Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

Vii­me val­tuus­to­kau­del­la Hel­sin­gis­sä saa­tiin aikaan suu­ri kään­ne kau­pun­gin kehit­tä­mi­ses­sä. Kau­pun­ki­ra­ken­net­ta hajaut­ta­va kehi­tys, joka peit­ti alleen yhä vain enem­män maa­ta, saa­tiin kään­ne­tyk­si kau­pun­ki­ra­ken­net­ta eheyt­tä­väk­si suun­nak­si. Mark­ki­na­voi­mat aut­toi­vat tätä muu­tos­ta mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta oli sii­nä suu­ri roo­li myös poli­tii­kal­la – eri­tyi­ses­ti vih­reäl­lä politiikalla.

Mark­ki­na­voi­mat ovat täs­sä sama asia kuin ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­sit, jot­ka muut­tui­vat voi­mak­kaas­ti urbaa­nim­mik­si. Yhä useam­pi haluai­si asua ratik­ka­kau­pun­gis­sa, kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti. Sen seu­rauk­se­na asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet Hel­sin­gin kes­kus­tan tun­tu­mas­sa aina Val­li­laa myö­ten. Asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­nen on ikä­vä asia sinän­sä, mut­ta toi­saal­ta merk­ki hyväs­tä. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tän­ne asu­maan ja asuu mie­luum­min kak­sios­sa Hel­sin­gis­sä kuin oma­ko­ti­ta­los­sa kehyskunnissa.

Hel­sin­ki kaik­ki­ne tapah­tu­mi­neen ja mie­len­kiin­toi­si­ne yksi­tyi­si­ne pal­ve­lui­neen on tul­lut tavat­to­man hyväk­si pai­kak­si elää. Se on ollut kau­pun­gin sal­li­vam­man poli­tii­kan tulos­ta – suu­ri ansio täs­tä kuu­luu Pek­ka Sau­ril­le.

Kau­pun­gin suun­nan muu­tos näkyy yleis­kaa­vas­sa, joka sekä tii­vis­tää kau­pun­kia että raken­taa sitä pika­ra­ti­koi­den varaan. Kehä I:n sisä­puo­lel­le on tulos­sa 150 000 asu­kas­ta lisää.

Suun­nan­muu­tos on ollut mer­kit­tä­vä myös lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa. Tämä näkyy sym­bo­li­ses­ti vah­vim­min sel­lai­sis­sa pää­tök­sis­sä kuin Hämeen­tien pyö­rä- ja jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, mut­ta asial­li­ses­ti mer­kit­tä­väm­pi muu­tos on tämä ratikkapainotteisuus.

Kokoo­mus ja vih­reät ovat perin­tei­ses­ti olleet kovin eri miel­tä autoi­lun ase­mas­ta Hel­sin­gis­sä ja ovat sitä edel­leen. Vaik­ka näke­myk­set ovat tun­ne­ta­sol­la edel­leen yhtä kau­ka­na toi­sis­taan, mut­ta asia­ta­sol­la näke­myk­set ovat lähen­ty­neet toi­si­aan olo­suh­tei­den pakottamina.

Kun kan­ta­kau­pun­kiin tulee 150 000 asu­kas­ta lisää, vih­rei­den on ollut pak­ko myön­tää, että niin pal­jon ei voi autoi­lun kul­ku­ta­pao­suut­ta vähen­tää, että auto­jen mää­rä kään­tyi­si kan­ta­kau­pun­gis­sa mer­kit­tä­vään las­kuun. Samas­ta syys­tä kokoo­muk­sen on pak­ko myön­tää, että auto­jen kul­ku­ta­pao­suut­ta on pak­ko las­ke­ta mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka asu­kas­lu­vun kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen ei voi tar­koit­taa auto­jen mää­rän kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta. Ne eivät yksin­ker­tai­ses­ti mah­tui­si katuverkkoon.

Vii­me val­tuus­to­kau­del­la kyl­vet­tiin, nyt on sadon­kor­juun aika.

Muu­ta­ma viik­ko sit­ten kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa meni puo­li huo­li­mat­to­mas­ti meni läpi 3500 asuk­kaan kaa­va met­roa­se­man tun­tu­mas­sa Hert­to­nie­men yri­ty­sa­lu­eel­la. Se muut­ti mer­kit­tä­vän alu­een­käyt­tö­tar­koi­tuk­sen yri­ty­sa­lu­ees­ta asu­mi­seen. Se oli Iso muu­tos ja ja sii­tä käy­tiin iso vään­tö vii­me val­tuus­to­kau­del­la, mut­ta sii­nä se nyt on. Vas­taa asu­kas­lu­vul­taan kes­ki­ko­kois­ta kun­taa. Luon­toa sääs­tyi pal­jon, sil­lä van­haan tapaan teh­dyl­lä met­sä­lä­hiö­kaa­val­la tuo oli­si vie­nyt neit­seel­lis­tä maa­ta lähes neliökilometrin.

Näi­tä on tulos­sa lisää.

Läpi­huu­to­jut­tu oli myös Hämeen­tien katu­pii­rus­tus­ten hyväk­sy­mi­nen. Toi­sis­sa olois­sa täs­tä oli­si äänes­tet­ty verisesti.

Iso jut­tu oli kan­ta­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män hyväk­sy­mi­nen. Sii­nä mul­lis­te­taan koko jär­jes­tel­mä ja pai­no­te­taan huo­mat­ta­vas­ti kis­ko­lii­ken­net­tä – ja samal­la säh­köä dieselinsijasta.

Tämä on yhtä juhlaa!

52 vastausta artikkeliin “Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä”

  1. Osmo, nyt en ymmär­rä. Sanot “…Kau­pun­ki­ra­ken­net­ta hajaut­ta­va kehi­tys, joka peit­ti alleen yhä vain enem­män maa­ta, saa­tiin kään­ne­tyk­si kau­pun­ki­ra­ken­net­ta eheyt­tä­väk­si suun­nak­si…” Kat­sot­taes­sa edel­li­sen kau­den tulok­sia, en tun­nis­ta yhtään yli 20 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä kaa­vaa, eivät­kä lähes­kään kaik­ki täy­tä edes 10 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä mini­mi­vaa­ti­mus­ta, että syn­tyi­si edes jotain pal­ve­lui­ta. Vähät hie­man kau­pun­ki­mai­set alu­eet tuho­taan sir­pa­loi­mal­la ne viheralueilla. 

    Lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa syyt ja seu­rauk­set ovat suloi­ses­ti sekai­sin. Lii­ken­net­tä ei kan­na­ta ohja­ta poliit­ti­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta, vaan raken­ta­mi­sen tehok­kuu­den tulee ohja­ta tek­ni­ses­ti syn­ty­viä rat­kai­su­ja. Poliit­ti­nen ohjaus tar­koit­taa Hel­sin­gis­sä tol­ku­ton­ta rahan­tuh­laus­ta kan­nat­ta­mat­to­man jul­ki­sen lii­ken­teen tukemiseen. 

    Oikea jär­jes­tys on 1) kaa­voit­taa tehok­kaas­ti, 2) raken­taa tehok­kaas­ti ja 3) syn­tyy tilaus jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le. Teh­dään se kau­pun­ki, niin pal­ve­lut muut­tu­vat kaupunkimaisiksi.

    1. Kyl­lä tuo Hert­to­nie­men alue vas­taa tehok­kuu­del­taan sel­väs­ti yli 200 asu­kas­ta heh­taa­riul­la. Nämä met­sä­lä­hiöt teh­tiin mur­to-osal­la täs­tä. Auto­paik­ka­nor­mi estää teke­mäs­tä kovin tihe­ää kau­pun­kia, kos­ka vaa­dit­ta­va mää­rä (tyh­jil­leen jää­viä) auto­pa­sik­ko­ja ei syn­ny kuin aivan jär­jet­tö­mil­lä kustannuksilla.

  2. Edel­leen­kin ihmet­te­len, mik­si vih­reä polii­tik­ko kan­nat­taa pöhi­nää, pal­ve­lui­ta ja kas­vua, kun pitäi­si luo­da köy­hyyt­tä, pai­kal­li­suut­ta ja estää tava­roi­den ja ihmis­ten lii­ke, jos pal­lo tah­do­taan pelastaa.

    Esi­mer­kik­si kas­vi­huo­ne­pääs­töt ovat taas kään­ty­neet Suo­mes­sa sel­vään nousuun. Sama kos­kee kaik­kia mui­ta­kin luon­toa kuor­mit­ta­via luku­ja, kun on pöhi­nää eli kun talous kas­vaa ja kun ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus liik­kua ja kuluttaa.

    Kau­pun­ki­kult­tu­ri on vim­mat­tu tuho­ko­ne, joka kas­vat­taa ihmi­set kai­paa­maan sel­lais­ta, mitä he eivät osaa luon­nos­taan kai­va­ta. Ei täl­lai­sen mal­lin varaan voi raken­taa tule­vai­suut­ta sadois­sa ja tuhan­sis­sa vuosissa.

  3. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tän­ne asu­maan ja asuu mie­luum­min kak­sios­sa Hel­sin­gis­sä kuin oma­ko­ti­ta­los­sa kehyskunnissa.”

    Onko mah­dol­li­ses­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä halua­vat asua? Saat­tai­si joku ehkä halu­ta näh­dä puun tai jotain muu­ta mer­ki­tyk­se­tön­tä jos­kus pihapiirissä…

  4. Rumaa ja hal­paa kal­lis­ta. Tuo tulee mie­leen kun käve­lee Uuden Hel­sin­gin katu­ja. Kau­neut­ta ja miel­tä kohot­ta­vaa ark­ki­teh­tuu­ria on tur­ha etsiä. Ja ei ala-asteen kana­viil­lok­ki voi olla väri seinässä.

  5. Juu, onnek­si olkoon vaan! Jois­sain asiois­sa en ole kau­hean innos­tu­nut vih­rei­den poli­tii­kas­ta, mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa olen pit­käl­ti samoil­la linjoilla.

    Onko kau­pun­gin pöhi­nä sil­ti eko­lo­gi­ses­ti tuhoi­saa, kuten nimi­merk­ki “Junt­ti­pul­la Savos­ta” esit­tää? Aina­han ihmi­nen tou­hua­mi­sel­laan tuho­aa ympä­ris­töä, sekä maal­la että kau­pun­gis­sa. Voi­si kui­ten­kin kuvi­tel­la, että myös pöhi­nä voi­daan toteut­taa enem­män tai vähem­män ympä­ris­töä rasit­ta­vas­ti? Onko nyt lisään­ty­nyt pöhi­nä kestävää?

    En myös­kään usko, että köy­hyys ja val­ta­vat ihmis­mas­sat oli­si toi­mi­va rat­kai­su. Pal­jon tehok­kaam­paa oli­si hil­li­tä pöhi­si­jöi­den mää­rää. Väes­tön­kas­vu las­kuun, siis!

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­paik­ka­nor­mi estää teke­mäs­tä kovin tihe­ää kau­pun­kia, kos­ka vaa­dit­ta­va mää­rä (tyh­jil­leen jää­viä) auto­pa­sik­ko­ja ei syn­ny kuin aivan jär­jet­tö­mil­lä kustannuksilla. 

    Kan­nat­tai­si­ko raken­taa sit­ten täy­den­tä­mis­kel­pois­ta kau­pun­kia jos­sa ote­taan huo­mioon että se auto­paik­ka­nor­mi saat­taa muuttua. 

    Eli kaa­voi­tuk­ses­sa jäte­tään nyky­ta­lo­jen väliin sel­lai­sia auk­ko­ja jot­ka on help­po täy­den­tää vii­den tai kym­me­nen vuo­den päästä.

    Toki voi teh­dä niin kuin nyky­lä­hiöis­sä eli pure­taan sileäk­si aivan kaik­ki talot ja teh­dään koko­naan uut­ta tilal­le mut­ta sii­hen menee taas se 50 vuotta.

  7. Ante­ro Umpi­mie­li:
    Rumaa ja hal­paa kal­lis­ta. Tuo tulee mie­leen kun käve­lee Uuden Hel­sin­gin katu­ja. Kau­neut­ta ja miel­tä kohot­ta­vaa ark­ki­teh­tuu­ria on tur­ha etsiä. Ja ei ala-asteen kana­viil­lok­ki voi olla väri seinässä.

    YLE jul­kai­si juu­ri tähän asi­aan liit­tyen uuti­sen ker­ros­ta­lo­suun­nit­te­lun ark­ki­teh­ti­palk­kioi­den surkeudesta:

    https://yle.fi/uutiset/3–9975162

    Käy­tän­nös­sä tuol­la hin­ta­ta­sol­la ei voi suun­ni­tel­la, vaan pitäi­si puhua lähin­nä tuo­tan­nos­ta. Kaik­ki aika menee pakol­li­seen byro­kra­ti­aan ja vält­tä­mät­tö­mien pii­rus­tus­ten tuot­ta­mi­seen. Ja kukaan ei voi väit­tää, että Hel­sin­gin hin­ta­ta­soil­la ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lun kus­tan­nuk­set oli­si­vat rajoit­ta­va teki­jä asuntotuotannossa.

    Sii­nä oli­si seu­raa­va tavoi­te Vih­reil­le: kuin­ka saa­da raken­ta­mi­sen laa­tu­ta­so nousuun, kun mää­rä nyt vih­doin alkaa olla asial­li­sel­la tasol­la. Ton­tin­luo­vu­tuseh­dois­ta voi­si var­maan aloittaa.

  8. Olet Osmo sano­nut, että Kalasatamasta(Sompasaari-Nihti) tulee hie­no ja kehu­nut tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta umpikorttelirakentamista. 

    Jos auto­paik­ka­nor­mi oli­si ollut eri­lai­nen, miten se oli­si näky­nyt? Nyt­hän kaik­ki auto­pai­kat raken­ne­taan talo­jen alle, park­ki­kent­tiä tai — talo­ja ei ole mis­sään. Jos saan itse vas­ta­ta, niin ihan samal­la taval­la oli­si raken­net­tu, vaik­ka alue oli­si täy­sin auto­ton. Olet­ko eri mieltä?

    PS. Aina­kaan pian val­mis­tu­vas­sa Hitas-talos­sa eivät hal­li­pai­kat rii­tä kai­kil­le halukkaille(melkein kai­kil­la on auto ja muu­ta­mil­la per­heil­lä kak­si) vaan isän­nöit­si­jä jou­tuu valit­se­maan onnek­kaat arvalla.

    1. Aina­kaan pian val­mis­tu­vas­sa Hitas-talos­sa eivät hal­li­pai­kat rii­tä kai­kil­le halukkaille(melkein kai­kil­la on auto ja muu­ta­mil­la per­heil­lä kak­si) vaan isän­nöit­si­jä jou­tuu valit­se­maan onnek­kaat arvalla.

      Pal­jon­ko nuo onnel­li­set mak­sa­vat vuo­kraa tuos­ta auto­pai­kas­ta. Kos­ka kaik­ki asuk­kaat ovat ne asun­to­jen hin­nois­sa mak­sa­neet, oli­si koh­tuul­lis­ta, että pää­omas­ta perit­täi­siin vuo­kraa saman peri­aat­teen mukaan kuin kau­pun­ki perii vuo­kraa ton­tis­ta, siis 3,2 %, ja kuo­le­tus kuo­le­tus pääl­le. Auto­pai­kan hin­ta on tuol­la noin 40 000 euroa. Asuk­kai­ta tas­a­puo­li­ses­ti koh­te­le­va vuo­kra oli­si 200 €/kk. Toi­nen, myös hyvin tas­a­puo­li­nen tapa on huu­to­kau­pa­ta autopaikat.
      Edel­leen kaa­vaa ei voi syyt­tää auto­paik­ko­jen lii­an pie­nes­tä mää­räs­tä, sil­lä talo­yh­tiö oli­si saa­nut raken­taa nii­tä ton­til­le ihan kuin­ka pal­jon vain. Kaa­va mää­rit­te­lee minimimäärän. 

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Syn­ty­vyys on jo laskenut.

    Väki­lu­ku kas­vaa sil­ti yhä ja aiheut­taa jo nyt monen­lai­sia ja hyvin vai­kei­ta­kin ongel­mia, ei vähi­ten juu­ri ympäristölle. 

    Jos­tain syys­tä täl­tä ongel­mal­ta halu­taan yleen­sä sul­kea sil­mät. Tun­tuu kovin toi­veik­kaal­ta aja­tel­la, että väki­lu­ku kään­tyy las­kuun jos­kus tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä ja koko sen sil­loi­sen ihmis­mää­rän kulu­tus­toi­veet voi­tai­siin rat­kais­ta hal­li­tus­ti. Minus­ta se ei näy­tä miten­kään uskottavalta.

  10. kal­le joki­nen:
    Onko mah­dol­li­ses­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä haluavat 

    Min­kä ihmeen takia kau­pun­gin pitäi­si läh­teä kyse­le­mään lap­sil­ta hei­dän asu­mis­toi­vei­taan? Van­hem­mat­han ne niis­tä päättää.

  11. kal­le joki­nen:

    Onko mah­dol­li­ses­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä halua­vat asua? Saat­tai­si joku ehkä halu­ta näh­dä puun tai jotain muu­ta mer­ki­tyk­se­tön­tä jos­kus pihapiirissä…

    Ker­ran Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ajaes­sam­me sil­loin noin 7‑vuotias poi­ka­ni kysyi: “asuu­ko joku tääl­lä?”. Hänen mie­les­tään moi­nen aja­tus tun­tui­si aivan kauhealta.

  12. Näin jou­lun alla tar­jou­tui taas muu­ta­ma tilai­suus käy­dä naut­ti­mas­sa vih­reän ideo­lo­gian mukai­sen kis­koil­le nos­te­tun jouk­ko­lii­ken­teen hedel­mis­tä. Yri­tin­pä ajaa taval­li­se­na arki-ilta­päi­vä­nä ennen ruuh­ka-aikaa ykkö­sen rati­kal­la Eiraan. Ei lun­ta, ei ruuh­kaa, mut­ta jär­kyt­tä­väs­ti jonou­tu­neet rati­kat (mut­ta ratik­ka­han ei jonou­du, vai kuin­ka?). Kus­ki heit­ti Man­ner­hei­min­tien pysä­kil­lä kaik­ki mat­kus­ta­jat ulos ja ilmoit­ti, että ratik­ka oli jo Mäke­län­ka­dul­la ollut 17 minuut­tia myö­häs­sä, joten Eiraan ei nyt aje­ta, vaan ratik­ka menee Kol­mi­kul­man “haa­mu­py­sä­kil­le”. Olkaa hyvä ja odot­ta­kaa seu­raa­vaa ykköstä.
    Vaan tämä­pä sat­tui ole­maan jo toi­nen saman moi­nen koke­mus vii­kon sisäl­lä. Edel­li­sel­lä ker­ral­la kym­pin kus­ki tyh­jen­si kaik­ki pihal­le, kos­ka ratik­ka jou­tui työn­tä­mään edel­lään ole­vaa ratik­kaa ties min­ne. Täy­si vau­nul­li­nen hei­tet­tiin kes­kel­le räntäsadetta.

    Sii­nä Erot­ta­jan nilk­koi­hin ulot­tu­vas­sa los­kas­sa tar­poes­sa oli hyvää aikaa miet­tiä Osmon “5 sääs­tö­se­kun­nin” logiik­kaa: mitä hyö­tyä on jos­tain mini­mi­sääs­töis­tä, kun täy­det vau­nul­li­set poruk­kaa hei­te­tään pihal­le sik­si, että rai­de­lii­ken­ne ei toi­mi näis­sä olois­sa. Ja mei­tä oli pal­jon, ihan jou­kok­si asti.

    Kun maa­il­man poh­joi­sim­man pää­kau­pun­gin mut­kais­ten ja mäkis­ten katu­jen jouk­ko­lii­ken­ne siir­re­tään kis­koil­le, on tie­dos­sa pal­jon vika­ti­lan­tei­ta, odo­tus­ta, jono­tus­ta, myö­häs­ty­mi­siä. VR:n tun­ne­tuis­ta ongel­mis­ta ei ole opit­tu yhtään mitään. Kau­an elä­köön raideuskonto.

  13. kal­le joki­nen:
    “Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tän­ne asu­maan ja asuu mie­luum­min kak­sios­sa Hel­sin­gis­sä kuin oma­ko­ti­ta­los­sa kehyskunnissa.”

    Onko mah­dol­li­ses­ti kysyt­ty lap­sil­ta mis­sä halua­vat asua? Saat­tai­si joku ehkä halu­ta näh­dä puun tai jotain muu­ta mer­ki­tyk­se­tön­tä jos­kus pihapiirissä…

    Moni­ko kysyy lap­sil­ta, halua­vat­ko he asua met­säs­sä Nurmijärvellä?

  14. Tämä on yhtä juhlaa!”.
    Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra olet var­maan vih­reis­tä par­haim­mas­ta pääs­tä niin tuo lause kyl­lä sat­tuu ja pal­jon näin Hel­sin­gis­sä autoi­le­va­na ihmi­se­nä. Kyl­lä se niin on että sii­nä vai­hees­sa kun vih­reät huu­ta­vat “Tämä on yhtä juh­laa!” niin mui­den ihmis­ten pitäi­si ottaa askel taak­se­päin ja alkaa pelä­tä tulevaisuutta.

  15. Tut­ta­va­pa­ris­kun­ta, kak­si aka­tee­li­ses­ti kou­lu­tet­tua hyvä­tu­lois­ta on etsi­mäs­sä ensia­sun­toa. Edes noil­la tuloil­la ei ole varaa kak­sioon tuol­ta “pöhi­näs­tä”. Sen sijaan siel­lä voi näem­mä asua hyvin­kin kau­pun­gin tukemana. 

    Talous­ko­ne ei täs­sä toi­mi. Ne kou­lu­te­tut nuo­ret joi­den pitäi­si raken­taa tule­vai­suu­des­sa tätä maa­ta jää­vät jalkoihin. 

    Sii­nä olet oikeas­sa että van­huk­sil­la on asiat pöhi­näs­sä hyvin. Muu­ten vii­me­ai­kai­nen poli­tiik­ka on suu­ri syl­käi­si nuor­ten jaloil­le. Kes­ki­luok­ka ja sitä van­hem­mat kiit­tä­vät kun asun­not on ostet­tu aikoi­naan nel­jäs­osal­la nykyhinnoista.

  16. Kii­tos myös tahol­le , jol­le se kuu­luu .Se on ollut kau­pun­gin sal­li­vam­man poli­tii­kan tulos­ta – suu­ri ansio täs­tä kuu­luu Juha Sipi­län (Kesk.) joh­ta­mal­le hal­li­tuk­sel­le , joka jakoi 

    Val­tio­na­vus­tus­ta kah­del­le isol­le raitiotiehankkeelle

    Val­tio myön­si Rai­de-Joke­ri ‑hank­kee­seen avus­tus­ta 84 milj. euroa. Rai­de-Joke­ri on Hel­sin­gin Itä­kes­kuk­sen ja Espoon Kei­la­nie­men väli­nen pika­rai­tio­lin­ja. Rai­deyh­teys kor­vaa vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn bus­si­lin­jan 550. Rai­de-Joke­ri hel­pot­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun poi­kit­tai­sen jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vuut­ta ja mah­dol­lis­taa uusia asun­to­ja 60 000.

    Tam­pe­reen rai­tio­tien raken­ta­mi­seen val­tio myön­si avus­tus­ta 71 milj. euroa. Tavoit­tee­na on kas­va­van kau­pun­gin raken­teen tii­vis­tä­mi­nen tehok­kaan jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sun avul­la. Han­ke mah­dol­lis­taa 46 000 uut­ta asun­toa rai­tio­tien lähia­lu­eel­le vuo­teen 2040 men­nes­sä. Hank­keen ensim­mäi­nen vai­he sisäl­tää rei­tit Her­van­nas­ta kes­kus­taan ja kes­kus­tas­ta kes­kus­sai­raa­lan kam­puk­sel­le Tay­siin. Hank­keen toi­ses­sa vai­hees­sa raken­ne­taan reit­ti kes­kus­tas­ta Lentävänniemeen.”

    Tämä lisäys sik­si, että O.S. unoh­ti epä­huo­mios­sa heh­kut­taa Sipi­lää ja Suo­men Keskustaa 🙂

  17. Johan­nes: Moni­ko kysyy lap­sil­ta, halua­vat­ko he asua met­säs­sä Nurmijärvellä?

    Ehkei useas­ti­kaan. On pal­jon lap­sia jot­ka eivät tie­dä oikeas­ta met­säs­tä mitään. Mut­ta jos niil­tä lap­sil­ta jot­ka ovat käy­neet oikeas­sa met­säs­sä, kysyt­täi­siin halu­aa­vat­ko he asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, saat­tai­si­vat tulok­set olla vääränlaisia…

  18. Jou­ni Kaup­pi:
    “Tämä on yhtä juhlaa!”.
    Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra olet var­maan vih­reis­tä par­haim­mas­ta pääs­tä niin tuo lause kyl­lä sat­tuu ja pal­jon näin Hel­sin­gis­sä autoi­le­va­na ihmi­se­nä. Kyl­lä se niin on että sii­nä vai­hees­sa kun vih­reät huu­ta­vat “Tämä on yhtä juh­laa!” niin mui­den ihmis­ten pitäi­si ottaa askel taak­se­päin ja alkaa pelä­tä tulevaisuutta. 

    Jos­pa vih­reä poli­tiik­ka vei­si nii­tä mui­ta auto­ja pois tuk­ki­mas­ta tie­tä­si Helsingissä?

  19. Pete: Ker­ran Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ajaes­sam­me sil­loin noin 7‑vuotias poi­ka­ni kysyi: “asuu­ko joku tääl­lä?”. Hänen mie­les­tään moi­nen aja­tus tun­tui­si aivan kauhealta.

    Onnek­si hänel­le jää mah­dol­li­suus asua los­ka­met­sä­lä­hiös­sä. Ne kun eivät katoa min­ne­kään, vaan tar­joa­vat jat­kos­sa­kin pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sit­tain edul­li­sen asumisvaihtoehdon.

  20. …ja asuu mie­luum­min kak­sios­sa Hel­sin­gis­sä kuin oma­ko­ti­ta­los­sa kehyskunnissa.” 

    Entä­pä ne, jot­ka halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa _Helsingissä?_ Mik­sei se ole näis­sä Osmon jutuis­sa iki­nä min­kään­lai­nen optio? 

    Kysyy oma­ko­tia­su­ja kehäyk­kö­sen sisältä

    1. Luu­len, että jos haluat ostaa itsel­le­si ker­ros­ta­lo­ton­tin ja raken­taa sil­le pel­kän oma­ko­ti­ta­lon, sitä ei kiel­lä kukaan. Vähän se tie­tys­ti mak­saa, kos­ka kes­kus­tan lähel­lä maa on kal­lis­ta. Mut­ta vaa­ti­mus, että sinä saat sedn ton­tin hal­vem­mal­la kuin ne ker­ros­ta­loa­su­jat, jot­ka pyr­ki­vät samal­le ton­til­le, on vähän itsekäs.
      Ymmär­rät kai myös, että jos meil­lä oli­si Hel­sint­gin nie­mel­lä pelk­kiä väl­jäs­ti raken­net­tu­ja oma­ko­ti­tont­te­ja tar­koit­tai­si se, ettei­vät nämä oli­si lähel­lä kes­kus­taa, vaan kes­kus­ta oli­si vas­taa­vas­ti jos­sin muualla.
      Kui­ten­kin, yli puyolet Hel­sin­gin tont­ti­maas­ta on kaa­voi­tet­tu oma­ko­ti­ta­loil­le. Luu­li­si sen riittävän.

  21. Käve­lin­pä tois­sa päi­vä­nä Jät­kä­saa­ren Verk­ko­kaup­paan. Ihmet­te­lin sii­nä sit­ten, mik­si upo­uu­teen kau­pun­gin­osaan ei ole raken­net­tu umpi­kort­te­lei­ta, puu­ker­ros­ta­lot oli sijoi­tel­tu aivan kum­mal­li­ses­ti niin, että hyi­nen meri­tuu­li var­mas­ti puhal­te­lee kan­jo­neis­sa. Mikä sii­nä on, ettei enää osa­ta suun­ni­tel­la oike­aa korttelikaupunkia?

  22. Kau­ko:
    Käve­lin­pä tois­sa päi­vä­nä Jät­kä­saa­ren Verkkokauppaan.Ihmettelin sii­nä sit­ten, mik­si upo­uu­teen kau­pun­gin­osaan ei ole raken­net­tu umpi­kort­te­lei­ta, puu­ker­ros­ta­lot oli sijoi­tel­tu aivan kum­mal­li­ses­ti niin, että hyi­nen meri­tuu­li var­mas­ti puhal­te­lee kanjoneissa.Mikä sii­nä on, ettei enää osa­ta suun­ni­tel­la oike­aa korttelikaupunkia?

    Jät­kä­saa­res­sa on kovas­ti yri­tet­ty, mut­ta ei se oikein tah­do onnis­tua. Siel­lä­hän on katu­verk­ko­kin suo­raan lähiös­tä, eli ei siis verk­ko ollen­kaan, vaan pari kokoo­ja­ka­tua ja loput umpi­pe­riä. Nii­tä umpi­pe­riä on vie­lä­pä todel­la tiheäs­ti, ja niil­tä tule­vat autot ryh­mit­ty­vät ratik­ka­kis­koil­le odot­te­le­maan vapaa­ta rakoa. Rati­kat väistävät.

  23. Daniel Feder­ley: Jät­kä­saa­res­sa on kovas­ti yri­tet­ty, mut­ta ei se oikein tah­do onnis­tua. Siel­lä­hän on katu­verk­ko­kin suo­raan lähiös­tä, eli ei siis verk­ko ollen­kaan, vaan pari kokoo­ja­ka­tua ja loput umpi­pe­riä. Nii­tä umpi­pe­riä on vie­lä­pä todel­la tiheäs­ti, ja niil­tä tule­vat autot ryh­mit­ty­vät ratik­ka­kis­koil­le odot­te­le­maan vapaa­ta rakoa. Rati­kat väistävät.

    Jät­kä­saa­res­ta oli­si voi­nut tul­la jotain jär­ke­vää, jos Hel­sin­ki ei oli­si unoh­ta­nut sin­ne Län­si­sa­ta­maa. Viral­li­nen litur­gia ker­too, että sata­ma siir­ret­tiin pois asun­to­jen tiel­tä. Oikeas­ti teh­tiin mah­do­ton yhdis­tel­mä vil­kas­ta sata­maa ja uut­ta, tihe­ää kau­pun­gin­osaa. Kaik­ki lii­ken­ne on tukos­sa, sekä siel­lä että kai­kil­la lähi­ka­duil­la. Jär­je­tön­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Eikä se sil­lä kor­jaan­nu, että puo­let Hel­sin­gin ratik­ka­lin­jois­ta on siir­ret­ty päät­ty­mään tän­ne. Ter­vei­siä Kruununhakaan.

  24. Asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­nen on ikä­vä asia sinän­sä, mut­ta toi­saal­ta merk­ki hyväs­tä. Jos­sain on onnis­tut­tu, kun niin moni halu­aa tän­ne asu­maan ja asuu mie­luum­min kak­sios­sa Hel­sin­gis­sä kuin oma­ko­ti­ta­los­sa kehyskunnissa.”

    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin väes­tön­kas­vu on vii­me aikoi­na kuta kuin­kin perus­tu­nut vain pako­lais­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön kasau­tu­mi­seen Hel­sin­kiin. Ymmär­ret­tä­väs­ti he halua­vat asua kal­tais­ten­sa kes­kuu­des­sa jos­sa tule­vat hyväk­sy­tym­mik­si. Kuin­ka moni täs­tä poru­kas­ta mak­saa asu­mi­sen­sa omal­la työl­lään itse? 

    Toi­nen teki­jä Hel­sin­gin asun­to­ky­syn­nän taus­tal­la on ahneus, eli sijoit­ta­jien usko Hel­sin­gin veto­voi­maan. Sen taas on teh­nyt mah­dol­li­sek­si mah­ta­vas­ti kas­va­neet asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuet, jot­ka valu­vat asun­to­si­joit­ta­jien voi­toik­si, kor­keam­mik­si vuo­krik­si ja asun­to­jen hinnoiksi.

    Kol­mas teki­jä on lähes 0‑korkoiset asun­to­lai­nat jot­ka ovat muo­dos­ta­neet hin­ta­kuplan asuntoihin.

    Hel­sin­gin kor­kea asu­mi­sen hin­ta on mega­luo­kan möh­läys hel­sin­ki­läi­sil­tä päät­tä­jil­tä. On ihail­ta­vaa jos Vih­reät otta­vat täs­tä kun­nian itsel­leen. Hel­sin­ki­läis­päät­tä­jil­lä on itsel­lään ollut käsis­sä kaik­ki eväät pitää asu­mi­sen hin­ta koh­tuul­li­sem­mal­la tasol­la huo­leh­ti­mal­la riit­tä­väs­tä koh­tuu­hin­tai­ses­ta asun­to­tuo­tan­non mää­räs­tä ja raken­ta­mis­kus­tan­nuk­ses­ta mm. raken­ta­mis­mää­räyk­sien (pysä­köin­ti, esteet­tö­myys, tont­ti­te­hok­kuus ym.) ja kaa­voi­tuk­sen kaut­ta. Suu­ri epä­on­nis­tu­mi­nen joka mak­saa tyy­pil­li­sil­le veron­mak­sa­jil­le mal­tai­ta ja hyö­dyn kerää­vät asun­to­si­joit­ta­jat ja omis­tusa­su­jat jos hok­saa­vat ajois­sa myy­dä asun­ton­sa ennen hin­to­jen laskua.

    Kun lai­na­ko­rot nor­ma­li­soi­tu­vat (huom. toteu­tet­tu kor­ko­vä­hen­nyk­sen raju leik­kaa­mi­nen), niin yleis­kaa­van perus­ta­na ole­vat väes­tön­kas­vuen­nus­teet heit­tä­vät härän pyl­lyä raken­ta­mi­sen ja Hel­sin­gin asun­to­jen nykyi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la. Uusien asun­to­jen kysyn­tä yksin­ker­tai­ses­ti tulee tyreh­ty­mään. Ensim­mäi­set mer­kit hin­ta­ka­ton löy­ty­mi­ses­tä on ilmas­sa kun Kala­sa­ta­mas­sa meren­ran­nal­le raken­net­ta­van (“hin­ta­sään­nel­lyn”) hitas-talon kai­kil­le asun­noil­le ei heti löy­dy ostajaa.

    1. Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin väes­tön­kas­vu on vii­me aikoi­na kuta kuin­kin perus­tu­nut vain pako­lais­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön kasau­tu­mi­seen Helsinkiin. 

      Vuo­debn 2016 väes­tön­li­säyk­ses­tä Hel­sin­gis­sä oli
      1700 luon­nol­lis­ta väes­töbn­kas­vua (syn­ty­neet — kuolleet)
      3233 net­to­muut­tuoa muu­al­ta Suomesta.
      Toi­nen teki­jä Hel­sin­gin asun­to­ky­syn­nän taus­tal­la on ahneus, eli sijoit­ta­jien usko Hel­sin­gin veto­voi­maan. Sen taas on teh­nyt mah­dol­li­sek­si mah­ta­vas­ti kas­va­neet asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tuet, jot­ka valu­vat asun­to­si­joit­ta­jien voi­toik­si, kor­keam­mik­si vuo­krik­si ja asun­to­jen hinnoiksi.
      2450 net­to­muut­toa ulkomailta.

      Net­to­muut­to ulko­mail­ta on vähe­ne­mäs­sä, kos­ka suu­rin maa­han­muut­ta­ja­ryh­mä, viro­lai­set, ovat ehty­mäs­sä. Elin­ta­so Viros­sa on nous­sut niin pal­jon, ettei muut­to­paim­net­ta Suo­meen ole enää enti­seen tah­tiin. Toki Hel­sin­gin työ­voi­ma­pu­la saat­taa nopeut­taa työ­pe­räis­tä muut­toa ulkomailta. 

      Mik­si ahneet sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat asun­toi­hin Kal­lios­sa eivät­kä oma­ko­ti­ta­loi­hin Nur­mi­jär­vel­lä? Sen­hän täy­tyy joh­tua asii­tä, että poten­ti­aa­li­nen vuo­kra­lai­nen asuu mie­luum­min Kal­lios­sa kuin oma­ko­ti­ta­los­sa Nurmijärvellä

      Kol­mas teki­jä on lähes 0‑korkoiset asun­to­lai­nat jot­ka ovat muo­dos­ta­neet hin­ta­kuplan asuntoihin.

      Mik­si korot­to­maqt asun­to­lai­nan nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja Hel­sing­his­sä, mut­ta eivät kehys­kun­tien oma­ko­ti­ta­los­sa. Edel­leen on mah­dol­lis­ta ostaa samal­la hin­nal­la kak­sio Kal­lios­ta ja oma­ko­ti­ta­lo kehys­kun­nas­ta ja vali­taan kak­si Kalliosta. 

      Ensim­mäi­set mer­kit hin­ta­ka­ton löy­ty­mi­ses­tä on ilmas­sa kun Kala­sa­ta­mas­sa meren­ran­nal­le raken­net­ta­van (”hin­ta­sään­nel­lyn”) hitas-talon kai­kil­le asun­noil­le ei heti löy­dy ostajaa.

      Ehkä ihmi­set ovast oppim­neet las­ke­maan. Hitas-talot eivät ole eri­tyi­sen edul­li­sia kovan rahan asun­toi­hin ver­rat­tu­na, kos­ka niis­sä on kor­kea maan­vuo­kra. Jos ajat­te­lee pää­oman reaa­li­tuot­toa vaik­ka­pa kah­den pro­sen­tin hin­nal­la (nyt korot ovat siis reaa­li­ses­ti net­ga­tii­vi­sia) 2,5 euron vuo­kra neliö­tä koh­den kuus­sa vas­taa 1500 euroa asun­non hin­nas­sa. Jos ajat­te­lee pro­sen­tin reaa­löi­kor­koa, vai­ku­tus asun­non hin­taan on jo 3000 €/m2.

  25. Jalan­kul­ki­ja: Viral­li­nen litur­gia ker­too, että sata­ma siir­ret­tiin pois asun­to­jen tiel­tä. Oikeas­ti teh­tiin mah­do­ton yhdis­tel­mä vil­kas­ta sata­maa ja uut­ta, tihe­ää kaupunginosaa.

    Rah­ti­sa­ta­mat kyl­lä pois­tui­vat, mut­ta mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma on vain kas­va­nut — ja kun sii­hen koko ajan inves­toi­daan lisää, ei se ole mihin­kään läh­dös­sä. Kun Jät­kä­saa­ren ja Her­ne­saa­ren raken­ta­mi­nen on eden­nyt riit­tä­vän pit­käl­le, tul­laan totea­maan, että on pak­ko raken­taa tun­ne­lei­ta auto­lii­ken­teel­le (ellei ruuh­ka­mak­suil­la tms. pys­ty­tä rajoit­ta­maan sitä) — ja kes­kus­ta­tun­ne­lin uusi lin­jauseh­do­tus on sil­loin var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si teho­kas­ta jouk­ko­lii­ken­neyh­teyt­tä, nykyi­set rati­kat eivät oikein rii­tä. Tar­koit­taa siis met­roa tai esim. pit­kiä rati­koi­ta (jot­ka myös pitäi­si käy­tän­nös­sä vie­dä maan alle).

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vuo­debn 2016 väes­tön­li­säyk­ses­tä Hel­sin­gis­sä oli
    1700 luon­nol­lis­ta väes­töbn­kas­vua (syn­ty­neet – kuolleet)
    3233 net­to­muut­tuoa muu­al­ta Suomesta.
    2450 net­to­muut­toa ulkomailta.

    työi­käis­ten mää­rän kas­vu saa­tiin lähes koko­naan ulko­maa­lais­taus­tai­ses­ta väes­tös­tä”. (Läh­de: http://tilajakehitys.hel.fi/vaesto_ja_vaestonkehitys_helsingissa)

    Onko täl­lai­nen kehi­tys todel­la­kin se mitä kau­pun­ki poli­tii­kal­laan tavoittelee?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mik­si ahneet sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat asun­toi­hin Kal­lios­sa eivät­kä oma­ko­ti­ta­loi­hin Nur­mi­jär­vel­lä? Sen­hän täy­tyy joh­tua asii­tä, että poten­ti­aa­li­nen vuo­kra­lai­nen asuu mie­luum­min Kal­lios­sa kuin oma­ko­ti­ta­los­sa Nurmijärvellä

    Mik­si korot­to­maqt asun­to­lai­nan nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja Hel­sing­his­sä, mut­ta eivät kehys­kun­tien oma­ko­ti­ta­los­sa. Edel­leen on mah­dol­lis­ta ostaa samal­la hin­nal­la kak­sio Kal­lios­ta ja oma­ko­ti­ta­lo kehys­kun­nas­ta ja vali­taan kak­si Kalliosta. 

    Koti­ta­louk­sien sink­kuu­tu­mi­nen ja kas­va­neet asu­mis-/toi­meen­tu­lo­tuet lie­ne­vät yksi kes­kei­nen selit­tä­jä. Kun valtio/kunta antaa lisää rahaa Kal­lios­sa asu­mi­seen niin haluk­kai­ta riit­tää. Val­tio vii­sau­des­saan mel­kein tupla­si opis­ke­li­joi­den asu­mis­tuen kun hei­dät siir­ret­tiin ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin. Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­ki on muut­to­tap­piol­la per­heen perus­ta­mi­si­käis­ten ja lap­si­per­hei­den koh­dal­la. Not good.

    Hel­sin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousu on ruok­ki­nut itse­ään, eli sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat mie­luum­min sin­ne mis­sä hin­nat ovat nousus­sa. Kun­nes ne kään­ty­vät las­kuun jol­loin eri­tyi­ses­ti vel­ka­vi­vul­la toi­mi­vat pani­koi­vat ja eväät isom­paan rysäh­dyk­seen taas ker­ran ovat olemassa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ehkä ihmi­set ovast oppim­neet las­ke­maan. Hitas-talot eivät ole eri­tyi­sen edul­li­sia kovan rahan asun­toi­hin ver­rat­tu­na, kos­ka niis­sä on kor­kea maan­vuo­kra. Jos ajat­te­lee pää­oman reaa­li­tuot­toa vaik­ka­pa kah­den pro­sen­tin hin­nal­la (nyt korot ovat siis reaa­li­ses­ti net­ga­tii­vi­sia) 2,5 euron vuo­kra neliö­tä koh­den kuus­sa vas­taa 1500 euroa asun­non hin­nas­sa. Jos ajat­te­lee pro­sen­tin reaa­löi­kor­koa, vai­ku­tus asun­non hin­taan on jo 3000 €/m2.

    Täs­tä tai­dam­me olla samaa miel­tä. Asun­to­jen hin­ta­ta­so alkaa löy­tä­mään huip­pun­sa. Ja kun vel­ka­vi­pua on käy­tös­sä ennä­tyk­sel­li­sen pal­jon, niin vipu kor­ko­jen nous­tes­sa alkaa toi­mi­maan las­ke­vaan suun­taan. Sinäl­lään ihmet­te­len edel­leen sitä, miten HINTASÄÄNNÖSTELLYSSÄ asun­to­tuo­tan­nos­sa bulk­ki­ker­ros­ta­lon kes­ki­ne­liö­hin­ta voi ylit­tää 5000 euroa vuo­kra­ton­til­la? Tie­tää­kö joku vastausta?

    1. Koti­ta­louk­sien sink­kuu­tu­mi­nen ja kas­va­neet asu­mis-/toi­meen­tu­lo­tuet lie­ne­vät yksi kes­kei­nen selit­tä­jä. Kun valtio/kunta antaa lisää rahaa Kal­lios­sa asu­mi­seen niin haluk­kai­ta riittää

      Et vas­tan­nut kysy­myk­seen, mik­si tuo ei toteu­du kehys­kun­nis­sa. Kyl­lä sitä asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­kea siel­lä­kin saa asumiseen.
      Työi­käi­nen kan­ta­suo­ma­lai­nen väes­tö koko Suo­mes­sa on kään­ty­nyt las­kuun, joten sen kas­vus­ta enem­män kuin kaik­ki on pedräi­si ulko­mail­ta. On aika har­mil­lis­ta, että Suo­mi ei oikein hou­kut­te­le työ­pe­räis­tä maa­han­muiut­toa kuin Viros­ta ja sekin hana on tyreh­ty­mäs­sä. Oli­si hyvä saa­da täy­den­nys­tä ulko­mail­ta, jot­ta joku huo­leh­ti­si van­huk­sis­ta ja mak­sai­si eläkkeet.

  27. vk: “työi­käis­ten mää­rän kas­vu saa­tiin lähes koko­naan ulko­maa­lais­taus­tai­ses­ta väes­tös­tä”. (Läh­de: http://tilajakehitys.hel.fi/vaesto_ja_vaestonkehitys_helsingissa)

    Onko täl­lai­nen kehi­tys todel­la­kin se mitä kau­pun­ki poli­tii­kal­laan tavoittelee?

    Täs­tä oli­si kiin­toi­saa saa­da tar­kem­paa tie­toa. Hel­sin­kiin on käsit­tääk­se­ni muut­ta­nut myös kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja osaa­jia muis­ta mais­ta, ml. Yhdysvalloista.
    Mut­ta kuin­ka suu­ri on näi­den erit­täin halut­tu­jen ulko­maa­lais­taus­tais­ten määrä?
    Kar­keas­ti, kuin­ka suu­ri osa ulko­maa­lais­taus­tai­sis­ta on työ­pe­räis­tä ja kuin­ka suu­ri osa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta (tai tur­va­pai­kan saa­nei­ta)? Ja työ­pe­räi­ses­tä jakau­tu­mi­nen ammat­tia­loit­tain (tai muul­la tavoin jos­ta voi­tai­siin pää­tel­lä huip­puo­saa­jien vs. mata­lan osaa­mi­sen työn­te­ki­jöi­den osuudet)?

    1. Hel­sin­gin ulko­maa­lais­väes­tös­tä noin puo­let on muut­ta­nut Euroo­pas­ta tai “Ame­ri­kas­ta”, mitä tuo “Ame­rik­ka sit­ten tarkoittaakin.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Et vas­tan­nut kysy­myk­seen, mik­si tuo ei toteu­du kehys­kun­nis­sa. Kyl­lä sitä asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­kea siel­lä­kin saa asumiseen.

    Sin­kut ja nuo­ret per­heet asu­vat pää­osin yksiöis­sä ja pie­nis­sä kak­siois­sa. Kehys­kun­tien raken­nus­kan­ta on pien­ta­lo­val­tais­ta. Hel­sin­gin uudet asun­toa­lu­eet Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­ta­ma ja Ara­bia ovat täyn­nä pie­niä vuo­kra-asun­to­ja. Jät­kä­saa­res­sa 80% asuu muus­sa kuin omis­tusa­sun­nos­sa. Vuo­kra-asu­ja asuu siel­lä, mis­sä on vuo­kra-asun­to­ja. Tätä on “asu­mispre­fe­rens­sien muut­tu­mi­nen”, olo­suh­tei­den pakottamaa.

    1. Sin­kut ja nuo­ret per­heet asu­vat pää­osin yksiöis­sä ja pie­nis­sä kaksioissa.

      Ei kai niil­le sin­kuil­la­kaan ole pakot­ta­vaa tar­vet­ta asua ahtaa­si. Luu­li­si oikein mie­lel­lään otta­van samaan hin­tan isom­man asun­non, ellei ole mitään eri­tyis­tä prie­fe­rens­siä sijan­nin suh­teen. Lisäk­si kehys­kun­nis­sa, esi­mer­kik­si Klauk­ka­las­sa on myös ker­ros­ta­lo­ja. Niis­tä saa asun­to­ja eri­tyi­sen edul­li­ses­ti. Vuo­kra on palö­jon alem­pi kuin Kalliossa.

  29. Maa­han­muu­tos­ta val­tao­sa on muu­ta kuin pakolaisia

    N 30000 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten vain n 3000 liit­tyy pakolaisuuteen.
    Vuo­si 2015 oli poikkeus

    Mut­ta ei lop­pu­kaan työ­pe­räis­tä ole vaan vain n 5000 perus­tuu työntekoon

  30. Lii­an van­ha:
    Maa­han­muu­tos­ta val­tao­sa on muu­ta kuin pakolaisia

    Näin­hän se on. Vilai­sin migrin tilas­tois­ta vii­mei­set 24kk, jona aika­na kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun perus­teel­la n. 11 tuhat­ta, ensim­mäi­nen oles­ke­lu­lu­pa työn ja opis­ke­lun perus­teel­la kum­paa­kin vähän enem­män, per­heen perus­teel­la jon­kin ver­ran enemmän.

    Venä­jä domi­noi kan­sa­lai­suu­den osal­ta, jon­ka jäl­keen Kii­na, Intia, ja Viet­nam sekä ensim­mäi­sis­sä että jatkoissa.

    Kor­kean tek­no­lo­gian yri­tyk­sis­sä on kaik­kia ym. kan­sa­lai­suuk­sia ja monia muitakin.

    Mut­ta raken­ta­mi­nen tai­taa työl­lis­tää enem­män kuin kor­kean tek­no­lo­gian alat, ja var­mas­ti näkyy myös ulko­maa­lais­taus­tais­ten jakaumassa.

    Miten Hel­sin­gin (tai pää­kau­pun­ki­seu­dun, tai Hel­sin­gin seu­dun) tilan­ne ero­aa muus­ta maas­ta ei vaan sel­viä suo­raan oikein mis­tään tilas­tois­ta mitä olen kek­si­nyt etsiä. Esim. migrin tilas­tot jao­tel­tu­na nykyi­sen asuin­kun­nan (tai edes maa­kun­nan) mukaan oli­si kiva, vaan kun ei sel­lais­ta ole 🙁

  31. Mik­si ahneet sijoit­ta­jat sijoit­ta­vat asun­toi­hin Kal­lios­sa eivät­kä oma­ko­ti­ta­loi­hin Nur­mi­jär­vel­lä? Sen­hän täy­tyy joh­tua asii­tä, että poten­ti­aa­li­nen vuo­kra­lai­nen asuu mie­luum­min Kal­lios­sa kuin oma­ko­ti­ta­los­sa Nurmijärvellä?”

    Tämä joh­tuu asu­mi­sen tuki­jär­jes­tel­mäs­tä. Peri­aat­tees­sa suo­mes­sa ei kenen­kään kan­na­ta asua omal­la rahal­la vuo­kral­la. Pait­si tie­tys­ti esim. Kou­vo­las­sa tai Kai­nuus­sa, jos­sa vuo­kra voi alit­taa asun­non yllä­pi­to­ku­lut. Kui­ten­kin siis nor­maa­lis­sa, ei äly­tön­tä muut­to­tap­pio­ta omaa­vas­sa kun­nas­sa vuo­kral­la asu­mi­nen on satu­nai­sen työ­voi­man, työt­tö­mien ja opis­ke­li­joi­den tapa asua.

    Ja tuki mää­rit­tää mm. sen, että kak­siot ovat suo­mes­sa 56,5 neliö­siä. Ja se mää­rit­tää myös vuo­kra­ta­son suu­rim­mas­sa osas­sa maata.

    Sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa esim. Lap­peen­ran­nan yli­opis­ton lähel­tä. En usko, että mis­sään saa yhtä hyvää tuot­toa asun­to­mark­ki­noil­la. Hal­po­ja neliöi­tä ja nor­maa­li, kelan mää­rit­tä­mä vuokrataso.

    Kal­lios­sa voi­si teh­dä kyse­lyn. “Jos fat­ta mak­sai­si asu­mi­se­si, niin vaih­tai­sit­ko luuk­kusi oma­ko­ti­ta­loon Nur­mi­jär­vel­lä?” Veik­kaan, että suu­rin osa kal­lion dee­guis­ta ja luuse­reis­ta vaih­tai­si. Pää­si­si­vät ehkä samal­la kiin­ni elä­mään, jota siel­lä Hel­sin­gin slum­mis­sa ei oikein voi löytyä.

    P.S olen itse asu­nut kal­lios­sa, osoit­tees­sa por­voon­ka­tu 3. Ainoas­taan Nai­ro­bi on ollut vit­tu­mai­sem­pi asuin­paik­ka. Jos pas­kin paik­ka suo­mes­ta pitäi­si nime­tä, niin se oli­si tuossa.

    1. Ja tuki mää­rit­tää mm. sen, että kak­siot ovat suo­mes­sa 56,5 neliö­siä. Ja se mää­rit­tää myös vuo­kra­ta­son suu­rim­mas­sa osas­sa maata.

      Mikä­hän tuki tuol­lais­ta mää­rää? Ymmär­tääk­se­ni saen parem­min asu­mis­tues­sa kuin toi­meen­tu­lo­tues­sa ei ole mitään mai­nin­taa neliöis­tä. On jos­kus kau­an sit­ten ollut, mut­ta ei ole enää.
      Toi­meenm­tu­lo­tu­kea saa myös Nur­mi­jär­vel­lä ole­vaan kämp­pään samoin kuin asu­mis­tu­kea­kin. Jopa niin, että muu­hun elä­mi­seen jää enem­män rahaa.

  32. Jalan­kul­ki­ja:
    Kun maa­il­man poh­joi­sim­man pää­kau­pun­gin mut­kais­ten ja mäkis­ten katu­jen jouk­ko­lii­ken­ne siir­re­tään kis­koil­le, on tie­dos­sa­pal­jon vika­ti­lan­tei­ta, odo­tus­ta, jono­tus­ta, myö­häs­ty­mi­siä. VR:n tun­ne­tuis­ta ongel­mis­ta ei ole opit­tu yhtään mitään. Kau­an elä­köön raideuskonto.

    Olen aina ollut lin­ja-auto­jen kan­nat­ta­ja juu­ri sii­tä syys­tä, että kumi­pyö­riä voi ohja­ta tar­peen ja halun mukaan min­ne vain. Vii­mei­se­nä esi­merk­ki­nä met­ron por­taik­koon Mos­ko­vas­sa. Sen kun kään­tää rat­tia, niin dösä tot­te­lee. Rai­tio­vau­nu taas hajo­tes­saan aiheut­taa häi­riö­tä ties kuin­ka pit­käk­si aikaa ja estää lii­ken­teen sil­lä rai­teel­la. Eikä lin­ja­muu­tok­sia­kaan voi teh­dä ihan tuos­ta vaan kun aina pitää ensin raken­taa raiteet.

  33. Lii­an van­ha:
    Maa­han­muu­tos­ta val­tao­sa on muu­ta kuin pakolaisia

    N 30000 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten vain n 3000 liit­tyy pakolaisuuteen.
    Vuo­si 2015 oli poikkeus

    Mut­ta ei lop­pu­kaan työ­pe­räis­tä ole vaan vain n 5000 perus­tuu työntekoon

    Sot­ket­ko täs­sä pako­lai­suu­den ja pako­laiss­ta­tuk­sen vain onko osuus oikeas­ti noin pie­ni? Pako­laiss­ta­tus­ta ei toki monel­le­kaan myön­ne­tä kos­ka sil­le on ole­mas­sa tar­kat kri­tee­rit ja vaa­ti­mus hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta vai­nos­ta. Mut­ta kyl­lä sil­ti las­ki­sin soma­lit ja afgaa­nit yms. pää­asias­sa pakolaisiksi.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Et vas­tan­nut kysy­myk­seen, mik­si tuo ei toteu­du kehys­kun­nis­sa. Kyl­lä sitä asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­kea siel­lä­kin saa asumiseen. 

    Sink­kuu­tu­mi­nen, asumistuet…

    Tilas­to­tie­to­jen mukaan Hel­sin­gin saa­ma muut­to­voit­to muo­dos­tuu jok­seen­kin koko­naan ikä­luo­kas­ta 15–24 vuot­ta. Eli opis­ke­li­jois­ta yleen­sä sink­ku­ta­louk­sis­sa ja joi­den asu­mis­ta tue­taan voi­mak­kaas­ti verovaroin. 

    http://data.mesaatio.fi/muuttoliike/#!i=15–24

    Huo­les­tut­ta­vaa Hel­sin­gin päät­tä­jil­le pitäi­si olla se, että ne jot­ka mak­sa­vat veroeu­rot muut­ta­vat net­to­na ulos Hel­sin­gis­tä. Tosin en yhtään ihmet­te­le kun kat­soo asu­mi­sen hin­taa ja asu­mi­sen ahtaut­ta. Toki lap­si­per­heet tai­ta­vat olla talou­del­li­nen rasi­te kau­pun­gil­le, vai?

    Eli opis­ke­li­jat Hel­sin­kiin muut­taes­saan toi­mi­vat ratio­naa­li­ses­ti: kun saa isot asu­mis­tuet niin mik­si­pä ei asua lähel­lä opis­ke­lu­paik­kaa ja bile­tys­tä. Asu­mis­väl­jyy­del­lä ei ole heil­le mer­ki­tys­tä. Lap­si­per­heet, työ­paik­kan­sa vakiin­nut­ta­neet nuo­ret ja per­heen perus­ta­jat muut­ta­vat ratio­naa­li­ses­ti net­to­na pois. Ja vakiin­tu­vat sit­ten sin­ne muualle.

    1. Tilas­to­tie­to­jen mukaan Hel­sin­gin saa­ma muut­to­voit­to muo­dos­tuu jok­seen­kin koko­naan ikä­luo­kas­ta 15–24 vuotta

      Luon­nol­li­nen väes­tön­kas­vu taas koos­tuu pel­käs­tään alle yksi vuo­tiais­ta. Jok­seen­kin kaik­ki muut­to­voit­to koos­tuu aina nuo­ris­ta, kos­ka sii­nä iäs­sä muu­te­taan. Lap­si­per­heet muut­ti­vat jos­kus ennen pois, mut­ta eivät muu­ta enää. Sik­si esi­mer­kik­si Nur­mi­jär­vi on nykyi­sin muuttotappiokunta.
      Se, että täs­sä oli­si kyse sosi­aa­li­tu­kien peräs­sä muut­ta­mi­ses­ta, ei oikein lyö yksiin sen kans­sa, että medi­aa­ni­tu­lo on nous­sut Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti nopeam­min kuin muis­sa seu­dun kunnissa.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työi­käi­nen kan­ta­suo­ma­lai­nen väes­tö koko Suo­mes­sa on kään­ty­nyt las­kuun, joten sen kas­vus­ta enem­män kuin kaik­ki on peräi­sin ulko­mail­ta. On aika har­mil­lis­ta, että Suo­mi ei oikein hou­kut­te­le työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa kuin Viros­ta ja sekin hana on tyreh­ty­mäs­sä. Oli­si hyvä saa­da täy­den­nys­tä ulko­mail­ta, jot­ta joku huo­leh­ti­si van­huk­sis­ta ja mak­sai­si eläkkeet.

    Hel­sin­gin tavoit­te­le­ma sato­jen tuhan­sien asuk­kai­den väes­tön­kas­vu perus­tuu lähes pel­käs­tään maa­han­muut­toon. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ei kai ole­kaan kenen­kään mie­les­tä ongelma.

    Oles­ke­lu­pe­räi­nen maa­han­muut­to sen sijaan on. Ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä maa­han­muut­ta­jat eivät kasau­du Nur­mi­jär­vel­le, vaan pää­ty­vät samoil­le Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra­ta­loa­lueil­le, mis­sä jo ennes­tään on pal­jon maa­han­tu­li­joi­ta. Näis­tä ei tai­da eläk­kei­den mak­sa­jik­si olla.

  36. Rai­tio­vau­nut on yliar­vos­tet­tu lii­ken­ne­muo­to. Vau­nut aje­le­vat kis­koil­la peräk­käin, eivät­kä pää­se ohit­ta­maan toi­si­aan. Pie­ni­kin toi­min­ta­häi­riö, vää­rin pysä­köi­ty auto, pik­ku kola­ri tai ajo­lan­kaon­gel­mat aiheut­ta­vat, että koko lii­ken­ne sei­soo. Myös syk­syn leh­det ja lumi aiheut­ta­vat ongelmia. 

    Lisäk­si rai­tei­den ja omien väy­lien raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta, ja koko kesä aje­taan poik­keus­rei­teil­lä tai kor­vaa­vil­la bus­seil­la, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kun­nos­tet­ta­vak­si. Tun­tuu­kin oudol­ta, että ole­mas­sao­le­vat bus­siyh­tey­det halu­taan ehdoin tah­doin kor­va­ta rai­tio­vau­nuil­la, ja raken­taa niil­le lisäk­si kal­lis uusi infrastruktuuri.

  37. Peter: Sot­ket­ko täs­sä pako­lai­suu­den ja pako­laiss­ta­tuk­sen vain onko osuus oikeas­ti noin pie­ni? Pako­laiss­ta­tus­ta ei toki monel­le­kaan myön­ne­tä kos­ka sil­le on ole­mas­sa tar­kat kri­tee­rit ja vaa­ti­mus hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta vai­nos­ta. Mut­ta kyl­lä sil­ti las­ki­sin soma­lit ja afgaa­nit yms. pää­asias­sa pakolaisiksi.

    Migrin tilas­tois­sa http://tilastot.migri.fi/#decisions “Kan­sain­vä­li­nen suo­je­lu” sisäl­tää kai­ken pako­lai­suu­den. “Oles­ke­lu­lu­pa” jakau­tuu ryh­miin Per­he, Työ, Opis­ke­lu, Muu.

    Vii­meis­ten 24kk aika­na (12/2015–11/2017) Kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun puit­teis­sa pää­tök­siä on teh­ty 38876 jois­ta 11664 myönteisiä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=551

    Sama­na aika­na ensim­mäi­nen oles­ke­lu­lu­pa Suo­meen, pää­tök­siä 49300 jois­ta 42179 myön­tei­siä. Jat­kot ja pysy­vät käsit­tääk­se­ni ovat olleet jos­sain aiem­mas­sa vai­hees­sa “Ensim­mäi­nen…” luo­kas­sa, joten en nyt las­ke nii­tä. Suu­rin ryh­mä Venäjä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59?start=551

    Lisäk­si on EU-kan­sa­lai­sen rekis­te­röin­ti, jos­sa 18566 pää­tös­tä jois­ta 17784 myön­tei­siä. Täs­sä suu­rin ryh­mä on Viro.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23340?start=551

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin ulko­maa­lais­väes­tös­tä noin puo­let on muut­ta­nut Euroo­pas­ta tai “Ame­ri­kas­ta”, mitä tuo “Ame­rik­ka sit­ten tarkoittaakin.

    Ismo: Täs­tä oli­si kiin­toi­saa saa­da tar­kem­paa tie­toa. Hel­sin­kiin on käsit­tääk­se­ni muut­ta­nut myös kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja osaa­jia muis­ta mais­ta, ml. Yhdysvalloista.
    Mut­ta kuin­ka suu­ri on näi­den erit­täin halut­tu­jen ulko­maa­lais­taus­tais­ten määrä?
    Kar­keas­ti, kuin­ka suu­ri osa ulko­maa­lais­taus­tai­sis­ta on työ­pe­räis­tä ja kuin­ka suu­ri osa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta (tai tur­va­pai­kan saa­nei­ta)? Ja työ­pe­räi­ses­tä jakau­tu­mi­nen ammat­tia­loit­tain (tai muul­la tavoin jos­ta voi­tai­siin pää­tel­lä huip­puo­saa­jien vs. mata­lan osaa­mi­sen työn­te­ki­jöi­den osuudet)?

    Tuo­reim­mat eli vuo­den 2016 luvut net­to­muu­tos­ta Uudel­le­maal­le. Pel­kän Hel­sin­gin luku­ja ei tai­da löy­tyä, mut­ta Uuden­maan luvut kuvan­ne­vat aika hyvin Hel­sin­gin tilannetta.

    http://data.mesaatio.fi/muuttoliike/#!d=external

    EU-maat +533
    Muut Euroo­pan maat +1182
    Aasia +3892
    Ame­rik­ka ‑118
    Afrik­ka +750
    Osea­nia ‑69
    Ei tie­dos­sa ‑190

    Kovas­ti pai­not­tuu pako­lais­vir­to­jen mukaan kun Irak ja Afga­nis­tan kuu­lu­vat Aasian ryh­mään. EU-mais­ta (~Viros­ta) vir­ta oli hui­pus­saan jo 2012 (4300) ja nyt hyy­ty­nyt rajusti.

    Käsit­tääk­se­ni muu­al­ta Suo­mes­ta Uudel­le­maal­le (=pää­kau­pun­ki­seu­dul­le) suun­tau­tu­va aika voi­ma­kas tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vir­ta tilas­toi­daan maan sisäi­sen muuttoon. 

    Tun­ne­tus­ti Suo­men hou­kut­te­le­vuus on huo­no län­si­mai­den suun­taan ja nyt vir­ta Viros­ta­kin uhkaa hyy­tyä. Mei­dän tulee todel­la­kin onnis­tua maa­han jää­vien ira­ki­lais­ten, afgaa­nien ja syy­ria­lais­ten kans­sa ja saa­da hei­dät työ­elä­mään. Soma­lien kans­sa olem­me epäonnistuneet.

  39. Ismo: Migrin tilas­tois­sa http://tilastot.migri.fi/#decisions “Kan­sain­vä­li­nen suo­je­lu” sisäl­tää kai­ken pako­lai­suu­den. “Oles­ke­lu­lu­pa” jakau­tuu ryh­miin Per­he, Työ, Opis­ke­lu, Muu.

    Vii­meis­ten 24kk aika­na (12/2015–11/2017) Kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun puit­teis­sa pää­tök­siä on teh­ty 38876 jois­ta 11664 myönteisiä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=551

    Sama­na aika­na ensim­mäi­nen oles­ke­lu­lu­pa Suo­meen, pää­tök­siä 49300 jois­ta 42179 myön­tei­siä. Jat­kot ja pysy­vät käsit­tääk­se­ni ovat olleet jos­sain aiem­mas­sa vai­hees­sa “Ensim­mäi­nen…” luo­kas­sa, joten en nyt las­ke nii­tä. Suu­rin ryh­mä Venäjä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59?start=551

    Lisäk­si on EU-kan­sa­lai­sen rekis­te­röin­ti, jos­sa 18566 pää­tös­tä jois­ta 17784 myön­tei­siä. Täs­sä suu­rin ryh­mä on Viro.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23340?start=551

    Eli sel­väs­ti enem­män kuin tuo n. 3000 pako­lai­suu­teen liit­ty­vää tapaus­ta, joi­hin nimim. Lii­an van­ha viittasi.

    Mel­kein voi­si olet­taa, että ne n. 5500 ira­ki­lais­ta, jot­ka ovat saa­neet ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­pan­sa Suo­meen, voi­daan myös­kin suu­rim­mak­si osak­si las­kea pako­lai­sik­si. Kysees­sä lie­nee val­tao­sin joko per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen tur­va­pai­kan saa­neen per­hee­seen tai sit­ten enti­nen tur­va­pai­kan­ha­ki­ja, joka on hake­nut uut­ta oles­ke­lu­lu­paa per­he­si­teen tai työ­pai­kan perus­teel­la. Siis vuo­den 2015 tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­krii­sin peru­ja tuo­kin eikä suin­kaan niin, että Nokiat ja kump­pa­nit oli­si­vat yhtäk­kiä alka­neet rek­ry­toi­da tuhat­mää­rin koo­da­rei­ta Irakista.

  40. Peter: Eli sel­väs­ti enem­män kuin tuo n. 3000 pako­lai­suu­teen liit­ty­vää tapaus­ta, joi­hin nimim. Lii­an van­ha viittasi.

    Jos tilas­to­ja kat­soi­si vain tämän vuo­den ajal­ta, oltai­siin lähem­pä­nä 3000/vuosi tasoa. Mut­ta kun kat­soin tilas­to­ja vii­mei­set 24kk ajal­ta, muka­na oli 2016 pää­tök­set eli se suu­rin joukko.
    Täs­sä vai­hees­sa tilas­tot näyt­tä­vät vie­lä sil­tä, että tasoit­tu­mi­nen tapah­tuu kor­keam­paan tasoon kuin ennen 2015 krii­siä. Tosin krii­si­vuo­sil­ta voi olla pidem­pi hän­tä per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten jne muodossa.

    Mel­kein voi­si olet­taa, että ne n. 5500 ira­ki­lais­ta, jot­ka ovat saa­neet ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­pan­sa Suo­meen, voi­daan myös­kin suu­rim­mak­si osak­si las­kea pako­lai­sik­si. Kysees­sä lie­nee val­tao­sin joko per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen tur­va­pai­kan saa­neen per­hee­seen tai sit­ten enti­nen tur­va­pai­kan­ha­ki­ja, joka on hake­nut uut­ta oles­ke­lu­lu­paa per­he­si­teen tai työ­pai­kan perus­teel­la. Siis vuo­den 2015 tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­krii­sin peru­ja tuo­kin eikä suin­kaan niin, että Nokiat ja kump­pa­nit oli­si­vat yhtäk­kiä alka­neet rek­ry­toi­da tuhat­mää­rin koo­da­rei­ta Irakista. 

    Kol­men vuo­den aika­na, eli ennen kirii­siä, koko krii­sin ajan, ja nyt sen jäl­keen, on Ira­ki­lai­sil­le myön­net­ty yhteen­sä 4995 tur­va­paik­kaa (myön­tei­nen pää­tös kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun perusteella).
    Ensim­mäi­nen oles­ke­lu­lu­pa on tänä aika­na myön­net­ty 2015 irkai­lai­sel­le, jos­ta 1877 per­heen perus­teel­la. Ole­tet­ta­vas­ti osa näis­tä on työn tai opis­ke­lun perus­teel­la saa­pu­nei­den per­hei­tä, eli vain osa voi liit­tyä pakolaisuuteen.

    Ei siis näh­däk­se­ni ole 5500 ira­ki­lais­ta oles­ke­lu­lu­van saa­nut­ta jot­ka pitäi­si las­kea pako­lai­sik­si vaik­ka oles­ke­lu­lu­pa oli­si saa­tu muul­la perus­teel­la kuin kan­sain­vä­li­nen suo­je­lu. Kyl­lä ne on lähes koko­naan kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun perus­teel­la teh­ty­jä pää­tök­siä, per­hee­nyh­dis­tä­mi­set tuo­neet ehkä kol­man­nek­sen sii­hen päälle.

    Oles­ke­lu­lu­van jat­ko ja pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa kos­ke­vat hen­ki­löi­tä jot­ka on jo las­ket­tu ker­ran joko ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­van tai kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun perus­teel­la, joten nii­tä ei pidä lisä­tä lukuihin.

  41. Ismo:
    Ei siis näh­däk­se­ni ole 5500 ira­ki­lais­ta oles­ke­lu­lu­van saa­nut­ta jot­ka pitäi­si las­kea pako­lai­sik­si vaik­ka oles­ke­lu­lu­pa oli­si saa­tu muul­la perus­teel­la kuin kan­sain­vä­li­nen suojelu.

    Jos­sain vai­hees­sa men­nyt alle­kir­joit­ta­neel­ta valin­ta­kri­tee­rit pie­leen kun luu­lin kat­so­va­ni, että nii­tä ensim­mäi­siä pää­tök­siä oli se 5,5k, mut­ta sii­nä oli­kin kaik­ki ira­ki­lais­ten oles­ke­lu­lu­pa­pää­tök­set paril­ta vuodelta.

    Mut­ta se alku­pe­räi­nen point­ti, johon nimim. Lii­an van­ha viit­ta­si, että oli­si 30 000 maa­han­tu­li­jaa ja niis­tä vain n. 3000 liit­tyi­si pako­lai­suu­teen, on kui­ten­kin ilmei­ses­ti vää­rin. En tie­dä mihin lukui­hin tuos­sa vii­tat­tiin, mut­ta suh­de­lu­ku on pie­les­sä. 2017 luvuis­sa on 19800 myön­teis­tä ensim­mäis­tä oles­ke­lu­lu­paa, jois­ta 1100 on ira­ki­lai­sia ja jou­kos­sa väis­tä­mät­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­na maa­han tul­lei­ta ja sit­tem­min per­he­si­teen muo­dos­ta­nei­ta (ira­ki­lais­ten pää­tök­set yli kol­min­ker­tais­tu­neet vuo­des­ta 2015), ja sii­hen pääl­le 3500 tur­va­paik­kaa ja 7200 EU-kan­sa­lais­ta. Eli suun­nil­leen 27000 ja ~4000.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.