Kaupungit ja cityt

Kaupun­git ovat teol­lisu­us­mais­sa muo­dos­tuneet alun perin ympäröivän maaseudun kaup­pa­paikoik­si ja käsi­työläis­ten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seura­si­vat teol­lisu­uskaupun­git, jot­ka vetivät väkeä maaseudul­ta tehtaisiin.

Teol­lisu­uskaupunkien aika jäi lyhyek­si. Väki on vähen­tynyt nopeasti tehdas­saleis­sa automaa­tion ja glob­al­isaa­tion vuok­si. Moni teol­lisu­uskaupun­ki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mut­ta vain osa teol­lisu­uskaupungeista on kehit­tynyt luovien alo­jen keskuk­sik­si, cityik­si. Nämä ovat yleen­sä yliopistokaupunkeja.

Teol­lisu­uskaupun­gin ei tarvin­nut men­estyäk­seen olla suuri, mut­ta cityt pyrkivät kas­va­maan rajat­ta, kos­ka luo­vat alat hyö­tyvät merkit­tävästi kasautu­mise­duista. Sik­si vain osa teol­lisu­uskaupungeista voi kehit­tyä cityiksi.

Suomes­sa tämä pudo­tus­peli on pitkälti jo käy­ty. Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista läh­es puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja lopuista puo­let Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduil­la. Vain neljä­sosa asuu koko muus­sa Suomes­sa ja heistäkin huo­mat­ta­va osa on opet­ta­jia ja lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Kaupun­git ja cityt”

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huoli sähkön riit­tävyy­destä kylmänä ja tyy­nenä talvipäivänä huolestut­taa ener­gia-alaa. Kun sähkön keskimääräi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voimaloi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilalle. Suomes­ta on jok­seenkin kokon­aan pois­tunut lauhde­voima ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Helsin­ki esimerkik­si on jo päät­tänyt sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen ja val­tio vaatii lopet­ta­maan sähkön­tuotan­non myös Salmisaa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näitä ehdot­to­muuk­sia aivan type­r­inä. On järkevää vähen­tää kivi­hi­ilen käyt­töä radikaal­isti, mut­ta vaa­timus, ettei kilo­wat­ti­tun­ti­akaan saa tuot­taa kivi­hi­ilel­lä mis­sään olo­suhteis­sa on aivan hölmö. Kun sähkön hin­ta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuote­taan huo­mat­tavasti kivi­hi­ili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsit­ty kap­a­siteet­ti­markki­noista ja kysyn­täjous­tos­ta, jol­la sähköpu­lan val­lites­sa saataisi­in kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan tois­es­ta päästä. Ilmaiselle tai hyvin hal­valle sähkölle pitäisi löy­tyä käyt­töä niin, ettei sähkön hin­ta lask­isi tolkut­toman alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voimas­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyö­ty. Jat­ka lukemista “Sähkölle kulu­tusjous­toa kiin­teistö­jen lämmittämisestä”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta siihen ei ehdoteta.

Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2 500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tänne on suun­nitel­tu tolkut­toman paljon pysäköin­tiä. Siinä välis­sä val­tu­us­to on päät­tänyt (päät­tää keskivi­ikkona, mut­ta tästä ei ole ehdotet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­t­aan jo valmis) siir­tyä markki­nae­htoiseen pysäköin­tipoli­ti­ikkaan. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän.

Itäisen saaris­ton tark­istet­tu ase­makaavae­hdo­tus Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 26.9.2017”

Kaupunkiympäristölautakunta 12.9.2017

En ole kir­joit­tanut edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta mitään, kos­ka min­un ei pitänyt men­nä kok­ouk­seen. Osal­lis­tu­in kaupun­gin tar­joa­maan koulu­tuk­seen kaupun­gin omis­tamien yhtiöi­den hal­li­tusten jäse­nille. Kos­ka Mikko Säreläkään ei päässyt, kävin paikalla kok­ouk­sen alus­sa. Tuol­loin käsitelti­in oikaisupyyn­töä Malmin lento­ken­tän Hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä.

Oikaisupyyn­tö Mal­mi lento­ken­tän hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä

Oikaisupyyn­töa perustelti­in sil­lä, että päätös perus­tuu val­heisi­in ja lait­to­muuk­si­in. Onko­han val­i­tuk­sen tek­i­jä tul­lut ajatelleek­si, että hyväksyessään oikaisupyyn­nön lau­takun­ta jou­tu­isi yhtymään myös perustelui­hin? Vas­tae­hdo­tuk­sen tehnyt kokoomuk­sen Atte Kale­va jou­tui men­emään aika mutkalle muo­toil­lessaan vas­tae­hdo­tuk­sen niin, ettei siinä samal­la julis­te­ta virkamiehiä lain­rikko­jik­si ja vale­htelijoik­si. Se oli vähän siinä ja siinä, voiko oikaisupyyn­nön yhtey­dessä päät­tää muu­ta kuin hyväksyä tai hylätä, mut­ta emme ryhtyneet halko­maan hiuk­sia. Kale­van ehdo­tus hävisi selvin numeroin. Sitä kan­nat­ti Kale­van mukana kokoomuk­sen Sir­pa Asko-Sel­javaara ja perus­suo­ma­lais­ten Hyttinen.

Lau­takun­nalle ker­rot­ti­in, että eri­laisi­in tapah­tu­mi­in vuokraami­nen tuot­taa rahaa enem­män kuin lentokone­hal­lik­si vuokraami­nen. Lisäk­si tapah­tu­mista on ilmeistä ulkoista hyö­tyä. Edelleen ken­täl­lä jäl­jel­lä ole­vat koneet mah­tu­vat kaik­ki toiseen halliin.

Ystäväl­lisenä neu­vona kaikille oikaisupyyn­tö­jen tek­i­jöille: miet­tikää vähän perustelu­ja. Pyyn­töä ei kan­na­ta perustel­la taval­la, joka tekee siihen suos­tu­misen mahdottomaksi.

Tämän kok­ouk­sen muut asi­at menivät lis­tan mukaan. Pyöräi­ly­ohjel­man tilan­nekat­sauk­seen liitet­ti­in toivo­mus, että henkilöresursse­ja irrotet­taisi­in pyöräre­it­tien suun­nit­telu­un, sil­lä nyt on jäänyt määrära­ho­ja käyt­tämät­tä suun­nitelmien puuttuessa.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.9.2017

Kaup­pakar­tanonkatu 16:n asemakaava

Tämä oli meil­lä 28.2.2017 ja on nyt tul­lut lausun­nol­ta. Olen selostanut sisältöä tarkem­min silloin.

Tämä on harv­inainen purka­van saneer­auk­sen kohde. hekan huonokun­toiset asuin­talot pan­naan murskak­si ja tilalle raken­netaan liki kaksinker­tainen määrä ker­rosneliöitä. Tässä yhtey­dessä päivähoito luop­uu yhdestä päiväkodista. Tämän takia vasem­mis­toli­it­to pyysi asian viimek­si pöy­dälle. Sinän­sä kysymys päiväko­tien tarpeesta kuu­luu toiselle lau­takun­nalle, mut­ta jos VaKa on syyt­tänyt päiväko­tien puut­teesta kaavoit­ta­jaa, sil­loin mei­dän tietysti on käsiteltävä tätäkin asiaa.

Ström­bergin­tien asemakaava

Tämä oli meil­lä 14.3.2017 ja se on nyt tul­lut lausun­noil­ta ilman suurem­pia muu­tok­sia. Toim­i­ti­lakaa­va muute­taan asuinkaavak­si, jol­loin saadaan asun­to­ja noin 250 hen­gelle. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 19.9.2017”

Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa

Asun­to­tuotan­non määrä

Toisin kuin julkises­ta keskustelus­ta voisi luul­la, asum­i­nen ei ole kallis­tunut koko Helsin­gin seudul­la, vaan lähin­nä vain Helsin­gin ratikkakaupungis­sa. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laskeneet.

Se, että ihmiset halu­a­vat nimeno­maan Helsinki­in, osoit­taa, että olemme tehneet jotain naa­purikaupunke­ja parem­min. Silti asumisen kallis­tu­mi­nen on suuri sosi­aa­li­nen vääryys.

Richard Flori­da on kir­joit­tanut, että Yhdys­val­lois­sa nuorten koulutet­tu­jen hakeu­tu­mi­nen asum­i­nen kaupunkien keskusalueille on tyre­htynyt. Paikalli­nen Nur­mi­järvi-ilmiö on taas voimis­saan. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni kaupung­in­val­tu­us­ton strategiakeskustelussa”

Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin

Vaik­ka min­u­akin alkaa kyl­lästyt­tää tämä jankkaami­nen autopaikko­jen hin­nas­ta, kir­joi­tan lupauk­seni mukaises­ti lis­taa markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa vas­taan esite­ty­istä vas­taväit­teistä. Puhun autopaikoista, en pysäköin­tipaikoista, kos­ka tarkoi­tan asun­non yhtey­dessä kaavamääräyk­sen perus­teel­la raken­net­tavia velvoiteau­topaikko­ja. Kysymys työ­paik­ka- ja asioin­tipysäköin­nistä on erik­seen, kuten myös pysäköin­tipaikko­jen yhteiskäyt­tö Kalasa­ta­man kaltai­sis­sa paikoissa.

Paik­ka on kohtu­ut­toman kallis

On kohtu­u­ton­ta vaa­tia autoil­i­jaa mak­samaan 20 000 – 70 000 euroa autopaikas­ta, kos­ka auto on mon­elle vält­tämät­tömyys. On se tietysti vähän kallista, mut­ta se ei tule halvem­mak­si siitä, että paikan ost­a­mi­nen asun­non yhtey­dessä on pakol­lista. Itse asi­as­sa siitä tulee vähän halvem­pi, kos­ka jos paikko­ja tarvi­taan vähem­män, niiden yksikköhin­ta toden­näköis­es­ti ale­nee (tar­jon­takäyrä on nouseva).

Asun­to­jen hin­nat eivät alene

Vaik­ka autopaikkavaa­timus pois­tuu, autot­toman asun­non hin­ta ei alene autopaikan hin­nan ver­ran. Markki­nae­htoises­sa tuotan­nos­sa voi käy­dä näin, kos­ka asun­not myy­dään siihen hin­taan, mikä niistä saadaan, vaik­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat alen­tuneet. Onko tämä argu­ment­ti puoles­ta vai vas­taan? Minus­ta se ker­too, etteivät asun­non osta­jat arvos­ta autopaikko­ja riit­tävästi eli niiden tuot­ta­mi­nen pakol­la aiheut­taa hyvinvointitappiota.

Autopaikkavaa­timuk­sen pois­t­a­mi­nen nos­taa raken­nus­li­ikkei­den voit­to­ja Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoiset autopaikat. Vas­tauk­sia yleisi­in vastaväitteisiin”

Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan

Ehdo­tuk­ses­sa Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton strate­giak­si lukee nyt näin:

Kaupun­ki hillit­see rakenta­misen kus­tan­nuk­sia ja tiivistää kaupunki­raken­net­ta siir­tymäl­lä kil­pailukykyään ja saavutet­tavu­ut­taan vaaran­ta­mat­ta asteit­tain kohti alueel­lista ja mark­kinaehtoista pysäköin­ti­jär­jestelmää uusista asuinalueista aloittaen.

Tämä voi olla merkit­tävä muu­tos kaupun­gin kaavoituk­seen, sil­lä vaa­timus autopaikoista on estänyt tehokkaasti kaupunki­mais­ten aluei­den kaavoitus­ta. Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluet­ta, kos­ka säädet­ty määrä autopaikko­ja ei olisi mah­tunut mil­lään järkeväl­lä hinnalla.

Tiiviy­den ohel­la olen­naista on myös raha. Jätkäsaa­reen on raken­net­tu velvoitepaikko­ja noin neljän­nesmil­jardil­la eurol­la. Sum­ma ei ole ihan tark­ka, kos­ka näitä kus­tan­nuk­sia ei tilas­toi­da, kos­ka ne koitu­vat muiden kuin kaupun­gin mak­set­tavak­si. Autopaikko­ja on run­saat jotain 4000:n ja 5 000 välil­lä ja ne mak­sa­vat run­saat 50 000 € kappale.

Pysäköin­nis­sä insinöörien ja ekon­o­mistien maail­manku­vat menevät pahasti ris­ti­in. Se alkaa jo ter­meistä. Insinööri puhuu autopaikko­jen tarpeesta ja ekon­o­misti kysyn­nästä. Ekon­o­misti olet­taa, että kysyn­tä riip­puu myös hin­nas­ta, insinöörin mielestä tarve on hin­nas­ta riip­puma­ton. Niin­pä Helsin­gin autopaikkanormis­sa ei ole lainkaan mukana paikan hin­taa, vaan tarve määräy­tyy vain siitä, kuin­ka hyvät joukkoli­iken­nepalve­lut alueel­la on. Paikko­ja tarvi­taan siis sama määrä, mak­sa­vat ne kap­paleelta sit­ten 500 € tai 70 000 €.

Kysyn­tä, tar­jon­ta ja hyv­in­voin­ti­tap­pio Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoiseen autopaikkapolitiikkaan”

Positiivinen vaihtoehto ravihevosille — sijoittaminen startupiin

Jos olet kiin­nos­tunut uhkapelistä, mut­ta et ymmär­rä mitään jalka­pal­losta tai rav­i­hevo­sista, sijoi­ta suo­ma­laiseen star­tupi­in. Voiton toden­näköisu­us on paljon suurem­pi kuin Loto­ssa. Jokainen arpa ei voita, mut­ta hajaut­ta­mal­la rahasi riit­tävän mon­een yri­tyk­seen mah­dol­lisu­ute­si voit­taa kasvavat.

Nyt on tar­jol­la tam­pere­laisen Yep­sonin joukko­ra­hoi­tus­lu­on­teinen osakean­ti (min­imi­panos vain 235 euroa).  Yep­zon tekee paikan­timia, jol­la voit seu­ra­ta lem­mikkisi tai fil­lar­isi ihmeel­lisiä seikkailu­ja. Sen voi antaa mukaan myös rep­pureis­saa­jalle, joka läh­tee Aasi­aan, niin voi nukkua yön­sä rauhallisesti.

Yri­tyk­ses­tä ja sen tuot­teista ker­ro­taan tässä ja meneil­lään olev­as­ta osakean­nista tässä.

Jos aikoo anti­in osal­lis­tua, kan­nat­taa pitää kiiret­tä. Osakean­ti on peri­aat­teessa auki vielä neljä viikkoa, mut­ta voi sulkeu­tua huo­mat­tavasti aiem­minkin. Anti päät­tyy, kun mak­sim­i­tavoite, 1,3 M€ on saavutet­tu. Puoli miljoon­aa on näköjään jo tullut.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

En ole menos­sa lau­takun­taan. Mikko Särelä menee.

Lista on kovin lyhyt, ei vieläkään yhtään uut­ta kaavaa. Organ­isaa­tiou­ud­is­tus on jumi­ut­tanut koko hallinnon? Mei­dän pitäisi hyväksyä uusia asun­tokaavo­ja 70 000 ker­rosneliötä kuukaudessa. Lop­pusyksyn kok­ouk­sista taitaa tul­la mammuttimaisia.

Län­si-Käpylän suojelukaava

Minus­ta kaa­va on liian rajoit­ta­va, kun se pyrkii määräämään, kuin­ka mon­ta ruokakun­taa talois­sa asuu. Per­hei­den koot muut­tuvat las­ten syn­tymisen ja kotoa muu­ton seu­rauk­se­na. Täl­laisel­la sääte­lyl­lä ei min­un mielestäni ole mitään tekemistä raken­nus­suo­jelun kanssa. Riit­tää, että suo­jel­laan raken­nusten ulkoa­su. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 5.9.2017”