Tekoälystä

Har­va osasi ennus­taa, että auto­jen valmis­t­a­mi­nen tuot­taa eniten miljonääre­jä kiin­teistöalalle, kos­ka auto mullisti yhdyskun­tarak­en­teen tehden kokon­aan uusista alueista arvokas­ta raken­nus­maa­ta. Tekoä­ly merk­it­see poten­ti­aalis­es­ti val­tavaa mullis­tus­ta. Paljon on tehty tekoä­lyn vaiku­tuk­sista ennustei­ta, mut­ta suurim­mat vaiku­tuk­set tule­vat silti ole­maan yllätyksiä.

Tekoä­ly tulee pois­ta­maan suuren määrän nyky­isiä työ­paikko­ja, mut­ta tuskin se kuitenkaan tulee määrässä ja nopeudessa lyömään ver­to­ja työ­paikko­jen pois­tu­miselle 1960-luvul­la maanvil­jelyssä tai metsänkorjuussa.

Moot­torisa­han ja moni­toimikoneen kor­van­neet met­surit siir­tyivät ajan myötä parem­min palkat­tui­hin töi­hin. Muu­toinkin automaa­tio kor­vasi aluk­si lähin­nä suorit­tavaa ja melko mata­la­palkkaista työtä, jol­loin yleinen tulota­so nousi.

Tekoä­ly tunkeu­tuu myös hyvin palkat­tu­ja asiantun­ti­ja-aloille. Lääkärin töistä ekoä­ly kor­vaa eri­tyis­es­ti niitä töitä, joi­ta lääkäri tekee poti­las­ta näkemät­tä – esimerkik­si radi­olo­gin työtä.  Yhä use­am­min käy niin, että moni työ­paikkansa menet­tänyt joutuu tyy­tymään aiem­paa pieni­palkkaisem­paan työhön, vaik­ka keskimäärin tuot­tavu­u­den kasvu lisää yleistä ansiotasoa.

Tähä­nas­ti­nen automaa­tio on nos­tanut rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä osaamisvi­nouman kaut­ta. Kun yksinker­taisia töitä on automa­ti­soitu, jäl­jelle jäävis­sä vaa­timus­ta­so on nous­sut nopeam­min kuin työvoiman osaamis­ta­so. Vähän koulute­tu­ille ei riitä töitä ja vaa­tivimpi­in töi­hin ei riitä tek­i­jöitä. Niin san­ot­tu tas­apain­o­työt­tömyys on nous­sut 1980-luvun lop­un 2,5 pros­en­tista 7,5 pros­ent­ti­in. Se on suuri sosi­aa­li­nen onnet­to­muus ja tulee kalli­ik­si julkiselle taloudelle.

Tekoä­lyn ennuste­taan jatka­van tätä kehi­tys­tä, mut­ta tähän pää­su­un­taan on hah­motet­tavis­sa akan­vir­ta. Jotkut työt muut­tuvat selvästi yksinker­taisem­mik­si, kos­ka teknolo­gia muut­tuu help­pokäyt­töisem­mäk­si. Kaivinkone teki hin­telästäkin ojankaiva­jas­ta vah­van. Tekoä­ly voi kor­va­ta työssä kog­ni­ti­ivisia kykyjä niin, että sen käyt­täjän kyvykkyys nousee.

Kuin­ka isok­si tämä akan­vir­ta kehit­tyy, sitä voi vain arvail­la. Yleinen käsi­tys kuitenkin on, että töi­den keskimääräi­nen vaa­tivu­us­ta­so nousee. Ehkä vaa­tivu­us­ta­so polar­isoituu niin, että vaa­ti­vam­mat työt muut­tuvat entistä vaa­ti­vam­mik­si ja yksinker­taiset entistä yksinkertaisemmiksi.

Vaa­tivu­u­den polar­isoi­tu­mi­nen voi johtaa myös palk­ka-asteikon polar­isoi­tu­miseen – tai jos pieni­palkkai­sista töistä yritetään tehdä parem­pi­palkkaisia, rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kas­vamiseen edelleen.  Dystopi­ana nähdään yhteiskun­ta, jos­sa etuoikeutetun kog­ni­ti­ivisen eli­itin tulota­so nousee nopeasti ja taval­lisen työväen­lu­okan ansio­ta­so pol­kee paikallaan tai jopa las­kee. Täl­lä voi olla vaiku­tus­ta sosi­aaliseen koheesioon, jol­la taas voi olla vaiku­tus­ta jopa vaal­i­t­u­lok­si­in, mikä on nähty niin Brexi­tis­sä kuin Yhdys­val­tain pres­i­dentin vaaleissa.

Työt eivät peri­aat­teessa lopu koskaan juuri kenenkään osalta, mut­ta jäl­jelle jäävät työt voivat sel­l­aisia, ettei niistä markki­nae­htois­es­ti mak­set­ta­va palk­ka voi olla kovin korkea. Jos näin käy valit­ta­vana on joko sen hyväksymi­nen, että alim­mat palkat laske­vat tai että rak­en­teelli­nen työt­tömyys nousee.

Sosi­aa­li­nen koheesio, työl­lisyy­destä huole­htimi­nen ja tulo­ero­jen pitämi­nen pien­inä voi edel­lyt­tää pien­impi­en palkko­jen tukemista täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

Työn­jako ja insti­tu­tion­aaliset esteet

Uusi teknolo­gia tekee peri­aat­teessa mah­dol­lisek­si jär­jestää työt taval­la, joka lisää alen­taa kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi, mut­ta tämä voi tör­mätä työn­sä tai ase­mansa menet­tävien vas­tus­tuk­seen. Tämä ei koske vain sitä, että kul­je­tusalan ammat­ti­jär­jestöt kavah­ta­vat ilman miehistöä kulke­via laivo­ja tai robotin kul­jet­tamia rekkoja.

Lääkärit tuskin katso­vat hyväl­lä sitä, että osa hei­dän töistään siir­ret­täisi­in hoito­henkilökun­nalle, vaik­ka sairaan­hoita­ja pär­jäisi tekoä­lyn avus­ta­mana suures­ta osas­ta lääkärille nyt kuu­lu­vista tehtävistä.

On halu­ja var­jel­la kiel­loil­la työ­paikko­ja tekoä­lyltä, mut­ta tämä ei voi men­estyä pitkään. Kaik­ki maat eivät kiel­toi­in yhdy ja kil­pailu pakot­taa muut seuraamaan.

Muut­tu­va työelämä luo painei­ta lisätä jous­to­ja työe­hdois­sa ja palkois­sa. Jos tämä ei onnis­tu, voi käy­dä niin, että yhä use­ampi ohit­taa sään­nöt ryhtymäl­lä yrit­täjik­si. Tässä vah­vat pär­jäävät mut­ta heikot jäävät ilman suojaa.

Alus­tat­alous tulee tuot­ta­maan paljon tilantei­ta, jois­sa on vaikea sanoa, onko tek­i­jä työn­tek­i­jä vai yrit­täjä. Jonkin­lainen lain­säädän­tö itsen­sä työl­listäjän oikeuk­sista ja velvol­lisuuk­sista tarvi­taan viimeistään nyt.

Tieto­suo­jalain­säädän­tö antaa yhdys­val­ta­laisille yri­tyk­sille merkit­tävän edun

Uuden teknolo­gian sal­lim­i­nen mah­dol­lisuuk­sien kahlit­sem­i­nen kansal­lisel­la lain­säädän­nöl­lä on muutenkin vaikea­ta. Jos Face­book tai Google oli­si­vat olleet suo­ma­laisia yhtiöitä, mon­et niiden toim­intata­vat olisi kiel­let­ty yksi­ty­isyy­den suo­jaan vedoten. Ne ovat kuitenkin muo­dosta­neet omat sään­tön­sä eikä olisi mah­dol­lista kieltää niiden toim­intaa Suomessa.

Näin on syn­tynyt tilanne, jos­sa toim­inta, joka on kiel­let­ty suo­ma­laisil­ta yri­tyk­siltä, on sal­lit­tua Suomes­sa toimiville ulko­maisille yrityksille.

Kulut­ta­jille suun­na­tus­sa alus­tat­aloudessa, joka on paljolti voit­ta­ja vie kaiken ‑sään­nön alaista, englan­ninkieli­sis­sä mais­sa toimivil­la yri­tyk­sil­lä on muutenkin vah­va etulyöntiasema.

Onkin esitet­ty, että suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­nat­taisi nos­taa kädet pystyyn kulut­ta­ja­markki­noil­la ja keskit­tyä b to b –palvelui­hin. Onnek­si kukaan ei ole ker­tonut tätä suo­ma­laisille pelialan yhtiöille.

Ter­veysti­eto­jen käyt­töä varten Suomes­sa on kehitet­ty hyvää ja tietoru­val­lista lain­säädän­töä, joka voi antaa maallemme hyvän etu­lyön­ti­ase­man mon­een muuhun maa­han, myös ja eri­tyis­es­ti Yhdys­val­toi­hin ver­rat­tuna. Tämä on alus­ta pitäen hyvin hoidet­tu hanke.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu TEM:n yri­tyskat­sauk­ses­sa nro 2/2017 tekoä­lyä käsit­televässä teemanumerossa.

41 vastausta artikkeliin “Tekoälystä”

  1. Työsken­te­len bioin­for­mati­ikan paris­sa ja pidän alaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten tekoä­ly kor­vaa työpaikkoja.

    Suurin haaste bioin­for­mati­ikas­sa on pula päte­vistä ihmi­sistä. Saman ihmisen pitäisi olla sekä biolo­gi, joka ymmärtää mitä ollaan tekemässä, menetelmäasiantun­ti­ja, joka tun­tee tarvit­ta­vat algo­rit­mit ja tilas­tol­liset menetelmät, että ohjelmis­toke­hit­täjä, joka pystyy käyt­tämään näitä menetelmiä. Kos­ka päte­viä mon­en alan asiantun­ti­joi­ta ei ole tarpeek­si, tarvi­taan yleen­sä suurem­pi määrä ihmisiä, joista kukin on asiantun­ti­ja yhdel­lä tai kahdel­la alal­la ja ymmärtää jotain muil­takin aloilta.

    Ajan myötä menetelmiä pystytään toki pake­toimaan help­pokäyt­töisik­si työkaluik­si, mut­ta siinä vai­heessa ne ovat yleen­sä jo aut­ta­mat­toman van­hen­tunei­ta. Perus­ta­son tehtävi­in ne toki kel­paa­vat, mut­ta vaa­tivis­sa asiantun­ti­jate­htävis­sä ne harvem­min ovat enää kilpailukykyisiä.

    Tältä poh­jal­ta veikkaisinkin, että työ­paikko­jen kor­vaamista tekoä­lyl­lä hidas­taa eniten pula päte­vistä työn­tek­i­jöistä. Työ­paikko­ja ei nimit­tän uhkaa tekoä­ly itsessään vaan tekoä­lyä käyt­tävä mon­en alan asiantuntija.

  2. Aiheesta julka­istaan paljon mie­lenki­in­toista, hyvin korkeata­sois­t­en talousti­eteil­i­jöi­den toimes­ta. Tässä vain muu­ta­ma esimerk­ki, osa julka­istu muu­ta­man kuukau­den sisällä:

    Arti­fi­cial Intel­li­gence and Eco­nom­ic Growth, Philippe Aghion, Ben­jamin F. Jones, NBER Work­ing Paper No. 23928 Issued in Octo­ber 2017

    The race between machines and humans: Impli­ca­tions for growth, fac­tor shares and jobs Daron Ace­moğlu, Pas­cual Restre­po 05 July 2016


    Arti­fi­cial Intel­li­gence, Automa­tion, and The Future of Work
    , Daron Ace­moglu, Pas­cual Restre­po, Decem­ber 14, 2017

    Low-Skill and High-Skill Automa­tion, Daron Ace­moglu, Pas­cual Restre­po, NBER Work­ing Paper No. 24119 Issued in Decem­ber 2017

    The Fall of the Labor Share and the Rise of Super­star Firms David Autor, David Dorn, Lawrence F. Katz, Christi­na Pat­ter­son, John Van Reenen, NBER Work­ing Paper No. 23396, Issued in May 2017


    Polanyi’s Para­dox and the Shape of Employ­ment Growth
    David H. Autor, 2014

    1. Jos jenk­ki halu­aa käyt­tää tutkimuk­seen suo­ma­laista ter­veysti­etoa, sen pitää tul­la tutki­maan Suomeen. Aineis­to­ja ei saa siirtää Jenkkilään, kos­ka silelä on väärän­laiset lait eikä henkilöko­htais­rten tieto­jen pal­jas­tamista pystytä valvomaan. .

  3. Face­book ja Google ovat tässä ilmeis­es­ti tulleet ohi­men­nen myyneek­si amerikkalaisen demokra­t­ian venäläisille, tai ainakin melkein — lop­putule­ma ilmeis­es­ti nähdään ensi vuon­na. Toim­intava­paudessa on täm­möisiä puo­lia ja puolia.

  4. Tekoä­lyn ja superä­lyn pohtimi­nen työläisyy­den näkökul­mas­ta on tyl­sää. Itse olen posthu­man­isti, asioiden tarkastelu ihmisen työn­teon kannal­ta on kyl­lä varsin rajoit­tunut­ta. Syper­älyssä mie­lenki­in­toista on se, että sil­lä pystytään ylit­tämään inhimilli­nen toim­inta. Työkeskeinen ajat­telu on tylsää.

  5. “Tekoä­ly tunkeu­tuu myös hyvin palka­tu­ille asiantun­ti­ja-aloille. Lääkärin töistä tekoä­ly kor­vaa eri­tyis­es­ti niitä töitä, joi­ta lääkäri tekee poti­las­ta näkemät­tä – esimerkik­si radi­olo­gin työtä.”

    Uskon “tekoä­lylääkärin” anta­van lähi­t­ule­vaisu­udessa lääkärille myös val­tavaan pil­vipo­h­jaiseen tietomas­saan perus­tu­via val­is­tunei­ta ehdo­tuk­sia diag­noo­seik­si, tutkimuk­sik­si ja hoidoiksi. 

    Tosi­a­sia nimit­täin on, että inhimil­liset lääkärit tekevät val­ta­vat määrät hoitovirheitä, kos­ka inhimilli­nen lääkäri osaa vain har­voin men­nä “out of the box” tai hyö­dyn­tää tilas­totiedet­tä työssään. Tekoä­ly osaa tehdä ennakkolu­u­lot­to­mia ja inhimil­listä lääkäriä paljon parem­pia ennus­tuk­sia, kos­ka sil­lä olisi käytössään val­ta­va pop­u­laa­tio­ta­son tietomas­sa, tutkit­ta­van poti­laan poti­lashis­to­ria ja kyky tehdä tilas­toi­hin perus­tu­via laskelmia esimerkik­si jonkin tutkimuk­sen hyö­ty-kus­tan­nus ‑suh­teesta kus­sakin yksittäistapauksessa.

    Uusim­man tutkimuk­sen mukaan esimerkik­si yllät­tävän moni hoitoon huonos­ti vas­taa­va masennus‑, ahdis­tus- tai veren­painepoti­las kär­sii tosi­asi­as­sa elimel­li­sistä uni­häir­iöistä (uniap­nea, PLMD jne.), vaik­ka lääkärit eivät ole kym­me­nien vuosien aikanakaan ymmärtäneet ehdot­taa täl­laiselle henkilölle edullista uni­tutkimus­ta, joka olisi johtanut hänen työkykyn­sä palau­tu­miseen adek­vaatil­la hoidolla. 

    Uskon tekoä­lyn mullis­ta­van lääketiedet­tä merk­i­tyk­sel­lisem­min kuin mitään muu­ta alaa. DNA-tiedonkäsit­te­lyn yhdis­tämi­nen lääketi­eteel­liseen tekoä­lyyn aiheut­taa seu­raa­van suuren harp­pauk­sen. Sil­loin ennustei­den tarkku­us paranisi erityisesti.

  6. Paikallis­es­ta lain­säädän­nöstä piit­taa­mat­tomien lis­taan voi lisätä ainakin Applen, Microsoft­in ja Uberin. Tässä on tietenkin niin, että nuo ovat saa­neet ylivoimaista kil­pailue­t­ua siitä, etteivät itse nou­da­ta lakia samal­la kun paikallis­ten toim­i­joit­ten kuitenkin pitää sitä nou­dat­taa. Tämä on ollut mah­dol­lista sik­si, että lain nou­dat­tamisen valvon­ta ja lain­rikko­muk­si­in puut­tumi­nen on ollut kovin hidas­ta ja teho­ton­ta. Tieto­suo­jalain osalta asi­aan pitäisi ensi kevään mit­taan olla tulos­sa paran­nus kun GDPR ((EU) 2016/679) tuleee voimaan ja sen myötä ennen kaikkea sakot nou­se­vat niin ettei niitä voi enää jät­tää huomiotta (enim­mil­lään 4 % globaal­ista liikevaihdosta). 

    Ihan­neta­paus olisi, jos nämä laista piit­taa­mat­tomat amerikkalaiset yhtiöt saataisi­in EU:n markki­noil­ta kokon­aan pois ja paikallista, lain­mukaista toim­intaa tilalle. Tuo voisi onnis­tua, jos ajatel­laan lain­vas­taisel­la taval­la saat­ua kil­pailue­t­ua rikoshyö­tynä, joka yleen­sä kuu­luu tuomi­ta val­ti­olle menete­tyk­si. Tästä koi­tu­isi pahim­mille pukareille, ainakin Googlelle, mak­set­tavak­si suur­in­pi­irtein kaik­ki vuosien var­rel­la saadut tulot, jol­loin ain­oa tapa jatkaa toim­intaa olisi jät­tää mak­samat­ta ja sen vuok­si vetäy­tyä EU:sta. Face­book lie­nee suun­nilleen samas­sa tilanteessa. 

    Ainakin näi­den kah­den edel­lä­maini­tun osalta kulut­ta­jien tilanne paranisi, ei pelkästään sik­si, että yksi­ty­isyy­den suo­ja palaisi voimaan, vaan myös sik­si, että main­os­ra­hoit­teiset palve­lut eivät ole oikeasti ilmaisia, vaan kulut­ta­jat mak­sa­vat niistä tuot­tei­den ja palvelu­jen hin­nois­sa. Kos­ka mukana on välistävetäjiä, tulee tämä kalli­im­mak­si kuin mak­saa suo­raan. Toiseen ker­taan näistä mak­se­taan vielä omil­la tiedoil­la ja yksi­ty­isyy­den menet­tämisel­lä. Itse asi­as­sa tämäkään ei riitä, vaan mak­su per­itään vielä kol­man­teen ker­taan siinä, että joutuu main­os­ten so. kau­pal­lisen pro­pa­gan­dan kohteek­si. Parem­pi olisi siis mak­saa suo­raan esimerkik­si haku­palvelun tai sosi­aalisen medi­an tuottajalle.

  7. Vaku­u­tus­lääkärin työn pystyy kor­vaa­maan jo neu­vos­to­valmis­teinenkin tekoä­ly: Ei korvata.

  8. Pitäisi ehkä laadullis­es­ti erot­taa toi­sis­taan tekoä­lyn viemät työ­paikat ja automaa­tion vievät työpaikat.

    Automaa­tio — tai per­in­teinen tietotekni­ik­ka — vie työ­paikko­ja vaikka­pa kau­pan kas­soil­ta ja näem­mä esim. per­in­teinen “Hes­en myyjä” on kor­vat­tu jo ulko­mail­la mon­es­sa paikas­sa näyt­tö­taul­ul­la, jon­ka avul­la myyn­ti itse asi­as­sa sujuu kaik­ki nopeam­min kuin ihmis­myyjän kanssa.

    Se mis­tä puhutaan nyt “tekoä­lynä” vie töitä ehkä sit­ten demokraat­tisem­min sekä per­in­teis­es­tä että asiantun­ti­jatyöstä, kos­ka tekoä­ly pystyy oppi­maan sem­moisia matemaat­tisia pat­terne­ja, joi­hin aiem­min olisi vaa­dit­tu kalli­isti palkat­tu asiantuntija.

    Mut­ta täm­möi­nen Hes­en myyjän kor­vau­tu­mi­nen ja siitä seu­raa­va ihan todel­li­nen kri­isi on akuutisti seu­raa­va step­pi ja se voi kyl­lä herät­tää paljon kysymyk­siä siitä mitä ihmiskun­ta todel­la halu­aa tulevaisuudeltaan.

    Kat­selin juuri his­to­ri­al­lista doku­ment­tia ja merkillepan­tavaa on, että 1920-luvul­la Hitler istui vanki­las­sa ja hänen puolueen­sa suo­sio oli pientä.

    Se mikä käyn­nisti suo­sion kasvun oli taloudelli­nen rom­ah­dus. Meil­lä on jo ihan riit­tävästi mielestäni varois­tussig­naale­ja siitä, että täm­möi­nen on mah­dol­lista myös nykyaikana, eihän noista tapah­tu­mista ole lop­ul­ta aikaa kuin muu­tamia kym­meniä vuosia.

  9. Blogikir­joituk­ses­sa on ajatel­tu liian yksipuolis­es­ti pelkästään tekoä­lyn vaiku­tus­ta ihmis­ten palkkoi­hin aivan kun muu teknologi­nen kehi­tys ei vaikut­taisi ostovoimaan. 

    Elinkus­tan­nuk­set putoa­vat myös teknolo­gian kehit­tyessä, mikäli ei liikaa lain­säädän­nöl­lä rajoite­ta. Esimerkik­si asumisen hin­nas­sa rak­en­tamisen osu­us tulee pienen­emään entis­es­tään, sil­loin muut tek­i­jät vaikut­ta­vat enem­män. Joudu­taan miet­timään olisiko jäykän tont­tipoli­ti­ikan muo­dosta­malle asum­is­muodolle mui­ta uusia vaihtoehtoja.

    Markki­noil­la toimiville suurille toim­i­joille voi syn­tyä kil­pailukyky­isiä vai­h­toe­hto­ja pienem­mistä toimijoista. 

    Valmis­tustekni­ikoiden kehit­tämi­nen (edullisem­mat robot­it ja 3Dtulostus) las­kee tuotan­tokus­tan­nuk­sia ja nah­dol­lis­taa myös eri­lais­ten valmis­tus­lait­tei­den tuot­tamisen edullisesti.

    Tästä voi syn­tyä lähi­tuotan­toa automa­ti­soiduis­sa mikrote­htais­sa. Tule­vaisu­udessa kuka tahansa voi perus­taa 3D tulostimel­la toteutetun mikrotehtaan.
    Tekoä­lyl­lä toimivia robot­te­ja voidaan valmis­taa 3D-tulostamalla.

  10. Jor­ma Nordlin: Tule­vaisu­udessa kuka tahansa voi perus­taa 3D tulostimel­la toteutetun mikrotehtaan.
    Tekoä­lyl­lä toimivia robot­te­ja voidaan valmis­taa 3D-tulostamalla.

    Kyl­lä nois­sa 3d-tulostimis­sa on ihan sama jut­tu kuin kaikessa muus­sakin: kallim­mat lait­teet ovat parempia. 

    Aika har­va sitä sor­vaa omia pöy­dän­jalko­jakaan, vaik­ka sorvi ei paljoa mak­sa. Moni ei vah­da edes renkai­ta itse kos­ka renkaien säi­ly­tys vie tilaa. Sama jut­tu se on tuos­sa 3d-tulostimes­sakin, se vie vähin­tään neliömetrin eikä se pitki­in aikoi­hin voi olla niin hal­pa ja help­po, etteikö sitä kan­nat­taisi ostaa ulkopuolelta. 

    Eli kyl­lä minä veikkaan että vaik­ka kaik­ki valmis­tus siir­ty­isi 3d-tulostamiseen, niihin erikois­tuneet tehtaat hoita­vat sen parem­min ja fik­sum­min. Tehas voi sijai­ta lähim­mässä R‑kioskissa tai sit­ten toimia puh­taast­ti verkkokappana.

    3d-tulosti­men pitäisi toimia yhtä näp­pärästi kuin Star Trekin rep­likaat­tori ja mak­saa yhtä vähän kuin ilmaläm­pöpump­pu. Vas­ta sit­ten se tulee joka taloon.

  11. Mikko H:
    Face­book ja Google ovat tässä ilmeis­es­ti tulleet ohi­men­nen myyneek­si amerikkalaisen demokra­t­ian venäläisille, tai ainakin melkein – lop­putule­ma ilmeis­es­ti nähdään ensi vuon­na. Toim­intava­paudessa on täm­möisiä puo­lia ja puolia. 

    En tiedä myyti­inkö pelkästään amerikkalainen demokra­tia ja myyti­inkö se venäläisille ja oli­vatko myyjinä nimeno­maan Google tai Facebook.

    Tavat­toman huolestut­taval­ta kuul­lostaa psykol­o­gisen mas­s­apro­filoin­nin avul­la henkilöko­htais­es­ti kohden­net­tu vaal­i­main­on­ta — ainakin niin kauan kuin sitä tekee vain yksi osa­puoli, ja niin kauan kuin äänestäjät eivät osaa varoa

    Ideana on pro­filoi­da kukin äänestäjä esim akse­leil­la intro­vert­ti-ektro­vert­ti, tur­val­lisu­ushakuinen-riskinot­ta­ja jne. net­tikäyt­täy­tymisen perus­teel­la. OCEAN-akselis­to maini­taan jutus­sa. Esimerkik­si tur­val­lisu­ushakuinen intro­vert­ti on paljon vas­taan­ot­tavaisem­pi väit­teille maa­han­muut­ta­jien eiheut­tam­s­ta tur­val­lisu­usuhkas­ta. Tekoä­ly ja Inter­netin mah­dol­lis­ta­ma kon­tak­ti jokaiseen tekevät mah­dol­lisek­si mas­sais­taa pro­filoin­ti ja suun­nat­tu main­on­ta. Jutus­sa väitetään Cam­bridge Ana­lyt­i­ca ‑fir­man CEO:n ker­toneen että he ovat pro­filoi­neet USAn jokaisen äänestysikäisen, 220 miljoon­aa ihmistä. Kah­ne­manin­sa lukenei­ta tuon pitäisi säikäyttää.

    Muitakin pirun­metku­ja lie­nee käytössä, tekoä­lyä tai ei.

  12. Ihmisil­lä on kyl­lä kum­mallisia kuvitelmia tämän­hetk­i­sistä “tekoälystä”. Nykyiset neu­roverkot oppi­vat lop­ul­ta vain varsin tarkasti määritel­tyjä tehtäviä, eikä esim. 3d-tulostimes­sa sel­l­ais­es­ta ole yhtään mitään hyötyä.

    3D-tulostin ei tarvitse älyä, sil­lä se seu­raa tarkasti määrä­tyn 3d-kap­paleen koor­di­naat­ti­ti­eto­ja tulostaen sen kap­paleen. Jos tekoä­lyä johonkin voidaan käyt­tää, niin sen kap­paleen suun­nit­telu­un, mut­ta tulosti­men kanssa sil­lä ei ole mitään merkitystä.

    Mis­tä tuleekin luon­nolli­nen idea:
    Ehkä joku voisi val­jas­taa neu­roverkon suun­nit­tele­maan opti­maal­isia ker­rostalo­ja? Syötetään sisään miljoo­nan ker­rostaloa­sun­non poh­jaku­vat ja hin­tatiedot, sekä annetaan opti­moin­tite­htäväk­si käsky suun­nitel­la raken­nusteknis­ten para­me­trien rajois­sa asuin­talo­ja, joiden asun­noista saadaan mak­si­maa­li­nen määrä euro­ja rak­en­ta­jalle huomioiden ton­tin muo­to ja kaa­van rajoituk­set (mak­simiko­rkeus, kul­mat / var­jos­tuk­set jne). Rak­saamisen kus­tan­nuk­setkin pystyt­täneen sisäl­lyt­tämään malli­in vähin­tään kohtu­ullisel­la tarkkuudella.

    Kuka ehtii ekana?

    Ehkä samaa voisi käyt­tää kaavoituk­ses­sa? Sen sijaan, että Osmo tekee sum­man­mu­tikas­sa peukku­tun­tu­mal­ta ehdo­tuk­sia kaavoit­ta­jille, ehkä voitaisi­in koulut­taa neu­roverkkoa joka pyrkii opti­moimaan lähiym­päristön kiin­teistö­jen arvon. Ei pelkästään raken­net­ta­van kiin­teistön, vaan myös ympäröivien kiinteistöjen.

  13. Ihmistä tarvi­taan tule­vaisu­udessakin tilanteis­sa, joissa 

    - tilanne on sen ver­ran erikois­laa­tu­inen, että siihen ei ole kehitet­ty konet­ta, algo­rit­mia, automaa­tio­ta tms.
    — pitää ymmärtää kon­tek­sti taval­la, jota koneelle ei ole opetet­tu joko ensin­maini­tus­ta tai muus­ta syystä
    — vaa­di­taan luovuutta
    — koh­dataan toinen ihmi­nen (mikä tärkeintä)

    Sel­l­aiset ammatit ja tehtävät, jois­sa ko. tilantei­ta esi­in­tyy, pysyvät toden­näköisim­min. Tämä siis sub­jek­ti­ivise­na arviona. Kaik­ki em. asi­at pyörivät hie­man saman tee­man ympäril­lä eli inhimil­lisyy­den ja tietyn­laisen jous­tavu­u­den tai vastaavan.

    Hie­man pro­vokati­ivis­es­ti voisin myös heit­tää että ison osan johta­jista ja päät­täjistä voisi kor­va­ta koneil­la melko lail­la välit­tömästi. Jos tehtävä on jonkin sään­nöstön tai tren­di­en tms. jäykkä ja mekaa­ni­nen sovelt­a­mi­nen, kone tekee sen paljon halvem­mal­la kuin kallispalkkainen johta­ja. Mut­ta tämä toimii myös kään­täen eli johta­ja tai päät­täjä, joka kyke­nee kon­tek­stin ja toisen ihmisen hien­ovireiseen ja tilan­neta­juiseen ymmärtämiseen, hyväksymiseen ja tämän tun­neä­lyn­sä soveltamiseen mah­dol­lis­es­ti vieläpä luo­val­la taval­la, on kullanarvoinen.

  14. Eri­no­mainen kir­joi­tus. Tekoä­ly on teknistä edis­tys­tä, joka paran­taa keskimääristä hyv­in­voin­tia vieläpä niin, ettei tekoä­lyyn liity luon­non kannal­ta välit­tömiä hait­to­ja. Edis­tyk­sen tuo­ma muu­tos tuo raken­nemuu­tosongelmia ja odot­ta­mat­to­mi­akin välil­lisiä seu­rauk­sia ja jos muu­tok­sen tuo­ja on oli­gop­o­lis­tis­es­ti kil­pailua vail­la, myös aluk­si voit­tokeskit­tymiä. — Esimerkik­si Nokian kän­nykät loi­vat aidosti hyv­in­voin­tia yli maail­man kos­ka Nokia kykeni kil­pailun alla tuo­maan edullisia tuot­tei­ta kaikille eivätkä voitotkaan pidem­män päälle kasautuneet.

    Täl­lä het­kel­lä tekoä­lyn “hel­vetinkoneet” ovat Googlen, FB:n ja IBM:n hal­lus­sa. Tämä antaa niille suuren edun kunnes algo­rit­mit demokrati­soitu­vat. Eläke­varat kan­nat­taisi sijoit­taa älyyn, joka oppii shakkimes­tarik­si omin nokin paris­sa tunnissa.

    Oma näkökul­mani koti­maiseen korkeak­oulupoli­ti­ikkaan liit­tyy seikkaan, että kävin Otaniemessä tekoä­ly­luen­noil­la 1980-luvun alus­sa. Sil­loin tekoä­lyn väli­neet oli­vat jo paljolti valmi­it luku­un otta­mat­ta hal­paa ja nopeaa mas­samuis­tia. Teu­vo Koho­sen lab­o­ra­to­rios­sa oli jo pitkään tutkit­tu oppivien her­moverkko­jen omi­naisuuk­sia ja Koho­nen oli viita­tu­impia tutk­i­joi­ta alal­la. Siel­lä ei näkynyt sil­loista EK:n rahaa. Mitähän Otaniemessä nyky­isin tutk­i­taan, kun EK yhä enem­män määrää? Luul­tavasti viime vuosi­tuhan­nen tekni­ikkaa, onhan tekoä­ly jo nyt EK:nkin ekosys­teemin mantra!

    Tuos­ta pien­ten palkko­jen tukemis­es­ta olen eri mieltä, kos­ka tulon­jako tulee hoitaa muuten kuin turhaa työtä teet­tämäl­lä mut­ta jaan vaka­van huolen rajo­jen yli menevästä valvon­nas­ta ja hallinnasta.

  15. OS sanoo aivan oikein, että tekoä­ly tulee jyräämään kaikil­la aloilla. 

    Keskeisek­si ongel­mak­si muo­dos­tuukin se, että miten saamme tekoä­lyn Suomes­sa nopeasti ja tehokkaasti käyttöön.

    Suuri ris­ki on siinä, että parhaat tekoä­ly-osaa­jat ja fir­mat lähtevät Suomes­ta maail­man 4. korkein­ta kokon­aisveroast­et­ta ja maal­i­man jäykimpia työ­makki­noi­ta karkuun.

    Esimerkkinä vaikka­pa se, että tekoä­ly-osaa­ja halu­aa ostaa 400 000 euron osakehuoneiston.

    Ote­taan pankista laina koko sum­malle 2% / 20 vuodek­si, jos­ta kuukausierä on noin 2000.
    Palk­ka on vaikka­pa noin 5000 euroa/k / 37% vero­ja = käteen jää noin 3100, jos­ta pitää vielä mak­saa yhtiö­vastike ja sähkö, vaikka­pa 400 euroa.

    Siis­pä velan­mak­sun ja yhtiö­vastik­keen + sähkön jäl­keen jää mui­hin kului­hin noin 750 euroa kuussa.

    Kun tiede­tään, että osake­huoneis­ton hin­nas­sa on noin 40% vero­ja, lop­putule­ma on karkeasti seuraava:
    Osake­huoneis­ton verot ovat 400 000x0.4 = 160 000
    Lainan lyhen­nyk­sistä 20 vuodessa mak­se­tut verot 20x12x2000x0,37 = 177 600

    Verot yhteen­sä 337 600 euroa, jol­loin sai omak­si käm­pän, jon­ka todel­li­nen, vero­ton arvo on 240 000.

    Johtopäätös:

    Ilman tekoä­lyäkin on selvää, että palkkatyöl­lä rikas­tu­mi­nen on Suomes­sa mahdotonta. 

    Ain­oik­si keinoik­si jäävät joko viedä tekoä­lyn­sä ulko­maille tai ottaa raju yrit­täjä-ris­ki ja toivoa, ettei joudu kansakun­nan sylkykupik­si, kuten insinööri Pekka Perä…

    Insinööri Sep­po Korp­poo, 28 vuot­ta yrittäjänä

  16. 3d-tulostimis­sa on vielä yksi rajoite, joka käytän­nössä estää laa­jem­man kotikäytön ja esinei­den “mikrote­htailun”. Useim­mat lait­teet taita­vat käyt­tää vain yhtä mate­ri­aalia tulostuk­seen. Ja useim­mis­sa vähänkään mon­imutkaisem­mis­sa esineis­sä yhden mate­ri­aalin käyt­tö ei tule kuu­loonkaan, tai sit­ten lop­putu­los on aivan kelvo­ton tehdas­valmis­teiseen tuott­teeseen ver­rat­tuna, jois­sa on voitu käyt­tää eriko­is­ma­te­ri­aale­ja. Miten tuo oikein ratkaistaan?

    Läh­es 10 vuot­ta on povat­tu kotona tapah­tu­van 3d-tulostuk­sen lyövän kun­nol­la läpi, mut­ta ei se ole lyönyt läpi vieläkään. Ei se ole niin yksinker­taista tulostaa riit­tävän hyvälaa­tu­isia esineitä. Nykyäänkin 3d-tulostimia taita­vat kotona käyt­tää teinit ja asi­aan hurah­ta­neet inssit, jot­ka tulostel­e­vat lähin­nä jotain täysin kuralaa­tu­isia muovi­här­päkkeitä, joi­ta ei voi ver­ratakkaan tehdasvalmisteiseen.

  17. Sylt­ty: Kyl­lä nois­sa 3d-tulostimis­sa on ihan sama jut­tu kuin kaikessa muus­sakin: kallim­mat lait­teet ovat parempia. 

    Aika har­va sitä sor­vaa omia pöy­dän­jalko­jakaan, vaik­ka sorvi ei paljoa mak­sa. Moni ei vah­da edes renkai­ta itse kos­ka renkaien säi­ly­tys vie tilaa. Sama jut­tu se on tuos­sa 3d-tulostimes­sakin, se vie vähin­tään neliömetrin eikä se pitki­in aikoi­hin voi olla niin hal­pa ja help­po, etteikö sitä kan­nat­taisi ostaa ulkopuolelta. 

    Eli kyl­lä minä veikkaan että vaik­ka kaik­ki valmis­tus siir­ty­isi 3d-tulostamiseen, niihin erikois­tuneet tehtaat hoita­vat sen parem­min ja fik­sum­min. Tehas voi sijai­ta lähim­mässä R‑kioskissa tai sit­ten toimia puh­taast­ti verkkokappana.

    3d-tulosti­men pitäisi toimia yhtä näp­pärästi kuin Star Trekin rep­likaat­tori ja mak­saa yhtä vähän kuin ilmaläm­pöpump­pu. Vas­ta sit­ten se tulee joka taloon.

    Ei tietenkään kaik­ki niitä käytä. Pie­nille yri­tyk­sille ne ovat mah­dol­lisu­us. Niiden hin­nat putoa­vat, kos­ka valmis­tuk­seen voidaan myös käyt­tää 3D tulostusta.

  18. “Sosi­aa­li­nen koheesio, työl­lisyy­destä huole­htimi­nen ja tulo­ero­jen pitämi­nen pien­inä voi edel­lyt­tää pien­impi­en palkko­jen tukemista täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.”

    Tämä virke antaa ymmärtää, että yhteiskun­nan tulisi tukea palkkatöitä teke­viä enem­män kuin työt­tömiä. Onko täl­lainen tarpeen? Eikö riitä, että perus­tu­lon päälle mak­se­taan markki­nae­htoista palkkaa?

    “On halu­ja var­jel­la kiel­loil­la työ­paikko­ja tekoä­lyltä, mut­ta tämä ei voi men­estyä pitkään. Kaik­ki maat eivät kiel­toi­hin yhdy ja kil­pailu pakot­taa muut seuraamaan.”

    Ainakin teo­ri­as­sa yri­tys voi saa­da automa­ti­soimal­la itselleen etua mut­ta samal­la hai­ta­ta kansan­talout­ta, kos­ka pois potkit­tu työn­tek­i­jä siir­tyy heikom­min tuot­tavi­in töi­hin. Ymmärtääk­seni nykyjär­jestelmässämme tätä ongel­maa ei ole ratkaistu. Kansan­talouden kannal­ta olisikin parem­pi mak­si­moi­da tuot­tavu­us ja tukea omia yri­tyk­siä kil­pailus­sa ulko­maisia yri­tyk­siä vas­taan. Toki jotkin kaup­pa­sopimuk­set saat­ta­vat täl­laisen toimin­nan estää ja johtaa siihen, että kil­pail­e­vat yri­tyk­set aiheut­ta­vat kansan­talouk­silleen mit­ta­vat kokon­aishai­tat. Vaik­ka käytän­nössä hai­tat oli­si­vatkin siedet­tävän vähäiset, jär­jestelmä on älyl­lis­es­ti epätyydyttävä.

    1. Tämä virke antaa ymmärtää, että yhteiskun­nan tulisi tukea palkkatöitä teke­viä enem­män kuin työt­tömiä. Onko täl­lainen tarpeen? Eikö riitä, että perus­tu­lon päälle mak­se­taan markki­nae­htoista palkkaa?

      Tuos­sa artikke­lis­sa eipuhut­tu mitän perus­tu­losta. Perus­tu­lo on tietysti yksi tapa mak­saa täy­den­tävää tulon­si­ir­toa pakkkat­u­lo­jen päälle.

  19. ML: 3d-tulostimis­sa on vielä yksi rajoite, joka käytän­nössä estää laa­jem­man kotikäytön ja esinei­den “mikrote­htailun”. Useim­mat lait­teet taita­vat käyt­tää vain yhtä mate­ri­aalia tulostuk­seen. Ja useim­mis­sa vähänkään mon­imutkaisem­mis­sa esineis­sä yhden mate­ri­aalin käyt­tö ei tule kuu­loonkaan, tai sit­ten lop­putu­los on aivan kelvo­ton tehdas­valmis­teiseen tuott­teeseen ver­rat­tuna, jois­sa on voitu käyt­tää eriko­is­ma­te­ri­aale­ja. Miten tuo oikein ratkaistaan?

    Opti­maal­isia rak­en­tei­ta suun­nit­tel­e­va tekoä­ly ja met­alle­ja ja kom­posi­it­te­ja ruikki­vat tulostimet tule­vat muut­ta­maan teol­lisu­ut­takin erit­täin paljon. Vaik­ka tulostin olisikin pirun kallis, sil­lä pystytään kor­vaa­maan niin mon­ta työ­vai­het­ta, että se kan­nat­taa. Tämä ikävä kyl­lä tulee vähen­tämään myös tuot­tei­den eril­lis­ten osien määrää ja siten korjattavuutta.

  20. Aika ajatel­la:
    Ainakin teo­ri­as­sa yri­tys voi saa­da automa­ti­soimal­la itselleen etua mut­ta samal­la hai­ta­ta kansan­talout­ta, kos­ka pois potkit­tu työn­tek­i­jä siir­tyy heikom­min tuot­tavi­in töi­hin. Ymmärtääk­seni nykyjär­jestelmässämme tätä ongel­maa ei ole ratkaistu. Kansan­talouden kannal­ta olisikin parem­pi mak­si­moi­da tuot­tavu­us ja tukea omia yri­tyk­siä kil­pailus­sa ulko­maisia yri­tyk­siä vas­taan. Toki jotkin kaup­pa­sopimuk­set saat­ta­vat täl­laisen toimin­nan estää ja johtaa siihen, että kil­pail­e­vat yri­tyk­set aiheut­ta­vat kansan­talouk­silleen mit­ta­vat kokon­aishai­tat. Vaik­ka käytän­nössä hai­tat oli­si­vatkin siedet­tävän vähäiset, jär­jestelmä on älyl­lis­es­ti epätyydyttävä. 

    Jos ennen tekoä­lyä ta robot­tia kansan­talouden tuot­to oli X ja sit­ten yhtäkkiä tekoäly/robotti kor­vaa työn­tek­i­jöitä tehden hei­dän hom­mansa, on kansan­talouden tuot­to edelleen X. Jos kor­vatut työn­tek­i­jät löytävät uusia töitä, on kansan­talouden tuot­to entistä korkeampia, kos­ka tuot­to on robotin/ tekoä­lyn tuot­to + duunarei­den uusi työpanos.

    Tulon­jako on sit­ten täysin erikseen.

  21. Kun osaamisen ja tarpeen pitäisi koh­da­ta, on tärkeää, että opete­taan oikei­ta asio­ta. Mitenkähän yliopis­to­jen opetuk­ses­ta päätetään. Toiv­ot­tavaa olisi, että palvel­laan enem­män opiske­li­joiden etua (siis työl­listynistä) kuin opet­ta­jien ja opiske­li­joide opiske­li­joiden mieli­halu­ja. Eikös nopeaa valmis­tu­mista pitäisi suosin, kun edessä on kuitenkin vielä lisä/muuntokoulutuksia. Kun tulee uut­ta asi­aa, on tarpeen kar­sia van­haa, vaik­ka astut­taisi­in opet­ta­jien varpailla.

  22. Sepi: Jos ennen tekoä­lyä ta robot­tia kansan­talouden tuot­to oli X ja sit­ten yhtäkkiä tekoäly/robotti kor­vaa työn­tek­i­jöitä tehden hei­dän hom­mansa, on kansan­talouden tuot­to edelleen X. Jos kor­vatut työn­tek­i­jät löytävät uusia töitä, on kansan­talouden tuot­to entistä korkeampia, kos­ka tuot­to on robotin/ tekoä­lyn tuot­to + duunarei­den uusi työpanos.

    Et nähtävästi ota huomioon, että robot­tikin kulut­taa (tutkimus, kehi­tys, rak­en­t­a­mi­nen, ener­gia, ylläpi­to ja huolto). Tarkoi­tankin tuo­tol­la net­to­tuot­toa eli brut­to­tuo­ton ja kulu­jen ero­tus­ta — sehän on oleel­lista. Kansan­talouden net­to­tuot­to vähe­nee, jos robot­ti kulut­taa enem­män, kuin mikä on robotin ja ihmisen brut­to­tuot­to­jen erotus.

  23. Sepi: Jos ennen tekoä­lyä ta robot­tia kansan­talouden tuot­to oli X ja sit­ten yhtäkkiä tekoäly/robotti kor­vaa työn­tek­i­jöitä tehden hei­dän hom­mansa, on kansan­talouden tuot­to edelleen X. Jos kor­vatut työn­tek­i­jät löytävät uusia töitä, on kansan­talouden tuot­to entistä korkeampia, kos­ka tuot­to on robotin/ tekoä­lyn tuot­to + duunarei­den uusi työpanos.

    Tulon­jako on sit­ten täysin erikseen.

    Ei se noin yksi yhteen mene. Ihmisen kor­vaa­va tekoä­ly tai robot­ti saat­taa olla selvästi tuot­tavampi (laatu, määrä, kus­tan­nuste­hokku­us) kuin kor­vaa­mansa ihmi­nen. Esimerkik­si lääkäriro­bot­ti voisi olla selvästi ihmis­lääkäriä tuot­tavampi antaes­saan parem­paa hoitoa, jol­loin tuot­tavu­us olisi selvästi yli X. Uskon automaa­tion ja tekoä­lyn lisäävän kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta roimasti, jos tuot­tavu­u­den kasvu jae­taan mah­dol­lisim­man mon­elle. Jos tulot jätet­täisi­in vain robottien/tekoälyn omis­ta­jien ilok­si, niin tuotan­to supis­tu­isi pain­ottuen luk­susku­lu­tuk­seen, kos­ka syr­jäyte­ty­il­lä ihmis­ras­sukoil­la olisi niin heikko ostovoima. Tulon­jako ja kokon­ais­tuot­tavu­us liit­tyvät siis erot­ta­mat­tomasti yhteen. 

    Roboti­ik­ka myös paran­taa ihmis­ten ostovoimaa halpu­ut­taes­saan tuotteita/palveluja, jol­loin ihmisille jää enem­män varo­ja tuh­lat­tavak­si mui­hin tuotteisiin/palveluihin, jol­loin kokon­ais­tuot­tavu­us kas­vaa kysyn­nän kasvun myötä. 

    His­to­ri­al­lis­es­ti konei­den kor­vaa­mat ihmiset ovat siir­tyneet muille teol­lisu­us­tuotan­toaloille tai palvelu­am­mat­tei­hin. Tekoä­ly­val­lanku­mous saat­taa aidosti jät­tää ihmisiä pihalle kaik­ista työte­htävistä, kos­ka palveluillekaan ei vält­tämät­tä ole rajat­tomasti kysyn­tää. Humanoid­it ja tekoä­ly voivat kor­va­ta laa­jas­sa mitas­sa myös palvelu­ja – pros­ti­tuu­tios­ta asiantuntijapalveluihin.

  24. Työ ei ole ole­mas­sa työn­tek­i­jää vaan muiden tarpei­den tyy­dyt­tämistä varten. Kun jostain työstä ei olla valmi­ita mak­samaan kohtu­ullista kor­vaus­ta, sil­loin se työ ei voi olla kenellekkään vält­tämätön­tä ja sen voi aivan yhtä hyvin jät­tää tekemättä.

    Vai olisiko nyky-Suo­mi jotenkin eri­tyisen paljon parem­pi paik­ka elää, jos työt­tömät vapaa-ajan­vi­eton sijaan pakkaisi­vat ostok­sia, kiil­lot­taisi­vat kenkiä, jekut­taisi­vat seni­ile­jä puhe­lin­myyn­nis­sä jne.? Vaik­ka nämä mata­la­palkkatyöt muut­tuisi­vat tule­vaisu­udessa jol­lain tapaa arvokkaam­man oloisksi, ne oli­si­vat silti aivan yhtä hyödyttömiä.

    Kumpi mas­satyöt­tömyy­destä ja täystyöl­lisyy­destä on täl­laises­sa tek­nol­o­gis­es­ti kehit­tyneesä yhteiskun­nas­sa utopi­aa ja kumpi dystopi­aa? Onko työn kahleista irti pääsem­i­nen niin suuri vaara yhteiskun­ta­rauhalle, ettei siitä saa edes haaveilla?

  25. tuot­tavu­us­loik­ka: Ei se noin yksi yhteen mene. Ihmisen kor­vaa­va tekoä­ly tai robot­ti saat­taa olla selvästi tuot­tavampi (laatu, määrä, kus­tan­nuste­hokku­us) kuin kor­vaa­mansa ihmi­nen. Esimerkik­si lääkäriro­bot­ti voisi olla selvästi ihmis­lääkäriä tuot­tavampi antaes­saan parem­paa hoitoa, jol­loin tuot­tavu­us olisi selvästi yli X. Uskon automaa­tion ja tekoä­lyn lisäävän kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta roimasti, jos tuot­tavu­u­den kasvu jae­taan mah­dol­lisim­man mon­elle. Jos tulot jätet­täisi­in vain robottien/tekoälyn omis­ta­jien ilok­si, niin tuotan­to supis­tu­isi pain­ottuen luk­susku­lu­tuk­seen, kos­ka syr­jäyte­ty­il­lä ihmis­ras­sukoil­la olisi niin heikko ostovoima. Tulon­jako ja kokon­ais­tuot­tavu­us liit­tyvät siis erot­ta­mat­tomasti yhteen. 

    Roboti­ik­ka myös paran­taa ihmis­ten ostovoimaa halpu­ut­taes­saan tuotteita/palveluja, jol­loin ihmisille jää enem­män varo­ja tuh­lat­tavak­si mui­hin tuotteisiin/palveluihin, jol­loin kokon­ais­tuot­tavu­us kas­vaa kysyn­nän kasvun myötä. 

    His­to­ri­al­lis­es­ti konei­den kor­vaa­mat ihmiset ovat siir­tyneet muille teol­lisu­us­tuotan­toaloille tai palvelu­am­mat­tei­hin. Tekoä­ly­val­lanku­mous saat­taa aidosti jät­tää ihmisiä pihalle kaik­ista työte­htävistä, kos­ka palveluillekaan ei vält­tämät­tä ole rajat­tomasti kysyn­tää. Humanoid­it ja tekoä­ly voivat kor­va­ta laa­jas­sa mitas­sa myös palvelu­ja – pros­ti­tuu­tios­ta asiantuntijapalveluihin.

    Jos markki­nat ovat edes etäis­es­ti tehokkaat ja tar­jol­la on use­am­man kuin yhden valmis­ta­jan tekoä­ly rönt­genku­vien tulk­in­taan, niin rönt­genku­vien tulkin­nan hin­ta rom­ah­taa karkeasti sille tasolle mitä tuol­laisen tekoä­lyn pyörit­tämi­nen kaik­ki reg­u­loin­nin aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set huomioiden + joku järkevä voittoprosentti.

    Voit­to­pros­ent­ti ei voi muo­dos­tua mieli­v­al­taisen korkeak­si, jos ”tekoä­ly­jen” tar­jon­ta­puolel­la on kil­pailua, vaan lähtöko­htais­es­ti niihin sijoitet­tun pääo­man tuot­to pysyy jos­sain tolkun rajoissa.

    Käytän­nössä lääketi­eteen diag­nos­ti­ik­ka muut­tuunee seu­raa­van 10v aikana aika paljon. Rönt­gen­lääkäre­itä ei tarvi­ta mihinkään, vaan se Siemensin kone pyöräyt­tää neu­roverkkoal­go­rit­min ihan itsek­seen ”ilmaisek­si” (siis sisäl­tyy koneen leas­ing mak­su­un) heti kuvan oton yhtey­dessä ja kus­tan­nuk­set laske­vat. Siemens taas ei voi pitää hin­taansa mieli­v­al­taisen korkeall, kos­ka se kil­pailee japani­lais­ten ja GE Health­caren kanssa asi­akkuuk­sista, jol­loin hin­nat kyl­lä pysyvät aisois­sa. Edelleen tarvi­taan rönt­gen­hoita­ja tekemään se man­u­aa­li­nen ihmis­ten koneisi­in ohjas­t­a­mi­nen… (Elleivät kek­si sopi­van inhimil­lisiä robot­te­ja siihenkin).

    Ja kun kuvan otta­mi­nen on nyky­istä paljon halvem­paa, niitä voidaan räiskiä paljon nyky­istä use­am­min, jol­loin pääo­makus­tan­nuk­set jakau­tu­vat use­am­man kuvan kesken ja taas per kuva hin­ta las­kee. Sama hom­ma kaikissa labrakokeis­sa ja mag­neet­tiku­vis­sa jne. Jois­sa koneet voivat hoitaa sen tulosten tulkin­nan ihmistä paremmin.

  26. Jouni:

    …Suurin haaste bioin­for­mati­ikas­sa on pula päte­vistä ihmi­sistä. Saman ihmisen pitäisi olla sekä biolo­gi, joka ymmärtää mitä ollaan tekemässä, menetelmäasiantun­ti­ja, joka tun­tee tarvit­ta­vat algo­rit­mit ja tilas­tol­liset menetelmät, että ohjelmis­toke­hit­täjä, joka pystyy käyt­tämään näitä menetelmiä. Kos­ka päte­viä mon­en alan asiantun­ti­joi­ta ei ole tarpeek­si, tarvi­taan yleen­sä suurem­pi määrä ihmisiä, joista kukin on asiantun­ti­ja yhdel­lä tai kahdel­la alal­la ja ymmärtää jotain muil­takin aloilta… 

    Koulu­tus­ratkaisut eivät Suomes­sa ole viime­vu­osi­na tuke­neet moni­alaista osaamista. Älykkäimpi­in, niihin joil­la on kap­a­siteet­tia lukea pari perus­tutk­in­toa, ei ole sat­sat­tu. Hei­dän opiskelu­jaan on jopa tahal­lis­es­ti hai­tat­tu. Sit­ten ihme­tel­lään aivovuo­toa USA:han ja Eurooppaan.

    Väitän, vaik­ka PISA-pis­teitä ei tule, että yhteiskun­nan kan­nat­taa sat­sa­ta parhaaseen 10 % nuorista niin lukios­sa kuin yliopis­tossakin, ei huonoim­paan. Tämän jäl­keen osaamis­es­ta kan­nat­taa mak­saa, eikä verot­taa sitä pois. Nuo parhaat kymme­nen­pros­ent­tia vetävät mei­dät muut mukanaan, jos hei­dät saadaan pysymään Suomes­sa. Se huonoin kym­menys ei ole koskaan kovin tuottavaa.

  27. Jor­ma Nordlin:

    Elinkus­tan­nuk­set putoa­vat myös teknolo­gian kehit­tyessä, mikäli ei liikaa lain­säädän­nöl­lä rajoite­ta. Esimerkik­si asumisen hin­nas­sa rak­en­tamisen osu­us tulee pienen­emään entis­es­tään, sil­loin muut tek­i­jät vaikut­ta­vat enem­män. J 

    Minkä tahansa raken­nuk­sen tärkein kom­ponet­ti on verot ja vira­nomais­mak­sut. Ne onnoin 40% hin­nas­ta. Eli vaik­ka mil­lä tekoä­lyl­lä tuo­ta tuu­naisi niin ei kauheasti auta.

    Saman­laisia rajoit­tei­ta lie­nee muual­lkin. Voiton taitaa taas kor­ja­ta maat jot­ka osaa­vat hyväksyä markki­na­t­alouden- Eli ei täällä

    1. Kaupungis­sa asun­to­jen arvo määräy­tyy sijain­nin mukaan markki­noil­la, raken­nuskus­tan­nusten ja asunon arvo on ylimääräistä, joka jakau­tuu ton­tin omis­ta­jan (kaupun­ki) ja raken­nus­li­ik­keen voiton kesken. Jos tekoä­ly tai mikä tahansa vähen­tää rak­en­tamiseen tarvit­ta­van työn määrää, vähenevät tistysti mys työhön kohdis­tu­vat verot.

  28. Heit­täis­in­pä kysymyk­sen noista “täy­den­tävistä tulon­si­ir­roista. Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, että esimerkik­si vien­ti­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jä saa osan elatuk­ses­tansa työ­nan­ta­jan mak­samas­ta palka­s­ta ja osan noista täy­den­tävistä tulon­si­ir­roista. Teh­dyn tuot­teen työvoimakus­tan­nuk­set jäävät täten pienem­mik­si kuin siinä tapauk­ses­sa, että koko toimeen­tu­lon pitäisi tul­la palka­s­ta. Miten yhteis­markki­nat tuo­hon suhtautuvat?

    1. Täy­den­tävät tulon­si­ir­rot eivät vaiku­ta yhteis­markki­noi­hin mitään. Mak­se­taan­han meil­lä jo nyt sadoille tuhan­sille täy­den­tävänä tulon­si­ir­tona asum­is­tukea eikä siitä ole kukaan reklamoinut.

  29. Yri­tyk­sen johdon näkökul­mas­ta on kak­si eri­laista peruslinjaa.

    Per­in­teis­es­ti Suomes­sa on aina ollut työvoima­pu­laa. Täl­löin oli selvää, että yri­tyk­sen kan­nat­taa pitää kiin­ni henkilökun­nas­taan. tekolo­gia­mur­rokses­sa yri­tys koulut­ti uusi­in tehtävi­in. Reikäko­rt­tien lävistäistäjistä (1970-luvun lop­ul­la) saati­in asi­akas­palveluhenkilöstöä ja ihmisiä muuhun taoushallintoon. Idea oli, että talon ja toimin­nan tunet­vat saati­in varsin nopeasti uusi­in tuot­tavi­in hommiin.

    Tämän lin­jan yhtey­dessä pidet­ti­in huol­ta, että yliopis­tot ja TKK tuot­ti­vat oma­lle alalle koulutet­tu­ja ihmisiä. Oli tarvet­ta rahoit­taa pro­fes­su­ure­ja, tutk­iushankkei­ta ja olla jatku­vastin yhetyk­sis­sä, jot­ta löy­det­ti­in hyviä uusia ihmisiä.

    Isois­sa mais­sa ja men­estyvis­sä yri­tyk­sis­sä taas on voitu laskea siihen, että väkeä kyl­lä löy­tyy. Tun­net­tu malli on arvoi­da henkilökun­ta vuosit­tain ja irti­sanoa 10% huonoim­man suori­tusarvion saaneita. 

    Tässä mallis­sa yri­tys houkut­taa, ei tarvitse koulut­taa ja olla yhetyskissä eikä eteenkään mak­saa yliopis­toille mis­tään. USA:ssa on myös tapana valmis­tu­misen jäl­keen olla vuosi palkat­ta töis­sä, josko sit­ten kelpaisi.

    Suomes­sa ollaan siirtryt­ty EK:nnäkökulmasta aikaan, jol­loin ihmisiä saa kadul­ta. AMK:n ja ammat­tik­ou­un toim­inta­mallis­sa se vuo­den palkaton har­joit­telu on jo melkein toteutet­tu. Yipäätään viit­tä kavr­taalia pidem­pää aikaa ei yri­tyk­sis­sä ja joh­dos­sa kat­sel­la eteen­päin oper­ati­ivises­sa toiminnassa.

    Tekoä­ly­mur­rokses­sa on uusia näkökulmia:
    — tarvi­taan use­an alan osaa­jia. Yliopis­to­jenidea estää kah­den tutk­itkin­non suorit­ta­mi­nen on tälle täsyin päin­vas­taista toimintaa.
    — aiem­paakin osaamista tarvi­taan, ihmisiä ei löy­dy enää kadulta.
    — yri­tys­ten on otet­ta­va vas­tu­u­ta yliopis­to­jen rahoituk­ses­ta uudel­la tavalla.
    — alo­jen siilou­tu­mi­nen on ongel­ma ja moni­alaisu­ut­ta on arvostet­ta­va tiimeissä

    Tämä on iso haaste johtam­is­filosofioille. Siinä men­nee yri­tysjo­hta­ja­sukupolvi, kunnes uude­ta jatuk­set taas tule­vat Suomeen.

    Muun­tok­oulu­tus pelasti 1990-luvuin lamas­sa mon­takin alaa — samaa taas tarvitaaan.Aikuiskoulutuksesta ei ole paljoa näkynyt jut­tua, muuten kuin yliop­si­to­jen varsin rahanah­neena bis­nek­senä. Se aas houkut­taa myös kaikkea muu­ta epämääräistä porukkaa saalinjaolle.

  30. Osmo Soin­in­vaara:Jos tekoä­ly tai mikä tahansa vähen­tää rak­en­tamiseen tarvit­ta­van työn määrää, vähenevät tistysti mys työhön kohdis­tu­vat verot.

    Viit­taus noin 40 %:n veroas­t­eeseen raken­nuk­sen kokon­aishin­nas­sa lie­nee viit­taus Raken­nus­te­ol­lisu­u­den vuosit­tain julkaise­maan veroarvioon, jos­sa tuo noin 40 %:n veroaste suh­teessa asun­non hin­taan muo­dos­tuu lähin­nä arvon­lisäveros­ta, kaavoitusko­r­vauk­ses­ta ja varain­si­ir­toveros­ta, jot­ka muo­dosta­vat 90 % laskel­man veror­a­situk­ses­ta. Työhön kohdis­tuvil­la veroil­la ei ole sen laskel­man lop­putu­lok­si­in käytän­nössä vaiku­tus­ta. Kyseinen laskel­ma löy­tyy tästä:
    http://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/asuminen/2017/rakennusoikeuden-osuus-asunnon-hinnasta-tre-ja-hki-vtt.pdf

    1. No just joo. Ton­tin hin­takin on näköjään veroa. Mik­si veroksi ei kat­so­ta sitä, ettei kun­ta toimi­ta ilmaista sement­tiä työmaalle?

  31. Hyvä kir­joi­tus, JTS.
    Yliopis­toista voisin vielä heit­tää, että olisi suo­tavaa kyetä päivit­tämään osaaamis­taan, laa­jen­ta­maan näke­myk­siään ja/tai poikki­ti­eteel­listymään kos­ka tahansa kun aikaa ja tarvet­ta on. Ja siis paljon lyhyem­mänkin kaa­van mukaan kuin suorit­ta­mal­la tutkin­non. Tiivis­te­tyt esi­tyk­set + keskuste­lut vähän aiheesta kuin aiheesta oli­si­vat hyvin suo­tavia, siis maini­tun­muo­toiset kurssit.
    Avoimes­sa yo:ssahan tämä on osin mah­dol­lista, mut­ta vielä voisi laa­jen­taa kurssi­tar­jon­taa. Jokin “poikki­ti­eteelli­nen suun­nit­telukurssi” olisi tarpeen. Tarkasteltaisi­in jotakin asi­aa eri näkökul­mista, mitä siis pitäisi ottaa huomioon ja toisaal­ta, inno­vaa­tiomielessä, mitä mah­dol­lisuuk­sia asian kehit­telyssä voisi olla.

  32. Tässä on kak­si todel­la hyvää lyhyt­tä video­ta, jot­ka sum­maa­vat hyvin tämän automaa­tioke­hi­tyk­sen. Jos ette ole niitä vielä näh­neet niin suosit­te­len ne kat­so­maan, sil­lä ne tar­joa­vat hyvän poh­jan tälle keskustelulle:

    Humans Need Not Apply
    https://youtu.be/7Pq-S557XQU

    The Rise of the Machines – Why Automa­tion is Dif­fer­ent this Time
    https://youtu.be/WSKi8HfcxEk

  33. Soin­in­vaara pohtii hyvin ja monipuolis­es­ti tekoä­lyn ja teknisen kehi­tyk­sen vaiku­tus­ta työ­markki­noi­hin, palkkoi­hin ja laa­jem­min yhteiskuntaankin. 

    Valitet­tavasti tarpeesta muut­taa talousjär­jestelmää radikaal­isti vas­taa­maan teknolo­gian kehi­tyk­sen mukanaan tuomioa muu­tok­sia, ei juurikaan keskustella. 

    Ihmistä tarvi­taan jatkos­sakin. Vaik­ka palvelui­ta voidaan kek­siä lisää lop­ut­tomasti ja näin ylläpitää korkeaa työl­lisyyt­tä siitä huoli­mat­ta, että tavaroiden ja osin palvelu­idenkin tuotan­nos­sa ihmisen työ­panos suh­teessa tuot­tavu­u­teen on jatkos­sa yhä vähäisem­pi, ei tuot­tavu­u­den jatku­vas­sa kasvus­sa voi­da olet­taa, että ihmisen pitäisi jatkos­sakin tehdä 40 tun­tia viikos­sa työtä, jopa enem­mänkin ja että ostovoima olisi lop­ut­tomasti sidot­tu palkkatyöhön. 

    Teol­lisen, teknisen ja työmenetelmien kehi­tyk­sen myötä on ihmis­ten keskimäärin tekemä työmäärä vähen­tynyt jatku­vasti, vaik­ka välil­lä työaikaa onkin hiukan piden­net­ty, kuten kiky loikas­sa nyt. Ei tarvitse men­nä his­to­ri­as­sa kauas taak­sepäin, kun ihmis­ten läh­es kaik­ki hereil­lä olo aika meni työn tekemiseen, vaik­ka useim­mat eivät olleet palkkatyössä. Sit­tem­min on siir­ryt­ty vähitellen nykyiseen noin 40 tun­nin työvi­ikkoon. Siinä on jun­nat­tu aivan liian pitkään. 

    Nykyi­nen talousjär­jestelmä tulee toim­i­maan jatkos­sa yhä huonom­min teknisen kehi­tyk­sen edis­tyessä. Nytkään se ei pysty siirtämään ostovoimaa tarpeek­si kulu­tussek­to­rille vas­taa­maan tuotan­tosek­torin kap­a­siteet­tia. Niin­pä talousjär­jestelmän niin EU:ssa kuin Yhdys­val­lois­sa tarvit­see joko jatku­vaa tai ajoit­taista elvyt­tämistä kesku­pankkien rahan painamisen kaut­ta. Vaik­ka työl­lisyys olisi paljon korkeampi, tilanne ei kor­jaan­nu, kos­ka myös tuotan­non kokon­ais­määrä kasvaa. 

    Vaik­ka mon­et eivät ajatuk­ses­ta ide­ol­o­gis­es­ti pidäkään, pitkässä juok­sus­sa on määrä­tyn­lainen perus toimeen­tu­lo irrotet­ta­va työn tekemis­es­tä. Siihen on vain kak­si keinoa, joko yhteiskun­ta omis­taa riit­tävästi tuotan­non välineitä tai raa­ka-ainei­ta (ja laskut­taa niistä), voidak­seen siirtää kansalaisille määrä­tyn määrän ostovoimaa työn tekemis­es­tä riip­pumat­tomasti, tai yhteiskun­ta verot­taa kaikkea tavaroiden ja palvelu­iden tuotan­toa niin raskaasti, että voi tehdä vas­taa­van ostovoiman siir­ron sitä kautta. 

    On utopis­tista ajatel­la, että voimme kek­siä ja kulut­taa lop­ut­tomasti viihdyket­tä toinen toisillemme niin paljon, että kaik­ki oli­si­vat 40 tun­tia viikos­sa tuot­ta­mas­sa palvelui­ta ja tavaroi­ta ja ehtisi vapaa-aikanaan kulut­taa kaiken tuote­tun. Tehokku­us kas­vaa kaikil­la osa-alueil­la ja tekoä­ly kiihdyt­tää tätä kehi­tys­tä. Lop­pu­jen lopuk­si olemme tilanteessa, jos­sa tarvi­taan vain puo­let nykyis­es­tä työa­jas­ta täy­den työl­lisyy­den ylläpitämisek­si, vaik­ka kulut­taisimme kaiken vapaa-aikamme tuotet­tu­ja tavaroi­ta ja palvelui­ta. Raja tulee vas­taan paljon aikaisem­min, moni ihmi­nen kun halu­aa viet­tää paljon aikaa myös siten, ettei hän lop­pu­jen lopuk­si kulu­ta paljoakaan. Eri­laiset jakamistalouden muodot ja yhteisöl­lisyy­den suo­sion kas­vami­nen vain kiihdyt­tää tätä kehi­tys­tä osaltaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.