Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan

Ehdo­tuk­ses­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton stra­te­giak­si lukee nyt näin:

Kau­pun­ki hil­lit­see rakenta­misen kus­tan­nuk­sia ja tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta siir­ty­mäl­lä kil­pai­lu­ky­ky­ään ja saa­vu­tet­ta­vuut­taan vaa­ran­ta­mat­ta asteit­tain koh­ti alu­eel­lis­ta ja mark­kinaehtoista pysä­köin­ti­jär­jes­tel­mää uusis­ta asui­na­lueis­ta aloittaen.

Tämä voi olla mer­kit­tä­vä muu­tos kau­pun­gin kaa­voi­tuk­seen, sil­lä vaa­ti­mus auto­pai­kois­ta on estä­nyt tehok­kaas­ti kau­pun­ki­mais­ten aluei­den kaa­voi­tus­ta. Jät­kä­saa­res­ta ja Her­ne­saa­res­ta ei ole voi­tu teh­dä Puna­vuo­ren tai Töö­lön kal­tais­ta aluet­ta, kos­ka sää­det­ty mää­rä auto­paik­ko­ja ei oli­si mah­tu­nut mil­lään jär­ke­väl­lä hinnalla.

Tii­viy­den ohel­la olen­nais­ta on myös raha. Jät­kä­saa­reen on raken­net­tu vel­voi­te­paik­ko­ja noin nel­jän­nes­mil­jar­dil­la eurol­la. Sum­ma ei ole ihan tark­ka, kos­ka näi­tä kus­tan­nuk­sia ei tilas­toi­da, kos­ka ne koi­tu­vat mui­den kuin kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si. Auto­paik­ko­ja on run­saat jotain 4000:n ja 5 000 välil­lä ja ne mak­sa­vat run­saat 50 000 € kappale.

Pysä­köin­nis­sä insi­nöö­rien ja eko­no­mis­tien maa­il­man­ku­vat mene­vät pahas­ti ris­tiin. Se alkaa jo ter­meis­tä. Insi­nöö­ri puhuu auto­paik­ko­jen tar­pees­ta ja eko­no­mis­ti kysyn­näs­tä. Eko­no­mis­ti olet­taa, että kysyn­tä riip­puu myös hin­nas­ta, insi­nöö­rin mie­les­tä tar­ve on hin­nas­ta riip­pu­ma­ton. Niin­pä Hel­sin­gin auto­paik­ka­nor­mis­sa ei ole lain­kaan muka­na pai­kan hin­taa, vaan tar­ve mää­räy­tyy vain sii­tä, kuin­ka hyvät jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut alu­eel­la on. Paik­ko­ja tar­vi­taan siis sama mää­rä, mak­sa­vat ne kap­pa­leel­ta sit­ten 500 € tai 70 000 €.

Kysyn­tä, tar­jon­ta ja hyvinvointitappio

Esi­tän perin­tei­sen oppi­kir­ja­ku­van kysyn­nän ja tar­jon­nan riippuvuudesta.

Kuvas­sa auto­paik­ko­jen mää­rä on vaa­ka-akse­lil­la ja hin­ta pys­ty­ak­se­lil­la. Auto­paik­ko­jen kysyn­tä riip­puu hin­nas­ta niin, että mitä kor­keam­pi hin­ta, sitä pie­nem­pää on kysyn­tä ja päin­vas­toin. Kysyn­tä­käy­rä on siis las­ke­va. Tar­jon­ta­käy­rä (tai vii­mei­sen pysä­köin­ti­pai­kan kus­tan­nus) taas on nouse­va. Pie­ni mää­rä auto­paik­ko­ja voi­daan lait­taa vaik­ka talon eteen, mut­ta vähän suu­rem­pi mää­rä on lai­tet­ta­va talon alle ja jos nii­tä tar­vi­taan vie­lä enem­män, on men­tä­vä talon alla useam­paan kerok­seen mikä tulee yhä vain kalliimmaksi.

Pysä­köin­ti­paik­ko­jen yhteen­las­ket­tu kus­tan­nus on tar­jon­ta­käy­rän ala­puo­lel­le jää­vä pinta-ala.

(Kuvas­sa tarjonta/kustannuskäyrä on tasai­ses­ti nouse­va. Todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa se oli­si por­tait­tai­nen. Ensin maan­va­rai­set pai­kat, sit­ten pysä­köin­ti­hal­li yhdes­sä ker­rok­ses­sa, sit­ten pysä­köin­ti­hal­li kah­des­sa ker­rok­ses­sa ja niin edelleen)

Opti­mi syn­tyy käy­rien leik­kaus­pis­tees­sä. Kuvas­sa auto­paik­ko­jen mää­räk­si muo­dos­tuu q ja hin­nak­si p Jos opti­mi ennus­te­taan vää­rin, ja paik­ko­ja raken­ne­taan joko lii­kaa tai lii­an vähän, syn­tyy hyvinvointitappiota.

Tuo mää­rä q riit­tää vain, jos auto­pai­kas­ta peri­tään sen tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­ta. Jos auto­paik­ka on ilmais­hyö­dy­ke, nii­tä tar­vi­taan pal­jon ennemmän.

On sanot­tu, että on aivan koh­tuu­ton­ta jou­tua mak­sa­maan auto­pai­kas­ta 50 000 euroa. Voi olla aika pal­jon, mut­ta ei se tule sil­lä hal­vem­mak­si, että auto­paik­ka on pak­ko ostaa asun­non kyl­kiäi­se­nä. Täs­sä­hän vain teh­dään mah­dol­li­sek­si ostaa asun­to ilman auto­paik­kaa 50 000 euroa halvemmalla.

Suun­nit­te­li­ja näkee asian toi­sin. Suun­nit­te­li­jan mie­les­tä auto­paik­ko­ja ei ole lii­kaa, jos ne kaik­ki tule­vat käyt­töön jol­lain hin­nal­la. Eko­no­mis­ti on sitä miel­tä, että paik­ko­ja on lii­kaa, jos ne jou­du­taan myy­mään tai vuo­kraa­maan tap­piol­la. Jot­kut jopa pitä­vät auto­paik­ko­jen tar­pee­na sitä mää­rää, joka tuli­si käyt­töön, jos hin­ta oli­si nolla.

Jos paik­ko­ja raken­ne­taan lii­kaa, (q1) syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pio, jota kuvaa punai­nen alue. Jos mää­rä­tään osta­maan asun­non yhtey­des­sä auto­paik­ka, joka mak­saa 50 000 euroa, mut­ta jota osta­ja pitää vain 10 000 euron arvoi­se­na, syn­tyy 40 000 euron hyvin­voin­ti­tap­pio, joka on aivan saman­lais­ta rahan­me­noa kuin oli­si vas­taa­van sete­li­mää­rän huuh­to­mi­nen ves­sas­ta alas. Hyvin­voin­ti­tap­pion syn­ty­mi­nen on riip­pu­ma­ton­ta sii­tä, kenen mak­set­ta­vak­si auto­pai­kat lopul­ta jäävät.

Vaik­ka pai­kat myy­täi­siin tai vuo­krat­tai­siin huu­to­kau­pal­la, niis­tä saa­ta­va hin­ta p1 jäi­si sel­väs­ti alle tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten. Ero­tus siir­tyy mak­set­ta­vak­si osa­na asun­to­jen hin­taa. Tämä on oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys, mut­ta ennen kaik­kea tehok­kuus­ky­sy­mys. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että hyvin­voin­ti­tap­pio (punai­nen alue) on eri asia ja pie­nem­pi kuin se talou­del­li­nen tap­pio, joka paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta syn­tyy (tar­jon­ta­käy­rän ja hin­ta­käy­rän p1 väliin jää­vä alue).

Jos taas paik­ko­ja raken­ne­taan lii­an vähän (q2) hin­ta mah­dol­li­ses­sa huu­to­kau­pas­sa nousee tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia kor­keam­mak­si. Täl­löin auto­paik­ko­jen raken­ta­ja saa niis­tä sel­vää voit­toa, samal­la kun syn­tyy sini­sen alu­een kokoi­nen hyvin­voin­ti­tap­pio. Auto­no­mis­ta­jat tuke­vat täl­löin talon mui­ta asuk­kai­ta, tai raken­nus­lii­ket­tä, jos voit­to auto­paik­kois­ta jää sille.

Oma väit­tee­ni, johon raken­nus­teol­li­suus jok­seen­kin yksi­mie­li­se­nä yhtyy, on että Hel­sin­gin­nie­men tii­viis­ti raken­ne­tuil­le alueil­le vaa­di­taan aivan lii­an pal­jon auto­paik­ko­ja. Kaa­vas­sa ei teo­rias­sa edes voi olla lii­an vähän auto­paik­ko­ja, kos­ka nii­den ylä­ra­jaa asun­to­ton­teil­la ei sää­del­lä mitenkään.

Jos esi­mer­kik­si puo­let Jät­kä­saa­ren pai­kois­ta on lii­kaa, se vas­taa kym­me­nien mil­joo­nien talou­del­lis­ta menes­tys­tä. (Tätä ei voi las­kea niin, että jos pai­kat mak­sa­vat 240 mil­joo­naa ja puo­let on lii­kaa, tap­pio on 120 mil­joo­naa, kos­ka eivät ne yli­mää­räi­set pai­kat täy­sin arvot­to­mia ole ja toi­saal­ta vii­mei­set pai­kat ovat kal­liim­pia kuin ensimmäiset.)

Mark­ki­naeh­toi­nen pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka tar­koit­taa yksin­ker­tais­tet­tu­na sitä, että auto­paik­ko­ja vel­voi­te­taan raken­ta­maan mak­sa­ha­lu­kas­ta kysyn­tää vas­taa­va mää­rä, mut­ta ei enem­pää – mut­ta ei myös­kään vähempää.

Täs­sä on kui­ten­kin ongel­ma. Me emme tie­dä, mikä tulee ole­maan auto­paik­ko­jen kysyn­tä vaik­ka­pa kym­me­nen vuo­den jäl­keen. Jos asun­toa osta­va nuo­ri­pa­ri ei tar­vit­se autoa nyt, se voi kui­ten­kin tar­vi­ta sitä, kun per­hees­sä on kol­me las­ta. (Sil­loin se tosin tar­vit­see myös isom­man asun­non. Se, että jou­tuu muut­ta­maan, kos­ka tar­vit­see autoa, ei ole sen ihmeel­li­sem­pää kuin, että jou­tuu muut­ta­maan, kos­ka lap­set eivät mah­du asuntoon.)

Täs­sä pää­sem­me seu­raa­vaan eroon eko­no­mis­tin ja insi­nöö­rin maa­il­man­ku­van kanssa.

Eko­no­mis­ti sanoo, että kysyn­nän kas­vaes­sa auto­paik­ko­ja pitää raken­taa lisää. Insi­nöö­ri sanoo, että on hal­vem­paa teh­dä pai­kat ker­ral­la. Molem­mat ovat oikeas­sa omas­sa argu­men­tis­saan. Sil­lä, että auto­paik­ko­ja jou­du­taan ehkä lisää­mään myö­hem­min, on oma hin­tan­sa ver­rat­tu­na sii­hen, että lopul­li­nen paik­ka­mää­rä on osat­tu teh­dä talon raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä. Jäl­keen­päin raken­ta­mi­nen tulee yleen­sä kal­liim­mak­si. Tosin koron otta­mi­nen mukaan las­kel­maan mer­kit­see, ettei tämä­kään ole aivan var­maa. Jos osaa pai­kois­ta tar­vi­taan vas­ta kym­me­nen vuo­den kulut­tua, nii­den osal­ta mene­te­tään kym­me­nen vuo­den korko.

Kal­lis­ta on myös se, että arva­taan auto­paik­ko­jen kysyn­tä vää­rin. Täs­tä aiheu­tuu suu­ria hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Sik­si sii­tä, että auto­paik­ka­mää­rää voi­daan sopeut­taa kysyn­nän muu­tok­sin, kan­nat­taa mak­saa aika paljon.

Talo­yh­tiön auto­pai­kat pitää huu­to­kau­pa­ta vuosittain 

Auto­paik­ko­jen teke­mi­ses­sä ker­ral­la riit­tä­väs­ti on toi­nen ongel­ma. Seu­raa­vas­sa kuvas­sa on auto­paik­ko­jen kysyn­tä ja tar­jon­ta heti talon val­mis­tut­tua ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua. Tar­jon­ta­käy­rä on pys­ty­suo­ra. Auto­paik­ko­ja on niin pal­jon kuin nii­tä on.

Auto­paik­ko­jen kysyn­tä ja jäyk­kä tarjonta

Vaik­ka auto­paik­ko­ja on ensin raken­net­tu mak­su­ha­luk­kaa­seen kysyn­tään näh­den lii­kaa, ne saa­daan yleen­sä jae­tuk­si anta­mal­la ne haluk­kail­le käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Täs­sä tapauk­ses­sa hin­nal­la p1. Jois­sa­kin yhtiöis­sä, jois­sa raken­nus­lii­ke on teh­nyt auto­pai­kois­ta omat osak­keen­sa  eivät­kä ne ole men­neet kau­pak­si, yhtiö on sul­ke­nut myy­mät­tä jää­neet pai­kat beto­ni­por­sail­la. Raken­nus­liik­keen talou­den kan­nal­ta tämän ymmär­tää, mut­ta koko­nais­hyö­tyä aja­tel­len tämä tie­tys­ti hie­man pöh­köä. Kal­liis­ta huk­kain­ves­toin­nis­ta saa­daan näin vie­lä vähem­män hyö­tyä. Sil­ti tämä käy­tän­tö saat­taa kui­ten­kin olla parem­pi kuin tavan­omai­nen, jos­sa auto­pai­kat jae­taan käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si – muu­ta­man kym­pin vuo­kral­la, kun kus­tan­nuk­sia vas­taa­va oli­si 200 – 300 €/kk.

Yleen­sä siis auto­pai­kat jae­taan rei­luun ale­hin­taan – jos­kus niin hal­val­la, ettei nii­tä alku­jaos­sa­kaan rii­tä kaikille.

Mitä teh­dään, jos auto­paik­ko­jen kysyn­tä myö­hem­min kas­vaa? Pai­kat pitäi­si ehdot­to­mas­ti huu­to­kau­pa­ta vuo­sit­tain niin, että paik­ka tai kak­si jäte­tään vapaak­si sitä aja­tel­len, että joku pää­tyy kes­ken vuot­ta osta­maan itsel­leen auton ja tar­vit­see sil­le auto­pai­kan. Täl­löin hin­ta nousi­si tasol­la p2 ja jot­kut, jot­ka eivät paik­kaa niin vält­tä­mät­tä tar­vit­se, luo­pu­vat pai­kas­ta mie­luum­min kuin mak­sa­vat lisää.

Näin ei yleen­sä kui­ten­kaan teh­dä. Niin­pä auto­pai­kat myy­dään tai vuo­kra­taan nimel­li­seen hin­taan, eikä ole mitään kykyä jous­taa kysyn­nän kas­vaes­sa. Tämä on sekä vää­rin että hyvin­voin­ti­mie­les­sä type­rää. Joku pitää kah­den ton­nin kesä­au­toa var­ten hal­lus­saan auto­paik­kaa, jon­ka todel­li­nen hin­ta on 40 000 euroa ja joku toi­nen, joka ehdot­to­mas­ti tar­vit­si­si auto­paik­kaa, ei sitä saa. Asun­to-osa­keyh­tiöis­sä ei sai­si lait­taa osak­kai­ta eriar­voi­seen ase­maan. Sik­si kai­kil­la pitäi­si olla oikeus yhtä­läi­ses­ti tavoi­tel­la talo­yh­tiön auto­paik­ko­ja – eri­tyi­ses­ti, kos­ka on niis­tä asun­non hin­nas­sa jou­tu­nut maksamaan.

Ara­bian­ran­nas­sa on tämä tilan­ne. Sin­ne on raken­net­tu auto­paik­ko­ja erit­täin suu­rin kus­tan­nuk­sin niin, että mak­su­ha­luk­kaa­seen kysyn­tään näh­den nii­tä on aivan var­mas­ti lii­kaa. Jos niis­tä oli­si yri­tet­ty periä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta, tyh­jik­si oli­si jää­nyt suu­ri mää­rä paik­ko­ja. Sil­ti ne ovat lop­pu­neet kes­ken, kos­ka ne vuo­krat­tiin käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si ensik­si ehti­neil­le. Moni on jää­nyt ilman ja on aihees­ta vihai­nen. Alu­eel­la on kau­pal­li­nen pysä­köin­tiyh­tiö, jos­ta saa auto­pai­kan pal­jon hal­vem­mal­la kuin mitä talo­yh­tiöt ovat omis­taan mak­sa­neet, mut­ta pai­kat­ta jää­vät ovat halut­to­mia vuo­kraa­maan paik­kaa kau­pal­li­sel­la hin­nal­la, kun hei­dän naa­pu­rin­sa saa­vat pai­kan omas­ta talos­ta käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mi­nen vuo­sit­tain oli­si oikeudenmukaista.

Auto­paik­ko­ja on voi­ta­va lisä­tä tai vähen­tää myöhemmin

Pys­ty­suo­ra tar­jon­ta­käy­rä ei ole kovin jär­ke­vä. Se pitää saa­da loi­vem­mak­si. Yksi rat­kai­su tähän on, että uusia aluei­ta kaa­voi­tet­taes­sa kaa­vas­sa vara­taan tont­te­ja pysä­köin­ti­ta­loil­le. Ne voi aluk­si jät­tää raken­ta­mat­ta ja raken­taa, jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilme­nee. Auto­paik­ko­jen kysyn­tä sta­bi­loi­tuu noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Jos pysä­köin­ti­ta­loil­le ei ilmaan­nu kysyn­tää, nii­den ton­tit voi­daan kaa­voit­taa muu­hun käyttöön.

Kaa­voi­tuk­ses­sa kaih­de­taan pysä­köin­ti­ta­lo­ja, kos­ka ne ovat pal­jon kal­liim­pi tapa toteut­taa pysä­köin­tiä kuin auto­pai­kat talon alla. Pysä­köin­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen on sinän­sä hal­paa – yhtä auto­paik­kaa koh­den pääs­tään jopa niin­kin alas kuin 20 000 euroon. Kal­liin sii­tä tekee se tont­ti, joka syr­jäyt­tää asuin­ta­lon, joten asuin­ta­lon raken­nusoi­keu­den arvo on las­ket­ta­va osak­si pysä­köin­ti­ta­lon kus­tan­nuk­sia. Jos meil­lä oli­si var­ma tie­to paik­ko­jen kysyn­näs­tä, kan­nat­tai­si raken­taa kaik­ki maan alle. Kun tule­van kysyn­nän ennus­ta­mi­nen on epä­var­maa, jous­ta­vuu­des­ta kan­nat­taa maksaa.

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa ker­ro­taan kau­hu­ker­to­mus­ta asun­to-osa­keyh­tiös­tä, jol­le oli kaa­voi­tet­tu pihal­le pysä­köin­ti­paik­ko­ja kah­teen ker­rok­seen, maan­ta­soon ja kan­nen pääl­le. Se sai aluk­si toteut­taa vain nuo maan­ta­soi­set pai­kat, kos­ka asuk­kail­la ei ollut enem­pää auto­ja. Sit­ten auto­ja tuli lisää, mut­ta talo­yh­tiön enem­mis­tös­sä oli­vat ne, joil­la oli jo hal­pa paik­ka, eivät­kä he halun­neet mak­saa kal­lis­ta kan­nes­ta. Näin voi käy­dä, jos yhtiö­jär­jes­tys on kir­joi­tet­tu huo­nos­ti. Täl­lai­set ongel­ma ovat peli­teo­reet­ti­sia. Nii­den rat­kai­se­mi­seen on Aal­to-yli­opis­ton talous­tie­tei­den lai­tok­sel­le osaa­mis­ta – jos nyt saa nykyis­tä työ­paik­kaan­sa mainostaa.

Alu­eel­li­set rat­kai­sut tont­ti­koh­tai­sen rat­kai­sun sijaan.

Olet­ta­kaam­me, että vaik­ka­pa Jät­kä­saa­res­sa koko alu­een auto­paik­ko­jen kysyn­tä oli­si 2 000 auto­paik­kaa eli puo­let kaa­vas­sa vaa­di­tus­ta. Jos kaa­va oli­si laa­dit­tu siten, että jokai­sen talon koh­dal­la auto­paik­ka­mää­rää oli­si vähen­net­ty puo­leen, jois­sa­kin talois­sa tämä­kin oli­si lii­kaa ja toi­sis­sa taas lii­an vähän. On pal­jon hel­pom­paa ennus­taa koko alu­een auto­paik­ko­jen kysyn­tä 10 pro­sen­tin tark­kuu­del­la kuin ennus­taa sitä jokai­sen ton­tin koh­dal­la erikseen.

Sik­si on jär­ke­vää rat­kais­ta auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen alu­eel­li­ses­ti. Se tulee myös hal­vem­mak­si, kos­ka joil­la­kin ton­teil­la paik­ko­jen sijoit­ta­mi­nen ton­til­le on todel­la kal­lis­ta. (Kala­sa­ta­mas­sa erääl­lä ton­til­la paik­ko­jen hin­ta uhka­si nous­ta 100 000 euroon kap­pa­leel­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa hyväk­syt­tiin nii­den sijoit­ta­mi­nen ton­tin ulko­puo­lel­le tai osta­mi­nen kau­pal­li­ses­ta pysäköintilaitoksesta.)

Vaik­ka mer­kit­tä­vä osa alu­een auto­pai­kois­ta sijait­si­si talo­jen alla, ne voi­vat sil­ti eril­li­si­nä auto­paik­kao­sak­kei­na olla alu­eel­li­sen pysä­köin­tiyh­tiön omis­tuk­ses­sa. Tämän alu­eel­li­sen pysä­köin­tiyh­tiöi­den pitäi­si olla alu­een talo­yh­tiöi­den omis­tuk­ses­sa, kos­ka muu­ten sil­lä voi­si olla hou­ku­tus hank­kia mono­po­li­voit­to­ja rajoit­ta­mal­la auto­paik­ko­jen­mää­rää alle optimin.

Alu­eel­li­ses­sa rat­kai­sus­sa voi­daan teh­dä myös eri­lai­sia auto­paik­ko­ja. Autoa päi­vit­täin tar­vit­se­va halu­aa auto­pai­kan lähel­tä, kun taas auto­aan vain muu­ta­man ker­ran kuus­sa tar­vit­se­va voi ottaa vähän hal­vem­man pai­kan asun­toa­lu­een lai­dal­ta, jos­sa pysä­köin­ti­ta­lo voi olla vaik­ka melu­muu­ri­na juna­ra­taa vasten.

= = =

Täs­tä artik­ke­lis­ta uhkaa tul­le tur­han pit­kä. Ajat­te­lin kir­joit­taa aihees­ta yhden artik­ke­lin, mut­ta jaan tämän nyt kui­ten­kin aina­kin kah­teen osaan. Toi­ses­sa osas­sa käsit­te­len ylei­sim­piä vastaväitteitä.

= = =

Kan­nat­taa lukea Tuu­li Van­ha­pel­lon Aal­to-yli­opis­tos­sa teh­ty pal­kit­tu gra­du pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­ta. Sen voi lada­ta itsel­leen täs­tä.

 

 

 

 

Tal­len­na

Tal­len­na

141 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan”

  1. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti tuli­si kiel­tää koko­naan. Kaik­ki muut kuin inva­tun­nuk­sel­la varus­te­tut autot yksi­tyi­set yrit­tä­jät sai­si­vat hina­ta vari­kol­le, jos­ta ne sai­si nou­taa mak­sua vastaan.
    Pysä­köin­ti­luo­lia taas sai­si yksi­tyi­set raken­taa niin pal­jon kuin maan alle muun infran sekaan mah­tuu. Win win tilan­ne. Kadut oli­si help­po pitää puh­taa­na. Lii­ken­teel­le oli­si enm­män tilaa eli oli­si suju­vam­paa tai viih­ty­säm­pää riip­puen mitä saa­dul­le tilal­le teh­dään. Kai­kil­le löy­tyi­si park­ki­paik­ka markkinahintaan.

  2. Pek­ka:
    Kadun­var­si­py­sä­köin­ti tuli­si kiel­tää kokonaan…

    Var­ma tapa tap­paa kau­pun­ki. Vrt. case Bos­ton, jon­ka kes­kus­ta pelas­tet­tiin kol­mel­la toimella:
    1) kadun­var­si­py­sä­köin­ti varat­tiin asiakkaille
    2) uudel­leen­ra­ken­net­tiin tram-lin­ja, joka sitoi kes­kei­si aluei­ta yhteen ja
    3) katu­ta­so varat­tiin liiketiloiksi.

    1. Eikö tuo kadun­var­si­py­sä­köin­ti varat­tiin asiak­kail­le juu­ri vas­taa sitä, että asu­kas­py­sä­köin­ti kadun­var­sil­la lopetetaan.

  3. > Pai­kat pitäi­si ehdot­to­mas­ti huutokaupata
    > vuosittain

    Nykyi­se­nä kän­nyk­kä­so­vel­lus­ten aika­kau­te­na tuo vuo­sit­tai­suus on vain yksi vaih­toeh­to eri ajan­jak­so­jen valin­nal­le. Park­ki­mark­ki­noil­ta käy­pään hin­taan saa­koon kuka tahan­sa vuo­kra­ta park­ki­pai­kan tun­nik­si tai parik­si, vii­kok­si, kuu­kau­dek­si tai vuo­dek­si. Aina kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Olen­nais­ta ovat toi­mi­vat mark­ki­nat. Mark­ki­nat voi­vat toi­mia vain sil­loin, kun jokai­nen toi­mi­ja voi saman aikai­ses­ti olla sekä myy­jä että osta­ja. (Että voi vaik­ka­pa vuo­kra­ta hal­val­la pai­kan itsel­leen vuo­dek­si ja sit­ten tun­ti tun­nil­ta kal­liil­la toi­sel­le hintaan.)

    Mark­ki­na­ta­kaa­jak­si sopii erin­omai­ses­ti tuo pai­kal­li­nen park­ki­hal­liyh­tiö. Se tie­tää aivan katu­koh­tai­ses­ti paik­ko­jen vuo­si­hin­nan. Mut­ta mono­po­lia­se­maa ei saa tuol­le park­kiyh­tiöl­le antaa. Jos joku halu­aa vuo­kra­ta / käy­dä kaup­paa ilman väli­kä­siä, teh­köön sen.

  4. Mik­si ihmees­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pitää pyr­kiä tii­vii­seen raken­ta­mi­seen kaik­ki­ne ongelmineen.

    Var­tin ver­ran kun ajaa Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta mihin suun­taan vain niin mai­se­ma on pel­toa ja lai­dun­ta­via lehmiä. 

    Tilas­ta tus­kin on pulaa.

    1. Sen kun menet asu­maan sin­ne pel­to­jen äärel­le. Asun­non saa hal­val­la. Kovas­ti on kysyn­tää kui­ten­kin kaupunkiasumiselle.

  5. En tien­nyt, että insi­nö­rien ammat­ti­kun­nal­la on noin suu­ri vai­ku­tus hel­sin­gin kunnallis/autopaikkapolitiikkaan, enkä sitä että insi­nöö­reil­lä on noin suu­ri ter­veen jär­jen vajaus. Eikö artik­ke­li oli­si ollut enem­män oikein jos “insi­nöö­ri” kor­va­taan joh­don­mu­kai­ses­ti “kokoo­muk­sel­la”?

  6. Sekin on mah­dol­lis­ta, että pysä­köin­ti­paik­ko­jen kysyn­tä vähe­nee tai muun käy­tön kysyn­tä nousee huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mak­si. Mil­lä ehdoil­la pysä­köin­ti­ta­lo / sil­le varat­tu tont­ti voi­daan myö­hem­min muut­taa muu­hun käyt­töön? Onhan peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta, että kysyn­nän tasa­pai­no myö­hem­min tule­vai­suu­des­sa taas muuttuu…

  7. Olen luke­nut usei­ta kir­joi­tuk­sia­si pysä­köin­ti­po­li­tii­kan kor­jaa­mi­ses­ta. Mitä enem­män asi­aa miet­tii, niin sitä enem­män alan kan­nat­taa pysä­köin­ti­paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mis­ta ja jous­ta­vam­paa auto­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta. Olen tosin huvik­se­ni luke­nut myös joi­den talous­tie­tee­seen pereh­ty­nei­den ihmis­ten kirjoja.

    Mik­si tämä aja­tus ei mene peril­le monil­le? Ongel­ma lie­nee sii­nä, että vaik­ka vies­ti on äärim­mäi­sen ratio­naa­li­nen, niin talous­tie­teel­li­sis­sä poh­din­nas­sa on pal­jon epäin­tui­tii­vi­sia näke­myk­siä. Suu­rin osa (kou­lu­te­tuis­ta) ihmi­sis­tä ei tun­nu käsit­tä­vän aja­tus­ta hyvin­voin­ti­tap­pios­ta, eivät­kä eten­kään ilmais­ten lou­nai­den mah­dot­to­muu­des­ta. Mikä tap­pio se on jos kaik­ki saa­vat oman­sa ilmai­sek­si? Eikö ilmai­nen hyö­dy­ke ole vain kai­kil­le etu?

    Tämä vies­ti kai­pai­si­kin ehkä tuek­seen nar­ra­tii­vin, joka aut­tai­si ymmär­tä­mään nämä abstrak­tit aja­tuk­set helpommin.

  8. Kysyn­tää kai on siel­lä mihin tar­jon­taa on tie­toi­sel­la poli­tii­kal­la luotu.

    Olen aina ihme­tel­lyt Vih­rei­den intoa ajaa tii­vis­tä kau­pun­kia­su­mis­ta. Sit­ten tus­kail­laan logis­tis­ten ongel­mien kans­sa. Tuli­ko ihan yllätyksenä?

    Tuo­reim­mat tut­ki­muk­set ker­to­vat, ettei tii­vis asu­mi­nen ole ympä­ris­tön kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to. Tämä joh­tuu ennen kaik­kea sii­tä, että haja-asu­mi­ses­sa aurin­ko­ke­räi­mien ja eri­lais­ten läm­pö­pump­pu­rat­kai­su­jen hyö­dyn­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta nopeas­ti tek­nii­kan kehit­tyes­sä. Tii­viis­sä raken­ta­mi­ses­sa ollaan sidot­tu­ja valit­tuun ener­gia­muo­toon vuo­si­kym­me­niä. Vali­tet­ta­vas­ti näyt­tää sil­tä, että Vih­rei­den aja­ma poli­tiik­ka on osoit­tau­tu­mas­sa kar­hun­pal­ve­luk­sek­si ympäristölle.

    Otta­kaa vain ne pel­lot laa­jem­min asuin­käyt­töön. Se on pal­jon parem­pi ympä­ris­tö­te­ko kuin nii­den val­jas­ta­mi­nen bio­polt­toai­neen viljelyyn.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen kun menet asu­maan sin­ne pel­to­jen äärel­le. Asun­non saa hal­val­la. Kovas­ti on kysyn­tää kui­ten­kin kaupunkiasumiselle.

  9. Jon­ne:

    Otta­kaa vain ne pel­lot laa­jem­min asuin­käyt­töön. Se on pal­jon parem­pi ympä­ris­tö­te­ko kuin nii­den val­jas­ta­mi­nen bio­polt­toai­neen viljelyyn.

    Kenel­le tämä vii­mei­nen keho­tus on suun­nat­tu? Ei sii­hen hajau­tet­tuun pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen Suo­men loput­to­mil­le pel­loil­le tar­vi­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­toa tai kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taa, jois­sa Osmo vai­kut­taa. Nii­den teh­tä­vä on huo­leh­tia asun­to­ja ihmi­sil­le, jot­ka halua­vat asua Hel­sin­gis­sä. Jos sin­ne pel­lon­pien­ta­reil­le ei löy­dy mökin­lait­ta­jia kai­kis­ta kepu­hal­li­tus­ten haja­si­joi­tus­tuis­ta ja ilmai­sis­ta ton­teis­ta huo­li­mat­ta, niin voi­si miet­tiä mik­si ei. Tie­tys­ti hel­pom­paa on syyt­tää Hel­sin­gin viher­vas­sa­ri­ma­fi­aa, jos kor­ves­sa ei ole­kaan niin auvois­ta asustaa.

  10. Autoi­lun kus­tan­nuk­set ja ris­tiin­sub­ven­tiot ovat kyl­lä seka­va soppa.

    - Autoi­lua vero­te­taan n 8 mil­jar­dia per vuo­si, pää­osa rahois­ta huk­kuu ylei­seen val­tion bud­jet­tiin ihan muu­hun kuin lii­ken­teen käyttöön.

    - Toi­saal­ta eten­kin kau­pun­geis­sa autoil­le anne­taan lähes ilmai­sek­si arvo­kas­ta tont­ti­maa­ta. Eli asuk­kaat sub­ven­toi­vat autoi­lua mil­jar­deil­la / vuosi.

    Ja jos asi­aa tar­kas­te­lee vaik­ka yksit­täi­sen ker­ros­ta­lon näkö­kul­mas­ta niin sekään ei ole ihan simppeliä.

    - Auto­ton per­he­kun­ta sub­ven­toi naa­pu­rien­sa park­ki­paik­kaa mer­kit­tä­väl­lä summalla.

    - Mut­ta auto­ton­kin hyö­tyy aina­kin välil­li­ses­ti sii­tä että alu­eel­le on raken­net­tu infras­tuk­tuu­ri autoil­le. On ihan kiva että joku on mak­sa­nut ne tiet joi­ta pit­kin mai­not tuo­daan lähi­kaup­paan, muu­tos­sa pää­see kuor­ma-autol­la kotio­vel­le tai vaik­ka jos iso­van­hem­mat tule­vat autol­la kylään.

    1. Mis­tä teis­tä se autoi­li­ja on mak­sa­nut? Ne val­tion mak­sa­mat tiet ovat kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Kau­pun­gin sisä­puo­lel­la autol­li­set ja autot­to­mat mak­sa­vat kaduis­ta yhtä paljon.

    2. jee­jee. On kak­si eri asi­aa kes­kus­tel­la sii­tä, kuka täs­sä mak­saa kenen kulu­ja ja sii­tä, onko jär­ke­vää käyt­tää 50 000 euroa auto­paik­kaan, jota sen hal­ti­ja ei pidä lähes­kään tuon rahan arvoi­se­na. Hyvin­voin­ti­tap­pio on hyvin­voin­ti­tap­pio ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, kuka sen jou­tuu maksamaan

  11. Insi­nöö­rit ymmär­tä­vät sel­lai­sen asian, että asun­to­jen ja auto­paik­ko­jen arvot ovat supe­rad­di­tii­vi­sia. Tiet­ty kori asun­to­ja ja auto­paik­ko­ja on arvok­kaam­pi kuin nämä erik­seen myy­tyi­nä. Vas­taa­vas­ti auto­pai­kat­to­muus tai pel­käs­tään auto­pai­kat­to­mak­si jää­mi­sen uhka alen­taa asun­non myyn­tiar­voa, mikä on syy sii­hen, ettei paik­ko­jen vuo­tui­nen uudel­leen huu­to­kaup­paa­mi­nen nau­ti yleis­tä hyväksyntää.

    1. Tiet­ty kori asun­to­ja ja auto­paik­ko­ja on arvok­kaam­pi kuin nämä erik­seen myy­tyi­nä. Vas­taa­vas­ti auto­pai­kat­to­muus tai pel­käs­tään auto­pai­kat­to­mak­si jää­mi­sen uhka alen­taa asun­non myyn­tiar­voa, mikä on syy sii­hen, ettei paik­ko­jen vuo­tui­nen uudel­leen huu­to­kaup­paa­mi­nen nau­ti yleis­tä hyväksyntää.

      Tähän on ole­mas­sa aika yksin­ker­tai­nen rat­kai­su. Myy­dän asun­non erik­seen ja auto­paik­kao­sa­ke erik­seen. Jos halu­aa molem­mat, ostaa molem­mat ja jos halu­aa vain asun­non, saa vain asun­non ja mak­saa vain asun­nos­ta. Huu­to­kaup­pa kos­ki tilan­net­ta, jos­sa auto­paik­ko­ja on mää­rät­ty raken­net­ta­vak­si aivan lii­kaa, eivät­kä ne mene kau­pak­si ja sik­si ne jae­taan lähes ilmai­sek­si. Mark­ki­naeh­toi­ses­sa pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­sa ei näin käy.

  12. Sini­vih­reä: Kenel­le tämä vii­mei­nen keho­tus on suun­nat­tu? Ei sii­hen hajau­tet­tuun pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen Suo­men loput­to­mil­le pel­loil­le tar­vi­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­toa tai kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taa, jois­sa Osmo vai­kut­taa. Nii­den teh­tä­vä on huo­leh­tia asun­to­ja ihmi­sil­le, jot­ka halua­vat asua Hel­sin­gis­sä. Jos sin­ne pel­lon­pien­ta­reil­le ei löy­dy mökin­lait­ta­jia kai­kis­ta kepu­hal­li­tus­ten haja­si­joi­tus­tuis­ta ja ilmai­sis­ta ton­teis­ta huo­li­mat­ta, niin voi­si miet­tiä mik­si ei. Tie­tys­ti hel­pom­paa on syyt­tää Hel­sin­gin viher­vas­sa­ri­ma­fi­aa, jos kor­ves­sa ei ole­kaan niin auvois­ta asustaa.

    Jon­ne:

    Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko var­tin mat­ka kes­kus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­tä teis­tä se autoi­li­ja on mak­sa­nut? Ne val­tion mak­sa­mat tiet ovat kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Kau­pun­gin sisä­puo­lel­la autol­li­set ja autot­to­mat mak­sa­vat kaduis­ta yhtä paljon.

    Yri­tin sanoa että autoi­lun raha­lii­ken­ne on kum­mal­li­nen ristiinsubventio-hirviö.

    Autoi­li­joil­ta nyh­de­tään vuo­sit­tain 8 mil­jar­dia veroi­na. Eli autoi­li­ja mak­saa n 2500 € vuo­si, mut­ta pää­osa sii­tä rahas­ta menee ihan muu­al­le, ja sit­ten kau­pun­geis­sa autoi­li­joi­ta tue­taan mui­den pus­sis­ta isoil­la summilla.

  14. Jon­ne:
    Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko var­tin mat­ka kes­kus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa.

    420 heh­taa­ria 0,2 alue­te­hok­kuu­deel­la (okt+rivitalo) tekee 15 000 asu­kas­ta, mihin siir­ry­tään ensi vuon­na rakentamaan?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­tä teis­tä se autoi­li­ja on mak­sa­nut? Ne val­tion mak­sa­mat tiet ovat kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Kau­pun­gin sisä­puo­lel­la autol­li­set ja autot­to­mat mak­sa­vat kaduis­ta yhtä paljon.

    Jäl­leen ker­ran: pysä­köin­nin kulut tulee mak­suun samas­ta lom­pa­kos­ta kuin kysei­sen autoi­li­jan verot. Eli yhdes­tä ja samas­ta lom­pa­kos­ta. Sii­tä lom­pa­kos­ta saat­taa lop­pua rahat jos mark­ki­naeh­toi­nen pysä­köin­ti tulee nykyis­ten vero­jen päälle.

    Vas­taa­not­ta­via lom­pa­koi­ta sen sijaan riit­tää, hal­li­tus puu­haa yhtä uut­ta verot­ta­jaa entis­ten lisäksi.

    Aja­ma­si asia menee parem­min läpi, jos ehdo­tat samal­la autoi­lun veron las­ke­mis­ta useil­la mil­jar­deil­la vuodessa.

    1. Jäl­leen ker­ran: pysä­köin­nin kulut tulee mak­suun samas­ta lom­pa­kos­ta kuin kysei­sen autoi­li­jan verot. Eli yhdes­tä ja samas­ta lom­pa­kos­ta. Sii­tä lom­pa­kos­ta saat­taa lop­pua rahat jos mark­ki­naeh­toi­nen pysä­köin­ti tulee nykyis­ten vero­jen päälle.

      Siis miten sed nyt meni. Jos 250 000 euron asun­non muka­na on ostet­ta­va 50 000 euron auto­paik­ka niin, että asun­to mak­saa­kin 300 000 euroa, rahat riit­tä­vät kuk­ka­ros­sa, mut­ta jos kyt­ken­tä kat­kais­taan ja saa mak­saa asun­nos­ta 250 000 euroa ja auto­pai­kas­ta 50 000 euroa, rahat lop­pu­vat? Mil­lä logiikalla?

  16. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä sta­tis­tiik­kaa sii­tä, kuin­ka monel­la sel­lai­sel­la ruo­ka­kun­nal­la jol­la on varaa ostaa (tai on jo osta­nut) Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta asun­to on auto ja monel­la ei. Saa­tai­si jotain jär­keä tähän­kin spe­ku­loin­tiin auto­paik­ko­jen tarpeellisuudesta.

    Voi­sin mel­kein lyö­dä vetoa, että pro­sen­tit mene­vät autoi­le­vien ihmis­ten hyväk­si mut­ta toki se on vain oman kupla­ni näke­mys. Osmon näke­mys omas­ta kuplas­taan on var­maan täy­sin päinvastainen.

    Sinän­sä olen sitä miel­tä, että asu­kas­py­sä­köin­ti tun­nus on aivan lii­an hal­pa ja mie­les­tä­ni voi­tai­si hyvin teh­dä aluei­ta mis­sä ei ole auto­paik­ko­ja tai ne on pel­käs­tään kau­pal­li­sen toi­mi­jan varas­sa. Esim. Jät­kä­saa­res­ta oli­si kan­nat­ta­nut mie­les­tä­ni teh­dä sel­lai­nen alue. Tuon kokoi­sel­le alu­eel­le oli­si ehkä löy­ty­nyt vie­lä tar­peek­si autot­to­mia rik­kai­ta joil­la on varaa ostaa ne asunnot.

    Samoin kai­pai­sin aluet­ta (jäl­leen Jät­kä­saa­ri oli­si kel­van­nut hyvin) min­ne oli­si voi­tu raken­taa pel­käs­tään pil­ven­piir­tä­jiä ja unoh­taa ne type­rät luon­non­va­lo sään­nöt samal­la. Nyt­hän Jät­kä­saa­ri on hir­veä lii­ken­ne­sump­pu ja bonuk­se­na iha tör­keän ruma.

    1. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä sta­tis­tiik­kaa sii­tä, kuin­ka monel­la sel­lai­sel­la ruo­ka­kun­nal­la jol­la on varaa ostaa (tai on jo osta­nut) Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta asun­to on auto ja monel­la ei. Saa­tai­si jotain jär­keä tähän­kin spe­ku­loin­tiin auto­paik­ko­jen tarpeellisuudesta.

      Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on auto­no­mis­ta­mi­nen har­vi­nai­sem­paa kuin mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa ja se on vii­me­ai­koi­na vain las­ke­nut. Autoi­li­jat ovat sel­väs­sä vähemmistössä.

  17. Jon­ne:
    Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko var­tin mat­ka kes­kus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa.

    Perä­ti 420 heh­taa­ria? Vaik­ka se oli­si koko­naan raken­ta­mis­kel­pois­ta, niin tyy­pil­li­sel­lä hajau­te­tun pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen alue­te­hok­kuu­del­la näil­le pel­loil­le saa­tai­siin asu­tet­tua ehkä yhden-kah­den vuo­den väes­tö­li­säys. Täl­lai­sel­le alu­eel­le ei myös­kään syn­tyi­si min­kään pal­ve­lu­jen vaa­ti­maa väes­tö­poh­jaa, vaan kaik­ki asiat tosi­aan pitäi­si hoi­taa aja­mal­la omal­la autol­la se vart­ti johon­kin. Mik­si Hel­sin­gin pitäi­si tar­jo­ta muu­ta­mal­le tuhan­nel­le ihmi­sel­le täl­lais­ta, kun sil­lä ei oli­si mitään hel­po­tus­ta sen parem­min asun­to­pu­laan kuin ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­siin? Halu­aa­ko joku eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­le leik­ki­mään nur­mi­jär­ve­läis­tä, kun se onnis­tui­si pal­jon hal­vem­mal­la Nurmijärvellä? 

    Jos halu­taan kil­pail­la kah­den auton per­heis­tä, niin var­maan täm­möi­siä­kin aluei­ta Hel­sin­kiin voi­si kaa­voit­taa, ja se kai oli jon­kun aja­tus­kin Sipoo-ope­raa­tios­sa. Sil­lä vaan ei ole mitään teke­mis­tä asun­to­pu­lan rat­kai­se­mi­sen kans­sa, eikä var­sin­kaan pysä­köin­ti­po­li­tii­kan kans­sa, mitä tämän ket­jun pitäi­si käsitellä.

  18. jee­jee: Autoi­lun kus­tan­nuk­set ja ris­tiin­sub­ven­tiot ovat kyl­lä seka­va soppa.
    – Autoi­lua vero­te­taan n 8 mil­jar­dia per vuo­si, pää­osa rahois­ta huk­kuu ylei­seen val­tion bud­jet­tiin ihan muu­hun kuin lii­ken­teen käyttöön. 

    Autoi­lua vero­te­taan, mut­ta mitä sit­ten? Ne, ket­kä eivät autoi­le, käyt­tä­vät palk­ka­tu­lon­sa johon­kin muu­hun, jota myös verotetaan.

    Täs­sä on autoi­lun suh­teen joku sokea pis­te, mitä on vähän vai­kea ymmär­tää. Vero­ja ei käy­te­tä juu­ri nii­hin koh­tei­siin, jois­ta ne on kerät­ty. Alko­ho­lis­ta ja tupa­kas­ta kerä­tään vero­ja, mut­ta ei kerät­ty­jä vero­ja kan­na­ta vii­nan juo­mi­sen edis­tä­mi­seen lait­taa. Vero­tu­lot kan­nat­taa käyt­tää nii­hin koh­tei­siin, jois­sa niis­tä on eni­ten hyö­tyä, ja se on yhtei­ses­ti pää­tet­tä­vä valinta.

  19. Mik­ko Num­me­lin:
    Insi­nöö­rit ymmär­tä­vät sel­lai­sen asian, että asun­to­jen ja auto­paik­ko­jen arvot ovat supe­rad­di­tii­vi­sia. Tiet­ty kori asun­to­ja ja auto­paik­ko­ja on arvok­kaam­pi kuin nämä erik­seen myy­tyi­nä. Vas­taa­vas­ti auto­pai­kat­to­muus tai pel­käs­tään auto­pai­kat­to­mak­si jää­mi­sen uhka alen­taa asun­non myyn­tiar­voa, mikä on syy sii­hen, ettei paik­ko­jen vuo­tui­nen uudel­leen huu­to­kaup­paa­mi­nen nau­ti yleis­tä hyväksyntää.

    Kyl­lä nii­tä samo­ja insi­nöö­re­jä on myös gryn­de­rei­den pal­ve­luk­ses­sa, ja heil­lä on vie­lä pal­jon sel­vem­mät kan­nus­ti­met mak­si­maa­li­sen voi­ton tuot­ta­mi­seen. Ei sii­hen mitään kau­pun­gin insi­nöö­re­jä tar­vi­ta mukaan sähläämään.

    Auto­paik­ka­nor­mit pois ja ton­tit myyn­tiin huu­to­kau­pal­la. Mark­ki­nat pitää huo­len sii­tä, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­ne­taan talou­del­li­ses­ti opti­maa­li­nen mää­rä. Minun aina­kin on todel­la vai­kea kuvi­tel­la, että mark­ki­naeh­toi­ses­sa mal­lis­sa kau­pun­gin ton­tis­ta saa­ma hin­ta oli­si pie­nem­pi kuin tiu­kan sään­te­lyn mallissa.

    Jos taas jos­tain ideo­lo­gi­ses­ta syys­tä halu­taan var­ta­vas­ten tukea autoi­lua ja pysä­köin­tiä, voi­daan pysä­köin­ti­paik­ka­tu­ki mak­saa ihan sel­vä­nä raha­na, eikä monen mut­kan kaut­ta teh­ty­nä pii­lo­sub­ven­tio­na. Tues­ta on myös pal­jon hel­pom­pi teh­dä poliit­ti­sia arvo­va­lin­to­ja jos/kun sum­mat ovat hel­pos­ti ver­tail­ta­vis­sa keskenään.

  20. Jon­ne: Onko var­tin mat­ka kes­kus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa.

    Mik­si pitäi­si kan­nus­taa asu­maan laa­jas­ti? Mark­ki­nat hoi­ta­vat tont­tien allo­koin­nin tehok­kaim­min, ja täl­lä het­kel­lä mark­ki­nat näyt­tä­vät, että ihmi­set halua­vat asua tiiviisti. 

    Mark­ki­noil­la niis­tä Hel­sin­gin pel­lois­ta saa parem­man hin­nan ker­ros­ta­lo­tont­tei­na kuin pien­ta­loi­na, eli pien­ta­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen on suo­raa tukea pien­ta­loa­su­mi­sel­le. Nyt pitäi­si vie­lä löy­tää päte­vät perus­teet, mik­si pien­ta­loa­su­mis­ta pitäi­si eri­tyi­ses­ti tukea.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen kun menet asu­maan sin­ne pel­to­jen äärel­le. Asun­non saa hal­val­la. Kovas­ti on kysyn­tää kui­ten­kin kaupunkiasumiselle.

    Ylei­ses­tä asu­mis­tues­ta mak­se­taan yli 20 % Hel­sin­kiin. Toi­meen­tu­lo­tuel­la mak­se­taan asu­mis­kus­tan­nuk­sia eli käy­tän­nös­sä vuo­kria. Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on omis­tuk­ses­saan noin 50.000 asun­toa, joi­ta se ali­hin­tai­ses­ti antaa vuo­kral­le. Hitas-jär­jes­tel­mä. Kol­mas­osa hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu kau­pun­gin omis­ta­mal­la ton­til­la ja niis­tä suu­rim­mas­sa osas­sa ton­tin vuo­kra on sel­väs­ti alle mark­ki­na­vuo­kra­ta­son. Ym.ym.

    Moni asu­kas saa useam­paa em. tuis­ta, mut­ta aina­kin puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä näyt­täi­si ole­van tue­tun asu­mi­sen pii­ris­sä (ilman asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nyk­ses­tä nauttivia).

    Pal­jon­ko Hel­sin­ki ja val­tio käyt­tää­kään vuo­sit­tain vero­va­ro­ja em. tavoil­la, jot­ta kau­pun­kia­su­mi­sel­le Hel­sin­gis­sä on tätä kysyntää?

    Jos kaik­ki em. tuet pois­tet­tai­siin niin pal­jon­ko asu­kas­mää­rä putoai­si? Entä­pä asun­to­jen hin­nat ja vuo­krat? Tuet pois niin Hel­sin­gis­tä tuli­si entis­tä edul­li­sem­pi ja muka­vam­pi paik­ka asua.

    1. Jos kaik­ki em. tuet pois­tet­tai­siin niin pal­jon­ko asu­kas­mää­rä putoaisi?

      Ilmei­ses­ti asu­kas­mää­rä kas­vai­si. Jos asu­mi­ses­ta tulee kal­liim­paa, asu­taan ahtaam­min ja samaan asun­to­kan­taan mah­tuu enem­män ihmi­siåä. Mik­si asun­not jäi­si­vät tyhjileen?

  22. Jon­ne:
    Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa pel­toa 420 hehtaaria.

    Onko var­tin mat­ka kes­kus­tas­ta kor­pea? Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa. 

    Jos Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asun­to­jen mark­ki­na­hin­ta on 8000e/neliö ja haluat rajoit­taa sin­ne uusien raken­ta­mis­ta ja siir­tää ne alu­eel­le jos­sa asun­nois­ta mak­se­taan 4000e/neliö, niin kyl­lä sinä haluat sil­loin nime­no­maan estät ihmi­siä muut­ta­mas­ta sin­ne min­ne he eni­ten halu­vat ja pako­tat asu­maan tois­si­jai­seen toivepaikkaan.

    Mik­si pitäi­si kan­nus­taa asut­ta­maan alue laa­jas­ti kun kysyn­tä koh­dis­tuu niin voi­mak­kaas­ti nime­no­maan kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­net­tu­jen aluei­den alueelle?

    Ahtaut­ta vali­te­taan nime­no­maan sik­si, että kes­kus­ta-asun­to­ja ei ole tar­peek­si. Edes ääre­tön mää­rä Kera­val­le raken­net­tu­ja asun­to­ja ei pois­tai­si pulaa Puna­vuo­ren kämpistä.

  23. Odo­tan innol­la, että miten käy kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­nän talous­kas­vun jatkuessa. 

    Suat­taa­pi käy­dä siten, että kol­me­kymp­pi­set paris­kun­nat raken­ta­vat sen pie­nen oma­ko­ti­ta­lon ja osta­vat pari kii­na­lais­ta säh­kö­au­toa sen moder­nin neuk­ku­kuu­tion sijaan, kun tulot nousevat..

    Kym­me­nen vuot­ta sit­ten nk. Nur­mi­jär­vi-ilmiö oli lähin­nä suu­rien yli 200 neliöis­ten oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta, joi­den pihaan park­kee­rat­tiin pari isoa die­sel fark­kua 20k/kipale.

    Pien­ten oma­ko­ti­ta­lo­jen kysyn­tä kas­vaa, kos­ka nii­tä on nyky­ään mark­ki­noil­la ja lisää tulee. Kii­na­lai­set tuo­vat pian alle 10k säh­kö­au­tot mark­ki­noil­le ja euroop­pa­lai­set alle 20k “pre­mium” merkit.

    Miten käy kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­nän sii­nä vai­hees­sa, kun 150k eurol­la saa moder­nin pie­nen oma­ko­ti­ta­lon, joka läm­pe­nee uusiu­tu­val­la ener­gial­la ja lataa ne säh­kö­au­tot joka yö?

    2020-luvun hips­te­rit ovat nurmijärveläisiä? :-]

    1. Mihin perus­tat käsi­tyk­sen, että nuor­fet halua­vat eris­täy­tyä muis­ta ihmi­sis­tä omaan pihaan­sa vail­le ihmis­kon­tak­te­ja? Ole­tat, että tele­vi­sio-ohjel­mat para­ne­vat? Kal­lion tul­laan kon­tak­ti­pin­nan takia.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin perus­tat käsi­tyk­sen, että nuor­fet halua­vat eris­täy­tyä muis­ta ihmi­sis­tä omaan pihaan­sa vail­le ihmis­kon­tak­te­ja? Ole­tat, että tele­vi­sio-ohjel­mat para­ne­vat? Kal­lion tul­laan kon­tak­ti­pin­nan takia.

    Kon­tak­ti­pin­ta on nyky­ään iOSin tai androi­din raja­pin­ta. Todis­tin äsket­täin tätä kun kat­se­lin asun­to­ni ala­puo­lel­la ole­vaa puis­toa. Siel­lä oli nuo­ri­soa paris­sa­kin rin­gis­sä istu­mas­sa ja kai­kil­la, ihan kai­kil­la oli puhe­lin­ko­je kädes­sä ja nii­tä ne sit­ten tui­jot­te­li­vat koko illan. Täl­lä perus­teel­la on ihan sama, mis­sä hips­te­ri asuu, kon­tak­tit ovat netissä.

  25. Tut­ta­va asuu USAs­sa mil­joo­na­kau­pun­gis­sa. Hänel­lä on sopi­mus vuo­kraa­mon kans­sa, lai­naa siel­tä auton koh­tuu­hin­taan ehkä 12 ker­taa vuo­des­sa ret­kei­lyyn tms, ei väli­tä kan­taa auton omis­ta­mi­sen mur­hei­ta, vaik­ka auto­tal­li­kin oli­si saa­ta­vis­sa. Työ­mat­ka 2km tai­tuu kävel­len. Hän on oikein tyy­ty­väi­nen tilanteesaan.
    Jos asui­sin Hel­sin­gis­sä, en tai­tai­si viit­siä pitää autoa.
    PS kun Hel­sin­ki halu­aa olla pää­kau­pun­ki, ei muu­al­ta tule­vaa auto­lii­ken­net­tä­kään tule hai­ta­ta. Toki pää­kau­pun­ki voi­tai­siin siir­tää väl­jem­pään paikkaan.

  26. Sini­vih­reä:
    Jos halu­taan kil­pail­la kah­den auton per­heis­tä, niin var­maan täm­möi­siä­kin aluei­ta Hel­sin­kiin voi­si kaa­voit­taa, ja se kai oli jon­kun aja­tus­kin Sipoo-ope­raa­tios­sa. Sil­lä vaan ei ole mitään teke­mis­tä asun­to­pu­lan rat­kai­se­mi­sen kans­sa, eikä var­sin­kaan­py­sä­köin­ti­po­li­tii­kan kans­sa, mitä tämän ket­jun pitäi­si käsitellä.

    Kah­den auton per­hei­tä asuu aivan Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa­kin. Syyn voi lukea vaik­ka päi­vän Hesa­ris­ta: mis­tään ei pää­se mihin­kään nopeas­ti ja hel­pos­ti, pait­si omal­la autol­la. Lisät­kää vain “käve­lyn edis­tä­mis­tä”, niin saat­te tätä entis­tä enemmän.

  27. LK:
    Odo­tan innol­la, että miten käy kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­nän talous­kas­vun jatkuessa. 

    Suat­taa­pi käy­dä siten, että kol­me­kymp­pi­set paris­kun­nat raken­ta­vat sen pie­nen oma­ko­ti­ta­lon ja osta­vat pari kii­na­lais­ta säh­kö­au­toa sen moder­nin neuk­ku­kuu­tion sijaan, kun tulot nousevat..

    Kym­me­nen vuot­ta sit­ten nk. Nur­mi­jär­vi-ilmiö oli lähin­nä suu­rien yli 200 neliöis­ten oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta, joi­den pihaan park­kee­rat­tiin pari isoa die­sel fark­kua 20k/kipale.

    Pien­ten oma­ko­ti­ta­lo­jen kysyn­tä kas­vaa, kos­ka nii­tä on nyky­ään mark­ki­noil­la ja lisää tulee. Kii­na­lai­set tuo­vat pian alle 10k säh­kö­au­tot mark­ki­noil­le ja euroop­pa­lai­set alle 20k “pre­mium” merkit.

    Miten käy kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­nän sii­nä vai­hees­sa, kun 150k eurol­la saa moder­nin pie­nen oma­ko­ti­ta­lon, joka läm­pe­nee uusiu­tu­val­la ener­gial­la ja lataa ne säh­kö­au­tot joka yö?

    2020-luvun hips­te­rit ovat nurmijärveläisiä? :-]

    Kes­kus­ta-asu­mi­nen uhkaa hii­pua tosis­saan vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun autot ohjau­tu­vat itses­tään eikä tar­vit­se pelä­tä vir­ka­val­taa joka kyt­tää pus­kis­sa alko­met­rin kans­sa kun pala­taan yöl­lä kapa­kis­ta kotiin. Mut­ta vas­ta sii­nä vaiheessa.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ilmei­ses­ti asu­kas­mää­rä kas­vai­si. Jos asu­mi­ses­ta tulee kal­liim­paa, asu­taan ahtaam­min ja samaan asun­to­kan­taan mah­tuu enem­män ihmi­siåä. Mik­si asun­not jäi­si­vät tyhjileen?

    Tar­koi­tat­ko että vaik­ka Hekan vuo­kra-asun­nos­sa asu­va per­he vuo­kran nous­tes­sa ottai­si ali­vuo­kra­lai­sia? Ei. Tai että paris­kun­ta muut­tai­si kak­sios­ta yksi­öön? Aika har­va, toden­nä­köi­sem­min hal­vem­paan kak­sioon kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta tai äärim­mil­lään ok-taloon muu­al­la Suo­mes­sa. Ehkä opis­ke­li­joi­den kimp­pa-asu­mi­nen yleis­tyi­si ja siten m2/nenä las­ki­si. Toki tuet epäi­le­mät­tä myös osit­tain mene­vät asu­mis­väl­jyy­den kas­vuun, ja kääntäen.

    Jos esit­tä­mä­si mukaan asu­kas­mää­rä kas­vai­si tukien pois­tues­sa, niin sehän oli­si tripla-win kau­pun­gil­le. Eli ei tar­vit­si­si mak­saa tukia, vuo­kra­tuo­tot kas­vai­si­vat eikä tar­vit­si­si inves­toi­da asu­mi­sin­fraan, mut­ta asu­kas­mää­rä kui­ten­kin kas­vai­si. Jos tämä oli­si tot­ta, niin kau­pun­gin asun­to­po­li­tiik­ka pitää ehdot­to­mas­ti muut­taa tähän suuntaan.

    Tukien pudo­tes­sa pois suu­ri osa nyky­ään tuet­tu­na ratik­ka­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta jou­tui­si muut­ta­maan hal­vem­piin osiin pää­kau­pun­ki­seu­tua tai muu­al­le Suo­meen jos vaik­ka työt sal­li­vat. Kai­kel­la toden­nä­köi­syy­del­lä osa asun­nois­ta jäi­si tyh­jik­si kun­nes nii­den vuo­krat las­ki­si­vat tasol­le jol­la taas löy­tyy kysyn­tää. Jos vuo­krat eivät las­ki­si niin kysyn­nän hii­pues­sa jäi­si­vät tyhjiksi. 

    Eli asu­mi­sen tuet lisää­vät asun­to­jen kysyn­tää Hel­sin­gis­sä erit­täin mer­kit­tä­väs­ti nos­taen hin­to­ja ja vuo­kria. Täs­tä ei lie­ne eri­mie­li­syyt­tä. Tuet ovat siis yksi mer­kit­tä­vä teki­jä kovas­ti täs­sä­kin blo­gis­sa mai­nos­te­tus­sa “luon­no­nil­miös­sä” nimel­tään kaupungistuminen.

    Ovat­ko asu­mi­sen tuet taas yksi saa­vu­tet­tu etu, johon polii­ti­kot eivät uskal­la kos­kea? Miten suu­ri osa muu­ta maa­il­maa pär­jää­kään ilman Suo­men tasois­ta asu­mi­sen tukemista?

  29. vk: Kol­mas­osa hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu kau­pun­gin omis­ta­mal­la ton­til­la ja niis­tä suu­rim­mas­sa osas­sa ton­tin vuo­kra on sel­väs­ti alle mark­ki­na­vuo­kra­ta­son. Ym.ym.

    Pal­jon­ko Hel­sin­ki ja val­tio käyt­tää­kään vuo­sit­tain vero­va­ro­ja em. tavoil­la, jot­ta kau­pun­kia­su­mi­sel­le Hel­sin­gis­sä on tätä kysyntää?

    Seli­tät­kö vie­lä, mitä teke­mis­tä vuo­kra­ton­teil­la on kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­nän kans­sa? Kan­ta­kau­pun­gis­sa (var­sin­kin kysy­tyim­mil­lä eli kal­leim­mil­la alueil­la) sel­vä enem­mis­tö ton­teis­ta on omis­tus­tont­te­ja: http://kartta.hel.fi/link/3Av1Tr

  30. Jon­ne:

    Olen aina ihme­tel­lyt Vih­rei­den intoa ajaa tii­vis­tä kau­pun­kia­su­mis­ta. Sit­ten tus­kail­laan logis­tis­ten ongel­mien kans­sa. Tuli­ko ihan yllätyksenä?

    Ei kai täs­sä kukaan mitään “tus­kai­le”. Jos sinus­ta paran­nuseh­do­tuk­sen esit­tä­mi­nen nyky­käy­tän­töön on “tus­kai­lua”, niin onnea vain elämään.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Siis miten sed nyt meni. Jos 250 000 euron asun­non muka­na on ostet­ta­va 50 000 euron auto­paik­ka niin, että asun­to mak­saa­kin 300 000 euroa, rahat riit­tä­vät kuk­ka­ros­sa, mut­ta jos kyt­ken­tä kat­kais­taan ja saa mak­saa asun­nos­ta 250 000 euroa ja auto­pai­kas­ta 50 000 euroa, rahat lop­pu­vat? Mil­lä logiikalla?

    Sil­lä logii­kal­la, että asun­not tule­vat mak­sa­maan 300 000 € ja auto­paik­ka sii­hen päälle. 

    Asun­to­tont­tien tar­jon­taa ei Hel­sin­gis­sä tul­la kas­vat­ta­maan niin pal­joa, että asu­mi­ses­ta voi­si tul­la koh­tuu­hin­tais­ta. Nykyi­sel­lä­kin tont­ti­mää­räl­lä kaik­ki käy kau­pak­si mak­si­mi­hin­taan eli käy­tän­nös­sä pan­kit päät­tä­vät hintatason. 

    Mitä tapah­tui­si, jos Hel­sin­ki huu­to­kaup­pai­si tont­te­ja 15 000 asun­nol­le vuo­des­sa raken­ta­mis­pa­kol­la (esim 18 kk sii­hen, että lop­pu­tar­kas­tus on teh­ty) ja uhka­sa­kol­la höys­tet­ty­nä (esim. Zil­jar­di, jos ei val­mis­tu). Pal­jon­ko raken­nus­ne­liö mak­sai­si Vii­kin pellolla?

    Lisään­tyi­si­kö hyvinvointi?

    1. Sil­lä logii­kal­la, että asun­not tule­vat mak­sa­maan 300 000 € ja auto­paik­ka sii­hen päälle.

      Tuo­ta, tuota…Jos gryn­de­ri pys­tyy nos­ta­maan asun­non ja auto­pai­kan yhteen­las­ket­tua hin­taa 50 000 eur5olla, jos näi­den­kah­den kyt­ken­tä irro­te­taan, eikä sen kan­na­tai­si nos­taa hin­taa jo nyt, vaik­ka kyt­ken­tää ei ole­kaan irrotettu?

  32. tuen mak­sa­ja: Kon­tak­ti­pin­ta on nyky­ään iOSin tai androi­din raja­pin­ta. Todis­tin äsket­täin tätä kun kat­se­lin asun­to­ni ala­puo­lel­la ole­vaa puis­toa. Siel­lä oli nuo­ri­soa paris­sa­kin rin­gis­sä istu­mas­sa ja kai­kil­la, ihan kai­kil­la oli puhe­lin­ko­je kädes­sä ja nii­tä ne sit­ten tui­jot­te­li­vat koko illan. Täl­lä perus­teel­la on ihan sama, mis­sä hips­te­ri asuu, kon­tak­tit ovat netissä.

    Tuo seli­tys on mal­lia eihän sin­ne puis­toon kukaan mene kun siel­lä on niin kau­hea ruuh­ka. Jos­tain syys­tä kän­nyk­kää nyplää­vä nuo­ri­so tekee sitä tois­ten­sa seu­ras­sa puistossa.

    Joten­sa­kin tun­tuu, että täs­sä kes­kus­te­lus­sa kukin kovas­ti tar­jo­aa omaa elä­män­mal­li­aan muil­le täy­sin irral­laan nii­den mui­den läh­tö­koh­dis­ta. Min­ne sijoit­tu­vat työ­pai­kat ja kou­lu­tus­pai­kat? Pal­jon­ko ihmi­set, myös nuo­ret hips­te­rit, ovat haluk­kai­ta käyt­tä­mään päi­väs­tään pakol­li­siin mat­koi­hin? Min­ne sijoit­tu­vat har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det? Pää­see­kö näi­hin paik­koi­hin jul­ki­sil­la tai pyö­räl­lä koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa? Pitää­kö ostaa auto? 

    Kiih­te­lys­vaa­ras­sa var­maan on pel­toa ja edul­li­sia asu­muk­sia. Asias­sa on sit­ten näi­tä mui­ta parametreja.

  33. tuen mak­sa­ja: Täl­lä perus­teel­la on ihan sama, mis­sä hips­te­ri asuu, kon­tak­tit ovat netissä.

    Tuo joh­taa vain entis­tä tii­viim­pään asu­mi­seen, kun ei tar­vi­ta isoa olo­huo­net­ta kave­rei­den viihdyttämiseen.

    Oma­ko­ti­ta­los­sa kan­nat­taa asua vain jos omal­la pihal­la teh­tä­vät akti­vi­tee­tit kiin­nos­ta­vat. Inter­ne­tis­sä aikaan­sa viet­tä­vä ihmi­nen asuu mie­luim­min mah­dol­li­sim­man pie­nes­sä asun­nos­sa, jota ei tar­vit­se huol­taa ja sii­vo­ta, ja jon­ne saa pizzan kotiin­kan­net­tu­na mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja halvalla.

    Vir­tu­aa­li­la­sit sil­mil­lä ei kai­paa väl­jyyt­tä ympä­ril­leen, ja kau­pun­gis­sa räis­kin­tä­pe­lin latens­si­kin on pienempi…

  34. Mik­si juu­ri Hel­sin­gin kas­vu­kin itsei­sar­vo? Jopa niin että tän­ne tuöle­vil­le mak­se­taan asu­mi­ses­ta ja elä­mi­ses­tä? Js hyi­hyi muun­paik­ka­kun­tal­si­set. Arro­gant­tia. Hel­sin­ki­läi­set on kui­ten­kin maa­lai­sia juuriltaan.

  35. pek­su: 420 heh­taa­ria 0,2 alue­te­hok­kuu­deel­la (okt+rivitalo) tekee 15 000 asu­kas­ta, mihin siir­ry­tään ensi vuon­na rakentamaan?

    420 heh­taa­ria tar­koit­taa kym­men­tä Punavuorta.

    Sen jäl­keen raken­ne­taan niil­le 6 400:lle muul­le pel­to­heh­taa­ril­le, jot­ka ympä­röi­vät Helsinkiä.

    Ja kuka sanoi, että niil­le pitää raken­taa oma­ko­ti- tai rivitaloja?

    1. Läh­tö­koh­ta oli, ettei pidä raken­taa niin tii­viis­ti, ettei pysä­köin­ti mah­du maan pääl­le. Jos raken­ne­taan Puna­vuor­ta, ei kai sitä kan­na­ta siir­tää jon­ne­kin Huit­sin Nevadaan?

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jät­kä­saa­res­ta ja Her­ne­saa­res­ta ei ole voi­tu teh­dä Puna­vuo­ren tai Töö­lön kal­tais­ta aluet­ta, kos­ka sää­det­ty mää­rä auto­paik­ko­ja ei oli­si mah­tu­nut mil­lään jär­ke­väl­lä hinnalla.

    Vähän sur­ke­aa, että blo­gis­ti pitää Her­ne­saar­ta mene­tet­ty­nä. Ei ole vie­lä edes ase­ma­kaa­vo­ja teh­ty, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että lapio­ta oli­si isket­ty maahan. 

    Her­ne­saa­ri on nime­no­maan se alue, jos­ta uuden kan­ta­kau­pun­gin raken­ta­mi­sen voi­si aloit­taa, kun sii­hen ei Jät­kä­saa­res­sa tai Kala­sa­ta­mas­sa pys­tyt­ty. Alue on toi­vo­ton pus­sin­pe­rä, jon­ne ei saa­da auto­lii­ken­teel­le lisää väy­lä­ka­pa­si­teet­tia kuin Telak­ka­ka­dun var­res­ta talo­ja pur­ka­mal­la. Hel­sin­gin­nie­mi pienoiskoossa.

    Yleis­kaa­va on kes­kin­ker­tai­nen lähiö­kaa­va vapaal­la kädel­lä piir­ret­tyi­ne väy­li­neen, mut­tei var­si­nai­ses­ti rajoi­ta kau­pun­ki­mai­seen asu­kas­ti­hey­teen pääsemistä.

  37. Jon­ne: Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa.

    Jon­ne kirjoitti:
    Aja­tus ei ole hää­tää ketään pois Hel­sin­gis­tä vaan kan­nus­taa asut­ta­maan alue mie­luum­min laa­jas­ti kuin tii­viis­ti. Voi­si se jat­ku­va vali­tus ahtau­des­ta ja tilan­puut­tees­ta­kin hie­man helpottaa.

    Eli nyt laa­jas­ti tar­koit­taa tii­viis­ti kun äsken ne oli­vat vas­ta­koh­tia? Koi­ta nyt päät­tää haluat­ko tii­viin kau­pun­gin vai laa­jan kaupungin.

  38. Jon­ne kir­joit­ti: “Kysyn­tää kai on siel­lä mihin tar­jon­taa on tie­toi­sel­la poli­tii­kal­la luotu.”

    Heti talous­tie­teen alkeis­kurs­sil­le sii­tä. Jos jon­ne­kin raken­ne­taan lii­kaa, hin­ta las­kee siel­lä lii­kaa, ei nouse, ellei lisään­ty­nyt tii­viys tee pai­kas­ta pal­jon parem­paa asuin­paik­kaa. Hin­nois­ta pää­tel­len tekee, niin monen mie­les­tä, että pitäi­si raken­taa lisää ja tiiviimpää.

  39. Poh­din­ta kes­kit­tyy mie­les­tä­ni lii­kaa fyy­si­siin auto­paik­koi­hin ja lii­an vähän pal­ve­lui­hin, joil­la hal­li­taan noi­ta paik­ko­ja. Ei ole ainoas­taan yhtä paik­kaa, jota käyt­tää vain yksi hen­ki­lö ja auto. On tilaa, joka on käy­tös­sä 24h vuo­ro­kau­des­sa ja sitä tilaa käyt­tää se, joka sen käy­tös­tä halu­aa mak­saa. Yllä­ole­vas­ta kuvaa­jas­ta puut­tuu siis nyky­ai­kais­ten pal­ve­lu­jen muka­naan tuo­ma ajan käsi­te, mikä loi­ven­taa kysyn­nän kul­ma­ker­roin­ta. Toi­nen tär­keä mää­re on etäi­syys, mis­tä autoi­li­ja on val­mis paik­kan­sa otta­maan. Tähän kyl­lä vii­ta­taan artik­ke­lin lopussa.
    Jos­kus sano­taan, että käyt­tö­as­te pysä­köin­ti­koh­tees­sam­me on 100%. Pai­kan­pääl­lä suu­rin osa pai­kois­ta on kui­ten­kin tyh­jil­lään. Hal­ti­joi­den mie­les­tä käyt­tö­as­te on 100%, kun pai­kat on myy­ty tai vuo­krat­tu riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka pal­jon nii­tä käy­te­tään. Käy­tön tehos­ta­mi­nen voi olla estet­ty. Vaa­ti­nee suku­pol­ven­muu­tok­sen, jot­ta asia muuttuu.

    1. Tämä auto­paik­ko­jen jaka­mi­nen monen käyt­tä­jän kes­ken on rele­vant­tia sekoi­te­tus­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, mut­ta ei asui­na­lueil­la, jos­sa auto­paik­ka­mää­rän mää­rää se, kuin­ka mon­ta autoa on siel­lä yötä.

  40. Sipe­ria: Autoi­lua vero­te­taan, mut­ta mitä sit­ten? Ne, ket­kä eivät autoi­le, käyt­tä­vät palk­ka­tu­lon­sa johon­kin muu­hun, jota myös verotetaan.

    Täs­sä on autoi­lun suh­teen joku sokea pis­te, mitä on vähän vai­kea ymmärtää.

    Sokeas­ta pis­tees­tä olen erit­täin samaa mieltä.

    Autoi­li­ja kokee mak­sa­van­sa liik­ku­mis­vä­li­nees­tään tol­kut­to­mas­ti suo­ria ja välil­li­siä vero­ja, mut­tei hah­mo­ta että var­sin­kin kau­pun­geis­sa muut sub­ven­toi­vat hänen auto­aan yhtä isoil­la rahamäärillä.

    Olen itse hyvä esi­merk­ki: Myin auton pois tal­vel­la kun käyt­tö oli aika vähäis­tä, mut­ta säi­ly­tin park­ki­hal­li­pai­kan kos­ka sen kus­tan­nus on mitä­tön (alle 30€/kk). Eli naa­pu­ri­ni mak­sa­vat ison osan liki­main ilmai­sen park­ki­hal­li­pai­kan kus­tan­nuk­sis­ta enkä sitä edes aktii­vi­ses­ti käytä.

  41. Miten tuo kau­nis kuva “Auto­paik­ko­jen mää­rä ja kus­tan­nus..” liit­tyy asi­aan tai yleen­sä mihinkään?

    Ylei­nen sanon­ta leh­dis­sä ja haas­tat­te­luis­sa on “Tar­vit­sen autoa pääs­täk­se­ni pai­kas­ta A paik­kaan B”. Kukaan ei kos­kaan ker­ro tule­van­sa takai­sin siel­tä pai­kas­ta B. Ilmei­ses­ti siis park­ki­paik­ko­jen tar­ve pai­kas­sa A lop­puu vähi­tel­len (ajan t kuluessa).

    MOT

  42. tuen mak­sa­ja: Kon­tak­ti­pin­ta on nyky­ään iOSin tai androi­din raja­pin­ta. Todis­tin äsket­täin tätä kun kat­se­lin asun­to­ni ala­puo­lel­la ole­vaa puis­toa. Siel­lä oli nuo­ri­soa paris­sa­kin rin­gis­sä istu­mas­sa ja kai­kil­la, ihan kai­kil­la oli puhe­lin­ko­je kädes­sä ja nii­tä ne sit­ten tui­jot­te­li­vat koko illan. 

    Mut­ta mik­si nuo­rioa yli­pää­tän­sä oli puis­tos­sa, jos pelk­kä puhe­lin riit­tää? Mik­sei­vät ne olleet kotonaan?

    vk:
    Jos esit­tä­mä­si mukaan asu­kas­mää­rä kas­vai­si tukien pois­tues­sa, niin sehän oli­si tripla-win kau­pun­gil­le. Eli ei tar­vit­si­si mak­saa tukia, vuo­kra­tuo­tot kas­vai­si­vat eikä tar­vit­si­si inves­toi­da asu­mi­sin­fraan, mut­ta asu­kas­mää­rä kui­ten­kin kas­vai­si. Jos tämä oli­si tot­ta, niin kau­pun­gin asun­to­po­li­tiik­ka pitää ehdot­to­mas­ti muut­taa tähän suuntaan.

    Sehän oli­si tripla-win, mut­ta kun se ei vaan kel­paa, sil­lä “tar­vi­taan koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta” ja “kau­pun­gin pitää tukea pie­ni­tu­loi­si­sa” ja [kek­si tähän itse joku kival­ta kuu­los­ta­va perus­te­lu, joka kui­ten­kin joh­taa täy­sin päin­vas­tai­seen lopputulokseen].

    Moni talou­del­li­ses­ti no-brai­ner jää toteut­ta­mat­ta, kun ihmi­set ja hei­dän edus­ta­jan­sa eivät ymmär­rä mark­ki­na­ta­lout­ta (tai kau­pun­ki­ta­lout­ta, tai…).

    :face­palm:

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin perus­tat käsi­tyk­sen, että nuor­fet halua­vat eris­täy­tyä muis­ta ihmi­sis­tä omaan pihaan­sa vail­le ihmis­kon­tak­te­ja? Ole­tat, että tele­vi­sio-ohjel­mat para­ne­vat? Kal­lion tul­laan kon­tak­ti­pin­nan takia.

    Yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta valit­si­si oma­ko­ti­ta­lon, jos sii­hen oli­si mah­dol­li­suus. Jos tönön ja autot saa rei­lus­ti alle 200k, niin se on mah­dol­lis­ta myös pienituloisille.

    Seu­raa­van Nur­mi­jär­vi-ilmiön kes­kiös­sä ovat moder­nit kylät, jois­sa saat­taa olla jopa pie­ni puukerrostalo.

    Vii­me aikoi­na on puhut­tu pal­jon eri­lai­sis­ta pal­ve­luis­ta, jot­ka mul­lis­ta­vat digi­ta­li­saa­tion ja robo­tii­kan ansios­ta elä­mäm­me. Ei ole mitään syy­tä olet­taa, ettei­kö näi­tä pal­ve­lui­ta suun­na­ta myös oma­ko­ti­ta­lois­sa asuville.

    Hel­sin­ki kas­vaa pakon edes­sä, ei sik­si, että ihmi­set haluai­si­vat Kallioon.

  44. Nii­nopj: Seli­tät­kö vie­lä, mitä teke­mis­tä vuo­kra­ton­teil­la on kau­pun­kia­su­mi­sen kysyn­nän kanssa?

    En ole var­ma kysyit­kö vit­si­nä vai tosis­sa­si. Kau­pun­gin omis­ta­mien tont­tien vuo­krat ovat useim­mi­ten alle mark­ki­na­hin­ta­ta­son. Jos vuo­krat nos­tet­tai­siin mark­ki­na­hin­tai­sik­si, niin asu­mis­kus­tan­nuk­set nousi­si­vat pai­koi­tel­len pal­jon­kin, joka taas hei­ken­täi­si ko. asun­to­jen kysyn­tää ja nii­den hin­to­ja tukie­le­men­tin poistuessa.

    Käy­tän­nön äärie­si­merk­ki löy­tyy lähi­his­to­rias­ta Leh­ti­saa­res­ta, mis­sä tapauk­ses­sa ton­tit tosin ovat seu­ra­kun­nan omis­ta­ma. Kapi­na­lii­ke tai­si saa­da jon­kin­lai­sen myönnytyksen.

    https://yle.fi/uutiset/3–9608594

    Jos oikein ymmär­sin, niin tapauk­ses­sa tont­ti­vuo­kran nousun myö­tä hoi­to­vas­ti­ke nousee 3 eurolla/m2/kk. Kun tämän pää­omit­taa 4%:n tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la, mer­kit­see tämä vas­tik­keen nousu sitä että asun­non arvo puto­aa 900 eurolla/m2 ((12kk x 3€/m2/kk)/0,04 = 900 €/m2).

    Ikä­vä kyl­lä useim­mat asun­to­jen ostajat/omistajat eivät osaa yksin­ker­tais­ta pro­sent­ti­las­kua eivät­kä vai­vau­du edes huo­mioi­maan asun­toa ostaes­saan onko talo omal­la vai vuokratontilla.

    Hel­sin­gin kal­leim­mat asui­na­lu­eet kuplaan­tu­vat ihan oman mark­ki­na­lo­giik­kan­sa ansios­ta eli odo­tuk­sel­la ikui­ses­ta hin­to­jen nousus­ta. Har­mi ettei kau­pun­ki omis­ta nii­den tontteja.

    1. Leh­ti­saa­res­sa seu­ra­kun­tayh­ty­mä otti sel­väs­ti yli mark­ki­na­vuo­kran mukais­ta vuo­kraa käyt­täen ton­til­le raken­net­tu­ja talo­ja pant­ti­van­kei­na. Mark­ki­na­vuo­kra kai oli­si kor­kein vuo­kra, jol­la tyh­jä tont­ti menisci vuo­kral­le. Seu­ra­kun­tayh­ty­mäl­lä on tyh­jiä tont­te­ja, joi­ta se on yrit­tä­nyt v uokra­ta, mut­ta ei kukaan jär­jis­sään ole­va mak­sa ton­tis­ta sel­lais­ta vuo­kraa. Talo­yh­tiöt oli­vat tar­jou­tu­neet myös lunas­ta­maan nuo tom­tit sii­tä hin­nas­ta, jos­ta seu­ra­kun­tayh­ty­mä vuo­kran las­ki. Vaa­dit­tu vii­si pro­sent­tia on aika pal­jon yli mark­ki­na­ko­ron. Kir­joi­tin täs­tä eril­li­sen blo­gi­kir­joi­tuk­sen aikanaan. 

      Aja­tus nel­jän pro­sen­tin reaa­li­ko­ros­ta on aivan jär­jen­vas­tai­nen, kos­ka pit­kän ajan reaa­li­kor­ko pitäi­si olla suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin talous­kas­vu. Jos vaih­toeh­to­na on ostaa tai vuo­kra­ta tont­ti, se kan­nat­taa aina ostaa, jos vuo­kra on nel­jä pro­sent­tia pääoma-arvosta.

      Nii­nopj tar­koit­ti kui­ten­kin sitä, että kan­ta­kau­pun­gin van­hat talot ovat omistustonteilla.
      http://www.soininvaara.fi/2017/04/03/seurakuntayhtyma-esittaa-kohtuuttomalta-vaikuttavia-vuokrakorotuksia-lehtisaaressa/

  45. ark­ki­teh­ti: Tuo joh­taa vain entis­tä tii­viim­pään asu­mi­seen, kun ei tar­vi­ta isoa olo­huo­net­ta kave­rei­den viihdyttämiseen.

    Oma­ko­ti­ta­los­sa kan­nat­taa asua vain jos omal­la pihal­la teh­tä­vät akti­vi­tee­tit kiin­nos­ta­vat. Inter­ne­tis­sä aikaan­sa viet­tä­vä ihmi­nen asuu mie­luim­min mah­dol­li­sim­man pie­nes­sä asun­nos­sa, jota ei tar­vit­se huol­taa ja sii­vo­ta, ja jon­ne saa pizzan kotiin­kan­net­tu­na mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja halvalla.

    Vir­tu­aa­li­la­sit sil­mil­lä ei kai­paa väl­jyyt­tä ympä­ril­leen, ja kau­pun­gis­sa räis­kin­tä­pe­lin latens­si­kin on pienempi…

    Vir­tu­aa­li­la­sit sil­mil­lä ei löy­dä pizzaa ja olut­ta peli­pöy­däl­tä. Pelaa­mi­nen on koke­mus, johon kuu­luu pizza ja olut.

    Oma­ko­ti­ta­los­sa ei todel­la­kaan ole olen­nais­ta se piha! Kuka sitä ryy­ti­maa­ta nyky­päi­vä­nä halu­aa hoi­taa? Kunt­ta on nyky­päi­vän sana puu­tar­haan, ja tule­vai­suu­des­sa ehkä auto­ma­ti­soi­tu kasvihuone/bioreaktori, jos­ta nou­ki­taan “super­foo­dia” aamupalalle.

    Olen­nais­ta on se oma rau­ha ja se, että spur­gut eivät kusek­si nurk­kiin ja ylä­ker­ras­sa ei hau­ku koi­ra 24/7.

    Jos robot­ti­au­tot jos­kus tule­vat, niin näil­lä oma­ko­ti­ta­los­sa elä­mi­nen hel­pot­tuu enti­ses­tään, kos­ka lap­sia ei tar­vit­se kus­ka­ta har­ras­tuk­siin tai kouluun.

  46. Jos kau­pun­ki toi­mil­laan sää­te­lee auto­paik­ko­ja, ja niil­lä on yhteis­kun­nal­lis­ta mer­ki­tys­tä, pitäi­si­kö ne kus­tan­taa vero­ra­hois­ta? Eihän asun­non vie­res­sä ole­va tie­kään kuu­lu asun­non hin­taan, auto­paik­ka­han on taval­laan tien jat­ke, ellei pysä­köin­tiä halu­ta kadun­var­teen. Täl­löin pääs­täi­siin eroon sii­tä että yksi asun­to mak­saa 50.000 enem­män kuin toinen.

  47. OS: “Jät­kä­saa­res­ta ja Her­ne­saa­res­ta ei ole voi­tu teh­dä Puna­vuo­ren tai Töö­lön kal­tais­ta aluet­ta, kos­ka sää­det­ty mää­rä auto­paik­ko­ja ei oli­si mah­tu­nut mil­lään jär­ke­väl­lä hinnalla.”

    Onpas eri­koi­nen ver­tai­lu­koh­ta, aivan kuin Puna­vuo­res­sa ja Töö­lös­sä oli­si tar­jol­la joku ide­aa­li mää­rä auto­paik­ko­ja. Ne, samoin kuin monet muut­kin Hel­sin­gin alu­eet, ovat peräi­sin ajal­ta, jol­loin auto­paik­ko­jen tar­pei­siin ei varau­dut­tu mil­lään lail­la, kos­ka sel­la­si­ta tar­vet­ta ei ollut ole­mas­sa­kaan misään mer­kit­tä­väs­sä mää­räs­sä. Ongel­maa on rat­kot­tu jäl­keen­päin piho­jen vähäi­sel­lä mää­räl­lä auto­paik­ko­ja (joi­ta jah­da­taan siel­tä koko ajan pois) ja Osmon eri­tyi­ses­ti vihaa­mil­la kadun­var­si­pai­koil­la, joi­ta vähen­ne­tään koko ajan. Mec­he­li­nin­ka­dul­ta läh­ti juu­ri sata paik­kaa, hur­raa. Koh­ta saa­daan pois Calo­niuk­sen­ka­dul­ta kasa paik­ko­ja, ei tosin ihan kaik­kia, kuten OS esitti.

    Tun­tui­si jär­ke­väl­tä rat­kais­ta ongel­ma nyky­ajan tar­peis­ta läh­tien eikä käy­dä tätä iäni­kuis­ta tais­te­lua auto­ja, auto­paik­ko­ja ja autoi­li­joi­ta vas­taan. Ide­aa­li­maa­il­mas­sa (jota Osmon teo­riat edus­ta­vat) kai­kil­le oli­si kaik­kea täs­mäl­leen tar­vit­ta­va mää­rä sopi­vaan hin­taan. Tätä uto­pi­aa ja vih­re­ää val­lan­ku­mous­ta odo­tel­les­sa jou­dum­me tyy­ty­mään reaa­li­maa­il­maan, jos­sa kaik­kea on yleen­sä lii­an vähän, lii­an pal­jon tai sit­ten se on vää­rän hintaista.

    Auto­pai­kat ovat mie­les­tä­ni saman­lai­nen talo­yh­tiön asuk­kail­le tar­joa­ma pal­ve­lu­muo­to kuin his­si, por­taat, par­vek­keet, kel­la­ri­ko­me­rot, vint­ti­ko­me­rot, fil­la­ri­kel­la­rit, hiek­ka­laa­ti­kot, yhteis­sau­nat, pesu­tu­vat jne. Kaik­ki ne ovat talon yhtei­siä tilo­ja, joi­ta asuk­kaat käyt­tä­vät tai ovat käyt­tä­mät­tä omis­ta tar­peis­taan läh­tien. On talo­yh­tiön asia, mitä niis­tä veloi­te­taan tai ollaan veloittamatta. 

    On talo­ja, jois­sa his­siä voi­vat käyt­tää vain sen kus­tan­nuk­siin osal­lis­tu­neet. On talo­ja, jois­sa kel­la­ri­ko­me­ron saa vain sel­lai­sen osta­nut. Loput ovat ilman, kos­ka kai­kil­le ei riitä.

    Jos läh­tö­koh­ta­na on se, että kaik­ki sel­lai­nen kiel­le­tään tai lope­te­taan, mitä minä en juu­ri nyt tar­vit­se itse, eläm­me aika ahdas­mie­li­ses­sä maa­il­mas­sa. En minä­kään tar­vit­se pyö­rä­tei­tä, pyö­rä­kel­la­rei­ta, jää­hal­le­ja tai skeit­ti­ramp­pe­ja, mut­ta en sil­ti vaa­di nii­den lopet­ta­mis­ta ja purkamista.

    Noin ylei­ses­ti ottaen: ei kan­na­ta muut­taa taloon, jos­ta puut­tu­vat itsel­le tär­keät pal­ve­lut. Ja sekin on jo näh­ty, mil­lai­nen mark­ki­na­häi­rik­kö on “auto­ton” talo.

    1. On talo­yh­tiön asia, mitä niis­tä veloi­te­taan tai ollaan veloittamatta

      Voi­si­ko olla my‑s talo­yh­tiön asia, pal­jon­ko nii­tä on?
      .

  48. Jalan­kul­ki­ja:
    Ja sekin on jo näh­ty, mil­lai­nen mark­ki­na­häi­rik­kö on “auto­ton” talo. 

    Muus­ta häi­riös­tä puhu­mat­ta­kaan. Kun yhdes­sä talos­sa ei ole auto­paik­ko­ja, ne autot ovat pikin katu­ja, puis­to­ja, jalkakäytäviä.

    Pape­ril­la on ihan kiva suun­ni­tel­la utoop­pi­sia ympä­ris­tö­jä jois­sa kaik­ki asuk­kaat ovat vas­tuun­tun­toi­sia, eko­lo­gi­sia, omaa elä­mään­sä hal­lit­se­via ja toi­set huo­mioon ottavia. 

    Oikeas­ti edes aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut ja soi­ja­mai­toon kas­te­tut vih­rei­den äänes­tä­jät eivät ole aina ja pel­käs­tään tuol­lai­sia. Puhu­mat­ta­kaan niis­tä alueis­ta jois­sa oikeas­ti on sitä tavoi­tel­tua sosi­aa­lis­ta segregaatiota…

  49. Jalan­kul­ki­ja:

    Noin ylei­ses­ti ottaen: ei kan­na­ta muut­taa taloon, jos­ta puut­tu­vat itsel­le tär­keät palvelut. 

    Täy­sin samaa miel­tä. Mik­si ei siis voi­da antaa ihmis­ten päät­tää, ovat­ko auto­pai­kat itsel­le tär­kei­tä ja halua­vat­ko nii­tä taloon­sa? Itse olen asu­nut Hel­sin­gis­sä vii­des­sä eri talo­yh­tiös­sä, jois­ta nel­jäs­sä ei ole auto­paik­ko­ja lain­kaan ja yhdes­sä oli 4 paik­kaa / 14 asun­toa. Yhdes­sä­kään näis­tä talois­ta en ole koke­nut tai havain­nut suur­ta inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä, eikä talo­yh­tiön hal­li­tuk­sis­sa ole tar­vin­nut vään­tää paik­ko­jen jaka­mi­ses­ta ja hinnoista.

    Jalan­kul­ki­ja:
    Ja sekin on jo näh­ty, mil­lai­nen mark­ki­na­häi­rik­kö on “auto­ton” talo.

    Miten tämä mark­ki­na­häi­riö käy­tän­nös­sä ilme­nee, pait­si perus­tel­lus­ti alem­pi­na asun­non hintoina?

  50. LK: Yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta valit­si­si oma­ko­ti­ta­lon, jos sii­hen oli­si mah­dol­li­suus. Jos tönön ja autot saa rei­lus­ti alle 200k, niin se on mah­dol­lis­ta myös pienituloisille.

    Mon­ta­ko ihmis­tä muut­tai­si Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taan, jos hyvä­kun­toi­sen asun­non neliö­hin­ta oli­si vaik­ka­pa pari ton­nia eli “sii­hen olis mahdollisuus”?

    Enkä ymmär­rä miten ok-talos­sa asu­mi­seen ei oli­si Suo­mes­sa mah­dol­lis­ta. Tääl­tä saa ison tönön pihal­la ja auton kau­pan pääl­le rei­lus­ti alle 200k, mut­ta mitään eri­tyis­tä ryn­täys­tä tähän suun­taan ei ole havait­ta­vis­sa. Päin­vas­toin, näyt­tää kes­kus­kau­pun­gin kes­kus­taa lähem­pää tar­joa­mat kal­liit ton­tit mene­vän kuin kuu­mil­le kivil­le. Nii­hin ei saa taloa alle 200 000 euron.

    Vähän rei­lu puo­len tun­nin työ­mat­ka ei minus­ta täy­tä “ei ole mah­dol­li­suut­ta”. Kun tuos­ta mat­kas­ta sahaa 15 minuut­tia pois, ton­tin (ja samal­la asu­muk­sen) hin­ta pomp­sah­taa kym­me­niä tuhan­sia euro­ja ylös­päin vaik­ka pihan koko pienenee.

    Sama jut­tu Nur­mi­jär­ven suh­teen. Siel­tä saa ok-talon ja auton tuo­hon maa­gi­seen 200 k hintaan.

  51. Sini­vih­reä: Kenel­le tämä vii­mei­nen keho­tus on suun­nat­tu? Ei sii­hen hajau­tet­tuun pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen Suo­men loput­to­mil­le pel­loil­le tar­vi­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­toa tai kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taa, jois­sa Osmo vai­kut­taa. Nii­den teh­tä­vä on huo­leh­tia asun­to­ja ihmi­sil­le, jot­ka halua­vat asua Hel­sin­gis­sä. Jos sin­ne pel­lon­pien­ta­reil­le ei löy­dy mökin­lait­ta­jia kai­kis­ta kepu­hal­li­tus­ten haja­si­joi­tus­tuis­ta ja ilmai­sis­ta ton­teis­ta huo­li­mat­ta, niin voi­si miet­tiä mik­si ei. Tie­tys­ti hel­pom­paa on syyt­tää Hel­sin­gin viher­vas­sa­ri­ma­fi­aa, jos kor­ves­sa ei ole­kaan niin auvois­ta asustaa.

    Ei pel­lon­pien­ta­reil­le anne­ta raken­taa Uudel­la­maal­laa­kaan kuin jois­sain poik­keus­ta­pauk­sis­sa. Isoin osa pel­lon­pien­ta­reis­ta on raken­ta­mis­kiel­los­sa. Hil­jat­tain seu­ra­sin yhtä tapaus­ta, kun erääs­sä kas­vu­kes­kuk­ses­sa eräs poh­ti pien­ta­lon raken­ta­mis­ta pel­lon lai­dal­le. Kun­ta ilmoit­ti, että ei käy, kos­ka yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mis­ta ei sal­li­ta. Sii­nä tapauk­ses­sa luvan raken­ta­mi­seen oli­si kui­ten­kin saa­nut, jos luvan vas­ta­pai­nok­si oli­si anta­nut kun­nal­le nimel­li­seen lunas­tus­hin­taan kaik­ki omis­ta­man­sa maat lähia­lueil­ta. Nyky­ään pel­loil­le mones­sa kun­nas­sa saa raken­taa asun­non vain, jos pur­kaa samal­ta pai­kal­ta ensin jon­kun toi­sen asun­non pois.

  52. LK: Yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta valit­si­si oma­ko­ti­ta­lon, jos sii­hen oli­si mah­dol­li­suus. Jos tönön ja autot saa rei­lus­ti alle 200k, niin se on mah­dol­lis­ta myös pienituloisille.

    Seu­raa­van Nur­mi­jär­vi-ilmiön kes­kiös­sä ovat moder­nit kylät, jois­sa saat­taa olla jopa pie­ni puukerrostalo.

    Vii­me aikoi­na on puhut­tu pal­jon eri­lai­sis­ta pal­ve­luis­ta, jot­ka mul­lis­ta­vat digi­ta­li­saa­tion ja robo­tii­kan ansios­ta elä­mäm­me. Ei ole mitään syy­tä olet­taa, ettei­kö näi­tä pal­ve­lui­ta suun­na­ta myös oma­ko­ti­ta­lois­sa asuville.

    Mik­sei sitä mah­dol­li­suut­ta muka oli­si? Suo­mi on täyn­nä hal­po­ja oma­ko­ti­ta­lo­ja ja ilmai­sia tontteja.

    Kun tule­vai­suus ker­ran avaa kaik­ki nämä hie­not edut haja-asu­tusa­lueil­le, niin mitä tääl­lä vie­lä itke­tään? Muut­ta­kaa sin­ne maal­le ja jät­tä­kää tilaa kau­pun­kiin niil­le, jot­ka tääl­lä halua­vat asua. Jos ker­ran kau­pun­gin työ­pai­kat ja kau­pun­gin pal­ve­lut hoi­tu­vat kaik­ki digi­taa­li­ses­ti etäi­syyk­sis­tä riip­pu­mat­ta, niin mitään ongel­maa­han ei ole. 

    Kum­pi muu­ten ker­too mie­les­tä­si enem­män ihmi­sen todel­li­sis­ta arvos­tuk­sis­ta: net­ti­ky­se­ly­lo­mak­keel­le kli­kat­tu vas­taus vai pää­tös ottaa kuusi­nu­me­roi­nen asun­to­lai­na? Tut­ki­muk­set tyy­liin “miten haluai­sit elää jos­sain hypo­teet­ti­ses­sa rin­nak­kais­to­del­li­suu­des­sa, jos­sa ei ole talou­del­li­sia, sosi­aa­li­sia tai tilas­ta ja ajas­ta riip­pu­via rajoit­tei­ta” ovat arvot­to­mia muu­hun kuin ennal­ta vali­tun agen­dan ajamiseen.

    LK:
    Hel­sin­ki kas­vaa pakon edes­sä, ei sik­si, että ihmi­set haluai­si­vat Kallioon.

    Mikä tämä myyt­ti­nen pak­ko on? Hotel­li Her­man­niin on joku­nen asu­kas tuo­tu rau­dois­sa, kaik­ki muut Hel­sin­gis­sä asu­vat aikui­set ovat ihan itse kotin­sa valin­neet. Kuten Hesa­ri juu­ri sel­vit­ti, kai­kil­le Hel­sin­gin työ­pai­koil­le pää­see suju­vas­ti autol­la (tosin vain sik­si, että kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­tees­tä 80% ei kul­je hen­ki­lö­au­tol­la), ja alle tun­nin ajo­mat­kan pääs­tä saa asun­to­ja mur­to-osal­la Hel­sin­gin hinnoista.

    Näis­sä kes­kus­te­luis­sa pala­taan aina samaan kysy­myk­seen, johon minä en ole näh­nyt vas­tauk­sia: Mik­si ihmi­set, jot­ka eivät halua asua kau­pun­gis­sa, pitäi­si pääs­tää mää­rää­mään, miten mui­den pitäi­si kau­pun­gis­sa asua?

  53. Sylt­ty: Sehän oli­si tripla-win, mut­ta kun se ei vaan kelpaa

    Asu­mis­väl­jyy­den pie­ne­ne­mis­tä on noin ylei­ses­ti ja ihan sub­jek­tii­vi­ses­ti­kin pidet­ty elin­ta­son las­ku­na. Sem­moi­nen poli­tiik­ka ei tapaa saa­da kovin suur­ta kan­na­tus­ta. Saa­vu­te­tut edut. Siis toki­han oli­si talou­del­li­ses­ti teho­kas­ta änkey­tyä kym­me­neen neli­öön per hen­ki­lö tms., mut­ta asias­sa saat­taa olla mui­ta­kin arvo­ja kuin taloudellisia.

    Sekin on tie­tys­ti tot­ta, että Suo­men sys­tee­mi ei kan­nus­ta tilo­jen ja tar­pei­den koh­taa­mi­seen miten­kään ihan­teel­li­ses­ti. Elä­ke­läi­siä on yksin ja pareit­tain isois­sa asun­nois­sa ja talois­sa, lap­si­per­heil­lä ahdas­ta ja kallista.

  54. PRNDL: Ei mak­sa. Sitä ei valvota. 

    Kyl­lä­hän sitä val­vo­taan, mut­ta kiin­ni­jää­mis­ris­ki on alle 100 %, joten kes­ki­mää­räi­nen puis­to­py­sä­köin­nin hin­ta jää alle 40 e:n.

    Hive­nen sivu-uril­le vie­den: tie­tää­kö Soi­nin­vaa­ra mik­si Hel­sin­ki ei palk­kaa pysä­köin­nin­val­vo­jia niin pal­joa, että seu­raa­van pal­kat­ta­van pysä­köin­nin­val­vo­jan efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­tu­lo kau­pin­gil­le on nolla?

    Oikeas­taan hive­nen enem­män­kin pysä­köin­nin­val­vo­jia voi­si pal­ka­ta, kos­ka kyse ei ole kau­pal­li­ses­ta toi­min­nas­ta vaan lain­val­von­nas­ta. Täl­löin toi­min­nas­ta saa aina­kin omas­ta puo­les­ta­ni aiheu­tua hive­nen kustannuksiakin.

    Lisäk­si pysä­köin­nin­val­vo­jil­la pitäi­si olla koh­tuul­li­ses­ti vuo­ro­ja myös ilta‑, yö‑, ja vii­kon­lop­puai­koi­hin, jot­ta vää­rin­py­sä­köin­ti ei oli­si sal­lit­tua myös sil­loin (ellei näin ole jo).

  55. Ihme on tapah­tu­nut! Ilmai­nen pysä­köin­ti on kek­sit­ty! Ehkä kui­ten­kin pitäi­si kokeil­la käy­tän­nös­sä. Jos PRNDL viit­sit, niin pysä­köi auto­si espan puis­toon joka yök­si. Palaa asi­aan, kun dataa on ker­ty­nyt tarpeeksi.

  56. Onko ne autot­to­mat asun­not nyt sit­ten oikeas­ti sen 20–50k€ hal­vem­pia, kuin vie­rei­nen saman raken­nut­ta­jan asun­to jos­sa auto­paik­ka on? Tämä on se Osmon väit­tä­mä mil­le en kyl­lä äkki­sel­tään löy­tä­nyt todis­tei­ta vaik­ka näi­tä jo on ole­mas­sa. Löy­tyy­kö jol­tain fak­taa uus­myyn­ti­hin­nois­ta vs vie­rei­nen talo?

    Esim. VVO yhdes­sä artik­ke­lis­ta val­mis­tu­vas­ta uudis­ra­ken­nuk­ses­ta sanot­tiin näin:
    “Koh­de toteu­te­taan autot­to­man talon kon­sep­til­la, jol­loin auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta sääs­ty­neet kulut käy­te­tään asun­to- ja yhteis­ti­la­rat­kai­su­jen laa­dun kehittämiseen.”

    Ei siis asunnon/asumisen hin­nan alen­ta­mi­seen mikä on tääl­lä se ylei­sim­min vil­jel­ty väi­te mihin sääs­töt koh­dis­tui­si­vat. Sit­ten pääs­tää­kin sii­hen kes­kus­te­luun, että oli­ko nuo paran­nuk­set ja laa­dun kehit­tä­mi­set edes asuk­kai­den­sa mie­les­tä asun­to­jen­mää­rä x 20–50k€ arvoi­set asuk­kail­leen vai oli­si­vat­ko otta­neet sen alen­nuk­sen suo­raan asun­non hin­taan tai ehkä­pä jopa ne auto­pai­kat sittenkin.

    Tämän blo­kin vakio­väit­tä­mä on se, että jos raken­ne­taan saman raken­ta­jan toi­mes­ta kak­si taloa vie­reik­käin niin sen toi­sen asun­not ovat 50k€ hal­vem­mat, kuin sen toi­sen mis­sä on ne auto­pai­kat. Evi­dens­siä ei vaan tah­do löy­tyä sit­ten millään…

    1. Asun­not myy­dään tie­tys­ti mark­ki­na­hin­taan. Jos mark­ki­na­hin­ta on sama sii­tä riip­pu­mat­ta, tulee­ko muka­na pysä­köin­ti­paik­ka vai ei, osta­jat eivät näkö­jään arvos­ta pysä­köin­ti­paik­kaa sen­tin vertaa.
      Hita­sa­sun­nois­sa myyn­ti­hin­ta on kustannusperusteinen.

  57. hta: Onko ne autot­to­mat asun­not nyt sit­ten oikeas­ti sen 20–50k€ hal­vem­pia, kuin vie­rei­nen saman raken­nut­ta­jan asun­to jos­sa auto­paik­ka on? 

    Ei, kos­ka osta­jat eivät oikeas­ti arvos­ta auto­paik­kaa noin pal­joa. Ts. kuten Ode sanoi, jos mark­ki­na­hin­nois­ta näkee pal­jon­ko sitä paik­kaa arvos­te­taan ja se tus­kin on tuo 50 000e. 

    Sik­si­hän nii­den jär­jet­tö­män kal­lii­den auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen on jär­je­tön­tä! Kun kaa­va saat­taa pakot­taa käyt­tä­mään 20 000–50 000 euroa sem­moi­sen asian raken­ta­mi­seen, jos­ta kukaan *ei* ole val­mis mak­sa­maan sitä hintaa!

  58. Sini­vih­reä:
    Kum­pi muu­ten ker­too mie­les­tä­si enem­män ihmi­sen todel­li­sis­ta arvos­tuk­sis­ta: net­ti­ky­se­ly­lo­mak­keel­le kli­kat­tu vas­taus vai pää­tös ottaa kuusi­nu­me­roi­nen asuntolaina? 

    Kan­ta­ka­pun­gis­sa suu­rin osa asuk­kais­ta asuu vuo­kral­la. Jät­kä­saa­res­sa­kin suo­raan vuo­kra-asun­noik­si raken­ne­taan muis­taak­se­ni 60%. Ja lopuis­ta­kin sijoi­tusa­sun­not tule­vat vuo­kra­mark­ki­noil­le. Rahoi­tuk­sen kan­nal­ta ker­ros­ta­loa­sun­non osta­mi­nen on hel­pom­paa, kos­ka uusis­sa asun­nois­sa hin­nas­sa on 2/3 yhtiö­lai­naa ja loput tar­vit­see ottaa pan­kis­ta tai omis­ta sääs­töis­tä. Oma­ko­ti­ta­loa ostaes­sa täy­tyy olla vähin­tään 30% hin­nas­ta omaa rahoi­tus­ta tai muu­ta kiin­te­ää lisä­va­kuut­ta (jon­ka sen­kin vakuusar­vo on todel­lis­ta nyky­ar­voa sel­väs­ti pie­nem­pi). Eikä mitään yhtiö­lai­no­ja ole.

    1. Kan­ta­ka­pun­gis­sa suu­rin osa asuk­kais­ta asuu vuo­kral­la. Jät­kä­saa­res­sa­kin suo­raan vuo­kra-asun­noik­si raken­ne­taan muis­taak­se­ni 60%. Ja lopuis­ta­kin sijoi­tusa­sun­not tule­vat vuo­kra­mark­ki­noil­le. Rahoi­tuk­sen kan­nal­ta ker­ros­ta­loa­sun­non osta­mi­nen on hel­pom­paa, kos­ka uusis­sa asun­nois­sa hin­nas­sa on 2/3 yhtiö­lai­naa ja loput tar­vit­see ottaa pan­kis­ta tai omis­ta säästöistä. 

      Tai­dat muis­taa vää­rin. Vuo­kra-asun­to­ja on sel­vä vähemmistö.
      Asun­to­kau­pois­ta häviä­vän pie­ni osuus koh­dis­tuu uusiin asun­toi­hin. Pää­sään­töi­ses­ti käy­dään kaup­paa van­hoil­la asun­noil­la ja niis­sä on lyö­tä­vä rahat pöy­tään ilman mitään yhtiölainahuojennusta.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Leh­ti­saa­res­sa seu­ra­kun­tayh­ty­mä otti sel­väs­ti yli mark­ki­na­vuo­kran mukais­ta vuo­kraa käyt­täen ton­til­le raken­net­tu­ja talo­ja pant­ti­van­kei­na. Mark­ki­na­vuo­kra kai oli­si kor­kein vuo­kra, jol­la tyh­jä tont­ti menisci vuo­kral­le. Seu­ra­kun­tayh­ty­mäl­lä on tyh­jiä tont­te­ja, joi­ta se on yrit­tä­nyt v uokra­ta, mut­ta ei kukaan jär­jis­sään ole­va mak­sa ton­tis­ta sel­lais­ta vuo­kraa. Talo­yh­tiöt oli­vat tar­jou­tu­neet myös lunas­ta­maan nuo tom­tit sii­tä hin­nas­ta, jos­ta seu­ra­kun­tayh­ty­mä vuo­kran las­ki. Vaa­dit­tu vii­si pro­sent­tia on aika pal­jon yli mark­ki­na­ko­ron. Kir­joi­tin täs­tä eril­li­sen blo­gi­kir­joi­tuk­sen aikanaan. 

    Aja­tus nel­jän pro­sen­tin reaa­li­ko­ros­ta on aivan jär­jen­vas­tai­nen, kos­ka pit­kän ajan reaa­li­kor­ko pitäi­si olla suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin talous­kas­vu. Jos vaih­toeh­to­na on ostaa tai vuo­kra­ta tont­ti, se kan­nat­taa aina ostaa, jos vuo­kra on nel­jä pro­sent­tia pääoma-arvosta.

    Nii­nopj tar­koit­ti kui­ten­kin sitä, että kan­ta­kau­pun­gin van­hat talot ovat omistustonteilla.
    http://www.soininvaara.fi/2017/04/03/seurakuntayhtyma-esittaa-kohtuuttomalta-vaikuttavia-vuokrakorotuksia-lehtisaaressa/

    Link­kaa­ma­si aiem­pi kir­joi­tus Leh­ti­saa­res­ta on luke­mi­sen arvoinen.

    vk: “Jos oikein ymmär­sin, niin tapauk­ses­sa tont­ti­vuo­kran nousun myö­tä hoi­to­vas­ti­ke nousee 3 eurolla/m2/kk. Kun tämän pää­omit­taa 4%:n tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la, mer­kit­see tämä vas­tik­keen nousu sitä että asun­non arvo puto­aa 900 eurolla/m2 ((12kk x 3€/m2/kk)/0,04 = 900 €/m2).”

    Tar­koi­tat­ko, että 4%:n sijaan pitäi­si pää­omit­ta­mi­ses­sa käyt­tää alem­paa kor­koa? Kokeil­laan. 2%:n tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la asun­non arvo putoai­si kak­sin­ker­tai­ses­ti, eli 1800 euroa/m2 (12kk x 3€/m2/kk)/0,02 = 1800 €/m2).

    Tuo 4% on hyvin tyy­pil­li­nen tuot­to­vaa­ti­mus asun­to­si­joit­ta­jil­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kes­kus­tas­sa tai­de­taan jou­tua tyy­ty­mään vie­lä alhai­sem­paan. En kui­ten­kaan asun­to­si­joit­ta­ja­na puhui­si reaa­li­tuo­tos­ta, kos­ka esim. asun­to­jen kor­jaus­me­no­jen las­ken­taan mukaan otta­mi­nen on hyvin­kin hor­ju­vaa kun vaik­ka­pa put­ki­remp­pa tulee vain noin 50 vuo­den välein. Asun­to saat­taa esim. välil­lä olla tyh­jil­lään. Ja jos lai­no­jen vii­te­ko­rot jos­kus palau­tu­vat vaik­ka­pa 5%:n tasol­le, niin asun­to­si­joit­ta­jan kan­nat­ta­vuus­las­kel­mat heit­tä­vät härän­pyl­lyä asun­to­jen hin­to­jen syöksyessä.

    Leh­ti­saa­ren tapauk­ses­sa seu­ra­kun­tayh­ty­mä kyl­lä syyl­lis­tyi kuo­le­man­syn­tiin eli ahneuteen. 

    Koko asia raken­nus­maan oikeas­ta arvos­ta on eris­kum­mal­li­sen han­ka­la ja kau­pun­ki kaa­voi­tus­mo­no­po­lil­laan ja suu­re­na maa­no­mis­ta­ja­na on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin tont­tien (ja asun­to­jen) hin­taan vai­kut­ta­va taho. Kun huo­mioi­daan, että kau­pun­ki pit­käl­ti päät­tää raken­nus­mää­räyk­sis­tä, auto­pai­kois­ta, esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sis­ta, ylei­sis­tä tilois­ta, piha-alueis­ta ja kul­ku­yh­teyk­sis­tä joko kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä tai muu­ten, niin yksi ja jok­seen­kin ainoa taho jota syyt­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­mi­sen kal­leu­des­ta ovat kau­pun­git itse. EKP ja sen raha­po­li­tiik­ka on toi­sek­si suu­rin kuplan puhaltaja.

    Otsik­koon liit­tyen todet­ta­koon, että kan­na­tan mark­ki­naeh­tois­ta auto­paik­ka­po­li­tiik­kaa. Tosin “Kau­pun­ki hil­lit­see rakenta­misen kus­tan­nuk­sia” ei aina­kaan taak­se­päin kat­soen ole kovin uskottavaa.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­not myy­dään tie­tys­ti mark­ki­na­hin­taan. Jos mark­ki­na­hin­ta on sama sii­tä riip­pu­mat­ta, tulee­ko muka­na pysä­köin­ti­paik­ka vai ei, osta­jat eivät näkö­jään arvos­ta pysä­köin­ti­paik­kaa sen­tin vertaa.
    Hita­sa­sun­nois­sa myyn­ti­hin­ta on kustannusperusteinen. 

    En ymmär­rä vas­taus­ta­si? Kysyin todis­tus­ta väit­tä­mäl­le, että auto­pai­kat­to­muus näkyi­si asun­non hin­taa alen­ta­va­na teki­jä­nä täy­des­tä arvos­ta uusa­sun­to myyn­nis­sä kuten olet väit­tä­nyt. Täs­tä en ole löy­tä­nyt todistusaineistoa. 

    Asun­non hin­nan mää­rit­te­lee mitä suu­rim­mas­sa mää­rin sijain­ti. Se ei tar­koi­ta, ettei­kö auto­pai­kal­la oli­si osta­jal­le väliä. Jos tar­jol­la on yhä esi­merk­ki­ni kak­si kiin­teis­töä jois­ta toi­ses­sa on ne auto­pai­kat ja toi­ses­sa ei niin ensin menee kau­pak­si ne jois­sa se on. Sen jäl­keen menee lähes samaan hin­taan (!) kau­pak­si ne jois­ta ne puut­tuu. Mik­si? Kos­ka sijain­ti mer­kit­see lop­pu­pe­lis­sä uusa­sun­non hin­noit­te­lus­sa enem­män kuin mikään muu tekijä.

    Sinä olet yrit­tä­nyt väit­tää, että asun­not oli­si­vat 20–50k€ hal­vem­pia jos ei tar­vit­si­si raken­taa nii­tä auto­paik­ko­ja. Minä väi­tän, että eivät ole vaan ne ovat lähes saman hintaisia.

    Minul­le on sinän­sä aivan sama teh­dään­kö uusiin asun­toi­hin auto­paik­ko­ja 0 vai 100. Tus­kin tulen elä­mä­ni aika­na uut­ta asun­toa osta­maan. Minua vain häi­rit­see se, että yri­tät argu­men­toi­da auto­paik­ka­nor­min pur­kua mie­les­tä­ni epä­re­hel­li­sin perustein.

    Auto­paik­ka­nor­mit, koko­nor­mit, esteet­tö­myys­nor­mit, valo­nor­mit yms on kyl­lä sel­lais­ta son­taa, että kaik­ki pitäi­si pur­kaa ja sal­lia sel­lai­nen raken­ta­mi­nen mis­tä ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan ja mikä tukee alu­een kehitystä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tähän on ole­mas­sa aika yksin­ker­tai­nen rat­kai­su. Myy­dän asun­non erik­seen ja auto­paik­kao­sa­ke erik­seen. Jos halu­aa molem­mat, ostaa molem­mat ja jos halu­aa vain asun­non, saa vain asun­non ja mak­saa vain asunnosta. 

    Tämä on ollut aika ylei­nen käy­tän­tö Oulun kes­kus­tas­sa ja sen lie­peil­lä vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na. Jos olet osta­nut park­kio­sak­keen, voit sen joko käyt­tää tai vuo­kra­ta ulos. 

    Jos sit­ten olet myy­mäs­sä täl­lais­ta asun­toa, voit kil­pai­lut­taa myös park­kio­sak­keen. Näi­den hin­nat ovat jo Oulus­sa­kin 15…25 k€. Sama näkyy kään­tei­ses­ti siten, että sel­lai­set asun­not, joi­hin ei kuu­lu park­ki­paik­kaa, ovat lop­pu­pe­lis­sä n. 20 k€ ver­tai­lu­koh­det­ta halvempia.

    (Hin­nat eivät ole tie­teel­li­siä totuuk­sia, vaan havain­to­ja noin 60 tapauksesta.)

  62. Kodi­ton:
    Jos PRNDL viit­sit, niin pysä­köi auto­si espan puis­toon joka yöksi. 

    Ei ole tar­vet­ta, autol­la­ni on mak­set­tu paik­ka ja kes­kus­tas­sa­kin pysä­köin mak­sul­li­siin hal­lei­hin omal­la rahalla. 

    Mie­len­kiin­tois­ta vih­re­ää poli­tiik­kaa jos on ihan ok pysä­köi­dä lait­to­maan paik­kaan puis­toon tai pyö­rä­tiell ja mui­den tiel­le kun­han mak­saa. Olen luul­lut että tuol­lais­ta öyk­kä­röin­tiä oli­si pil­kat­tu oikeis­to­lai­sek­si autopolitiikaksi…

  63. Syl­tyl­le: Onhan tuo­ta mak­su­ha­luk­kuut­ta auto­hal­li­pai­kas­ta kokeil­tu Jät­kä­saa­res­sa­kin. As oy Tyy­ni­me­ri 2013: 55 m² kak­sio ilman auto­paik­kaa 245ke, ker­ros­ta ylem­pä­nä auto­hal­li­pai­kan kans­sa 295ke. Ker­ro­se­ron vai­ku­tus n. 5ke muis­ta arvioi­tu­na. Eli 40ke/autopaikka jos­ta tie­ten­kin lisäk­si vas­ti­ke 21e/kk. Ja nuo auto­pai­kal­li­set oli­vat HITAS arvon­nas­sa halutumpia…

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­kau­pois­ta häviä­vän pie­ni osuus koh­dis­tuu uusiin asun­toi­hin. Pää­sään­töi­ses­ti käy­dään kaup­paa van­hoil­la asun­noil­la ja niis­sä on lyö­tä­vä rahat pöy­tään ilman mitään yhtiölainahuojennusta.

    Eipä mene tämä­kään ihan näin. Kaik­ki uudis­koh­teet muut­tu­vat “van­hoik­si” ja “käy­te­tyik­si” asun­nok­si heti, kun rakennuttaja/rakennusliike on ker­ran myy­nyt ne ensim­mäi­sel­le osta­jal­le. Sen jäl­keen niis­sä voi olla edel­leen jäl­jel­lä vaik­ka mikä mää­rä yhtiö­lai­naa eli vel­kao­suut­ta, joka voi siir­tyä kau­pan muka­na seu­raa­val­le osta­jal­le. Asun­nos­ta mak­se­taan kau­pas­sa vain myyn­ti­hin­ta (eli oikeam­min pyyn­ti­hin­ta), ei koko vela­ton­ta hin­taa. Lue Hesa­rin asuntoilmoituksia.

    1. Vaik­ka­pa Kal­lion asun­to­kau­pas­sa ei kyl­lä lii­ku niin uusia asu­to­ja, että niis­sä voi­si olla jäl­jel­lä alku­pe­räis­tä yhtiö­lai­naa. Jos ostaa kak­sion Kal­lios­ta, voi­si yhtöä hyvin samal­la rahal­la ostaa pien­ta­lon Nurmijärveltä.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai­dat muis­taa vää­rin. Vuo­kra-asun­to­ja on sel­vä vähemmistö.
    Asun­to­kau­pois­ta häviä­vän pie­ni osuus koh­dis­tuu uusiin asun­toi­hin. Pää­sään­töi­ses­ti käy­dään kaup­paa van­hoil­la asun­noil­la ja niis­sä on lyö­tä­vä rahat pöy­tään ilman mitään yhtiölainahuojennusta.

    Voi olla niin­kin, mut­ta point­ti on se, että kai­kil­la vuo­kral­la-asu­jil­la ei ole tuos­ta vain varaa ostaa oma­ko­ti­ta­loa, vaik­ka sel­lai­ses­ta haa­vei­lee­kin. Sini­vih­reäs­sä kuplas­sa ei näy­tä ole­van pätä­käs­tä pulaa.

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002898363.html
    “Vii­me vuon­na (2015) Hel­sin­kiin val­mis­tu­neis­ta asun­nois­ta vuo­kra-asun­to­ja oli noin 40 pro­sent­tia, omis­tusa­sun­to­jen osuus oli vajaa puo­let ja loput oli­vat asumisoikeusasuntoja.
    Eni­ten asun­to­ja val­mis­tui vii­me vuon­na Ara­bian­ran­taan (273 asun­toa), Vat­tu­nie­meen (225), Kala­sa­ta­maan (201) ja Jät­kä­saa­reen (193).”

  66. Sylt­ty: Ei, kos­ka osta­jat eivät oikeas­ti arvos­ta auto­paik­kaa noin pal­joa. Ts. kuten Ode sanoi, jos mark­ki­na­hin­nois­ta näkee pal­jon­ko sitä paik­kaa arvos­te­taan ja se tus­kin on tuo 50 000e. 

    Sik­si­hän nii­den jär­jet­tö­män kal­lii­den auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen on jär­je­tön­tä! Kun kaa­va saat­taa pakot­taa käyt­tä­mään 20 000–50 000 euroa sem­moi­sen asian raken­ta­mi­seen, jos­ta kukaan *ei* ole val­mis mak­sa­maan sitä hintaa!

    Taval­li­sel­le osta­jal­le täy­sin uuden asun­non oston ympä­ril­lä on niin pal­jon tun­net­ta, ettei auto­pai­kan hin­ta ole sil­loin se oleel­li­sin teki­jä. Auto­pai­kan arvo tulee sel­keäs­ti näky­viin, kun ensim­mäi­nen … ännäs omis­ta­ja myy sit­ten asun­to­aan. Auto­pai­ka­ton asun­to-osa­ke on sil­loin sel­keäs­ti hal­vem­pi. Kes­ki­suu­ris­sa asun­nois­sa Oulun kes­kus­tas­sa ero on n. 20 k€, jopa 30 k€.

  67. PRNDL:

    Mie­len­kiin­tois­ta vih­re­ää poli­tiik­kaa jos on ihan ok pysä­köi­dä lait­to­maan paik­kaan puis­toon tai pyö­rä­tiell ja mui­den tiel­le kun­han maksaa.

    Hyvä­nen aika PRNDL. Etkö se ollut juu­ri sinä, joka sanoi: puis­toon pysä­köin­ti ei mak­sa mitään? Nyt kui­ten­kin sanot, että se mak­saa. Mikä on kantasi? 

    Huo­mau­tan, että en ole kiin­nos­tu­nut tavas­ta­si pysä­köi­dä lail­li­ses­ti, eikä ketään muu­ta­kaan tai­da kiin­nos­taa, jos se et tajun­nut. Se luva­ton ilmai­nen pysä­köin­ti puis­toon kiin­nos­ti, jos et älynnyt.

  68. hta: Sinä olet yrit­tä­nyt väit­tää, että asun­not oli­si­vat 20–50k€ hal­vem­pia jos ei tar­vit­si­si raken­taa nii­tä auto­paik­ko­ja. Minä väi­tän, että eivät ole vaan ne ovat lähes saman hintaisia.

    Tämä on ihan mah­dol­lis­ta: ei kukaan jär­ke­vä ihmi­nen las­ke auto­paik­kan­sa arvok­si 20–50k€. Sen ver­ran nii­den raken­ta­mi­nen kui­ten­kin maksaa.

    Käy­tän­nö­sä asun­to­jen mark­ki­na­hin­ta siis tosi­aan pysyy jota­kuin­kin sama­na, ja auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­seen käy­tet­ty raha on hyvin­voin­ti­tap­pio­ta (kat­so kuva Soi­nin­vaa­ran var­si­nai­ses­sa pos­tauk­ses­sa). Ja jos park­ki­paik­ka jäte­tään raken­ta­mat­ta, sääs­tö lan­ke­aa ton­tin myy­jän, ei osta­jan eduk­si — ton­tin, kos­ka auto­paik­ko­jen raken­ta­mis­pak­ko on ton­tin, ei talon ominaisuus. 

    Hel­sin­gin tapauk­ses­sa asia vain on sil­lä taval­la onnel­li­ses­ti, että käy­tän­nös­sä kaik­ki raken­net­ta­vak­si tule­va maa on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, eli hyö­ty tulee kau­pun­gil­le eli meil­le kai­kil­le. Eli kau­pun­ki tie­naa 20–50 kiloeu­roa silk­kaa rahaa jokai­ses­ta auto­pai­kas­ta joka jäte­tään kaa­voit­ta­mat­ta. Itse suo­sit­te­li­sin­kin kaa­voi­tus­osas­ton ark­ki­teh­deil­le tulospalkkausta…

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Hita­sa­sun­nois­sa myyn­ti­hin­ta on kustannusperusteinen.

    Näin on ollut mut­ta onko enää. Nimit­täin Som­pa­saa­res­ta on myyn­nis­sä raken­teil­la ole­va hitas-talo, jos­sa vaik­ka­pa noin 45 m² kak­sion neliö­hin­ta­haa­ruk­ka on 5100–6400 euroa. Kes­ki­mää­rin talos­sa hin­nak­si tulee noin 5100 €/m2. Siis “hin­ta­sään­nel­ty” Hitas vuokratontilla.

    Onko täs­sä tapauk­ses­sa myyn­ti­hin­ta todel­la­kin kustannusperusteinen??? 

    5 vuot­ta sit­ten vie­rei­seen Sör­näis­ten­nie­meen raken­net­tiin ver­tai­lu­kel­poi­nen hitas-talo, jos­sa kes­ki­ne­liö­hin­ta oli alle 3800 €/m2. Siel­tä puo­lel­la milt­sil­lä sai 133 m², nyt Som­pa­saa­res­ta enää 93 m² (molem­mat ylin 6 ker­ros merinäkymin).

    Raken­nus­paik­ka on saman­lais­ta täyt­tö­maa­ta, paa­lu­tuk­set, auto­pai­kat piha­kan­nen alle ja muut raken­ne­rat­kai­sut. Ovat­ko siis raken­nus­kus­tan­nuk­set nous­seet 5 vuo­des­sa noin 35%? Eivät lähel­le­kään. Joten Skans­ka tekee täs­sä koh­tees­sa mah­ti­kat­teet, yli­mää­räis­tä katet­ta noin ton­ni neliöltä.

    Onko hin­ta­kont­rol­li pet­tä­nyt kiin­teis­tö­vi­ras­tos­sa tontinluovutuksessa?

    Samaan kort­te­liin meren ran­nal­le muu­ten raken­ne­taan kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo. Siel­lä on siis onnek­kail­le jaos­sa todel­li­sia lot­to­pot­te­ja, ja asun­not eivät vapau­du kier­toon kuo­le­man­kaan kaut­ta kos­ka peril­li­set taa­tus­ti muut­ta­vat asuntoon.

  70. Jalan­kul­ki­ja: Kah­den auton per­hei­tä asuu aivan Hel­sin­gin keskustassakin.

    Asuu var­mas­ti kol­men, nel­jän ja vii­den­kin auton per­hei­tä. Kui­ten­kin tilas­tol­li­ses­ti vähi­ten auto­ja per hen­ki­lö on juu­ri kan­ta­kau­pun­gis­sa asuvilla.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka­pa Kal­lion asun­to­kau­pas­sa ei kyl­lä lii­ku niin uusia asu­to­ja, että niis­sä voi­si olla jäl­jel­lä alku­pe­räis­tä yhtiö­lai­naa. Jos ostaa kak­sion Kal­lios­ta, voi­si yhtöä hyvin samal­la rahal­la ostaa pien­ta­lon Nurmijärveltä.

    Ei yhtiö­lai­na ole lähes­kään aina alku­pe­räis­tä. Sitä­hän voi ker­tyä mat­kan var­rel­la eri­lai­sis­ta syis­tä. Kal­lios­sa on, kuten muu­al­la­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa, koko ajan myyn­nis­sä asun­to­ja, jois­sa on kasa­päin yhtiö­lai­naa joh­tuen eri­lai­sis­ta put­ki- yms. remon­teis­ta tai saneerauksesta.

  72. Asun­to­jen hin­nat vain nouse­vat talous­kas­vun aika­na. Tämä ei muutu.
    Mut­ta oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­ta las­kee pien­ten vaih­toeh­to­jen myö­tä. Rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja saa hal­val­la, mut­ta mik­si ostaa pur­ku­kun­toi­nen, kun saa uuden?

    Hel­sin­kiin muu­te­taan pakon edes­sä ja tämä pak­ko on työl­lis­ty­mi­nen. Lap­set pyö­räy­tet­tyä muu­te­taan pois Helsingistä.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo­ta, tuota…Jos gryn­de­ri pys­tyy nos­ta­maan asun­non ja auto­pai­kan yhteen­las­ket­tua hin­taa 50 000 eur5olla, jos näi­den­kah­den kyt­ken­tä irro­te­taan, eikä sen kan­na­tai­si nos­taa hin­taa jo nyt, vaik­ka kyt­ken­tää ei ole­kaan irrotettu? 

    Käy­tän­nös­sä auto­pai­kat myy­dään nykyi­sin erik­seen, toden­nä­köi­ses­ti näin koko­nais­hin­ta on kor­keam­pi kuin yhdes­sä myy­ty­nä. Se, että on pak­ko raken­taa tiet­ty mää­rä paik­ko­ja omal­le ton­til­le on kui­ten­kin tyh­mää. Sinän­sä paik­ko­jen “tap­piol­li­suus” on tul­kin­ta­ky­sy­mys — nii­den raken­ta­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus muun raken­ta­mi­sen ohes­sa on pie­nem­pi kuin las­ken­nal­li­nen kus­tan­nus. Kan­nat­tai­si kui­ten­kin raken­taa niil­le ton­teil­le enem­män paik­ko­ja, jois­sa raken­ta­mi­nen on halvempaa.

  74. vk: Ovat­ko siis raken­nus­kus­tan­nuk­set nous­seet 5 vuo­des­sa noin 35%? Eivät lähel­le­kään. Joten Skans­ka tekee tässä 

    Tai kau­pun­kin on otta­nut raken­nus­maas­ta lisää hin­taa? Eihän raken­nus­kus­tan­nuk­set ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­sa yli­pää­tän­sä ole lähel­lä­kään noi­ta luku­ja. Pari­ton­nia max kol­me­ton­nia per neliö on sen talon­ra­ken­ta­mi­nen lop­pu on kun­nal­lis­tek­niik­kaa, tont­tia, ja katet­ta. Näi­den kol­men suh­det­ta sit­ten jou­tuu arvailemaan

  75. Tapio: Auto­pai­ka­ton asun­to-osa­ke on sil­loin sel­keäs­ti hal­vem­pi. Kes­ki­suu­ris­sa asun­nois­sa Oulun kes­kus­tas­sa ero on n. 20 k€, jopa 30 k€.

    Näis­tä osak­keis­ta­han muu­ten näkee näp­pä­räs­ti auto­pai­kan markkinahinnan. 

    Raken­nus­yh­tiö voi sit­ten hel­pos­ti las­kea, kan­nat­taa­ko auto­paik­ka­ja raken­taa. Auto­pai­kan raken­nuk­sen kan­nat­ta­vuus­han riip­puu sii­tä pal­jon­ko se mak­saa. Jos pai­kas­ta saa vaik­ka 20 000 euroa Oulus­sa, kaik­ki koko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan alle 20 000 e mak­sa­vat pai­kat kan­nat­tai­si raken­taa ja myy­dä (joko yksit­täin tai talo­jen muka­na, raken­nut­ta­ja var­maan­kin osai­si tämän­kin päät­tää), mut­ta kaik­ki tuo­ta kal­liim­mat jäi­si­vät rakentamatta.

    Siis mikä­li paik­ko­jen luku­mää­räs­tä ei sanot­tai­si kaa­vas­sa mitään. Ymmär­tääk­se­ni Oulus­sa­kin on jotain jär­jet­tö­myyk­siä auto­pai­kois­sa ja tämä on osa­syyl­li­nen sii­hen, että ydin­kes­kus­tan väes­tön­ti­heys on alhai­sem­pi kuin muis­sa saman koko­luo­kan kau­pun­geis­sa. En ole tutus­tu­nut itse nume­roi­hin, mut­ta sano­ma­leh­des­sä oli artik­ke­li täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta ja sii­tä ettei se auto­paik­ko­jen takia oikein onnis­tu joka paik­kaan ja tähän oli nyt tulos­sa muutosta (?).

    Oulun kes­kus­ta onkin omas­ta mie­les­tä­ni aivan sur­kea ver­rat­tu­na Tam­pe­ree­seen ja olen­nai­ses­ti huo­nom­pi kuin pie­nem­män Jyväs­ky­län kes­kus­ta. Ehkä tämän takia?

  76. ark­ki­teh­ti: Eli kau­pun­ki tie­naa 20–50 kiloeu­roa silk­kaa rahaa jokai­ses­ta auto­pai­kas­ta joka jäte­tään kaa­voit­ta­mat­ta. Itse suo­sit­te­li­sin­kin kaa­voi­tus­osas­ton ark­ki­teh­deil­le tulospalkkausta…

    Tämä on pie­ni osa­to­tuus. Oikeas­ti yli­mi­toi­te­tun auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sen vuok­si jää raken­ta­mat­ta val­ta­va mää­rä asuin­ker­ros­ne­liöi­tä. Kos­ka auto­paik­ko­ja ei saa­da jär­jel­li­sin kuluin alu­eel­le sopi­maan niin pal­jon kuin auto­puo­lue kokoo­mus nor­mei­neen haluaa.

    Kuten alus­sa tode­taan: “Jät­kä­saa­res­ta ja Her­ne­saa­res­ta ei ole voi­tu teh­dä Puna­vuo­ren tai Töö­lön kal­tais­ta aluet­ta, kos­ka sää­det­ty mää­rä auto­paik­ko­ja ei oli­si mah­tu­nut mil­lään jär­ke­väl­lä hinnalla.”

    Näi­den­kin aluei­den asun­to­ker­ros­ne­liöi­den mää­rää jou­dut­tiin suun­nit­te­lu­vai­hees­sa rajoit­ta­maan todel­la mer­kit­tä­väs­ti, että auto­ja saa­tiin alu­eel­le nor­min mukai­ses­ti. Nämä ainut­ker­tai­set ran­ta-alu­eet on nyt mene­tet­ty ja tulok­se­na on 1) ali­mi­toi­tet­tu mää­rä asun­to­ja, 2) lii­kaa val­ta­van kalii­ta auto­paik­ko­ja ja 3) pal­jon lisää kaik­kia härit­se­vää auto­lii­ken­net­tä suo­raan ydinkeskustaan.

    Tämä kaik­ki pak­koau­tois­tus kii­tos auto­paik­ka­nor­min. Jos­ta auto­puo­lue kokoo­mus täl­lä­kin het­kel­lä pitää kiin­ni kyn­sin ja ham­pain ja ven­koi­lee nyt sen pois­ta­mi­ses­sa eri­näi­sil­lä siir­ty­mä­ajoil­la ja lehmänkaupoilla.

    Kau­pun­ki­au­toi­li­jat ovat suu­rim­pia sii­pei­li­jöi­tä, joi­den syn­ti­lis­ta on lopu­ton. Vii­mei­sim­pä­nä HS:n nopeus­tes­ti: Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä lii­ken­ne­va­loi­neen on Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa­kin prio­ri­soi­tu siten, että autoi­lu on nopein tapa liik­kua pai­kas­ta toi­seen. Tämän näkee jokai­nen bus­sil­la mat­kus­ta­nut: bus­sit sei­so­vat ruuh­kis­sa, jot­ka yksi­tyi­sau­tot muo­dos­ta­vat ja odot­ta­vat lii­ken­ne­va­lois­sa, jot­ka ovat ole­mas­sa vain sik­si, että auto­lii­ken­ne yli­pään­sä voi­si kau­pun­gis­sa toimia.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tero

    Samaa miel­tä, että toi­mii parem­min sil­loin, kun asuin­ra­ken­ta­mi­nen ja muu raken­ta­mi­nen on sekoi­tet­tu. Täs­sä myös etäi­syyk­sil­lä on mer­ki­tys­tä. Eri miel­tä sii­tä, ettei­kö toi­mi­si myös muil­la alueil­la eri asuk­kai­den tar­pei­den tasaa­ja­na. Kaik­ki eivät pidä auto­jaan esim. yöl­lä par­kis­sa, vaan tar­peet vaih­te­le­vat ajanjaksoittain.

  78. qwer­ty: Tai kau­pun­kin on otta­nut raken­nus­maas­ta lisää hintaa? 

    Kysees­sä kau­pun­gin omis­ta­ma vuo­kra­tont­ti. Ei kai kau­pun­ki peri raken­nus­liik­keel­tä vuo­kra­ton­tin luo­vu­tuk­ses­sa eril­lis­tä mak­sua? Osmo tietää.

    Koti-isä: Oikeas­ti yli­mi­toi­te­tun auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sen vuok­si jää raken­ta­mat­ta val­ta­va mää­rä asuinkerrosneliöitä. 

    Onko näin? Eikös auto­pai­kat näil­lä uusil­la alueil­la raken­ne­ta talon alle, eikä sin­ne asun­to­ja aina­kaan nyky­mää­räyk­sin teh­dä. Näin aina­kin Kala­sa­ta­mas­sa. Eli on täy­sin kaa­voit­ta­jan (=kau­pun­gin) pää­tet­tä­vis­sä vie­vät­kö auto­pai­kat asuin­ne­liöi­tä ja nyky­ään kai ei.

    Koti-isä:
    Kau­pun­ki­au­toi­li­jat ovat suu­rim­pia sii­pei­li­jöi­tä, joi­den syn­ti­lis­ta on lopu­ton. Vii­mei­sim­pä­nä HS:n nopeus­tes­ti: Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä lii­ken­ne­va­loi­neen on Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa­kin prio­ri­soi­tu siten, että autoi­lu on nopein tapa liik­kua pai­kas­ta toiseen. 

    Täs­tä­kin olen eri käsi­tyk­ses­sä. Aina­kin pää­väy­lil­lä (kuten Hämeen­tie, Mans­ku) valot on nime­no­maan tah­dis­tet­tu bus­sien ajoon. Niin­pä autoi­li­ja useim­mi­ten sei­soo punai­sis­sa odot­ta­mas­sa että bus­si ehtii teke­mään stop­pin­sa pysä­kil­lä. Suo­si­taan siis jul­kis­ta mut­ta lisä­tään päästöjä.

    Hesa­ris­sa oli muu­ten tänään osu­va Karls­so­nin piir­ros tuo­hon nopeus­tes­tiin liit­tyen. Ponin­hän­täi­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja: “Tämä ei vete­le! Auto­lii­ken­net­tä on heti ryh­dyt­tä­vä hidastamaan.”

    1. Kysees­sä kau­pun­gin omis­ta­ma vuo­kra­tont­ti. Ei kai kau­pun­ki peri raken­nus­liik­keel­tä vuo­kra­ton­tin luo­vu­tuk­ses­sa eril­lis­tä mak­sua? Osmo tietää. 

      Vas­taan tähän tapauk­seen seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa. Hitas-tuo­tan­nos­sa edun pitäi­si siir­tyä asun­non ostajalle. 

      Koti-isä#comment-542917: Oikeas­ti yli­mi­toi­te­tun auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sen vuok­si jää raken­ta­mat­ta val­ta­va mää­rä asuinkerrosneliöitä. 

      Onko näin? Eikös auto­pai­kat näil­lä uusil­la alueil­la raken­ne­ta talon alle, eikä sin­ne asun­to­ja aina­kaan nyky­mää­räyk­sin teh­dä. Näin aina­kin Kala­sa­ta­mas­sa. Eli on täy­sin kaa­voit­ta­jan (=kau­pun­gin) pää­tet­tä­vis­sä vie­vät­kö auto­pai­kat asuinneliöitä.
      Nuo talon alle teh­tä­vät auto­pai­kat ovat juu­ri nii­tä kal­lii­ta. Ei nii­tä sine­kän mah­du tokut­to­mas­ti. Jos nor­mi on 1/120 neliö­tä, ne riit­tä­vät neli­ker­rok­si­sel­le talol­le, mut­ta eivät sitä kor­keam­mal­le. Sik­si raken­ta­mis­ta ylös­päin on pitä­nyt rajoit­taa. Aja­tel­laan, että jos ei voi­da tar­jo­ta asuk­kaal­le asun­toa ja auto­paik­kaa, on tämän parem­pi olla ilman molempia.

  79. Koti-isä: Jos­ta auto­puo­lue kokoomus

    Mei­naat että yksi kokoo­mus­lai­nen vas­taa kol­mea muu­ta edus­ta­jaa? Ovat por­va­rit kyl­lä huip­pu­tai­ta­via poliitikkoja! 😉

    Oli­si­han se has­sua, jos Kokoo­mus kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa yksin päät­täi­si 25 pai­kal­la auto­paik­ka­nor­mis­ta ja muut 60 edus­ta­jaa eivät sai­si sanaa väliin. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa Kokoo­muk­sel­la on jäsen­tä vii­si viidestätoista.

    Eli vaik­ka Kokoo­mus onkin var­maan eni­ten autoi­lun puo­lel­la (mikäs nykyi­sen PS:n kan­ta on, tus­kin suo­si­vat käve­lyä?), niin auto­puo­lu­eel­la on kyl­lä jäse­niä kai­kis­sa puolueissa.

  80. Kodi­ton: Se luva­ton ilmai­nen pysä­köin­ti puis­toon kiin­nos­ti, jos et älynnyt. 

    Luva­ton pysä­köin­ti on käy­tän­nös­sä ilmais­ta lähiöis­sä ja vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la muu­al­la­kin. Pysä­köin­nin­val­von­ta ei ulo­tu koko kaupunkiin. 

    En ole kiin­nos­tu­nut yhdes­tä tie­tys­tä kes­kus­tan puis­tos­ta kos­ka en asu siel­lä. Olen huo­les­tu­nut sii­tä mitä joka päi­vä tapah­tuu koko kaupungissa.

    Soi­nin­vaa­ra sanoi että pysä­köin­ti mis­sä tahan­sa vää­räl­lä pai­kal­la­kin on ok, kun­han sii­tä mak­saa. Minus­ta vää­rään paik­kaan pysä­köin­ti tuli­si estää jo ennak­koon. Se raha ei kui­ten­kaan hyö­dy­tä nii­tä jot­ka öyk­kä­röin­nis­tä kärsivät.

  81. Koti-isä:Kau­pun­ki­au­toi­li­jat ovat suu­rim­pia sii­pei­li­jöi­tä, joi­den syn­ti­lis­ta on lopu­ton. Vii­mei­sim­pä­nä HS:n nopeus­tes­ti: Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä lii­ken­ne­va­loi­neen on Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa­kin prio­ri­soi­tu siten, että autoi­lu on nopein tapa liik­kua pai­kas­ta toiseen. 

    En kyl­lä kek­si oikein mitään tapaa, mil­lä bus­seis­ta, jot­ka pysäh­ty­vät mel­kein jokai­sel­la pysä­kil­lä, sai­si miten­kään yksi­tyi­sau­toa nopeam­man lii­ken­ne­vä­li­neen. Ainoa kei­no on kiel­tää autoi­lu, mut­ta ei sii­nä­kään oikein ole jär­keä kun sit­ten kadut jää­vät käyt­tä­mät­tö­mik­si (jos­sain­han nii­den lin­ja-auto­jen­kin on kuljettava). 

    Esi­mer­kik­si tie­tul­lit­han vain nos­ta­vat lin­ja-auton ja yksi­tyi­sau­ton nopeuse­roa kos­ka jäl­jel­le jää­vien autoi­li­joi­den ei tar­vit­se sei­soa ruuh­kis­sa, mut­ta lin­ja-autot jou­tu­vat tie­ten­kin pysäh­te­le­mään edel­leen pysä­keil­lä. Mitä kor­keam­pi tie­tul­li, sitä vähem­män ruuh­kiä ja sitä nopeam­paa on yksi­tyi­sau­tol­la liikkuminen.

  82. Sylt­ty: En kyl­lä kek­si oikein mitään tapaa, mil­lä bus­seis­ta, jot­ka pysäh­ty­vät mel­kein jokai­sel­la pysä­kil­lä, sai­si miten­kään yksi­tyi­sau­toa nopeam­man liikennevälineen.

    Sil­lä, että bus­seil­ta pois­te­taan lii­ken­ne­va­lot eli että niil­lä on aina 100% etuus kai­kis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa, saa­daan bus­si­lii­ken­tees­tä sel­väs­ti nykyis­tä nopeampaa.

    Nyt bus­sit sei­so­vat valois­sa, jot­ka ovat ole­mas­sa sen takia, että lii­ken­ne yksi­tyi­sau­toil­la sujuisi.

    Kun Hämeen­ties­tä tulee jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, siel­lä ei toi­von mukaan tar­vi­ta yksiä­kään lii­ken­ne­va­lo­ja. Jos sin­ne ei pääs­te­tä lii­kaa yksityisatoja.

    vk: Hesa­ris­sa oli muu­ten tänään osu­va Karls­so­nin piir­ros tuo­hon nopeus­tes­tiin liit­tyen. Ponin­hän­täi­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja: “Tämä ei vete­le! Auto­lii­ken­net­tä on heti ryh­dyt­tä­vä hidastamaan.”

    Oikeas­ti tek­si oli­si kuu­lu­nut: “Hie­noa, auto­lii­ken­ne on näin suju­vaa. Jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia voi­daan siis lisä­tä merkittävästi”.

    Nyt lii­ken­nein­fra on viri­tet­ty yksi­tyi­sau­toi­lun ehdoil­la. Vaik­ka niil­lä teh­dään alle vii­des­osa matkoista.

    Sylt­ty: Eli vaik­ka Kokoo­mus onkin var­maan eni­ten autoi­lun puo­lel­la (mikäs nykyi­sen PS:n kan­ta on, tus­kin suo­si­vat käve­lyä?), niin auto­puo­lu­eel­la on kyl­lä jäse­niä kai­kis­sa puolueissa.

    Ilman auto­puo­lue kokoo­mus­ta pysä­köin­ti­nor­mi oli­si syk­syn stra­te­gia­neu­vot­te­luis­sa hylät­ty saman tien. Tai itse asias­sa jo pal­jon sitä ennen. Perus­suo­ma­lai­set on tässä(kin) asias­sa kokoo­muk­sen apu­puo­lue. Kokoo­mus­lais­ten mär­kä uni on edel­leen 4‑kaistainen moot­to­ri­tie eri­ta­so­liit­ty­mi­neen kes­kus­tan ali. Sen käyt­tä­jik­si tar­vi­taan pal­jon auto­ja ja niil­le pal­jon park­ki­paik­ko­ja. Kokoo­muk­sen kau­pun­ki on autokaupunki.

    1. Tuo las­kel­ma auton nopeu­des­ta näyt­tää olet­ta­van, että käy­tös­sä on auton­kul­jet­ta­ja, kos­ka on mitat­tu vain auton vaa­ti­ma aika pis­tees­tä A åis­tee­seen B, mut­ta ei auton nou­toa eikä sen pysä­köi­nis­tä. Kui­ten­kin näyt­ti suil­tä, että monel­la rei­til­lä fil­la­ri oli­si nopein. Lisäk­si unoh­det­tiin se, että auton aja­mi­nen on huk­kaan mene­vää aikaa, kun taas jouk­ko­lii­ken­tees­sä istues­saan voi lukea säh­kö­pos­tit ja päi­vit­tää blogia.

  83. LK: Hel­sin­ki kas­vaa pakon edes­sä, ei sik­si, että ihmi­set haluai­si­vat Kallioon.

    Minä haluai­sin oikeas­taan asua tal­vet ete­läs­sä ja kesät pur­je­ve­neel­lä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tätä­kään ei yhteis­kun­ta mah­dol­lis­ta eikä edes tue.

  84. Koti-isä:

    Nämä ainut­ker­tai­set ran­ta-alu­eet on nyt mene­tet­ty ja tulok­se­na on 1) ali­mi­toi­tet­tu mää­rä asun­to­ja, 2) lii­kaa val­ta­van kalii­ta auto­paik­ko­ja ja 3) pal­jon lisää kaik­kia härit­se­vää auto­lii­ken­net­tä suo­raan ydinkeskustaan.

    Koh­dan 1 ja 2 koh­dal­la lie­nen samaa miel­tä, mut­ta eikö tuo kol­mo­nen ole vähän ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että kes­kus­tas­sa asu­vil­la on vähi­ten auto­ja? Jos näil­le uusil­le alueil­le muut­taa näi­tä tyyp­pe­jä, joil­le auto ei ole vält­tä­mät­tö­myys, eikö sil­loin sen vai­ku­tus auto­lii­ken­tee­seen ole mer­ki­tyk­se­tön, kos­ka mark­ki­naeh­toi­ses­ti­kin sin­ne syn­tyi­si park­ki­paik­ko­ja aika lail­la samal­le mää­räl­le ihmi­siä kuin nyt on nii­tä, joil­le auto on välttämättömyys.

    Suu­rin tap­pio on tämä ali­mi­toi­tet­tu asun­to­jen mää­rä, eli park­ki­pai­kat “syö­vät” pois asun­to­ne­liöi­den poten­ti­aa­lia. Tämä onkin sel­keä tap­pio, jos­ta oli­si syy­tä pyr­kiä eroon, jos­kin pel­kään auto­paik­ko­jen rajun rajoit­ta­mi­sen joh­ta­van hyvin nopeas­ti yhteis­maan ongel­maan, jos­sa autot sit­ten täyt­tä­vät lähia­lu­een parkkipaikat.

  85. Auton nou­ta­mi­seen ei mene aikaa, kos­ka auto on ulko-oven vie­res­sä katok­sen alla. Ja työ­pai­kan park­ki­ruu­dul­ta ei mon­taa askel­ta tar­vit­se ottaa sisäl­le päästäkseen.
    Jul­ki­sia käyt­tä­mäl­lä aikaa meni­si vähin­tään tun­ti suun­taan­sa, kun nyt mat­ka tait­tuu paris­sa­kym­me­nes­sä minuu­tis­sa. Yhdis­tel­mä käve­ly-bus­si-met­ro-bus­si-käve­ly ei kyl­lä hou­kut­te­le tippaakaan!

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo las­kel­ma auton nopeu­des­ta näyt­tää olet­ta­van, että käy­tös­sä on auton­kul­jet­ta­ja, kos­ka on mitat­tu vain auton vaa­ti­ma aika pis­tees­tä A åis­tee­seen B, mut­ta ei auton nou­toa eikä sen pysä­köi­nis­tä. Kui­ten­kin näyt­ti suil­tä, että monel­la rei­til­lä fil­la­ri oli­si nopein. Lisäk­si unoh­det­tiin se, että auton aja­mi­nen on huk­kaan mene­vää aikaa, kun taas jouk­ko­lii­ken­tees­sä istues­saan voi lukea säh­kö­pos­tit ja päi­vit­tää blogia.

    Kun puhu­taan ruuh­ka-ajan lii­ken­tees­tä (niin­kuin tuos­sa hesa­rin uuti­soi­mas­sa las­kel­mas­sa puhut­tiin), niin auto on ihan teo­rian­kin valos­sa aina nopeam­pi kuin joukkoliikenne.

    Ruuh­ka-aikaan auto­jen nopeut­ta rajoit­taa eni­ten muut autoi­li­jat, eli se ruuh­ka. Mikä­li muut lii­ken­ne­muo­dot (eli täs­sä tapauk­ses­sa jul­ki­set tai pol­ku­pyö­rä) ovat nopeam­pia kuin auto, siir­tyy niin suu­ri mää­rä autoi­li­joi­ta näi­den mui­den väli­nei­den käyt­tä­jik­si, että ruuh­kat vähe­ne­vät ja auto on jäl­leen nopein.

    Oikeas­taan pal­jon kiin­nos­ta­vam­paa oli­si tie­tää mis­sä koh­den kul­kee auton nopeuse­dun raja-arvo, eli kuin­ka pal­jon hitaam­paa jouk­ko­lii­ken­ne saa olla, jot­ta jouk­ko­lii­ken­teen muut edut (hin­ta, stres­sit­tö­myys, töi­den teke­mi­nen, etc) eivät rii­tä kom­pen­soi­maan menet­tet­tyä aikaa.

  87. ark­ki­teh­ti:
    Ruuh­ka-aikaan auto­jen nopeut­ta rajoit­taa eni­ten muut autoi­li­jat, eli se ruuhka. 

    Kan­nat­tai­si kek­siä kei­no­ja tur­hien työ­mat­ko­jen vähen­tä­mi­sek­si. Se on rehok­kain tapa vähen­tää lii­ken­net­tä, kuten vetu­ri­mies­ten lakon aika­na huo­ma­sim­me. Toki se on uhka myös jouk­ko­lii­ken­teen kan­nat­ta­vuu­del­le. Mut­ta tur­ha on aina turhaa.

  88. Juk­kis: Koh­dan 1 ja 2 koh­dal­la lie­nen samaa miel­tä, mut­ta eikö tuo kol­mo­nen ole vähän ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että kes­kus­tas­sa asu­vil­la on vähi­ten auto­ja? Jos näil­le uusil­le alueil­le muut­taa näi­tä tyyp­pe­jä, joil­le auto ei ole vält­tä­mät­tö­myys, eikö sil­loin sen vai­ku­tus auto­lii­ken­tee­seen ole mer­ki­tyk­se­tön, kos­ka mark­ki­naeh­toi­ses­ti­kin sin­ne syn­tyi­si park­ki­paik­ko­ja aika lail­la samal­le mää­räl­le ihmi­siä kuin nyt on nii­tä, joil­le auto on välttämättömyys.

    Auto­ja on myös muil­la kuin niil­lä, joil­le se on vält­tä­mä­tön­tä, ja nekin joil­le se on vält­tä­mä­tön­tä valit­se­vat asuin­paik­kan­sa muun muas­sa hin­nan perus­teel­la. Jos autoi­lun kus­tan­nuk­set ovat pysä­köin­ti­paik­ko­jen pakol­li­sen yli­tar­jon­nan vuok­si mark­ki­na­hin­taa alhai­sem­mat, aikai­sem­paa useam­pi koti­ta­lous hank­kii auton, ja useam­pi autol­li­nen koti­ta­lous muut­taa alueelle.

    Eli hin­nal­la on vai­ku­tus­ta auto­jen mää­rään, min­kä pitäi­si olla jota­kuin­kin itses­tään­se­vä tosiasia.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo las­kel­ma auton nopeu­des­ta näyt­tää olet­ta­van, että käy­tös­sä on auton­kul­jet­ta­ja, kos­ka on mitat­tu vain auton vaa­ti­ma aika pis­tees­tä A åis­tee­seen B, mut­ta ei auton nou­toa eikä sen pysä­köi­nis­tä. Kui­ten­kin näyt­ti suil­tä, että monel­la rei­til­lä fil­la­ri oli­si nopein. Lisäk­si unoh­det­tiin se, että auton aja­mi­nen on huk­kaan mene­vää aikaa, kun taas jouk­ko­lii­ken­tees­sä istues­saan voi lukea säh­kö­pos­tit ja päi­vit­tää blogia.

    Hesa­ri oikai­si seu­raa­van päi­vän leh­des­sä, että auton tar­vit­se­maan aikaan sisäl­tyi myös sen pysä­köin­tiin tar­vit­ta­va aika.

  90. Koti-isä:

    Kun Hämeen­ties­tä tulee jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, siel­lä ei toi­von mukaan tar­vi­ta yksiä­kään lii­ken­ne­va­lo­ja. Jos sin­ne ei pääs­te­tä lii­kaa yksityisatoja.

    Onpas mel­koi­nen uto­pia. Miten kuvit­te­let jalan­kul­ki­joi­den ylit­tä­vän kadun, jos ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja? Ja luu­let­ko, että Hämeen­tiel­le ei tule poikittaisliikennettä?

    1. Miten kuvit­te­let jalan­kul­ki­joi­den ylit­tä­vän kadun, jos ei ole liikennevaloja? 

      Lii­ken­ne­va­lo­jen tar­koi­tus on hai­ta­ta jalan­kul­ki­joi­den pää­syä kadun yli, kos­ka jos suo­ja­tiel­lä ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja, jalan­kul­ki­joil­le palaa aina vih­reä valo ja muu lii­ken­ne väis­tää. Ai ei vai?

  91. ark­ki­teh­ti:

    Oikeas­taan pal­jon kiin­nos­ta­vam­paa oli­si tie­tää mis­sä koh­den kul­kee auton nopeuse­dun raja-arvo, eli kuin­ka pal­jon hitaam­paa jouk­ko­lii­ken­ne saa olla, jot­ta jouk­ko­lii­ken­teen muut edut (hin­ta, stres­sit­tö­myys, töi­den teke­mi­nen, etc) eivät rii­tä kom­pen­soi­maan menet­tet­tyä aikaa.

    Sel­lais­ta abso­luut­tis­ta raja-arvoa ei tie­ten­kään ole, min­kä koh­dal­la kaik­ki jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jat vaih­tai­si­vat autoon tai päin­vas­toin. Jokai­nen tekee valin­nan omien arvos­tus­ten­sa ja mah­dol­li­suuk­sien­sa poh­jal­ta, joten muu­tok­set ovat aina inkre­men­taa­li­sia. Lii­ken­teen sijoit­te­lun tasa­pai­no­mal­lil­la tätä yri­te­tään kuva­ta mas­sa­mit­ta­kaa­vas­sa, ja koko jär­jes­tel­män tasol­la mal­li saa­daan yleen­sä kali­broi­tua koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta yksit­täis­ten muu­tos­ten ennus­ta­mi­nen ei onnis­tu kovin tar­kas­ti. Lisäk­si ennus­teet suun­tau­tu­vat pit­käl­le tule­vai­suu­teen, jol­loin valin­ta­pa­ra­met­rit ehti­vät muuttua. 

    Nyt on hyvä tilai­suus seu­ra­ta, miten län­si­met­ron käyt­töön­ot­to todel­li­suu­des­sa vai­kut­taa lii­ken­ne­vir­toi­hin vuo­den ja vii­den vuo­den jak­sol­la. Jos Län­si­väy­läl­tä osoi­te­taan uusi kais­ta hen­ki­lö­au­toil­le, niin luul­ta­vas­ti autoi­lu koko­nai­suu­te­na kas­vaa, kos­ka verk­koa on sil­loin muu­tet­tu pit­käl­lä osuu­del­la auto­jen eduk­si. Ruo­ho­lah­des­sa sit­ten tör­mä­tään entis­tä pahem­paan ruuh­kaan, jol­loin kokoo­mus alkaa vaa­tia toi­sen mil­jar­di­tun­ne­lin raken­ta­mis­ta juu­ri val­mis­tu­neen yhtey­den vie­reen. Puh­das hat­tu­veik­kauk­se­ni on, että Rau­ta­tien­to­ril­le ja sitä kau­em­mas itään suun­tau­tu­vil­la mat­koil­la, sekä Hel­sin­gis­tä tai poh­joi­ses­ta Ota­nie­meen suun­tau­tu­vil­la mat­koil­la tapah­tuu siir­ty­mää jouk­ko­lii­ken­tee­seen, kun taas Espoos­sa siir­ty­mä on hen­ki­lö­au­toi­hin päin. Espoos­sa myös pal­ve­lu­ta­soe­ro ase­mien lähei­sen jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin ja vol­voes­poon välil­lä jyr­ken­tyy, jol­loin peri­aat­tees­sa jot­kut nopeas­ti toi­mi­vat ihmi­set pää­se­vät valit­se­maan asu­mis­ta­van kah­den vaih­toeh­don välil­lä, kun ase­mien lähel­le sen­tään jon­kin ver­ran raken­ne­taan uut­ta asu­tus­ta. Aikai­sem­min tämä mah­dol­li­suus oli Espoos­sa vain Leppävaarassa.

    1. Jos Län­si­väy­läl­tä osoi­te­taan uusi kais­ta hen­ki­lö­au­toil­le, niin luul­ta­vas­ti autoi­lu koko­nai­suu­te­na kas­vaa, kos­ka verk­koa on sil­loin muu­tet­tu pit­käl­lä osuu­del­la auto­jen eduksi.

      En tie­dä Län­si­väy­län lii­ken­tees­tä Espoos­sa, mut­ta Helsn­gin pääs­sä on aivan sama kuin­ka mones­sa kais­tas­sa autot jonot­ta­vat Pork­ka­lan­ka­dun ris­teyk­sen valoi­hin. Sii­tä pää­see läpi auto­jaq niin pal­jon kuin Hel­sin­ki päästää.

  92. Jalan­kul­ki­ja: Onpas mel­koi­nen uto­pia. Miten kuvit­te­let jalan­kul­ki­joi­den ylit­tä­vän kadun, jos ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja? Ja luu­let­ko, että Hämeen­tiel­le ei tule poikittaisliikennettä?

    Näin­hän mei­dät on aivo­pes­ty. Ja hyvin on näkö­jään oppi men­nyt peril­le. Jopa kau­pun­gis­sa auto aja­tel­laan kuninkaaksi.

    Monet­ko lii­ken­ne­va­lot on Alek­san­te­rin­ka­dul­la. Miten kuvit­te­let autoi­li­joi­den ylit­tä­vän Mannerheimintien/Kaivokadun/Simonkadun ris­teyk­sen, jos ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja? Ei miten­kään, kos­ka pai­kal­la on jat­ku­va vir­ta käve­li­jöi­tä, joil­la on etua­jo-oikeus. Ellei oli­si nii­tä valo­ja takaa­maan autoil­le estee­tön kiitotie.

    Tämän vuok­si autoi­lu on Hesa­rin­kin jutun mukai­ses­ti nope­aa jopa kes­kus­tas­sa. Autoi­lun nopeus luo­daan sopi­vas­ti ajoi­te­tuil­la lii­ken­ne­va­loil­la, kai­ken muun liik­ku­mi­sen kustannuksella.

    Nykyi­sel­lään jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuu­det ovat vit­si. Ja kevyt lii­ken­ne pai­ne­lee nap­pe­jaan, jos­ko pää­si­si yli seu­raa­van valo­kier­ron yhteydessä.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lii­ken­ne­va­lo­jen tar­koi­tus on hai­ta­ta jalan­kul­ki­joi­den pää­syä kadun yli, kos­ka jos suo­ja­tiel­lä ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja, jalan­kul­ki­joil­le palaa aina vih­reä valo ja muu lii­ken­ne väis­tää. Ai ei vai?

    Rati­kat ja muu jouk­ko­lii­ken­ne ei siis väis­tä. Sii­tä­hän Hämeen­tiel­lä jat­kos­sa on kyse. Mik­si vih­reät ovat jouk­ko­lii­ken­ne­puo­lue jos suh­tau­dut­te jouk­ko­lii­ken­teen käyt­täy­ty­mi­seen tuol­la tavalla?

  94. ano­nil­li: Minä haluai­sin oikeas­taan asua tal­vet ete­läs­sä ja kesät pur­je­ve­neel­lä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tätä­kään ei yhteis­kun­ta mah­dol­lis­ta eikä edes tue. 

    En nyt tie­dä mitä tar­koi­tat tuke­mi­sel­la, mut­ta vero­progres­sio tekee kyl­lä sen, että puo­li vuot­ta työs­ken­te­le­vä mak­saa tulois­taan veroa huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mäl­lä pro­sen­til­la kuin koko vuo­den työs­ken­te­le­vä. Mikä kyl­lä on aina­kin lähel­lä tukemista. 

    Kiin­nos­tai­si myös tie­tää miten yhteis­kun­ta on estä­nyt tal­ven vie­ton ete­läs­sä? (Useim­mat joi­den kans­sa olen asias­ta kes­kus­tel­lut ja jot­ka eivät pidä tuo­ta mah­dol­li­se­na, ovat aivan itse ja vapaa­eh­toi­ses­ti otta­neet asun­to- ja auto­lai­nan ja valin­neet työ­pai­kan ja teh­neet lap­sia joi­ta käyt­tä­vät tekosyinä.)

  95. Koti-isä: Sil­lä, että bus­seil­ta pois­te­taan lii­ken­ne­va­lot eli että niil­lä on aina 100% etuus kai­kis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa, saa­daan bus­si­lii­ken­tees­tä sel­väs­ti nykyis­tä nopeampaa.

    Nyt bus­sit sei­so­vat valois­sa, jot­ka ovat ole­mas­sa sen takia, että lii­ken­ne yksi­tyi­sau­toil­la sujuisi.

    Kun Hämeen­ties­tä tulee jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, siel­lä ei toi­von mukaan tar­vi­ta yksiä­kään lii­ken­ne­va­lo­ja. Jos sin­ne ei pääs­te­tä lii­kaa yksityisatoja.

    Oikeas­ti tek­si oli­si kuu­lu­nut: “Hie­noa, auto­lii­ken­ne on näin suju­vaa. Jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia voi­daan siis lisä­tä merkittävästi”.

    Nyt lii­ken­nein­fra on viri­tet­ty yksi­tyi­sau­toi­lun ehdoil­la. Vaik­ka niil­lä teh­dään alle vii­des­osa matkoista.

    Ilman auto­puo­lue kokoo­mus­ta pysä­köin­ti­nor­mi oli­si syk­syn stra­te­gia­neu­vot­te­luis­sa hylät­ty saman tien. Tai itse asias­sa jo pal­jon sitä ennen. Perus­suo­ma­lai­set on tässä(kin) asias­sa kokoo­muk­sen apu­puo­lue. Kokoo­mus­lais­ten mär­kä uni on edel­leen 4‑kaistainen moot­to­ri­tie eri­ta­so­liit­ty­mi­neen kes­kus­tan ali. Sen käyt­tä­jik­si tar­vi­taan pal­jon auto­ja ja niil­le pal­jon park­ki­paik­ko­ja. Kokoo­muk­sen kau­pun­ki on autokaupunki.

    Bus­sien 100% etuus on sinän­sä hie­noa ja kan­na­tet­ta­va idea mut­ta voi olla vai­kea toteuttaa. 

    Ruuh­ka-aikaan esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tiel­lä menee bus­si noin puo­len minuu­tin välein. 100% bus­si-etuus tar­koit­taa siis että jalan­kul­ku vai­keu­tuu mer­kit­tä­väs­ti kos­ka tien yli­tyk­seen pitää vara­ta suo­ja-aikoi­neen vajaa minuutti. 

    Ja jos unoh­de­taan se mie­les­tä­si kirot­tu hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne koko­naan niin samaan aikaan ris­teä­väl­lä Rune­ber­gin­ka­dul­la kul­kee noin 100 paket­ti- ja jake­luau­toa joten bus­sie­tuu­den toteut­ta­mi­nen ole kovin help­poa kos­ka ris­teyk­ses­tä on pääs­tä­vä kul­ke­maan jär­ke­väl­lä odo­tusa­jal­la. Ja paket­ti- tai jake­luau­tot eivät ole tuol­la huvik­seen joten sitä ei voi lei­ma­ta tur­hak­si liikenteeksi.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lii­ken­ne­va­lo­jen tar­koi­tus on hai­ta­ta jalan­kul­ki­joi­den pää­syä kadun yli, kos­ka jos suo­ja­tiel­lä ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja, jalan­kul­ki­joil­le palaa aina vih­reä valo ja muu lii­ken­ne väis­tää. Ai ei vai? 

    Suo­ja­tei­den vähen­tä­mi­nen on paran­ta­nut lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta var­maan­kin juu­ri sik­si, että jalan­kul­ki­jat (ja pyö­räi­li­jät) luu­le­vat muun lii­ken­teen väistävän…

  97. Monet­ko lii­ken­ne­va­lot on Alek­san­te­rin­ka­dul­la. Miten kuvit­te­let autoi­li­joi­den ylit­tä­vän Mannerheimintien/Kaivokadun/Simonkadun ris­teyk­sen, jos ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja? Ei miten­kään, kos­ka pai­kal­la on jat­ku­va vir­ta käve­li­jöi­tä, joil­la on etua­jo-oikeus. Ellei oli­si nii­tä valo­ja takaa­maan autoil­le estee­tön kiitotie.

    Eikös se mene tark­kaan ottaen niin, että jalan­kul­ki­jal­la, joka on valot­to­man suo­ja­tien reu­nas­sa saman aikai­ses­ti tai ennen autoi­li­jaa, on etuoi­keus. Ei autoi­li­jan tar­vit­se jää­dä odot­ta­maan, mil­loin jalan­kul­ki­jat lop­pu­vat. Yhteis­pe­liä tar­vi­taan puo­lin ja toisin.

  98. Moik­ka,

    Nykyi­sin meil­lä on pal­jon digi­taa­li­sia pal­ve­lui­ta käy­tös­sä myös asu­mi­sen saral­la. Tämän toki laa­ja­mit­tai­ses­ti aloit­ti AirBnB yöpymisessä/asumisessa, mut­ta toi­min­ta­mal­li on edus­tet­tu­na myös esi­mer­kik­si pysäköinnissä. 

    Edus­tan pal­ve­lua nimel­tä Rent-a-Park, http://www.rentapark.fi . Se on suo­ma­lai­nen park­ki­paik­ko­jen ver­tais­vuo­kraus­pal­ve­lu eli “park­ki­paik­ko­jen aribnb”. Mihin me täl­lä pal­ve­lul­la täh­tääm­me, on juu­ri­kin park­ki­paik­ko­jen käy­tön tehok­kuu­den nos­to: park­ki­paik­ko­ja ei Hel­sin­gis­sä tar­vi­ta mis­sään tapauk­ses­sa lisää, sil­lä nii­tä on jo 3 per ajo­neu­vo Hel­sin­gin Kau­pun­gin oman tut­ki­muk­sen mukaan. Pal­ve­lun avul­la auto­pai­kat saa­daan huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paan käyttöön.

    Toi­min­ta­mal­lin yleis­tyes­sä sääs­tym­me monen­lai­sil­ta ongel­mil­ta: park­ki­paik­ko­jen uudis­ra­ken­ta­mis­kus­tan­nuk­sil­ta, park­ki­pai­kan löy­ty­mi­sen ongel­mas­ta (pal­ve­lus­sa paik­ka vara­taan käyt­töön etu­kä­teen joka vähen­tää pääs­tö­jä) ja park­ki­paik­ko­jen huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Meil­lä on käyt­tä­jiä, jot­ka ovat teh­neet ihan paris­sa kuu­kau­des­sa sato­ja euro­ja rahaa, joten aina­kin sen kuu­kau­den park­ki­mak­sut on mak­set­tu monin­ker­tai­ses­ti takai­sin. Ja pai­kan varaa­jat­kin ovat tyytyväisiä.

  99. Koti-isä: Näin­hän mei­dät on aivo­pes­ty. Ja hyvin on näkö­jään oppi men­nyt peril­le. Jopa kau­pun­gis­sa auto aja­tel­laan kuninkaaksi.

    Monet­ko lii­ken­ne­va­lot on Alek­san­te­rin­ka­dul­la. Miten kuvit­te­let autoi­li­joi­den ylit­tä­vän Mannerheimintien/Kaivokadun/Simonkadun ris­teyk­sen, jos ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja? Ei miten­kään, kos­ka pai­kal­la on jat­ku­va vir­ta käve­li­jöi­tä, joil­la on etua­jo-oikeus. Ellei oli­si nii­tä valo­ja takaa­maan autoil­le estee­tön kiitotie.

    Tämän vuok­si autoi­lu on Hesa­rin­kin jutun mukai­ses­ti nope­aa jopa kes­kus­tas­sa. Autoi­lun nopeus luo­daan sopi­vas­ti ajoi­te­tuil­la lii­ken­ne­va­loil­la, kai­ken muun liik­ku­mi­sen kustannuksella.

    Nykyi­sel­lään jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuu­det ovat vit­si. Ja kevyt lii­ken­ne pai­ne­lee nap­pe­jaan, jos­ko pää­si­si yli seu­raa­van valo­kier­ron yhteydessä.

    Kuka täs­sä on puhu­nut hen­ki­lö­au­tois­ta? Jalan­kul­ki­jan pitäi­si kai pääs­tä ratik­ka­py­sä­kil­le, vaik­ka edes­tä kul­kee bus­si bus­sin peräs­sä (siis Hämeen­tiel­lä, nyt ja tule­vai­suu­des­sa). Jos bus­seil­la­kaan ei ole valo­ja, niin vir­ta on vie­lä­kin tii­viim­pi. Käy pai­kan pääl­lä katsomassa.

    Alek­san­te­rin­ka­dul­la ei muu­ten kul­je yhtään bus­sia, eikä siel­lä ole pyö­rä­tei­tä, joten se on hel­ku­tin huo­no ver­tai­lu­koh­ta tule­val­le Hämeentielle.

  100. Jalan­kul­ki­ja: Jalan­kul­ki­jan pitäi­si kai pääs­tä ratik­ka­py­sä­kil­le, vaik­ka edes­tä kul­kee bus­si bus­sin peräs­sä (siis Hämeen­tiel­lä, nyt ja tulevaisuudessa).

    Alek­san­te­rin­ka­dul­la ei muu­ten kul­je yhtään bus­sia, eikä siel­lä ole pyö­rä­tei­tä, joten se on hel­ku­tin huo­no ver­tai­lu­koh­ta tule­val­le Hämeentielle.

    Rati­koi­ta kul­kee Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Hämeen­tiel­lä molem­piin suun­tiin yhteen­sä noin ker­ran minuu­tis­sa. Bus­se­ja puo­les­taan muu­ta­ma minuu­tis­sa. Nii­den välis­sä kadun ylit­tä­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta ker­ral­laan ei ole ongel­ma, edes rol­lik­ka­mum­mol­le. Myös Alek­san­te­rin­ka­dul­la liik­ku­jien mää­rä on Kehä I‑tasoa, mut­ta lii­ken­ne­va­lo­ja tai eri­ta­so­liit­ty­miä ei tarvita.

    Ruuh­ka ja este­vai­ku­tus syn­tyy vain ja ainoas­taan hen­ki­lö­au­tois­ta. Kos­ka kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tiin suh­teu­tet­tu­na yksi hen­ki­lö­au­to vie yli 10-ker­tai­ses­ti tilaa käve­li­jään, pyö­räi­li­jään, bus­siin tai ratik­kaan verrattuna.

    Lii­ken­ne­va­lot ovat vain hen­ki­lö­au­to­ja var­ten. Estä­mäs­sä muu­ta lii­ken­net­tä pää­se­mäs­tä ris­teyk­seen, jot­ta lopu­ton auto­let­ka voi­daan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa lii­ken­teen suju­vuu­teen pai­kois­sa, jois­sa ei ole hen­ki­lö­au­to­ja, ja kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, miten pie­nes­sä tilas­sa voi liik­kua pal­jon ihmisiä.

  101. Koti-isä: Rati­koi­ta kul­kee Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Hämeen­tiel­lä molem­piin suun­tiin yhteen­sä noin ker­ran minuu­tis­sa. Bus­se­ja puo­les­taan muu­ta­ma minuu­tis­sa. Nii­den välis­sä kadun ylit­tä­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta ker­ral­laan ei ole ongel­ma, edes rol­lik­ka­mum­mol­le. Myös Alek­san­te­rin­ka­dul­la liik­ku­jien mää­rä on Kehä I‑tasoa, mut­ta lii­ken­ne­va­lo­ja tai eri­ta­so­liit­ty­miä ei tarvita.

    Lii­ken­ne­va­lot ovat vain hen­ki­lö­au­to­ja var­ten. Estä­mäs­sä muu­ta lii­ken­net­tä pää­se­mäs­tä ris­teyk­seen, jot­ta lopu­ton auto­let­ka voi­daan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    No Alek­sil­la ei kyl­lä­kään kul­je muu­ta kuin pari ratik­kaa, satun­nai­sia tak­se­ja ja joku huol­toa­jo. Kehä ykkö­sel­lä on tasai­nen lii­ken­ne­vir­ta lähes vuo­ro­kau­den ympä­ri ajas­ta riip­pu­mat­ta. Alek­sin ero Kehä ykkö­seen on kolos­saa­li­nen. Ei näil­lä kah­del­la koh­teel­la ole juu­ri mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kanssa. 

    Sei­soin­pa ker­ran Hämeen­tien reu­nal­la ja kat­soin, kun yksi don­na (joku ei kuu­lu­nut mum­mo­luok­kaan) kiih­dyt­ti juok­sua ehtiäk­seen ratik­kaan. Olet­ti että muu lii­ken­ne väis­tää. Vaan eipä väis­tä­nyt. Tulee hel­ve­tin paha ääni, kun molem­mat jalat murs­kaan­tu­vat pyö­rien alle.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö tuo kadun­var­si­py­sä­köin­ti varat­tiin asiak­kail­le juu­ri vas­taa sitä, että asu­kas­py­sä­köin­ti kadun­var­sil­la lopetetaan. 

    Asiak­kaat tus­kin asioi­vat kes­kus­tas­sa 02:30 kes­kel­lä yötä joten samaan vai­ku­tuk­seen pää­see jos asu­kas­py­sä­köin­tioi­keus on voi­mas­sa vain esim 20:00 — 08:00

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lii­ken­ne­va­lo­jen tar­koi­tus on hai­ta­ta jalan­kul­ki­joi­den pää­syä kadun yli, kos­ka jos suo­ja­tiel­lä ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja, jalan­kul­ki­joil­le palaa aina vih­reä valo ja muu lii­ken­ne väis­tää. Ai ei vai? 

    Eikös jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dul­la lii­ken­nöi jat­kos­sa enää jul­kis­ta lii­ken­net­tä joka tot­ta­kai väis­tää kos­ka Jul­ki­nen Liikenne 😉

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tähän on ole­mas­sa aika yksin­ker­tai­nen rat­kai­su. Myy­dän asun­non erik­seen ja auto­paik­kao­sa­ke erik­seen. Jos halu­aa molem­mat, ostaa molem­mat ja jos halu­aa vain asun­non, saa vain asun­non ja mak­saa vain asun­nos­ta. Huu­to­kaup­pa kos­ki tilan­net­ta, jos­sa auto­paik­ko­ja on mää­rät­ty raken­net­ta­vak­si aivan lii­kaa, eivät­kä ne mene kau­pak­si ja sik­si ne jae­taan lähes ilmai­sek­si. Mark­ki­naeh­toi­ses­sa pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­sa ei näin käy. 

    Ja yksi­tyi­sen sek­to­rin raken­nut­ta­mis­sa uudis­koh­teis­sa on näin mene­tel­ty jo vähi­tään vuo­si­kym­me­nen ajan joten pyö­rää ei tar­vit­se edes kek­siä uudestaan. 

    Tai mitä olen uudis­koh­teit­ten esit­tei­tä selail­lut niin en muis­ta sel­lais­ta SRV:n, Lem­min­käi­sen tai muun toi­mi­jan ker­ros­ta­loa jos­sa auto­paik­ko­ja ei oli­si myy­ty muu­ten kuin omi­na osak­kei­naan. Niin se on oma­kin auto täl­lä het­kel­lä par­kis­sa ruu­dus­sa jon­ka osak­keet ovat talo­yh­tiön kir­jois­sa omas­sa sarjassaan.

    Joten jos hitas-koh­teis­sa tätä ei osa­ta niin pit­kän teo­re­ti­soin­nin sijaan kan­nat­tai­si ehkä ennem­min siir­tyä käy­tän­nön poh­din­taan sii­tä mik­si yksi­tyi­sen sek­to­rin käy­tän­nöt eivät siir­ry jul­ki­seen maa­il­maan tai sit­ten teo­re­ti­soin­ti on 30v myöhässä 😉

    1. Jyri,
      Raken­nus­liik­keet valit­ta­vat, että ne jou­tu­vat myy­mään nuo auto­paik­kao­sak­keet rei­luun ale­hin­taan, kos­ka eivät mene tuo­tan­to­kujs­tan­nus­hin­taan kau­pak­si. Sik­si oli­si hyvä, että auto­paik­ko­ja sai­si teh­dä niin pal­jon kuin nii­tä tar­vi­taan eikä kaa­vas­sa oli­si lain­kaan mää­räys­tä sii­tä, mon­ta­ko nii­tä on olta­va. Jos olet sitä miel­tä, että auto­pai­kat mene­vät kau­pak­si oikeian­hin­tai­si­na­kin, sil­loin­han uskot, että nii­tä teh­täi­sin riit­tä­väs­ti ilman kaavamääräyksiäkin.

  105. Koti-isä: Myös Alek­san­te­rin­ka­dul­la liik­ku­jien mää­rä on Kehä I‑tasoa, mut­ta lii­ken­ne­va­lo­ja tai eri­ta­so­liit­ty­miä ei tarvita.

    ??????

    Kun kyse mitä ilmei­sim­min on Hel­sin­gin Alek­san­te­rin­ka­dus­ta, niin Senaa­tin­to­rin ja Mans­kun väliä eivät hen­ki­lö­au­tot edes saa käyt­tää läpia­joon. Eli kysei­sel­lä pät­käl­lä kul­kee vain rati­kat ja tak­sit joten lii­ken­ne­mää­rä on har­vi­nai­sen alhai­nen kes­kus­tan kaduk­si. Sen sijaan käve­li­jöi­den mää­rä on suu­ri. Har­mi vaan kun ratik­ka­kis­kot teke­vät pyö­räi­lys­tä hengenvaarallista.

    Senaa­tin­to­rin lai­dal­la on turis­ti­bus­se­ja, mut­ta ne lähin­nä sei­so­vat paikallaan.

    Alek­sin ete­lä­pääs­sä on toki Poh­jois­ran­taa käyt­tä­vää läpia­jo­lii­ken­net­tä, mut­ta lii­ken­ne­mää­rät eivät taa­tus­ti ole lähel­lä­kään Kehä 1:stä.

    Lii­ken­ne­va­lot sinäl­lään oli­si­vat tar­peel­li­set aina­kin Unio­nin­ka­dun ja Alek­sin ris­teyk­ses­sä. Päi­vit­täin jalan­kul­ki­ja (usein turis­ti) mei­naa jää­dä rati­kan alle.

    Koti-isä: Lii­ken­ne­va­lot ovat vain hen­ki­lö­au­to­ja var­ten. Estä­mäs­sä muu­ta lii­ken­net­tä pää­se­mäs­tä ris­teyk­seen, jot­ta lopu­ton auto­let­ka voi­daan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    Mitä­hän tähän vii­sas­te­li­si? Kan­nat­taa men­nä Poh­jois-Kore­aan, siel­lä ei hen­ki­lö­au­tois­ta ole vaivaa.

    1. vk,
      Koti-isän point­ti tai­si olla, että lii­ken­ne­va­lo­ja tar­vi­taan vain hen­ki­lö­au­to­jen takia. Näy­tät olean samaa mieltä.

  106. Koti-isä: Rati­koi­ta kul­kee Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Hämeen­tiel­lä molem­piin suun­tiin yhteen­sä noin ker­ran minuu­tis­sa. Bus­se­ja puo­les­taan muu­ta­ma minuu­tis­sa. Nii­den välis­sä kadun ylit­tä­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta ker­ral­laan ei ole ongel­ma, edes rol­lik­ka­mum­mol­le. Myös Alek­san­te­rin­ka­dul­la liik­ku­jien mää­rä on Kehä I‑tasoa, mut­ta lii­ken­ne­va­lo­ja tai eri­ta­so­liit­ty­miä ei tarvita.

    Ruuh­ka ja este­vai­ku­tus syn­tyy vain ja ainoas­taan hen­ki­lö­au­tois­ta. Kos­ka kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tiin suh­teu­tet­tu­na yksi hen­ki­lö­au­to vie yli 10-ker­tai­ses­ti tilaa käve­li­jään, pyö­räi­li­jään, bus­siin tai ratik­kaan verrattuna.

    Lii­ken­ne­va­lot ovat vain hen­ki­lö­au­to­ja var­ten. Estä­mäs­sä muu­ta lii­ken­net­tä pää­se­mäs­tä ris­teyk­seen, jot­ta lopu­ton auto­let­ka voi­daan joh­dat­taa esteet­tä sen läpi käve­ly­vauh­tia nopeammin.

    Kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa lii­ken­teen suju­vuu­teen pai­kois­sa, jois­sa ei ole hen­ki­lö­au­to­ja, ja kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, miten pie­nes­sä tilas­sa voi liik­kua pal­jon ihmisiä.

    Onhan se hie­noa aja­tel­la että oli­si ole­mas­sa vain bus­se­ja ja rati­koi­ta. Ne ei kui­ten­kaan vie mai­toa kaup­paan, ros­kia kier­toon jne. 

    Kan­nat­taa sisi kat­soa oikei­ta luku­ja jos­sa muka­na hyö­ty­ajo­neu­vot. Mans­kul­la ruuh­ka-aikaan pois­lu­kien siis hen­ki­lö­au­tot 300 — 400 ajo­neu­voa per suun­ta per tun­ti. Yhteen­sä siis luok­kaa 600 ajo­neu­voa tun­nis­sa eli tasai­se­na vir­ta­na 10 sekun­nin välein. 

    Kas­vat­taa­pi evo­luu­tio Töö­lö­läi­sil­le vik­ke­lät jalat kadun ylitykseen.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    vk,
    Koti-isän point­ti tai­si olla, että lii­ken­ne­va­lo­ja tar­vi­taan vain hen­ki­lö­au­to­jen takia. Näy­tät olean samaa mieltä.

    Joo‑o. Teil­lä liik­ku­vis­ta ajo­neu­vois­ta suu­rin osa on hen­ki­lö­au­to­ja. Mitä enem­män ajo­neu­vo­ja sitä suu­rem­pi tar­ve eri­ta­soil­le tai lii­ken­ne­va­loil­le (suo­jaa­maan esim. jalan­kul­ki­joi­ta). Tämä lie­nee totta.

    Alek­sin lii­ken­ne­mää­rät, kuten suu­rim­mal­la osal­la Hel­sin­gin kes­kus­tan kaduis­ta, ovat niin pie­net että pär­jä­tään ilman lii­ken­ne­va­lo­ja. Minun puo­les­ta­ni nopeus­ra­joi­tuk­seet voi­daan pudot­taa 30 km/h kes­kus­tas­sa ja val­von­ta­ka­me­rat joka kort­te­liin. Tak­sit siel­lä lähin­nä kaahailee.

    Alek­sin län­si­pää­tä pidän käve­ly­ka­tu­na, jol­la lähin­nä rati­kat liik­ku­vat. Ja hyvä niin, lisää saman­lais­ta kes­kus­taan. Turis­te­ja ja maa­lai­sia var­ten Alek­sil­la saat­tai­si lii­ken­ne­va­lot olla kyl­lä tar­peen. Taan­noi­nen otsik­ko iltapäivälehdestä: 

    Nel­jä mies­tä tuli Tam­pe­reel­ta Hel­sin­kiin, heis­tä kol­me jäi rati­kan alle!”

  108. Tyh­mä” kysy­mys vähän asian sivus­ta. Mik­si auto­paik­ko­ja ei uusil­la alueil­la raken­ne­ta maan pääl­le talo­jen ala­ker­taan, tar­vit­taes­sa pariin ker­rok­seen? Eikö tämä oli­si hal­vem­paa kuin maan alle rakentaminen?

    1. Kaa­va ei kiel­lä raken­ta­mas­ta auto­paik­ko­ja maan pääl­le, mut­ta yksi­kään yri­tyk­se­nä tulos­ta arvos­ta­va raken­nus­lii­ke ei näin tee.
      Maan alle raken­ta­mi­nen ei ole eri­tyi­sen kal­lis­ta. Auto­paik­ka ramp­pei­neen ja kul­ku­väy­li­neen vie noin 30 m². Jos sel­lai­nen mak­saa niin­kin hal­val­la kuin 40 000 €, ei se ole kuin vajaat 1400 €/neliö.
      Lisäk­si, jos varaat kol­me alin­ta ker­ros­ta autoil­le, mene­tät ne asun­toi­na. Kun asun­nois­ta mak­se­taan 7 000 €/neliö, asun­to­jen tilal­le raken­net­ta­vat auto­pai­kat mak­sa­vat hel­pos­ti 200 000 € kappaleelta.
      Voit tie­tys­ti sanoa, että jos kol­me alin­ta ker­ros­ta on auto­paik­ko­ja, voi­han taloa korot­taa kol­mel­la ker­rok­sel­la. Jos hyväk­sy­tään pimeäm­mät pihat ja var­joi­sem­mat kujat, taloa voi korot­taa, mut­ta edel­leen ne alim­mat­kin ker­rok­set voi käyt­tää joko asu­mi­seen tai auto­paik­koi­hin, jol­loin auto­paik­ka yhä vain syr­jäyt­tää asumista.

  109. Kii­tos, hyvää dataa. Noin­han se var­maan menee.

    Kysy­myk­se­ni läh­ti ehkä jos­tain vähän epä­sel­väs­tä maal­lik­ko­mai­ses­ta ole­tuk­ses­ta, että
    a) asuk­kai­ta ei halu­ta tie­tyl­le alu­eel­le jotain mak­si­mi­mää­rää enem­pää, jot­ta lii­ken­ne ja pal­ve­lut saa­daan toi­mi­maan ja
    b) että maan alle raken­ta­mi­nen oli­si eri­tyi­sen kallista

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    vk,
    Koti-isän point­ti tai­si olla, että lii­ken­ne­va­lo­ja tar­vi­taan vain hen­ki­lö­au­to­jen takia. Näy­tät olean samaa mieltä.

    Tämä on hyvä pitää mie­les­sä, kun kes­kus­tel­laan jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­ta, vih­reis­tä aal­lois­ta jne.

    Autoi­li­jat otta­vat nyky­ti­lan­teen hel­pos­ti itses­tään­sel­vyy­te­nä. Toki otta­vat, kos­ka nyky­ti­lan­ne on pit­käl­ti hei­dän ehdoil­laan noin sadan vuo­den aika­na raken­net­tu. Uskot­tiin, että auto on rat­kai­su liik­ku­mi­seen myös kau­pun­gis­sa. Kevyen lii­ken­teen oikeu­det vapaas­ta liik­ku­mi­ses­ta kaduil­la on aiko­jen saa­tos­sa kaven­net­tu vapaa­seen liik­ku­mi­seen jal­ka­käy­tä­vil­lä ja ajo­ra­dan yli­tyk­siin vih­reän valon palaes­sa tai sil­loin kun autoi­li­jat suvait­se­vat pääs­tää yli.

    Vaik­ka hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen osuus Hel­sin­gin kau­pun­kia­lu­een ajo­neu­vo­lii­ken­tees­sä on nyky­ään nel­jäs­osan luok­kaa ja las­ke­maan päin, niin ase­ma on edel­leen etuoi­keu­tet­tu. Autot vie­vät suh­teet­to­man pal­jon tilaa, ris­teyk­sien kul­ku­jär­jes­tys­tä sää­del­lään auto­jen ehdoilla/vuoksi jne.

    Sil­ti hir­veä kiti­nä, kun joko edes sivu­lausees­sa mai­nit­see näi­hin etuoi­keuk­siin koskemisesta. 

    Oikeas­taan koko kuva nyky­suo­mes­ta. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ei hevin luo­vu­ta, ovat ne mui­den kan­nal­ta kuin­ka epä­rei­lu­ja hyvänsä.

  111. > sini­sen alu­een kokoi­nen hyvinvointitappio.
    > Auto­no­mis­ta­jat tuke­vat täl­löin talon muita
    > >asuk­kai­ta, tai raken­nus­lii­ket­tä, jos voitto
    > auto­paik­kois­ta jää sille.

    Etkös juu­ri­kin todis­tel­lut, että voi­tot ja tap­piot kaa­tu­vat lopul­ta ton­tin myy­jän, eli kau­pun­gin, nis­kaan ton­tis­ta saa­ta­van hin­nan muodossa.

    Nämä hyvin­voin­ti­tap­piot ja ‑voi­tot ovat kyl­lä teo­rias­sa oikein, mut­ta vain, jos ole­tusar­voi­ses­ti rat­kais­taan pysä­köin­ti­paik­ko­jen suh­det­ta auto­jen mää­rään. — Rat­kai­su voi löy­tyä myös sii­tä, että lisä­tään tai vähen­ne­tään auto­jen mää­rää (hal­lin­nol­li­sin­ko toi­men­pi­tein?). Tai mis­tä tahan­sa muut­tu­jas­ta tuos­sa yhtälössä.

    Hyvin­voin­tia aja­tel­len auto­paik­ko­jen mää­rän sijas­ta läh­tö­koh­ta voi­si parem­min­kin olla autoi­li­jan menet­tä­mä odo­tusai­ka sii­tä het­kes­tä, kun auto­pai­kan väli­tön tar­ve syn­tyy sii­hen het­keen, kun hänen autoi­lun­sa tavoi­te täyt­tyy. (On peril­lä koto­na, fir­mas­sa, pizzal­la, jne. Ja huo­mioi­den, että tuo­tan­to­ky­vyl­tään eri­lais­ten ihmis­ten aika on eri hintaista.)

    1.
    Itse lait­tai­sin alu­een kaik­ki pysä­köin­ti­pai­kat yhteen mark­ki­noin­tiyh­ti­öön jo ennen yhden­kään park­ki­ta­lon raken­ta­mis­ta. Yhtiön omis­ta­jak­si sopii se taho, joka omis­taa eni­ten pysä­köin­ti­paik­ko­ja alu­eel­la. — Yleen­sä kau­pun­ki, joka omis­taa kaik­ki kadun­var­si­pai­kat. Jo näis­tä kadun­var­si­pai­kois­ta muo­dos­tuu aika­moi­nen “pysä­köin­ti­ta­lo”.

    2.
    Park­kiyh­tiön tar­koi­tuk­se­na on mak­si­moi­da tai mini­moi­da [voit­to, park­ki­ruu­duis­sa käy­tet­ty pysä­köin­tiai­ka tai ihan mitä vaan].

    3.
    Park­kiyh­tiö yrit­tää vält­tää inves­toin­te­ja aivan vii­mei­seen het­keen asti, että inves­toin­nin alu­eel­ta pois­ta­ma hyvin­voin­ti minimoituu.

    4.
    Lisä­täk­seen park­ki­paik­ko­ja on Park­kiyh­tiön koro­tet­ta­va alu­een talo­yh­tiöil­le ja kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le mak­set­ta­vaa auto­pai­kan vuo­kraa. — Täl­lä taval­la park­ki­paik­ko­jen mää­rä lisään­tyy ilman Park­kiyh­tiön investointeja.

    5.
    Auto­pai­kat lisään­ty­vät, kun kiin­teis­tön omis­ta­jat löy­tä­vät uusia paik­ko­ja vuo­krat­ta­vak­si Park­kiyh­tiöl­le. Ensim­mäi­sek­si paik­ko­ja syn­tyy sin­ne, mis­sä nii­den käyt­töön otta­mi­nen on hal­vin­ta. (Ottaen huo­mioon, että eri pai­kois­sa sijait­se­vil­la pai­koil­la on eri­lai­nen tuot­to.) — Vie­lä­kään park­kiyh­tiön ei tar­vit­se investoida.

    6.
    Jos­sain vai­hees­sa park­ki­pai­kas­ta mak­set­ta­va vuo­kra on sen ver­ran suu­ri, että Park­kiyh­tiön kan­nat­taa inves­toi­da itse. — Nyt yhtiöl­lä on käy­tet­tä­vis­sään kort­te­li­koh­tai­nen tie­to park­ki­paik­ko­jen tuo­tos­ta eli pääoma-arvosta.

    7.
    Park­kiyh­tiö, tai alu­een kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat, jos sen hal­vem­mal­la teke­vät, inves­toi­vat pie­niin ja suu­riin “park­ki­hal­lei­hin” sen mukaan mis­tä suu­rin voit­to tulee. — Näin ne uudet park­ki­pai­kat syn­ty­vät. Uusi kysyn­tä syn­tyy sii­tä, että alu­een autoi­li­joil­le tar­jo­taan hal­vem­paa ja laa­duk­kaam­paa pysäköintiä.

  112. Vie­lä jat­kan tuo­hon kommenttiini.
    Jos auto­pai­kat oikeas­ti anne­taan vapai­den mark­ki­noi­den jaet­ta­vak­si ja sitä kaut­ta eni­ten tar­vit­se­vil­le, joh­taa se moniin infra­struk­tuu­ria kos­ke­viin muu­tok­siin (jot­ka ovat poliit­ti­ses­ti “haas­teel­li­sia”).

    Yksi esi­merk­ki:
    Park­ki­sa­kot pois­tu­vat ja ne kor­vau­tu­vat autoi­li­jal­le mak­set­ta­val­la raha­kor­vauk­sel­la sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa, että hän ei saa park­ki­paik­kaa autol­leen (mis­tään hin­nas­ta) tai hänen varaa­mal­laan park­ki­pai­kal­la on toi­nen auto.

  113. Sii­tä on jo kym­me­niä vuo­sia, kun ensim­mäi­sen ker­ran aloin poh­dis­kel­la näi­tä park­ki­paik­ka­ky­sy­myk­siä. Satuin sil­loin asu­maan ker­ros­ta­los­sa kou­lun vie­res­sä ja seu­ra­sin auto­jen liikkeitä:

    Joka aamu talon park­ki­paik­ka tyh­je­ni asuk­kai­den läh­det­tyä töi­hin ja koh­ta sen jäl­keen kadun var­si vas­taa­vas­ti täyt­tyi autois­ta opet­ta­jien tul­tua töi­hin autoil­la. Ilta­päi­väl­lä kadun var­si tyh­je­ni ja sen jäl­keen talon pysä­köin­tia­lue täyt­tyi. Päi­väs­tä toi­seen. Tal­vel­la opet­ta­jil­la oli vie­lä vai­keuk­sia käyn­nis­tää auton­sa vaik­ka muu­ta­man kym­me­nen met­rin pääs­sä oli kym­me­niä läm­pö­tolp­pia vapaa­na. — Pysä­köin­ti oli ilmais­ta ja kaik­ki oli­vat tyy­ty­väi­siä, mut­ta puo­let pysä­köin­ti­pai­kois­ta oli liikaa.

    – Yksi auto ei mää­rään­sä enem­pää pysä­köin­ti­ti­laa tar­vit­se. Tuon tilan paik­ka vain vaih­te­lee aina sen mukaan min­ne ollaan menossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.