Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?

80 vastausta artikkeliin “Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?”

1. “Hienoa, mut­ta mik­si tästä pitää mak­saa ylimääräistä Yhdys­val­toi­hin? Eikö tek­nol­o­gisen osaamisen eturiv­i­maa pysty­isi huole­hti­maan edes tak­si­palveluista koti­maisin voimin?”

   Asen­neon­gel­ma, joka johtuu liial­lis­es­ta sään­telystä. Suo­ma­laiset eivät enää uskalla kokeil­la mitään rohkeasti. Yhdys­val­lois­sa voi sen­tään tehdä henkilöko­htaisen konkurssin, jos kokeilut menevät pahasti pieleen. Uber:in tulem­i­nen Suomeen jo sinän­sä osoit­taa mikä tässä inno­vaa­tiokult­tuuris­sa on pahasti pielessä, se on lop­u­ton sään­te­ly. Ube­ria yritetään Suomes­sa kaataa säännöillä.

   Miten mullis­taisikaan yhteiskun­taamme myös logis­ti­ikan Uber-palvelu. Kuka tahansa voisi kor­vaus­ta vas­taan viedä jonkun tavaroi­ta, kun on johonkin suun­taan menos­sa autol­la. Ai niin, sehän taitaa vaa­tia ammat­ti­a­jolu­van sekin. 😀

   Tsaarin ajan sään­töhel­vetistä ei Suo­mi tai­da päästä eroon muu­ta kuin suurem­man kri­isin ja rom­ah­duk­sen kaut­ta. Niin tiukas­sa on asenteet.

   Jenkeis­sä uskalletaan tehdä aivan hul­luil­takin vaikut­tavia ideoita. Siel­lä pari tehdas­ta puuhaa hyber­loop-junan kimpussa.

   Mitä kävi postin dronekul­je­tuskokeilulle? Taisi sekin hyy­tyä, ilmeis­es­ti oli vain mediatemppu.

   Koh­ta ihmis­ten pitää var­maan suorit­taa jonkin­lainen kort­ti, jot­ta saa edes kir­joit­taa yhtään mitään net­ti­in. Var­maan joku vas­tu­ullisu­usko­rt­ti. Suomes­sa rakaste­taan pyrokratiaa. 😀

   Vastaa

2. Hieno idea, toiv­ot­tavasti joku sen saa toteutet­tua. Tosin se tähän on lisät­tävä, että kyl­lä sille Uber-tyyp­piselle toimin­nalle on tarvet­ta myös Helsin­gin seudul­la. Ihan kaik­ki hyö­ty­i­sivät esimerkik­si siitä, että pikku­jouluista pää­sisi helm­pom­min ja halvem­mal­la koti­in kuin nyky­isin. Rav­in­to­lat saisi­vat enem­män asi­akkai­ta, tak­si­jonot katoaisi­vat, ylimääräisenä keikkatyönä ihmisiä kul­jet­ta­vat saisi­vat lisää ansioi­ta sekä rav­in­toloiden ja autoil­i­joiden asi­akkaat saisi­vat pitää hauskaa.

   Vastaa

3. Uber kuskit ovat köy­hiä. Tekee tuon miten­ta­hansa se rikas­tu­va osa­puoli ei ole koskaan kuski. 

   Uberin koko liikei­dea on tak­si­toim­inta. Jakamistalouden kanssa sil­lä ei ole koskaan ollut mitään tekemistä. Ain­os­taan uuden­lainen väl­i­tys mekanis­mi ja kul­jet­ta­jien poikkeuk­sel­lisen kehnoko­htelu. Noil­lakin sitä kil­pailue­t­ua kai saa.

   http://time.com/money/4845407/uber-drivers-really-make-per-hour/

   Noista kun ottaa sel­l­aiset nor­maalit sivuku­lut huomioon niin ei tuol­la rikas­tu. Jos pääsee kau­pan kas­san tien­estei­hin niin hyvä sitten

   Vastaa

4. Hienoa, mut­ta mik­si tästä pitää mak­saa ylimääräistä Yhdys­val­toi­hin? Eikö tek­nol­o­gisen osaamisen eturiv­i­maa pysty­isi huole­hti­maan edes tak­si­palveluista koti­maisin voimin?

   Tämä on kyl­lä kum­mallista. Eikä koske vain tak­si­palvelu­ja. Hotel­lit voisi­vat aivan hel­posti lait­taa pystyyn yhteisen varausjär­jestelmäo­su­uskun­nan (tai vaik­ka kak­si jos halu­taan kil­pailua), jon­ka kus­tan­nuk­set oli­si­vat min­un järkeni mukaan pros­entin osia hotel­liyön hin­nas­ta. Eikä tuo­ta tarvit­sisi edes main­os­taa , jos se olisi ain­oa paik­ka mis­tä varauk­sia voi tehdä. Mut­ta mielu­um­min hotel­lit mak­sa­vat kaksinu­meroisia pros­ent­te­ja (amerikkalaisille, mut­ta se on tois­si­jaista) varausy­htiöille. Joku tässä markki­nas­sa on rikki.

   Vastaa

5. Koti­mainen kil­pail­i­ja olisi ter­ve­tul­lut, mut­ta Uberin vahvu­us kulut­ta­jalle on juuri se että sama palvelu toimii muual­lakin maail­mas­sa. Eli jos itse läh­den reis­su­un, ja kohde­maas­sa olisi tar­jol­la Uber ja paikalli­nen vas­taa­va palvelu niin tut­tu Uber olisi help­po valinta. 

   Kaup­pale­hdessä(?) oli aikanaan Uberista jut­tu jos­sa toimit­ta­ja jutut­ti USA:ssa kuske­ja. Yleinen tari­na tun­tui ole­van että samat autot ajoi­vat osan ajoista taksi­na ja osan Ube­ri­na. Tässä asi­as­sa vira­nomaiset voisi­vat vah­tia että kukaan kyy­d­in­välit­täjä ei voi estää auto­ja toim­i­mas­ta myös muiden pal­ve­nun­tar­joa­jin piikkiin.

   Vastaa

6. Fik­sul­ta mieheltä vähän tyh­mä kir­joi­tus. Maanvil­jeli­jä-esimerk­ki osui tietysti naulan kan­taan ja ker­too vain siitä, että haja-asu­tusalueil­la ei tak­sili­iken­net­tä kan­na­ta har­joit­taa kuin sivu­toimise­na naa­puri­a­puna. Suomen jär­jestelmä onkin tähän asti ollut siinä mielessä per­verssi, että meil­lä on halut­tu lain­säätäjän toimes­ta pitää koko maa tak­si­palvelun piiris­sä ikään kuin oikeus henkilöau­toilu­un ilman autoa olisi perusoikeus.

   Sen sijaan kuvitel­ma siitä, että tak­si olisi jol­lain muul­la taval­la ohjat­tuna asi­akkaan kanssa liiken­teessä 41 min­u­ut­tia tun­nista on harhainen. Se voi toteu­tua ain­oas­taan sil­loin kun kysyn­tää on liian paljon (esim. Helsin­gin viikon­lop­un piik­it) tai kun matkat jakau­tu­vat tasais­es­ti ympäri palveltavaa aluet­ta kuten vaikka­pa New Yorkin ytimessä, jos­sa 97 % (muis­taak­seni) tak­si­matkoista alkaa tai päät­tyy Man­hat­tanille ja tak­seille riit­tää kun ajaa kort­telia ympäri ja saa heti uuden keikan.

   Suomes­sa ja esim. Helsingis­sä on täysin mah­do­ton­ta, että auto­ja olisi samaan aikaan paljon ajos­sa ja niille olisi koko ajan kyyte­jä. Ala tulee luul­tavasti siir­tymään kohti osa-aikaisu­ut­ta, jol­loin ruuhkahuip­pu­jen aikaan on paljon kul­jet­ta­jia ajos­sa ja muina aikoina on hil­jaisem­paa. Tämän takia on ihan fik­sua, että itsen­sä ja per­heen­sä elät­tämään pyrkivät kul­jet­ta­jat koulut­tau­tu­vat alalle, jos­sa voi tehdä täyt­tä työvi­ikkoa täy­den työvi­ikon palkalla.

   Vastaa

7. tcrown: Hotel­lit voisi­vat aivan hel­posti lait­taa pystyyn yhteisen varausjärjestelmäosuuskunnan. 

   Jos viit­taat vaik­ka bookingi­in, kyseessä ei ole varausjär­jestelmä vaan markkinointijärjestelmä. 

   Niiden asi­akkaiden tavoit­ta­mi­nen mak­saisi osu­uskun­nalle lop­ul­ta paljon enem­män itse tehtynä ja lop­puto­los olisi silti vaatimattomampi.

   Vastaa

8. Pete: Ihan kaik­ki hyö­ty­i­sivät esimerkik­si siitä, että pikku­jouluista pää­sisi helm­pom­min ja halvem­mal­la koti­in kuin nykyisin. 

   On selvää että jos hin­noit­telu vapau­tuu, ruuh­ka-aikoina hin­nat nou­se­vat, eivät laske, mut­ta palvelu­iden saatavu­us paranee. 

   Aikaisem­min seisoit tun­nin jonos­sa ja mak­soit sen vakio­tak­san, mut­ta tule­vaisu­udessa mak­sat enem­män, mut­ta pääset nopeam­min koti­in. Tai sit­ten ensin seisot sen entisen tun­nin pihal­la, ja otat vas­ta sit­ten kyy­din halvem­mal­la, kun ruuhkahuip­pu meni ohi­in. Jomp­sis kumpsis. 

   Tosin kyy­tien helpom­pi niput­tami­enn mah­dol­lis­taa sen, että jopa ruuh­ka-aikoina saat­taa päästä aikaisem­paa halvem­mal­la, ainakin jos on yksin liik­keel­lä ja valmis jaka­maan matkan muiden kanssa.

   Vastaa

9. Soin­in­vaara: “Hienoa, mut­ta mik­si tästä pitää mak­saa ylimääräistä Yhdys­val­toi­hin? Eikö tek­nol­o­gisen osaamisen eturiv­i­maa pysty­isi huole­hti­maan edes tak­si­palveluista koti­maisin voimin?”

   NIH-syn­d­rooma iskee jälleen? (NIH = not invent­ed here) Mik­si talousti­eteil­i­jä haikailee sen perään, ettei käyetetä ole­mas­sa ole­vaa ratkaisua vaan tehdään redun­dant­tia työtä? Se ei kuu­losta kovin tehokkaal­ta ja tehokku­ud­esta­han talousti­eteil­i­jöi­den pitäisi kuule­man mukaan välittää.

   Vastaa

10. Ihanko oikeasti ette tajua, että Suomes­sa Trafi, Teosto younameit-taho lait­taa täysil­lä kapu­loi­ta rat­taisi­in. Teosto sai juuri pataan googlelta ja var­masti tule­vaisu­udessa muutkin kan­sain­väliset jät­ti­fir­mat mm. soten yhteydssä pyyhkivät viras­toil­la pöytää. 

    Tok­i­han Uber on muual­lakin aiheut­tanut kipua virkamiehissä, mut­ta kai maail­mas­sa vielä opi­taan asioi­ta vaik­ka vaikeim­man kautta.

    Vastaa

11. Grup­po Veloce: Jos viit­taat vaik­ka bookingi­in, kyseessä ei ole varausjär­jestelmä vaan markkinointijärjestelmä. 

    Niiden asi­akkaiden tavoit­ta­mi­nen mak­saisi osu­uskun­nalle lop­ul­ta paljon enem­män itse tehtynä ja lop­puto­los olisi silti vaatimattomampi.

    Ehkä min­un käyt­tö­ta­pauk­seni on sit­ten poikkeuk­selli­nen, mut­ta kyl­lä minä ensin päätän kohteen ja sit­ten etsin majoi­tus­ta kohteesta, ja käytän näitä nimeno­maan varausjär­jestelmänä. Jos ain­oa jär­jestelmä, jon­ka kaut­ta voin vara­ta hotelle­ja tukhol­mas­sa on http://www.hotelbookingcoop.com, niin mik­si ihmeessä tuon pitäisi markki­noin­ti­in käyt­tää juurikaan rahaa? Mik­si muut varaus/markkinointijärjestelmät mak­saisi­vat pen­nin jeniä haku­sanas­ta “hotel stock­holm”, jos niil­lä ei ole yhtäkään hotel­lia välitettävänä?

    (toki hotel­lit itse voivat sit­ten har­ras­taa markki­noin­tia sen minkä haluavat)

    Vastaa

    1. Kun halu­at­te vara­ta hotellin Hämeen­lin­nas­ta, vielä pari vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lista googlet­taa “Hotel­li, Hämeen­lin­na” ja päästä suo­raan hotel­lien sivuille, jos­ta saat­toii tehdä varauk­sen. Nyt pääsee vain näi­den varaus­fir­mo­jen sivuille — eikä niil­lä aina ole kyseisel­lä paikkakun­nal­la tar­jo­ta yhtään hotel­lia. Tämä pitäisi kiertää jonkil­laisel­la “Vis­it Fin­land ‑sivus­tol­la. Virossa näin tapahtuukin.

       Vastaa

12. Tak­si maaseudul­la on käytän­nössä osa SOTE ‑jär­jestelmää. Ihmisiä siiretään kotoaan eri tasoisi­in sairaan­loi­hin ja takaisin.

    Vink­ki: kyy­tieny­hdis­telmäjär­jestelmien teko on ohjat­tu salapäeräisen kol­man­nen osa­puolen etu­jen mukaises­ti, jol­loin on saatu huonos­ti toimi­va, kaikkia ärsyt­tävä ja kankea jär­jestelmä. Se ei palvelu ainakaan kansalaisia. 

    Paikkakun­nan 15 tak­sia siirtää aamuin illoin koul­u­laisia koulukul­je­tuk­sil­la, sit­ten van­huk­sia päivä­toim­intaan ja takaisin, palvelukul­je­tuk­sia ja inva-kyyte­jä sekä sote-kul­je­tuk­sia Tam­pereelle ja takaisin. Bonus­ta ovat tuol­laiset Helsingis­sä tyyp­il­liset siviilikyydit.

    Näi­den sote-kul­je­tusten ongelmia ei Uber tai vas­taa­va ratkaise. 

    Suomes­sa sinän­sä on kasain­välis­es­ti hyvää osaamista kut­su­tak­sien ja reit­ti­trak­sien sof­ta-alus­tan tekemisestä. 

    Jos ja kun SOTE ete­nee näin, mitään tieto­jär­jestelmiä, joiden avul­la vaik­ka ihmis­ten siir­toa paran­net­taisi­in saadaan odot­taan noin vuo­teen 2030 jälkeiseen aikaan. 

    KELA:n erikoisu­us on, että heistä on parem­pi ajat­taa ihmisiä päivit­täin Tam­pereelle ja takaisin kuin mak­saa vapaae­htoisille kuluil­taan halvem­pi yöpymi­nen potilashotellissa.

    Vastaa

13. Uber on tois­taisek­si toimin­ut kaikkial­la maail­mas­sa vain kaupungeis­sa. En usko, että Suomen takia Uber tekee tässä poikkeusta. Siis ei ole mitenkään mah­do­ton­ta, että täl­lainen koti­mainen Uber-kopio vielä nähdään.

    Olen kuitenkin hie­man skepti­nen sen suh­teen, kuin­ka hyvin haja-astusu­alueil­la “Uber” todel­lisu­udessa toimii. Täl­lainen blo­gis­sa esitet­ty ske­naario on help­po kuvitel­la mielessä, mut­ta voi olla että käytän­nössä kyytiä jou­tu­isi odot­ta­maan hyvin vai­htel­e­van ajan ja joskus se jäisi saa­mat­ta kokon­aan, varsinkin bus­si/ju­na-aikataulu­jen määrääminä ruuhkapi­ikkeinä. Automaat­ti­nen hin­nan­muo­dos­tus olisi myös pie­nil­lä markki­noil­la melko herkkä ali/ylihinnoittelemaan.

    Jos Uber tähän kuitenkin menisi, niin kil­pailem­i­nen voisi olla vaikeaa. Uber­il­la työsken­telee pikaisen googlet­telun perus­teel­la ainakin yli 1000 ohjelmis­toinsinööriä, vaik­ka näistä oletet­tavasti osa itsea­javien auto­jen paris­sa. Yksinker­taisil­ta vaikut­ta­vat sovel­luk­set eivät vält­tämät­tä ole yksinker­taisia, varsinkaan ensim­mäisen ver­sion jäl­keen. Jos täl­laisen appin markki­na-alue on Suo­mi, niin kovin mon­taa kehit­täjää ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää siihen laittaa.

    Vastaa

14. tcrown: Jos ain­oa jär­jestelmä, jon­ka kaut­ta voin vara­ta hotelle­ja tukhol­mas­sa on http://www.hotelbookingcoop.com, niin mik­si ihmeessä tuon pitäisi markki­noin­ti­in käyt­tää juurikaan rahaa? Mik­si muut varaus/markkinointijärjestelmät mak­saisi­vat pen­nin jeniä haku­sanas­ta “hotel stock­holm”, jos niil­lä ei ole yhtäkään hotel­lia välitettävänä?

    Voisin ajatel­la, että tässä ongel­mana on sama, mikä tuol­lai­sis­sa kartelleis­sa aina, eli jos kaik­ki muut hotel­lit menevät tuon alle, mut­ta sit­ten joku lip­suu kurista ja antaakin huoneitaan varat­tavak­si booking.com:in, trivagon, jne. kaut­ta, niin se saa sit­ten kah­mit­tua itselleen ison joukon ulko­maalaisia matkus­ta­jia, jot­ka nyt vaan halu­a­vat käyt­tää sivua, jon­ka tun­te­vat, sen sijaan, että meni­sivät juuri Tukhol­man kohdal­la sille yhdelle sivulle, jos­ta Tukhol­man hotelleista val­taosa löytyy. 

    Tuon kartellin kiertämis­es­tä kyseinen hotel­li hyö­ty­isi paljon enem­män kuin menet­tää niinä isomp­ina pros­ent­teina komis­sioi­ta. Kyse on siis van­gin dilem­mas­ta, jos­sa kaikkien kyl­lä tosi­aan kan­nat­taisi toimia yhteisvoimin, mut­ta samal­la kaikkien kan­nat­taa pet­tää muut.

    Vastaa

    1. Voihan hotel­li olla sekä näi­den välistävetäjien että kansal­lises­sa palvelus­sa. Ainakin Virossa voivat. Jokin oikeu­sis­tu­in on toden­nut, etteivät nämä bookin.comit saa lait­taa palvelun ehdok­si sitä, että hort­el­li antaa huoneen suo­raan ostet­tuna halvem­mal­la — mihin niil­lä on suuri houku­tus, kos­ka tuo väl­i­tys­palvelu vie hel­posti 20 % palvelun hin­nas­ta. Täy­tyy toivoa, että kil­pailu vie tämän välistäved­fon aikanaan pienem­mäk­si, kos­ka nyt rahat eivät mene resurssien suhteessa. 

       Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun halu­at­te vara­ta hotellin Hämeen­lin­nas­ta, vielä pari vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lista googlet­taa “Hotel­li, Hämeen­lin­na” ja päästä suo­raan hotel­lien sivuille, jos­ta saat­toii tehdä varauksen. 

    Google näyt­tää eri käyt­täjille eri asioi­ta. Min­ulle tulee tuol­la samal­la haulla suo­raan aulan­gon omat sivut ja sieltä varaus sujuu kenenkään estämät­tä tai piilot­ta­mat­ta. Myös keskus­tan cumu­lus ja vaaku­na olisi näkyvis­sä hakutuloksissa.

    Kyl­lä suo­ma­laisil­la ketjuil­la on omat varaus­palve­lut. Ihmiset vaan yleen­sä tart­tuvat ensim­mäiseen näkemään­sä main­ok­seen ja siitä näkyvvdestä hotel­lien kan­nat­taa maksaa.

    Vastaa

16. Sitä­pait­si, mik­si glob­al­isoituneessa erikois­tuneen osaamisen Suomes­sa pitäisi ryhtyä luo­maan uudelleen region­aalis­es­ti rajat­tu­ja jär­jestelmiä joi­ta saa inte­groiru­ina valmi­ik­si maailmalta? 

    Eikö tääl­läkin ole pidet­ty tavoit­teena että osaa­jat keskit­tyvät eri­tyiskyky­i­hin­sä joi­ta vaik­ka aulan­gol­la on sijain­ti ja palvelut. 

    Jär­jestelmä­palve­lut, käyt­tökoke­mus­su­un­nit­telun, koodaamisen, ylläpi­don ja markki­noin­nin voi ostaa ulkoa niiden alo­jen asiantuntijoilta. 

    Vai oliko tarkoi­tus rak­en­taa väli­in julk­isin varoin joku “e‑hanke”, jon­ka puit­teis­sa maakun­ta­jo­hta­jat ja paikallispoli­itikot pää­sevät palaverei­hin tutus­tu­maan niihin hotellipalveluihin?

    Vastaa

17. Ei se maa­jus­si kyl­lä mitenkään sääl­listä tun­tipalkkaa saa, jos läh­tee hake­maan var­ta vas­ten kaupungista mökkiläisiä puolel­la taksin hin­nas­ta, joutuen vielä usein jonkun aikaa odot­tele­maan sovit­tua kyytiläistä ase­mal­la. Tosin jos kyyti on sovit­tu ajois­sa ja maa­jus­si saa samalle reis­sulle yhdis­tet­tyä muutenkin vält­tämät­tömiä asioin­te­jaan, niin kuvio muut­tuu täysin.
    Uberin ja muun uuden teknolo­gian suurin anti onkin sivu­toim­i­tak­sien työl­listämisessä. Työ­matkalaisetkin voivat ottaa kyytiläisiä suju­vasti samaan suun­taan tai lätkäisä voi pojan tree­nien aikana käy­dä odot­telun sijaan heit­tämässä keikan tai pari.
    Mut­ta varsi­naisille täysi­aikaisille ammat­ti­laisille on muu­tosten vaikea nähdä tuo­van mitään kovin posi­ti­ivista. Osa-aikakuskit ja madal­tuneen alal­letu­lokyn­nyk­sen tuo­mat uudet kuskit ja yrit­täjät syövät samaa kakkua. Haaveet jopa kak­si ker­taa tehokkaam­mas­ta ajankäytöstä voi kyl­lä ainakin Helsingis­sä uno­htaa. Korkein­taan hin­taa polke­mal­la voidaan vähän kas­vat­taa tehokku­ut­ta, jos siis automäärä pysy­isi vakiona (ei pysy, vaan kas­vaa), mut­ta jo nyky­isil­lä tak­soil­la päiväaikaan keskus­tas­sa taksin ajami­nen asi­akas­ru­uhkas­sa antaa vain nip­in­napin sääl­lisen tun­tipalkan. Siis vaik­ka aina edel­lisen asi­akkaan pois­tut­tua tulisi uusi tilaus parin kort­telin säteel­lä, niin silti kuskin palk­ka ei nouse kum­moi­sek­si hitaan liiken­teen vuok­si. Yöaikaan kun ei ole val­o­ja eikö autoru­uhkia, pystyy vas­taavas­sa harv­inaises­sa tilanteessa sen­tään tien­aa­maan. Uber ei käsit­tääk­seni mitenkään voi enää tehostaa ajankäyt­töä ver­rat­tuna noi­hin tilanteisiin.

    Ammat­ti­laisille sovel­luk­set voisi­vat tuo­da iloa siinä harv­inaises­sa tilanteessa, että Helsin­gin tak­si on vapau­tunut Hämeen­lin­nas­sa, jol­loin täl­lainen auto voisi tar­jo­ta hämeen­lin­nalaisille junaakin halvem­pia kyyte­jä takaisin Helsinki­in, kun­han vaan kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaisi­vat. Itse ajaes­sani yritin jopa käy­dä asemil­la kuikuile­mas­sa matkalaisia Helsinki­in, mut­ta hie­man han­kalaa­han se oli..

    Vastaa

18. voisiko­han sen uberin saa­da laa­jen­ta­maan myös vene­tak­si­palvelui­hin. Täl­löin saaris­tossa voisi booka­ta veneen kun menee tutun saunalle tai voisi jät­tää oman paatin vapaam­min ankkuriin/ lai­turi­in ja käväistä kotona.

    Vastaa

    1. Täl­lainen vene3iden Airbnb on kehit­teil­lä Helsin­gin seudul­la, ihan koti­maisin voimin. Sil­lä voi vuokra­ta veneen viikok­si, mut­ta ymmärtääk­seni tuol­laista kul­je­tus­palvelu­akin kehitellään.

       Vastaa

19. Jot­ta täl­lainen sys­tee­mi toimisi, tarvi­taan siihen tarpeek­si auto­ja ja asi­akkai­ta. Jos toisia on liian vähän, lop­pu­vat nopeasti toisetkin. Uberin etu on tun­net­tu bran­di, jon­ka ansios­ta myös ulko­maalaiset matkail­i­jat tilaa­vat kyy­din helpom­min sitä kaut­ta kuin jostain heille tun­tem­at­tomas­ta suo­ma­lais­es­ta palvelusta.

    Sinän­sä minus­ta nykyisessä suo­ma­laises­sa tak­si­jär­jestelmässä suurin ongel­ma on se, että koskaan ei voi tietää var­masti etukä­teen, saako taksin halu­a­manaan aikana. Jos pitää olla määrät­tynä aikana määrä­tyssä paikas­sa ja myöhästymi­nen on katas­trofi, kan­nat­taa ennem­min men­nä bus­sil­la, kos­ka se tulee koke­muk­seni mukaan yli 99,9 %:n var­muudel­la, kun taas toden­näköisyys siihen, että tilauk­seeni ei löy­dy vas­taan­ot­ta­jak­si yhtään tak­sia seu­raa­van puolen tun­nin sisäl­lä, on ihan merkit­tävä. Enkä nyt puhu mis­tään syr­jäseudus­ta tai viikon­lop­puyöstä, vaan tilanteesta taval­lise­na arki-iltana klo 17–20 välil­lä Etelä-Espoos­sa. Taksin ennakkoti­laus ei ole mikään ratkaisu tähän, sil­lä se ei takaa taksin saamista. Ennakkoti­laus tarkoit­taa vain sitä, että tilaus lähetetään muu­ta­ma min­u­ut­ti ennen tilat­tua aikaa vapaalle tak­sille — jos sel­l­ainen sat­tuu ole­maan jos­sain lähistöllä.

    Vastaa

20. Kyl­lä Suo­mi osaa: ”
    Ehdo­tuk­ses­sa rav­in­toloiden olisi
    ilmoitet­ta­va kulut­ta­jille tuoreen lihan
    ja kalan sekä kala­jalostei­den alkuperä
    kirjallisesti”

    Siinä sitä oikein tuot­tavaa työtä taas saadaan kun tuloste­taan joka päivä ruokalistalle mis­tä on mikäkin kalan- ja lihan­pala peräisin.

    Vastaa

21. Kyse ei var­maan ole siitä etteikö osat­taisi, vaan näis­sä liike­taloudel­lisen poh­jan luomi­nen on aina se todel­li­nen ongelma.

    Tarvit­taisi­in riit­tävän iso keskit­tynyt väestöpo­h­ja, jot­ta löy­ty­isi riit­tävästi jouti­lai­ta nuo­ria miehiä, joil­la ei ole parem­paakaan tekemistä kuin ruve­ta “Uber ‑kuskik­si”.

    Ja toises­sa päässä vaakakup­pia pitää olla niitä poten­ti­aal­isia asi­akkail­la, joil­la ei ehkä itsel­lä ole autoa ollenkaan. 

    Eli metropoli.

    Maaseudul­la auton omis­t­a­mi­nen on aika yleistä, nykyään melko hyviä käytet­tyjä auto­ja saa niin edullis­es­ti, että jois­sain talois­sa näyt­tää ole­van enem­män auto­ja kuin ihmisiä. Kyytiä ei juuri tarvitse kysel­lä. Tai jos tarvisee niin mon­elle on var­maan helpom­pi on soit­taa naa­purille että saisko kyytiä, kuin ruve­ta käyt­tämään jotain “app­sia”.

    Vastaa

22. Kyl­lä pirssien kysyn­tä nousee huimasti, jos hin­ta putoaa puoleen. Siinä samal­la sit­ten nousee täysi­aikaisten yrit­täjienkin käyt­töas­teet. Muis­takaa­pa mitä onnibus teki lin­ja-autoille ja junille. Valitet­tavasti Posti ei ole vielä tätä huo­man­nut, vaan jatkaa entisel­lä lin­jal­la itsen­sä näivettämistä.

    Vastaa

23. Tim­oT:
    Kyl­lä pirssien kysyn­tä nousee huimasti, jos hin­ta putoaa puoleen. Siinä samal­la sit­ten nousee täysi­aikaisten yrit­täjienkin käyt­töas­teet. Muis­takaa­pa mitä onnibus teki lin­ja-autoille ja junille. Valitet­tavasti Posti ei ole vielä tätä huo­man­nut, vaan jatkaa entisel­lä lin­jal­la itsen­sä näivettämistä.

    Jos hin­ta las­kee puoleen, niin palk­ka jää mität­tömäk­si, vaik­ka olisi koko ajan asi­akas kyy­dis­sä. Sil­loin taas Kelan leipä alkaa houkut­ta­maan. Hin­nat eivät siis voi laskea puoleen, ainakaan lail­lisien, Kela-oikeutet­tu­jen, työk­seen ajavien ja veron­sa mak­savien toimesta.
    Koko ajan kyytiä ei mon­es­sakaan tapauk­ses­sa vaan voi olla, sil­lä esimerkik­si keskus­tan baarien sulkeutues­sa ei toiseen suun­taan ole meni­jöitä edes ilmaiseksi.
    Vaik­ka kyl­lä var­masti jonk­i­nasteinen tehos­tu­mi­nen on mah­dol­lista, varsinkin kaupunkien välil­lä, ei ehkä niinkään kaupunkien sisäis­es­ti. Kaksinker­tainen kyy­timäärä kuitenkin on utopiaa.

    Kepalle: ennakkoti­lauk­ses­ta joutuu mak­samaan enem­män ja tuo raha menee tak­saan eli suo­raan pro­vi­siopalkatun kuskin tai isän­nän palkkaan. Ennakot ovat siis läh­es aina halu­tu­impia keikko­ja ja sik­si niihin saa auton parhait­en. Tosin pahimpi­in ruuh­ka-aikoi­hin ennakkolisä ei paljon paina, kun kus­ki ennakkoa odot­taes­saan ehtii jo ajaa mit­tari pääl­lä ennakkolisän ver­ran mittariin.

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara: Kun halu­at­te vara­ta hotellin Hämeen­lin­nas­ta, vielä pari vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lista googlet­taa “Hotel­li, Hämeen­lin­na” ja päästä suo­raan hotel­lien sivuille, jos­ta saat­toii tehdä varauksen.

    Kan­nat­taa mielu­um­min men­nä google maps:iin ja kir­joit­taa “hotels in hämeen­lin­na” — niin näyt­tää hotel­lit kar­tal­la ja siel­ty löy­tyy sit­ten samal­la linkit hotel­lien koti­sivui­hin (toki myös linkit erinäis­ten hotel­liväl­i­tys­sivu­jen linkit kanssa ja niiden ilmoit­ta­mat hinnat).

    Vastaa

25. Uberin kaltainen jär­jestelmä on Suomes­sa ollut laiton. Sit­ten kehtaa poli­maat­ti vielä ihme­tel­lä mik­sei täm­möistä kek­sit­ty itse. 

    Jos halu­at­te inno­vaa­tio­te­ol­lisu­ut­ta niin purkakaa sääte­lyä. Valitet­tavasti se näyt­tää tässä maas­sa ole­van liian kova pala.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­lainen vene3iden Airbnb on kehit­teil­lä Helsin­gin seudul­la, ihan koti­maisin voimin. Sil­lä voi vuokra­ta veneen viikok­si, mut­ta ymmärtääk­seni tuol­laista kul­je­tus­palvelu­akin kehitellään.

    Mei­dän pur­jevene on ollut aikoinaan vuokral­la. Ammatil­liseen käyt­töön laite­tul­la purkkar­il­la ei voi mitenkään päästä tilille. Vira­nomais­r­a­situk­set ovat val­taisat ja esim. pelas­tus­lau­tat ovat kalli­ita. Jos venei­den airbnb tulee, niin sen on olta­va uber-laiton.

    Vastaa

27. On rasis­tista sanoa että joku palvelu on huonom­pi kos­ka tek­i­jä on ulko­maalainen eikä suo­ma­lainen. Ei näin.

    Vastaa

28. Jos­sain vai­heessa yhdessä koti­maises­sa hotel­liketjus­sa san­ot­ti­in tois­tu­vasti tiskil­lä, että varaa suo­raan mei­dän sivuil­ta, niin saat halvem­mal­la. Tämän olen kuul­lut Helsingis­säkin kahdesti. Ja joka ker­ta olen ver­ran­nut myös hin­taa hei­dän omil­la sivuil­laan. Booking.com on ollut halvem­pi. Olen myös soit­tanut suo­ma­laiseen hotel­li­in siitä, että booking.com myy tei­dän huonei­ta halvem­mal­la mitä te itse, vaik­ka olette sanoneet myyvänne aina halvem­mal­la. Tiskille soit­ta­mal­la tilanne ei muut­tunut ja edelleen varaus meni booking.comin kautta.

    Samoin ensi viikon­lopuk­si olen juuri varaa­mas­sa hotel­lia. Booking.com 79 euroa ja hotel­liketjun omat sivut 108 euroa. Jos jenkkipoi­ka ottaa tuos­ta noin 20%, niin hotel­li myy siis välitet­täväk­si huoneen noin kuudel­la kympil­lä ja suo­raan ilman välikäsiä hin­ta on 108 euroa. 

    Eli ne tyhjät puheet on vain tyhjää puhetta.

    Vastaa

29. Uberin kanssa on vaikea kil­pail­la, ei sen hin­ta suot­ta ole jotain 70 mil­jar­dia. Vähitellen kai kuitenkin bis­nek­sen kiemu­rat oikenevat ja arkipäiväistyvät, jol­loin tilalle toiv­ot­tavasti tulee avoimen kood­in järjestelmä.

    Val­tion rooli voisi täl­lai­sis­sa asiois­sa olla jonkin­lainen avoimen kood­in mah­dol­lis­ta­ja ja kirit­täjä. Mut­ta niin­hän ei tule tapah­tu­maan jo sik­si, että poten­ti­aaliset lail­liset ongel­ma­ta ja etu­ryh­märi­s­tiri­idat ovat poten­ti­aalis­es­ti katastrofaalisia. 

    Joten toiv­otaan, että vaik­ka joku yliopis­to tai star­tup­pi tekee alus­tan. Siel­lä sit­ten voisi vähitellen kehit­tyä uusien bis­nek­sien idut esimerkik­si juuri tak­si­toimin­nan osalta. 

    Tai, no, onhan noi­ta jo taval­laan ole­mas­sa maail­mal­la. Mut­ta tässä ide­as­sa alus­ta olisi spe­si­fis­es­ti suun­nitel­tu luo­maan eri­tyis­es­ti rajap­in­ta­s­tan­dard­e­ja sel­l­aisi­in asioi­hin, jois­sa nyt bisnes on isoil­la, usein ulko­maisil­la toim­i­joil­la. Joku Soten tietokan­nan rajap­in­ta voisi olla jon­aina päivänä olla siten ilmainen tai ainakin hal­pa Lin­ux­in tapaan..

    Vastaa

30. Kepa:

    JoTaksin ennakkoti­laus ei ole mikään ratkaisu tähän, sil­lä se ei takaa taksin saamista. Ennakkoti­laus tarkoit­taa vain sitä, että tilaus lähetetään muu­ta­ma min­u­ut­ti ennen tilat­tua aikaa vapaalle tak­sille – jos sel­l­ainen sat­tuu ole­maan jos­sain lähistöllä.

    Tämä menee vähän off-top­ic, mut­ta uberin ja Tak­si Helsin­gin sovel­lus­ten vahvu­us on siinä, että kyy­d­in­tarvit­si­jal­la on koko ajan tieto varauk­sen edis­tymis­es­tä ja samoin välit­tömästi tieto kun kyyti on hyväksyt­ty ja auto matkalla.

    Ennakkoti­lauk­sen tekemisessä tak­sikeskuk­sen kaut­ta ei tosi­aan ole mitään järkeä, enkä ihan ymmär­rä, mik­si kukaan moisi har­ras­taa. Jos halu­aa varmis­taa taksin han­kalaan ajanko­htaan, pitää tilaus tehdä käytän­nössä suo­raan tak­siyrit­täjälle / ‑yri­tyk­seltä.

    Vastaa

31. Postin suh­teen kenkku­mainen ongel­ma on se, että ongel­ma on maan sisäi­nen tai maas­ta ulos, ei maa­han sisälle.

    Itse olen nyt pidem­män aikaa tilan­nut pääosan ruoas­ta netistä. Yksin asu­va stadi­lainen, joka syö kak­si ker­taa päivässä ulkona ei var­maan tajua mitä tarkot­taa 150 euron viikon­lop­pu­os­tosreis­su pris­mas­sa. Osmo voisi joskus koe­pon­nistaa per­heel­lisen kaup­pala­pun ja miet­tiä sit­ten esim. julk­ista liiken­net­tä uud­estaan, kun ostok­set saat­ta­vat painaa esim. 40 kiloa.

    Viimeisen vuo­den aikana olen tilan­nut netistä suurim­man osan säi­lykkeistä ja ruoan kui­v­atarvikkeista. Sekä wc ja talous­pa­per­it, saip­pu­at, sham­poot, ham­mashar­jat, tah­nat, makeiset, leivon­naiset ym. ym. Myös alko­holin sen jäl­keen, kun hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä luki, että alko­holin net­ti­ti­laamis­es­ta ollaan tekemässä laiton­ta. (tästä vedin johtopäätök­sen, että se olisi nyt lail­lista, vaik­ka kysymyk­ses­tä ei tai­da olla yksimielisyyt­tä. Hyvin tulee kuitenkin eikä perään ole soitel­tu) Keskimäärin paket­ti on var­maan painanut 25–50 kg ker­ral­laan. Suo­ma­laiset eivät pysty kil­paile­maan ja tämän veikkaan johtu­van toim­i­tusku­luista. Hin­tata­so on toimitet­tuna suun­nilleen suomen luokkaa, mut­ta ei tarvitse olla siel­lä kaupassa.

    Jos min­ul­la olisi Pris­ma, niin kieltäisin ihmisiä tule­mas­ta sinne. Se olisi pelkkää varas­toa, jon­ka logis­ti­ikkaa hiot­taisi­in. Paket­ti­au­tomaatin taval­la asi­akas voisi tul­la paikalle ja ava­ta mak­samansa laatikon, jos­sa olisi pakat­tuna tilatut tuot­teet sovit­tuun aikaan. Ostok­set klikkail­taisi­in vir­tu­aalipris­mas­ta, mak­set­taisi­in ja laitet­taisi­in noin noutoai­ka. Kau­pan sisäi­nen logis­ti­ik­ka olisi halvem­paa ja parem­paa. Aivan var­masti kau­pan kulut oli­si­vat pienem­mät ja voitaisi­in alku­un vaik­ka markki­noi­da tätä Pris­ma ‑10% hin­noil­la. Ja kun tulet kood­il­la nouta­maa, niin sieltä vaan pomp­paisi se sin­un ostoslaatikko, kär­ry, muovikas­si tai paket­ti esi­in ilman tun­nin kierte­lyä kau­pas­sa ja puo­len­tun­nin jonottamista.

    Mak­saisin 15 euroa ker­ta extraa tuol­lais­es­ta palvelus­ta. Kaup­pa var­maan voisi mak­saa min­ulle 15 euroa siitä, että val­it­sisin tuol­laisen palvelun, joka on halvem­pi toteut­taa. Veikkaan, että hyv­in­voin­ti­hyö­ty / kaup­pareis­su olisi 30 euroa per laaki.

    Saa suorit­taa.

    Vastaa

    1. Mei­dän aikanaan viisi­henk­i­nen per­he kyl­lä osti paljon ruokaa, mut­ta ei koskaan 40 kiloa ker­ral­laan. Mut­ta emme käyneetkään Pris­mas­sa ja sik­si ruokaos­tok­sia tehti­in yleen­sä joka päivä.

       Vastaa

32. ‪Veroparati­isiy­htiö Uberin hin­ta sisältää alv:n ja muut lak­isääteiset mak­sut? Uber kul­jet­ta­jat myös mak­sa­vat ansioista verot, yms. Ruot­sis­sa 1300 2 % mak­soi. Tämä on kestävää kehi­tys­tä Osmo ? #har­maat­alous‬

    Uber toimii vain kasvukeskuk­sis­sa. Se ei toi­mi syr­jäseuduil­la. Kermankuorintaa.

    Tak­si on Suomes­sa kallis. Mikä tääl­lä ei ole kallista? Kos­ka pitää mak­saa se auto. Auto tekee lop­pusum­maan n. 0,50 eur lisää. Lak­isääteiset mak­sut pois­ta­mal­la tak­sa putoaisi 40–45 %. Oltaisi­in har­maa talous Uber hin­nois­sa.. sat­tumaa ilmeisesti.

    Vastaa

33. ‪Tulen junal­la. Viimeinen mat­ka on 15 km. Jouluyö. Ain­oa mah­dol­lisu­us on hin­tava­pautet­tu tak­si. Muitakin asi­akkai­ta. Kysyn­tää enem­män kuin tar­jon­taa. Kuin­ka paljon mak­saa kyyti? Saman­ver­ran kuin nyt? 50 % vähem­män? Vai 50–150 % enem­män? Perus markkinataloutta.

    Vai odot­te­lenko ensin, että lähin naa­puri kyt­kee puhe­li­men päälle, niin ja tämä lähin naa­puri joka asuu tääl­lä syr­jäseudul­la 15 km päässä. Matkaa siis tuleekin 30 km.

    Vastaa

34. Tim­oT:
    Kyl­lä pirssien kysyn­tä nousee huimasti, jos hin­ta putoaa puoleen. Siinä samal­la sit­ten nousee täysi­aikaisten yrit­täjienkin käyt­töas­teet. Muis­takaa­pa mitä onnibus teki lin­ja-autoille ja junille. Valitet­tavasti Posti ei ole vielä tätä huo­man­nut, vaan jatkaa entisel­lä lin­jal­la itsen­sä näivettämistä.

    Olen vähän skepti­nen. Ensin­näkin se, että nouseeko kysyn­tä edes puolel­la hin­nal­la. Täl­lä het­kel­lä yti­men sisäi­nen tak­si­a­jo mak­saa pyöreästi sen n. 10 euroa. Siis aloi­tus­mak­su ja pari kilo­metriä matkaa. 10 euroa ei ole niin paljon, että sen mak­sami­nen olisi mah­dot­to­muus. Ja toisaal­ta 5 euroa ei ole niin vähän, että ne ihmiset, jot­ka nyt hyp­päävät spo­raan ja kävelevät pari kort­telia, siir­ty­i­sivät ajele­maan tak­sil­la. Pidem­mät matkat taas ovat liian kalli­ita puolel­la hin­nal­lakin. Ei sik­si, että hin­ta olisi absolu­ut­tis­es­ti kallis vaan kos­ka se on suh­teel­lis­es­ti kallis. Tak­sil­la aje­taan vain erityistapauksissa.

    Ja sit­ten toinen asia on se, että tak­si ei voi ajaa kuin yhden keikan ker­ral­laan. Eikä keikko­ja voi ajaa varas­toon. Mah­dolli­nen kysyn­nän lisään­tymi­nen toki läm­mit­täisi hil­jaisi­na aikoina eli esim. ark­iöinä, mut­ta käytän­nössä kysyn­nän lisään­tymi­nen kohdis­tu­isi enim­mäk­seen ruuh­ka-aikoi­hin. Ei kukaan lähde huvikseen ajele­maan pirssil­lä kesken työpäivän tai iltauutis­ten aikaan vain kos­ka se on hal­paa. Siis ne uudet asi­akkaat ilmaan­tu­isi­vat niihin het­ki­in, jol­loin pirs­seil­lä on muutenkin keik­ka käynnissä. 

    Aamul­la lento­ken­tälle ajavaa kul­jet­ta­jaa ei läm­mitä yhtään, että samaan aikaan on mon­ta muu­takin bis­nes­matkus­ta­jaa menos­sa ken­tälle. Kun sinne ken­tälle pitäisi päästä siihen aikaan kun bis­nes­matkus­ta­jat ovat jo koneessa tai kok­ous­ta­vat siel­lä minne oli­vat menos­sakin. Tai mielu­um­min pitäisi saa­da ihmisiä kulke­maan lauan­taiöisin lähiöistä keskus­taan, mut­ta edes puoleen hin­taan ihmiset eivät halua matkus­taa kuin keskus­tas­ta lähiöihin.

    Vastaa

    1. Olen vähän skepti­nen. Ensin­näkin se, että nouseeko kysyn­tä edes puolel­la hinnalla.

       Kysyn­tä­teo­ri­as­ta tiedämme, että hyödykkei­den hin­ta­jous­tot ovat keskimäärin ‑1. Tämä tarkoit­taa, että viiden pros­entin hin­nan alen­tu­mi­nen lisää kysyn­tää viisi pros­ent­tia. Jotkut tuot­teet ovat tätä jäykem­piä ja toiset jous­tavampia, mut­ta keskiar­von on (ident­tis­es­ti) ‑1. On vaikea kuvitel­la, mik­si tak­si­matkat olisi jäykem­pää kuin hyödyk­keet keskimäärin. Pikem­minkin olet­taisi, että joustavampaa.

       Vastaa

35. ”Tak­si­matkan hin­ta tulee laske­maan aivan olen­nais­es­ti, ehkä noin puoleen”
    Kysym­pä vaan että mis­sä tak­sili­iken­teen­sä lib­er­al­isoi­neessa maas­sa näin on tapahtunut?
    Luulisi tuon tasoisen poli­ikon tutus­tuneen parem­min aiheeseen, vaiko alka­ako ikä olla esteenä?
    Eli ymmär­rys ei riitä enää reaal­i­maail­man ymmärtämiseen?

    Vastaa

36. ”Uber mullis­taa tak­sialan!” 2015 tap­pi­o­ta 2,5 mil­jar­dia $, 2016 tap­pi­o­ta 4 mrd. $, 2017 tap­pi­o­ta (arvio) 5 mrd. $.

    Mil­lä tavoin veroparati­isiy­htiön toim­inta on markki­nae­htoista? Onko mm. hin­ta on sitä?

    Vastaa

    1. Uber mullis­taa tak­sialan!” 2015 tap­pi­o­ta 2,5 mil­jar­dia $, 2016 tap­pi­o­ta 4 mrd. $, 2017 tap­pi­o­ta (arvio) 5 mrd. $.
       Mil­lä tavoin veroparati­isiy­htiön toim­inta on markki­nae­htoista? Onko mm. hin­ta on sitä?

       Koeta nyt päät­tää, onko toim­inta tap­pi­ol­lista vai piilote­taanko voit­to veroparatiiseihin.

       Vastaa

37. Hut­sun­tut­su: Jos hin­ta las­kee puoleen, niin palk­ka jää mität­tömäk­si, vaik­ka olisi koko ajan asi­akas kyy­dis­sä. Sil­loin taas Kelan leipä alkaa houkut­ta­maan. Hin­nat eivät siis voi laskea puoleen, ainakaan lail­lisien, Kela-oikeutet­tu­jen, työk­seen ajavien ja veron­sa mak­savien toimesta.

    Point­ti Uber­il­la onkin kai siinä, että hin­ta ei laske ruuh­ka-aikaan, mut­ta kyl­läkin sil­loin, kun kysyn­tää ei ole. Palkkaa tulee pääosin siitä ruuh­ka-aikaan ajos­ta ja sit­ten se hil­jaisen ajan ajo on siihen päälle plus­saa. Ero kiin­teästi hin­noitel­tu­un tak­si­in on juuri siinä, että hil­jaisi­na aikoina hin­ta saa laskea ja siten kuskit saa­vat edes jotain asiakkaita. 

    Sekä kyytiä tarvit­se­vien että kuskien kannal­ta on kaikkein huonoin tilanne se, että auto­ja seisoo parkissa, mut­ta niiden ajoa ei kukaan halua, kos­ka se on niin kallista. 

    Uber-malli tar­joaa toimin­nan tehos­tu­mista kahdel­la tavoin. Ensin­näkin kuskit voivat lähteä mui­hin hom­mi­in sil­loin, kun näkevät hin­to­jen laske­van alhaisen kysyn­nän vuok­si liian alas. Toisek­si ne kuskit, jot­ka silti jäävät aja­maan, saa­vat alen­tuneen hin­nan tuot­ta­man lisäkysyn­nän vuok­si enem­män kyyte­jä sen sijaan, että istu­isi­vat autois­saan toimettomina.

    Vastaa

38. Vähem­män julkises­ti ker­rot­tu asia on, että aika moni kehut­tu alous­ta poh­jau­tuu liike­taloudessa vain veroe­tu­un tai siihen että sen mak­samat­ta jäämi­nen ei selviä verottajalle.
    Esim nämä Ruo­ka koti­in sys­teemit — alv-pre­emio 10% rav­in­to­lahin­taan, jota ei ker­ro­ta asiakkaalle.

    Onnibus taas muut­tu bis­sili­iken­teen tavarankul­je­tusverkos­tos­ta matkus­ta­jakul­je­tusverkos­tok­si, joka okin ihan eri business.

    Vastaa

    1. Esim nämä Ruo­ka koti­in sys­teemit – alv-pre­emio 10% rav­in­to­lahin­taan, jota ei ker­ro­ta asiakkaalle.

       Yritätkö vih­ja­ta, että kun­ni­al­liset rav­in­to­lat myyvät tuot­teitaan ohi kir­jan­pidon sil­loin kun myyvät niitä Woltille. Aika kova väite.

       Vastaa

39. Peter: 10 euroa ei ole niin paljon, että sen mak­sami­nen olisi mah­dot­to­muus. Ja toisaal­ta 5 euroa ei ole niin vähän, että ne ihmiset, jot­ka nyt hyp­päävät spo­raan ja kävelevät pari kort­telia, siir­ty­i­sivät ajele­maan taksilla. 

    En oikein tajua logi­ikkaasi. Toisaal­ta 10 ei ole “mah­dot­to­muus”, mut­ta sit­ten 5 euroa onkin, jot­ta vai­h­taisi julkisen käytön tai käve­lyn taksiin. 

    Itse sanois­in, että se kipu­ra­ja voi hyvinkin olla juuri tuos­sa kohti. 

    Peter: Tak­sil­la aje­taan vain erityistapauksissa.

    Niin, Suomes­sa, jos­sa se on kallista. Jos hin­ta lask­isi, niin etenkin käyt­tö muul­loin, kuin sil­loin, kun se on ain­oa vai­h­toe­hto, voisi hyvinkin lisään­tyä reippaasti.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Mei­dän aikanaan viisi­henk­i­nen per­he kyl­lä osti paljon ruokaa, mut­ta ei koskaan 40 kiloa ker­ral­laan. Mut­ta emme käyneetkään Pris­mas­sa ja sik­si ruokaos­tok­sia tehti­in yleen­sä joka päivä.

    Viidelle henkilölle:

    2 dl jugurt­tia päivässä = 7 kg
    6 dl maitoa päivässä = 21 kg
    200 g hedelmiä päivässä = 7kg
    Kasvikset ja juurek­set on vähin­tään 10 kg

    Veikkaisin, että tuos­sa on neljä painav­in­ta artikke­lia, jot­ka tois­tu­vat jokaises­sa kaup­pala­pus­sa joka iki­nen viikko. Paino 45 kg. Pain­on suh­teen toista moko­maa ei kyl­lä tule, sil­lä tuos­sa on painav­impia asioi­ta. Tilavu­udeltaan tuo on ehkä neljännes ostok­sista. Euro­ja tuos­sa on jotain neljäkymp­piä ja jos viikon ostok­set on 150, niin vajaa kol­mannes tuo on euroista.

    Vastaa

    1. Ft, Pakkoko on käy­dä kau­pas­sa vain ker­ran viikos­sa. Kun­nol­lises­sa kaupungis­sa kaup­paan men­nään kävellen ja se on niin vai­va­ton­ta, että kau­pas­sa käy­dään päivit­täin. Muuten­han syödään van­haa leipää ja nahis­tunut­ta salaattia.

       Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara: Kysyn­tä­teo­ri­as­ta tiedämme, että hyödykkei­den hin­ta­jous­tot ovat keskimäärin ‑1. Tämä tarkoit­taa, että viiden pros­entin hin­nan alen­tu­mi­nen lisää kysyn­tää viisi pros­ent­tia. Jotkut tuot­teet ovat tätä jäykem­piä ja toiset jous­tavampia, mut­ta keskiar­von on (ident­tis­es­ti) ‑1. On vaikea kuvitel­la, mik­si tak­si­matkat olisi jäykem­pää kuin hyödyk­keet keskimäärin. Pikem­minkin olet­taisi, että joustavampaa.

    Tuon mukaan puolel­la hin­nal­la ajami­nen toisi ymmärtääk­seni +50% lisää myyn­tiä, ylem­pänä lupailti­in mielestäni kaksinkertaista.
    Se myyn­ti taas ei kohdis­tu samalle automäärälle eli auto / kul­jet­ta­jako­htais­es­ti myyn­ti ei kas­vaisi +50%, vaan koko alal­la, jon­ka tar­jon­ta eli automäärä kasvaa.
    Ja kun suuri osa kuluista on muut­tuvia, niin puolel­la hin­taa voisi kat­teet jäädä saa­mat­ta kokonaan.

    Tak­sis­sa hin­ta­jous­to saat­taa poike­ta keskimääräis­es­tä juuri julkisen äärim­mäisen halpu­u­den vuok­si tai kos­ka osa ajoista aje­taan tak­sil­la hin­nas­ta riip­pumat­ta, veron­mak­sajien kus­tan­ta­mien koul­u­lais­ten ja sairaiden tai rikkaak­si itsen­sä juonei­den määrä ei taksin hin­nas­ta riipu.

    Vastaa

    1. Hin­ta­jous­to määritel­lään log­a­r­it­misi­na muu­toksi­na. Pie­nil­lä muu­tok­sil­la se on suun­nilleen sama kuin yhtä suuret pros­en­tu­aaliset muu­tok­set, mut­ta hin­nan kaksinker­tais­tu­mi­nen tuplaa myynnin.

       Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara: On vaikea kuvitel­la, mik­si tak­si­matkat olisi jäykem­pää kuin hyödyk­keet keskimäärin. Pikem­minkin olet­taisi, että joustavampaa.

    Osal­la ihmi­sistä on joukkoli­iken­teen kuukausilip­pu ja osal­la oma auto, jon­ka kiin­teät kulut pitää mak­saa joka tapauk­ses­sa. Näille ryh­mille liikku­misen mar­gin­aa­likus­tan­nus nykyisel­lä matkus­tus­muodol­la on nol­la tai ainakin varsin pieni, joten puol­ta halvem­pikaan tak­si­mat­ka ei vält­tämät­tä kiin­nos­ta. Varsinkaan, kun sil­loin, kun matkus­tus­tarve on suurim­mil­laan, mon­et liiken­neväylät ovat jo kap­a­siteet­tin­sa rajoil­la. Lisää tak­si­matko­ja tarkoit­taa lisää istu­mista ruuhkas­sa, mikä ei ole kovin houkuttelevaa.

    Vastaa

43. Uberista on nyt kuitenkin muis­tet­ta­va, että se tekee tuhdisti tap­pi­o­ta. Lukemieni raport­tien mukaan tap­pio taval­la sub­ven­toi Uber-matko­ja sel­l­aiset HSL:n veroiset 50%. 

    Uberin ideana on päästä monop­o­lik­si ja sit­ten nos­taa hin­to­ja. Nyt näyt­tää että menee idea mönkään, kos­ka lait­toman businek­sen pyörit­tämi­nen ei nyt pidem­män päälle käy laatu­un­ta ja kas­sas­ta lop­puu mas­si ennen kuin val­tiot anta­vat periksi.

    Vastaa

44. Ft maail­mal­ta:

    Itse olen nyt pidem­män aikaa tilan­nut pääosan ruoas­ta netistä. Yksin asu­va stadi­lainen, joka syö kak­si ker­taa päivässä ulkona ei var­maan tajua mitä tarkot­taa 150 euron viikon­lop­pu­os­tosreis­su pris­mas­sa. Osmo voisi joskus koe­pon­nistaa per­heel­lisen kaup­pala­pun ja miet­tiä sit­ten esim. julk­ista liiken­net­tä uud­estaan, kun ostok­set saat­ta­vat painaa esim. 40 kiloa.

    Saa suorit­taa.

    Kuten taval­lista, tässäkin tapauk­ses­sa otos on aivan mah­ta­van suuri. Tämä on sarkasmia. 

    Asial­lis­es­ti ottaen yksilön havain­not, tapah­tu­mat ja teot ovat juuri sitä mitä ne ovat. Yksit­täisiä tapah­tu­mia eikä niitä voi yleistää.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara: On vaikea kuvitel­la, mik­si tak­si­matkat olisi jäykem­pää kuin hyödyk­keet keskimäärin. Pikem­minkin olet­taisi, että joustavampaa.

    Jostain syys­tä hin­nat eivät kuitenkaan ole tak­si­va­pau­tuk­sen kokeneis­sa mais­sa juurikaan laske­neet, päin­vas­toin, vaik­ka kysyn­tä on saat­tanut ajoit­tain lisään­tyä. Esit­tämäl­läsi logi­ikalla esim. Ruot­sis­sa pitäisi olla puo­let halvem­mat tak­sit kuin Suomes­sa, vaik­ka todel­lisu­udessa ne ovat täl­lä het­kel­lä noin kol­man­nek­sen suo­ma­lais­tak­se­ja kalli­impia. Virossa on sama tilanne, suo­ma­laisku­lut­ta­jalle tak­sit ovat tietysti edullisia, mut­ta paikalliselle ne ovat huo­mat­tavasti kalli­impia kuin suo­ma­lais­tak­sit suo­ma­laisille. Suo­ma­lais­tak­sien hin­nat ovat sidot­tu kus­tan­nuk­si­in (tak­si-indek­si) ja lasku­varaa niis­sä ei yksinker­tais­es­ti ole ellei käyt­töastet­ta saa­da jol­lain ihmekeinol­la vähin­tään tuplat­tua. Uberin malli ei tähän ole kuitenkaan ratkaisu, se ei pohjim­mil­taan poikkea mil­lään taval­la nykyjär­jestelmästä eikä esim. auta toim­intaa hidas­tavien liiken­neru­uhkien kanssa tai muu­ta sitä tosi­asi­aa, että kyyte­jä voi tehdä vain yhden kerrallaan.

    Vastaa

    1. Mik­si Uber-kus­ki on ajos­sa 40 min­u­ut­tia tun­nis­sa ja tavalli­nen tak­si 19 minuuttia?

       Vastaa

46. Suosit­telin O Soin­in­vaaraa tutus­tu­maan tarkem­min Uberi­in. Yhtiö ei ole koskaan tuot­tanut voit­toa, vaan tekee mil­jardi­tap­pi­oi­ta vuosi­ta­sol­la. Ennem­min odotet­tavis­sa, että “sijoit­taen” kär­siväl­lisyys lop­puu ja yhtiö tekee konkurssin.
    Samoin yhtiö on käytän­nössä kaikissa mais­sa jois­sa toimii ongelmis­sa lain ja vira­nomais­ten kanssa — lahjon­taa, työn­tek­i­jöi­den kiristämistä, veronkier­toa niin yhtiön kuin kul­jet­ta­jien taholta.

    Sama kos­kee tääl­lä mainit­tua Onnibus­sia, koko ole­mas­saolon ajan tap­pi­o­ta tuot­ta­va yri­tys, joka on skot­tim­il­jardöörin “har­ras­tus”. Toki on tiheil­lä reit­eil­lä hal­pa ja suosit­tu, mut­ta on osaltaan kiihdyt­tänyt sitä, että harvem­paan asu­tu­il­la reit­eil­lä ei ole käytän­nössä minkään­laista linja-autoliikennettä.

    PK-seudul­la toi­mi oma taksinkaltainen kut­su­plusjär­jestelmä, joka perus­tui Suomes­sa kehitet­tyyn kyy­d­in­haku­jär­jestelmään ja ajot suoritet­ti­in ns. pikkubus­seil­la. Jokaista kyytiä sub­ven­toiti­in läh­es taval­lisen tak­si­matkan ver­ran, niin kallis jär­jestelmä kallis oli, sik­sipä kokeilu lopetet­ti­in. Nyt kaiketi tauon jäl­keen saman tahon kokeilu toimii mm. Oulus­sa, Helsingis­sä — toki tuet­tuna ja tappiollisena.

    Tak­si­mat­ka on aina kallis, jos kul­jet­ta­jalle (yrit­täjälle) mak­se­taan edes kohtu­ulli­nen palk­ka n. 12–14 euroa/tunti, kyyti aje­taan tur­val­lisel­la ja vähäpäästöisel­lä autol­la ja kyy­dis­sä on 1 asi­akas. Yhtälö muut­tuu heti, jos kyy­dis­sä on 3–4 henkilö, sil­loin mat­ka on tuet­tua joukkoli­iken­net­tä halvem­pi ja tuol­lainen jär­jeste­ly (kimp­pakyyti) on nytkin mah­dolli­nen, itseasi­as­sa KELA yhdis­telee sairaalakyy­dit noin, esim. Hang­os­ta lähtevä tak­si poimii auton täy­teen asi­akkai­ta matkan var­relta Meilah­teen (ja sama takaisin päin).

    Ps. ei tuo esimerkin mökki­mat­ka — 15 km — kallis tak­sil­la ole edes nyky­tak­soin, n. 33 euroa 😀

    Vastaa

    1. Ps. ei tuo esimerkin mökki­mat­ka – 15 km – kallis tak­sil­la ole edes nyky­tak­soin, n. 33 euroa 

       Sanoinkin vain, että se on yhtä kallis kuin mat­ka Helsingistä Vir­roille. Bussin hin­taa en nyt tiedä, mut­ta juna­mat­ka on 9,90.

       Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Uber-kus­ki on ajos­sa 40 min­u­ut­tia tun­nis­sa ja tavalli­nen tak­si 19 minuuttia?

    Onko­han tuos­ta mitään tutkimusta ?

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara: Sanoinkin vain, että se on yhtä kallis kuin mat­ka Helsingistä Vir­roille. Bussin hin­taa en nyt tiedä, mut­ta juna­mat­ka on 9,90.

    Blog­itek­stisi perus­teel­la 15 km:n tak­si­matkan hin­ta on se syy, mik­si koko matkaketju tehdään joukkoli­iken­teen sijaan yksi­ty­isautol­la ja siis ko. tak­si­matkan pitäisi mak­saa puo­let nykyis­es­tä eli n. 17 euroa, jot­ta joukkoli­ikenne olisi ollut houkut­tel­e­vampi vaihtoehto.

    Nyt on jo kokeilus­sa kiin­teähin­taisia matkalip­pu­ja kaupunkialueil­la, samat­en esim. VR:llä ja lin­ja-autoy­htiöil­lä on tah­toti­la myy­dä (kiin­teähin­taisia) “ovelta ovelle” ‑lip­pu­ja. Aika näyt­tää, onko tuol­lainen lip­pu halvem­pi vai kalli­impi kuin erik­seen ostet­ta­vat vai­h­toe­hdot ja sub­ven­toidaanko jotain osaa markki­nao­suuk­sia haettaessa.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Ft, Pakkoko on käy­dä kau­pas­sa vain ker­ran viikos­sa. Kun­nol­lises­sa kaupungis­sa kaup­paan men­nään kävellen ja se on niin vai­va­ton­ta, että kau­pas­sa käy­dään päivit­täin. Muuten­han syödään van­haa leipää ja nahis­tunut­ta salaattia.

    Kau­pas­sakäyn­ti vie aikaa , joko vapaa-aikaa tai kallista työaikaa. 

    Tuon ajan voisi käyt­tää tuottavamminkin

    Vastaa

50. Onhan noi­ta han­kkei­ta maas­samme siel­lä tääl­lä. Uuden lain myötä moni asia muuttuu.
    Teknis­es­tä osaamis­es­ta asi­at eivät ole kiin­ni vaan rahoituk­ses­ta ja yhteis­es­tä tahdosta. 

    Tässä yksi esimerk­ki pilo­tista jos­sa taksin käyt­töastet­ta paran­ta­mal­la ja dig­i­tal­isaa­ti­ol­la las­ke­taan hin­taa per matkustaja: 

    http://www.rautjarvi.fi/news/Rautjarvella-kaynnistyy-kutsutaksikokeilu-joulukuussa-2017/osurerp3/74ae6bbd-8a27-4ff4-9111–462a419a16ed

    Vastaa

51. Pete:
    Hieno idea, toiv­ot­tavasti joku sen saa toteutet­tua. Tosin se tähän on lisät­tävä, että kyl­lä sille Uber-tyyp­piselle toimin­nalle on tarvet­ta myös Helsin­gin seudul­la. Ihan kaik­ki hyö­ty­i­sivät esimerkik­si siitä, että pikku­jouluista pää­sisi helm­pom­min ja halvem­mal­la koti­in kuin nyky­isin. Rav­in­to­lat saisi­vat enem­män asi­akkai­ta, tak­si­jonot katoaisi­vat, ylimääräisenä keikkatyönä ihmisiä kul­jet­ta­vat saisi­vat lisää ansioi­ta sekä rav­in­toloiden ja autoil­i­joiden asi­akkaat saisi­vat pitää hauskaa.

    Hahah­ha­ha­ha­ha­ha­hah­ha.. halu­at siis mak­saa enem­män koti­in pääsys­tä kuin nykyään? Toiveesi toteu­tuu 7/2018. Kysyn sil­loin uudestaan.

    Suo­mi ei ole ensim­mäi­nen maa joka on vapaut­ta­mas­sa tak­sit. Jono­ja on 100 % kaikissa mais­sa, ja myös Uber toimii näis­sä maissa.

    Et siis tai­da olla penaalin terävin kynä? Baari­in voi aina jonot­taa? Baari­tiskille voi jonot­taa? Ruokaa voi jonot­taa, mut­ta tak­si pitäisi saa­da heti?

    Vastaa

52. JTS:
    Tak­si maaseudul­la on käytän­nössä osa SOTE ‑jär­jestelmää. Ihmisiä siiretään kotoaan eri tasoisi­in sairaan­loi­hin ja takaisin.

    Vink­ki: kyy­tieny­hdis­telmäjär­jestelmien teko on ohjat­tu salapäeräisen kol­man­nen osa­puolen etu­jen mukaises­ti, jol­loin on saatu huonos­ti toimi­va, kaikkia ärsyt­tävä ja kankea jär­jestelmä. Se ei palvelu ainakaan kansalaisia. 

    Paikkakun­nan 15 tak­sia siirtää aamuin illoin koul­u­laisia koulukul­je­tuk­sil­la, sit­ten van­huk­sia päivä­toim­intaan ja takaisin, palvelukul­je­tuk­sia ja inva-kyyte­jä sekä sote-kul­je­tuk­sia Tam­pereelle ja takaisin. Bonus­ta ovat tuol­laiset Helsingis­sä tyyp­il­liset siviilikyydit.

    Näi­den sote-kul­je­tusten ongelmia ei Uber tai vas­taa­va ratkaise. 

    Suomes­sa sinän­sä on kasain­välis­es­ti hyvää osaamista kut­su­tak­sien ja reit­ti­trak­sien sof­ta-alus­tan tekemisestä. 

    Jos ja kun SOTE ete­nee näin, mitään tieto­jär­jestelmiä, joiden avul­la vaik­ka ihmis­ten siir­toa paran­net­taisi­in saadaan odot­taan noin vuo­teen 2030 jälkeiseen aikaan. 

    KELA:n erikoisu­us on, että heistä on parem­pi ajat­taa ihmisiä päivit­täin Tam­pereelle ja takaisin kuin mak­saa vapaae­htoisille kuluil­taan halvem­pi yöpymi­nen potilashotellissa.

    Sote ja tak­si on täysin eri asiat.

    Vastaa

53. Uber sub­ven­toi jokaista kyytiä n.60% mikä on pääsyynä mas­sivi­isi­in jatku­vasti kas­vavi­in tap­pi­oi­hin, https://www.reuters.com/article/us-uber-profitability/true-price-of-an-uber-ride-in-question-as-investors-assess-firms-value-idUSKCN1B3103.

    EU tuomio­sis­tu­imen julk­isas­i­amies on tehnyt tuomiois­tu­imelle ns neu­traalin lausun­non jon­ka mukaan Ube­ria pitää tulki­ta työ­nan­ta­jana eikä ohjelmis­tol­lise­na väl­i­tysalus­tana, https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017–05/cp170050fi.pdf.
    Tuomiois­tu­in anta­nee lähi­aikoina asi­as­ta päätök­sen, uber odot­taa samais­es­ta asi­as­ta tuomio­ta myös “koti­markki­noil­laan”.

    Kuten jo moni toden­nutkin niin usein uberin kun mon­en muunkin “jakamistalouden” bis­nesidea perus­tuu vaa­dit­tu­jen mak­su­jen välttelyyn.

    Vaik­ka ensivuon­na tak­sili­iken­net­tä saa alkaa kuka tahansa har­ras­ta­maan niin sitä tuskin edelleenkään sal­li­taan ilman vuo­tu­isia vira­nomais­mak­su­ja tai siihen tarvit­tavia ammat­ti­maisen henkilöli­iken­teen vakuutuksia. 

    Ammat­ti­mainen liiken­nevaku­u­tus per päivä n.10€, dieselku­lut 30km n.2€.
    15km tak­si­mat­ka ilman häir­iöitä mak­saa n.30€.
    Jos työl­len­sä ei laske mitään arvoa niin ehkä tuom­moisia yksit­täisiä ajo­ja voi sit­ten ajel­la puoleen hin­taan. Jos siitä halu­aa edes aav­is­tuk­sen ver­ran särv­in­tä niin jää alen­nuk­set antamatta =)

    Vastaa

54. Osmo tässä fak­taa 50 helsinkiläis­es­tä tak­sista. Mar­raskuu — 17 oli melko kiireinen kuukausi, asi­akkai­ta riit­ti mon­esti heti edel­lisen perään.
    Tak­si­au­to oli ajos­sa keskimäärin 19,5 vuorokaut­ta, välil­lä kul­jet­ta­jaa vai­h­taen. Asi­akas oli kyy­dis­sä 37% ajas­ta, 63% meni asi­akkaan luo­ta seu­raa­van luo siir­tymiseen, tankkauk­si­in, vuoron vai­h­toon ajamiseen, sekä välil­lä asi­akkaan odot­tamiseen. Matkas­ta 55% oli mak­set­tua, 45% tyhjänä ajet­tua. Taksin myyn­ti oli n. 30€/h, eli samal­la tasol­la esim siivoustyön kanssa. Sil­lä hin­nal­la Suomes­sa pystytään tänään kus­tan­ta­maan mies, auto ja infra. Uber­iä tehokkaam­mak­si suo­ma­laisen taksin on tehnyt se, että samal­la autol­la ja miehel­lä palvel­laan kaikkia asi­akas­ryh­miä sekä alueit­tain koo­tusti tehty resurssisu­un­nit­telu. Uberin tehokku­ud­es­ta en ole löytänyt julk­ista dataa, pelkään että olet saanut siitä väärää tietoa. Kuten osaat var­masti päätel­lä, mainit­se­masi tehokku­us vaatisi että uusi asi­akas löy­ty­isi aina heti edel­lisen vier­estä ja kul­jet­ta­ja lopet­taisi heti työn­teon kun seu­raavaa asi­akas­ta ei ilmaan­tu­isi. Nähdäk­seni ko. Palvelus­sa ei toimi­ta niin. Uberin tehokku­ut­ta toki paran­taa se että har­va haaveileekaan kokon­ai­sista työpäivistä, ruuh­ka-aiko­jen välis­sä odotu­s­paik­ka on koti tak­si­tol­pan sijaan. En ole var­ma että onko ko. Kul­jet­ta­jien ja kalus­ton käyt­tö niin ollen aidosti tak­sia tehokkaam­paa. Esim auton siir­tyessä välil­lä koti­in syn­tyy osaltaan turhia ajo­ja. Tehostavia ja hin­taa laske­via toimia oli­si­vat sekä kimp­pakyy­tien lisäämi­nen että malli löytää hil­jaisi­in aikoi­hin kul­jet­ta­jalle kor­vaavaa-/lisä­työtä. Liiken­nekaari tuo var­masti näi­hin hil­jaisi­in aikoi­hin “hap­py hour” hin­to­ja joil­la kysyn­tää pyritään lisäämään. Toisaal­ta tar­jon­nan hajaantues­sa eri toim­i­joille tehokku­us las­kee mm. keskimääräisen asi­akkaan noutomatkan pidentyessä.

    Vastaa

55. Nyt et Osmo ole ollut hereil­lä. Koti­mainen “Uber” on jo ole­mas­sa. Luepa tuup.fi

    Vastaa

56. Ft maail­mal­ta: Viidelle henkilölle:

    2 dl jugurt­tia päivässä = 7 kg
    6 dl maitoa päivässä = 21 kg
    200 g hedelmiä päivässä = 7kg
    Kasvikset ja juurek­set on vähin­tään 10 kg

    Veikkaisin, että tuos­sa on neljä painav­in­ta artikke­lia, jot­ka tois­tu­vat jokaises­sa kaup­pala­pus­sa joka iki­nen viikko. Paino 45 kg. Pain­on suh­teen toista moko­maa ei kyl­lä tule, sil­lä tuos­sa on painav­impia asioi­ta. Tilavu­udeltaan tuo on ehkä neljännes ostok­sista. Euro­ja tuos­sa on jotain neljäkymp­piä ja jos viikon ostok­set on 150, niin vajaa kol­mannes tuo on euroista.

    Jotenkin huvit­tavaa, kun kir­joit­ta­ja pyrkii todis­ta­maan autot­toman viisi­henkisen per­heen isälle, että viisi­henkisen per­heen kaup­pa-asioi­ta ei voi järkevästi hoitaa ilman autoa.

    Min­ul­la itsel­läni on koke­mus viisi­henkisen per­heen kaup­pa-asioiden hoi­dos­ta ilman autoa Espoos­sa, eikä se mitenkään ylivoimaista ollut, vaik­ka aluk­si lähim­pään kaup­paan oli 3 km. (Nyky­isin osa lap­sista on jo muut­tanut pois kotoa, joten enää meitä ei ole viittä.)

    Viikon­lop­puisin käyti­in bus­sil­la tekemässä suurin osa ostok­sista, ja viikol­la käyti­in sit­ten työ­matkan yhtey­dessä 2–3 ker­taa kau­pas­sa. Käytän­nössä arkikäyn­nit tapah­tu­i­v­at bus­sia vai­h­taes­sa, joten ylimääräistä aikaa meni kau­pas­sakäyn­ti­in 10–15 minuuttia.

    En ole muutenkaan ihan ymmärtänyt tapaa käy­dä kau­pas­sa vain ker­ran viikos­sa. Syödäänkö näis­sä per­heis­sä per­jan­taisin viikon van­haa leipää, kalaa, lihaa ja vihan­nek­sia, jos kau­pas­sa käy­dään vain lauantaisin.

    Vastaa

57. Juk­ka-Pekka Kunko­nen:
    Et siis tai­da olla penaalin terävin kynä? 

    Oliko jotain asiaakin?

    Grup­po Veloce:

    Oliko jotain asiaakin?

    Vastaa

58. Juk­ka-Pekka Kunko­nen: Et siis tai­da olla penaalin terävin kynä? Baari­in voi aina jonot­taa? Baari­tiskille voi jonot­taa? Ruokaa voi jonot­taa, mut­ta tak­si pitäisi saa­da heti?

    Olen aina ihme­tel­lyt, mik­sei mikään suosit­tu baari pistä pystyyn esimerkik­si 2x kalli­im­paa tiskiä. Sieltä saisi tuop­pia ja drinksua vähän eri tahti­in kuin perustiskiltä, kos­ka on aika selvää ettei kaik­ki halu­aisi sem­moisia kiskuri­hin­to­ja maksaa.

    Noh, Sedul­la­han oli ainakin yhteen väli­in muun­nel­ma tästä: VIP-tilat, joi­hin piti ostaa pää­sylip­pu eli VIP-kort­ti. Siel­lä oli asi­aka­s­paikkaa kohden *paljon* enem­män henkilökuntaa.

    Toisek­si, jos hin­nat keskimäärin nou­se­vat niin en kyl­lä ymmär­rä, minkä takia kaik­ki taksinkul­jet­ta­jat vas­tus­ta­vat tätä? Jos oma­lle alal­leni puuhat­taisi­in uud­is­tus­ta, joka nos­taisi merkit­tävästi markki­nahin­to­ja, en kyl­lä vas­tus­taisi, en ainakaan apinan raivolla.

    PS. Kau­pas­sakäyn­tikeskustelu­un, leivät voi muuten ihan oikeasti pakas­taa, eivätkä ne mene huonoik­si. Tämä oli todel­li­nen jät­tiyl­lä­tys kun se min­ulle paljastui.

    Vastaa

59. Mitä tulee Uberi­in, ei sen tarvitse edes pär­jätä, se on jo muut­tanut tak­sialaa. Esimerkik­si meni­hän digikam­er­ankin kehit­tänyt yhtiö konkurssi­in eikä tai­da ensim­mäi­nen kän­nykkä­valmis­ta­jakaan tänä päivnä enää paljoa juhlia.

    Sijoit­ta­jien into polt­taa rahaa Uberi­in on kyl­lä häm­mästyt­tävä. Ei kyseinen toimi­ala ole mikään “win­ner takes it all”-tyyppinen, sil­lä kohtu­ullisen pienel­lä vaival­la saa paikallisia palvelui­ta pystyyn. 

    Ei henkilökul­je­tuk­sis­sa ole mitään sel­l­aisia markki­na­jo­hta­jan etu­ja, mitä vaikka­pa Googlen tietomäärät taik­ka Applen ekosys­teemit tuovat.

    Vastaa

60. Juk­ka-Pekka Kunko­nen: Sote ja tak­si on täysin eri asiat.

    No ei. Noin puo­let taksin liike­vai­h­dos­ta tule eri­lai­sista yhteiskun­nan mak­samista kul­je­tuk­sista. Iso osa näistä sote — kuljetuksia.

    Vastaa

61. Ft maail­mal­ta: Jos min­ul­la olisi Pris­ma, niin kieltäisin ihmisiä tule­mas­ta sinne. Se olisi pelkkää varas­toa, jon­ka logis­ti­ikkaa hiot­taisi­in. Paket­ti­au­tomaatin taval­la asi­akas voisi tul­la paikalle ja ava­ta mak­samansa laatikon, jos­sa olisi pakat­tuna tilatut tuot­teet sovit­tuun aikaan.

    Bri­tan­ni­as­sa tuo toimii jo nyt. Tai siis ei tuo kiel­to tul­la kaup­paan, mut­ta kyl­lä se, että klikkail­laan oma­l­ta sohval­ta ja sit­ten haetaan tuot­teet pus­sei­hin pakat­tuna kau­pan parkkipaikalta. Lisähin­ta on £0, jos ostaa ker­ral­la yli £40:n edestä ja suos­tuu hake­maan tavarat vas­ta seu­raa­vana päivänä. Jos halu­aa samana päivänä, niin sit­ten pitää mak­saa pari pun­taa ekstraa.

    https://www.tesco.com/collect/

    Kaik­ki toimii toki nyky­isin ihmisil­lä, jot­ka keräävät tavarat yksitellen kau­pan hyl­ly­iltä pus­sei­hin, joten toki siinä osas­sa logis­ti­ikkaa olisi rutkasti hiomista siihen sin­un ehdot­ta­maasi suun­taan. Jos menet tuonne kaup­paan myöhään illal­la, niin käytävil­lä näkee hyvin vähän taval­lisia asi­akkai­ta. Kaup­pa on kuitenkin pul­lol­laan verkko-ostok­sia kerääviä kau­pan työntekijöitä.

    Vastaa

62. Juk­ka-Pekka Kunko­nen:
    Suo­mi ei ole ensim­mäi­nen maa joka on vapaut­ta­mas­sa tak­sit. Jono­ja on 100 % kaikissa mais­sa, ja myös Uber toimii näis­sä maissa. 

    Venäjäl­lä ei ole.

    Vastaa

63. Ei Uber ole arvokas teknolo­gian takia. Vas­taavia tek­nol­o­gisia ratkaisu­ja on var­masti maail­ma jo nyt täyn­nä, ja kuten yllä main­os­tet­ti­in, niin koti­maisia yri­tyk­siä on jo olemassa.

    Uber on investoin­ut brändi­in ja kul­jet­ta­javerkos­to­jen luomiseen. Näil­lä on arvoa ja niiden rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Esimerkik­si Tuup ei ole näin selvästi tehnyt. En ollut koskaan kuul­lut siitä kuin vas­ta nyt ylläol­evas­sa kommentissa.

    Vastaa

64. Meil­lä oli aikanaan pienel­lä porukalla kollek­ti­ivise­na vapaa-ajan asun­tona kansak­oulu Vir­tain Rantakun­nas­sa. Vir­roille on Helsingistä noin 280 km ja Vir­tain keskus­tas­ta Rantakun­taan noin 15 km. Matkan saat­toi tehdä joko autol­la tai julkisilla.

    Junal­la Tam­pereelle ja sieltä bus­sil­la Vir­roille pääsi suun­nilleen samas­sa ajas­sa kuin autol­la. Ongel­mana oli tuo viimeinen 15 km. Siihen ei ollut muu­ta ratkaisua kuin tak­si, mut­ta sil­loin nuo viimeiset 15 km mak­soi­vat läh­es yhtä paljon kuin ensim­mäiset 280 km. Vain tuon viimeisen 15 kilo­metrin takia piti men­nä koko mat­ka autolla.

    Juna­mat­ka, kyy­din jaka­jia enim­m­mil­lään muu­tamia sato­ja, bus­sikyyti max. 50 jaka­jaa, lop­pumat­ka 1 + jotain. joten siitähän se kus­tan­nus koos­t­uu, eli yhdelle ihmiselle varat­tu kyyti todel­la tun­tuu kalli­im­mal­ta, mut­ta vai­h­toe­hdok­si tarkoit­ta­malle­si Uuber sys­teemille ei tai­da tämän­päivän maaseudul­la löy­tyä enää yrit­täjiä sitä viimeisen pätkän “vitos­ta” tien­aa­maan, edes ker­ran kesässä. Ihanal­la ‑70 luvul­la­han oli hyvinkin yleistä että maaseudul­la esim. maat­alois­sa isän­nät tekivät kausilu­on­teis­es­ti jopa kah­takin ja akti­ivisim­mat jopa kolmeakin lisä­työtä pitääk­seen toimeen­tu­lon­sa kohdil­laan. Sil­loin jota tak­sikin oli mon­en maat­alon isän­nän sivu­bisnes. Itsekin muis­tan hyvinkin esim. Yla-Savon sivukylil­lä liikkues­sani että melkeim­pä joka kol­man­nen talon pirtin nurkalla seisoi joku Lada tai Vol­ga, ja parhaimil­laan jopa Mer­su tak­sikupu katol­la, mut­ta eipä enää. Sil­loin palvelukin pelasi siten että seson­ki-aiko­jen (heinän­teko, touko­työt, potun­nos­to, lehmän­poi­ji­tus, ym.) kiirei­den väli­aikona saat­toi jopa pirssikyy­dillekkin joutaa, jos sat­tui asi­akkai­ta ole­maan tyrkyl­lä. Kan­nat­tais var­maan Osmon kollek­ti­ivei­neen käy­dä opin­tomatkalla tämänkin vuosi­tuhan­nen maaseudul­la tutus­tu­mas­sa tilanteeseen että mil­lä-aikaa sieltä esim. maanvil­jeli­jä lähtis sivu­bisnestä hoita­maan ja kesä­tur­is­tia “hal­val­la kuskaa­maan”, tai että olisko­han siel­lä ken­ties mui­ta talkootöistä innos­tunei­ta valmi­u­den ylläpitäjiä näi­hin, todel­la sat­un­naisi­in tarpeisi­in. Jostain saat­tais tietenkin joku innokas het­kek­si löy­tyäkkin mut­ta veikkaan­pa että 40 v.n tak­sikus­ki koke­muk­sel­la saat­taa tämä inno­vaa­tio hiipua todel­la pian his­to­ri­aan. On aivan eri-asia han­kkia elan­ton­sa maaseu­tu-olois­sa kuin esim. pätkätöitä tekevän yhteiskun­nan tuil­la elävän “city” ihmisen. Todel­la oikei­ta töitä joutuu näis­sä olois­sa tekemään ja ole­maan muutenkin akti­ivi­nen elämiseen ja toimeen­tu­loon liit­tyvien asioiden hoidossa.

    Vastaa

65. Suo­mi on val­tiove­toinen maa. Kaik­ki uudet inno­vaa­tiot voivat tul­la vain sitä kaut­ta ne ensin sään­nel­lään ja hyväksytään poli­it­tis­es­ti. Onhan ala jol­la ei vielä ole sään­te­lyä lähtöko­htais­es­ti kauhistus.

    Uusi tapa tehdä asioi­ta siis ei ole meil­lä inno­vaa­tio vaan markkin­häirikkö joka pitää kiireen vilkkaa kieltää taval­la tai toisella.

    Vastaa

66. Überin halpu­us on suh­teel­lista, kiirusakoina kyy­dis­tä on pahim­mil­laan joutunut mak­samaan nelink­er­taisen hin­nan ja hil­jaisemp­ina aikoina, esmes aamuk­si lent­to­ken­tälle, ei kyyte­jä ole aina saanut ollenkaan vaik­ka on yrit­tänyt ennakkotilata.

    Vastaa

67. Onko mitään uut­ta auringon alla? On tain­nut tuo “naa­purin viljelijä”-kyyti olla ollut voimas­sa jo iät ja ajat. Mitä uut­ta Uber tai vas­taa­va tuo?

    Vastaa

68. Mikko Vuori­nen:
    Onko mitään uut­ta auringon alla? On tain­nut tuo “naa­purin viljelijä”-kyyti olla ollut voimas­sa jo iät ja ajat. Mitä uut­ta Uber tai vas­taa­va tuo?

    En minä ainakaan tunne naa­purin viljelijöitä.

    Vastaa

69. Olli: Suo­mi on val­tiove­toinen maa. Kaik­ki uudet inno­vaa­tiot voivat tul­la vain sitä kaut­ta ne ensin sään­nel­lään ja hyväksytään poli­it­tis­es­ti. Onhan ala jol­la ei vielä ole sään­te­lyä lähtöko­htais­es­ti kauhistus.
    Uusi tapa tehdä asioi­ta siis ei ole meil­lä inno­vaa­tio vaan markkin­häirikkö joka pitää kiireen vilkkaa kieltää taval­la tai toisella. 

    Tämä on vain tapa sanoa, että meil­lä tehdään valmista ja meil­lä yhteiskun­taa kiin­nos­taa muukin kuin innovoivan etu. Tai pitäisi kai sanoa muodikkaasti “dis­rup­toivan”, jon­ka merk­i­tys sit­ten onkin paljon lähempänä tuo­ta häirikköä..

    Vastaa