Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin

Vaik­ka minua­kin alkaa kyl­läs­tyt­tää tämä jank­kaa­mi­nen auto­paik­ko­jen hin­nas­ta, kir­joi­tan lupauk­se­ni mukai­ses­ti lis­taa mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaa vas­taan esi­te­tyis­tä vas­ta­väit­teis­tä. Puhun auto­pai­kois­ta, en pysä­köin­ti­pai­kois­ta, kos­ka tar­koi­tan asun­non yhtey­des­sä kaa­va­mää­räyk­sen perus­teel­la raken­net­ta­via vel­voi­teau­to­paik­ko­ja. Kysy­mys työ­paik­ka- ja asioin­ti­py­sä­köin­nis­tä on erik­seen, kuten myös pysä­köin­ti­paik­ko­jen yhteis­käyt­tö Kala­sa­ta­man kal­tai­sis­sa paikoissa.

Paik­ka on koh­tuut­to­man kallis

On koh­tuu­ton­ta vaa­tia autoi­li­jaa mak­sa­maan 20 000 – 70 000 euroa auto­pai­kas­ta, kos­ka auto on monel­le vält­tä­mät­tö­myys. On se tie­tys­ti vähän kal­lis­ta, mut­ta se ei tule hal­vem­mak­si sii­tä, että pai­kan osta­mi­nen asun­non yhtey­des­sä on pakol­lis­ta. Itse asias­sa sii­tä tulee vähän hal­vem­pi, kos­ka jos paik­ko­ja tar­vi­taan vähem­män, nii­den yksik­kö­hin­ta toden­nä­köi­ses­ti ale­nee (tar­jon­ta­käy­rä on nouseva).

Asun­to­jen hin­nat eivät alene

Vaik­ka auto­paik­ka­vaa­ti­mus pois­tuu, autot­to­man asun­non hin­ta ei ale­ne auto­pai­kan hin­nan ver­ran. Mark­ki­naeh­toi­ses­sa tuo­tan­nos­sa voi käy­dä näin, kos­ka asun­not myy­dään sii­hen hin­taan, mikä niis­tä saa­daan, vaik­ka raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat alen­tu­neet. Onko tämä argu­ment­ti puo­les­ta vai vas­taan? Minus­ta se ker­too, ettei­vät asun­non osta­jat arvos­ta auto­paik­ko­ja riit­tä­väs­ti eli nii­den tuot­ta­mi­nen pakol­la aiheut­taa hyvinvointitappiota.

Auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sen pois­ta­mi­nen nos­taa raken­nus­liik­kei­den voittoja

Ei pitäi­si lisä­tä, ellei raken­nus­liik­keil­lä ole voi­ma­kas­ta mono­po­li­voi­maa. Jos kaa­va on kal­lis toteut­taa – raken­nuk­sia pitää paa­lut­taa syväl­le tai on raken­net­ta­va kal­lii­ta mut­ta arvot­to­mia auto­paik­ko­ja, tont­ti­huu­to­kau­pas­sa ton­tis­ta tar­jo­taan tie­tys­ti vas­taa­vas­ti vähem­män. Näin ollen auto­paik­ko­jen lopul­li­nen mak­sa­ja onkin kau­pun­ki, eli me kaik­ki mak­sam­me sii­tä kor­keam­pa­na kunnallisverona.

Hitas-tuo­tan­nos­sa edun aina­kin pitäi­si siir­tyä suo­raan asuk­kail­le, kos­ka kyse on kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ta hin­noit­te­lus­ta. Jät­kä­saa­res­sa on myy­ty saman­lai­sia asun­to­ja joko auto­pai­kan kans­sa tai ilman niin, että hin­tae­ro­na on ollut tuo 50 000 euroa, jon­ka yhtiö jou­tuu mak­sa­maan osuu­des­taan hal­li­paik­koi­hin. Molem­mat ovat men­neet kau­pan. Täs­tä ei kui­ten­kaan voi vie­lä pää­tel­lä nii­den suo­sios­ta mitään, kos­ka asun­not ovat joka tapauk­ses­sa voi­mak­kaan ali­hin­tai­sia. Pitäi­si tie­tää, kum­pien arvon­taan tuli pidem­pi jono. Nimi­mer­kin Mik­ko M mukaan auto­pai­kal­lis­ta asun­toa halut­tiin enem­män, minul­la on päin­vas­tai­nen tie­to. Joku voi­si vah­vis­taa kum­man tie­to on oikein. Oli miten oli, tämä osoit­taa, että meka­nis­mi toi­mii ja auto­pai­kan hin­ta on ero­tet­ta­vis­sa asun­non hinnasta.

VVO myi autot­to­mia asun­to­ja samal­la hinnalla

Kala­sa­ta­mas­sa toteu­tet­tiin auto­ton asuin­ta­lo, jon­ka asun­not oli­vat yhtä kal­lii­ta kuin autot­to­mat, ”kos­ka talo­yh­tiös­sä oli enem­män yhteis­ti­lo­ja ja muu­ta muka­vaa”. Näin sii­nä kävi ja tämä rai­vos­tut­taa ja nolot­taa minua suu­res­ti. KSV onnis­tui sala­kul­jet­ta­maan kaa­vaan eril­lis­mää­räyk­siä täl­le ton­til­le, jot­ta tämä yhtiö ei sai­si eri­tyi­se­tua autot­to­muu­des­ta. Oli­si pitä­nyt lukea kaa­va­mää­räyk­set huo­lel­li­sem­min. Näin ei oli­si saa­nut tehdä.

Jos auto­paik­ko­ja ei vaa­di­ta, pysä­köi­dään mihin sattuu

Alen­net­tu auto­paik­ka­vel­voi­te toi­mii vain siel­lä, mis­sä kadun­var­si­py­sä­köin­ti on mak­sul­lis­ta, eli siel­lä, mis­sä raken­ne­taan tii­viis­ti ja auto­pai­kat ovat sik­si kal­lii­ta. Toi­mii siis vain siel­lä, mis­sä nyky­sys­tee­mi tuot­taa ongel­mia. Pysä­köin­nin­val­von­nan pitäi­si toki toi­mia myös iltaisin.

Noil­la alueil­la pitäi­si olla mah­dol­lis­ta pysä­köi­dä vaik­ka koko päi­väk­si koh­tuu­hin­taan, esi­mer­kik­si 10 €/vrk, kos­ka tämä auto­paik­ka­nor­mi tar­vit­see ”pai­sun­ta­säi­liön” esi­mer­kik­si nii­tä var­ten, jot­ka jon­kin pro­jek­tin takia vuo­kraa­vat itsel­leen auton parik­si vii­kok­si. Eihän heil­lä nyt­kään ole mitään jär­jel­lis­tä tapaa pysä­köi­dä autoaan.

Kan­ta­kau­pun­gis­sa auto­pai­ka­ton lisä­ra­ken­ta­mi­nen vai­keut­taa asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen puutetta

Tämä ongel­ma syn­tyy jo nyky­mää­räyk­sin, kos­ka pie­ni lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei enää lau­kai­se auto­paik­ka­vaa­ti­mus­ta. Yksi rat­kai­su oli­si se, että asu­mi­nen raken­nuk­ses­sa, johon nyt vaa­dit­tai­sin auto­paik­ko­ja, ei oikeut­tai­si asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­seen. Minul­le on sanot­tu, että tämä oli­si epä­ta­sa-arvois­ta, mut­ta onko se epä­ta­sa-arvoi­sem­paa kuin vaa­ti­mus raken­taa hyvin kal­lii­ta auto­paik­ko­ja, joi­ta van­hoil­ta naa­pu­ri­ta­loil­ta ei vaa­di­ta. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen – vaik­ka ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­des­sä raken­net­ta­vat auto­pai­kat ovat joka tapauk­ses­sa vie­lä pal­jon kal­liim­pia kuin nämä uudis­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­des­sä raken­net­ta­vat 50 000 euron pai­kat. Joka on tähän asu­kas­py­sä­köin­ti­tu­nuk­sen epää­mi­seen tyy­ty­mä­tön, voi tie­tys­ti pala­ta läh­tö­ruu­tuun ja raken­taa ne 150 000 euron pai­kat sen ole­mas­sa ole­van talon alle.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa pitäi­si nostaa

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sia on jois­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa myön­net­ty pal­jon enem­män kuin on kadun­var­si­paik­ko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta pitäi­si mää­rä­tä tasol­le, joka takaa, että tun­nuk­sel­la saa pai­kan ja että osa kadun­var­si­pai­kois­ta jää asioin­ti­py­sä­köin­nil­le. Töö­lön­ka­dul­le on aukea­mas­sa todel­la suu­ri park­ki­hal­li, jon­ka pitäi­si rat­kais­ta alu­een pysä­köin­tion­gel­mat. Jokai­nen töö­lö­läi­nen tie­tys­ti toi­voo, että muut siir­tä­vät auton­sa sin­ne, jot­ta sai­si itse pitää auton­sa käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si talon­sa edes­sä. (Kuu­kau­den pysä­köin­ti asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la mak­saa yhtä pal­jon kuin 4½ tun­tia kadun­var­rel­la ilman tunnusta.)

Raken­nus­liik­keen kan­nat­taa raken­taa lii­an vähän autopaikkoja?

Edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni oli auto­paik­ko­jen kysyn­tä- ja tar­jon­ta­käy­rä, jos­ta kävi ilmi, että jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan kysyn­tään näh­den lii­an vähän, niis­tä tulee yli­hin­tai­sia ja raken­nus­lii­ke tekee niil­lä voit­toa. Kan­nat­taa­ko siis raken­taa mono­po­li­hin­noit­te­lun toi­vos­sa auto­paik­ko­ja lii­an vähän? Kysyin täs­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa pysä­köin­tiai­heis­ta gra­du­aan esi­tel­leel­tä Tuu­li Van­ha­pel­lol­ta. Hänel­tä tuli aivan nero­kas vas­taus: vaih­da auto­pai­kan tilal­le par­ve­ke. Kan­nat­taa­ko raken­nus­liik­keen raken­taa lii­an vähän par­vek­kei­ta? Kos­ka raken­nus­liik­keen pitää saa­da asun­not myy­dyk­si mah­dol­li­sim­man kovaan hin­taan, sen ei kan­na­ta teh­dä niis­tä tahal­laan huo­nom­pia. Mut­ta niin kuin Van­ha­pel­to gra­dus­saan sanoo, tämä on ris­ki­nä, jos jokin kol­mas osa­puo­li tuot­taa auto­pai­kat. Sik­si mah­dol­li­sen alu­eel­li­sen pysä­köin­tiyh­tiön kan­nat­taa olla talo­yh­tiöi­den omis­tuk­ses­sa, ellei mark­ki­noi­ta voi­da teh­dä riit­tä­vän kilpailullisiksi.

Mik­si auto­paik­ko­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to on suuri

Voi­mas­sa ole­vas­sa auto­paik­ka­nor­mis­sa läh­de­tään sii­tä, että auto­paik­ko­jen tar­pee­seen ei vai­ku­ta nii­den hin­ta lain­kaan. Aja­tuk­se­na on kaup­pa­mat­kus­ta­ja, jol­le auto­paik­ka on vält­tä­mät­tö­myys. Mer­kit­tä­vä osa hel­sin­ki­läi­sis­tä autoi­li­jois­ta on sel­lai­sia, joil­la kysy­mys auton omis­ta­mi­ses­ta on makua­sia. Onhan noin puo­let koti­ta­louk­sis­ta autot­to­mia. Kun auto­paik­ka mak­saa noin kak­si ker­taa niin pal­jon kuin auto – tai 20 ker­taa niin pal­jon kuin parin ton­nin kesä­au­to – on sel­vä, että auto­pai­kan hin­ta vai­kut­taa auton tar­pee­seen koh­ta­lai­sen pal­jon. Onhan auton vaih­toeh­to­na pait­si jul­ki­nen lii­ken­ne myös ajoit­tai­nen tak­sin käyt­tö ja auton vuo­kraa­mi­nen sil­loin, kun on mat­kus­tet­ta­va maakuntaan.

Kan­ta­kau­pun­gin arvos­te­tuim­mil­la alueil­la, Viron­nie­mel­lä, Puna­vuo­res­sa, Töö­lös­sä ja Kal­lios­sa, ei ole lähes­kään nyky­nor­min mukais­ta auto­paik­ka­mää­rää, ja sil­ti alu­eet ovat erit­täin haluttuja.

Hel­sin­gis­sä saa yhtä yhteis­käy­tös­sä ole­vaa autoa koh­den vapau­tuk­sen kah­des­ta auto­pai­kas­ta. Sekin on näh­ty, että raken­nus­lii­ke on osta­nut sen yhteis­käyt­töi­sen auton ja lah­joit­ta­nut sen taloyhtiölle.

Mik­si auto­paik­ko­jen kysyn­tä toden­nä­köi­ses­ti vähenee

Auto­jen mää­rä on kään­ty­nyt kan­ta­kau­pun­gis­sa las­kuun. On hyvin toden­nä­köis­tä, että tämä tren­di jat­kuu tule­vai­suu­des­sa, kos­ka niin on käy­nyt muis­sa­kin euroop­pa­lai­sis­sa kaupungeissa.

Nuo­ri pol­vi ei han­ki edes ajo­kort­tia (mitä minä pidän hyvin epä­vii­saa­na[1]). Nekin, jot­ka hank­ki­vat ajo­kor­tin, eivät tavoit­te­le omaa autoa, vaan käyt­tä­vät jous­ta­vam­mik­si muut­tu­nei­ta auton­vuo­kraus- tai yhteis­käyt­tö­au­to­pal­ve­lui­ta. Samal­la taval­la kuin uusi tek­no­lo­gia on teh­nyt mah­dol­li­sek­si toi­mi­vat kau­pun­ki­fil­la­rit, ne teke­vät auton­vuo­rauk­ses­ta tavat­to­man help­poa. Auton voi tila­ta kän­ny­käl­lä, kän­nyk­kä näyt­tää lähim­män auton sijain­nin ja sen voi vie­lä ava­ta­kin kän­ny­käl­lä. OP:n Dri­ve­Now on minus­ta koh­tuut­to­man kal­lis, mut­ta Ber­lii­nis­sä sen käyt­tö tulee useim­mil­le omaa autoa halvemmaksi.

Tämä tulee vähen­tä­mään auto­paik­ko­jen tar­vet­ta – vähen­täi­si sitä olen­nai­ses­ti nopeam­min, jos auto­pai­kan käyt­tä­jä jou­tui­si mak­sa­maan sii­tä oikean hinnan.

Jo sik­si sadan mil­joo­nan euron uhraa­mi­nen auto­paik­koi­hin vuo­sit­tain on virheinvestointi.

 

[1] Täs­sä on seli­tys sii­hen­kin, mik­si hel­sin­ki­läi­set nuo­ret mat­kus­ta­vat niin usein lomal­laan ulko­mail­le. Suo­mi ei toi­mi mat­kai­lu­maa­na autot­to­mal­le. Auton vuo­kraa­mi­nen on meil­lä niin tol­kut­to­man kal­lis­ta (tois­tai­sek­si), että on hal­vem­paa len­tää Parii­siin kuin vuo­kra­ta auto viikoksi.

Tal­len­na

23 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin”

  1. Mik­ko M “tie­to” että auto­pai­kal­li­set asun­not oli­vat arvon­nas­sa halu­tum­pia perus­tu­vat vain talos­sa asu­neen suku­lai­sen yhtiö­ko­kouk­ses­sa tms. kuu­le­maan. Jos kau­pun­gin esim. arvon­ta­jo­no­tie­dot muu­ta osoit­ta­vat, tie­ten­kin pätevät.

  2. Jos auto­paik­ko­ja ei vaa­di­ta, pysä­köi­dään mihin sattuu

    Tähän täy­tyy erik­seen sanoa että autoi­li­jat ovat äärim­mäi­sen kek­se­liäi­tä löy­tä­mään jon­kun mak­sut­to­man säi­ly­tys­ko­lon autolleen.

    Ihmi­sil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää auto­aan nur­mi­kol­le, kul­ku­väy­lil­le, jal­ka­käy­tä­väl­le, bus­si­py­sä­kil­le, kaup­po­jen las­tausa­lueil­le tai vaik­ka jokun asuk­kaan hen­ki­lö­koh­tai­sel­le pai­kal­le muu­ta­mak­si tunniksi. 

    Ris­ki saa­da park­ki­sak­koa vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la on pie­ni, eten­kin kes­kus­ta-alu­een ulkopuolella.

  3. Nyky­mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­noil­la näyt­tää mene­vän kulut­ta­jan kan­nal­ta samal­la taval­la kuin elin­tar­vik­keil­la. Maa­ta­lous­jär­jes­tel­mäl­lä­hän oli aikoi­naan tar­koi­tus alen­taa elin­tar­vik­kei­den kulut­ta­ja­hin­taa samal­la tur­va­ten maan­vil­je­li­jöi­den toi­meen­tu­lo. Miten on käy­nyt? Ruo­ka­jo­not kau­pun­geis­sa ja maan­vil­je­li­jät ahdin­gos­sa. Samal­la taval­la asun­not ovat yhtä kal­lii­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä nii­hin sisäl­tyy (auto­paik­ko­ja yms.). Jos auto­pai­kois­ta haluat­te sääs­tää, niin pitä­kää ihmees­sä huo­li, että se sääs­tö tulee asun­non osta­jal­le ja vuo­kra­lai­sel­le. Tämä ei ehkä onnis­tu yksit­täi­sen kun­nan sisäi­sil­lä pää­tök­sil­lä, vaan koko maa­il­man talous­jär­jes­tys­tä pitää korjata.

  4. Eikö kadun­var­ren asioin­ti­py­sä­köin­nin pidä­kin mak­saa enem­män kuin asu­kas­py­sä­köin­ti jot­ta kes­kus­tas­sa asioi­vat kul­ki­si­vat julkisilla.

  5. Vaik­ka itse lii­kun lähes aina autol­la kau­pun­gis­sa niin täy­tyy tode­ta, että autoi­lu kau­pun­kien kes­kus­tois­sa on ikä­vää ja han­ka­laa. Lisäk­si tien­var­si­py­sä­köin­ti tekee kau­pun­geis­ta ahtai­ta ja rumia. Täs­tä syys­tä on ihan ok rajoit­taa auto­paik­ko­ja kes­kus­tan ker­ros­ta­lois­sa sekä katu­jen var­sil­la. Ruot­sis­sa tämä on taval­lis­ta. Taloon muut­ta­va ei vält­tä­mät­tä saa auto­paik­kaa ennen kuin joku toi­nen muut­taa pois. JOkai­nen paik­ka on nume­roi­tu ja varat­tu (vie­ras­paik­ko­ja on todel­la vähän).

    Tosin mikään ei näy­tä aut­ta­van. Tuk­hol­mas­sa on käy­tös­sä ruuh­ka­ve­ro­tus ja autoi­lua pyri­tään rajoit­ta­maan asu­mi­ses­sa ja lii­tän­täy­sä­köin­nil­lä ja muin tavoin, mut­ta mikäään ei auta. Joka aamu kau­pun­gin kaduis­ta muo­dos­tuu jär­je­tön liikennesumppu. 

    Itse olen sitä miel­tä, että ainoa tapa tor­jua ruuh­kia on siir­tää työ­paik­ko­ja pois kes­kus­tas­ta mah­dol­li­sim­man paljon.

  6. Täs­sä on seli­tys sii­hen­kin, mik­si hel­sin­ki­läi­set nuo­ret mat­kus­ta­vat niin usein lomal­laan ulko­mail­le. Suo­mi ei toi­mi mat­kai­lu­maa­na autot­to­mal­le. Auton vuo­kraa­mi­nen on meil­lä niin tol­kut­to­man kal­lis­ta (tois­tai­sek­si), että on hal­vem­paa len­tää Parii­siin kuin vuo­kra­ta auto viikoksi.”

    Jos sai­si auton vuo­krat­tua hal­vem­mal­la, niin kuka läh­ti­si tal­ven pimey­des­sä köröt­te­le­mään Suo­mes­sa, kun voi läh­teä ete­lään aurin­ko­ran­nal­le tai kaupunkilomalle.

    Eräs sak­sa­lai­nen tut­ki­ja tote­si osu­vas­ti Suo­mes­ta, kun liik­kui autol­la ja tutus­tui kau­pun­kei­hin: “Kun olet yhden kau­pun­gin näh­nyt, olet näh­nyt ne kaikki.”

    Hän myös ihmet­te­li mitä ainut­laa­tuis­ta on Hel­sin­gis­sä ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan pää­kau­pun­kei­hin, kun tääl­lä on niin kallista.

    Suo­ma­lai­nen kau­pun­ki­mai­se­ma tär­vel­tiin 70–80 luvuil­la. Joka kau­pun­kiin on kopioi­tu saman­lai­set talot ja sana tren­di jat­kuu. Osmo­kin on ollut hyväk­sy­mäs­sä sitä “tusi­na-ark­ki­teh­tuu­ria” Helsinkiin.

  7. jee­jee: Tähän täy­tyy erik­seen sanoa että autoi­li­jat ovat äärim­mäi­sen kek­se­liäi­tä löy­tä­mään jon­kun mak­sut­to­man säi­ly­tys­ko­lon autolleen.

    Ihmi­sil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää auto­aan nur­mi­kol­le, kul­ku­väy­lil­le, jal­ka­käy­tä­väl­le, bus­si­py­sä­kil­le, kaup­po­jen las­tausa­lueil­le tai vaik­ka jokun asuk­kaan hen­ki­lö­koh­tai­sel­le pai­kal­le muu­ta­mak­si tunniksi. 

    Ris­ki saa­da park­ki­sak­koa vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la on pie­ni, eten­kin kes­kus­ta-alu­een ulkopuolella.

    Tuo­hon­kin tep­sii kyl­lä sakot ja val­von­ta, mut­ta hie­man tan­gen­til­la, pysä­köin­ti­vir­he­mak­sui­hin pitäi­si saa­da enem­män por­ras­tus­ta: On aivan eri asia tul­la myö­häs­sä park­ki­kiek­ko­pai­kal­le, pysä­köi­dä jal­ka­käy­tä­väl­lä tai pysä­köi­dä ratik­ka­kis­koil­le, mut­ta näis­tä on kai­kis­ta lähes sama sank­tio. Jäl­kim­mäi­ses­tä koh­tuul­li­nen seu­raa­mus oli­si päi­vä­sak­ko­ja, ensim­mäi­ses­tä voi­si sel­vi­tä nykyis­tä pie­nem­mäl­lä­kin maksulla.

  8. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa pitäi­si nostaa
    Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sia on jois­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa myön­net­ty pal­jon enem­män kuin on kadun­var­si­paik­ko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta pitäi­si mää­rä­tä tasol­le, joka takaa, että tun­nuk­sel­la saa pai­kan ja että osa kadun­var­si­pai­kois­ta jää asiointipysäköinnille.

    Tar­koi­tat toki tätä, mut­ta kan­nat­tai­si kir­joit­taa auki että pysä­köin­ti­tun­nuk­sen pitää myös las­kea jos paik­ko­ja on kovin pal­jon tyh­jil­lään. Sil­mä­mää­räi­ses­ti sanoi­sin että tilan­ne on Kal­lios­sa tämä, kos­ka kal­lio­lai­sil­la nyt vaan on kovin vähän autoja.

    Tämä tosin edel­leen pahen­tai­si talo­yh­tiöi­den ongel­mia park­ki­paik­ko­jen kans­sa, jot­ka on jo nyt ongel­ma­jä­tet­tä kun hin­nat on mata­lat. Mones­sa kort­te­lis­sa on kan­sien alla paik­ko­ja ja kan­net sii­nä kun­nos­sa että ne pitää taas perus­kor­ja­ta. Tuo mak­saa nykyi­sel­lä paik­ko­jen hin­ta­ta­sol­la enem­män kuin ne pai­kat tuot­taa. Täs­sä oli­si suun­nit­te­li­joil­la ja viras­toil­la päh­ki­nä pur­ta­va­na, että mitä niil­le kan­sil­le tekisi?

    1. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tu­nus pitäi­si hin­noi­tel­la niin, että tun­nuk­sia on liik­keel­lä jår­ke­vä mää­rä suh­tees­sa ole­vin park­ki­paik­koi­hin. Tämä tar­koit­tai­si jos­sa­kin myös tun­nuk­sen hin­nan alentamista.

  9. Vaik­ka auto­paik­ka­vaa­ti­mus pois­tuu, autot­to­man asun­non hin­ta ei ale­ne auto­pai­kan hin­nan ver­ran. Mark­ki­naeh­toi­ses­sa tuo­tan­nos­sa voi käy­dä näin, kos­ka asun­not myy­dään sii­hen hin­taan, mikä niis­tä saa­daan, vaik­ka raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat alen­tu­neet. Onko tämä argu­ment­ti puo­les­ta vai vas­taan? Minus­ta se ker­too, ettei­vät asun­non osta­jat arvos­ta auto­paik­ko­ja riit­tä­väs­ti eli nii­den tuot­ta­mi­nen pakol­la aiheut­taa hyvinvointitappiota.”

    Mitä tar­koit­taa mark­ki­naeh­toi­nen tuo­tan­to? Mää­räyk­sis­tä vapaa­ta asun­to­tuo­tan­toa ei ole ollut Suo­men kau­pun­geis­sa 1800-luvun jäl­keen. Jopa Hous­to­nis­sa, jota on pidet­ty mark­ki­naeh­toi­sen raken­ta­mi­sen esi­merk­ki­kau­pun­ki­na, ja jos­sa ei ole perin­tei­siä ase­ma­kaa­vo­ja, on var­sin tiu­kat auto­paik­ka­mää­räyk­set. Syy­nä on se, että auto­paik­ka­nor­mit­to­muus on näh­ty kyl­lä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta vähen­tä­väk­si monien yksi­löi­den talou­den kan­nal­ta — mut­ta asi­aa kos­ke­van sään­te­lyn puu­te joh­ti­kin yhtei­söl­li­siin hyvin­voin­ti­tap­pioi­hin, ja niin sanot­tuun vapaa­mat­kus­ta­jan ongelmaan.

    Kan­nat­taa­ko siis raken­taa mono­po­li­hin­noit­te­lun toi­vos­sa auto­paik­ko­ja lii­an vähän? … Kan­nat­taa­ko raken­nus­liik­keen raken­taa lii­an vähän par­vek­kei­ta? Kos­ka raken­nus­liik­keen pitää saa­da asun­not myy­dyk­si mah­dol­li­sim­man kovaan hin­taan, sen ei kan­na­ta teh­dä niis­tä tahal­laan huonompia.”

    En tajun­nut ehkä point­tia tuos­sa. Jos raken­ta­jat sai­si­vat vali­ta, mones­sa talos­sa jätet­täi­siin talou­del­li­sin perus­tein tosi­aan raken­ta­mat­ta par­vek­keet osaan asun­nois­ta var­sin­kin monis­sa huo­no­jen näky­mien sijain­neis­sa ole­vis­sa pai­kois­sa, jois­sa par­vek­keet ovat vie­lä­pä ikä­vään suun­taan, kos­ka iso osa ihmi­sis­tä ei käy­tä sel­lai­sis­sa talois­sa par­vek­kei­ta lain­kaan, eikä ole halu­kas mak­sa­maan par­ve­ke­li­sää asun­non hin­nas­sa. Raken­nus­val­von­nas­ta ei sel­lai­nen ehdo­tus mene kui­ten­kaan läpi. Asun­nois­ta kun pitää pääs­tä pois­tu­maan palo­ti­lan­teis­sa myös muu­al­ta kuin por­ras­käy­tä­väs­tä, ja kulun ulos pitää olla estee­tön, joten par­vek­keen ovi on pak­ko raken­taa, ja jon­kin­lai­nen kai­de vähin­tään sen taak­se. Suu­ren jou­kon yksi­löi­tä kan­nal­ta asia voi olla hyvin­voin­ti­tap­pio, mut­ta jos asia vähen­tää aina­kin joi­tain palo­kuo­le­mia vuo­des­sa, joil­le­kin toi­sil­le yksi­löil­le asias­ta koi­tuu myös lopul­ta hyötyä.

  10. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Suo­mi ei toi­mi mat­kai­lu­maa­na autot­to­mal­le. Auton vuo­kraa­mi­nen on meil­lä niin tol­kut­to­man kal­lis­ta (tois­tai­sek­si), että on hal­vem­paa len­tää Parii­siin kuin vuo­kra­ta auto viikoksi.”

    Polii­ti­kot ovat päät­tä­neet, että koti­maan vuo­kra-autoi­lus­ta perit­tä­vät verot ovat monin­ker­tai­set Parii­sin len­toi­hin näh­den. Ulko­maan­len­nois­ta ei peri­tä juu­ri mitään vero­ja. Sama tilan­ne on ympä­ri EU;n. Len­to­kent­tien lähel­lä asu­vien nuo­rien on vero­tus­syis­tä pal­jon hal­vem­paa len­tää ulko­mail­le kuin mat­kail­la koti­maas­saan vuokra-autolla.

  11. jee­jee:
    Ihmi­sil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää auto­aan nur­mi­kol­le, kul­ku­väy­lil­le, jal­ka­käy­tä­väl­le, bus­si­py­sä­kil­le, kaup­po­jen las­tausa­lueil­le tai vaik­ka jokun asuk­kaan hen­ki­lö­koh­tai­sel­le paikalle… 

    Ja kun ne pysä­köi­jät eivät mones­ti­kaan ole itse nii­tä asuk­kai­ta vaan ystä­viä, fren­din fren­de­jä, lan­ko­mie­hiä tai int­ti­ka­ve­rei­ta joil­la itsel­lään ei ole yhtään mitään väliä mitä vie­raas­sa ympä­ris­tös­sä pai­kal­li­set ajattelevat. 

    Kas­vo­jen menet­tä­mi­sel­lä uhkaa­va naa­pu­rus­ton sosi­aa­li­nen kont­rol­li teho­aa vain nii­hin joil­la on edes joku syy säi­lyt­tää kas­von­sa. Val­miik­si syr­jäy­ty­neil­lä ei ole enää mitään väliä. Hei­dän kave­reil­laan vie­lä vähemmän.

    Omil­la nur­kil­la toi­ses­sa rapus­sa asuu eron­nut äiti poi­kan­sa kans­sa. Pojan muu­al­la asu­va vii­kon­lop­pui­sä kul­jet­te­lee jos­kus poi­kaa tree­nei­hin ja tree­neis­tä. Ex-mui­jan talon eteen kuu­luu tie­ten­kin ajaa mah­dol­li­sim­man välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti jal­ka­käy­tä­vää oven eteen ja odo­tel­la sii­nä tyh­jä­käyn­nil­lä, ihan vain kiusan vuoksi.

  12. Hel­sin­gis­tä näyt­täi­si saa­van pie­nen auton vii­kok­si vuo­kral­le 200 eurol­la. En tie­dä kuin­ka pal­jon hal­vem­mal­la vaik­ka nyt edes kak­si ihmis­tä sin­ne ulko­mail­le len­tää… Saat­taa olla len­to­mat­kan valin­taan enem­män mui­ta syi­tä kuin hal­puus vuo­kra-autoon verrattuna.

  13. kom­me: En tajun­nut ehkä point­tia tuos­sa. Jos raken­ta­jat sai­si­vat vali­ta, mones­sa talos­sa jätet­täi­siin talou­del­li­sin perus­tein tosi­aan raken­ta­mat­ta par­vek­keet osaan asun­nois­ta var­sin­kin monis­sa huo­no­jen näky­mien sijain­neis­sa ole­vis­sa pai­kois­sa, jois­sa par­vek­keet ovat vie­lä­pä ikä­vään suun­taan, kos­ka iso osa ihmi­sis­tä ei käy­tä sel­lai­sis­sa talois­sa par­vek­kei­ta lain­kaan, eikä ole halu­kas mak­sa­maan par­ve­ke­li­sää asun­non hin­nas­sa. Raken­nus­val­von­nas­ta ei sel­lai­nen ehdo­tus mene kui­ten­kaan läpi. Asun­nois­ta kun pitää pääs­tä pois­tu­maan palo­ti­lan­teis­sa myös muu­al­ta kuin por­ras­käy­tä­väs­tä, ja kulun ulos pitää olla estee­tön, joten par­vek­keen ovi on pak­ko raken­taa, ja jon­kin­lai­nen kai­de vähin­tään sen taak­se. Suu­ren jou­kon yksi­löi­tä kan­nal­ta asia voi olla hyvin­voin­ti­tap­pio, mut­ta jos asia vähen­tää aina­kin joi­tain palo­kuo­le­mia vuo­des­sa, joil­le­kin toi­sil­le yksi­löil­le asias­ta koi­tuu myös lopul­ta hyötyä.

    Raken­ta­mis­mää­räyk­set (RakMK E1) eivät vaa­di asun­non vara­tien ole­van estee­tön, ihan nor­maa­li (hel­pos­ti avat­ta­va) ikku­na riittää.

    Par­vek­kei­ta raken­ne­taan sik­si, että raken­nus­liik­keet las­ke­vat ihmis­ten kes­ki­mää­rin ole­van val­miit mak­sa­maan niis­tä enem­män kuin raken­nus­kus­tan­nus­ten hin­nan, ja kos­ka par­vek­kei­ta saa raken­taa kaa­vas­sa esi­te­tyn raken­nusoi­keu­den lisäksi.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­kas­py­sä­köin­ti­tu­nus pitäi­si hin­noi­tel­la niin, että tun­nuk­sia on liik­keel­lä jår­ke­vä mää­rä suh­tees­sa ole­vin park­ki­paik­koi­hin. Tämä tar­koit­tai­si jos­sa­kin myös tun­nuk­sen hin­nan alentamista. 

    Oli­si hie­noa, jos pysä­köin­ti oli­si jär­jes­tet­ty kuten jouk­ko­lii­ken­teen liput, eli voi ostaa eri vyö­hyk­keil­le tai useam­mal­le joko kausi­li­pun tai ker­ta­li­pun. Vie­lä kun kadun­var­si­pai­kat, pysä­köin­ti­lai­tos­ten ja yksi­tyis­ten kiin­teis­tö­jen pai­kat oli­si­vat kaik­ki yhteis­käy­tös­sä, mut­ta sii­hen pää­se­mi­seen tai­taa olla lii­an mon­ta osa­puol­ta ja näke­mys­tä hal­lin­noi­mas­sa paikkoja…

  15. Ran­kas­ti yksin­ker­tais­taen: mitä kau­em­mak­si Kaup­pa­to­ril­ta men­nään, sitä toden­nä­köi­sim­min auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­sa on järkeä.

  16. LK:
    Ran­kas­ti yksin­ker­tais­taen: mitä kau­em­mak­si Kaup­pa­to­ril­ta men­nään, sitä toden­nä­köi­sim­min auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­sa on järkeä.

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta kaup­pa­to­rin lähei­syy­des­sä pitää olla pai­kat mm. suo­men­lin­na­lai­sil­le ja hei­dän vie­rail­leen. Suo­men­lin­naan on asuin­paik­ka monel­le. Töö­lö taas on jo ihan taval­lis­ta asu­ma­lä­hiö­tä, jos­sa pitää olla paik­ko­ja niin asuk­kail­le, vie­rail­le kuin asiak­kail­le. Aika hyvä nyrk­ki­sään­tö on 1/perheasunto.

    Miten tämä saa­daan mark­ki­naeh­toi­sek­si, on hyvä kysy­mys. Nyt­kin kun teh­dään uut­ta luo­laa Töö­löön, ollaan huo­leh­dit­tu, ettei sii­tä syn­ny mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­tiä, vaan pai­kal­li­nen mono­po­li. Oli­si kiva tie­tää, miten raha oikeas­ti liik­kuu tuos­sa tapauksessa?

    1. Ete­lä­sa­ta­man luo­na on suu­ri yksi­tyi­nen vajaa­käyt­töi­nen park­ki­hal­li, jon­ne suo­men­lin­na­lai­set voi­vat vie­dä autonsa.

  17. Lain­sää­dän­nöl­li­nen ongelma:
    Ikäih­mis­ten koti­pal­ve­lui­den lisään­tyes­sä aika auto­pai­kan etsi­mi­seen kas­vaa. Koti­pal­ve­lui­den sai­raan­hoi­ta­jien ei pitäi­si käyt­tää kol­man­nes­ta työ­ajas­taan auto­kus­ki­na ole­mi­seen eikä saa­da pysä­köin­ti­sak­ko­ja työstään. 

    Miten saa­da pysä­köin­ti­paik­ka pal­ve­lui­den toi­mit­ta­mis­ta var­ten? Oma lii­ken­ne­merk­ki? Talo­yh­tiöil­le asioin­ti-p-paik­kaan velvoite?

    Miten hoi­dat pyö­rä­tuo­li-ihmi­sen asiat talos­sa ilman parkkipaikkaa

  18. Kep­su:
    Hel­sin­gis­tä näyt­täi­si saa­van pie­nen auton vii­kok­si vuo­kral­le 200 eurol­la. En tie­dä kuin­ka pal­jon hal­vem­mal­la vaik­ka nyt edes kak­si ihmis­tä sin­ne ulko­mail­le lentää… 

    Kuka kum­ma halu­aa läh­teä aja­maan vähän­kään pidem­pää mat­kaa jol­lain pik­kuau­tol­la? Ja pitää­hän sil­le mat­ka-ajal­le­kin lait­taa jokin kus­tan­nus. Samas­sa ajas­sa kuin Hel­sin­gis­tä ajaa Tam­pe­reel­le, on jo len­to­ko­neel­la aika pal­jon kauempana.

    Ja vaik­ka­pa Ouluun (tai Rova­nie­mel­le) ei ole omas­ta mie­les­tä­ni mitään jär­keä ajaa edes omal­la autol­la, vaan sin­ne­kin kan­nat­taa mie­lum­min len­tää. Auto tulee pal­jon hal­vem­mak­si, mut­ta kun kat­soo mat­ka-aikaa niin huh huh. Meno­pa­luu Oulu-Hel­sin­ki 3‑henkiseltä per­heel­tä mak­saa noin 400…500e mut­ta sääs­tää kak­si loma­päi­vää. Vuo­kra-autol­la tuo mat­ka on täy­sin jär­je­tön ras­ti, ellei tar­vit­se pal­joa tavaraa. 

    Tosin tuol­la hin­nal­la pää­see jo len­tä­mään ulko­mail­le­kin, vaik­ka­pa sin­ne K‑Eurooppaan.

    (Roi-Hki ja Oulu-Hki tai­ta­vat olla Suo­men ainoi­ta reit­te­jä, jon­ka väli­sis­sä hin­nois­sa on jotain järkeä)

    Myön­ne­tään, tämä kir­joi­tus kos­kee kes­ki­tu­lois­ta per­heel­lis­tä, ei pen­niä venyt­tä­vää opis­ke­li­jaa. Epäi­len kui­ten­kin opis­ke­li­joi­den naut­ti­van jopa enem­män ulko­maan mat­kai­lus­ta kuin lap­si­per­hei­den. En minä opis­ke­luai­koi­na kyl­lä välit­tä­nyt pät­kää­kään mat­kus­tel­la koti­maas­sam­me, nyt van­hem­pa­na & per­heel­li­se­nä taas on tul­lut teh­tyä useam­pia puh­tai­ta koti­maan loma­mat­ko­ja ihan vain sen help­pou­den takia.

  19. JTS:
    Lain­sää­dän­nöl­li­nen ongelma:
    Ikäih­mis­ten koti­pal­ve­lui­den lisään­tyes­sä aika auto­pai­kan etsi­mi­seen kas­vaa. Koti­pal­ve­lui­den sai­raan­hoi­ta­jien ei pitäi­si käyt­tää kol­man­nes­ta työ­ajas­taan auto­kus­ki­na ole­mi­seen eikä saa­da pysä­köin­ti­sak­ko­ja työstään. 

    Miten saa­da pysä­köin­ti­paik­ka pal­ve­lui­den toi­mit­ta­mis­ta var­ten? Oma lii­ken­ne­merk­ki? Talo­yh­tiöil­le asioin­ti-p-paik­kaan velvoite?

    Miten hoi­dat pyö­rä­tuo­li-ihmi­sen asiat talos­sa ilman parkkipaikkaa

    Tämä on hyvä esi­merk­ki sel­lai­ses­ta tar­pees­ta, johon sään­te­lyl­lä pitäi­si vas­ta­ta, kos­ka ulkois­hyö­dyt ovat sel­väs­ti suu­rem­mat kuin kus­tan­nuk­set ja jakau­tu­vat laa­jem­min kuin asu­kas­park­ki­paik­ko­jen hyö­dyt. Kotiin tuo­tu­jen pal­ve­lui­den mää­rä ja kir­jo on vah­vas­sa kas­vus­sa, toki sai­raan­hoi­to on vie­lä prio­ri­soin­nin arvoi­nen. Lisäk­si tämä käyt­tö­tar­ve on suo­raan ris­ti­rii­das­sa varat­tu­jen asu­kas­paik­ko­jen kans­sa, eli nykyi­nen nor­mi lähin­nä hait­taa tämän tavoit­teen toteutumista. 

    Onko muu­ten tot­ta, että kau­pun­gin jär­jes­tä­män pal­ve­lun toteut­ta­jil­la ei ole käy­tös­sään kau­pun­gin hal­lin­noi­mia pysä­köin­ti­lu­pia? Jos on, niin tämä­hän on sit­ten silk­kaa toi­mia­lo­jen välis­tä jär­je­tön­tä pen­nin­heit­to­pe­liä, johon pää­dy­tään raken­ta­mal­la sito­via sii­lo­bud­jet­te­ja ja pois­ta­mal­la näky­vyys koko­nais­ta­lou­del­li­seen tehokkuuteen.

    1. Näi­tä koti­hoi­don pysä­köin­tipåaik­ko­ja pitäi­si todel­la olla. Ongel­ma vain on sii­nä, että vää­rin­py­sä­köi­jät täyt­tä­vät ne. Rans­kas­sa ongel­ma on rat­kais­tu sil­lä, että näil­le pai­koil­le ja inva­pai­koil­le pys­köin­nis­tä tulee kym­men­ker­tai­nen sak­ko, jotain 700 euroa muistaakseni.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alen­net­tu auto­paik­ka­vel­voi­te toi­mii vain siel­lä, mis­sä kadun­var­si­py­sä­köin­ti on mak­sul­lis­ta, eli siel­lä, mis­sä raken­ne­taan tii­viis­ti ja auto­pai­kat ovat sik­si kal­lii­ta. Toi­mii siis vain siel­lä, mis­sä nyky­sys­tee­mi tuot­taa ongel­mia. Pysä­köin­nin­val­von­nan pitäi­si toki toi­mia myös iltaisin.

    Noil­la alueil­la pitäi­si olla mah­dol­lis­ta pysä­köi­dä vaik­ka koko päi­väk­si koh­tuu­hin­taan, esi­mer­kik­si 10 €/vrk, kos­ka tämä auto­paik­ka­nor­mi tar­vit­see ”pai­sun­ta­säi­liön” esi­mer­kik­si nii­tä var­ten, jot­ka jon­kin pro­jek­tin takia vuo­kraa­vat itsel­leen auton parik­si vii­kok­si. Eihän heil­lä nyt­kään ole mitään jär­jel­lis­tä tapaa pysä­köi­dä autoaan.

    Iltai­sin pysä­köin­ti on pää­sään­töi­ses­ti ilmaista.
    Koh­tuu­hin­tai­nen pysä­köin­ti koko­päi­väk­si on ongel­ma myös muu­al­la kuin mak­sul­li­sen pysä­köin­nin alueella.

    Koke­mus­ta löy­tyy esim. sii­tä, kun yötöi­den jäl­keen jou­tuu park­kee­raa­maan “pro­jek­tin” auton 2h-park­ki­kiek­ko­pai­kal­le ja herää­mään kään­tä­mään kiek­koa sit­ten 2h välein.

    Räi­kein­tä täs­sä on, ettei Kau­pun­ki suos­tu edes jul­kai­se­maan kart­taa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta, jos­sa oli­si tie­toa park­ki­paik­ko­jen parkkiajoista.

    MaaS on nyt otsi­kois­sa. Ehkä PaaS (par­king as a ser­vice) vie­lä elinaikanamme?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.