leil­la sata­ma­ter­mi­naa­lis­ta ja muu­al­ta­kin Jät­kä­saa­res­ta var­maan aut­tai­si asiaa.

  24. ano­nyy­mi: Kysy­mys on tosi­aan hyvä.

    Jos muil­la meni­si eri taval­la, niin täs­sä saa­vat kyl­lä toi­set olla mel­koi­sen tasa-arvoi­sem­pia ja päät­tä­jil­lä tun­tui­si ole­van aika iso (ja mah­dol­li­ses­ti vaa­ral­li­nen­kin) sokea kohta.

    Jos taas muil­la meni­si samal­la taval­la, pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on perus­ta­val­la taval­la rik­ki ja sii­nä on aivan jär­je­tön porsaanreikä.

    Kum­pi­kaan vaih­toeh­to ei kuu­los­ta hyväl­tä. Gug­gen­heim-vään­tö tun­tui­si tosin vih­jaa­van jäl­kim­mäi­seen vaih­toeh­toon, ellei sii­nä­kin sit­ten ollut “fii­ni­nä kult­tuu­ri­asia­na” kyse vähän tasa-arvoi­sem­mas­ta asias­ta kuin perusdemokratiasta.

    Itse­kin epäi­len Gug­gen­hei­min perus­teel­la ole­van kyse sii­tä, että pro­ses­si on vaan perus­ta­van­laa­tui­sel­la taval­la rik­ki, kun kysy­tään­kin lupaa jol­le­kin muul­le kuin toi­mis­to- tai asuin­ta­lol­le. Näi­tä kysy­myk­siä tus­kin tulee kovin­kaan usein, joten sik­si sen pro­ses­sin fik­saa­mi­seen tus­kin kan­nat­taa hir­veäs­ti aikaa haas­ka­ta. Toi­saal­ta on sekin tot­ta, että kau­pun­gin jul­ki­suus­ku­van kan­nal­ta on vähän noloa, että nämä näky­vät pro­ses­sit mene­vät aina näin hir­veäk­si sekoiluksi.

    Miten­kö­hän aikoi­naan meni Espoos­sa pro­ses­si, kun mor­mo­nit kyse­li­vät lupaa ja tont­tia oman temp­pe­lin­sä raken­ta­mi­seen? Sai­vat­ko ton­tin ilmai­sek­si vai mak­soi­vat­ko markkinahinnan?

  25. spot­tu: Raa­ma­tun poh­jal­ta Suo­meen ja muu­al­le Euroop­paan on saa­tu aika asial­li­nen yhteis­kun­ta. Ateis­teil­la on samal­la alal­la aika huo­no track record. Sama pätee muslimeihin.

    Suo­sit­te­len löy­sää­mään pipoa ja tul­kit­se­maan­Raa­mat­tua allegorisesti.

    Voi vain kuvi­tel­la kuin­ka pahaa jäl­keä 1900-luvul­la oli­si näh­ty, jos Marx oli­si ollut ateis­tin sijaan har­ras usko­vai­nen. Sosia­lis­ti­nen val­lan­ku­mous yhdis­tet­ty­nä karis­maat­ti­seen herä­tys­liik­kee­seen oli­si ollut äärim­mäi­sen vaa­ral­li­nen yhdistelmä.

  26. Yleis­kaa­van toteu­tus­suun­ni­tel­mas­sa on sel­lai­nen has­su yksi­tyis­koh­ta, että Vih­din­tien bule­var­din suun­nit­te­lu aloi­te­taan kes­kio­sas­ta Pitä­jän­mäen koh­dal­ta. Alue on toki kes­kei­nen, kos­ka se on pika­ra­ti­kan ja juna­ra­dan ris­teys, mut­ta ratik­ka pitää kyl­lä suun­ni­tel­la Huo­pa­lah­den­tiel­tä alkaen.

  27. Mik­si ne ratik­ka­rei­tit pitää kat­kais­ta? Eikö muu­ta­man kes­kus­tan kaduis­ta voi­si vain muut­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si? Esim. poh­joi­ses­ta tule­va pika­ra­tik­ka kan­nat­tai­si ohja­ta steis­sil­tä eteen­päin Rau­ta­tien­ka­dul­le, edel­leen Meklul­le ja edel­leen päät­tä­ril­le Län­si­sa­ta­maan. Oli­si hyvin luon­te­vaa antaa sata­mas­ta pika­lin­ja rau­ta­tie­a­se­mal­le ja edel­leen Pohjois-Helsinkiin.

    Mos­kei­jas­ta voi­sit­te teh­dä peri­aa­te­pää­tök­sen, että raken­taa saa, kun­han ei vai­ku­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töön. Miten tämä tapah­tuu? Edel­lyt­tä­mäl­lä, että mos­kei­ja raken­ne­taan lak­kau­tet­ta­vaan Hana­saa­ri B ‑raken­nuk­siin. Kat­ti­la­hal­lis­ta saa hyvä ja edus­ta­van pää­sa­lin, ja pii­pun ehos­ta­mal­la saa sii­tä minareetin.

  28. Mos­kei­ja on yksi asia, mut­ta sosi­aa­li­kes­kus on toi­nen. Mie­les­tä­ni läh­tö­koh­ta­na pitäi­si olla, että rukous­huo­neen yhtey­teen ei raken­ne­ta mitään muu­ta. Maa­han­muut­ta­jien läh­tö­mais­sa voi olla ihan nor­maa­lia, että päi­vä­ko­dit, kou­lut, kah­vi­lat ja sosi­aa­li­toi­mis­tot ovat osa mos­kei­jaa, mut­ta me eläm­me maal­lis­tu­neem­mas­sa yhteis­kun­nas­sa ja dia­ko­nia­työs­tä­kin on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä pyrit­ty häi­vyt­tä­mään kris­ti­nus­kon lei­maa. Ei tar­vit­se suu­del­la raa­mat­tua saa­dak­seen jou­lu­lah­ja-apua perheelleen.

    Muu­ten­kin nime­no­maan mus­li­mien koh­dal­la, jot­ka vie­lä edel­leen ovat pää­asias­sa maa­han­muut­ta­jia, pitäi­si pyr­kiä inte­graa­tioon, jota tavoi­tet­ta vas­taan sotii rin­nak­kais­pal­ve­lui­den luo­mi­nen. Siis mie­luum­min ei vain mus­li­meil­le suun­nat­tu­ja päi­vä­ko­te­ja tai ilta­päi­vä­ker­ho­ja. Ihan sama kuka ne rahoit­taa. Asi­aa vie­lä koros­taa jako sun­nien ja shii­ojen välil­lä. Vaik­ka rukoi­le­mi­nen yhdes­sä oli­si mah­do­ton­ta, ei samaa jakoa saa hyväk­syä mui­hin palveluihin.

    1. Mie­les­tä­ni läh­tö­koh­ta­na pitäi­si olla, että rukous­huo­neen yhtey­teen ei raken­ne­ta mitään muuta.

      Kirk­ko ja seurakuntasali?

  29. ano­nyy­mi:
    Jos bus­si­lin­jo­ja kes­kus­taan ale­taan kat­ko­maan pak­ko­vaih­doil­la mui­hin lii­ken­ne­vä­li­nei­siin niin sit­ten kyl­lä pitää rajoit­taa myös kes­kus­tan yksi­tyi­sau­toi­lua erit­täin pal­jon. Nii­den ei pidä antaa ottaa bus­si­lii­ken­teel­tä jää­vää tilaa itsel­leen. Pikem­min­kin pitää ottaa kau­pun­ki­ti­la pois auto­lii­ken­teel­tä. Autoi­li­jat pör­rät­kööt muu­al­la, mis­sä on parem­min tilaakin.

    Lii­ken­ne­va­lois­sa ja muu­ten auto­ja kier­rel­len kulu­te­taan niin kes­kus­tas­sa kuin muu­al­la­kin aivan jär­jet­tö­miä mää­riä aikaa ja vai­vaa. Siis yksi­tyi­sau­to­jen luku­mää­rää pitää vähen­tää nyky­ti­las­ta vähin­tään­kin 60% ja lii­ken­ne-etuu­det (valot, kuka väistää/odottaa/kiertää ketä, jne.) ottaa pois. Jos ei muu­ta kek­si­tä, niin lai­te­taan autoi­li­joil­le lii­ken­ne­va­loi­hin painonapit.

    Juu­ri näin, kau­pun­gin stra­te­gian­kin mukai­ses­ti. Ei voi olla niin, että bus­si­lii­ken­net­tä kar­si­taan run­ko­rei­teil­tä, mut­ta samal­la hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä lisätään.

    Aivan ensin tulee lopet­taa suo­ra muka­vuusau­toi­lu kes­kus­taan. Sit­ten muu­te­taan auto­kais­tat jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duik­si, kuten Hämeen­tiel­lä. Ja vas­ta sen jäl­keen ale­taan leik­kaa­maan bus­si­lii­ken­net­tä. Mikä sekin on toki jär­ke­vää, kos­ka bus­si on ratik­kaan ver­rat­tu­na tehot­to­mam­pi jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne run­ko­lin­joil­la. MOLEMMAT ovat kui­ten­kin yli 10 ker­taa tehok­kaam­pia kuin henkilöautot.

    Pika­ra­tik­ko­jen tuo­mi­nen kes­kus­taan tulee ole­maan mie­len­kiin­toi­nen har­joi­tus. Kun nykyis­ten­kään rati­koi­den lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia ei ole halut­tu saa­da toi­mi­maan. Vaan edel­leen lii­ken­ne­va­lois­sa jopa rati­kat­kin ovat alis­tei­sia mukavuusautoilulle.

    Jako­mäen ja eri­tyi­ses­ti sen uima­hal­lin auto­pai­kat ovat taas oiva osoi­tus kau­pun­gin ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun todel­li­ses­ta tah­dos­ta vie­dä liik­ku­mis­ta koh­ti kes­tä­väm­piä muo­to­ja: ei kiinnosta.

    1. Rati­koil­la on kyl­lä nykyi­sin aika toi­mi­vat lii­ken­ne­va­loe­tuu­det. Poik­keuk­se­na on Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­set Kai­vo­ka­dun ja Rune­ber­gin­ka­dun koh­dal­la, jois­sa ratik­ka jou­tuu yleen­sä väis­tä­mään tois­ta ratik­kaa — mut­ta jois­sa rati­koi­den etu­ja on myös kar­sit­tu auto­lii­ken­teen suuh­kien vält­tä­mi­sek­si. Kai­vo­ka­dul­ta pois­te­taan toi­nen auto­kais­ta suun­taan­sa, joten tämän­kin mer­ki­tys vähenee.

  30. Lee­na: Suur­mos­kei­jal­le kaa­vail­tu tont­ti on kyl­lä niin kes­kei­nen osa kehit­ty­vää kau­pun­kia, että mos­kei­ja ei mis­sään tapauk­ses­sa tuo­hon kuulu.
    Itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin paraa­ti­paik­ka pitää käyt­tää ihan muu­hun tar­koi­tuk­seen kuten asu­mi­seen ja kai­kil­le avoi­meen jul­ki­seen tilaan.

    Itse en kan­na­ta Bah­rai­nin kunin­gas­huo­neen rahoit­ta­maa sun­ni­mos­kei­jaa Hel­sin­kiin, mut­ta noin ylei­ses­ti kyl­lä­hän tuom­moi­sen koh­teen, johon tuli­si pal­jon kävi­jöi­tä päi­vit­täin, kan­nat­taa nime­no­maan sijai­ta kes­kel­lä. Lii­ken­neon­gel­mat oli­si­vat sitä han­ka­lam­mat kai­kil­le, siis myös sivul­li­sil­le lii­ken­tees­sä, jos väen pitäi­si hank­kiu­tua jon­ne­kin lähiön peräl­le. Hel­sin­gin kau­pun­ki­kin vii­mein alka­nut suun­ni­tel­la sote­pal­ve­lu­jaan rai­de­lii­ken­teen ase­mien viereen.

  31. Suun­ni­tel­lun suur­mos­kei­jan lähiym­pä­ris­töön (Haka­nie­men­ran­ta, Sör­näis­ten­ran­ta ja Kala­sa­ta­ma) on tulos­sa 28.400 uusia asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja aina­kin 10.000. Jos uusien asuk­kai­den alue oli­si kun­ta, niin se oli­si Suo­men 311:sta kun­nas­ta 39 suu­rin asukasmäärältään.
    Onko tämä suur­mos­kei­ja ainoa paik­ka uskon­non har­joit­ta­mi­seen alueella.
    Kala­sa­ta­man ter­veys- ja hyvin­voin­ti­kes­kus tar­jo­aa pal­ve­lu­ja pää­asias­sa työi­käi­sil­le asiak­kail­le ja maa­han­muut­ta­jil­le (val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri Orpo sanoi, että asia­kas valitsee).
    Onko tar­koi­tus muut­taa tämä uusien asuk­kai­den alue, nyky­ään niin kovas­ti pyy­de­tyk­si koh­tuu­hin­tai­sek­si asun­to­tuo­tan­nok­si (tuet­tu asumismuoto).
    Kun kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta päät­tää asias­ta maan­käy­tön kan­nal­ta, niin mit­kä asiat vai­kut­ta­vat päätökseen.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rati­koil­la on kyl­lä nykyi­sin aika toi­mi­vat lii­ken­ne­va­loe­tuu­det. Poik­keuk­se­na on Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­set Kai­vo­ka­dun ja Rune­ber­gin­ka­dun koh­dal­la, jois­sa ratik­ka jou­tuu yleen­sä väis­tä­mään tois­ta ratik­kaa – mut­ta jois­sa rati­koi­den etu­ja on myös kar­sit­tu auto­lii­ken­teen suuh­kien välttämiseksi. 

    Poik­keus­ten lis­taa Man­ner­hei­min­tien osal­ta voi jat­kaa aina­kin Töö­lön­lah­den­ka­dun, Nor­densk­jöl­din­ka­dun, Rei­jo­lan­ka­dun ja Tuk­hol­man­ka­dun ris­teyk­sil­lä. Niis­sä kai­kis­sa rai­tio­vau­nu jou­tuu usein pysäh­ty­mään ja odot­ta­maan koko valo­kier­ron. Vain sik­si, että lopu­ton auto­let­ka pää­see jonot­ta­maan kadun toi­sel­le puo­lel­le. Ei toti­ses­ti voi puhua toi­mi­vas­ta lii­ken­ne­va­loe­tuu­des­ta tai jok­ko­lii­ken­teen etu­jen kar­si­mi­ses­ta hen­ki­lö­au­toi­lun eduksi.

    Hen­ki­lö­au­to­jen ruuh­kien vält­tä­mi­nen ei voi iki­nä olla perus­te jouk­ko­lii­ken­teen etuuk­sien kar­si­mi­sel­le. Ruuh­kas­sa sei­so­vas­sa hen­ki­lö­au­tos­sa on yksi mat­kus­ta­ja, kun vie­res­sä rati­kas­sa on kym­me­niä mat­kus­ta­jia. Rati­koi­ta kul­kee muu­ta­mien minuut­tien välein, auto­let­ka on loputon.

    Jos halu­aa näh­dä toi­mi­van lii­ken­ne­va­loe­tuu­den, kan­nat­taa seu­ra­ta Munk­ki­nie­men puis­to­tien pääs­sä ole­vaa Huo­pa­lah­den­tien ja Paciuk­sen­ka­dun ris­teys­tä. Jos­sa nelo­nen lähes aina saa esteet­tö­män kulun. Jopa ilman yli­mää­räis­tä jar­ru­tus­ta ennen valoja.

  33. Kato­lis­ten tilal­la ehkä vie­lä räi­keäm­män esi­mer­kin sai­si poh­ti­mal­la les­ta­dio­lais­ten rukous­huo­net­ta tuol­le pai­kal­le. Hei­tä on Suo­mes­sa enem­män­kin kuin kato­li­sia tai kai muslimejakaan.

  34. Töö­lön­lah­den puis­ton ete­lä­osaa Kes­kus­ta­kir­jas­ton edes­sä ale­taan kun­nos­taa. Kun­nos­ta­mi­nen mak­saa seit­se­män mil­joo­naa euroa. Puis­ton poh­jois­osaa kun­nos­tet­tiin jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten vajaal­la kuu­del­la miljoonalla. 

    Sil­lä saa­tiin kaa­det­tua Töö­lön­lah­den ran­ta­met­sä maan tasal­le ja raken­net­tua heh­taa­ri­kau­pal­la kulah­ta­nut­ta puu­ton­ta nur­mik­koa Fin­lan­dia­ta­lon eteen.

  35. Ei tar­vi­he pal­joa arvail­la. Mor­mo­ni-kir­kon Hel­sin­gin temp­pe­li raken­net­tiin Hel­sin­gin suh­teen suun­nil­leen susi­ra­jal­le ja kikol­la oli kait vai­keuk­sia sen­kin ton­tin saa­mi­ses­sa. Toi­saal­ta, jos suur­mos­kei­jal­le kaa­vail­tua tont­tia haki­si Kato­li­nen kirk­ko, hank­keen vas­tus­ta­jia tus­kin suo­raan lei­mat­tai­siin katolilaisfobikoiksi…

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Les­ta­dio­lai­sia on Hel­sin­gis­sä kyl­lä sel­väs­ti vähem­män kuin muslimeja.

    Var­maan niin. Enem­män kuin kato­li­sia kui­ten­kin mel­ko var­mas­ti. Halu­tes­saan voi vaih­taa aja­tus­leik­kiin Hel­sin­gin tilal­le Oulun.
    Ydin ei nyt kui­ten­kaan ole uskon­har­joit­ta­jien mää­ris­sä, vaan sii­nä, että luul­lak­se­ni monen kelk­ka pyhä­tön suh­teen kään­tyi­si toi­seen suun­taan uskon­toa vaih­ta­mal­la. Suvait­se­vai­set eivät enää suvait­si­si­kaan ja suvait­se­mat­to­mat saat­tai­si­vat­kin suvai­ta paremmin.

  37. Jalan­kul­ki­ja: Jos kal­lio­lai­sil­la ei ole auto­ja, niin kuka kum­ma siel­lä sit­ten pysä­köi? Siel­lä asues­sa­ni näin joka päi­vä omas­ta ikku­nas­ta­ni noin sata pysä­köi­tyä autoa, ja kaik­ki kadun­var­ret ja pihat oli­vat nii­tä täynnä.

    Kal­lios­sa asuu jotain 20 000 ihmis­tä, eli suo­ma­lai­sen pik­ku­kau­pun­gin ver­ran. Vaik­ka vain kym­me­nes­osal­la, eikä nel­jäs­osal­la, asuk­kais­ta oli­si auto, niin kaik­ki kadut oli­si­vat edel­leen nii­tä täyn­nä. Sen ver­ran pal­jon yksi auto vie tilaa.

  38. Koti-isä: Poik­keus­ten lis­taa Man­ner­hei­min­tien osal­ta voi jat­kaa aina­kin Töö­lön­lah­den­ka­dun, Nor­densk­jöl­din­ka­dun, Rei­jo­lan­ka­dun ja Tuk­hol­man­ka­dun ris­teyk­sil­lä. Niis­sä kai­kis­sa rai­tio­vau­nu jou­tuu usein pysäh­ty­mään ja odot­ta­maan koko valo­kier­ron. Vain sik­si, että lopu­ton auto­let­ka pää­see jonot­ta­maan kadun toi­sel­le puo­lel­le. Ei toti­ses­ti voi puhua toi­mi­vas­ta lii­ken­ne­va­loe­tuu­des­ta tai jok­ko­lii­ken­teen etu­jen kar­si­mi­ses­ta hen­ki­lö­au­toi­lun eduksi.

    Hen­ki­lö­au­to­jen ruuh­kien vält­tä­mi­nen ei voi iki­nä olla perus­te jouk­ko­lii­ken­teen etuuk­sien kar­si­mi­sel­le. Ruuh­kas­sa sei­so­vas­sa hen­ki­lö­au­tos­sa on yksi mat­kus­ta­ja, kun vie­res­sä rati­kas­sa on kym­me­niä mat­kus­ta­jia. Rati­koi­ta kul­kee muu­ta­mien minuut­tien välein, auto­let­ka on loputon.

    Jos halu­aa näh­dä toi­mi­van lii­ken­ne­va­loe­tuu­den, kan­nat­taa seu­ra­ta Munk­ki­nie­men puis­to­tien pääs­sä ole­vaa Huo­pa­lah­den­tien ja Paciuk­sen­ka­dun ris­teys­tä. Jos­sa nelo­nen lähes aina saa esteet­tö­män kulun. Jopa ilman yli­mää­räis­tä jar­ru­tus­ta ennen valoja.

    Toi­voi­sin hie­man anlyyt­tis­me­pää otet­ta. Rai­tio­vau­nu­jen liäk­si Mans­kul­la kul­kee myöäs mel­koi­nen määr bus­se­ja. Nor­dens­kiäl­din­ka­tu on tär­keä poik­ki­ka­tu. Hne­ki­lö­au­to­lii­ken­ne ei oloe aina tar­pee­ton­ta. — Rei­jo­lan­ka­dun., Man erhei­min­tien, Tuk­hol­man­ka­dun ja Tope­liuk­se­na­dun litym’ on aika­moi­nen sump­pu, kok­sa kysees­sä on mer­kit­tääv lii­ken­ne­sol­mu. — Olen jok­su odot­ta­nut siel­lä hen­ki­lö­atuos­sa 15- 20 min­tuut­tia. Bus­sit ja rati­kat pää­se­vät kulkemaan.

  39. Kan­ta­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­teen kehittämissuunnitelma

    Luin Hesa­ris­ta jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­ta. Tuli oikein paha mieli.

    Suun­ni­tel­ma on taas yksi esi­mer­kik­si komi­tea­työs­tä, jos­ta puut­tu­vat uudet raik­kaat ideat ja on jätet­ty huo­miot­ta uuden tek­nii­kan anta­mat mah­dol­li­suu­det. Sii­tä puu­tuu täy­sin se Heu­re­ka-het­ki, WAU!

    Suun­ni­tel­ma perus­tuu jo aikan­sa elä­nee­seen kis­ko­lii­ken­tee­seen. Se ei ollen­kaan sovi poh­joi­siin olo­suh­tei­siim­me ja on rat­kai­su­na jäyk­kä ja hir­vit­tä­vän kallis. 

    Sen perus­idea oli siir­tää säh­köä voi­ma­lai­tok­sil­ta kaduil­le, jot­ka ovat kuop­pai­sia ja muku­la­ki­vil­lä pääl­lys­tet­ty­jä. Sik­si tar­vi­taan val­ta­van kal­liit rati­kat, säh­kö­verk­ko ja kiskot.

    Olen 70-luvul­la ollut muka­na kehit­tä­mäs­sä uusia mat­kus­ta­ja­lai­va-kon­sep­te­ja, jois­ta voi mai­ni­ta vaik­ka­pa Sil­ja Sere­na­de, Roy­al Pricess, Viking Double-Dec­ker auto­laut­ta, jne. Ne oli­vat toteu­tues­saan alan­sa val­lan­ku­mouk­sia, joi­den muka­na Suo­men lai­van­ra­ken­nus pää­si taas uuteen kukoistukseen.

    Lii­ken­ne­tek­nii­kas­sa on nyt meneil­lään val­lan­ku­mous, joka perus­tuu akku­tek­nii­kan val­ta­vaan kehit­ty­mi­seen. Nyt oli­si­kin kau­pun­ki­lii­ken­teen koh­dal­la mah­dol­li­suus saman­lai­seen val­lan­ku­mouk­seen, jos­sa suo­ma­li­nen insi­nöö­ri­tai­to voi­si taas näyt­tää kykynsä.

    Mie­les­tä­ni tuli­si nyt muo­dos­taa pie­neh­kö (5–10 hen­gen) tuo­te­ke­hi­tys­ryh­mä, johon kuu­lui­si­vat Hel­sin­gin kau­pun­ki, Tekes ja Trans­tech Oy Otanmäestä. 

    Ryh­mäl­le annet­tai­siin teh­tä­väk­si kehit­tää ympä­ris­töys­tä­väl­li­seen, talou­del­li­nen akkui­hin ja säh­kö­bus­si­tek­niik­kaan perus­tu­va rat­kai­su kau­pun­ki­lii­ken­teen uudek­si konseptiksi. 

    Olen var­ma, että täs­sä on taas HEU­RE­KA-het­ki. Pitäi­si roh­keas­ti tart­tua tähän tilai­suu­teen ja kehit­tää Suo­mel­le uusi ”Nokia”.

    Muu­ten Tun­te­mat­to­man sanoin: ”kii­na­lai­set jyrää meitin”

    Suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri Sep­po Korppoo

  40. Les­tat ovat lute­ri­lai­sia, ja lute­ri­lai­sil­le on sen­tään joku­nen kirk­ko Helsingissäkin.

  41. Mark­ku af Heur­lin: Hne­ki­lö­au­to­lii­ken­ne ei oloe aina tar­pee­ton­ta. – Rei­jo­lan­ka­dun., Man erhei­min­tien, Tuk­hol­man­ka­dun ja Tope­liuk­se­na­dun litym’ on aika­moi­nen sump­pu, kok­sa kysees­sä on mer­kit­tääv lii­ken­ne­sol­mu. – Olen jok­su odot­ta­nut siel­lä hen­ki­lö­atuos­sa 15- 20 min­tuut­tia. Bus­sit ja rati­kat pää­se­vät kulkemaan.

    Tot­ta, jopa 10% hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tees­tä saat­taa olla perus­tel­tua. Ongel­ma on loput 90%, joka tuk­kii kadut perus­teet­ta ja estää kaik­kien mui­den suju­van liikkumisen.

    Rati­kat ja osit­tain bus­sit­kin pää­se­vät toki kul­ke­maan ruuh­kas­sa­kin, kos­ka niil­le on omat kais­tat. Mut­ta nii­den­kin kulus­ta halu­taan teh­dä hidas­ta ja kat­ko­nais­ta, sei­sot­ta­mal­la nii­tä tur­haan valois­sa, vaik­ka se ei oleel­li­ses­ta nopeu­ta ruuh­kau­tu­nut­ta henkilöautoliikennettä.

    Lisäk­si esi­mer­kik­si Rei­jo­lan­ka­dul­le raken­net­tiin uusi rai­tio­vau­nyh­teys siten, että toi­nen kais­ta on seka­lii­ken­net­tä auto­jen kans­sa. Siel­lä sei­so­vat samas­sa sum­pus­sa nyt niin autot kuin ratikatkin.

  42. Jalan­kul­ki­ja: Jos kal­lio­lai­sil­la ei ole auto­ja, niin kuka kum­ma siel­lä sit­ten pysä­köi? Siel­lä asues­sa­ni näin joka päi­vä omas­ta ikku­nas­ta­ni noin sata pysä­köi­tyä autoa, ja kaik­ki kadun­var­ret ja pihat oli­vat nii­tä täynnä.

    Mitä­hän var­ten pitää ker­toa täl­lais­ta legen­daa tyh­jis­tä kaduis­ta, kun jokai­nen voi käy­dä kat­so­mas­sa, miten asia oikeas­ti on?

    Ystä­vä­ni asuu Kaar­len­ka­dul­la. Ja jos­kus hön pitää luo­naan hip­po­ja. Tulen han­ka­lan mat­kan pääs­tä ja aika mah­do­ton­ta löy­tää parkkipaikkaa.
    Useimm­tien vähön rikon lakia.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sekä Raa­mat­tua että Koraa­nia on mah­dol­lis­ta tul­ki­ta ihan miten tahansa.

    Tot­ta, raa­mat­tua ja koraa­nia on mah­dol­lis­ta tul­ki­ta monin tavoin. Kui­ten­kin van­ha­na vii­sau­te­na sano­taan, että hedel­mis­tään puu tun­net­taan. Ihmi­soi­keu­det, suku­puol­ten väli­nen tasa-arvo, sek­su­aa­li­vä­he­mims­tö­jen oikeu­det ovat syn­ty­neet juu­ta­lais-kris­til­li­sen kult­tuu­rin mais­sa, joi­ta on maus­tet­tu valis­tuk­sen aat­teil­la. Mik­si nämä ideat eivät ole syn­ty­neet esim kom­mu­nis­ti­mais­sa tai muslimimaissa?

    Toi­se­na kom­met­ti­na haluai­sin todet­ta kysy­myk­se­si oli todel­la hyvä ver­ra­tes­sa­si sitä, oli­si­ko suh­tau­tu­mi­nen suur­mos­kei­jaan sama jos tilal­le oli­si­kin tulos­sa kato­li­nen suur­kirk­ko. Jos vaih­tai­sin logiik­ka­ni täy­del­li­ses­ti sen perus­teel­la onko koh­tee­na tum­ma- vai val­koi­hoi­set ihmi­set, niin eikö se tar­koit­tai­si sitä, että minä oli­sin pesun­kes­tä­vä rasisti?

  44. Mark­ku af Heur­lin: Ystä­vä­ni asuu Kaar­len­ka­dul­la. Ja jos­kus hön pitää luo­naan hip­po­ja. Tulen han­ka­lan mat­kan pääs­tä ja aika mah­do­ton­ta löy­tää parkkipaikkaa.
    Useimm­tien vähön rikon lakia.

    Taas autoi­li­ja kat­soo oikeu­dek­seen rik­koa lakia. Vaik­ka Kal­lio on erin­omai­ses­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa jul­ki­sil­la lii­ken­ne­vä­li­neil­lä kai­kis­ta ilman­suun­nis­ta. Jos tulee kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta, mikä estää vaih­ta­mas­ta hen­ki­lö­au­tos­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen kau­pun­gin rajal­la ja jät­tä­mäs­tä autoa sin­ne, mis­sä on edul­lis­ta jou­to­maa­ta auto­jen pysäköintiin?

    Jopa yhä useam­pien bus­sien­kin kul­ku kes­kus­taan lope­te­taan ja lop­pu­mat­ka teh­dään ratikalla.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyse oli sii­tä, pitää­kö Haka­nie­meen raken­net­ta­va talo pakot­taa kus­tan­ta­maan pysä­köin­ti­luo­laa. Tuon mukaan kor­kein­taan yksi paik­ka nel­jää asun­toa koh­den Kal­lios­sa on enem­män asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja kuin lunas­tet­tu­ja asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sia, joten kadun­var­sil­la­kin on tilaa.

    Mie­lel­lään ei luo­laa, vaan tar­vit­ta­vat auto­pai­kat saa­daan lähes poik­keuk­set­ta ton­til­le. Eril­li­set pysä­köin­ti­lai­tok­set ovat herk­kiä välis­tä­ve­doil­le, kuten hin­nois­ta olem­me huo­man­neet. Suu­ret yksi­köt myös estä­vät tehok­kaas­ti kil­pai­lun syn­ty­mi­sen autopaikkabisnekseen. 

    Suu­ret yksi­köt ovat perus­tel­ta­vis­sa lähin­nä, jos alu­eel­ta puut­tuu suu­ria mää­riä väes­tön­suo­jia. Ne ovat teho­kas ja edul­li­nen tapa suo­ja­ta väes­tö. Ymmär­rän jos jokuis­me­jä pote­va ama­töö­ri ihmet­te­li vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä väes­tön­suo­jien tar­vet­ta, mut­ta kukaan kai­kis­sa sie­lun ja ruu­miin voi­mis­sa ole­va ei sitä enää tee.

    Kadun­var­si­py­sä­köin­ti tulee vara­ta lyhy­tai­kai­seen pysä­köin­tiin, eli mak­sa­vil­le asiak­kail­le. Hämeen­tie suun­ni­tel­ma tulee tap­pa­maan pal­jon pal­ve­lui­ta Kal­lios­ta ja siir­tä­mään nii­tä Kehä III:n var­rel­le Espoo­seen tai Van­taal­le, mut­ta se on lin­jas­sa Hel­sin­gin yrit­tä­jä­vi­ha­mie­li­sen poli­tii­kan kanssa.

  46. Koti-isä: Taas autoi­li­ja kat­soo oikeu­dek­seen rik­koa lakia. 

    Mut­ta se on ihan hyväk­syt­tä­vää vih­reän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun peri­aat­tei­den mukaan.

    Tääl­lä­kin on usei­ta ker­to­ja koros­tet­tu että Hel­sin­gis­sä saa pysä­köi­dä mihin vaan. Jos­kus har­voin sii­tä jou­tuu mak­sa­maan 60 euroa. Useim­mi­ten ei.

  47. Esi­tet­ty jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma kuvas­taa jäl­leen jok­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den kyvyt­tö­myyt­tä aja­tel­la poi­kit­tais­lii­ken­net­tä. Ehkä kar­tal­le on kiva piir­tää ympy­röi­tä ja vii­vo­ja jos niil­lä ei ole vai­ku­tus­ta omaan elämään ? 

    Mikä käsit­tä­mä­tön aja­tuk­sen kuk­ka­nen on teh­dä vali­mon sei­sak­kees­ta Vih­din­tien suun­nan ter­mi­naa­li vaik­ka vaih­to rai­de­jo­ke­riin ja sekä ran­ta­ra­dan että kehä­ra­dan suun­tien yhteyk­siin* oli­si tar­jol­la Huo­pa­lah­des­sa muu­ta­man sadan met­rin pääs­sä idempänä. 

    Vul­gaa­rim­pi voi­si puhua jo suo­ra­nai­ses­ta *ttui­lus­ta päin mak­sa­van asiak­kaan näköä jos ver­taa ase­mien palvelutarjontaa:

    Val­mi­mos­ta pää­see ker­ran kym­me­nes­sä minuu­tis­sa yhdel­lä A‑junalla keskustaan.

    Huo­pa­lah­des­ta pää­see kes­kus­taan A- junal­la, Kehä­ra­dan junal­la ja jokai­sel­la ran­ta­ra­dan suun­nan junal­la eli monin­ver­roin tiheäm­min. Samoin Huo­pa­lah­des­ta pää­see itään ja län­teen raidejokerilla.

    Mikä luke­ma­ton mää­rä kan­san­ta­lou­den hen­ki­lö­työ­tun­te­ja tul­laan menet­tä­mään vaih­toai­koi­hin ja odot­te­luun jos tuo rat­kai­su säi­lyy tuollaisenaan ?

  48. Sep­po Korp­poo:

    Mie­les­tä­ni tuli­si nyt muo­dos­taa pie­neh­kö (5–10 hen­gen) tuo­te­ke­hi­tys­ryh­mä, johon kuu­lui­si­vat Hel­sin­gin kau­pun­ki, Tekes ja Trans­tech Oy Otanmäestä. 

    Ryh­mäl­le annet­tai­siin teh­tä­väk­si kehit­tää ympä­ris­töys­tä­väl­li­seen, talou­del­li­nen akkui­hin ja säh­kö­bus­si­tek­niik­kaan perus­tu­va rat­kai­su kau­pun­ki­lii­ken­teen uudek­si konseptiksi. 

    Olen var­ma, että täs­sä on taas HEU­RE­KA-het­ki. Pitäi­si roh­keas­ti tart­tua tähän tilai­suu­teen ja kehit­tää Suo­mel­le uusi ”Nokia”.

    Suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri Sep­po Korppoo 

    Onnek­si emme elä 70-luvul­la jol­loin jokai­see­na asi­aan täy­tyi perus­taa komi­tea ja ottaa yhteis­kun­nal­li­nen ote ja kek­siä jotain uut­ta ehkä jos­kus muu­ta­man vuo­den päästä.

    Nyt kun on niin että ehdot­ta­ma­si koti­mai­sen akku­käyt­töi­sen bus­sin lataus­a­se­ma on jo ole­mas­sa rau­ta­tien­to­ril­la ja noil­la bus­seil­la jo lii­ken­nöi­dään paria HSL:n ope­roi­maa linjaa 😉

  49. Jyri:
    Esi­tet­ty jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma kuvas­taa jäl­leen jok­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den kyvyt­tö­myyt­tä aja­tel­la poikittaisliikennettä. 

    Esi­tet­ty “jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma” ei ole jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den teke­mä, eikä suun­ni­tel­man tar­koi­tus ole kehit­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä, vaan saa­da ark­ki­teh­tien mie­les­tä rumat ja ikä­vät bus­sit pois keskustasta.
    Ehdo­tus on sekä mat­kus­ta­jien että kus­tan­nus­ten näkö­kul­mas­ta onneton.

  50. Noh, onnek­si on oma auto sil­loin, kun sitä todel­la tarvitaan.

  51. Ei pika­ra­ti­koi­ta kes­kus­taan:
    Pit­kiä ja köm­pe­löi­tä pika­rai­tio­vau­nu­ja ei tar­vi­ta Hel­sin­gin ahtai­ta katu­ja tuk­ki­maan. Kes­kus­taan tule­va säteit­täi­nen jouk­ko­lii­ken­ne pitäi­si perus­tua met­roon ja lähi­ju­na­lii­ken­tee­seen ja osit­tain bus­si­kais­to­ja käyt­tä­viin bus­sei­hin, kuten täl­lä­kin hetkellä.

    Uusia lii­ken­ne­muo­to­ja ei kes­kus­taan tar­vi­ta, mut­ta Pasi­lan kaut­ta kul­ke­van ren­gas­met­ron jat­ko­suun­ni­tel­mat pitäi­si kai­vaa esiin. Ren­gas­met­ron avul­la saa­tai­siin­myös hyö­dyn­net­tyä täys­mit­tais­ten met­ro­ju­nien kapa­si­teet­ti kokonaisuudessaan.

    Monil­la alueil­la pika­rai­tio­tie sat­tuu vain ole­maan toi­mi­vin rat­kai­su. Eihän rai­de-Joke­ria­kaan tur­haan suunnitella.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rati­koil­la on kyl­lä nykyi­sin aika toi­mi­vat liikennevaloetuudet.

    Ei pidä paik­kan­sa. Tuo­rees­ta Kau­pun­kien mes­ta­rien lii­gaan ‑sel­vi­tyk­ses­tä, jos­sa on vii­tat­tu myös HKL:n ratikkaselvitykseen:

    Hel­sin­gin rai­tio­vau­nut ovat euroop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa todel­la hitai­ta kes­ki­no­peu­den olles­sa vain hie­man yli 14km/h. Rai­tio­vau­nu­jär­jes­tel­mien kes­ki­no­peus van­hois­sa EU-mais­sa (EU 15) on lähes 23km/h. Rai­tio­vau­nu­jen hitaus on pait­si haitallista
    liik­ku­mi­sen suju­vuu­del­le, myös var­sin kal­lis­ta. Rai­tio­vau­nu­jen nopeut­ta­mi­nen kol­man­nek­sel­la voi­si sääs­tää vuo­sit­tain jopa kym­me­nen mil­joo­naa euroa. Hel­sin­gis­sä rai­tio­vau­nut ovat lin­jas­ta riip­puen jopa vii­den­nek­sen mat­ka-ajas­taan lii­ken­ne­va­lois­sa. Lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia kehit­tä­mäl­lä voi­tai­siin saa­da huo­mat­ta­via aika­sääs­tö­jä, mut­ta mui­ta­kin nopeut­ta­mis­toi­mia on syy­tä toteuttaa.”

    1. Jos meil­lä oli­si yhtä pit­kät pysäk­ki­vä­lit kuin muu­al­la, rati­kat kul­ki­si­vat olen­nai­ses­ti nopeam­min. Lisäk­si r5atikat eivät vie­lä­kään ole kaik­kial­la omil­la kais­toil­laa, vaan sei­so­vat samois­sa ruuh­kis­sa auto­jen kans­sa. Tämä on itse aiheu­tet­tu hitaus mut­ta ei joh­du lii­ken­ne­va­loe­tuu­ki­sen puut­tees­ta vaan kais­to­jen puut­tees­ta. Rata­gen­met­ria aiheut­taa pakol­lis­ta hid­fas­tu­mis­ta ja vaih­teis­sa on mak­si­mi­no­pus muis­taak­sen 10 km/h.
      Kos lii­ken­ne­va­lois­sa sei­so­mi­sen sai­si koko­naan pois, rati­koi­den nopeus kas­vai­si nel­jän­nek­sel­lä, eli 17,5 km/h:iin. Osas­sa nois­ta lii­ken­ne­va­lois­ta ratik­ka kui­ten­kin väis­tää tois­ta ratik­kaa, joten ei nii­tä koko­naan pois saa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.