Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017

Yleis­kaa­van toteuttamisohjelma

Hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti, että

Tie­de­ra­tik­ka raken­ne­taan, kun Mal­min ja Kala­sa­ta­man rai­tio­tiet ovat valmistuneet

Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­een raken­ta­mi­nen siir­re­tään toi­seen vaiheeseen

sekä pon­si luon­toar­vo­jen tukemisesta.

Äänes­tyk­sen jäl­keen hyväksyttiin

Mal­min pika­ra­tik­ka Vii­man aikais­ta­mis­ta prio­ri­soi­daan 1. vai­heen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10–3 pan­tiin esi­tyk­set Mal­min len­to­ken­tän raken­ta­mi­sen ja Tuusu­lan väy­län bule­var­di­soi­mi­sen lykkäämisestä.

Minua har­mit­taa aja­tus, ettei Vii­ma-rataa voi raken­taa, kos­ka rahat sitou­tu­vat sitä ennen Rai­de-Joke­riin ja Kruu­nu­ra­tik­kaan. Pan­kis­sa on rahaa ja reaa­li­kor­ko nega­tii­vi­nen. On kovin tär­keä­tä, että rai­deyh­teys on ole­mas­sa sil­loin asuk­kaat muut­ta­vat sisään. Ihmi­set valit­se­vat asun­ton­sa ja työ­paik­kan­sa sen mukaan, miten mat­kat suju­vat. Jos ratik­ka tulee pal­jon myö­hem­min, Mal­mil­le ei muu­ta nii­tä, jot­ka rati­kas­ta hyö­ty­vät. Junayh­teys ei ratik­kaa kor­vaa, kos­ka se menee eri suun­taan. Asial­la on myös talou­del­li­nen mer­ki­tys. Kau­pun­ki omis­taa Mal­min len­to­ken­täl­lä noin mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä raken­nusoi­keut­ta. Jos sen arvo nousee vaik­ka­pa vain 50 eurol­la neliö­tä, on tämä 50 mil­joo­naa euroa. Sik­si rai­tei­den pitäi­si olla ole­mas­sa, kun ton­tit myy­dään tai vuo­kra­taan. Vii­väs­tys mak­saa sel­vää rahaa ja todel­la paljon.

Sik­si toi­von, että kau­pun­gin talous­joh­dol­ta löy­tyy laskutaitoa.

Kan­ta­kau­pun­gin joukkoliikennejärjestelmä

Hyväk­syt­tiin kes­kus­te­luit­ta. Edel­li­ses­sä kokouk­ses­sa var­maan­kin oli keskusteltu.

Inva­li­di­sää­tiön kaa­va Ruskeasuolla

Hyväk­syt­tiin kii­tok­sin. Taas saa­tiin kes­kus­puis­ton tun­tu­maan 250 puis­ton inno­kas­ta käyttäjää.

Tans­sin talon kaava

Läpi meni. Kun ei ole täs­tä muu­ta sanot­ta­vaa, en ymmär­rä, mik­si Tans­sin talo kir­joi­te­taan erik­seen. Tätä pitäi­si vie­lä poh­tia siel­lä kaupungintalolla.

Jako­mäen sydä­men tiivistämiskaava

Läpi yksi­mie­li­ses­ti. Uusia asuk­kai­ta 500. Lau­ta­kun­nas­sa kan­net­tiin huol­ta asu­kas­ti­la Puna­hil­kan tule­vai­suu­des­ta, joka on tar­koi­tus kyl­lä turvata.

Hämeen­tien katusuunnitelmat

Aika­naan tun­tei­ta herät­tä­nyt asia läpi yksi­mie­li­ses­ti. Kukaan ei sen­tään läh­te­nyt kaa­ta­maan val­tuus­ton pää­tös­tä katusuun­ni­tel­mien kautta.

Toteu­te­taan vuo­si­na 2019 – 20, voi men­nä vähän vuo­den 2021 puolelle.

Tämän suun­ni­tel­man toi­mi­vuus edel­lyt­tää, että autoi­li­jat nou­dat­ta­vat lii­ken­ne­sään­tö­jä. Sii­hen on tar­koi­tus moti­voi­da valvontakameroilla.

Töö­lön­lah­den ete­lä­osan puistosuunnitelma

Maka­sii­nin rau­nio pää­tet­tiin pan­na nurin.

Tuo­mas Ran­ta­sen esi­tys kevyen lii­ken­teen sil­lan raken­ta­mi­ses­ta Vartiosaareen

Kiel­tei­nen lausun­to palau­tet­tiin uudel­leen val­mis­tel­ta­vak­si äänin 7–6. Vas­taan äänes­ti­vät kokoo­mus ja dema­rit.  Huo­mat­ta­koon että Var­tio­saa­ri seu­ra kir­jel­möi taas, ettei­vät halua ava­ta sil­taa koko kan­sal­le raken­ta­mal­la sin­ne sil­ta. Tämä ei miten­kään edis­tä pyr­ki­myk­siä teh­dä täs­tä yleis­kaa­van vas­tai­ses­ti virkistysalue.

Alue­va­raus suurmoskeijalle

Pan­tiin nurin yksi­mie­li­ses­ti. Täs­tä oli sovit­tu säh­kö­pos­til­la ennen kokous­ta. Hatun­nos­to lau­ta­kun­nal­le, ettei tie­to vuo­ta­nut minnekään.

Tähän lii­tet­tiin perus­te­lu, joi­den mukaan lau­ta­kun­ta pitää tär­keä­nä, että Hel­sin­gin mus­li­miyh­tei­sö­jen toi­min­nan edel­ly­tyk­sis­tä huo­leh­di­taan osa­na suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa sekä osa­na pää­kau­pun­gin roo­lia mm. asian­mu­kais­ten tilo­jen osal­ta. Nyt käsit­te­lys­sä ole­van hank­keen laa­juus ja yhä avoi­me­na ole­vat kysy­myk­set ja epä­var­muus­te­ki­jät ennen kaik­kea rahoi­tuk­sen alku­pe­rä sekä mah­dol­li­set rahoi­tus­läh­tei­den vai­ku­tuk­set eivät kui­ten­kaan ole kes­tä­vä poh­ja täl­le rat­kai­sul­le. Sik­si lau­ta­kun­ta kat­soo, että tämän hank­keen osal­ta ei ole etenemismahdollisuuksia.

Alu­een varaa­mi­nen Haka­nie­men maa­na­lai­sen pysä­köin­ti­lai­tok­sen suun­nit­te­lua varten

Tämä on vas­ta lupa suun­ni­tel­la. En halua, että kau­pun­ki jol­lain taval­la tukee tätä pro­jek­tia talou­del­li­ses­ti. Tule­vien asun­to­ra­ken­nus­ten sovel­let­tu auto­paik­ka­nor­mi riit­täi­si täyt­tä­mään koko hal­lin, mut­ta mark­ki­naeh­toi­nen pysä­köin­ti tar­koit­taa kyl­lä sitä, että ne vuo­kraa­vat itsel­leen pai­kan, jot­ka sitä tarvitsevat.

= = =

Kos­ka kaik­ki asiat saa­tiin pää­te­tyk­si, ensi tiis­tain kokous perut­tiin ja lau­ta­kun­ta läh­ti jou­lu­tauol­le. Seu­raa­va kokous 23.1.2018.

 

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017”

  1. >Kos­ka kaik­ki asiat saa­tiin pää­te­tyk­si, ensi tiis­tain kokous perut­tiin ja lau­ta­kun­ta läh­ti jou­lu­tauol­le. Seu­raa­va kokous 23.1.2018.

    saa­tiin­ko asun­to­jen kaa­vo­ja hyväk­syt­tyä syk­syn aika­na yli minimitavoitteen?

  2. Tie­de­ra­tik­ka oli­si tär­keä, pitäi­si ensi tilas­sa raken­taa Mei­lah­den-Pasi­lan-Kum­pu­lan välil­le. Kovin pal­jon ei edes puu­tu kis­ko­ja sil­tä välil­tä. Hätä­rat­kai­su­na voi­tai­siin ratik­ka ajaa Val­li­lan läpi Stu­ren­ka­dun ole­mas­sao­le­via enti­sen lin­ja kasin kis­ko­ja pitkin.

  3. Loman voit­te­kin käyt­tää sen miet­ti­mi­seen, että mik­si ihmees­sä Hel­sin­gin raken­ta­mi­sen laa­tu on niin huo­noa kai­kin puo­lin. Tus­kin on lii­an pit­käl­le mene­vää sanoa, että ei tän­ne nuo­ri­so palaa ulko­mail­ta opis­ke­luis­ta, kun käy­vät lomil­la kat­se­le­mas­sa mitä hal­puu­tus­ta ja rima­na­li­tus­ta hei­tä var­ten tän­ne raken­ne­taan. Kyl­lä se ark­ki­teh­tuu­ri voi nos­taa kau­pun­ki­lai­sen itse­tun­toa ja samal­la kau­pun­gin elin­voi­maa, mut­ta ei hel­vet­ti mitä nyt menee teil­tä läpi. Nyt jo ihme­tel­lään Kala­sa­ta­man tor­nin jul­ki­si­vun ale­laa­ri­pa­nee­lei­ta ja Jät­kä­saar­ta piti raken­taa kuin Bule­var­dil­le raken­net­tai­siin, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na lähiö­ta­lo­ja tun­get­tu­na kau­pun­ki­mai­seen kaa­vaan. Sit­ran Low2No on lopul­ta vii­si pel­kis­tet­tyä tii­li­ta­loa jot­ka eivät ota katue­lä­mää miten­kään huo­mioon. Fir­mois­sa väkeä hei­tet­täi­siin pihal­le jos lop­pu­tu­los oli­si noin huo­no halut­tuun nähden.

  4. Kun ei ole täs­tä muu­ta sanot­ta­vaa, en ymmär­rä, mik­si Tans­sin talo kir­joi­te­taan erik­seen. Tätä pitäi­si vie­lä poh­tia siel­lä kaupungintalolla. 

    Tans­sin talo” on yksit­täi­sen talon eris­ni­mi, “kau­pun­gin­ta­lo” on termi.

    Koti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­sen vir­ka­kie­len­huol­ta­ja Mat­ti Räsä­nen kir­joit­taa: “Yhdys­sa­na on yleen­sä ter­mi eli jon­kin käsit­teen vakiin­tu­nut nimi­tys. Ammat­ti­ni­mik­keet ovat taval­li­nen ter­mi­ryh­mä: auton­kul­jet­ta­ja, kir­jas­ton­hoi­ta­ja, lää­nin­ro­vas­ti, lää­nin­tai­tei­li­ja. Vakiin­tu­nut ilmauk­sen mer­ki­tys on (tai parem­min­kin voi olla) yleis­pä­te­vä, eikä se viit­taa tiet­tyyn aikaan tai paik­kaan. Esi­mer­kik­si sopii vakiin­tu­nut yhdys­sa­na luon­non­suo­je­li­ja. – – Gene­tii­vial­kui­ses­sa vakiin­tu­nees­sa yhdys­sa­nas­sa on olen­nais­ta ‘uni­ver­saa­li­suus’ eli se, ettei ilmaus viit­taa tiet­tyyn aikaan, paik­kaan tai yksilöön.”

    Ilmaus­ta voi käyt­tää myös ter­mi­mäi­ses­ti, ja sil­loin se kir­joi­tet­tai­siin yhteen (ja pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la): “Kai­ken maa­il­man tans­sin­ta­lo­ja sitä pitää­kin kaa­voit­taa.” Ja kään­tei­ses­ti, “kau­pun­gin­ta­lo” on pak­ko kir­joit­taa yhteen jo sik­si­kin, että kau­pun­ki omis­taa mui­ta­kin talo­ja kuin kau­pun­gin­ta­lon: “Kau­pun­gin­ta­lol­la toi­vot­ta­vas­ti kan­ne­taan huol­ta kau­pun­gin talo­jen asukasviihtyvyydestä.”

  5. Menee ehkä vähän tämän ker­tai­sen asia­ko­ko­nai­suu­den ohi, mut­ta kun tääl­lä on kau­pun­ki­suun­nit­te­luun liit­tyen niin moneen ker­taan tai­vas­tel­tu, että mik­si “kes­kus­suun­nit­te­lu­ko­mi­tea” ei luo lisää sitä oike­aa kivaa kau­pun­kia kaa­voit­ta­mal­la kivi­ja­lat täy­teen lii­ke­kiin­teis­töä, niin pak­ko heit­tää peliin edes vähän sen tyy­li­nen lai­naus, jota olen pit­kään hakenut.

    Eli Ste­ven John­so­nin kir­jas­ta Emer­gence koh­das­ta, jos­sa käsi­tel­lään Krug­ma­nin tie­teel­lis­tä työ­tä (monien mie­les­tä “Krug­man” -> “pak­ko olla totta”):

    Ensin kir­jas­sa kuva­taan kak­si yksin­ker­tais­ta sään­töä, joi­den mukaan lii­ke­toi­min­ta hakeu­tuu joko mui­den lähei­syy­teen tai pyr­kii vält­tä­mään nii­tä — ja sitten…

    And that’s all that we need,” Krug­man con­ti­nues. “In any model mee­ting the­se cri­te­ria, any ini­tial distri­bu­tion of busi­nes­ses across the landsca­pe, no mat­ter how even (or ran­dom), will spon­ta­neous­ly orga­nize itself into a pat­tern with mul­tiple, clear­ly sepa­ra­ted busi­ness centers.”

    Krug­man even pro­vi­des a chart demon­stra­ting the city’s self-orga­niza­tion in time — an ima­ge that cap­tu­res the ele­gance of the model. Scat­ter a thousand busi­nes­ses across this landsca­pe at ran­dom, then turn on the clock and watch them shuffle around the space. Even­tual­ly, no mat­ter what the ini­tial con­fi­gu­ra­tion, the firms will gat­her into a series of dis­tinct clus­ters even­ly spaced from each other. The­re’s no rule for clus­te­ring that the busi­nes­ses are direct­ly obeying: their moti­ves are strict­ly local. But tho­se mic­ro­mo­ti­ves nevert­he­less com­bi­ne to form mac­ro­be­ha­vior, a hig­her order that exists on the level of the city itself. Local rules lead to glo­bal struc­tu­res — but a struc­tu­re that you wouldn’t neces­sa­ri­ly pre­dict from the rules.

    Näin ollen siis “kivaa kau­pun­kia” tai­taa olla aika vai­kea luo­da GOSPLA­Nin voi­min — lii­ke­toi­mi­ta kui­ten­kin itseor­ga­ni­soi­tuu omien sään­tö­jen­sä mukai­ses­ti eikä esim. lii­ke­ti­lo­jen kaa­voit­ta­mi­sel­la kivi­jal­koi­hin ole vält­tä­mät­tä mitään muu­ta seu­raus­ta kuin talo­yh­tiöil­le kal­lii­den ja epä­käy­tän­nöl­lis­ten näy­teik­ku­nal­lis­ten las­ten­vau­nu- ja pyö­rä­va­ras­to­jen luomisessa.

    Ei kau­pan kes­kit­ty­mi­ses­sä­kään ole taus­tal­la mitään “auto­puo­lu­een” tms. sala­liit­toa — eikä edes vält­tä­mät­tä liik­keen­har­joit­ta­jien ove­luut­ta. Kil­pai­lu pitää huo­len sii­tä, että hyvin sijoit­tu­neet liik­keet menes­ty­vät ja huo­nos­ti sijoit­tu­neet kitu­vat. Näin ollen kivi­jal­ko­jen tyh­je­ne­mi­nen ja kaup­pa­kes­kus­ten menes­tys ei ole mikään kum­ma sala­liit­to­teo­rioi­ta seli­tyk­sek­si vaa­ti­va mys­tee­ri — vaan käy­tän­nös­sä ikään­kuin luon­non­la­kien sane­le­ma juttu.

    Ehkä oli­si­kin parem­pi miet­tiä, että min­kä­lai­sia hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta men­nei­syy­teen tui­jot­ta­va “kivaa kau­pun­kia” haa­vei­le­va ja “saa­ta­nal­li­sia” kaup­pa­kes­kuk­sia vas­tus­ta­va “edis­tyk­sel­li­nen” kau­pun­ki­suun­nit­te­lui­deo­lo­gia aiheuttaa…

  6. Tans­si­ta­lo tai tans­sin talo. Täs­sä on poik­keuk­sel­li­ses­ti har­ras­tet­tu oikeinkirjoitusta.

  7. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to on mark­ki­noi­nut Val­li­lan­laak­son rai­tio­tie­tä kut­su­mal­la puis­ton läpi raken­net­ta­vaa rai­tio­tie­lin­jaa yli­opis­to­kam­puk­sia yhdis­tä­väk­si ‘tie­de­ra­ti­kak­si’.

    Kum­pu­las­ta on kui­ten­kin vain lyhyt rai­to­vau­nu­mat­ka Sör­näis­ten met­roa­se­mal­le, jos­ta on nopea met­ro­yh­teys niin Kai­sa­nie­men, Ota­nie­men kuin Myl­ly­pu­ron­kin kam­puk­sil­le. Yli­opis­toil­la on jopa omat met­roa­se­mat. Vas­taa­vas­ti bus­si­lin­ja 506 tar­jo­aa jo nyt yhtey­den Vii­kin suuntaan.

    Opis­ke­li­joi­den ei siis tar­vit­se kier­rel­lä rati­koi­neen mis­sään Val­li­lan­laak­sos­sa tai Pasi­lan ruuh­kis­sa pääs­täk­seen naa­pu­ri­kam­puk­sil­le, mikä­li täl­lais­ta liik­ku­mis­tar­vet­ta yleen­sä on olemassa.

  8. Haka­nie­men maa­na­lai­sen pysä­köin­ti­lai­tok­sen raken­ta­mi­ses­ta lie­nee jo sovit­tu kau­pun­gin ja Haka­nie­men­ran­taan torin nur­kal­le raken­net­ta­van jät­ti­ho­tel­lin nor­ja­lai­so­mis­ta­jien kans­sa. Kor­jat­kaa, jos olen väärässä.

    1. Haka­nie­meen on tulos­sa myös asun­to­ja niin pal­jon, että nii­den vel­vol­li­suus raken­taa auto­paik­ko­ja oli­si noin 450. Ton­til­le raken­net­tui­na ne oli­si­vat aivan tol­kut­to­man kalliita.
      Mikään viral­li­nen taho kau­pun­gis­sa ei ole sopi­nut mis­tään kyt­ken­näs­tä hotel­lin ja park­ki­hal­lin välil­lä, mut­ta sitä, onko käy­ty infor­ma­tii­vi­sia kes­kus­te­lua en tie­ten­kään voi tie­tää mitään, mut­ta sel­lai­set eivät kau­pun­kia sido.

  9. Alu­een varaa­mi­nen Haka­nie­men maa­na­lai­sen pysä­köin­ti­lai­tok­sen suun­nit­te­lua varten

    Tämä on vas­ta lupa suun­ni­tel­la. En halua, että kau­pun­ki jol­lain taval­la tukee tätä pro­jek­tia talou­del­li­ses­ti. Tule­vien asun­to­ra­ken­nus­ten sovel­let­tu auto­paik­ka­nor­mi riit­täi­si täyt­tä­mään koko hal­lin, mut­ta mark­ki­naeh­toi­nen pysä­köin­ti tar­koit­taa kyl­lä sitä, että ne vuo­kraa­vat itsel­leen pai­kan, jot­ka sitä tarvitsevat.

    En ymmär­rä?? Raken­ta­vat hal­lin ilman että sitä kaa­voi­te­taan tai sil­le vara­taan aluetta?

    1. hup­sis,
      Tämä on pää­tös vara­ta alue suun­nit­te­lua var­ten, mut­ta pää­tök­set kaa­vois­ta ja alu­een luo­vut­ta­mi­ses­ta teh­dään erikseen.

  10. Tie­de­ra­tik­ka on tar­pee­ton: Opis­ke­li­joi­den ei siis tar­vit­se kier­rel­lä rati­koi­neen mis­sään Val­li­lan­laak­sos­sa tai Pasi­lan ruuh­kis­sa pääs­täk­seen naa­pu­ri­kam­puk­sil­le, mikä­li täl­lais­ta liik­ku­mis­tar­vet­ta yleen­sä on olemassa.

    Hyvä että joku tie­tää opis­ke­li­joi­den puo­les­ta. Tie­de­ra­tik­ka oli jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien aloi­te, ja viras­tot ja polii­ti­kot ovat onnis­tu­nees­ti haran­neet vas­taan näi­hin päi­viin saakka.

  11. Eikös Annan­ta­lo ole yhteen ja mie­les­tä­ni ajaa asian­sa ihan hyvin. Toi­saal­ta Kise­lef­fin talo kir­joi­te­taan erik­seen. Olen joten­kin aina miel­tä­nyt sen niin, että Kise­leff omis­ti talon ja se on sik­si Kise­lef­fin talo, mut­ta Annan­ta­lo ei ole Annan omis­ta­ma. Täl­lä logii­kal­la tai sen puut­tees­ta huo­li­mat­ta Tans­sin­ta­lo oli­si ihan hyvä nimi sekin.

  12. Lau­ta­kun­nal­ta oikea ja nykyi­ses­sä kes­kus­te­luil­ma­pii­ris­sä var­mas­ti vai­kea, mut­ta roh­kea päätös.

    Suo­mes­sa ja Hel­sin­gis­sä on kool­taan mer­kit­tä­vä, luon­teel­taan pysy­vä ja jat­ku­vas­ti kas­va­va mus­li­mi­väes­tö. Myös heil­lä on oikeus omiin pyhät­töi­hin­sä. Kuten kris­ti­nus­kos­sa, myös isla­mis­sa väki on jakaan­tu­nut. Ilmei­ses­ti Suo­mes­sa toi­mii aina­kin kol­me sel­lais­ta isla­min suun­taus­ta, jot­ka tar­vit­se­vat omat tilan­sa uskon­non har­joit­ta­mi­sel­le. Se mer­kit­see sitä, että yksi suur­mos­kei­ja ei pal­ve­le koko mus­li­mi­väes­töä, vaan tar­vi­taan useam­pia (suur)moskeijoita.

    Sinän­sä paik­ka Hana­saa­res­sa on sopi­va ja kes­kei­nen Suo­men kol­man­nek­si suu­rim­mal­le uskon­nol­le ja sen kes­kus­py­hä­töl­le. Ehkä kah­del­le­kin, sijait­se­vat­han lute­ri­lai­nen ja orto­dok­si­nen tuo­mio­kirk­ko­kin lähes vieretysten.

    Perin­tei­ses­ti uskon­to­kun­nat Suo­mes­sa ovat kui­ten­kin raken­ta­neet kirk­kon­sa omin varoin: lah­joi­tuk­sil­la ja tal­koo­töil­lä. Kun seu­ra­kun­ta itse mak­saa omat tilan­sa, ei syn­ny ris­ti­rii­to­ja rahoi­tuk­sen ja käy­tön suh­teen. Sii­hen käy­te­tään, mihin on itse raken­net­tu. Tähän oli­si pyrit­tä­vä myös mus­li­mien kes­kuu­des­sa. Kool­taan suu­res­ta yhtei­sös­tä löy­tyy var­mas­ti sekä lah­joit­ta­jia että tal­koo­työ­läi­siä. Huo­leh­dit­ta­va on sil­ti täs­sä­kin raho­jen alku­pe­räs­tä, ettei­vät sau­dit kier­rä­tä raho­jaan Suo­mes­sa asu­vien mus­li­mien kautta.

    Täl­lai­sel­ta poh­jal­ta voi­si puh­taal­la omal­la­tun­nol­la edis­tää useam­pia­kin rin­nak­kai­sia mos­kei­ja­hank­kei­ta. Ton­tit niil­le voi­si vara­ta samoin perus­tein kuin aika­naan kir­koil­le – pää­osin kai­ke­ti lahjoituksina.

  13. Mil­lä taval­la täs­sä var­mis­te­taan että tämä 1. vai­heen Vii­ma-ratik­ka ja kau­kai­sen tule­vai­suu­den Lah­den­väy­län bule­var­di ja sen var­ren asuin­ra­ken­ta­mi­nen (3. vai­he) toi­mii keskenään?

    Tun­tuu vähän sil­tä että täs­sä nyt vaan kii­reh­di­tään spo­raa lähiöi­den välil­le ikään kuin se oli­si ras­kas rai­de­lii­ken­ne, ja unoh­de­taan että spo­ran tar­koi­tus on kul­kea nime­no­maan jat­ku­vas­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa lyhyem­mäl­lä pysäk­ki­vä­lil­lä. Jos nykyi­sen mota­rin (eri­ta­so­liit­ty­mi­neen) kyl­keen iske­tään vain eril­li­nen pika­ra­tik­ka niin miten täs­tä saa­daan jär­ke­vää kau­pun­kia jos­kus 30 vuo­den päästä?

    Intoa Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­een raken­ta­mi­seen en voi kos­kaan ymmär­tää. Hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­val­la lei­rin­tä­alu­eel­la on todel­la iso arvo, ja Hel­sin­ki saa täs­tä alu­ees­ta aina pal­jon kan­sain­vä­lis­tä­kin kii­tos­ta. Kaik­ki kor­vaa­vat vaih­toeh­dot ovat sel­väs­ti huonompia.

    1. Muu­mi­vi­ras­to,
      Kyl­lä ratik­ka voi kul­kea joi­ta­kin pät­kiä nopeas­ti ja pysäh­te­le­mät­tä. Niin kau­an kun Lah­den­tie on mitä on, ratik­ka ei tie­ten­kään pysäh­dy sil­lä välil­lä ja on siis myös var­sin nopea. Ei se pysäh­te­le myös­kään Kruu­nusil­loil­la mer­ta ylittäessään.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki­ta­lo tai kau­pun­gin talo? 

    Musiik­ki­ta­lo, musiik­ki talo, musii­kin­ta­lo vai musii­kin talo? (Toi­nen on aina­kin vää­rin, kol­mas­kin kyseenalainen).

  15. Mik­ko H: Hyvä että joku tie­tää opis­ke­li­joi­den puo­les­ta. Tie­de­ra­tik­ka oli jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien aloi­te, ja viras­tot ja polii­ti­kot ovat onnis­tu­nees­ti haran­neet vas­taan näi­hin päi­viin saakka.

    Eivät­kö opis­ke­li­jat voi­si ruve­ta aje­le­maan tie­de­met­rol­la rai­tio­vau­nu­jen sijaan?

  16. Mik­ko H: Mei­lah­ti, Pasi­lan Haa­ga-Helia, Kum­pu­la ja Viik­ki eivät ole reitillä.

    Kum­pu­las­ta Pasi­laan ja Mei­lah­teen päsee kyl­lä rai­tio­vau­nuil­la jo nyt­kin, ei tar­vit­se kuin ruve­ta täl­lais­ta lin­jaa lii­ken­nöi­mään. Stu­ren­ka­dul­la ja Rei­jo­lan­ka­dul­la­kin on jo kis­kot val­mii­na. Sitä var­ten ei tar­vit­se raken­nel­la mitään rai­tio­tei­tä Val­li­lan­laak­son puistoon. 

    Sitä­pait­si eikö opis­ke­li­joi­den pitäi­si istua luen­nol­la, eikä haa­huil­la rai­tio­vau­nuil­la pit­kin kaupunkia?

  17. Kis­kot jo val­mii­na: Sitä­pait­si eikö opis­ke­li­joi­den pitäi­si istua luen­nol­la, eikä haa­huil­la rai­tio­vau­nuil­la pit­kin kaupunkia?

    Edel­leen, hyvä kun tie­dät hei­dän puo­les­taan. Yli­opis­tois­sa ja ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa on myös hen­ki­lö­kun­taa ja niis­sä teh­dään myös tut­ki­mus­ta. Poik­ki­tie­tel­li­syys on nyky­maa­il­mas­sa oleel­lis­ta. Aika har­va mer­kit­tä­väm­pään tut­ki­mus­hank­kee­seen osal­lis­tuu pel­käs­tään yhden alan ihmi­siä. Ja opis­ke­li­joi­den­kin oli­si syy­tä jotain täm­möi­ses­tä menos­ta oppia.

  18. Kis­kot jo val­mii­na:
    Sitä­pait­si eikö opis­ke­li­joi­den pitäi­si istua luen­nol­la, eikä haa­huil­la rai­tio­vau­nuil­la pit­kin kaupunkia?

    Esim. bio­tie­tei­den opis­ke­li­jan arkea on, että tut­kin­toon kuu­lu­vat bio­tie­tei­den kurs­sit pide­tään Vii­kis­sä, tuke­vien tie­tei­den (mate­ma­tiik­ka, tilas­to­tie­de, fysiik­ka, kemia, ohjel­moin­ti) kurs­sit Kum­pu­las­sa ja monel­la gra­du­paik­ka ja osa kurs­seis­ta on Mei­lah­des­sa, joil­la­kin Ota­nie­mes­sä­kin. Sit­ten on vie­lä kie­li­kurs­sit, joi­ta jär­jes­te­tään kai­kil­la kam­puk­sil­la, pää­osin tosin kes­kus­tas­sa. Saman päi­vän aika­na rava­taan kam­pus­ten välil­lä, ja mat­kus­ta­mi­seen menee hel­pos­ti aina­kin pari tun­tia päi­väs­sä. Yhtä lail­la mui­den­kin kam­pus­ten opis­ke­li­jat käy­vät kurs­se­ja, teke­vät opin­näyt­tei­tä ja käy­vät töis­sä­kin eri kampuksilla.

  19. Tie­de­ra­tik­ka on tar­pee­ton:

    Opis­ke­li­joi­den ei siis tar­vit­se kier­rel­lä rati­koi­neen mis­sään Val­li­lan­laak­sos­sa tai Pasi­lan ruuh­kis­sa pääs­täk­seen naa­pu­ri­kam­puk­sil­le, mikä­li täl­lais­ta liik­ku­mis­tar­vet­ta yleen­sä on olemassa.

    Eipä unoh­de­ta ihan työs­sä­käy­viä Ara­bian ja tule­van Her­man­nin­ran­nan asuk­kai­ta, joi­den on pääs­tä­vä liik­ku­maan myös muu­al­le kuin kes­kus­tan suuntaan. 

    Pasi­la on pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen kes­kus, ja sin­ne on olta­va toi­mi­vat yhteydet. 

    Soh­joi­nen kint­tu­pol­ku Val­li­lan­laak­son läpi Pasi­laan ei ihan ole sitä mitä pää­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­teel­tä odottaisi.

  20. Tie­de­lin­jan kis­kot ovat jo val­mii­na ole­mas­sa, ei tar­vit­se kuin ruve­ta liikennöimään.

  21. Kis­kot jo val­mii­na:
    Tie­de­lin­jan kis­kot ovat jo val­mii­na ole­mas­sa, ei tar­vit­se kuin ruve­ta liikennöimään.

    Kas, eilen just pyö­räi­lin Vii­kis­tä kes­kus­taan. En näh­nyt kis­ko­ja ennen Ara­bi­aa. Tai­taa olla aika käy­dä optikolla.

  22. Hei, mikä tämän Vii­ma-rati­kan mah­dol­li­nen reit­ti on ja onko aika­tau­lus­ta min­kään­lais­ta arvio­ta? Onko se eri kuin Rai­de­jo­ke­ri 2, joka kul­ki­si Vuo­saa­res­ta Mal­min kaut­ta Myyrmäkeen?

    1. Vii­na-ratik­ka kul­kee kuto­sen reit­tiä Ara­bi­aan, jat­kaa siel­tä Viik­kiin ja Vii­kis­tä Lah­den väy­lää seu­rail­le kun­nes päät­tyy Mal­min len­to­ken­täl­le ja siel­tä Joke­ri 2:n suun­ni­tel­tua reit­tiä Mal­min ase­mal­le. Raken­ta­mi­sai­ka­tau­lus­ta vään­ne­tään kättä.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vii­na-ratik­ka kul­kee kuto­sen reit­tiä Ara­bi­aan, jat­kaa siel­tä Viik­kiin ja Vii­kis­tä Lah­den väy­lää seu­rail­le kun­nes päät­tyy Mal­min len­to­ken­täl­le ja siel­tä Joke­ri 2:n suun­ni­tel­tua reit­tiä Mal­min ase­mal­le. Raken­ta­mi­sai­ka­tau­lus­ta vään­ne­tään kättä.

    Kii­tos vas­tauk­ses­ta. Onko Joke­ri 2 kui­ten­kin edel­leen suun­ni­tel­mis­sa? Myl­ly­pu­ron kam­puk­sen imus­sa oli­si hyvä kehit­tää koko aluet­ta Kon­tu­la jne. mukaan lukien.

  24. samae: Eipä unoh­de­ta ihan työs­sä­käy­viä Ara­bian ja tule­van Her­man­nin­ran­nan asuk­kai­ta, joi­den on pääs­tä­vä liik­ku­maan myös muu­al­le kuin kes­kus­tan suuntaan. 

    Pasi­la on pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen kes­kus, ja sin­ne on olta­va toi­mi­vat yhteydet. 

    Soh­joi­nen kint­tu­pol­ku Val­li­lan­laak­son läpi Pasi­laan ei ihan ole sitä mitä pää­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­teel­tä odottaisi. 

    Näin on. Kum­pu­las­sa toi­mii myös pk-seu­dun ainoa ruot­sin­kie­li­nen ammat­tiop­pi­lai­tos, Prac­ticum, ja kau­em­paa rato­jen var­sil­la asu­vil­le mah­dol­li­sil­le oppi­lail­le lähes saa­vut­ta­mat­to­mis­sa kos­ka toi­mi­va yhteys Pasi­lan ja Kum­pu­lan välil­lä puuttuu.

  25. R.Silfverberg: Näin on. Kum­pu­las­sa toi­mii myös pk-seu­dun ainoa ruot­sin­kie­li­nen ammat­tiop­pi­lai­tos, Prac­ticum, ja kau­em­paa rato­jen var­sil­la asu­vil­le mah­dol­li­sil­le oppi­lail­le lähes saa­vut­ta­mat­to­mis­sa kos­ka toi­mi­va yhteys Pasi­lan ja Kum­pu­lan välil­lä puuttuu.

    Tie­de­lin­jan kis­kot ovat jo val­mii­na ole­mas­sa, ei tar­vit­si­si kuin ruve­ta lii­ken­nöi­mään. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan halua edes kokeil­la Ara­bian ja Pasi­lan yhdis­tä­vää lin­jaa Stu­ren­ka­dun ja Mäke­län­ka­dun kaut­ta, kos­ka se pel­kää, että reit­ti kor­vai­si kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den suu­ren unel­man Val­li­lan­laak­son puis­toa­lu­een hal­kai­se­vas­ta liikenneväylästä.

    1. Kier­to Stu­ren­ka­dun ruuh­kien kaut­ta piden­täi­si mat­ka-aikaa vii­del­lä minuu­til­la. Miten ihmees­sä se jouk­ko­lii­ken­teen­käyt­tä­jän aika niin niin hal­paa, että sitä saa piden­tää. Yri­tä­pä esit­tää 60 km:n nmo­peus­ra­joi­tus­ta moot­to­ri­tiel­le kym­me­nen kilo­met­rin mat­kal­la, niin saat kuus­sa, mitä vii­si minuut­tia muil­le merkitsee.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kier­to Stu­ren­ka­dun ruuh­kien kaut­ta piden­täi­si mat­ka-aikaa vii­del­lä minuu­til­la. Miten ihmees­sä se jouk­ko­lii­ken­teen­käyt­tä­jän aika niin niin hal­paa, että sitä saa piden­tää. Yri­tä­pä esit­tää 60 km:n nmo­peus­ra­joi­tus­ta moot­to­ri­tiel­le kym­me­nen kilo­met­rin mat­kal­la, niin saat kuus­sa, mitä vii­si minuut­tia muil­le merkitsee.

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien aika on niin hal­paa, että käve­ly­mat­kaa lähim­mäl­le pysä­kil­le kan­nat­taa piden­tää joka puo­lel­la kau­pun­kia pysäk­ke­jä vähen­tä­mäl­lä. Samal­la tie­tys­ti “edis­te­tään” kävelyä.

    1. Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien aika on niin hal­paa, että käve­ly­mat­kaa lähim­mäl­le pysä­kil­le kan­nat­taa piden­tää joka puo­lel­la kau­pun­kia pysäk­ke­jä vähen­tä­mäl­lä. Samal­la tie­tys­ti ”edis­te­tään” kävelyä.

      Rati­koi­den osal­ta koko­nai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäk­ki­vä­le­jä kas­va­te­taan. Jos pysä­kil­le tule­val­ta kym­me­nel­tä hen­gel­tä mat­ka pite­nee joka toi­sel­ta, eli vii­del­tä, kes­ki­mää­rin minuu­tin, se on yhteen­sä vii­si minuut­tia. Kun rati­kan mat­ka-aika lyhe­nee puo­li minuut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 hen­keä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 minuut­tia. Luvut ovat tie­tys­ti hihas­ta vedet­ty­jä, mut­ta suu­ruus­luo­kal­taan hehtaarilla.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kier­to Stu­ren­ka­dun ruuh­kien kaut­ta piden­täi­si mat­ka-aikaa vii­del­lä minuu­til­la. Miten ihmees­sä se jouk­ko­lii­ken­teen­käyt­tä­jän aika niin niin hal­paa, että sitä saa pidentää. 

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien aika on nykyi­sin niin arvo­kas­ta, että jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lät raken­ne­taan nykyi­sin puis­toi­hin ja vihe­ra­lueil­le, mis­sä ei edes asu ketään. Sama kos­kee myös pyö­räi­lyn laatukäytäviä.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rati­koi­den osal­ta koko­nai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäk­ki­vä­le­jä kas­va­te­taan. Jos pysä­kil­le tule­val­ta kym­me­nel­tä hen­gel­tä mat­ka pite­nee joka toi­sel­ta, eli vii­del­tä, kes­ki­mää­rin minuu­tin, se on yhteen­sä vii­si minuut­tia. Kun rati­kan mat­ka-aika lyhe­nee puo­li minuut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 hen­keä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 minuut­tia. Luvut ovat tie­tys­ti hihas­ta vedet­ty­jä, mut­ta suu­ruus­luo­kal­taan hehtaarilla.

    Mut­ta arvaa mitä? Mua ei tipan ver­taa kiin­nos­ta ne 50 rati­kas­sa istu­jaa, joil­la sääs­tyy 30 sekun­tia per nup­pi, jos mul­ta itsel­tä menee joka iki­nen päi­vä 20 minuut­tia tai puo­li tun­tia enem­män sii­tä syys­tä, että mä tal­lus­te­len jos­sain soh­jos­sa “uudel­le” lähim­mäl­le pysäkille.

    Tää on ihan oman­lai­sen­sa hui­jaus, jos­sa las­ke­taan yhteen tar­peek­si ison poru­kan “ajan­sääs­tö”, kun luke­mat­to­mat yksit­täi­set ihmi­set jou­tu­vat kär­si­mään pöl­löis­tä “uudis­tuk­sis­ta”.

    Älä­kä nyt yri­tä selit­tää, että te teet­te vain “jouk­ko­lii­ken­net­tä jou­koil­le”, eikä sil­le voi mitään, jos yksi­löt jou­tu­vat kär­si­mään. Olen kyl­lä kuul­lut jo riit­tä­vän mon­ta ker­taa HSL:n suun­nit­te­li­joil­ta, etten oikeas­taan kuu­lu joukkoon.

    1. Mut­ta arvaa mitä? Mua ei tipan ver­taa kiin­nos­ta ne 50 rati­kas­sa istu­jaa, joil­la sääs­tyy 30 sekun­tia per nup­pi, jos mul­ta itsel­tä menee joka iki­nen päi­vä 20 minuut­tia tai puo­li tun­tia enem­män sii­tä syys­tä, että mä tal­lus­te­len jos­sain soh­jos­sa ”uudel­le” lähim­mäl­le pysäkille. 

      Aika hidas olet käve­le­mään. Jos pysäk­ki­vä­li venuu 300 met­ris­tä 600 met­riin, mak­si­mis­saan jou­dut käve­le­mään 300 met­riä, mut­ta yleen­sä pal­jon vähem­män. Ajt­te­lit var­maan, että se sinun pysäk­ki­si säi­ly­te­tään, mut­ta muis­ta saa kar­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa­han hyö­dyt vas­taa­vas­ti sii­tä, että nii­tä mui­ta pysäk­ke­jä on karsittu.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rati­koi­den osal­ta koko­nai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäk­ki­vä­le­jä kas­va­te­taan. Jos pysä­kil­le tule­val­ta kym­me­nel­tä hen­gel­tä mat­ka pite­nee joka toi­sel­ta, eli vii­del­tä, kes­ki­mää­rin minuu­tin, se on yhteen­sä vii­si minuut­tia. Kun rati­kan mat­ka-aika lyhe­nee puo­li minuut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 hen­keä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 minuut­tia. Luvut ovat tie­tys­ti hihas­ta vedet­ty­jä, mut­ta suu­ruus­luo­kal­taan hehtaarilla.

    Ehkä kan­nat­tai­si jät­tää joka toi­nen pysäk­ki lii­ken­nöi­mät­tä ruuh­ka-aikaan. Hil­jai­sem­pa­na aika­na, kun on vähän mat­kus­ta­jia, ei tiheäm­mäs­tä pysäk­ki­vä­lis­tä ole haittaa.

    1. Ehkä kan­nat­tai­si jät­tää joka toi­nen pysäk­ki lii­ken­nöi­mät­tä ruuh­ka-aikaan. Hil­jai­sem­pa­na aika­na, kun on vähän mat­kus­ta­jia, ei tiheäm­mäs­tä pysäk­ki­vä­lis­tä ole haittaa.

      Kyl­lä se vau­nus­sa ole­vien ja åäy­sö­kil­tä nouse­vien suh­de on ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la jok­seen­kin sama

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika hidas olet käve­le­mään. Jos pysäk­ki­vä­li venuu 300 met­ris­tä 600 met­riin, mak­si­mis­saan jou­dut käve­le­mään 300 met­riä, mut­ta yleen­sä pal­jon vähem­män. Ajt­te­lit var­maan, että se sinun pysäk­ki­si säi­ly­te­tään, mut­ta muis­ta saa kar­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa­han hyö­dyt vas­taa­vas­ti sii­tä, että nii­tä mui­ta pysäk­ke­jä on karsittu.

    Mikä ihmeen idea tämä yli­pään­sä on, että pysäk­ke­jä pitäi­si kar­sia? Ei nii­tä pidä yhtään kar­sia. Sii­tä syn­ty­vä “ajan­sääs­tö” on aivan nau­ret­ta­vaa. Minun mie­les­tä­ni nii­tä kaik­kia tar­vi­taan ja kaik­ki pitää säi­lyt­tää, sekä omat että mui­den pysä­kit. Hyvä on siel­tä Kata­ja­no­kal­ta huu­del­la, kun pysä­kin­vä­lit ovat siel­lä par­haim­mil­laan 150 metriä.

    Oikeas­ti tulee sur­ku, kun kat­soo lap­si­per­hei­tä tar­po­mas­sa tal­ves­sa aina vain pite­ne­viä matkoja.

    Se kau­em­mas siir­ty­vä pysäk­ki on muu­ten kau­ka­na sekä men­nes­sä että tul­les­sa. Sii­hen kun ynnä­tään pääl­le nämä HSL:n hie­not Sol­mu-viri­tel­mät, jois­sa mikään vaih­to ei osu lähel­le, niin puo­li tun­tia yli­mää­räis­tä tal­lus­te­lua päi­väs­sä ei ole edes yläkantiin.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika hidas olet käve­le­mään. Jos pysäk­ki­vä­li venuu 300 met­ris­tä 600 met­riin, mak­si­mis­saan jou­dut käve­le­mään 300 met­riä, mut­ta yleen­sä pal­jon vähem­män. Ajt­te­lit var­maan, että se sinun pysäk­ki­si säi­ly­te­tään, mut­ta muis­ta saa kar­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa­han hyö­dyt vas­taa­vas­ti sii­tä, että nii­tä mui­ta pysäk­ke­jä on karsittu. 

    Jos on huo­no onni, 300 met­riä lisää tulee mat­kan molem­mis­sa päis­sä, jol­loin 20 minuut­tia lisää käve­lyä päi­väs­sä, kun mat­ka teh­dään kah­teen ker­taan (edes­ta­kai­sin), on ihan rea­lis­ti­nen arvio. Jos läh­tö­pis­teet ja mää­rän­pää­tä jakau­tu­vat tasai­ses­ti pysäk­kien ympä­ris­tös­sä, kes­ki­mää­rin tulee lisää käve­lyä 10 minuuttia.

  32. Hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti, että

    Tie­de­ra­tik­ka raken­ne­taan, kun Mal­min ja Kala­sa­ta­man rai­tio­tiet ovat valmistuneet”

    Kau­pun­ki on mes­ta­ri raken­ta­maan täl­lai­sia mii­no­ja; nyt jos Mal­min tai Kala­sa­ta­man lin­jan raken­ta­mi­nen myö­häs­tyy ties mis­tä syys­tä; alu­eel­ta löy­tyy joku suo­jel­ta­va ötök­kä, val­tio ei myy mai­taan, vali­tuk­set vii­väs­tyt­tää, jne jne. Ja sit­ten ei mikään muu­kaan ete­ne kun ker­ran on jär­jes­tyk­ses­tä päätetty.

  33. Hel­sin­gin hidas/katuratikalla medi­aa­ni­mat­ka tai­taa olla parin pysä­kin­vä­lin luok­kaa, joten jo sii­tä voi pää­tel­lä, ettei nii­tä pysäk­ke­jä kan­na­ta hir­veäs­ti karsia.

    Näh­däk­se­ni tämä vir­ka­mie­his­tös­sä val­lit­se­va pysä­kin­vä­lien kas­vat­ta­mi­sin­to on huo­no rat­kai­su rai­tio­lii­ken­teen kes­ki­no­peu­den nos­ta­mi­seen. Ollaan kyvyt­tö­miä aja­maan oikeas­ti lii­ken­net­tä nopeut­ta­via rat­kai­su­ja (omat kais­tat, etuu­det, löy­sät pois aika­tau­luis­ta luo­tet­ta­vam­mil­la lii­ken­nöin­tio­lo­suh­teil­la jne), niin nopeu­te­taan sit­ten pal­ve­lu­ta­soa karsimalla.

    Meni­kö sii­hen koko­nai­nen vuo­si­kym­men, että totaa­li­sen tur­has­ta kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta saa­tiin pää­tös läpi? Ker­too paljon. 

    Itse olen tavan­nut erot­taa huo­non suun­nit­te­li­jan hyväs­tä sen perus­teel­la, miten nämä saa­vat suun­ni­tel­mi­aan läpi. Kaik­ki kou­lun­sa käy­neet osaa­vat kyl­lä suun­ni­tel­la. Sama näyt­tää ole­van Hel­sin­gin rai­tio­lii­ken­tees­sä. Hyviä nopeut­ta­mis­suun­ni­tel­mia on kyl­lä teh­ty, kasis­ta muis­taak­se­ni var­sin yksi­tyis­koh­tai­nen, mut­ta toteu­tuk­seen ei ole saa­tu käy­tän­nös­sä yhtään mitään.

    1. Ratik­ka­mat­kan medi­aa­ni on pal­jon yli kak­si pysä­kin­vä­liä. Pysä­kit vie­vät mat­ka-ajas­ta sel­väs­ti enem­män kuin lii­ken­ne­va­lois­sa tai ruuh­kis­sa odot­te­lu. Hel­sin­gin pysäk­ki­vä­li on huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­pi kuin muis­sa ratik­ka­kau­pun­giee­sa, joten joko kaik­ki muut ovat vää­räs­sä tai sit­ten me. Esi­mer­kik­si nelo­sen rati­kal­la on 24 pysäk­kiä, mikä vie sen ajas­ta kym­me­nen minuut­tia eli noin kol­man­nek­sen koko ajas­ta. Kun lin­jo­ja nyt piden­ne­tään, pysäk­ki­vä­lin opti­mi sen kuin venyy. Kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta olen samaa mieltä.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ratik­ka­mat­kan medi­aa­ni on pal­jon yli kak­si pysä­kin­vä­liä. Pysä­kit vie­vät mat­ka-ajas­ta sel­väs­ti enem­män kuin lii­ken­ne­va­lois­sa tai ruuh­kis­sa odot­te­lu. Hel­sin­gin pysäk­ki­vä­li on huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­pi kuin muis­sa ratik­ka­kau­pun­giee­sa, joten joko kaik­ki muut ovat vää­räs­sä tai sit­ten me. Esi­mer­kik­si nelo­sen rati­kal­la on 24 pysäk­kiä, mikä vie sen ajas­ta kym­me­nen minuut­tia eli noin kol­man­nek­sen koko ajas­ta. Kun lin­jo­ja nyt piden­ne­tään, pysäk­ki­vä­lin opti­mi sen kuin venyy. Kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta olen samaa mieltä.

    No tar­kis­tin. Medi­aa­nia en löy­tä­nyt, mut­ta kes­ki­mää­räi­nen on 2,1 km. Se on enem­män kuin pari pysä­kin väliä, mut­ta sil­ti niin vähän, että pysäk­kien kar­si­mi­nen tun­tuu pal­ve­lu­ta­sos­sa reippaasti.

    Pysä­kit ovat vie­neet mat­ka-ajas­ta pal­jon, kos­ka 1900-lukui­nen kul­jet­ta­ja­ra­has­tus. Kul­jet­ta­ja­ra­has­tus hidas­taa mat­kan­te­koa pait­si sii­tä luon­nol­li­ses­ta syys­tä, että ratik­ka ei lii­ku, kun kul­jet­ta­ja myy lip­pu­ja, myös sik­si, että kul­jet­ta­ja­ta­has­tuk­sen vuok­si pysä­kil­lä vie­te­tyn sei­son­ta-ajan hajon­ta on val­ta­va, eikä valoe­tuuk­sia voi­da jär­jes­tää. Valoe­tui­suu­det edel­lyt­tä­vät var­sin­kin vilk­kaam­mis­sa ris­teyk­sis­sä rai­tio­vau­nun kulun luo­tet­ta­vuut­ta ja enna­koi­ta­vuut­ta. Ei muu­ta lii­ken­net­tä voi pysäyt­tää sik­si aikaa, että kul­jet­ta­ja myy turis­teil­le lippuja.

    Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la rai­tio­vau­nun pysäk­kiai­ka on ilman kujet­ta­ja­ra­has­tus­ta 15 sekun­tia. Sii­nä ajas­sa ei pit­kää mat­kaa käve­le. Lasi­pa­lat­sin tapai­sil­le vilk­kaam­mil­le pysä­keil­le on perus­tel­tua las­kea puo­len minuu­tin pysäk­kiai­ka, mut­ta sil­lä nyt ei ole väliä, kun ei noi­ta vilk­kai­ta pysäk­ke­jä olla karsimassa.

    Point­ti­na täs­sä kai­kes­sa se, ettei nykyi­sil­lä kul­jet­ta­ja­ra­has­tusai­kai­sil­la pysäk­kia­joil­la voi/kannata perus­tel­la pysäk­ki­vä­lin piden­tä­mis­tä ajal­le, jol­loin kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta on luovuttu.

    Oleel­lis­ta on myös ver­tail­la hel­sin­ki­läis­tä ome­naa mui­hin ome­noi­hin. Olen samaa miel­tä, että lähiöi­hin ulot­tu­van pika­rai­tio­ver­kos­ton myö­tä pysäk­ke­jä voi kar­sia. Tois­tai­sek­si Hel­sin­gis­sä ei kui­ten­kaan ole kuin hidas kau­pun­ki­ra­tik­ka, joka pal­ve­lee par­hai­ten pysäh­ty­mäl­lä tiuhaan.

  35. Eli siis muut eivät ole vää­räs­sä, mut­ta niil­lä on usein eri­tyyp­pi­nen ja eri tar­pei­ta pal­ve­le­va rai­tio­vau­nu­jär­jes­tel­mä. Sik­si pysäk­ki­vä­li on pidempi.

  36. Jos kysees­sä ovat pika­ra­ti­kat, pysäk­ke­jä pitää­kin kar­sia kos­ka eivät pika­ra­ti­kat ker­kiä joka pysä­kil­lä pysäh­ty­mään. Pysäk­kien välit on tar­koi­tus kul­kea kau­pun­ki­pyö­ril­lä tai kävel­len. Pyö­rät ovat tosin käy­tös­sä vain kuusi kuu­kaut­ta vuo­des­sa, mut­ta parem­pi sekin kun ei mitään.

  37. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan halua edes kokeil­la Ara­bian ja Pasi­lan yhdis­tä­vää lin­jaa Stu­ren­ka­dun ja Mäke­län­ka­dun kautta,koska se pel­kää, että reit­ti kor­vai­si kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den suu­ren unel­man Val­li­lan­laak­son­puis­toa­lu­een hal­kai­se­vas­ta liikenneväylästä. 

    kis­kot on jo val­mii­na” on sikä­li huo­no argu­ment­ti vas­tus­taa val­li­lan­laak­son lin­jaus­ta sil­lä yhtä­lail­la tuol­la on edel­lee ole­mas­sa käyt­töön­ot­toa vain vail­la ole­va sata­ma­ra­dan rata­poh­ja ja pen­ger­rys joka joh­taa suo­raan Pasilaan.

    Ei sii­tä nyt oikeas­ti niin kau­aa ole kun tuol­la lii­ken­nöi­tiin ras­kail­la tava­ra­ju­nil­la laak­son ja puis­ton poikki..

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ratik­ka­mat­kan medi­aa­ni on pal­jon yli kak­si pysä­kin­vä­liä. Pysä­kit vie­vät mat­ka-ajas­ta sel­väs­ti enem­män kuin lii­ken­ne­va­lois­sa tai ruuh­kis­sa odot­te­lu. Hel­sin­gin pysäk­ki­vä­li on huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­pi kuin muis­sa ratik­ka­kau­pun­giee­sa, joten joko kaik­ki muut ovat vää­räs­sä tai sit­ten me. Esi­mer­kik­si nelo­sen rati­kal­la on 24 pysäk­kiä, mikä vie sen ajas­ta kym­me­nen minuut­tia eli noin kol­man­nek­sen koko ajas­ta. Kun lin­jo­ja nyt piden­ne­tään, pysäk­ki­vä­lin opti­mi sen kuin venyy. Kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta olen samaa mieltä. 

    Vuo­del­ta 2012 löy­tyi tie­to, että ratik­ka­mat­kat oli­vat kes­ki­mää­rin 2,1 km (s. 14), mut­ta sil­loin ratik­ka­lin­jat eivät ulot­tu­neet kovin laa­jal­le alueelle.
    Pysä­keil­lä menee 16% ja lii­ken­ne­va­lois­sa 15% ajas­ta (ks. tii­vis­tel­mä), mut­ta lin­ja­koh­tai­ses­ti sekä kul­kusuun­ta­koh­tai­ses­ti on pal­jon hajontaa.

  39. Jyri: “kis­kot on jo val­mii­na” on sikä­li huo­no argu­ment­ti vas­tus­taa val­li­lan­laak­son lin­jaus­ta sil­lä yhtä­lail­la tuol­la on edel­lee ole­mas­sa käyt­töön­ot­toa vain vail­la ole­va sata­ma­ra­dan rata­poh­ja ja pen­ger­rys joka joh­taa suo­raan Pasilaan.

    On kum­mal­lis­ta, että rai­tio­tie­väy­län raken­ta­mis­ta puis­toon yri­te­tään perus­tel­la jol­lain van­hal­la yksi­rai­tei­sel­la umpeen­kas­va­neel­la juna­ra­dal­la, jota puis­tos­sa ei enää ole.

    Samal­la perus­teel­la voi­si raken­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun Töö­lön­lah­den puis­toon, jos­sa taka­vuo­si­na kul­ki juna­rai­de Edus­kun­ta­ta­lon edes­tä Töö­lön soke­ri­teh­taal­le. Tämä hel­pot­tai­si kum­mas­ti Man­ner­hei­min­tien ruuhkia.

  40. Van­ha töö­lö­läi­nen: On kum­mal­lis­ta, että rai­tio­tie­väy­län raken­ta­mis­ta puis­toon yri­te­tään perus­tel­la jol­lain van­hal­la yksi­rai­tei­sel­la umpeen­kas­va­neel­la juna­ra­dal­la, jota puis­tos­sa ei enää ole.

    Samal­la perus­teel­la voi­si raken­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun Töö­lön­lah­den puis­toon, jos­sa taka­vuo­si­na kul­ki juna­rai­de Edus­kun­ta­ta­lon edes­tä Töö­lön soke­ri­teh­taal­le. Tämä hel­pot­tai­si kum­mas­ti Man­ner­hei­min­tien ruuhkia. 

    Niin oikeas­tan voi­si. Pika­ra­tik­ka pää­si­si Elie­li­nau­kiol­ta Oop­pe­ral­le asti Töö­lön­lah­den ran­taa pit­kin pal­jon nopeam­min kuin Man­ner­hei­min­tie­tä pitkin.

    Sak­sas­sa ja muu­al­la suu­res­sa maa­il­mas­sa pika­ra­ti­koil­le eli ns light rapid tran­si­til­le on annet­tu tilaa pui­sos­tois­ta ja vihe­ra­lueis­ta, muu­ten ne eivät toi­mi­si. Tar­vit­taes­sa on perus­tet­tu uusia puis­to­je vie­reen jos kis­kot ovat vie­neet lii­kaa tilaa olemassaolevista.

  41. R.Silfverberg: Niin oikeas­tan voi­si. Pika­ra­tik­ka pää­si­si Elie­li­nau­kiol­ta Oop­pe­ral­le asti Töö­lön­lah­den ran­taa pit­kin pal­jon nopeam­min kuin Man­ner­hei­min­tie­tä pitkin.

    Sak­sas­sa ja muu­al­la suu­res­sa maa­il­mas­sa pika­ra­ti­koil­le eli ns light rapid tran­si­til­le on annet­tu tilaa puis­tois­ta ja vihe­ra­lueis­ta, muu­ten ne eivät toimisi. 

    Luul­ta­vas­ti täl­lais­ta light rapid tran­si­tia on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa Töö­lön­lah­del­le jo suun­ni­tel­tu­kin. Suu­res­ta maa­il­mas­ta kan­nat­taa ottaa mal­lia, kun Hel­sin­gis­tä ollaan urbaa­nia met­ro­po­lia tekemässä.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rati­koi­den osal­ta koko­nai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäk­ki­vä­le­jä kas­va­te­taan. Jos pysä­kil­le tule­val­ta kym­me­nel­tä hen­gel­tä mat­ka pite­nee joka toi­sel­ta, eli vii­del­tä, kes­ki­mää­rin minuu­tin, se on yhteen­sä vii­si minuut­tia. Kun rati­kan mat­ka-aika lyhe­nee puo­li minuut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 hen­keä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 minuut­tia. Luvut ovat tie­tys­ti hihas­ta vedet­ty­jä, mut­ta suu­ruus­luo­kal­taan hehtaarilla. 

    Mat­ka-aika­hyö­dyt ovat tapaus­koh­tai­sia. Esim. Län­si­ter­mi­naa­lia edel­li­nen pysäk­ki on nykyi­sin 750 met­riä aikai­sem­min. Jos ei ole juu­ri tul­lut lai­vaa, ratik­ka on alku­mat­kas­ta lähes tyh­jä, joten sii­nä ole­vien mat­kus­ta­jien yhteen­las­ket­tu aika­hyö­ty on hyvin pie­ni. Jos taas lai­va on juu­ri tul­lut, ratik­ka on niin täyn­nä, että se ajaa pysäk­kien ohi joka tapauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.