Tekoälystä

Har­va osa­si ennus­taa, että auto­jen val­mis­ta­mi­nen tuot­taa eni­ten mil­jo­nää­re­jä kiin­teis­tö­alal­le, kos­ka auto mul­lis­ti yhdys­kun­ta­ra­ken­teen teh­den koko­naan uusis­ta alueis­ta arvo­kas­ta raken­nus­maa­ta. Teko­ä­ly mer­kit­see poten­ti­aa­li­ses­ti val­ta­vaa mul­lis­tus­ta. Pal­jon on teh­ty teko­ä­lyn vai­ku­tuk­sis­ta ennus­tei­ta, mut­ta suu­rim­mat vai­ku­tuk­set tule­vat sil­ti ole­maan yllätyksiä.

Teko­ä­ly tulee pois­ta­maan suu­ren mää­rän nykyi­siä työ­paik­ko­ja, mut­ta tus­kin se kui­ten­kaan tulee mää­räs­sä ja nopeu­des­sa lyö­mään ver­to­ja työ­paik­ko­jen pois­tu­mi­sel­le 1960-luvul­la maan­vil­je­lys­sä tai metsänkorjuussa.

Moot­to­ri­sa­han ja moni­toi­mi­ko­neen kor­van­neet met­su­rit siir­tyi­vät ajan myö­tä parem­min pal­kat­tui­hin töi­hin. Muu­toin­kin auto­maa­tio kor­va­si aluk­si lähin­nä suo­rit­ta­vaa ja mel­ko mata­la­palk­kais­ta työ­tä, jol­loin ylei­nen tulo­ta­so nousi.

Teko­ä­ly tun­keu­tuu myös hyvin pal­kat­tu­ja asian­tun­ti­ja-aloil­le. Lää­kä­rin töis­tä eko­ä­ly kor­vaa eri­tyi­ses­ti nii­tä töi­tä, joi­ta lää­kä­ri tekee poti­las­ta näke­mät­tä – esi­mer­kik­si radio­lo­gin työ­tä.  Yhä useam­min käy niin, että moni työ­paik­kan­sa menet­tä­nyt jou­tuu tyy­ty­mään aiem­paa pie­ni­palk­kai­sem­paan työ­hön, vaik­ka kes­ki­mää­rin tuot­ta­vuu­den kas­vu lisää yleis­tä ansiotasoa.

Tähä­nas­ti­nen auto­maa­tio on nos­ta­nut raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä osaa­mis­vi­nou­man kaut­ta. Kun yksin­ker­tai­sia töi­tä on auto­ma­ti­soi­tu, jäl­jel­le jää­vis­sä vaa­ti­mus­ta­so on nous­sut nopeam­min kuin työ­voi­man osaa­mis­ta­so. Vähän kou­lu­te­tuil­le ei rii­tä töi­tä ja vaa­ti­vim­piin töi­hin ei rii­tä teki­jöi­tä. Niin sanot­tu tasa­pai­no­työt­tö­myys on nous­sut 1980-luvun lopun 2,5 pro­sen­tis­ta 7,5 pro­sent­tiin. Se on suu­ri sosi­aa­li­nen onnet­to­muus ja tulee kal­liik­si jul­ki­sel­le taloudelle.

Teko­ä­lyn ennus­te­taan jat­ka­van tätä kehi­tys­tä, mut­ta tähän pää­suun­taan on hah­mo­tet­ta­vis­sa akan­vir­ta. Jot­kut työt muut­tu­vat sel­väs­ti yksin­ker­tai­sem­mik­si, kos­ka tek­no­lo­gia muut­tuu help­po­käyt­töi­sem­mäk­si. Kai­vin­ko­ne teki hin­te­läs­tä­kin ojan­kai­va­jas­ta vah­van. Teko­ä­ly voi kor­va­ta työs­sä kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä niin, että sen käyt­tä­jän kyvyk­kyys nousee.

Kuin­ka isok­si tämä akan­vir­ta kehit­tyy, sitä voi vain arvail­la. Ylei­nen käsi­tys kui­ten­kin on, että töi­den kes­ki­mää­räi­nen vaa­ti­vuus­ta­so nousee. Ehkä vaa­ti­vuus­ta­so pola­ri­soi­tuu niin, että vaa­ti­vam­mat työt muut­tu­vat entis­tä vaa­ti­vam­mik­si ja yksin­ker­tai­set entis­tä yksinkertaisemmiksi.

Vaa­ti­vuu­den pola­ri­soi­tu­mi­nen voi joh­taa myös palk­ka-astei­kon pola­ri­soi­tu­mi­seen – tai jos pie­ni­palk­kai­sis­ta töis­tä yri­te­tään teh­dä parem­pi­palk­kai­sia, raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den kas­va­mi­seen edel­leen.  Dys­to­pia­na näh­dään yhteis­kun­ta, jos­sa etuoi­keu­te­tun kog­ni­tii­vi­sen elii­tin tulo­ta­so nousee nopeas­ti ja taval­li­sen työ­väen­luo­kan ansio­ta­so pol­kee pai­kal­laan tai jopa las­kee. Täl­lä voi olla vai­ku­tus­ta sosi­aa­li­seen kohee­sioon, jol­la taas voi olla vai­ku­tus­ta jopa vaa­li­tu­lok­siin, mikä on näh­ty niin Brexi­tis­sä kuin Yhdys­val­tain pre­si­den­tin vaaleissa.

Työt eivät peri­aat­tees­sa lopu kos­kaan juu­ri kenen­kään osal­ta, mut­ta jäl­jel­le jää­vät työt voi­vat sel­lai­sia, ettei niis­tä mark­ki­naeh­toi­ses­ti mak­set­ta­va palk­ka voi olla kovin kor­kea. Jos näin käy valit­ta­va­na on joko sen hyväk­sy­mi­nen, että alim­mat pal­kat las­ke­vat tai että raken­teel­li­nen työt­tö­myys nousee.

Sosi­aa­li­nen kohee­sio, työl­li­syy­des­tä huo­leh­ti­mi­nen ja tuloe­ro­jen pitä­mi­nen pie­ni­nä voi edel­lyt­tää pie­nim­pien palk­ko­jen tuke­mis­ta täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

Työn­ja­ko ja ins­ti­tu­tio­naa­li­set esteet

Uusi tek­no­lo­gia tekee peri­aat­tees­sa mah­dol­li­sek­si jär­jes­tää työt taval­la, joka lisää alen­taa kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta tämä voi tör­mä­tä työn­sä tai ase­man­sa menet­tä­vien vas­tus­tuk­seen. Tämä ei kos­ke vain sitä, että kul­je­tusa­lan ammat­ti­jär­jes­töt kavah­ta­vat ilman mie­his­töä kul­ke­via lai­vo­ja tai robo­tin kul­jet­ta­mia rekkoja.

Lää­kä­rit tus­kin kat­so­vat hyväl­lä sitä, että osa hei­dän töis­tään siir­ret­täi­siin hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le, vaik­ka sai­raan­hoi­ta­ja pär­jäi­si teko­ä­lyn avus­ta­ma­na suu­res­ta osas­ta lää­kä­ril­le nyt kuu­lu­vis­ta tehtävistä.

On halu­ja var­jel­la kiel­loil­la työ­paik­ko­ja teko­ä­lyl­tä, mut­ta tämä ei voi menes­tyä pit­kään. Kaik­ki maat eivät kiel­toiin yhdy ja kil­pai­lu pakot­taa muut seuraamaan.

Muut­tu­va työ­elä­mä luo pai­nei­ta lisä­tä jous­to­ja työ­eh­dois­sa ja pal­kois­sa. Jos tämä ei onnis­tu, voi käy­dä niin, että yhä useam­pi ohit­taa sään­nöt ryh­ty­mäl­lä yrit­tä­jik­si. Täs­sä vah­vat pär­jää­vät mut­ta hei­kot jää­vät ilman suojaa.

Alus­ta­ta­lous tulee tuot­ta­maan pal­jon tilan­tei­ta, jois­sa on vai­kea sanoa, onko teki­jä työn­te­ki­jä vai yrit­tä­jä. Jon­kin­lai­nen lain­sää­dän­tö itsen­sä työl­lis­tä­jän oikeuk­sis­ta ja vel­vol­li­suuk­sis­ta tar­vi­taan vii­meis­tään nyt.

Tie­to­suo­ja­lain­sää­dän­tö antaa yhdys­val­ta­lai­sil­le yri­tyk­sil­le mer­kit­tä­vän edun

Uuden tek­no­lo­gian sal­li­mi­nen mah­dol­li­suuk­sien kah­lit­se­mi­nen kan­sal­li­sel­la lain­sää­dän­nöl­lä on muu­ten­kin vai­kea­ta. Jos Face­book tai Google oli­si­vat olleet suo­ma­lai­sia yhtiöi­tä, monet nii­den toi­min­ta­ta­vat oli­si kiel­let­ty yksi­tyi­syy­den suo­jaan vedo­ten. Ne ovat kui­ten­kin muo­dos­ta­neet omat sään­tön­sä eikä oli­si mah­dol­lis­ta kiel­tää nii­den toi­min­taa Suomessa.

Näin on syn­ty­nyt tilan­ne, jos­sa toi­min­ta, joka on kiel­let­ty suo­ma­lai­sil­ta yri­tyk­sil­tä, on sal­lit­tua Suo­mes­sa toi­mi­vil­le ulko­mai­sil­le yrityksille.

Kulut­ta­jil­le suun­na­tus­sa alus­ta­ta­lou­des­sa, joka on pal­jol­ti voit­ta­ja vie kai­ken ‑sään­nön alais­ta, englan­nin­kie­li­sis­sä mais­sa toi­mi­vil­la yri­tyk­sil­lä on muu­ten­kin vah­va etulyöntiasema.

Onkin esi­tet­ty, että suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­nat­tai­si nos­taa kädet pys­tyyn kulut­ta­ja­mark­ki­noil­la ja kes­kit­tyä b to b –pal­ve­lui­hin. Onnek­si kukaan ei ole ker­to­nut tätä suo­ma­lai­sil­le pelia­lan yhtiöille.

Ter­veys­tie­to­jen käyt­töä var­ten Suo­mes­sa on kehi­tet­ty hyvää ja tie­to­ru­val­lis­ta lain­sää­dän­töä, joka voi antaa maal­lem­me hyvän etu­lyön­tia­se­man moneen muu­hun maa­han, myös ja eri­tyi­ses­ti Yhdys­val­toi­hin ver­rat­tu­na. Tämä on alus­ta pitäen hyvin hoi­det­tu hanke.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu TEM:n yri­tys­kat­sauk­ses­sa nro 2/2017 teko­ä­lyä käsit­te­le­väs­sä teemanumerossa.

41 vastausta artikkeliin “Tekoälystä”

  1. Työs­ken­te­len bioin­for­ma­tii­kan paris­sa ja pidän alaa hyvä­nä esi­merk­ki­nä sii­tä, miten teko­ä­ly kor­vaa työpaikkoja.

    Suu­rin haas­te bioin­for­ma­tii­kas­sa on pula päte­vis­tä ihmi­sis­tä. Saman ihmi­sen pitäi­si olla sekä bio­lo­gi, joka ymmär­tää mitä ollaan teke­mäs­sä, mene­tel­mä­asian­tun­ti­ja, joka tun­tee tar­vit­ta­vat algo­rit­mit ja tilas­tol­li­set mene­tel­mät, että ohjel­mis­to­ke­hit­tä­jä, joka pys­tyy käyt­tä­mään näi­tä mene­tel­miä. Kos­ka päte­viä monen alan asian­tun­ti­joi­ta ei ole tar­peek­si, tar­vi­taan yleen­sä suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä, jois­ta kukin on asian­tun­ti­ja yhdel­lä tai kah­del­la alal­la ja ymmär­tää jotain muil­ta­kin aloilta.

    Ajan myö­tä mene­tel­miä pys­ty­tään toki pake­toi­maan help­po­käyt­töi­sik­si työ­ka­luik­si, mut­ta sii­nä vai­hees­sa ne ovat yleen­sä jo aut­ta­mat­to­man van­hen­tu­nei­ta. Perus­ta­son teh­tä­viin ne toki kel­paa­vat, mut­ta vaa­ti­vis­sa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä ne har­vem­min ovat enää kilpailukykyisiä.

    Täl­tä poh­jal­ta veik­kai­sin­kin, että työ­paik­ko­jen kor­vaa­mis­ta teko­ä­lyl­lä hidas­taa eni­ten pula päte­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä. Työ­paik­ko­ja ei nimit­tän uhkaa teko­ä­ly itses­sään vaan teko­ä­lyä käyt­tä­vä monen alan asiantuntija.

  2. Aihees­ta jul­kais­taan pal­jon mie­len­kiin­tois­ta, hyvin kor­kea­ta­sois­ten talous­tie­tei­li­jöi­den toi­mes­ta. Täs­sä vain muu­ta­ma esi­merk­ki, osa jul­kais­tu muu­ta­man kuu­kau­den sisällä:

    Arti­ficial Intel­li­gence and Eco­no­mic Growth, Phi­lip­pe Aghion, Ben­ja­min F. Jones, NBER Wor­king Paper No. 23928 Issued in Octo­ber 2017

    The race between mac­hi­nes and humans: Implica­tions for growth, fac­tor sha­res and jobs Daron Ace­moğ­lu, Pascual Restre­po 05 July 2016


    Arti­ficial Intel­li­gence, Auto­ma­tion, and The Futu­re of Work
    , Daron Ace­moglu, Pascual Restre­po, Decem­ber 14, 2017

    Low-Skill and High-Skill Auto­ma­tion, Daron Ace­moglu, Pascual Restre­po, NBER Wor­king Paper No. 24119 Issued in Decem­ber 2017

    The Fall of the Labor Sha­re and the Rise of Supers­tar Firms David Autor, David Dorn, Law­rence F. Katz, Chris­ti­na Pat­ter­son, John Van Ree­nen, NBER Wor­king Paper No. 23396, Issued in May 2017


    Polanyi’s Para­dox and the Sha­pe of Emplo­y­ment Growth
    David H. Autor, 2014

    1. Jos jenk­ki halu­aa käyt­tää tut­ki­muk­seen suo­ma­lais­ta ter­veys­tie­toa, sen pitää tul­la tut­ki­maan Suo­meen. Aineis­to­ja ei saa siir­tää Jenk­ki­lään, kos­ka sile­lä on vää­rän­lai­set lait eikä hen­ki­lö­koh­taisr­ten tie­to­jen pal­jas­ta­mis­ta pys­ty­tä valvomaan. .

  3. Face­book ja Google ovat täs­sä ilmei­ses­ti tul­leet ohi­men­nen myy­neek­si ame­rik­ka­lai­sen demo­kra­tian venä­läi­sil­le, tai aina­kin mel­kein — lop­pu­tu­le­ma ilmei­ses­ti näh­dään ensi vuon­na. Toi­min­ta­va­pau­des­sa on täm­möi­siä puo­lia ja puolia.

  4. Teko­ä­lyn ja supe­rä­lyn poh­ti­mi­nen työ­läi­syy­den näkö­kul­mas­ta on tyl­sää. Itse olen post­hu­ma­nis­ti, asioi­den tar­kas­te­lu ihmi­sen työn­teon kan­nal­ta on kyl­lä var­sin rajoit­tu­nut­ta. Sype­rä­lys­sä mie­len­kiin­tois­ta on se, että sil­lä pys­ty­tään ylit­tä­mään inhi­mil­li­nen toi­min­ta. Työ­kes­kei­nen ajat­te­lu on tylsää.

  5. Teko­ä­ly tun­keu­tuu myös hyvin pal­ka­tuil­le asian­tun­ti­ja-aloil­le. Lää­kä­rin töis­tä teko­ä­ly kor­vaa eri­tyi­ses­ti nii­tä töi­tä, joi­ta lää­kä­ri tekee poti­las­ta näke­mät­tä – esi­mer­kik­si radio­lo­gin työtä.”

    Uskon “teko­ä­ly­lää­kä­rin” anta­van lähi­tu­le­vai­suu­des­sa lää­kä­ril­le myös val­ta­vaan pil­vi­poh­jai­seen tie­to­mas­saan perus­tu­via valis­tu­nei­ta ehdo­tuk­sia diag­noo­seik­si, tut­ki­muk­sik­si ja hoidoiksi. 

    Tosia­sia nimit­täin on, että inhi­mil­li­set lää­kä­rit teke­vät val­ta­vat mää­rät hoi­to­vir­hei­tä, kos­ka inhi­mil­li­nen lää­kä­ri osaa vain har­voin men­nä “out of the box” tai hyö­dyn­tää tilas­to­tie­det­tä työs­sään. Teko­ä­ly osaa teh­dä ennak­ko­luu­lot­to­mia ja inhi­mil­lis­tä lää­kä­riä pal­jon parem­pia ennus­tuk­sia, kos­ka sil­lä oli­si käy­tös­sään val­ta­va popu­laa­tio­ta­son tie­to­mas­sa, tut­kit­ta­van poti­laan poti­las­his­to­ria ja kyky teh­dä tilas­toi­hin perus­tu­via las­kel­mia esi­mer­kik­si jon­kin tut­ki­muk­sen hyö­ty-kus­tan­nus ‑suh­tees­ta kus­sa­kin yksittäistapauksessa.

    Uusim­man tut­ki­muk­sen mukaan esi­mer­kik­si yllät­tä­vän moni hoi­toon huo­nos­ti vas­taa­va masennus‑, ahdis­tus- tai veren­pai­ne­po­ti­las kär­sii tosia­sias­sa eli­mel­li­sis­tä uni­häi­riöis­tä (uniap­nea, PLMD jne.), vaik­ka lää­kä­rit eivät ole kym­me­nien vuo­sien aika­na­kaan ymmär­tä­neet ehdot­taa täl­lai­sel­le hen­ki­löl­le edul­lis­ta uni­tut­ki­mus­ta, joka oli­si joh­ta­nut hänen työ­ky­kyn­sä palau­tu­mi­seen ade­kvaa­til­la hoidolla. 

    Uskon teko­ä­lyn mul­lis­ta­van lää­ke­tie­det­tä mer­ki­tyk­sel­li­sem­min kuin mitään muu­ta alaa. DNA-tie­don­kä­sit­te­lyn yhdis­tä­mi­nen lää­ke­tie­teel­li­seen teko­ä­lyyn aiheut­taa seu­raa­van suu­ren harp­pauk­sen. Sil­loin ennus­tei­den tark­kuus para­ni­si erityisesti.

  6. Pai­kal­li­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä piit­taa­mat­to­mien lis­taan voi lisä­tä aina­kin Applen, Mic­ro­sof­tin ja Ube­rin. Täs­sä on tie­ten­kin niin, että nuo ovat saa­neet yli­voi­mais­ta kil­pai­lue­tua sii­tä, ettei­vät itse nou­da­ta lakia samal­la kun pai­kal­lis­ten toi­mi­joit­ten kui­ten­kin pitää sitä nou­dat­taa. Tämä on ollut mah­dol­lis­ta sik­si, että lain nou­dat­ta­mi­sen val­von­ta ja lain­rik­ko­muk­siin puut­tu­mi­nen on ollut kovin hidas­ta ja teho­ton­ta. Tie­to­suo­ja­lain osal­ta asi­aan pitäi­si ensi kevään mit­taan olla tulos­sa paran­nus kun GDPR ((EU) 2016/679) tuleee voi­maan ja sen myö­tä ennen kaik­kea sakot nouse­vat niin ettei nii­tä voi enää jät­tää huo­miot­ta (enim­mil­lään 4 % glo­baa­lis­ta liikevaihdosta). 

    Ihan­ne­ta­paus oli­si, jos nämä lais­ta piit­taa­mat­to­mat ame­rik­ka­lai­set yhtiöt saa­tai­siin EU:n mark­ki­noil­ta koko­naan pois ja pai­kal­lis­ta, lain­mu­kais­ta toi­min­taa tilal­le. Tuo voi­si onnis­tua, jos aja­tel­laan lain­vas­tai­sel­la taval­la saa­tua kil­pai­lue­tua rikos­hyö­ty­nä, joka yleen­sä kuu­luu tuo­mi­ta val­tiol­le mene­te­tyk­si. Täs­tä koi­tui­si pahim­mil­le puka­reil­le, aina­kin Googlel­le, mak­set­ta­vak­si suu­rin­piir­tein kaik­ki vuo­sien var­rel­la saa­dut tulot, jol­loin ainoa tapa jat­kaa toi­min­taa oli­si jät­tää mak­sa­mat­ta ja sen vuok­si vetäy­tyä EU:sta. Face­book lie­nee suun­nil­leen samas­sa tilanteessa. 

    Aina­kin näi­den kah­den edel­lä­mai­ni­tun osal­ta kulut­ta­jien tilan­ne para­ni­si, ei pel­käs­tään sik­si, että yksi­tyi­syy­den suo­ja palai­si voi­maan, vaan myös sik­si, että mai­nos­ra­hoit­tei­set pal­ve­lut eivät ole oikeas­ti ilmai­sia, vaan kulut­ta­jat mak­sa­vat niis­tä tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen hin­nois­sa. Kos­ka muka­na on välis­tä­ve­tä­jiä, tulee tämä kal­liim­mak­si kuin mak­saa suo­raan. Toi­seen ker­taan näis­tä mak­se­taan vie­lä omil­la tie­doil­la ja yksi­tyi­syy­den menet­tä­mi­sel­lä. Itse asias­sa tämä­kään ei rii­tä, vaan mak­su peri­tään vie­lä kol­man­teen ker­taan sii­nä, että jou­tuu mai­nos­ten so. kau­pal­li­sen pro­pa­gan­dan koh­teek­si. Parem­pi oli­si siis mak­saa suo­raan esi­mer­kik­si haku­pal­ve­lun tai sosi­aa­li­sen median tuottajalle.

  7. Vakuu­tus­lää­kä­rin työn pys­tyy kor­vaa­maan jo neu­vos­to­val­mis­tei­nen­kin teko­ä­ly: Ei korvata.

  8. Pitäi­si ehkä laa­dul­li­ses­ti erot­taa toi­sis­taan teko­ä­lyn vie­mät työ­pai­kat ja auto­maa­tion vie­vät työpaikat.

    Auto­maa­tio — tai perin­tei­nen tie­to­tek­niik­ka — vie työ­paik­ko­ja vaik­ka­pa kau­pan kas­soil­ta ja näem­mä esim. perin­tei­nen “Hesen myy­jä” on kor­vat­tu jo ulko­mail­la mones­sa pai­kas­sa näyt­tö­tau­lul­la, jon­ka avul­la myyn­ti itse asias­sa sujuu kaik­ki nopeam­min kuin ihmis­myy­jän kanssa.

    Se mis­tä puhu­taan nyt “teko­ä­ly­nä” vie töi­tä ehkä sit­ten demo­kraat­ti­sem­min sekä perin­tei­ses­tä että asian­tun­ti­ja­työs­tä, kos­ka teko­ä­ly pys­tyy oppi­maan sem­moi­sia mate­maat­ti­sia pat­ter­ne­ja, joi­hin aiem­min oli­si vaa­dit­tu kal­liis­ti pal­kat­tu asiantuntija.

    Mut­ta täm­möi­nen Hesen myy­jän kor­vau­tu­mi­nen ja sii­tä seu­raa­va ihan todel­li­nen krii­si on akuu­tis­ti seu­raa­va step­pi ja se voi kyl­lä herät­tää pal­jon kysy­myk­siä sii­tä mitä ihmis­kun­ta todel­la halu­aa tulevaisuudeltaan.

    Kat­se­lin juu­ri his­to­rial­lis­ta doku­ment­tia ja mer­kil­le­pan­ta­vaa on, että 1920-luvul­la Hit­ler istui van­ki­las­sa ja hänen puo­lu­een­sa suo­sio oli pientä.

    Se mikä käyn­nis­ti suo­sion kas­vun oli talou­del­li­nen romah­dus. Meil­lä on jo ihan riit­tä­väs­ti mie­les­tä­ni varois­tus­sig­naa­le­ja sii­tä, että täm­möi­nen on mah­dol­lis­ta myös nyky­ai­ka­na, eihän nois­ta tapah­tu­mis­ta ole lopul­ta aikaa kuin muu­ta­mia kym­me­niä vuosia.

  9. Blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa on aja­tel­tu lii­an yksi­puo­li­ses­ti pel­käs­tään teko­ä­lyn vai­ku­tus­ta ihmis­ten palk­koi­hin aivan kun muu tek­no­lo­gi­nen kehi­tys ei vai­kut­tai­si ostovoimaan. 

    Elin­kus­tan­nuk­set putoa­vat myös tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä, mikä­li ei lii­kaa lain­sää­dän­nöl­lä rajoi­te­ta. Esi­mer­kik­si asu­mi­sen hin­nas­sa raken­ta­mi­sen osuus tulee pie­ne­ne­mään enti­ses­tään, sil­loin muut teki­jät vai­kut­ta­vat enem­män. Jou­du­taan miet­ti­mään oli­si­ko jäy­kän tont­ti­po­li­tii­kan muo­dos­ta­mal­le asu­mis­muo­dol­le mui­ta uusia vaihtoehtoja.

    Mark­ki­noil­la toi­mi­vil­le suu­ril­le toi­mi­joil­le voi syn­tyä kil­pai­lu­ky­kyi­siä vaih­toeh­to­ja pie­nem­mis­tä toimijoista. 

    Val­mis­tus­tek­nii­koi­den kehit­tä­mi­nen (edul­li­sem­mat robo­tit ja 3Dtulostus) las­kee tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia ja nah­dol­lis­taa myös eri­lais­ten val­mis­tus­lait­tei­den tuot­ta­mi­sen edullisesti.

    Täs­tä voi syn­tyä lähi­tuo­tan­toa auto­ma­ti­soi­duis­sa mik­ro­teh­tais­sa. Tule­vai­suu­des­sa kuka tahan­sa voi perus­taa 3D tulos­ti­mel­la toteu­te­tun mikrotehtaan.
    Teko­ä­lyl­lä toi­mi­via robot­te­ja voi­daan val­mis­taa 3D-tulostamalla.

  10. Jor­ma Nord­lin: Tule­vai­suu­des­sa kuka tahan­sa voi perus­taa 3D tulos­ti­mel­la toteu­te­tun mikrotehtaan.
    Teko­ä­lyl­lä toi­mi­via robot­te­ja voi­daan val­mis­taa 3D-tulostamalla.

    Kyl­lä nois­sa 3d-tulos­ti­mis­sa on ihan sama jut­tu kuin kai­kes­sa muus­sa­kin: kal­lim­mat lait­teet ovat parempia. 

    Aika har­va sitä sor­vaa omia pöy­dän­jal­ko­ja­kaan, vaik­ka sor­vi ei pal­joa mak­sa. Moni ei vah­da edes ren­kai­ta itse kos­ka ren­kai­en säi­ly­tys vie tilaa. Sama jut­tu se on tuos­sa 3d-tulos­ti­mes­sa­kin, se vie vähin­tään neliö­met­rin eikä se pit­kiin aikoi­hin voi olla niin hal­pa ja help­po, ettei­kö sitä kan­nat­tai­si ostaa ulkopuolelta. 

    Eli kyl­lä minä veik­kaan että vaik­ka kaik­ki val­mis­tus siir­tyi­si 3d-tulos­ta­mi­seen, nii­hin eri­kois­tu­neet teh­taat hoi­ta­vat sen parem­min ja fik­sum­min. Tehas voi sijai­ta lähim­mäs­sä R‑kioskissa tai sit­ten toi­mia puh­taast­ti verkkokappana.

    3d-tulos­ti­men pitäi­si toi­mia yhtä näp­pä­räs­ti kuin Star Tre­kin repli­kaat­to­ri ja mak­saa yhtä vähän kuin ilma­läm­pö­pump­pu. Vas­ta sit­ten se tulee joka taloon.

  11. Mik­ko H:
    Face­book ja Google ovat täs­sä ilmei­ses­ti tul­leet ohi­men­nen myy­neek­si ame­rik­ka­lai­sen demo­kra­tian venä­läi­sil­le, tai aina­kin mel­kein – lop­pu­tu­le­ma ilmei­ses­ti näh­dään ensi vuon­na. Toi­min­ta­va­pau­des­sa on täm­möi­siä puo­lia ja puolia. 

    En tie­dä myy­tiin­kö pel­käs­tään ame­rik­ka­lai­nen demo­kra­tia ja myy­tiin­kö se venä­läi­sil­le ja oli­vat­ko myy­ji­nä nime­no­maan Google tai Facebook.

    Tavat­to­man huo­les­tut­ta­val­ta kuul­los­taa psy­ko­lo­gi­sen mas­sa­pro­fi­loin­nin avul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koh­den­net­tu vaa­li­mai­non­ta — aina­kin niin kau­an kuin sitä tekee vain yksi osa­puo­li, ja niin kau­an kuin äänes­tä­jät eivät osaa varoa

    Idea­na on pro­fi­loi­da kukin äänes­tä­jä esim akse­leil­la int­ro­vert­ti-ekt­ro­vert­ti, tur­val­li­suus­ha­kui­nen-ris­ki­not­ta­ja jne. net­ti­käyt­täy­ty­mi­sen perus­teel­la. OCEAN-akse­lis­to mai­ni­taan jutus­sa. Esi­mer­kik­si tur­val­li­suus­ha­kui­nen int­ro­vert­ti on pal­jon vas­taa­not­ta­vai­sem­pi väit­teil­le maa­han­muut­ta­jien eiheut­tams­ta tur­val­li­suusuh­kas­ta. Teko­ä­ly ja Inter­ne­tin mah­dol­lis­ta­ma kon­tak­ti jokai­seen teke­vät mah­dol­li­sek­si mas­sais­taa pro­fi­loin­ti ja suun­nat­tu mai­non­ta. Jutus­sa väi­te­tään Cam­brid­ge Ana­ly­tica ‑fir­man CEO:n ker­to­neen että he ovat pro­fi­loi­neet USAn jokai­sen äänes­ty­si­käi­sen, 220 mil­joo­naa ihmis­tä. Kah­ne­ma­nin­sa luke­nei­ta tuon pitäi­si säikäyttää.

    Mui­ta­kin pirun­met­ku­ja lie­nee käy­tös­sä, teko­ä­lyä tai ei.

  12. Ihmi­sil­lä on kyl­lä kum­mal­li­sia kuvi­tel­mia tämän­het­ki­sis­tä “teko­ä­lys­tä”. Nykyi­set neu­ro­ver­kot oppi­vat lopul­ta vain var­sin tar­kas­ti mää­ri­tel­ty­jä teh­tä­viä, eikä esim. 3d-tulos­ti­mes­sa sel­lai­ses­ta ole yhtään mitään hyötyä.

    3D-tulos­tin ei tar­vit­se älyä, sil­lä se seu­raa tar­kas­ti mää­rä­tyn 3d-kap­pa­leen koor­di­naat­ti­tie­to­ja tulos­taen sen kap­pa­leen. Jos teko­ä­lyä johon­kin voi­daan käyt­tää, niin sen kap­pa­leen suun­nit­te­luun, mut­ta tulos­ti­men kans­sa sil­lä ei ole mitään merkitystä.

    Mis­tä tulee­kin luon­nol­li­nen idea:
    Ehkä joku voi­si val­jas­taa neu­ro­ver­kon suun­nit­te­le­maan opti­maa­li­sia ker­ros­ta­lo­ja? Syö­te­tään sisään mil­joo­nan ker­ros­ta­loa­sun­non poh­ja­ku­vat ja hin­ta­tie­dot, sekä anne­taan opti­moin­ti­teh­tä­väk­si käs­ky suun­ni­tel­la raken­nus­tek­nis­ten para­met­rien rajois­sa asuin­ta­lo­ja, joi­den asun­nois­ta saa­daan mak­si­maa­li­nen mää­rä euro­ja raken­ta­jal­le huo­mioi­den ton­tin muo­to ja kaa­van rajoi­tuk­set (mak­si­mi­kor­keus, kul­mat / var­jos­tuk­set jne). Rak­saa­mi­sen kus­tan­nuk­set­kin pys­tyt­tä­neen sisäl­lyt­tä­mään mal­liin vähin­tään koh­tuul­li­sel­la tarkkuudella.

    Kuka ehtii ekana?

    Ehkä samaa voi­si käyt­tää kaa­voi­tuk­ses­sa? Sen sijaan, että Osmo tekee sum­man­mu­ti­kas­sa peuk­ku­tun­tu­mal­ta ehdo­tuk­sia kaa­voit­ta­jil­le, ehkä voi­tai­siin kou­lut­taa neu­ro­verk­koa joka pyr­kii opti­moi­maan lähiym­pä­ris­tön kiin­teis­tö­jen arvon. Ei pel­käs­tään raken­net­ta­van kiin­teis­tön, vaan myös ympä­röi­vien kiinteistöjen.

  13. Ihmis­tä tar­vi­taan tule­vai­suu­des­sa­kin tilan­teis­sa, joissa 

    - tilan­ne on sen ver­ran eri­kois­laa­tui­nen, että sii­hen ei ole kehi­tet­ty konet­ta, algo­rit­mia, auto­maa­tio­ta tms.
    — pitää ymmär­tää kon­teks­ti taval­la, jota koneel­le ei ole ope­tet­tu joko ensin­mai­ni­tus­ta tai muus­ta syystä
    — vaa­di­taan luovuutta
    — koh­da­taan toi­nen ihmi­nen (mikä tärkeintä)

    Sel­lai­set amma­tit ja teh­tä­vät, jois­sa ko. tilan­tei­ta esiin­tyy, pysy­vät toden­nä­köi­sim­min. Tämä siis sub­jek­tii­vi­se­na arvio­na. Kaik­ki em. asiat pyö­ri­vät hie­man saman tee­man ympä­ril­lä eli inhi­mil­li­syy­den ja tie­tyn­lai­sen jous­ta­vuu­den tai vastaavan.

    Hie­man pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti voi­sin myös heit­tää että ison osan joh­ta­jis­ta ja päät­tä­jis­tä voi­si kor­va­ta koneil­la mel­ko lail­la välit­tö­mäs­ti. Jos teh­tä­vä on jon­kin sään­nös­tön tai tren­dien tms. jäyk­kä ja mekaa­ni­nen sovel­ta­mi­nen, kone tekee sen pal­jon hal­vem­mal­la kuin kal­lis­palk­kai­nen joh­ta­ja. Mut­ta tämä toi­mii myös kään­täen eli joh­ta­ja tai päät­tä­jä, joka kyke­nee kon­teks­tin ja toi­sen ihmi­sen hie­no­vi­rei­seen ja tilan­ne­ta­jui­seen ymmär­tä­mi­seen, hyväk­sy­mi­seen ja tämän tun­neä­lyn­sä sovel­ta­mi­seen mah­dol­li­ses­ti vie­lä­pä luo­val­la taval­la, on kullanarvoinen.

  14. Erin­omai­nen kir­joi­tus. Teko­ä­ly on tek­nis­tä edis­tys­tä, joka paran­taa kes­ki­mää­ris­tä hyvin­voin­tia vie­lä­pä niin, ettei teko­ä­lyyn lii­ty luon­non kan­nal­ta välit­tö­miä hait­to­ja. Edis­tyk­sen tuo­ma muu­tos tuo raken­ne­muu­to­son­gel­mia ja odot­ta­mat­to­mia­kin välil­li­siä seu­rauk­sia ja jos muu­tok­sen tuo­ja on oli­go­po­lis­ti­ses­ti kil­pai­lua vail­la, myös aluk­si voit­to­kes­kit­ty­miä. — Esi­mer­kik­si Nokian kän­ny­kät loi­vat aidos­ti hyvin­voin­tia yli maa­il­man kos­ka Nokia kyke­ni kil­pai­lun alla tuo­maan edul­li­sia tuot­tei­ta kai­kil­le eivät­kä voi­tot­kaan pidem­män pääl­le kasautuneet.

    Täl­lä het­kel­lä teko­ä­lyn “hel­ve­tin­ko­neet” ovat Googlen, FB:n ja IBM:n hal­lus­sa. Tämä antaa niil­le suu­ren edun kun­nes algo­rit­mit demo­kra­ti­soi­tu­vat. Elä­ke­va­rat kan­nat­tai­si sijoit­taa älyyn, joka oppii shak­ki­mes­ta­rik­si omin nokin paris­sa tunnissa.

    Oma näkö­kul­ma­ni koti­mai­seen kor­kea­kou­lu­po­li­tiik­kaan liit­tyy seik­kaan, että kävin Ota­nie­mes­sä teko­ä­ly­luen­noil­la 1980-luvun alus­sa. Sil­loin teko­ä­lyn väli­neet oli­vat jo pal­jol­ti val­miit lukuun otta­mat­ta hal­paa ja nope­aa mas­sa­muis­tia. Teu­vo Koho­sen labo­ra­to­rios­sa oli jo pit­kään tut­kit­tu oppi­vien her­mo­verk­ko­jen omi­nai­suuk­sia ja Koho­nen oli vii­ta­tuim­pia tut­ki­joi­ta alal­la. Siel­lä ei näky­nyt sil­lois­ta EK:n rahaa. Mitä­hän Ota­nie­mes­sä nykyi­sin tut­ki­taan, kun EK yhä enem­män mää­rää? Luul­ta­vas­ti vii­me vuo­si­tu­han­nen tek­niik­kaa, onhan teko­ä­ly jo nyt EK:nkin eko­sys­tee­min mantra!

    Tuos­ta pien­ten palk­ko­jen tuke­mi­ses­ta olen eri miel­tä, kos­ka tulon­ja­ko tulee hoi­taa muu­ten kuin tur­haa työ­tä teet­tä­mäl­lä mut­ta jaan vaka­van huo­len rajo­jen yli mene­väs­tä val­von­nas­ta ja hallinnasta.

  15. OS sanoo aivan oikein, että teko­ä­ly tulee jyrää­mään kai­kil­la aloilla. 

    Kes­kei­sek­si ongel­mak­si muo­dos­tuu­kin se, että miten saam­me teko­ä­lyn Suo­mes­sa nopeas­ti ja tehok­kaas­ti käyttöön.

    Suu­ri ris­ki on sii­nä, että par­haat teko­ä­ly-osaa­jat ja fir­mat läh­te­vät Suo­mes­ta maa­il­man 4. kor­kein­ta koko­nais­ve­roas­tet­ta ja maa­li­man jäy­kim­pia työ­mak­ki­noi­ta karkuun.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa se, että teko­ä­ly-osaa­ja halu­aa ostaa 400 000 euron osakehuoneiston.

    Ote­taan pan­kis­ta lai­na koko sum­mal­le 2% / 20 vuo­dek­si, jos­ta kuu­kausie­rä on noin 2000.
    Palk­ka on vaik­ka­pa noin 5000 euroa/k / 37% vero­ja = käteen jää noin 3100, jos­ta pitää vie­lä mak­saa yhtiö­vas­ti­ke ja säh­kö, vaik­ka­pa 400 euroa.

    Siis­pä velan­mak­sun ja yhtiö­vas­tik­keen + säh­kön jäl­keen jää mui­hin kului­hin noin 750 euroa kuussa.

    Kun tie­de­tään, että osa­ke­huo­neis­ton hin­nas­sa on noin 40% vero­ja, lop­pu­tu­le­ma on kar­keas­ti seuraava:
    Osa­ke­huo­neis­ton verot ovat 400 000x0.4 = 160 000
    Lai­nan lyhen­nyk­sis­tä 20 vuo­des­sa mak­se­tut verot 20x12x2000x0,37 = 177 600

    Verot yhteen­sä 337 600 euroa, jol­loin sai omak­si käm­pän, jon­ka todel­li­nen, vero­ton arvo on 240 000.

    Joh­to­pää­tös:

    Ilman teko­ä­lyä­kin on sel­vää, että palk­ka­työl­lä rikas­tu­mi­nen on Suo­mes­sa mahdotonta. 

    Ainoik­si kei­noik­si jää­vät joko vie­dä teko­ä­lyn­sä ulko­mail­le tai ottaa raju yrit­tä­jä-ris­ki ja toi­voa, ettei jou­du kan­sa­kun­nan syl­ky­ku­pik­si, kuten insi­nöö­ri Pek­ka Perä…

    Insi­nöö­ri Sep­po Korp­poo, 28 vuot­ta yrittäjänä

  16. 3d-tulos­ti­mis­sa on vie­lä yksi rajoi­te, joka käy­tän­nös­sä estää laa­jem­man koti­käy­tön ja esi­nei­den “mik­ro­teh­tai­lun”. Useim­mat lait­teet tai­ta­vat käyt­tää vain yhtä mate­ri­aa­lia tulos­tuk­seen. Ja useim­mis­sa vähän­kään moni­mut­kai­sem­mis­sa esi­neis­sä yhden mate­ri­aa­lin käyt­tö ei tule kuu­loon­kaan, tai sit­ten lop­pu­tu­los on aivan kel­vo­ton teh­das­val­mis­tei­seen tuott­tee­seen ver­rat­tu­na, jois­sa on voi­tu käyt­tää eri­kois­ma­te­ri­aa­le­ja. Miten tuo oikein ratkaistaan?

    Lähes 10 vuot­ta on povat­tu koto­na tapah­tu­van 3d-tulos­tuk­sen lyö­vän kun­nol­la läpi, mut­ta ei se ole lyö­nyt läpi vie­lä­kään. Ei se ole niin yksin­ker­tais­ta tulos­taa riit­tä­vän hyvä­laa­tui­sia esi­nei­tä. Nyky­ään­kin 3d-tulos­ti­mia tai­ta­vat koto­na käyt­tää tei­nit ja asi­aan hurah­ta­neet ins­sit, jot­ka tulos­te­le­vat lähin­nä jotain täy­sin kura­laa­tui­sia muo­vi­här­päk­kei­tä, joi­ta ei voi ver­ra­tak­kaan tehdasvalmisteiseen.

  17. Sylt­ty: Kyl­lä nois­sa 3d-tulos­ti­mis­sa on ihan sama jut­tu kuin kai­kes­sa muus­sa­kin: kal­lim­mat lait­teet ovat parempia. 

    Aika har­va sitä sor­vaa omia pöy­dän­jal­ko­ja­kaan, vaik­ka sor­vi ei pal­joa mak­sa. Moni ei vah­da edes ren­kai­ta itse kos­ka ren­kai­en säi­ly­tys vie tilaa. Sama jut­tu se on tuos­sa 3d-tulos­ti­mes­sa­kin, se vie vähin­tään neliö­met­rin eikä se pit­kiin aikoi­hin voi olla niin hal­pa ja help­po, ettei­kö sitä kan­nat­tai­si ostaa ulkopuolelta. 

    Eli kyl­lä minä veik­kaan että vaik­ka kaik­ki val­mis­tus siir­tyi­si 3d-tulos­ta­mi­seen, nii­hin eri­kois­tu­neet teh­taat hoi­ta­vat sen parem­min ja fik­sum­min. Tehas voi sijai­ta lähim­mäs­sä R‑kioskissa tai sit­ten toi­mia puh­taast­ti verkkokappana.

    3d-tulos­ti­men pitäi­si toi­mia yhtä näp­pä­räs­ti kuin Star Tre­kin repli­kaat­to­ri ja mak­saa yhtä vähän kuin ilma­läm­pö­pump­pu. Vas­ta sit­ten se tulee joka taloon.

    Ei tie­ten­kään kaik­ki nii­tä käy­tä. Pie­nil­le yri­tyk­sil­le ne ovat mah­dol­li­suus. Nii­den hin­nat putoa­vat, kos­ka val­mis­tuk­seen voi­daan myös käyt­tää 3D tulostusta.

  18. Sosi­aa­li­nen kohee­sio, työl­li­syy­des­tä huo­leh­ti­mi­nen ja tuloe­ro­jen pitä­mi­nen pie­ni­nä voi edel­lyt­tää pie­nim­pien palk­ko­jen tuke­mis­ta täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.”

    Tämä vir­ke antaa ymmär­tää, että yhteis­kun­nan tuli­si tukea palk­ka­töi­tä teke­viä enem­män kuin työt­tö­miä. Onko täl­lai­nen tar­peen? Eikö rii­tä, että perus­tu­lon pääl­le mak­se­taan mark­ki­naeh­tois­ta palkkaa?

    On halu­ja var­jel­la kiel­loil­la työ­paik­ko­ja teko­ä­lyl­tä, mut­ta tämä ei voi menes­tyä pit­kään. Kaik­ki maat eivät kiel­toi­hin yhdy ja kil­pai­lu pakot­taa muut seuraamaan.”

    Aina­kin teo­rias­sa yri­tys voi saa­da auto­ma­ti­soi­mal­la itsel­leen etua mut­ta samal­la hai­ta­ta kan­san­ta­lout­ta, kos­ka pois pot­kit­tu työn­te­ki­jä siir­tyy hei­kom­min tuot­ta­viin töi­hin. Ymmär­tääk­se­ni nyky­jär­jes­tel­mäs­säm­me tätä ongel­maa ei ole rat­kais­tu. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta oli­si­kin parem­pi mak­si­moi­da tuot­ta­vuus ja tukea omia yri­tyk­siä kil­pai­lus­sa ulko­mai­sia yri­tyk­siä vas­taan. Toki jot­kin kaup­pa­so­pi­muk­set saat­ta­vat täl­lai­sen toi­min­nan estää ja joh­taa sii­hen, että kil­pai­le­vat yri­tyk­set aiheut­ta­vat kan­san­ta­louk­sil­leen mit­ta­vat koko­nais­hai­tat. Vaik­ka käy­tän­nös­sä hai­tat oli­si­vat­kin sie­det­tä­vän vähäi­set, jär­jes­tel­mä on älyl­li­ses­ti epätyydyttävä.

    1. Tämä vir­ke antaa ymmär­tää, että yhteis­kun­nan tuli­si tukea palk­ka­töi­tä teke­viä enem­män kuin työt­tö­miä. Onko täl­lai­nen tar­peen? Eikö rii­tä, että perus­tu­lon pääl­le mak­se­taan mark­ki­naeh­tois­ta palkkaa?

      Tuos­sa artik­ke­lis­sa eipu­hut­tu mitän perus­tu­los­ta. Perus­tu­lo on tie­tys­ti yksi tapa mak­saa täy­den­tä­vää tulon­siir­toa pakk­ka­tu­lo­jen päälle.

  19. ML: 3d-tulos­ti­mis­sa on vie­lä yksi rajoi­te, joka käy­tän­nös­sä estää laa­jem­man koti­käy­tön ja esi­nei­den “mik­ro­teh­tai­lun”. Useim­mat lait­teet tai­ta­vat käyt­tää vain yhtä mate­ri­aa­lia tulos­tuk­seen. Ja useim­mis­sa vähän­kään moni­mut­kai­sem­mis­sa esi­neis­sä yhden mate­ri­aa­lin käyt­tö ei tule kuu­loon­kaan, tai sit­ten lop­pu­tu­los on aivan kel­vo­ton teh­das­val­mis­tei­seen tuott­tee­seen ver­rat­tu­na, jois­sa on voi­tu käyt­tää eri­kois­ma­te­ri­aa­le­ja. Miten tuo oikein ratkaistaan?

    Opti­maa­li­sia raken­tei­ta suun­nit­te­le­va teko­ä­ly ja metal­le­ja ja kom­po­siit­te­ja ruik­ki­vat tulos­ti­met tule­vat muut­ta­maan teol­li­suut­ta­kin erit­täin pal­jon. Vaik­ka tulos­tin oli­si­kin pirun kal­lis, sil­lä pys­ty­tään kor­vaa­maan niin mon­ta työ­vai­het­ta, että se kan­nat­taa. Tämä ikä­vä kyl­lä tulee vähen­tä­mään myös tuot­tei­den eril­lis­ten osien mää­rää ja siten korjattavuutta.

  20. Aika aja­tel­la:
    Aina­kin teo­rias­sa yri­tys voi saa­da auto­ma­ti­soi­mal­la itsel­leen etua mut­ta samal­la hai­ta­ta kan­san­ta­lout­ta, kos­ka pois pot­kit­tu työn­te­ki­jä siir­tyy hei­kom­min tuot­ta­viin töi­hin. Ymmär­tääk­se­ni nyky­jär­jes­tel­mäs­säm­me tätä ongel­maa ei ole rat­kais­tu. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta oli­si­kin parem­pi mak­si­moi­da tuot­ta­vuus ja tukea omia yri­tyk­siä kil­pai­lus­sa ulko­mai­sia yri­tyk­siä vas­taan. Toki jot­kin kaup­pa­so­pi­muk­set saat­ta­vat täl­lai­sen toi­min­nan estää ja joh­taa sii­hen, että kil­pai­le­vat yri­tyk­set aiheut­ta­vat kan­san­ta­louk­sil­leen mit­ta­vat koko­nais­hai­tat. Vaik­ka käy­tän­nös­sä hai­tat oli­si­vat­kin sie­det­tä­vän vähäi­set, jär­jes­tel­mä on älyl­li­ses­ti epätyydyttävä. 

    Jos ennen teko­ä­lyä ta robot­tia kan­san­ta­lou­den tuot­to oli X ja sit­ten yhtäk­kiä tekoäly/robotti kor­vaa työn­te­ki­jöi­tä teh­den hei­dän hom­man­sa, on kan­san­ta­lou­den tuot­to edel­leen X. Jos kor­va­tut työn­te­ki­jät löy­tä­vät uusia töi­tä, on kan­san­ta­lou­den tuot­to entis­tä kor­keam­pia, kos­ka tuot­to on robotin/ teko­ä­lyn tuot­to + duu­na­rei­den uusi työpanos.

    Tulon­ja­ko on sit­ten täy­sin erikseen.

  21. Kun osaa­mi­sen ja tar­peen pitäi­si koh­da­ta, on tär­ke­ää, että ope­te­taan oikei­ta asio­ta. Miten­kä­hän yli­opis­to­jen ope­tuk­ses­ta pää­te­tään. Toi­vot­ta­vaa oli­si, että pal­vel­laan enem­män opis­ke­li­joi­den etua (siis työl­lis­ty­nis­tä) kuin opet­ta­jien ja opis­ke­li­joi­de opis­ke­li­joi­den mie­li­ha­lu­ja. Eikös nope­aa val­mis­tu­mis­ta pitäi­si suo­sin, kun edes­sä on kui­ten­kin vie­lä lisä/muuntokoulutuksia. Kun tulee uut­ta asi­aa, on tar­peen kar­sia van­haa, vaik­ka astut­tai­siin opet­ta­jien varpailla.

  22. Sepi: Jos ennen teko­ä­lyä ta robot­tia kan­san­ta­lou­den tuot­to oli X ja sit­ten yhtäk­kiä tekoäly/robotti kor­vaa työn­te­ki­jöi­tä teh­den hei­dän hom­man­sa, on kan­san­ta­lou­den tuot­to edel­leen X. Jos kor­va­tut työn­te­ki­jät löy­tä­vät uusia töi­tä, on kan­san­ta­lou­den tuot­to entis­tä kor­keam­pia, kos­ka tuot­to on robotin/ teko­ä­lyn tuot­to + duu­na­rei­den uusi työpanos.

    Et näh­tä­väs­ti ota huo­mioon, että robot­ti­kin kulut­taa (tut­ki­mus, kehi­tys, raken­ta­mi­nen, ener­gia, yllä­pi­to ja huol­to). Tar­koi­tan­kin tuo­tol­la net­to­tuot­toa eli brut­to­tuo­ton ja kulu­jen ero­tus­ta — sehän on oleel­lis­ta. Kan­san­ta­lou­den net­to­tuot­to vähe­nee, jos robot­ti kulut­taa enem­män, kuin mikä on robo­tin ja ihmi­sen brut­to­tuot­to­jen erotus.

  23. Sepi: Jos ennen teko­ä­lyä ta robot­tia kan­san­ta­lou­den tuot­to oli X ja sit­ten yhtäk­kiä tekoäly/robotti kor­vaa työn­te­ki­jöi­tä teh­den hei­dän hom­man­sa, on kan­san­ta­lou­den tuot­to edel­leen X. Jos kor­va­tut työn­te­ki­jät löy­tä­vät uusia töi­tä, on kan­san­ta­lou­den tuot­to entis­tä kor­keam­pia, kos­ka tuot­to on robotin/ teko­ä­lyn tuot­to + duu­na­rei­den uusi työpanos.

    Tulon­ja­ko on sit­ten täy­sin erikseen.

    Ei se noin yksi yhteen mene. Ihmi­sen kor­vaa­va teko­ä­ly tai robot­ti saat­taa olla sel­väs­ti tuot­ta­vam­pi (laa­tu, mää­rä, kus­tan­nus­te­hok­kuus) kuin kor­vaa­man­sa ihmi­nen. Esi­mer­kik­si lää­kä­ri­ro­bot­ti voi­si olla sel­väs­ti ihmis­lää­kä­riä tuot­ta­vam­pi antaes­saan parem­paa hoi­toa, jol­loin tuot­ta­vuus oli­si sel­väs­ti yli X. Uskon auto­maa­tion ja teko­ä­lyn lisää­vän koko­nais­tuot­ta­vuut­ta roi­mas­ti, jos tuot­ta­vuu­den kas­vu jae­taan mah­dol­li­sim­man monel­le. Jos tulot jätet­täi­siin vain robottien/tekoälyn omis­ta­jien ilok­si, niin tuo­tan­to supis­tui­si pai­not­tuen luk­sus­ku­lu­tuk­seen, kos­ka syr­jäy­te­tyil­lä ihmis­ras­su­koil­la oli­si niin heik­ko osto­voi­ma. Tulon­ja­ko ja koko­nais­tuot­ta­vuus liit­ty­vät siis erot­ta­mat­to­mas­ti yhteen. 

    Robo­tiik­ka myös paran­taa ihmis­ten osto­voi­maa hal­puut­taes­saan tuotteita/palveluja, jol­loin ihmi­sil­le jää enem­män varo­ja tuh­lat­ta­vak­si mui­hin tuotteisiin/palveluihin, jol­loin koko­nais­tuot­ta­vuus kas­vaa kysyn­nän kas­vun myötä. 

    His­to­rial­li­ses­ti konei­den kor­vaa­mat ihmi­set ovat siir­ty­neet muil­le teol­li­suus­tuo­tan­toa­loil­le tai pal­ve­luam­mat­tei­hin. Teko­ä­ly­val­lan­ku­mous saat­taa aidos­ti jät­tää ihmi­siä pihal­le kai­kis­ta työ­teh­tä­vis­tä, kos­ka pal­ve­luil­le­kaan ei vält­tä­mät­tä ole rajat­to­mas­ti kysyn­tää. Huma­noi­dit ja teko­ä­ly voi­vat kor­va­ta laa­jas­sa mitas­sa myös pal­ve­lu­ja – pros­ti­tuu­tios­ta asiantuntijapalveluihin.

  24. Työ ei ole ole­mas­sa työn­te­ki­jää vaan mui­den tar­pei­den tyy­dyt­tä­mis­tä var­ten. Kun jos­tain työs­tä ei olla val­mii­ta mak­sa­maan koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta, sil­loin se työ ei voi olla kenel­lek­kään vält­tä­mä­tön­tä ja sen voi aivan yhtä hyvin jät­tää tekemättä.

    Vai oli­si­ko nyky-Suo­mi joten­kin eri­tyi­sen pal­jon parem­pi paik­ka elää, jos työt­tö­mät vapaa-ajan­vie­ton sijaan pak­kai­si­vat ostok­sia, kiil­lot­tai­si­vat ken­kiä, jekut­tai­si­vat senii­le­jä puhe­lin­myyn­nis­sä jne.? Vaik­ka nämä mata­la­palk­ka­työt muut­tui­si­vat tule­vai­suu­des­sa jol­lain tapaa arvok­kaam­man oloisk­si, ne oli­si­vat sil­ti aivan yhtä hyödyttömiä.

    Kum­pi mas­sa­työt­tö­myy­des­tä ja täys­työl­li­syy­des­tä on täl­lai­ses­sa tek­no­lo­gi­ses­ti kehit­ty­nee­sä yhteis­kun­nas­sa uto­pi­aa ja kum­pi dys­to­pi­aa? Onko työn kah­leis­ta irti pää­se­mi­nen niin suu­ri vaa­ra yhteis­kun­ta­rau­hal­le, ettei sii­tä saa edes haaveilla?

  25. tuot­ta­vuus­loik­ka: Ei se noin yksi yhteen mene. Ihmi­sen kor­vaa­va teko­ä­ly tai robot­ti saat­taa olla sel­väs­ti tuot­ta­vam­pi (laa­tu, mää­rä, kus­tan­nus­te­hok­kuus) kuin kor­vaa­man­sa ihmi­nen. Esi­mer­kik­si lää­kä­ri­ro­bot­ti voi­si olla sel­väs­ti ihmis­lää­kä­riä tuot­ta­vam­pi antaes­saan parem­paa hoi­toa, jol­loin tuot­ta­vuus oli­si sel­väs­ti yli X. Uskon auto­maa­tion ja teko­ä­lyn lisää­vän koko­nais­tuot­ta­vuut­ta roi­mas­ti, jos tuot­ta­vuu­den kas­vu jae­taan mah­dol­li­sim­man monel­le. Jos tulot jätet­täi­siin vain robottien/tekoälyn omis­ta­jien ilok­si, niin tuo­tan­to supis­tui­si pai­not­tuen luk­sus­ku­lu­tuk­seen, kos­ka syr­jäy­te­tyil­lä ihmis­ras­su­koil­la oli­si niin heik­ko osto­voi­ma. Tulon­ja­ko ja koko­nais­tuot­ta­vuus liit­ty­vät siis erot­ta­mat­to­mas­ti yhteen. 

    Robo­tiik­ka myös paran­taa ihmis­ten osto­voi­maa hal­puut­taes­saan tuotteita/palveluja, jol­loin ihmi­sil­le jää enem­män varo­ja tuh­lat­ta­vak­si mui­hin tuotteisiin/palveluihin, jol­loin koko­nais­tuot­ta­vuus kas­vaa kysyn­nän kas­vun myötä. 

    His­to­rial­li­ses­ti konei­den kor­vaa­mat ihmi­set ovat siir­ty­neet muil­le teol­li­suus­tuo­tan­toa­loil­le tai pal­ve­luam­mat­tei­hin. Teko­ä­ly­val­lan­ku­mous saat­taa aidos­ti jät­tää ihmi­siä pihal­le kai­kis­ta työ­teh­tä­vis­tä, kos­ka pal­ve­luil­le­kaan ei vält­tä­mät­tä ole rajat­to­mas­ti kysyn­tää. Huma­noi­dit ja teko­ä­ly voi­vat kor­va­ta laa­jas­sa mitas­sa myös pal­ve­lu­ja – pros­ti­tuu­tios­ta asiantuntijapalveluihin.

    Jos mark­ki­nat ovat edes etäi­ses­ti tehok­kaat ja tar­jol­la on useam­man kuin yhden val­mis­ta­jan teko­ä­ly rönt­gen­ku­vien tul­kin­taan, niin rönt­gen­ku­vien tul­kin­nan hin­ta romah­taa kar­keas­ti sil­le tasol­le mitä tuol­lai­sen teko­ä­lyn pyö­rit­tä­mi­nen kaik­ki regu­loin­nin aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set huo­mioi­den + joku jär­ke­vä voittoprosentti.

    Voit­to­pro­sent­ti ei voi muo­dos­tua mie­li­val­tai­sen kor­keak­si, jos ”teko­ä­ly­jen” tar­jon­ta­puo­lel­la on kil­pai­lua, vaan läh­tö­koh­tai­ses­ti nii­hin sijoi­tet­tun pää­oman tuot­to pysyy jos­sain tol­kun rajoissa.

    Käy­tän­nös­sä lää­ke­tie­teen diag­nos­tiik­ka muut­tuu­nee seu­raa­van 10v aika­na aika pal­jon. Rönt­gen­lää­kä­rei­tä ei tar­vi­ta mihin­kään, vaan se Sie­men­sin kone pyö­räyt­tää neu­ro­verk­koal­go­rit­min ihan itsek­seen ”ilmai­sek­si” (siis sisäl­tyy koneen lea­sing mak­suun) heti kuvan oton yhtey­des­sä ja kus­tan­nuk­set las­ke­vat. Sie­mens taas ei voi pitää hin­taan­sa mie­li­val­tai­sen kor­keall, kos­ka se kil­pai­lee japa­ni­lais­ten ja GE Healthca­ren kans­sa asiak­kuuk­sis­ta, jol­loin hin­nat kyl­lä pysy­vät aisois­sa. Edel­leen tar­vi­taan rönt­gen­hoi­ta­ja teke­mään se manu­aa­li­nen ihmis­ten konei­siin ohjas­ta­mi­nen… (Ellei­vät kek­si sopi­van inhi­mil­li­siä robot­te­ja siihenkin).

    Ja kun kuvan otta­mi­nen on nykyis­tä pal­jon hal­vem­paa, nii­tä voi­daan räis­kiä pal­jon nykyis­tä useam­min, jol­loin pää­oma­kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat useam­man kuvan kes­ken ja taas per kuva hin­ta las­kee. Sama hom­ma kai­kis­sa labra­ko­keis­sa ja mag­neet­ti­ku­vis­sa jne. Jois­sa koneet voi­vat hoi­taa sen tulos­ten tul­kin­nan ihmis­tä paremmin.

  26. Jou­ni:

    …Suu­rin haas­te bioin­for­ma­tii­kas­sa on pula päte­vis­tä ihmi­sis­tä. Saman ihmi­sen pitäi­si olla sekä bio­lo­gi, joka ymmär­tää mitä ollaan teke­mäs­sä, mene­tel­mä­asian­tun­ti­ja, joka tun­tee tar­vit­ta­vat algo­rit­mit ja tilas­tol­li­set mene­tel­mät, että ohjel­mis­to­ke­hit­tä­jä, joka pys­tyy käyt­tä­mään näi­tä mene­tel­miä. Kos­ka päte­viä monen alan asian­tun­ti­joi­ta ei ole tar­peek­si, tar­vi­taan yleen­sä suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä, jois­ta kukin on asian­tun­ti­ja yhdel­lä tai kah­del­la alal­la ja ymmär­tää jotain muil­ta­kin aloilta… 

    Kou­lu­tus­rat­kai­sut eivät Suo­mes­sa ole vii­me­vuo­si­na tuke­neet monia­lais­ta osaa­mis­ta. Älyk­käim­piin, nii­hin joil­la on kapa­si­teet­tia lukea pari perus­tut­kin­toa, ei ole sat­sat­tu. Hei­dän opis­ke­lu­jaan on jopa tahal­li­ses­ti hai­tat­tu. Sit­ten ihme­tel­lään aivo­vuo­toa USA:han ja Eurooppaan.

    Väi­tän, vaik­ka PISA-pis­tei­tä ei tule, että yhteis­kun­nan kan­nat­taa sat­sa­ta par­haa­seen 10 % nuo­ris­ta niin lukios­sa kuin yli­opis­tos­sa­kin, ei huo­noim­paan. Tämän jäl­keen osaa­mi­ses­ta kan­nat­taa mak­saa, eikä verot­taa sitä pois. Nuo par­haat kym­me­nen­pro­sent­tia vetä­vät mei­dät muut muka­naan, jos hei­dät saa­daan pysy­mään Suo­mes­sa. Se huo­noin kym­me­nys ei ole kos­kaan kovin tuottavaa.

  27. Jor­ma Nord­lin:

    Elin­kus­tan­nuk­set putoa­vat myös tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä, mikä­li ei lii­kaa lain­sää­dän­nöl­lä rajoi­te­ta. Esi­mer­kik­si asu­mi­sen hin­nas­sa raken­ta­mi­sen osuus tulee pie­ne­ne­mään enti­ses­tään, sil­loin muut teki­jät vai­kut­ta­vat enem­män. J 

    Min­kä tahan­sa raken­nuk­sen tär­kein kom­po­net­ti on verot ja viran­omais­mak­sut. Ne onnoin 40% hin­nas­ta. Eli vaik­ka mil­lä teko­ä­lyl­lä tuo­ta tuu­nai­si niin ei kau­heas­ti auta.

    Saman­lai­sia rajoit­tei­ta lie­nee muu­all­kin. Voi­ton tai­taa taas kor­ja­ta maat jot­ka osaa­vat hyväk­syä mark­ki­na­ta­lou­den- Eli ei täällä

    1. Kau­pun­gis­sa asun­to­jen arvo mää­räy­tyy sijain­nin mukaan mark­ki­noil­la, raken­nus­kus­tan­nus­ten ja asu­non arvo on yli­mää­räis­tä, joka jakau­tuu ton­tin omis­ta­jan (kau­pun­ki) ja raken­nus­liik­keen voi­ton kes­ken. Jos teko­ä­ly tai mikä tahan­sa vähen­tää raken­ta­mi­seen tar­vit­ta­van työn mää­rää, vähe­ne­vät tis­tys­ti mys työ­hön koh­dis­tu­vat verot.

  28. Heit­täi­sin­pä kysy­myk­sen nois­ta “täy­den­tä­vis­tä tulon­siir­rois­ta. Aja­tel­laan­pa tilan­net­ta, että esi­mer­kik­si vien­ti­teol­li­suu­den työn­te­ki­jä saa osan ela­tuk­ses­tan­sa työ­nan­ta­jan mak­sa­mas­ta pal­kas­ta ja osan nois­ta täy­den­tä­vis­tä tulon­siir­rois­ta. Teh­dyn tuot­teen työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set jää­vät täten pie­nem­mik­si kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että koko toi­meen­tu­lon pitäi­si tul­la pal­kas­ta. Miten yhteis­mark­ki­nat tuo­hon suhtautuvat?

    1. Täy­den­tä­vät tulon­siir­rot eivät vai­ku­ta yhteis­mark­ki­noi­hin mitään. Mak­se­taan­han meil­lä jo nyt sadoil­le tuhan­sil­le täy­den­tä­vä­nä tulon­siir­to­na asu­mis­tu­kea eikä sii­tä ole kukaan reklamoinut.

  29. Yri­tyk­sen joh­don näkö­kul­mas­ta on kak­si eri­lais­ta peruslinjaa.

    Perin­tei­ses­ti Suo­mes­sa on aina ollut työ­voi­ma­pu­laa. Täl­löin oli sel­vää, että yri­tyk­sen kan­nat­taa pitää kiin­ni hen­ki­lö­kun­nas­taan. teko­lo­gia­mur­rok­ses­sa yri­tys kou­lut­ti uusiin teh­tä­viin. Rei­kä­kort­tien lävis­täis­tä­jis­tä (1970-luvun lopul­la) saa­tiin asia­kas­pal­ve­lu­hen­ki­lös­töä ja ihmi­siä muu­hun taous­hal­lin­toon. Idea oli, että talon ja toi­min­nan tunet­vat saa­tiin var­sin nopeas­ti uusiin tuot­ta­viin hommiin.

    Tämän lin­jan yhtey­des­sä pidet­tiin huol­ta, että yli­opis­tot ja TKK tuot­ti­vat omal­le alal­le kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä. Oli tar­vet­ta rahoit­taa pro­fes­suu­re­ja, tut­kius­hank­kei­ta ja olla jat­ku­vas­tin yhe­tyk­sis­sä, jot­ta löy­det­tiin hyviä uusia ihmisiä.

    Isois­sa mais­sa ja menes­ty­vis­sä yri­tyk­sis­sä taas on voi­tu las­kea sii­hen, että väkeä kyl­lä löy­tyy. Tun­net­tu mal­li on arvoi­da hen­ki­lö­kun­ta vuo­sit­tain ja irti­sa­noa 10% huo­noim­man suo­ri­tusar­vion saaneita. 

    Täs­sä mal­lis­sa yri­tys hou­kut­taa, ei tar­vit­se kou­lut­taa ja olla yhe­tys­kis­sä eikä eteen­kään mak­saa yli­opis­toil­le mis­tään. USA:ssa on myös tapa­na val­mis­tu­mi­sen jäl­keen olla vuo­si pal­kat­ta töis­sä, jos­ko sit­ten kelpaisi.

    Suo­mes­sa ollaan siirt­ryt­ty EK:nnäkökulmasta aikaan, jol­loin ihmi­siä saa kadul­ta. AMK:n ja ammat­ti­ko­uun toi­min­ta­mal­lis­sa se vuo­den pal­ka­ton har­joit­te­lu on jo mel­kein toteu­tet­tu. Yipää­tään viit­tä kavr­taa­lia pidem­pää aikaa ei yri­tyk­sis­sä ja joh­dos­sa kat­sel­la eteen­päin ope­ra­tii­vi­ses­sa toiminnassa.

    Teko­ä­ly­mur­rok­ses­sa on uusia näkökulmia:
    — tar­vi­taan usean alan osaa­jia. Yli­opis­to­je­ni­dea estää kah­den tut­kit­kin­non suo­rit­ta­mi­nen on täl­le täsyin päin­vas­tais­ta toimintaa.
    — aiem­paa­kin osaa­mis­ta tar­vi­taan, ihmi­siä ei löy­dy enää kadulta.
    — yri­tys­ten on otet­ta­va vas­tuu­ta yli­opis­to­jen rahoi­tuk­ses­ta uudel­la tavalla.
    — alo­jen sii­lou­tu­mi­nen on ongel­ma ja monia­lai­suut­ta on arvos­tet­ta­va tiimeissä

    Tämä on iso haas­te joh­ta­mis­fi­lo­so­fioil­le. Sii­nä men­nee yri­tys­joh­ta­ja­su­ku­pol­vi, kun­nes uude­ta jatuk­set taas tule­vat Suomeen.

    Muun­to­kou­lu­tus pelas­ti 1990-luvuin lamas­sa mon­ta­kin alaa — samaa taas tarvitaaan.Aikuiskoulutuksesta ei ole pal­joa näky­nyt jut­tua, muu­ten kuin yli­op­si­to­jen var­sin raha­nah­nee­na bis­nek­se­nä. Se aas hou­kut­taa myös kaik­kea muu­ta epä­mää­räis­tä poruk­kaa saalinjaolle.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Jos teko­ä­ly tai mikä tahan­sa vähen­tää raken­ta­mi­seen tar­vit­ta­van työn mää­rää, vähe­ne­vät tis­tys­ti mys työ­hön koh­dis­tu­vat verot.

    Viit­taus noin 40 %:n veroas­tee­seen raken­nuk­sen koko­nais­hin­nas­sa lie­nee viit­taus Raken­nus­teol­li­suu­den vuo­sit­tain jul­kai­se­maan veroar­vioon, jos­sa tuo noin 40 %:n veroas­te suh­tees­sa asun­non hin­taan muo­dos­tuu lähin­nä arvon­li­sä­ve­ros­ta, kaa­voi­tus­kor­vauk­ses­ta ja varain­siir­to­ve­ros­ta, jot­ka muo­dos­ta­vat 90 % las­kel­man vero­ra­si­tuk­ses­ta. Työ­hön koh­dis­tu­vil­la veroil­la ei ole sen las­kel­man lop­pu­tu­lok­siin käy­tän­nös­sä vai­ku­tus­ta. Kysei­nen las­kel­ma löy­tyy tästä:
    http://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/asuminen/2017/rakennusoikeuden-osuus-asunnon-hinnasta-tre-ja-hki-vtt.pdf

    1. No just joo. Ton­tin hin­ta­kin on näkö­jään veroa. Mik­si verok­si ei kat­so­ta sitä, ettei kun­ta toi­mi­ta ilmais­ta sement­tiä työmaalle?

  31. Hyvä kir­joi­tus, JTS.
    Yli­opis­tois­ta voi­sin vie­lä heit­tää, että oli­si suo­ta­vaa kye­tä päi­vit­tä­mään osaaa­mis­taan, laa­jen­ta­maan näke­myk­si­ään ja/tai poik­ki­tie­teel­lis­ty­mään kos­ka tahan­sa kun aikaa ja tar­vet­ta on. Ja siis pal­jon lyhyem­män­kin kaa­van mukaan kuin suo­rit­ta­mal­la tut­kin­non. Tii­vis­te­tyt esi­tyk­set + kes­kus­te­lut vähän aihees­ta kuin aihees­ta oli­si­vat hyvin suo­ta­via, siis mai­ni­tun­muo­toi­set kurssit.
    Avoi­mes­sa yo:ssahan tämä on osin mah­dol­lis­ta, mut­ta vie­lä voi­si laa­jen­taa kurs­si­tar­jon­taa. Jokin “poik­ki­tie­teel­li­nen suun­nit­te­lu­kurs­si” oli­si tar­peen. Tar­kas­tel­tai­siin jota­kin asi­aa eri näkö­kul­mis­ta, mitä siis pitäi­si ottaa huo­mioon ja toi­saal­ta, inno­vaa­tio­mie­les­sä, mitä mah­dol­li­suuk­sia asian kehit­te­lys­sä voi­si olla.

  32. Tähän liit­tyen on kiin­nos­ta­vaa seu­ra­ta, miten auto­maa­tio ja teko­ä­ly tekee työt­tö­mik­si (tar­peet­to­mik­si) jo kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja ja vie­lä mais­sa, jois­sa ollaan yhä teol­lis­tu­mas­sa: https://qz.com/1152683/indian-it-layoffs-in-2017-top-56000-led-by-tcs-infosys-cognizant/

    Mel­ko haas­ta­va yhtä­lö oikais­ta, kun yhtääl­tä teke­vä por­ras ja toi­saal­ta val­ko­kau­lus­työ­läi­set jää­vät tarpeettomaksi.

  33. Täs­sä on kak­si todel­la hyvää lyhyt­tä video­ta, jot­ka sum­maa­vat hyvin tämän auto­maa­tio­ke­hi­tyk­sen. Jos ette ole nii­tä vie­lä näh­neet niin suo­sit­te­len ne kat­so­maan, sil­lä ne tar­joa­vat hyvän poh­jan täl­le keskustelulle:

    Humans Need Not Apply
    https://youtu.be/7Pq-S557XQU

    The Rise of the Mac­hi­nes – Why Auto­ma­tion is Dif­fe­rent this Time
    https://youtu.be/WSKi8HfcxEk

  34. Soi­nin­vaa­ra poh­tii hyvin ja moni­puo­li­ses­ti teko­ä­lyn ja tek­ni­sen kehi­tyk­sen vai­ku­tus­ta työ­mark­ki­noi­hin, palk­koi­hin ja laa­jem­min yhteiskuntaankin. 

    Vali­tet­ta­vas­ti tar­pees­ta muut­taa talous­jär­jes­tel­mää radi­kaa­lis­ti vas­taa­maan tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen muka­naan tuo­mioa muu­tok­sia, ei juu­ri­kaan keskustella. 

    Ihmis­tä tar­vi­taan jat­kos­sa­kin. Vaik­ka pal­ve­lui­ta voi­daan kek­siä lisää loput­to­mas­ti ja näin yllä­pi­tää kor­ke­aa työl­li­syyt­tä sii­tä huo­li­mat­ta, että tava­roi­den ja osin pal­ve­lui­den­kin tuo­tan­nos­sa ihmi­sen työ­pa­nos suh­tees­sa tuot­ta­vuu­teen on jat­kos­sa yhä vähäi­sem­pi, ei tuot­ta­vuu­den jat­ku­vas­sa kas­vus­sa voi­da olet­taa, että ihmi­sen pitäi­si jat­kos­sa­kin teh­dä 40 tun­tia vii­kos­sa työ­tä, jopa enem­män­kin ja että osto­voi­ma oli­si loput­to­mas­ti sidot­tu palkkatyöhön. 

    Teol­li­sen, tek­ni­sen ja työ­me­ne­tel­mien kehi­tyk­sen myö­tä on ihmis­ten kes­ki­mää­rin teke­mä työ­mää­rä vähen­ty­nyt jat­ku­vas­ti, vaik­ka välil­lä työ­ai­kaa onkin hiu­kan piden­net­ty, kuten kiky loi­kas­sa nyt. Ei tar­vit­se men­nä his­to­rias­sa kau­as taak­se­päin, kun ihmis­ten lähes kaik­ki hereil­lä olo aika meni työn teke­mi­seen, vaik­ka useim­mat eivät olleet palk­ka­työs­sä. Sit­tem­min on siir­ryt­ty vähi­tel­len nykyi­seen noin 40 tun­nin työ­viik­koon. Sii­nä on jun­nat­tu aivan lii­an pitkään. 

    Nykyi­nen talous­jär­jes­tel­mä tulee toi­mi­maan jat­kos­sa yhä huo­nom­min tek­ni­sen kehi­tyk­sen edis­tyes­sä. Nyt­kään se ei pys­ty siir­tä­mään osto­voi­maa tar­peek­si kulu­tus­sek­to­ril­le vas­taa­maan tuo­tan­to­sek­to­rin kapa­si­teet­tia. Niin­pä talous­jär­jes­tel­män niin EU:ssa kuin Yhdys­val­lois­sa tar­vit­see joko jat­ku­vaa tai ajoit­tais­ta elvyt­tä­mis­tä kes­ku­pank­kien rahan pai­na­mi­sen kaut­ta. Vaik­ka työl­li­syys oli­si pal­jon kor­keam­pi, tilan­ne ei kor­jaan­nu, kos­ka myös tuo­tan­non koko­nais­mää­rä kasvaa. 

    Vaik­ka monet eivät aja­tuk­ses­ta ideo­lo­gi­ses­ti pidä­kään, pit­käs­sä juok­sus­sa on mää­rä­tyn­lai­nen perus toi­meen­tu­lo irro­tet­ta­va työn teke­mi­ses­tä. Sii­hen on vain kak­si kei­noa, joko yhteis­kun­ta omis­taa riit­tä­väs­ti tuo­tan­non väli­nei­tä tai raa­ka-ainei­ta (ja las­kut­taa niis­tä), voi­dak­seen siir­tää kan­sa­lai­sil­le mää­rä­tyn mää­rän osto­voi­maa työn teke­mi­ses­tä riip­pu­mat­to­mas­ti, tai yhteis­kun­ta verot­taa kaik­kea tava­roi­den ja pal­ve­lui­den tuo­tan­toa niin ras­kaas­ti, että voi teh­dä vas­taa­van osto­voi­man siir­ron sitä kautta. 

    On uto­pis­tis­ta aja­tel­la, että voim­me kek­siä ja kulut­taa loput­to­mas­ti viih­dy­ket­tä toi­nen toi­sil­lem­me niin pal­jon, että kaik­ki oli­si­vat 40 tun­tia vii­kos­sa tuot­ta­mas­sa pal­ve­lui­ta ja tava­roi­ta ja ehti­si vapaa-aika­naan kulut­taa kai­ken tuo­te­tun. Tehok­kuus kas­vaa kai­kil­la osa-alueil­la ja teko­ä­ly kiih­dyt­tää tätä kehi­tys­tä. Lop­pu­jen lopuk­si olem­me tilan­tees­sa, jos­sa tar­vi­taan vain puo­let nykyi­ses­tä työ­ajas­ta täy­den työl­li­syy­den yllä­pi­tä­mi­sek­si, vaik­ka kulut­tai­sim­me kai­ken vapaa-aikam­me tuo­tet­tu­ja tava­roi­ta ja pal­ve­lui­ta. Raja tulee vas­taan pal­jon aikai­sem­min, moni ihmi­nen kun halu­aa viet­tää pal­jon aikaa myös siten, ettei hän lop­pu­jen lopuk­si kulu­ta pal­joa­kaan. Eri­lai­set jaka­mis­ta­lou­den muo­dot ja yhtei­söl­li­syy­den suo­sion kas­va­mi­nen vain kiih­dyt­tää tätä kehi­tys­tä osaltaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.