Yleiskaavan toteuttamisohjelma
Hyväksyttiin yksimielisesti, että
Tiederatikka rakennetaan, kun Malmin ja Kalasataman raitiotiet ovat valmistuneet
Rastilan leirintäalueen rakentaminen siirretään toiseen vaiheeseen
sekä ponsi luontoarvojen tukemisesta.
Äänestyksen jälkeen hyväksyttiin
Malmin pikaratikka Viiman aikaistamista priorisoidaan 1. vaiheen aikataulutuksessa.
Nurin äänin 10-3 pantiin esitykset Malmin lentokentän rakentamisen ja Tuusulan väylän bulevardisoimisen lykkäämisestä.
Minua harmittaa ajatus, ettei Viima-rataa voi rakentaa, koska rahat sitoutuvat sitä ennen Raide-Jokeriin ja Kruunuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaalikorko negatiivinen. On kovin tärkeätä, että raideyhteys on olemassa silloin asukkaat muuttavat sisään. Ihmiset valitsevat asuntonsa ja työpaikkansa sen mukaan, miten matkat sujuvat. Jos ratikka tulee paljon myöhemmin, Malmille ei muuta niitä, jotka ratikasta hyötyvät. Junayhteys ei ratikkaa korvaa, koska se menee eri suuntaan. Asialla on myös taloudellinen merkitys. Kaupunki omistaa Malmin lentokentällä noin miljoona kerrosneliötä rakennusoikeutta. Jos sen arvo nousee vaikkapa vain 50 eurolla neliötä, on tämä 50 miljoonaa euroa. Siksi raiteiden pitäisi olla olemassa, kun tontit myydään tai vuokrataan. Viivästys maksaa selvää rahaa ja todella paljon.
Siksi toivon, että kaupungin talousjohdolta löytyy laskutaitoa.
Kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmä
Hyväksyttiin keskusteluitta. Edellisessä kokouksessa varmaankin oli keskusteltu.
Invalidisäätiön kaava Ruskeasuolla
Hyväksyttiin kiitoksin. Taas saatiin keskuspuiston tuntumaan 250 puiston innokasta käyttäjää.
Tanssin talon kaava
Läpi meni. Kun ei ole tästä muuta sanottavaa, en ymmärrä, miksi Tanssin talo kirjoitetaan erikseen. Tätä pitäisi vielä pohtia siellä kaupungintalolla.
Jakomäen sydämen tiivistämiskaava
Läpi yksimielisesti. Uusia asukkaita 500. Lautakunnassa kannettiin huolta asukastila Punahilkan tulevaisuudesta, joka on tarkoitus kyllä turvata.
Hämeentien katusuunnitelmat
Aikanaan tunteita herättänyt asia läpi yksimielisesti. Kukaan ei sentään lähtenyt kaatamaan valtuuston päätöstä katusuunnitelmien kautta.
Toteutetaan vuosina 2019 – 20, voi mennä vähän vuoden 2021 puolelle.
Tämän suunnitelman toimivuus edellyttää, että autoilijat noudattavat liikennesääntöjä. Siihen on tarkoitus motivoida valvontakameroilla.
Töölönlahden eteläosan puistosuunnitelma
Makasiinin raunio päätettiin panna nurin.
Tuomas Rantasen esitys kevyen liikenteen sillan rakentamisesta Vartiosaareen
Kielteinen lausunto palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 7-6. Vastaan äänestivät kokoomus ja demarit. Huomattakoon että Vartiosaari seura kirjelmöi taas, etteivät halua avata siltaa koko kansalle rakentamalla sinne silta. Tämä ei mitenkään edistä pyrkimyksiä tehdä tästä yleiskaavan vastaisesti virkistysalue.
Aluevaraus suurmoskeijalle
Pantiin nurin yksimielisesti. Tästä oli sovittu sähköpostilla ennen kokousta. Hatunnosto lautakunnalle, ettei tieto vuotanut minnekään.
Tähän liitettiin perustelu, joiden mukaan lautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin muslimiyhteisöjen toiminnan edellytyksistä huolehditaan osana suomalaista yhteiskuntaa sekä osana pääkaupungin roolia mm. asianmukaisten tilojen osalta. Nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuus ja yhä avoimena olevat kysymykset ja epävarmuustekijät ennen kaikkea rahoituksen alkuperä sekä mahdolliset rahoituslähteiden vaikutukset eivät kuitenkaan ole kestävä pohja tälle ratkaisulle. Siksi lautakunta katsoo, että tämän hankkeen osalta ei ole etenemismahdollisuuksia.
Alueen varaaminen Hakaniemen maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua varten
Tämä on vasta lupa suunnitella. En halua, että kaupunki jollain tavalla tukee tätä projektia taloudellisesti. Tulevien asuntorakennusten sovellettu autopaikkanormi riittäisi täyttämään koko hallin, mutta markkinaehtoinen pysäköinti tarkoittaa kyllä sitä, että ne vuokraavat itselleen paikan, jotka sitä tarvitsevat.
= = =
Koska kaikki asiat saatiin päätetyksi, ensi tiistain kokous peruttiin ja lautakunta lähti joulutauolle. Seuraava kokous 23.1.2018.
>Koska kaikki asiat saatiin päätetyksi, ensi tiistain kokous peruttiin ja lautakunta lähti joulutauolle. Seuraava kokous 23.1.2018.
saatiinko asuntojen kaavoja hyväksyttyä syksyn aikana yli minimitavoitteen?
Tiederatikka olisi tärkeä, pitäisi ensi tilassa rakentaa Meilahden-Pasilan-Kumpulan välille. Kovin paljon ei edes puutu kiskoja siltä väliltä. Hätäratkaisuna voitaisiin ratikka ajaa Vallilan läpi Sturenkadun olemassaolevia entisen linja kasin kiskoja pitkin.
Loman voittekin käyttää sen miettimiseen, että miksi ihmeessä Helsingin rakentamisen laatu on niin huonoa kaikin puolin. Tuskin on liian pitkälle menevää sanoa, että ei tänne nuoriso palaa ulkomailta opiskeluista, kun käyvät lomilla katselemassa mitä halpuutusta ja rimanalitusta heitä varten tänne rakennetaan. Kyllä se arkkitehtuuri voi nostaa kaupunkilaisen itsetuntoa ja samalla kaupungin elinvoimaa, mutta ei helvetti mitä nyt menee teiltä läpi. Nyt jo ihmetellään Kalasataman tornin julkisivun alelaaripaneeleita ja Jätkäsaarta piti rakentaa kuin Bulevardille rakennettaisiin, mutta lopputuloksena lähiötaloja tungettuna kaupunkimaiseen kaavaan. Sitran Low2No on lopulta viisi pelkistettyä tiilitaloa jotka eivät ota katuelämää mitenkään huomioon. Firmoissa väkeä heitettäisiin pihalle jos lopputulos olisi noin huono haluttuun nähden.
”Tanssin talo” on yksittäisen talon erisnimi, ”kaupungintalo” on termi.
Kotimaisten kielten keskuksen virkakielenhuoltaja Matti Räsänen kirjoittaa: ”Yhdyssana on yleensä termi eli jonkin käsitteen vakiintunut nimitys. Ammattinimikkeet ovat tavallinen termiryhmä: autonkuljettaja, kirjastonhoitaja, lääninrovasti, läänintaiteilija. Vakiintunut ilmauksen merkitys on (tai paremminkin voi olla) yleispätevä, eikä se viittaa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Esimerkiksi sopii vakiintunut yhdyssana luonnonsuojelija. – – Genetiivialkuisessa vakiintuneessa yhdyssanassa on olennaista ’universaalisuus’ eli se, ettei ilmaus viittaa tiettyyn aikaan, paikkaan tai yksilöön.”
Ilmausta voi käyttää myös termimäisesti, ja silloin se kirjoitettaisiin yhteen (ja pienellä alkukirjaimella): ”Kaiken maailman tanssintaloja sitä pitääkin kaavoittaa.” Ja käänteisesti, ”kaupungintalo” on pakko kirjoittaa yhteen jo siksikin, että kaupunki omistaa muitakin taloja kuin kaupungintalon: ”Kaupungintalolla toivottavasti kannetaan huolta kaupungin talojen asukasviihtyvyydestä.”
Menee ehkä vähän tämän kertaisen asiakokonaisuuden ohi, mutta kun täällä on kaupunkisuunnitteluun liittyen niin moneen kertaan taivasteltu, että miksi ”keskussuunnittelukomitea” ei luo lisää sitä oikeaa kivaa kaupunkia kaavoittamalla kivijalat täyteen liikekiinteistöä, niin pakko heittää peliin edes vähän sen tyylinen lainaus, jota olen pitkään hakenut.
Eli Steven Johnsonin kirjasta Emergence kohdasta, jossa käsitellään Krugmanin tieteellistä työtä (monien mielestä ”Krugman” -> ”pakko olla totta”):
Ensin kirjassa kuvataan kaksi yksinkertaista sääntöä, joiden mukaan liiketoiminta hakeutuu joko muiden läheisyyteen tai pyrkii välttämään niitä – ja sitten…
Näin ollen siis ”kivaa kaupunkia” taitaa olla aika vaikea luoda GOSPLANin voimin — liiketoimita kuitenkin itseorganisoituu omien sääntöjensä mukaisesti eikä esim. liiketilojen kaavoittamisella kivijalkoihin ole välttämättä mitään muuta seurausta kuin taloyhtiöille kalliiden ja epäkäytännöllisten näyteikkunallisten lastenvaunu- ja pyörävarastojen luomisessa.
Ei kaupan keskittymisessäkään ole taustalla mitään ”autopuolueen” tms. salaliittoa – eikä edes välttämättä liikkeenharjoittajien oveluutta. Kilpailu pitää huolen siitä, että hyvin sijoittuneet liikkeet menestyvät ja huonosti sijoittuneet kituvat. Näin ollen kivijalkojen tyhjeneminen ja kauppakeskusten menestys ei ole mikään kumma salaliittoteorioita selitykseksi vaativa mysteeri — vaan käytännössä ikäänkuin luonnonlakien sanelema juttu.
Ehkä olisikin parempi miettiä, että minkälaisia hyvinvointitappioita menneisyyteen tuijottava ”kivaa kaupunkia” haaveileva ja ”saatanallisia” kauppakeskuksia vastustava ”edistyksellinen” kaupunkisuunnitteluideologia aiheuttaa…
Tanssitalo tai tanssin talo. Tässä on poikkeuksellisesti harrastettu oikeinkirjoitusta.
Kaupunkitalo tai kaupungin talo?
Kaupunkisuunnitteluvirasto on markkinoinut Vallilanlaakson raitiotietä kutsumalla puiston läpi rakennettavaa raitiotielinjaa yliopistokampuksia yhdistäväksi ’tiederatikaksi’.
Kumpulasta on kuitenkin vain lyhyt raitovaunumatka Sörnäisten metroasemalle, josta on nopea metroyhteys niin Kaisaniemen, Otaniemen kuin Myllypuronkin kampuksille. Yliopistoilla on jopa omat metroasemat. Vastaavasti bussilinja 506 tarjoaa jo nyt yhteyden Viikin suuntaan.
Opiskelijoiden ei siis tarvitse kierrellä ratikoineen missään Vallilanlaaksossa tai Pasilan ruuhkissa päästäkseen naapurikampuksille, mikäli tällaista liikkumistarvetta yleensä on olemassa.
Hakaniemen maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta lienee jo sovittu kaupungin ja Hakaniemenrantaan torin nurkalle rakennettavan jättihotellin norjalaisomistajien kanssa. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Hakaniemeen on tulossa myös asuntoja niin paljon, että niiden velvollisuus rakentaa autopaikkoja olisi noin 450. Tontille rakennettuina ne olisivat aivan tolkuttoman kalliita.
Mikään virallinen taho kaupungissa ei ole sopinut mistään kytkennästä hotellin ja parkkihallin välillä, mutta sitä, onko käyty informatiivisia keskustelua en tietenkään voi tietää mitään, mutta sellaiset eivät kaupunkia sido.
Alueen varaaminen Hakaniemen maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua varten
Tämä on vasta lupa suunnitella. En halua, että kaupunki jollain tavalla tukee tätä projektia taloudellisesti. Tulevien asuntorakennusten sovellettu autopaikkanormi riittäisi täyttämään koko hallin, mutta markkinaehtoinen pysäköinti tarkoittaa kyllä sitä, että ne vuokraavat itselleen paikan, jotka sitä tarvitsevat.
En ymmärrä?? Rakentavat hallin ilman että sitä kaavoitetaan tai sille varataan aluetta?
hupsis,
Tämä on päätös varata alue suunnittelua varten, mutta päätökset kaavoista ja alueen luovuttamisesta tehdään erikseen.
Hyvä että joku tietää opiskelijoiden puolesta. Tiederatikka oli joukkoliikenteen käyttäjien aloite, ja virastot ja poliitikot ovat onnistuneesti haranneet vastaan näihin päiviin saakka.
Eikös Annantalo ole yhteen ja mielestäni ajaa asiansa ihan hyvin. Toisaalta Kiseleffin talo kirjoitetaan erikseen. Olen jotenkin aina mieltänyt sen niin, että Kiseleff omisti talon ja se on siksi Kiseleffin talo, mutta Annantalo ei ole Annan omistama. Tällä logiikalla tai sen puutteesta huolimatta Tanssintalo olisi ihan hyvä nimi sekin.
Lautakunnalta oikea ja nykyisessä keskusteluilmapiirissä varmasti vaikea, mutta rohkea päätös.
Suomessa ja Helsingissä on kooltaan merkittävä, luonteeltaan pysyvä ja jatkuvasti kasvava muslimiväestö. Myös heillä on oikeus omiin pyhättöihinsä. Kuten kristinuskossa, myös islamissa väki on jakaantunut. Ilmeisesti Suomessa toimii ainakin kolme sellaista islamin suuntausta, jotka tarvitsevat omat tilansa uskonnon harjoittamiselle. Se merkitsee sitä, että yksi suurmoskeija ei palvele koko muslimiväestöä, vaan tarvitaan useampia (suur)moskeijoita.
Sinänsä paikka Hanasaaressa on sopiva ja keskeinen Suomen kolmanneksi suurimmalle uskonnolle ja sen keskuspyhätölle. Ehkä kahdellekin, sijaitsevathan luterilainen ja ortodoksinen tuomiokirkkokin lähes vieretysten.
Perinteisesti uskontokunnat Suomessa ovat kuitenkin rakentaneet kirkkonsa omin varoin: lahjoituksilla ja talkootöillä. Kun seurakunta itse maksaa omat tilansa, ei synny ristiriitoja rahoituksen ja käytön suhteen. Siihen käytetään, mihin on itse rakennettu. Tähän olisi pyrittävä myös muslimien keskuudessa. Kooltaan suuresta yhteisöstä löytyy varmasti sekä lahjoittajia että talkootyöläisiä. Huolehdittava on silti tässäkin rahojen alkuperästä, etteivät saudit kierrätä rahojaan Suomessa asuvien muslimien kautta.
Tällaiselta pohjalta voisi puhtaalla omallatunnolla edistää useampiakin rinnakkaisia moskeijahankkeita. Tontit niille voisi varata samoin perustein kuin aikanaan kirkoille – pääosin kaiketi lahjoituksina.
Millä tavalla tässä varmistetaan että tämä 1. vaiheen Viima-ratikka ja kaukaisen tulevaisuuden Lahdenväylän bulevardi ja sen varren asuinrakentaminen (3. vaihe) toimii keskenään?
Tuntuu vähän siltä että tässä nyt vaan kiirehditään sporaa lähiöiden välille ikään kuin se olisi raskas raideliikenne, ja unohdetaan että sporan tarkoitus on kulkea nimenomaan jatkuvassa kaupunkirakenteessa lyhyemmällä pysäkkivälillä. Jos nykyisen motarin (eritasoliittymineen) kylkeen isketään vain erillinen pikaratikka niin miten tästä saadaan järkevää kaupunkia joskus 30 vuoden päästä?
Intoa Rastilan leirintäalueen rakentamiseen en voi koskaan ymmärtää. Hyvien liikenneyhteyksien päässä olevalla leirintäalueella on todella iso arvo, ja Helsinki saa tästä alueesta aina paljon kansainvälistäkin kiitosta. Kaikki korvaavat vaihtoehdot ovat selvästi huonompia.
Muumivirasto,
Kyllä ratikka voi kulkea joitakin pätkiä nopeasti ja pysähtelemättä. Niin kauan kun Lahdentie on mitä on, ratikka ei tietenkään pysähdy sillä välillä ja on siis myös varsin nopea. Ei se pysähtele myöskään Kruunusilloilla merta ylittäessään.
Musiikkitalo, musiikki talo, musiikintalo vai musiikin talo? (Toinen on ainakin väärin, kolmaskin kyseenalainen).
Eivätkö opiskelijat voisi ruveta ajelemaan tiedemetrolla raitiovaunujen sijaan?
Meilahti, Pasilan Haaga-Helia, Kumpula ja Viikki eivät ole reitillä.
Kumpulasta Pasilaan ja Meilahteen päsee kyllä raitiovaunuilla jo nytkin, ei tarvitse kuin ruveta tällaista linjaa liikennöimään. Sturenkadulla ja Reijolankadullakin on jo kiskot valmiina. Sitä varten ei tarvitse rakennella mitään raitioteitä Vallilanlaakson puistoon.
Sitäpaitsi eikö opiskelijoiden pitäisi istua luennolla, eikä haahuilla raitiovaunuilla pitkin kaupunkia?
Edelleen, hyvä kun tiedät heidän puolestaan. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on myös henkilökuntaa ja niissä tehdään myös tutkimusta. Poikkitietellisyys on nykymaailmassa oleellista. Aika harva merkittävämpään tutkimushankkeeseen osallistuu pelkästään yhden alan ihmisiä. Ja opiskelijoidenkin olisi syytä jotain tämmöisestä menosta oppia.
Esim. biotieteiden opiskelijan arkea on, että tutkintoon kuuluvat biotieteiden kurssit pidetään Viikissä, tukevien tieteiden (matematiikka, tilastotiede, fysiikka, kemia, ohjelmointi) kurssit Kumpulassa ja monella gradupaikka ja osa kursseista on Meilahdessa, joillakin Otaniemessäkin. Sitten on vielä kielikurssit, joita järjestetään kaikilla kampuksilla, pääosin tosin keskustassa. Saman päivän aikana ravataan kampusten välillä, ja matkustamiseen menee helposti ainakin pari tuntia päivässä. Yhtä lailla muidenkin kampusten opiskelijat käyvät kursseja, tekevät opinnäytteitä ja käyvät töissäkin eri kampuksilla.
Eipä unohdeta ihan työssäkäyviä Arabian ja tulevan Hermanninrannan asukkaita, joiden on päästävä liikkumaan myös muualle kuin keskustan suuntaan.
Pasila on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen keskus, ja sinne on oltava toimivat yhteydet.
Sohjoinen kinttupolku Vallilanlaakson läpi Pasilaan ei ihan ole sitä mitä pääkaupungin joukkoliikenteeltä odottaisi.
Tiedelinjan kiskot ovat jo valmiina olemassa, ei tarvitse kuin ruveta liikennöimään.
Kas, eilen just pyöräilin Viikistä keskustaan. En nähnyt kiskoja ennen Arabiaa. Taitaa olla aika käydä optikolla.
Hei, mikä tämän Viima-ratikan mahdollinen reitti on ja onko aikataulusta minkäänlaista arviota? Onko se eri kuin Raidejokeri 2, joka kulkisi Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen?
Viina-ratikka kulkee kutosen reittiä Arabiaan, jatkaa sieltä Viikkiin ja Viikistä Lahden väylää seuraille kunnes päättyy Malmin lentokentälle ja sieltä Jokeri 2:n suunniteltua reittiä Malmin asemalle. Rakentamisaikataulusta väännetään kättä.
Kiitos vastauksesta. Onko Jokeri 2 kuitenkin edelleen suunnitelmissa? Myllypuron kampuksen imussa olisi hyvä kehittää koko aluetta Kontula jne. mukaan lukien.
Näin on. Kumpulassa toimii myös pk-seudun ainoa ruotsinkielinen ammattioppilaitos, Practicum, ja kauempaa ratojen varsilla asuville mahdollisille oppilaille lähes saavuttamattomissa koska toimiva yhteys Pasilan ja Kumpulan välillä puuttuu.
Viinaratikka kulkee tokikin Länsiterminaaliin. 🙂
Tiedelinjan kiskot ovat jo valmiina olemassa, ei tarvitsisi kuin ruveta liikennöimään. Kaupunki ei kuitenkaan halua edes kokeilla Arabian ja Pasilan yhdistävää linjaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta, koska se pelkää, että reitti korvaisi kaupunkisuunnittelijoiden suuren unelman Vallilanlaakson puistoalueen halkaisevasta liikenneväylästä.
Kierto Sturenkadun ruuhkien kautta pidentäisi matka-aikaa viidellä minuutilla. Miten ihmeessä se joukkoliikenteenkäyttäjän aika niin niin halpaa, että sitä saa pidentää. Yritäpä esittää 60 km:n nmopeusrajoitusta moottoritielle kymmenen kilometrin matkalla, niin saat kuussa, mitä viisi minuuttia muille merkitsee.
Joukkoliikenteen käyttäjien aika on niin halpaa, että kävelymatkaa lähimmälle pysäkille kannattaa pidentää joka puolella kaupunkia pysäkkejä vähentämällä. Samalla tietysti ”edistetään” kävelyä.
Ratikoiden osalta kokonaisaika kyllä vähenee, kun pysäkkivälejä kasvatetaan. Jos pysäkille tulevalta kymmeneltä hengeltä matka pitenee joka toiselta, eli viideltä, keskimäärin minuutin, se on yhteensä viisi minuuttia. Kun ratikan matka-aika lyhenee puoli minuuttia ja kyydissä on vaikka 50 henkeä, näiden yhteenlaskettu matka-aika lyhenee 25 minuuttia. Luvut ovat tietysti hihasta vedettyjä, mutta suuruusluokaltaan hehtaarilla.
Joukkoliikenteen käyttäjien aika on nykyisin niin arvokasta, että joukkoliikenneväylät rakennetaan nykyisin puistoihin ja viheralueille, missä ei edes asu ketään. Sama koskee myös pyöräilyn laatukäytäviä.
Mutta arvaa mitä? Mua ei tipan vertaa kiinnosta ne 50 ratikassa istujaa, joilla säästyy 30 sekuntia per nuppi, jos multa itseltä menee joka ikinen päivä 20 minuuttia tai puoli tuntia enemmän siitä syystä, että mä tallustelen jossain sohjossa ”uudelle” lähimmälle pysäkille.
Tää on ihan omanlaisensa huijaus, jossa lasketaan yhteen tarpeeksi ison porukan ”ajansäästö”, kun lukemattomat yksittäiset ihmiset joutuvat kärsimään pöllöistä ”uudistuksista”.
Äläkä nyt yritä selittää, että te teette vain ”joukkoliikennettä joukoille”, eikä sille voi mitään, jos yksilöt joutuvat kärsimään. Olen kyllä kuullut jo riittävän monta kertaa HSL:n suunnittelijoilta, etten oikeastaan kuulu joukkoon.
Aika hidas olet kävelemään. Jos pysäkkiväli venuu 300 metristä 600 metriin, maksimissaan joudut kävelemään 300 metriä, mutta yleensä paljon vähemmän. Ajttelit varmaan, että se sinun pysäkkisi säilytetään, mutta muista saa karsia. Muussa tapauksessahan hyödyt vastaavasti siitä, että niitä muita pysäkkejä on karsittu.
Ehkä kannattaisi jättää joka toinen pysäkki liikennöimättä ruuhka-aikaan. Hiljaisempana aikana, kun on vähän matkustajia, ei tiheämmästä pysäkkivälistä ole haittaa.
Kyllä se vaunussa olevien ja åäysökiltä nousevien suhde on ruuhka-ajan ulkopuolella jokseenkin sama
Mikä ihmeen idea tämä ylipäänsä on, että pysäkkejä pitäisi karsia? Ei niitä pidä yhtään karsia. Siitä syntyvä ”ajansäästö” on aivan naurettavaa. Minun mielestäni niitä kaikkia tarvitaan ja kaikki pitää säilyttää, sekä omat että muiden pysäkit. Hyvä on sieltä Katajanokalta huudella, kun pysäkinvälit ovat siellä parhaimmillaan 150 metriä.
Oikeasti tulee surku, kun katsoo lapsiperheitä tarpomassa talvessa aina vain piteneviä matkoja.
Se kauemmas siirtyvä pysäkki on muuten kaukana sekä mennessä että tullessa. Siihen kun ynnätään päälle nämä HSL:n hienot Solmu-viritelmät, joissa mikään vaihto ei osu lähelle, niin puoli tuntia ylimääräistä tallustelua päivässä ei ole edes yläkantiin.
Jos on huono onni, 300 metriä lisää tulee matkan molemmissa päissä, jolloin 20 minuuttia lisää kävelyä päivässä, kun matka tehdään kahteen kertaan (edestakaisin), on ihan realistinen arvio. Jos lähtöpisteet ja määränpäätä jakautuvat tasaisesti pysäkkien ympäristössä, keskimäärin tulee lisää kävelyä 10 minuuttia.
”Hyväksyttiin yksimielisesti, että
Tiederatikka rakennetaan, kun Malmin ja Kalasataman raitiotiet ovat valmistuneet”
Kaupunki on mestari rakentamaan tällaisia miinoja; nyt jos Malmin tai Kalasataman linjan rakentaminen myöhästyy ties mistä syystä; alueelta löytyy joku suojeltava ötökkä, valtio ei myy maitaan, valitukset viivästyttää, jne jne. Ja sitten ei mikään muukaan etene kun kerran on järjestyksestä päätetty.
Helsingin hidas/katuratikalla mediaanimatka taitaa olla parin pysäkinvälin luokkaa, joten jo siitä voi päätellä, ettei niitä pysäkkejä kannata hirveästi karsia.
Nähdäkseni tämä virkamiehistössä vallitseva pysäkinvälien kasvattamisinto on huono ratkaisu raitioliikenteen keskinopeuden nostamiseen. Ollaan kyvyttömiä ajamaan oikeasti liikennettä nopeuttavia ratkaisuja (omat kaistat, etuudet, löysät pois aikatauluista luotettavammilla liikennöintiolosuhteilla jne), niin nopeutetaan sitten palvelutasoa karsimalla.
Menikö siihen kokonainen vuosikymmen, että totaalisen turhasta kuljettajarahastuksesta saatiin päätös läpi? Kertoo paljon.
Itse olen tavannut erottaa huonon suunnittelijan hyvästä sen perusteella, miten nämä saavat suunnitelmiaan läpi. Kaikki koulunsa käyneet osaavat kyllä suunnitella. Sama näyttää olevan Helsingin raitioliikenteessä. Hyviä nopeuttamissuunnitelmia on kyllä tehty, kasista muistaakseni varsin yksityiskohtainen, mutta toteutukseen ei ole saatu käytännössä yhtään mitään.
Ratikkamatkan mediaani on paljon yli kaksi pysäkinväliä. Pysäkit vievät matka-ajasta selvästi enemmän kuin liikennevaloissa tai ruuhkissa odottelu. Helsingin pysäkkiväli on huomattavasti lyhyempi kuin muissa ratikkakaupungieesa, joten joko kaikki muut ovat väärässä tai sitten me. Esimerkiksi nelosen ratikalla on 24 pysäkkiä, mikä vie sen ajasta kymmenen minuuttia eli noin kolmanneksen koko ajasta. Kun linjoja nyt pidennetään, pysäkkivälin optimi sen kuin venyy. Kuljettajarahastuksesta olen samaa mieltä.
No tarkistin. Mediaania en löytänyt, mutta keskimääräinen on 2,1 km. Se on enemmän kuin pari pysäkin väliä, mutta silti niin vähän, että pysäkkien karsiminen tuntuu palvelutasossa reippaasti.
Pysäkit ovat vieneet matka-ajasta paljon, koska 1900-lukuinen kuljettajarahastus. Kuljettajarahastus hidastaa matkantekoa paitsi siitä luonnollisesta syystä, että ratikka ei liiku, kun kuljettaja myy lippuja, myös siksi, että kuljettajatahastuksen vuoksi pysäkillä vietetyn seisonta-ajan hajonta on valtava, eikä valoetuuksia voida järjestää. Valoetuisuudet edellyttävät varsinkin vilkkaammissa risteyksissä raitiovaunun kulun luotettavuutta ja ennakoitavuutta. Ei muuta liikennettä voi pysäyttää siksi aikaa, että kuljettaja myy turisteille lippuja.
Keskustan ulkopuolella raitiovaunun pysäkkiaika on ilman kujettajarahastusta 15 sekuntia. Siinä ajassa ei pitkää matkaa kävele. Lasipalatsin tapaisille vilkkaammille pysäkeille on perusteltua laskea puolen minuutin pysäkkiaika, mutta sillä nyt ei ole väliä, kun ei noita vilkkaita pysäkkejä olla karsimassa.
Pointtina tässä kaikessa se, ettei nykyisillä kuljettajarahastusaikaisilla pysäkkiajoilla voi/kannata perustella pysäkkivälin pidentämistä ajalle, jolloin kuljettajarahastuksesta on luovuttu.
Oleellista on myös vertailla helsinkiläistä omenaa muihin omenoihin. Olen samaa mieltä, että lähiöihin ulottuvan pikaraitioverkoston myötä pysäkkejä voi karsia. Toistaiseksi Helsingissä ei kuitenkaan ole kuin hidas kaupunkiratikka, joka palvelee parhaiten pysähtymällä tiuhaan.
Eli siis muut eivät ole väärässä, mutta niillä on usein erityyppinen ja eri tarpeita palveleva raitiovaunujärjestelmä. Siksi pysäkkiväli on pidempi.
Jos kyseessä ovat pikaratikat, pysäkkejä pitääkin karsia koska eivät pikaratikat kerkiä joka pysäkillä pysähtymään. Pysäkkien välit on tarkoitus kulkea kaupunkipyörillä tai kävellen. Pyörät ovat tosin käytössä vain kuusi kuukautta vuodessa, mutta parempi sekin kun ei mitään.
”kiskot on jo valmiina” on sikäli huono argumentti vastustaa vallilanlaakson linjausta sillä yhtälailla tuolla on edellee olemassa käyttöönottoa vain vailla oleva satamaradan ratapohja ja pengerrys joka johtaa suoraan Pasilaan.
Ei siitä nyt oikeasti niin kauaa ole kun tuolla liikennöitiin raskailla tavarajunilla laakson ja puiston poikki..
Vuodelta 2012 löytyi tieto, että ratikkamatkat olivat keskimäärin 2,1 km (s. 14), mutta silloin ratikkalinjat eivät ulottuneet kovin laajalle alueelle.
Pysäkeillä menee 16% ja liikennevaloissa 15% ajasta (ks. tiivistelmä), mutta linjakohtaisesti sekä kulkusuuntakohtaisesti on paljon hajontaa.
On kummallista, että raitiotieväylän rakentamista puistoon yritetään perustella jollain vanhalla yksiraiteisella umpeenkasvaneella junaradalla, jota puistossa ei enää ole.
Samalla perusteella voisi rakentaa joukkoliikennekadun Töölönlahden puistoon, jossa takavuosina kulki junaraide Eduskuntatalon edestä Töölön sokeritehtaalle. Tämä helpottaisi kummasti Mannerheimintien ruuhkia.
Niin oikeastan voisi. Pikaratikka pääsisi Elielinaukiolta Oopperalle asti Töölönlahden rantaa pitkin paljon nopeammin kuin Mannerheimintietä pitkin.
Saksassa ja muualla suuressa maailmassa pikaratikoille eli ns light rapid transitille on annettu tilaa puisostoista ja viheralueista, muuten ne eivät toimisi. Tarvittaessa on perustettu uusia puistoje viereen jos kiskot ovat vieneet liikaa tilaa olemassaolevista.
Luultavasti tällaista light rapid transitia on kaupunkisuunnitteluvirastossa Töölönlahdelle jo suunniteltukin. Suuresta maailmasta kannattaa ottaa mallia, kun Helsingistä ollaan urbaania metropolia tekemässä.
Matka-aikahyödyt ovat tapauskohtaisia. Esim. Länsiterminaalia edellinen pysäkki on nykyisin 750 metriä aikaisemmin. Jos ei ole juuri tullut laivaa, ratikka on alkumatkasta lähes tyhjä, joten siinä olevien matkustajien yhteenlaskettu aikahyöty on hyvin pieni. Jos taas laiva on juuri tullut, ratikka on niin täynnä, että se ajaa pysäkkien ohi joka tapauksessa.