Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

113 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017”

1. Malmin tapauk­ses­sa on syytäkin kaivaa syyl­liset esi­in, niin yksit­täiset virkamiehet kuin päät­täjätkin. Kyse on sen ver­ran kovaot­teis­es­ta kuse­tuk­ses­ta, ettei ole suo­tavaa, että syyl­liset pää­sevät pälkähästä.

   Vastaa

   1. Kalle, koeta nyt rauhoittua
      Val­tu­us­to on demokraat­tis­es­ti päät­tänyt, että aluet­ta tarvi­taan enem­män 25 000 ihm­sen asuinalueena kuin muu­ta­man sadan ihmisen har­ras­tu­s­paikkana. Val­tio on päät­tänyt, ettei se halua pitää yllä tap­pi­ol­lista kenttää.

      Vastaa
2. Paluuviite: Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017 | Mikko Särelä

3. Län­si-Käpylän suo­jelukaa­van nimel­lä kulke­va kaa­va on ilmeis­es­ti ehdo­tus, jon­ka mukaan nyky­isille ton­teille sal­lit­taisi­in noin 110 uut­ta 40 neliön kokoista asumiskäyt­töön tarkoitet­tua lisärakennusta. 

   Täl­laisen täy­den­nys­rak­en­tamisen jäl­keen alueen idyl­li on kyl­lä men­nyt­tä. Puu­taloalueen nyky­istä ehjää miljöötä pitäisi oikeasti suo­jel­la, eikä alis­taa sitä täl­laiselle uudisrakentamiselle.

   Vastaa

4. On mie­lenki­in­toista, miten Malmin lento­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat propagoi­neet tätä asi­aansa niin nokke­lasti, että mon­et taval­liset ihmiset (tun­nen itsekin sel­l­aisia), joi­ta pien­len­to­kent­tä­toim­inta ei kos­ke­ta henkilöko­htais­es­ti mil­lään lail­la, ovat käsi­tyk­sessä, että taas ovat poli­itikot käh­m­i­neet rumasti.

   Siinä ei auta tuo­da esi­in, että päätök­set on tehty täysin demokraat­tis­es­ti, tai että oikeasti Helsinki­in olisi jon­nekin saata­va raken­net­tua uusia asun­to­ja. Samat ihmiset kun pakkaa­vat vas­tus­ta­maan niitä muitakin asun­to­jen rak­en­tamisaluei­ta. Ei viher­alueille, ei golfken­tälle, ei San­ta­ham­i­naan. Eikä nyky­is­ten lähiöi­den tiivistämistä eikä varsinkaan kaupunkibulevardeja.

   Tämä kaik­ki saa ole­maan tyy­tyväi­nen siitä, etten itse ole poli­it­ti­nen päät­täjä Helsingis­sä. Ja että jotkut fik­sut ihmiset, kuten nyt esimerkik­si Osmo Soin­in­vaara, viit­sivät ja jak­sa­vat sen tehdä.

   Vastaa

5. Helsin­gin Sanomis­sa oli 22.9. uuti­nen, jos­sa ker­ro­taan, että suurin osa Käpylän van­hoista puu­taloista tulee puret­tavak­si heti kun alueen uusi ase­makaa­va on hyväksyt­ty. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­telee ase­makaavaa lähiaikoina. 

   Uuti­nen on vuodelta 1966. Onnek­si kaavaa ei sil­loin hyväksyt­ty, ja toiv­ot­tavasti myös nykyiset päät­täjät ymmärtävät van­han puu­taloalueen arvon puineen ja puu­tarhoi­neen ilman mas­si­ivista lisärakentamista.

   Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   Kalle, koeta nyt rauhoittua
   Val­tu­us­to on demokraat­tis­es­ti päät­tänyt, että aluet­ta tarvi­taan enem­män 25 000 ihm­sen asuinalueena kuin muu­ta­man sadan ihmisen har­ras­tu­s­paikkana. Val­tio on päät­tänyt, ettei se halua pitää yllä tap­pi­ol­lista kenttää.

   No kyl­lä tuo keik­ka hiukan haisee. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seudulle tarvi­taan toinen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS halu­amme kil­pail­la esimerkik­si Tukhol­man kanssa alueel­lis­es­ta vetovoimas­ta. Citykent­tien merk­i­tys ale­taan ymmärtää muual­la mut­ta meil­lä ollaan 20 vuot­ta jäl­jessä. Liian iso­ja ja mon­imutkaisia asioi­ta val­tu­utet­tu­jen päätet­täväk­si kun liiken­nepuolen asiantun­te­mus rajoit­tuu spåraan. Olkoonkin että pika- sellaiseen.

   Vastaa

   1. Voisiko ajatel­la, että kun Helsin­ki on antganut ilmaisek­si maat ken­tälle yli 8+0 vuot­ta, nyt olisi vaik­ka Espoon vuoro. Sielotä vain jät­tää metro­rad­fan var­res­ta yhden kaupungi­nosan rak­en­ta­mat­ta. Ei se sen suurem­pi uhraus ole kuin Helsingiltä jät­tää kolme neliök­ilo­metriä maa­ta käyhttämättömäksi.

      Vastaa

7. Varsi­nainen ongel­ma Länsi–Käpylän kaavas­sa on, että uudet lisäraken­nuk­sien paikat on kaavas­sa määrät­ty sitoviksi ja usein tont­tien rajoille jopa 160 m² ryp­päik­si, jol­loin ne ovat asuin­raken­nuk­sia suurem­pia. Tämä tuhoa lop­ullis­es­ti suo­jel­lun ympäristön. Uudet raken­nuk­set tulisi voi­da sijoit­taa ton­teille niiden puus­to, puu­tarhat ja maas­to huomioiden pien­inä eril­lis­inä raken­nuksi­na. Raken­nus­valvon­tavi­ras­to ja Tekni­nen neu­vot­telukun­ta kri­ti­soi näitä ylisu­uria ryp­päitä hyvin perustellen ja toi esi­in niiden ongel­mat. Kaa­van vuorovaiku­tus­ra­por­tis­sa tätä kri­ti­ikkiä ei edes tuo­da esille.

   Täl­laisen täy­den­nys­rak­en­tamisen jäl­keen alueen idyl­li on kyl­lä men­nyt­tä. Puu­taloalueen nyky­istä ehjää miljöötä pitäisi oikeasti suo­jel­la, eikä alis­taa sitä täl­laiselle uudisrakentamiselle.

   Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara:
   Voisiko ajatel­la, että kun Helsin­ki on antganut ilmaisek­si maat ken­tälle yli 8+0 vuot­ta, nyt olisi vaik­ka Espoon vuoro. Sielotä vain jät­tää metro­rad­fan var­res­ta yhden kaupungi­nosan rak­en­ta­mat­ta. Ei se sen suurem­pi uhraus ole kuin Helsingiltä jät­tää kolme neliök­ilo­metriä maa­ta käyhttämättömäksi.

   Pahim­mil­laan siinä käy juuri noin! Eivät kaik­ki Espoon päätök­set ole Län­simetroon ver­rat­tavia. Ken­tän myötä monia mui­ta asioi­ta siir­tyy Espooseen ja Helsin­gin kehi­tys hallinto- ja nukku­malähiökaupungik­si jatkuu. Helsinkiläis­ten kannal­ta erit­täin huono ratkaisu.

   Jos Mal­mi raken­net­taisi­in, mihin type­r­yy­teen en voi uskoa, ain­oa järkevä liike on tehdä lon­toot ja pistää yksi itä-helsinkiläi­nen lähiö nurin uuden ken­tän alta. Se ei ole mah­do­ton aja­tus, kos­ka Itä-Helsingis­sä on paljon raken­nuskan­taa, joka on käyt­töikän­sä päässä. Vai onko jo kat­sot­tu sopi­va yht­enäi­nen alue, jos­sa on vuokratontteja.

   Järkevä liike on jatkaa ken­tän toim­intaa ja sat­sa­ta siihen. Esimerkik­si spåral­in­ja ken­tälle nopeut­taisi ken­tän muut­tumista liike­len­to­ken­täk­si. Johonkin Kirkkon­um­melle tarvi­taan joka tapauk­ses­sa uusi kent­tä lähivu­osi­na harrasteilmailulle.

   Vastaa

9. Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyl­lä tuo keik­ka hiukan haisee. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seudulle tarvi­taan toinen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS halu­amme kil­pail­la esimerkik­si Tukhol­man kanssa alueel­lis­es­ta vetovoimasta. 

   Arlan­da on kaukana Tukhol­man keskus­tas­ta ja yhtey­det keskus­taan joko älyt­tömän hitai­ta tai sikakalli­ita (expressju­na). Sik­si Brom­malle on perustel­tua tarvetta.

   Toki Helsin­gin keskus­tas­ta Seu­tu­laan junay­hteys voisi olla nopeampi (nyt noin 1/2 tun­tia), mut­ta kun matkalla pitää pysähtyä kaikil­la 10–13 väliase­mal­la. Voisiko vaik­ka joka kol­man­nen I- ja P‑junan ajaa pysähtymäl­lä vain Pasi­las­sa sekä Tiksissä/Myyrmäessä eli pari ker­taa tun­nis­sa? Mat­ka-aika voisi puolit­tua noin 15 minuuttiin.

   Ei pääkaupunkiseudulle tarvi­ta citykent­tää vaan nopeampi yhteys Helsin­ki-Van­taalle. Eli kan­nat­taa investoi­da mielu­um­min junay­htey­den nopeut­tamiseen kuin tuh­la­ta Malmin ken­tän maa-alue lentoli­iken­teeseen ja sen tarvit­semi­in citykent­tä-investoin­tei­hin liikenneyhteyksineen.

   Vastaa

10. Jos se Malmin kent­tä on käyt­täjilleen niin ääret­tömän arvokas, niin kai lentokone­har­ras­ta­jat voivat luo­da jonk­in­sort­tisen yhteen­li­it­tymän ja jät­tää maista voit­ta­van osto­tar­jouk­sen Helsingille?

    Vastaa

11. Pekka T.:
    …mon­et taval­liset ihmiset, joi­ta pien­len­to­kent­tä­toim­inta ei kos­ke­ta henkilöko­htais­es­ti mil­lään lailla.… 

    Eli asi­as­ta ei saisi olla mielipi­det­tä ellei omista lentolupakirjaa…? 

    Jospa ajoko­r­tit­tomat jääväävät sit­ten samal­la itsen­sä pois autoli­iken­net­tä koskev­as­ta suun­nit­telus­ta. Kyl­lä me muutkin kul­jemme sil­lä alueel­la ja arvostamme paikan his­to­ri­aa ja toimintaa.

    Vaik­ka niistä koneis­ta­han toki läh­tee ihan kamala melu sanoo joku joka on joskus näh­nyt taito­len­tokonei­ta har­joit­tele­mas­sa kokon­aan toises­sa paikassa.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko ajatel­la, että kun Helsin­ki on antganut ilmaisek­si maat ken­tälle yli 8+0 vuot­ta, nyt olisi vaik­ka Espoon vuoro. Sielotä vain jät­tää metro­rad­fan var­res­ta yhden kaupungi­nosan rak­en­ta­mat­ta. Ei se sen suurem­pi uhraus ole kuin Helsingiltä jät­tää kolme neliök­ilo­metriä maa­ta käyhttämättömäksi.

    Kaikel­la maal­la on yleen­sä hin­tansa. Pait­si sil­loin, kun se tulee pyöräi­lyn käyt­töön, jol­loin se on ilmaista.

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko ajatel­la, että kun Helsin­ki on antganut ilmaisek­si maat ken­tälle yli 8+0 vuot­ta, nyt olisi vaik­ka Espoon vuoro. Sielotä vain jät­tää metro­rad­fan var­res­ta yhden kaupungi­nosan rak­en­ta­mat­ta. Ei se sen suurem­pi uhraus ole kuin Helsingiltä jät­tää kolme neliök­ilo­metriä maa­ta käyhttämättömäksi.

    Onko Oop­per­at­alon alle jäänyt maaplänt­ti myös uhraus? Itse asi­as­sa Espoo uhraa melkois­es­ti maa­ta Ämmäs­suon kaatopaikkaan. Taita­vat helsinkiläisetkin sitä käyttää.

    Vastaa

    1. Kyl­lä, Oop­per­an alle jäänyt maa­pala oli uhraus. Se las­ket­ti­in osak­si Helsin­gin osu­ut­ta, kun han­kkeen rahoituk­ses­ta sovittiin.

       Vastaa

14. Seu­raa­va video on mielipi­de ja vaal­i­main­os, mut­ta ker­too jotain citylentokentistä.

    
    Let’s Close Lon­don City Airport

    Vastaa

15. Niin no siinä mielessä kyl­lä että tämä Helsin­gin asun­top­u­la on täysin Espoon ja Helsin­gin kun­nal­lispoli­itikko­jen syn­nyt­tämä kun ei voi­da sopia asioista. Raken­nus­maata­han on ja se että rak­en­tamisen pitäisi tapah­tua juuri Helsingis­sä ja vaikeasti raken­net­taval­la maal­la on vain van­hanaikaisten val­tarak­en­tei­den, kansankielel­lä val­lan­hi­mon, aikaansaannosta. 

    Tietysti voi ajatel­la että kun on ole­mas­sa kent­tä niin kan­nat­tako se siirtää 20 kilo­metriä län­teen. Mut­ta on sitä verovaroil­la ennekin tehty asioi­ta jot­ka eivät kestä jär­jen kanssa tarkastelua. 

    Any­way, Helsin­ki häviää joka päivä Tukhol­man seudulle ja tässä yksi esimerk­ki mik­si kään­net­tä ei ole tulossa.

    Vastaa

16. Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyl­lä tuo keik­ka hiukan haisee. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seudulle tarvi­taan toinen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS halu­amme kil­pail­la esimerkik­si Tukhol­man kanssa alueel­lis­es­ta vetovoimas­ta. Citykent­tien merk­i­tys ale­taan ymmärtää muual­la mut­ta meil­lä ollaan 20 vuot­ta jäl­jessä. Liian iso­ja ja mon­imutkaisia asioi­ta val­tu­utet­tu­jen päätet­täväk­si kun liiken­nepuolen asiantun­te­mus rajoit­tuu spåraan. Olkoonkin että pika- sellaiseen.

    Helsingillä on jo city-kent­tä, Van­taal­la. Mal­mi on 4 km lähempänä keskus­taa, joten ei se kovin paljon citympi ole. Kyse onkin siitä, tarvit­seeko Helsin­gin kokoinen kaupun­ki kak­si lento­kent­tää. En ole näh­nyt yhtään fak­toi­hin perus­tu­vaa argu­ment­tia tämän puoles­ta, toki net­tikeskusteluis­sa on puhut­tu siitä miten War­ren Buf­fett lentää Malmille yksi­tyiskoneel­laan tuo­maan Suomeen investoin­te­ja. Moni huo­mat­tavasti suurem­pikin kaupun­ki pär­jää yhdel­lä. Tukhol­makin ain­oana pohjo­is­maise­na kah­den lento­ken­tän suurkaupunk­i­na suun­nit­telee Brom­man sulkemista, vaik­ka Arlan­das­ta keskus­taan on yli 30 km pidem­pi mat­ka. Göte­borg ja Oslo ovat jo sulke­neet city-kenttänsä.

    His­to­ri­al­liseen arvoon poh­jaa­vat peruste­lut ken­tän säi­lyt­tämisen puoles­ta ovat kutakuinkin ain­oat järkevät argu­men­tit, mut­ta niis­säkin ontuu se, ettei Mal­mi ole ollut 65 vuo­teen siinä alku­peräisessä matkus­ta­jali­iken­nekäytössä, johon se rakennettiin.

    Malmin ken­tän muut­ta­mi­nen matkus­ta­jali­iken­teen käyt­töön puolestaan vaatisi kiitoradan kään­tämistä saman­su­un­taisek­si Helsin­ki-Van­taan kiitora­to­jen kanssa, Tul­livuoren­tien asuinalueen ja Tat­tarisuon teol­lisu­usalueen jyräämistä kiitoradan alta ja uusia lentomelu­aluei­ta Helsin­gin sisään. Nykyi­nen nykyiset pikkuiset har­rastekoneet eivät aiheuta kovin suuria hait­to­ja, mut­ta vähänkään isom­pi­en konei­den melu olisi huo­mat­ta­va hait­ta lähiseuduille, yksi­tyis­suihkukoneista puhu­mat­takaan. Hin­ta Helsin­gin kaupungille olisi valtava.

    Vastaa

17. Malmin kent­tä on nykyisel­lään hyödytön kakkoskent­tänä, kos­ka sen kiitoti­et ovat niin lyhyet, että sinne ei mah­du edes pien­im­mil­lä A320:llä, joka taitaa olla hki-van­taan yleisim­min käytet­ty konetyyppi.

    Mitä HKI-van­taa tarvit­see on pääradan oikaisun sen ken­tän ali.

    Samal­la radan sivu­raiteen voisi kouka­ta Pirkkalan kaut­ta Tam­pereen päässä, jol­loin se toimisi hyvänä kil­pail­i­jana hki-van­taalle ja varak­ent­tänä toimies­saan junaka­p­a­siteet­tia olisi help­po ohja­ta poim­i­maan ihmisiä kyytiin.

    Vastaa

18. Sylt­ty:
    Jos se Malmin kent­tä on käyt­täjilleen niin ääret­tömän arvokas, niin kai lentokone­har­ras­ta­jat voivat luo­da jonk­in­sort­tisen yhteen­li­it­tymän ja jät­tää maista voit­ta­van osto­tar­jouk­sen Helsingille?

    Tai tar­jouk­sen ken­tän vuokraamis­es­ta markki­nahin­nal­la. Vuo­sivuokra pitää olla 4–5% maan arvos­ta. Ja Malmin ken­tän maan arvo voi hyvin olla 500 miljoon­aa, jol­loin vuo­sivuokra olisi 20–25 miljoonaa.

    Fina­vian 2013 vuosik­er­to­muk­sen mukaan Malmin ken­tälle tuli laskeu­tu­misia kaikki­aan 36394 kpl. Näistä liiken­neil­mailua oli mah­ta­vat 26 kpl (Hki-Van­taa 82890 kpl) ja soti­lasil­mailua 50 kpl (Hki-Van­taa 779 kpl). Lop­ut eli 99,8% on yleisil­mailua eli lähin­nä har­ras­tus- ja koulutustoimintaa. 

    Liikenne- ja soti­lasil­mailun kannal­ta Malmin ken­täl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, kaik­ki mah­tuu hyvin Helsinki-Vantaalle.

    Käsit­tääk­seni tähän saak­ka Helsin­ki ei ole saanut ko. maas­ta vuokrat­u­lo­ja. Näin ollen Helsin­ki on siis sub­ven­toin­ut Malmin lentoli­iken­net­tä joka vuosi noin 20 miljoon­al­la ties kuin­ka kauan. 

    Ovatko siis Malmin lente­lyn har­ras­ta­jat valmi­ita kus­tan­ta­maan maan vuokrauk­sen 20 meuroa/v? Per lento­har­ras­ta­ja (700 kpl, saatu Malmin ystävien papereista) tämä olisi noin 28.571 euroa per VUOSI!

    Vastaa

19. Tuo­mas L.: Helsingillä on jo city-kent­tä, Van­taal­la. Mal­mi on 4 km lähempänä keskus­taa, joten ei se kovin paljon citympi ole. Kyse onkin siitä, tarvit­seeko Helsin­gin kokoinen kaupun­ki kak­si lento­kent­tää. En ole näh­nyt yhtään fak­toi­hin perus­tu­vaa argu­ment­tia tämän puoles­ta, toki net­tikeskusteluis­sa on puhut­tu siitä miten­War­ren Buf­fett lentää Malmille yksi­tyiskoneel­laan tuo­maan Suomeen investoin­te­ja. Moni huo­mat­tavasti suurem­pikin kaupun­ki pär­jää yhdel­lä. Tukhol­makin ain­oana pohjo­is­maise­na kah­den lento­ken­tän suurkaupunk­i­na suun­nit­telee Brom­man sulkemista, vaik­ka Arlan­das­ta keskus­taan on yli 30 km pidem­pi mat­ka. Göte­borg ja Oslo ovat jo sulke­neet city-kenttänsä.

    His­to­ri­al­liseen arvoon poh­jaa­vat peruste­lutken­tän säi­lyt­tämisen puoles­ta ovat kutakuinkin ain­oat järkevät argu­men­tit, mut­ta niis­säkin ontuu se, ettei Mal­mi ole ollut 65 vuo­teen siinä alku­peräisessä matkus­ta­jali­iken­nekäytössä, johon se rakennettiin.

    Malmin ken­tän muut­ta­mi­nen matkus­ta­jali­iken­teen käyt­töön puolestaan vaatisi kiitoradan kään­tämistä saman­su­un­taisek­si Helsin­ki-Van­taan kiitora­to­jen kanssa, Tul­livuoren­tien asuinalueen ja Tat­tarisuon teol­lisu­usalueen jyräämistä kiitoradan alta ja uusia lentomelu­aluei­ta Helsin­gin sisään. Nykyi­nen nykyiset pikkuiset har­rastekoneet eivät aiheuta kovin suuria hait­to­ja, mut­ta vähänkään isom­pi­en konei­den melu olisi huo­mat­ta­va hait­ta lähiseuduille, yksi­tyis­suihkukoneista puhu­mat­takaan. Hin­ta Helsin­gin kaupungille olisi valtava.

    Hin­ta Helsin­gin kaupungille val­ta­va? Miten mitat­tuna? Teo­reet­tisel­la asukas­määräl­lä mitat­tuna olet­taen että asukkaille on työtä. Sav­i­maalle rak­en­tamis­es­ta tulee reilu ton­ni yimääräistä poh­jaku­lua per ker­rosneliö pelkästään maaperän takia. Toki tuonne saadaan sit­ten asum­istuel­la ja yhteisil­lä rahoil­la asukkai­ta, mut­ta sen hin­ta vas­ta onkin valtava. 

    Brom­man ken­tän sulkemista ei mitenkään suun­nitel­la, mielip­iteitä asi­as­ta toki on mut­ta hal­li­tuk­sen päätös on että kent­tä säi­lyy ainakin vuo­teen 2038. Sulkem­i­nen päin vas­toin perut­ti­in ja kent­tää kehitetään. 2038 on myös riit­tävän pitkä aika jot­ta voidaan arvioi­da lentoli­ikenne uudelleen sen aikaisel­la kalustolla. 

    Tämähän on kil­pailukykya­sia jos­sa toki voidaan antaa tasoi­tus­ta muille, sitä annetaan sijain­nil­lamme tosin jo muutenkin. Tukhol­mallekin jo reilusti.

    Vastaa

    1. Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rak­en­taa on yhtä tot­ta kuin Malmin puo­lus­ta­jien väit­teet muutenkin. En tiedä, onko mikään liike perus­tanut toim­intaansa totu­u­den vas­taisille väit­teille siinä määrin kuin Malmin puo­lus­ta­jat. Sen takia hei­dän maineen­sa Helsin­gin päät­täjien kesku­udessa on jok­seenkin pohjalukemissa.

       Vastaa

20. PRNDL: Eli asi­as­ta ei saisi olla mielipi­det­tä ellei omista lentolupakirjaa…? 

    No oli­pa tulk­in­ta! Olen sitä mieltä, että mielipi­de pait­si saisi olla niin olisi eri­no­maisen hyvä jos myös olisi kaikil­la mah­dol­lisil­la ihmisil­lä, joi­ta asia vähänkin liip­paa. Esimerkik­si kaikil­la helsinkiläisil­lä. Ja ihan mil­lainen mielipi­de tahansa.

    Ihmettelin vain sitä miten ihmiset, jot­ka ovat vaa­ti­mas­sa Helsinki­in lisää asun­to­ja, ovat samanaikaises­ti jotenkin ohi­men­nen sitä mieltä, että kun se pien­len­to­kent­tä­toim­inta tun­tuu silleen sym­pa­at­tiselta niin pitäisi­hän se Malmil­la säi­lyt­tää. Ja että poli­itikot, jot­ka ovat sitä siis lopet­ta­mas­sa, käh­mivät taas ker­ran rumasti.

    Ei siinä, että poli­itikot toimi­vat jois­sain asiois­sa, kaikkien neu­vot­telu­jen ja kom­pro­missien jäl­keen, taval­la joka ei vas­taa kaikkien kansalais­ten mielipi­det­tä, ole sinän­sä mitään epäi­lyt­tävää. Rumaa peliä pitää vas­tus­taa, mut­ta eri mieltä olem­i­nen ei ole rumaa.

    Jos lento­kent­tä kat­sot­taisi­in säi­lyt­tämisen arvoisek­si, olisi päätet­tävä mihin vas­taa­va määrä asun­to­ja sijoitet­taisi­in. Sil­lä Helsin­gin (ja pääkaupunkiseudun) asun­top­u­la kun lie­nee aika kiis­ta­ton tosiasia?

    Vastaa

21. Jalankulk­i­ja: Kaikel­la maal­la on yleen­sä hin­tansa. Pait­si sil­loin, kun se tulee pyöräi­lyn käyt­töön, jol­loin se on ilmaista.

    Kun tämä implisi­it­ti­nen väite, että pyöräteille ja pyörä­parkeille annetaan kohtu­ut­toman paljon kallista maa­ta muiden maankäyt­tö­tarpei­den kus­tan­nuk­sel­la, niin joku tämän var­maan on laskenut ja arvioin­ut, ja vielä jonkun­laiseen käyt­tömäärään suhteutettuna. 

    Kuin­ka paljon helsin­gin maa-alas­ta on varat­tu autoille, kuin­ka paljon jalanku­l­ulle ja kuin­ka paljon polkupyöräilylle? 

    Jos tuolle maa-alalle arvioidaan joku asialli­nen kus­tan­nus, ja arvioidaan matkus­tus­suorit­tei­den määrä jol­lain taval­la, kuin­ka paljon kukin kulku­muo­to saa tukea matkaa ja matkus­tuskilo­metriä kohden?

    Vastaa

    1. Luulen, että pyöräil­i­jät voit­taisi­vat, jos osa kun­nal­lisveros­ta perit­täisi­in autoil­i­joil­ta, pyöräil­i­jöiltä ja joukkoli­iken­teen käyt­täjiltä maaverona vaikka­pa euro/m2 vuodessa näille liiken­nemuodoille uhra­tus­ta maa-alas­ta. Pyöräil­i­jöi­den mak­sut nousi­si­vat, mut­ta kun­nal­lisverot aleni­si­vat, kos­ka autoille on uhrat­tu noin tuhat ker­taa enem­män pinta-alaa.

       Vastaa

22. TTK:
    Seu­raa­va video on mielipi­de ja vaal­i­main­os, mut­ta ker­too jotain citylentokentistä.…

    Tämä kan­nat­taa kat­soa. Se on todel­la haus­ka. Kaveri taitaa olla tosis­saan ja ihan oikeasti uskoa tuo­hon. Todel­lista camp-huumo­ria parhaimmillaan.

    Vastaa

23. Pekka T.:
    On mie­lenki­in­toista, miten Malmin lento­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat propagoi­neet tätä asi­aansa niin nokke­lasti, että mon­et taval­liset ihmiset (tun­nen itsekin sel­l­aisia), joi­ta pien­len­to­kent­tä­toim­inta ei kos­ke­ta henkilöko­htais­es­ti mil­lään lail­la, ovat käsi­tyk­sessä, että taas ovat poli­itikot käh­m­i­neet rumasti.

    Mil­laista porukkaa lento­har­ras­ta­jat ovat? Koulutet­tu­ja, hyvä­tu­loisia, erit­täin ammat­ti­taitoisia. Nämä Mal­mi-agi­taat­torit ovat myös jak­sa­neet huu­taa pitkään, välit­tämät­tä väit­tämien­sä virheistä. Ja, aika har­va var­maan sym­pa­tiseer­aa­jista on koskaan käynyt Malmil­la, katso­vat vain kuvia, mis­sä on ter­mi­naali­raken­nus ja muu­ta­ma söpö pienkone edustalla.

    Vastaa

24. QTC: Onko Oop­per­at­alon alle jäänyt maaplänt­ti myös uhraus?

    Tuli­pa tuos­sa pitkästä aikaa vilka­istua Oop­per­an ohjelmis­toa ja kyl­läpä se näyt­tää nykyään todel­lakin niin 100% var­masti 50+ vee por­var­is­frou­valle suun­nat­ul­ta perus­tur­val­liselta hötöltä, että tulee kyl­lä mieleen, että sama tar­jon­ta hoi­tu­isi taa­tusti jon­ain hart­wall-areenae­si­tyksinä kau­pal­lisen ohjel­ma­toimis­ton voimin.

    No, sama taitaa vai­va­ta nykyään nk. laitosteat­tere­i­ta, jois­sa tehtail­laan kau­pal­lis­es­ti var­mo­ja kas­sa­m­ag­neet­te­ja yhteiskun­nan varo­jen turvin. Jos julkisel­la rahal­la saa pelkkää kau­pal­lista höt­töä, niin eikö sama onnis­tu­isi (ken­ties jopa parem­min) yksi­tyisel­lä puolel­la (olet­taen, että laitosten aiheut­ta­ma markki­nahäir­iö poistuisi)?

    Helsin­gin kaupungin­isät ja ‑äid­it voisi­vat sit­ten miet­tiä oop­per­an ton­tin lisäk­si hyödyl­lisem­pää käyt­töä myös kaupun­gin- ja kansal­listeat­terin tonteille…

    Vastaa

25. Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyl­lä tuo keik­ka hiukan haisee. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seudulle tarvi­taan toinen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS halu­amme kil­pail­la esimerkik­si Tukhol­man kanssa alueel­lis­es­ta vetovoimas­ta. Citykent­tien merk­i­tys ale­taan ymmärtää muual­la mut­ta meil­lä ollaan 20 vuot­ta jäl­jessä. Liian iso­ja ja mon­imutkaisia asioi­ta val­tu­utet­tu­jen päätet­täväk­si kun liiken­nepuolen asiantun­te­mus rajoit­tuu spåraan. Olkoonkin että pika- sellaiseen.

    Mitään cityken­täää Helsin­ki ei tarvitse kos­ka Van­taan ken­tälle on vain 15 km ja sil­lä on vielä laa­jen­tamis­varaa. Vrt Tukhol­ma jos­sa pääkent­tä Arlan­da on 40 km päässä ja sik­si tarvit­see “cityken­tän” Brom­mas­ta 15 km päässä keskustasta.

    Pienkoneil­mailun sovel­tuu Num­mela reilun puolen tun­nin moot­tori­tiematkan päässä Helsingistä tai sit­ten voitaisi­in rak­en­ta toinen pienkonekent­tä Malmin tilalle esim Öster­sun­domin Natura-alueille.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rak­en­taa on yhtä tot­ta kuin Malmin puo­lus­ta­jien väit­teet muutenkin. 

    No siis onhan väite tot­ta sikäli, että se on kalli­im­paa kuin rak­en­taa otol­lisem­malle maaperälle 😀

    Mut­ta että olisi eri­tyisen kallista, tai että suun­nitel­luil­la ker­rosneliömääril­lä ja Helsin­gin neliöhin­noil­la asial­la olisi juurikaan merk­i­tys­tä, niin ei ole.

    Mut­ta ollaan suopei­ta ja ajatel­laan, ettei kyse ole totu­u­den­vas­tais­ten väit­tei­den esit­tämis­es­tä tarkoituk­sel­lis­es­ti, vaan esimerkik­si siitä, että lento­har­ras­ta­jat ovat yleen­sä ottaen pien­taloa­su­jia ja heil­lä yksinker­tais­es­ti on väärä kuva/tieto perus­tamiskus­tan­nusten osu­ud­es­ta kerrostalorakentamisessa.

    Vastaa

    1. On var­maan kalli­im­paa rak­en­taa savelle kuin kalli­olle, mut­ta väite tuhannes­ta eurosta neliöltä lisäkus­tan­nuk­se­na on silk­ka vale. Helsingis­sä keskimäärin raken­nus­maa on savea huonompaa.

       Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Luulen, että pyöräil­i­jät voit­taisi­vat, jos osa kun­nal­lisveros­ta perit­täisi­in autoil­i­joil­ta, pyöräil­i­jöiltä ja joukkoli­iken­teen käyt­täjiltä maaverona vaikka­pa euro/m2 vuodessa näille liiken­nemuodoille uhra­tus­ta maa-alas­ta. Pyöräil­i­jöi­den mak­sut nousi­si­vat, mut­ta kun­nal­lisverot aleni­si­vat, kos­ka autoille on uhrat­tu noin tuhat ker­taa enem­män pinta-alaa.

    Siis ei fak­taa vaan pelkkää luuloa.

    Vastaa

    1. Kyl­lä yhtä pyärää kohden on häviävän pieni osa siitä maa-alas­ta, joka on varat­tu autoli­iken­teelle yhtä autoa kohden. Pwlkkä pysäköin­ti 16 km²

       Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä yhtä pyärää kohden on häviävän pieni osa siitä maa-alas­ta, joka on varat­tu autoli­iken­teelle yhtä autoa kohden. Pwlkkä pysäköin­ti 16 km²

    Huimia pysäköin­tialuei­ta jos yhtä autoa kohden on 16 km². Ehkä olisi syytä hakea real­is­mia näi­hin Osmon väitteisiin.

    Vastaa

    1. Tämä laskel­ma perus­tuu auto­jen lukumäärään ja siihen, että jokaista kohden on kak­si paikkaa.

       Vastaa

29. Helsingis­sä on pyöräteitä 1200 km (lähde: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/pyorareitit/). Jos arvioidaan varovasti pyörä­tien lev­ey­dek­si 2,5 m, niin pyöräti­et vievät tilaa 3 miljoon­aa m2. Jos akti­ivisia pyöräil­i­jöitä on vaikka­pa 100 000 (riip­puu mihin raja vede­tään), niin tämä tekee 30 m² pyöräil­i­jää kohden. Ei ihan mah­do­toon määrä, mut­ta ylit­tää kuitenkin auton pysäköin­ti­in vaa­di­tun tilan.
    Autoli­iken­teen osalta voi joku muu tehdä vas­taa­van laskelman.

    Vastaa

    1. Mihin uno­h­tu­i­v­at auto­jen tarvit­se­mat väylät? Pelkästään kehä I:n sisäl­lä ole­vat moot­toriväylät vievät asuin­ti­lan 80 000 ihmiseltä, ja siinä ovat mukana vas­ta melu­alueet, ei itse asfalttipintaa.

       Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä laskel­ma perus­tuu auto­jen lukumäärään ja siihen, että jokaista kohden on kak­si paikkaa.

    Mihin perus­tuu väite, että jokaista autoa kohden on kak­si mak­sim­i­toitet­tua autopaikkaa? Helsingis­sä ei taku­ul­la löy­dy 500 000 autopaikkaa joiden keskimäärin viemä ala olisi reip­paasti yli 30 m². 

    Akti­ivise­na työ­matkapyöräil­i­jä olen sitä mieltä, että mei­dän pyöräil­i­jöi­den kannal­ta on erit­täin vahin­gol­lista, että pyöräi­lyä kan­nat­ta­vat edus­ta­jat vale­htel­e­vat noin raskaasti. 

    Tuol­lainen lisää vain sitä negati­ivista vas­takkainaset­telua, jon­ka vuok­si pyöräi­ly­olo­suhtei­den paran­tamiseen ei tah­do löy­tyä riit­tävästi tah­toa. Rehellisyys ja yhteistyökyky muiden liiken­nemuo­to­jen edus­ta­jien kanssa edis­täisi asi­aamme paljon paljon parem­min. Ja se, että pyöräi­ly­hankkei­ta edes yritet­täisi­in toteut­taa järkevin kus­tan­nuksin, ei mielet­tömin kus­tan­nuksin kuten baanat.

    Vastaa

    1. Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysäköidä, kun läh­tee kotoa. Muuten­han sitä ei voisi käyt­tää lainkaan. Jokaista autoa kohden, jota käytetään työ­matkoi­hin, on toinen paik­ka sen työ­paikan luona ja niin on Helsingis­sä myös jokaista muual­ta tule­vaa kohden. Lisäk­si kaup­pakeskuk­sis­sa on olta­va kol­mas autopaik­ka. Itse asi­as­sa KSV:n arvion mukaan pysäköin­tipaikko­ja on autoa kohden enem­män kuin kaksi.

       Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysäköidä, kun läh­tee kotoa. Muuten­han sitä ei voisi käyt­tää lainkaan. Jokaista autoa kohden, jota käytetään työ­matkoi­hin, on toinen paik­ka sen työ­paikan luona ja niin on Helsingis­sä myös jokaista muual­ta tule­vaa kohden. Lisäk­si kaup­pakeskuk­sis­sa on olta­va kol­mas autopaik­ka. Itse asi­as­sa KSV:n arvion mukaan pysäköin­tipaikko­ja on autoa kohden enem­män kuin kaksi.

    Edelleenkin kysyn fak­taa tuon laskel­man poh­jak­si, että Helsingis­sä olisi 500 000 autopaikkaa joiden keskimäärin viemä ala olisi reip­paasti yli 30 m². Siis jokainen keskimäärin yli kaik­ista väljim­män mitoi­tus­normin vaik­ka otet­taisi­in mukaan P‑paikan rampit ym. Tuol­laiset väit­teet pitää pystyä todentamaan.

    Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysäköidä, kun läh­tee kotoa. Muuten­han sitä ei voisi käyt­tää lainkaan. 

    Se työ­paikan parkkipaik­ka voi olla yhtä hyvin myös Helsin­gin ulkop­uolel­la. Kuten se kaup­pakeskuk­sen paikkakin. Kesämökin pihas­ta puhumattakaan.

    Mil­lä taval­la kaup­pakeskuk­si­in tai keskus­tan hallei­hin voi muuten käytän­nössä vara­ta sen paikan jos ker­ran jokaiselle autolle las­ke­taan aina kak­si omaa paikkaa? Oman havain­toni mukaan niis­sä ei ole rek­isterik­il­ven mukaan tehtyä varausta.

    Ja poli­it­tisille päät­täjille ohjeek­si että ylipäätään kan­nat­taisi joskus viet­tää aikaansa jonkun oikeasti autoa käyt­tävän helsinkiläisen kanssa. Vai olisiko liian uhkaa­va tilanne oman kuplan ulkopuolella…?

    Vastaa

    1. Tietoni ovat peräisin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to-vainaal­ta. Siel­lä on aika hyvät rek­ister­i­tiedot pysäköin­tipaikoista. Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on 132%, joten ulkokun­ta­laisia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin.

       Vastaa

33. Kotien luona parkkipaikat voi laskea autoil­i­jan tuot­ta­mak­si “kuluk­si” mut­ta työ­paikoil­la sen parkkipaikan kyl­läkin omis­taa usein joku muu kuin kaupun­ki ja jos ei omista niin kaupun­ki saa­nee siitä sit­ten tulo­ja halu­a­mansa määrän.

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rak­en­taa on yhtä tot­ta kuin Malmin puo­lus­ta­jien väit­teet muutenkin. En tiedä, onko mikään liike perus­tanut toim­intaansa totu­u­den vas­taisille väit­teille siinä määrin kuin Malmin puo­lus­ta­jat. Sen takia hei­dän maineen­sa Helsin­gin päät­täjien kesku­udessa on jok­seenkin pohjalukemissa.

    Nyt taitaa Osmo men­nä haukku­misek­si mikä ei ole oikein tyy­likäs jut­tu. Ei ole myöskään hyvä jut­tu että jonkin kun­ta­lais­ryh­män “maine” on “päät­täjien” kesku­udessa poh­jaluke­mis­sa. Hiukan kuin äänekäs oppi­las ja opet­ta­ja. Jokaisel­la kun­ta­laisel­la on oikeus mielip­i­teeseen vaik­ka se jonkun mielestä olisi vääräkin. Toki olen huo­man­nut että tästä peri­aat­teesta ollaan tin­kimässä ja on absolu­ut­ti­nen oike­as­sa olevin puolue. 

    Mut­ta sit­ten fak­toi­hin kos­ka ei ole tarkoi­tus esit­tää mitää totu­u­den vas­taista vaan luku­ja jot­ka voi sit­ten kumo­ta mut­ta vain fak­toil­la, ei “olet väärässä” — kommentilla. 

    Malmin maan­raken­nus perus­valmi­ik­si mak­saa noin 300–400 miljoon­aa euroa johon pitää lisätä saas­tunei­den maa­mas­so­jen käsit­te­ly. Kon­sultin aikoinaan tekemässä arvios­sa rivi-ja pien­talo­jen pelkät paa­lu­tuskus­tan­nuk­set pyörivät 400 euron luokas­sa / ker­rosneliö. Ker­rostalo­jen kohdal­la edullisempaa. 

    Maa­mas­so­jen siir­to on todel­la kallista etenkin kun sav­i­maalle ei oikein ole otta­jia vaan se pitää kul­jet­taa kauas. Puhu­mat­takaan sit­ten saas­tuneesta maasta. 

    Joka tapauk­ses­sa tuos­ta tulee vähin­tään se 400 miljoon­aa perusku­lua veron­mak­sajille ja kun lisätään var­muusker­roin — joka on tarpeen kun kyseessä on kaupun­gin pro­jek­ti — ollaan luokas­sa 600 miljoon­aa. Asun­to­ja on tulos­sa noin 13500 joten tuos­ta tulee reilu 40 tuhat­ta poh­jaku­lua per asun­to. Yksiössä se on hyvinkin sen ton­nin per kerrosneliö. 

    Laskel­man saa toki osoit­taa vääräk­si jos­ta olisin jopa mielis­säni kos­ka olen tässä mak­sum­iehenä. Min­ua häir­it­see tässä se että rak­en­t­a­mi­nen savelle on yhtäkkiä “nor­maalia” kun se aiem­min oli vaikeaa ja kallista. Louhin­takin on parem­pi kos­ka louheelle on käyt­töä. Savelle ei mitään. 

    Ja sit­ten voi osoit­taa vääräk­si myös sen että help­po saavutet­tavu­us lentäen on Helsin­gin houkut­tele­vu­u­den kannal­ta hyvä asia.

    Vastaa

    1. Mitä ihmeen merk­i­tys­tä on sil­lä, mitä mak­saisi pien­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen alueelle, jolle tehdään ker­rostalo­ja? Mis­tä tieto, että tämä maa olisi eriy­tisen saas­tunut­ta, kun kaupun­gin tieto on, että saas­tunut­ta maa­ta on harv­inaisen vähän. Kokon­aisu­udessaan alueen kaa­vat­alous on tas­apain­os­sa. Sitä voi ver­ra­ta vaik­ka Öster­sun­domi­in, jos­sa se on mil­jardin tap­pi­ol­la. Toisin sanoen Malmin pelas­t­a­mi­nen ja raken­nu­soikeu­den siir­to Öster­sun­domi­in mak­saisi miljardin.
       Pahiten mal­im­i­laiset ovat muut­ta­neet totu­ut­ta kertoe3ssaan siitä, kuin­ka paljon liike­len­to­ja vuodessa ken­tälle on. Ne on onnek­si tilastoitu.

       Asun­to­ja on tulos­sa noin 13500 joten tuos­ta tulee reilu 40 tuhat­ta poh­jaku­lua per asun­to. Yksiössä se on hyvinkin sen ton­nin per kerrosneliö. 

       Mieti nyt vähän logiikkaasi.

       Vastaa

35. R.Silfverberg: Mitään cityken­täää Helsin­ki ei tarvitse kos­ka Van­taan ken­tälle on vain 15 km ja sil­lä on vielä laa­jen­tamis­varaa. Vrt Tukhol­ma jos­sa pääkent­tä Arlan­da on 40 km päässä ja sik­si tarvit­see “cityken­tän” Brom­mas­ta 15 km päässä keskustasta.

    Pienkoneil­mailun sovel­tuu Num­mela reilun puolen tun­nin moot­tori­tiematkan päässä Helsingistä tai sit­ten voitaisi­in rak­en­ta toinen pienkonekent­tä Malmin tilalle esim Öster­sun­domin Natura-alueille.

    Arlan­daan pääsee Tukhol­man keskus­tas­ta 20 min­uutis­sa joten taitaa olla pikaisem­pi keik­ka kuin Helsingistä Hki-Vantaalle.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on 132%, joten ulkokun­ta­laisia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin. 

    Helsingis­sä olisi täystyöl­lisyys, elleivät “vierastyöläiset” veisi työpaikkoja 😉

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysäköidä, kun läh­tee kotoa. Muuten­han sitä ei voisi käyt­tää lainkaan. Jokaista autoa kohden, jota käytetään työ­matkoi­hin, on toinen paik­ka sen työ­paikan luona ja niin on Helsingis­sä myös jokaista muual­ta tule­vaa kohden. Lisäk­si kaup­pakeskuk­sis­sa on olta­va kol­mas autopaik­ka. Itse asi­as­sa KSV:n arvion mukaan pysäköin­tipaikko­ja on autoa kohden enem­män kuin kaksi.

    Tuo KSV:n arvio on perusteil­taan todel­la hatara, sen johdan­to ker­too näin “Yhdys­val­lois­sa yhtä au- toa kohti on arvioitu ole­van 5–9 pysäköinti- paikkaa, euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa py- säköintipaikkoja on autoa kohden tyypillises-
    ti huo­mat­tavasti vähemmän.”. Tuos­ta on sit­ten arvat­tu Helsin­gin määräk­si kolme per auto. Laskel­ma tuo ei ole. 

    KSV esit­tää toki laskel­mankin “Jos keskimääräisenä tilatarpeena käytetään 20 m²/auto, Helsin­gin nyyi­nen autokan­ta vaatii noin 550 hehtaaria (5,5 km²) pin­ta-alaa”. Totu­us lie­nee jos­sakin laskel­man ja arvauk­sen välissä.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Tietoni ovat peräisin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to-vainaal­ta. Siel­lä on aika hyvät rek­ister­i­tiedot pysäköin­tipaikoista. Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on 132%, joten ulkokun­ta­laisia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin.

    Ajat­teletko nyt että jokainen auto liikkuu joka päivä ja tarvit­see näin 2–3 parkkipaikkaa. Miten se suh­tau­tuu KSV:n tilas­toon jon­ka mukaan yksi­ty­isautol­la tehdään vain se 22% kaik­ista kaupun­gin sisäi­sistä matkoista?

    Vastaa

39. KariS:

    Akti­ivise­na työ­matkapyöräil­i­jä olen sitä mieltä, että mei­dän pyöräil­i­jöi­den kannal­ta on erit­täin vahin­gol­lista, että pyöräi­lyä kan­nat­ta­vat edus­ta­jat vale­htel­e­vat noin raskaasti. 

    Tuol­lainen lisää vain sitä negati­ivista vas­takkainaset­telua, jon­ka vuok­si pyöräi­ly­olo­suhtei­den paran­tamiseen ei tah­do löy­tyä riit­tävästi tah­toa. Rehellisyys ja yhteistyökyky muiden liiken­nemuo­to­jen edus­ta­jien kanssa edis­täisi asi­aamme paljon paljon parem­min. Ja se, että pyöräi­ly­hankkei­ta edes yritet­täisi­in toteut­taa järkevin kus­tan­nuksin, ei mielet­tömin kus­tan­nuksin kuten baanat.

    Yritin kysyä Calo­niuk­senkadun katusu­un­nitel­man tek­i­jältä asi­akasti­laisu­udessa, mil­laisi­in tutkit­tui­hin lukui­hin perus­tu­vat kadun suun­nitel­mat pyöräi­lyn tarpeista täl­lä nimeno­maisel­la osu­udel­la. Kävi ilmi, että mitään todel­lista tietoa ei tästä ollut. Olti­in vain huitaise­mas­sa parkkipaikat pois ja tekemässä tilalle ylileveitä pyöräteitä. Tämä kohde­han on muutenkin hyvä esimerk­ki siitä, miten sikakallista maa on täl­lä kohdal­la, jos sil­lä on pysäköi­tynä auto, mut­ta maan hin­nas­ta ei puhuta mitään, kun tilalle tulee pyöräti­et. Viis siitä onko käyt­täjiä vai ei. Män­tymäen uudet kallit pyöräti­et huu­ta­vat tyhjyyt­tään, samoin Nordenskiöldinkatu.

    Vastaa

40. Helsinki_hoi_älä_jätä:Ei ole myöskään hyvä jut­tu että jonkin kun­ta­lais­ryh­män “maine” on “päät­täjien” kesku­udessa pohjalukemissa. 

    Pitäisikö sil­loin kuitenkin aivan ensim­mäisek­si kat­soa pitkään ja har­taasti peiliin?

    Jokaisel­la kun­ta­laisel­la on oikeus mielip­i­teeseen vaik­ka se jonkun mielestä olisi vääräkin. 

    Tämä oikeus muo­dostaa mielip­iteitä, esimerkik­si joidenkin kun­ta­lais­ten muo­dostamista ryh­mit­tymistä, ei sit­ten yhtäkkiä koskekaan päättäjiä?

    Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä ihmeen merk­i­tys­tä on sil­lä, mitä mak­saisi pien­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen alueelle, jolle tehdään ker­rostalo­ja? Mis­tä tieto, että tämä maa olisi eriy­tisen saas­tunut­ta, kun kaupun­gin tieto on, että saas­tunut­ta maa­ta on harv­inaisen vähän. Kokon­aisu­udessaan alueen kaa­vat­alous on tas­apain­os­sa. Sitä voi ver­ra­ta vaik­ka Öster­sun­domi­in, jos­sa se on mil­jardin tap­pi­ol­la. Toisin sanoen Malmin pelas­t­a­mi­nen ja raken­nu­soikeu­den siir­to Öster­sun­domi­in mak­saisi miljardin.
    Pahiten mal­im­i­laiset ovat muut­ta­neet totu­ut­ta kertoe3ssaan siitä, kuin­ka paljon liike­len­to­ja vuodessa ken­tälle on. Ne on onnek­si tilastoitu.

    Mieti nyt vähän logiikkaasi.

    Esitä nyt Osmo hyvä hiukan luku­jasi sen sijaan että kuit­taat jotenkin tyh­mäk­si. Des­t­ian raport­ti on kaupun­gin tilaa­ma ja siel­lä on nuo paa­lu­tuskus­tan­nuk­set. Kuten myös se että alueelle on tulos­sa pientaloja. 

    Edullisia asun­to­ja tuonne ei vaan saa­da. Sil­lä on turha pet­tää itseään. 

    Liike­len­to­jen määrää ei Malmil­la saa­da tilas­toista ulos. Lento­jen kokon­ais­määrä kyl­lä mut­ta Finavia on ulkois­tanut matkus­ta­ja­len­to­jen tilas­toin­nin huolin­tay­htiöille joi­ta ei Malmil­la edes ole ollut. Ei ole näin ollen tilas­to­jakaan joten jos jos­sakin on val­he se lie­nee siel­lä joka väit­tää liike­len­to­jen ole­van tilastoissa. 

    Ja tuoko oli sit­ten se syy mik­si “päät­täjät” halvek­su­vat niitä jot­ka halu­aisi­vat Malmin säi­lyt­tää. Aika löy­hässä on inho. 

    Ja lopuk­si vielä viit­taus Ympäristömin­is­ter­iön vuon­na 2009 tekemään selvi­tyk­seen jos­sa liike­len­to­jen osu­us Malmin liiken­teestä ollut 5%:”

    Ympäristöministeriön vuo­den 2009 selvi­tyk­sen mukaan liike­len­to­jen osu­us Helsin­ki- Van­taan oper­aa­tioista vuon­na 2008 oli noin 1,9%. Malmin lentokentän kohdal­la osu­us oli noin 5% kentän oper­aa­tioista. Samaa selvi­tys­tä varten haas­tatel­tu­jen ilmailu­alan asiantun­ti­joiden mukaan, Finavia mukaan­lukien, Malmin lentoase­malle voitaisi­in hyvin siirtää pienem­pi­en ja hitaampi­en liike­len­to­jen oper­aa­tiot, sil­lä Helsin­ki-Van­taan ruuh­ka- aikoina ne hidas­ta­vat matkus­ta­jali­iken­teen oper­aa­tioiden sujuvuutta.”

    Vastaa

42. Helsinki_hoi_älä_jätä: Hin­ta Helsin­gin kaupungille val­ta­va? Miten mitat­tuna? Teo­reet­tisel­la asukas­määräl­lä mitat­tuna olet­taen että asukkaille on työtä. 

    Tänään opin, että Helsingis­sä ei ole asun­top­u­laa ja asumisen korkea hin­ta ei ole keskeinen ongel­ma kaikkien nor­maalien ihmis­ten elämässä.
    Tai sit­ten joil­lakin ihmisil­lä on asi­at niin käsit­tämät­tömän hyvin, että heil­lä ei ole enää minkään­laista kos­ke­tus­pin­taa tavis­ten todellisuuteen.

    Vastaa

43. Lisäk­si kun auto­jen viemästä tilas­ta keskustel­laan jokaista autoti­etä käyt­tää aina vaan yksi­ty­isautoil­i­jat, sil­lä ei ikinä liiku poli­isi­au­to tai ambu­lanssi, sil­lä ei siir­retä pos­tia tai kul­jete­ta kaup­paan vihan­nek­sia, eikä edes bus­sit kulje.

    Siinäkin tilanteessa, että Kehä ykkösen sisäpuolel­la kiel­let­täisi­in kaik­ki muu pait­si edel­lä­maini­tut ajot (häly­tysajoneu­vot, logis­ti­ik­ka ja joukkoli­ikenne), siel­lä silti jokunen autotie tarvit­taisi­in, että tarvit­taes­sa sieltä kaikkein urbaaneim­mas­takin ympäristöstä saadaan kaver­it ambu­lanssil­la Meilahteen.

    Epäilemät­tä autoteitä tarvit­taisi­in siinä tilanteessa huo­mat­tavasti vähem­män, mut­ta jonkun pitäisi oikeasti laskea mikä tämän vält­tämät­tömän kumipyöräin­fran vaa­ti­ma tila on ja vähen­tää se näistä luvuista niin löy­ty­isi se todel­li­nen määrä neliöitä / hehtaare­ja jon­ka voi yksi­ty­isautoilun piikki­in laittaa.

    Vastaa

44. anon­il­li: Tänään opin, että Helsingis­sä ei ole asun­top­u­laa ja asumisen korkea hin­ta ei ole keskeinen ongel­ma kaikkien nor­maalien ihmis­ten elämässä.
    Tai sit­ten joil­lakin ihmisil­lä on asi­at niin käsit­tämät­tömän hyvin, että heil­lä ei ole enää minkään­laista kos­ke­tus­pin­taa tavis­ten todellisuuteen.

    Haaste­han on se että alka­en 5 ton­nia neliö mak­sa­vat asun­not kyl­lä vähen­tävät asun­top­u­laa mut­ta lisäävät ihmis­ten ahdinkoa. Asumiseen menee Helsingis­sä aivan liian iso osa palkasta. 

    Edullisia asun­to­ja olisi tarve saa­da mut­ta niitä ei ole nyky­isil­lä kaupun­gin toimil­la tulossa.

    Vastaa

45. Helsinki_hoi_älä_jätä: Edullisia asun­to­ja olisi tarve saa­da mut­ta niitä ei ole nyky­isil­lä kaupun­gin toimil­la tulossa. 

    Raken­nuskus­tan­nuk­sil­la ja asun­noista pyy­det­tävil­lä hin­noil­la ei ole keskenään markki­na­t­aloudessa mitään tekemistä. Sen sijaan jos raken­nuskus­tan­nuk­set ovat oletet­tavasti korkeam­mat kuin asun­nos­ta saata­va hin­ta rak­en­tamista ei tapahdu.

    Malminkin tapauk­ses­sa riit­tää siis, että raken­nuskus­tan­nuk­set alit­ta­vat asun­noista oletet­tavasti saata­van hin­nan. Täl­löin asun­top­u­la helpottuu.

    Vastaa

46. Helsinki_hoi_älä_jätä:
    Edullisia asun­to­ja olisi tarve saa­da mut­ta niitä ei ole nyky­isil­lä kaupun­gin toimil­la tulossa.

    Pitäisin kyl­lä aika toden­näköisenä, että kaupun­gin toimet helpot­ta­vat tilan­net­ta pitkäl­lä aikavälil­lä. Sin­un ratkaisumallisi, että ei raken­neta mitään mihinkään, pahen­taisi tilan­net­ta entisestään.

    Vastaa

47. Sylt­ty: Pitäisikö sil­loin kuitenkin aivan ensim­mäisek­si kat­soa pitkään ja har­taasti peiliin?

    Tämä oikeus muo­dostaa mielip­iteitä, esimerkik­si joidenkin kun­ta­lais­ten muo­dostamista ryh­mit­tymistä, ei sit­ten yhtäkkiä koskekaan päättäjiä?

    Toki mut­ta päät­täjän ase­mas­sa tol­er­anssi mie­len­sä­pa­hoit­tamiseen pitää ole­tusar­vois­es­ti olla isom­pi. Kuten kaikessa johtamisessa.

    Vastaa

48. Helsinki_hoi_älä_jätä:
    …Edullisia asun­to­ja olisi tarve saa­da mut­ta niitä ei ole nyky­isil­lä kaupun­gin toimil­la tulossa. 

    1) pure­taan sään­te­ly mukaan­luet­tuna lopete­taan ns. sosi­aa­li­nen asuntotuotanto
    2) lopete­taan asumisen tukem­i­nen välittömästi
    3) kaavoite­taan riit­tävästi, aluk­si Kehä I:n sisäpuoli ruu­tukaavaan ja ton­tit niin pieniksi, että syn­tyy kilpailua

    Sitä saa, mitä tilaa. Helsinkiläiset poli­itikot tilaa­vat korkei­ta asumiskus­tan­nuk­sia. Pilkko­ma­l­la Helsin­ki pienem­mik­si kun­tayk­siköik­si syn­tyy kil­pailua, joka las­kee hintoja.

    Vastaa

49. Juip­pi: Pitäisin kyl­lä aika toden­näköisenä, että kaupun­gin toimet helpot­ta­vat tilan­net­ta pitkäl­lä aikavälil­lä. Sin­un ratkaisumallisi, että ei raken­neta mitään mihinkään, pahen­taisi tilan­net­ta entisestään.

    Niin no, uus­tuotan­nos­sa halvim­mat neliöhin­nat ovat jo viiden ton­nin luokas­sa alueil­la joiden raken­net­tavu­us on kohtu­uhyvä. En näe että heikom­man raken­net­tavu­u­den alueel­la hin­tata­so lask­isi. Miten siis mielestäsi ylikallis uus­tuotan­to auttaa? 

    Pk-seudul­la on kyl­lä kohtu­uhin­nal­la raken­net­tavaa aluet­ta mut­ta ne eivät ole juuri nyt kaupun­gin idea­pankissa kovin korkeal­la. Toisaal­ta jäykät kun­tara­jat estävät järki­ratkaisu­jen tekemistä.

    Vastaa

    1. Pääkaupunkiseudul­la on mah­dol­lisu­us asua hal­val­la, jos ei ole niin krant­tu kaupungi­nosan suh­teen. Jos suos­tuu men­emään kehyskun­ti­in, pääsee tosi hal­val­la. Siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat alen­tuneet absolu­ut­tis­es­ti. Tässä asi­as­sa ei kun­tara­joit­ta ole mitään merk­i­tys­tä. Vaik­ka Klaukkala liitet­täisi­in Helsinki­in, se olisi yhä Klaukkala.

       Vastaa

50. R. V.: Raken­nuskus­tan­nuk­sil­la ja asun­noista pyy­det­tävil­lä hin­noil­la ei ole keskenään markki­na­t­aloudessa mitään tekemistä. Sen sijaan jos raken­nuskus­tan­nuk­set ovat oletet­tavasti korkeam­mat kuin asun­nos­ta saata­va hin­ta rak­en­tamista ei tapahdu.

    Malminkin tapauk­ses­sa riit­tää siis, että raken­nuskus­tan­nuk­set alit­ta­vat asun­noista oletet­tavasti saata­van hin­nan. Täl­löin asun­top­u­la helpottuu.

    Mielestäsi tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät siis vaiku­ta hintaan?

    Itse jonkin ver­ran rak­en­ta­neena rohke­nen olla aav­is­tuk­sen eri mieltä.

    Vastaa

51. R. V.:
    Raken­nuskus­tan­nuk­sil­la ja asun­noista pyy­det­tävil­lä hin­noil­la ei ole keskenään markki­na­t­aloudessa mitään tekemistä. Sen sijaan jos raken­nuskus­tan­nuk­set ovat oletet­tavasti korkeam­mat kuin asun­nos­ta saata­va hin­ta rak­en­tamista ei tapahdu.

    On niil­lä paljon tekemistä keskenään.

    Rak­en­taes­sa tulee joskus vas­taan yllä­tyk­siä ja raken­nuskus­tan­nuk­set nou­se­vat korkeam­mik­si kuin oletet­ti­in. Helsin­gin nou­se­vien hin­to­jen markki­noil­la iso raken­nus­fir­ma voi roikot­taa asun­to­ja myyn­nis­sä vuosia mielu­um­min kuin han­kki­u­tua niistä nopeasti tap­pi­ol­la eroon. Eli odot­taa kunnes hin­nat ylit­tävät ne rakennuskustannukset.

    Vastaa

52. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on 132%, joten ulkokun­ta­laisia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin.

    Vuo­den 2016 tilas­ton mukaan 129,9%. Helsin­gin seudun 105%. 

    Rautatieläis­ten lakko ja viime syksyn suurlakko osoit­ti­vat kuin­ka paljon alueel­la tehdään turhia työ­matko­ja. Mut­ta etä­työ tun­tuu ole­van urban­istien mielestä huono asia. Ainakin, jos sitä tehdään muuten kuin ilmaise­na yli­työnä. Ehkä sik­si, että sitä voi tehdä myös maalla.

    Vastaa

53. Helsinki_hoi_älä_jätä: Mielestäsi tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät siis vaiku­ta hintaan? 

    Itselle raken­nut­taes­sa hie­man eri asia. Sil­loin voi tehdä vaik­ka miljoo­nan euron mate­ri­aaleista talon muut­to­tap­pioalueelle euron tontille. 

    Eri asia jos meinaa myy­dä sen. Sil­loin hin­taan vaikut­taa kysyn­tä ja tar­jon­ta. Jos osta­jia ei ole, ei talosta saa edes mate­ri­aalien hintaa. 

    Jos kysyn­tää on tar­jon­taa enem­män ja raken­nuskus­tan­nuk­set jäävät alueen markki­nahin­to­jen alle, ero­tus on voit­toa rakennuttajalle.

    Vastaa

    1. Jos kysyn­tää on tar­jon­taa enem­män ja raken­nuskus­tan­nuk­set jäävät alueen markki­nahin­to­jen alle, ero­tus on voit­toa rakennuttajalle

       Tai kaupungile, joka omis­taa maan, jos tont­tien luovu­tuk­ses­sa markki­nat toimivat.

       Vastaa

54. Osmo Soin­in­vaara: Tai kaupungile, joka omis­taa maan, jos tont­tien luovu­tuk­ses­sa markki­nat toimivat.

    Ker­rostalon raken­nuskus­tan­nuk­set Helsingis­sä ovat olleet muu­ta­va vuosi sit­ten luokkaa 3600 — 3900 euroa / neliö sisältäen ton­tin jon­ka osu­us noin ton­ni. Raken­nusy­htiö lisää kat­teen päälle jol­loin ollaan luokas­sa 4500 — 5000. Karkeasti ottaen näyt­tää pätevän täl­lä hetkellä. 

    Nyt jos heikon raken­net­tavu­u­den takia ton­tin hin­taa joudu­taan nos­ta­maan (kaupun­ki halu­aa “omansa”) vaik­ka 700 euroa / neliö siir­tyy se hin­toi­hin raken­nut­ta­jan katekeroimen kaut­ta ja ollaan luokas­sa 6000 euroa neliö. Tässä luokas­sa liiku­taan Malmil­la ja se on ehdot­tomasti liikaa. Nykyi­nen keskimääräi­nen palkkata­so ei ole riit­tävä etenkään yksin­huolta­jien kohdal­la joil­la pitäisi minus­ta olla mah­dol­lisu­us myös uuteen asun­toon. Muutenkin kuin yhteiskun­nan tuel­la. Laskel­mat saa osoit­taa väärik­si mut­ta fak­to­jen kera. 

    Erikoista on se että Espooseen pystyy rak­en­ta­maan sata­sia halvem­mal­la per neliö, siis toteu­tuneet kus­tan­nuk­set, ei myyn­ti­hin­ta. Kyse lie­nee poli­it­tis­es­ta päätös­es­tä jol­la Helsin­ki lisää läskiä ton­tin hin­taan ja samal­la niistävät kun­ta­lais­ten talouden riski­ra­joille. Mut­ta tämähän on tosi­aan poli­it­ti­nen päätös joka sit­ten näkyy eri­lais­ten tuki­meno­jen kasvuna.

    Vastaa

    1. Nyt jos heikon raken­net­tavu­u­den takia ton­tin hin­taa joudu­taan nos­ta­maan (kaupun­ki halu­aa ”omansa”) vaik­ka 700 euroa / neliö siir­tyy se hin­toi­hin raken­nut­ta­jan katekeroimen kaut­ta ja ollaan luokas­sa 6000 euroa neliö. Tässä luokas­sa liiku­taan Malmil­la ja se on ehdot­tomasti liikaa.

       Oletko lainkaan tul­lut ajatelleek­si, että jos raken­nus­li­ike voi tuos­ta vain nos­taa myytävien asun­to­jen hin­nan 6000 euroon neliöltä, kos­ka rak­en­tamisolo­suh­teet ovat niin vaikeat, se saat­taisi kek­siä tehdä niin, vaik­ka olo­suh­teet oli­si­vat helpot — ihan vain, kos­ka on niin muka­va nähdä omis­ta­ja iloisena?

       Vastaa

55. JY: Vuo­den 2016 tilas­ton mukaan 129,9%. Helsin­gin seudun 105%. 

    Rautatieläis­ten lakko ja viime syksyn suurlakko osoit­ti­vat kuin­ka paljon alueel­la tehdään turhia työ­matko­ja. Mut­ta etä­työ tun­tuu ole­van urban­istien mielestä huono asia. Ainakin, jos sitä tehdään muuten kuin ilmaise­na yli­työnä. Ehkä sik­si, että sitä voi tehdä myös maalla.

    Huo­mat­tavaa myös että uusista työ­paikoista val­taosa syn­tyy Helsin­gin ulkop­uolelle. Pasi­lan kom­plek­si oikaisee tilan­net­ta vähän mut­ta oletet­tavasti syö taas keskus­tan houkut­tele­vu­ut­ta. Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on näil­lä liikenne-ym. ratkaisuil­la kymme­nen vuo­den kulues­sa historiaa.

    Vastaa

    1. Olet­teko valmis lyömään vetoa väit­teestäsi Hgin työpaikkaomavaisuudesta?

       Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääkaupunkiseudul­la on mah­dol­lisu­us asua hal­val­la, jos ei ole niin krant­tu kaupungi­nosan suh­teen. Jos suos­tuu men­emään kehyskun­ti­in, pääsee tosi hal­val­la. Siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat alen­tuneet absolu­ut­tis­es­ti. Tässä asi­as­sa ei kun­tara­joit­ta ole mitään merk­i­tys­tä. Vaik­ka Klaukkala liitet­täisi­in Helsinki­in, se olisi yhä Klaukkala.

    Tämä ajat­telumalli aset­taa Sipoon kaap­pamisen kum­malliseen val­oon. Jos kun­tara­joil­la ei ole merk­i­tys­tä mik­si se halut­ti­in? Sipoohan on Sipoo vaik­ka se kuu­luu Helsinkiin?

    Vastaa

    1. Sipoo­ta ei kaa­p­at­tu vaan val­tion aloit­teesta liitet­ti­in osa, kos­ka Sipool­la ei sil­loin ollut halu­ja kaavoit­taa suomenkielistä suurtaaluetta.

       Vastaa

57. Osmo Soin­in­vaara:
    Sipoo­ta ei kaa­p­at­tu vaan val­tion aloit­teesta liitet­ti­in osa, kos­ka Sipool­la ei sil­loin ollut halu­ja kaavoit­taa suomenkielistä suurtaaluetta.

    Ilmaisu “val­tion aloit­teesta” oikoo hiukan mutkia tai ainakin valkaisee tapah­tunut­ta. Lain­aus HS .“Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to esit­ti val­tioneu­vos­tolle vuon­na 2006, että Lounais-Sipoos­ta liitet­täisi­in osia Helsinkiin.”

    Mut­ta onko Sipoon liite­tyt osat nyt Sipoo­ta vai Helsinkiä kun se on liitet­ty? Vrt Klaukkala — näkemyksesi.

    Vastaa

    1. Ilmaisu ”val­tion aloit­teesta” oikoo hiukan mutkia tai ainakin valkaisee tapah­tunut­ta. Lain­aus HS .”Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to esit­ti val­tioneu­vos­tolle vuon­na 2006, että Lounais-Sipoos­ta liitet­täisi­in osia Helsinkiin.”

       Aikanaan eduskun­nas­sa kun­t­a­min­is­teri Hannes Man­ni­nen (kesk) otti min­u­un yhteyt­tä ja kysyi, mityä olisin mieltä siitä, että Etelä-Sipoo liitet­täisi­in Helsinkin. Vas­taisin, että näin helsinkiäisenä oppo­si­tiokansane­dus­ta­jana tässä on vain hyviä puo­lia. Saadaan Helsingille raken­nus­maa­ta ja RKP ulos hal­li­tuk­ses­ta. Hannes Man­ni­nen ker­toi, että RKP on tämän hyväksynyt. He halu­a­vat säi­lyt­tää Sipoon ruostsinkielisenä. Man­ni­nen pyysi välit­tämään Jus­si Pajuselle viestin, että hal­li­tus olisi tähän liitok­seen valmis, mut­ta muodol­lis­es­ti aloit­teen pitäisi tul­la Helsingiltä (kuten laki edel­lyt­tää). Kun ker­roin asi­as­ta Jus­si Pajuselle, hän ei uskonut sitä lainkaan. Ilmeis­es­ti jokin viral­lisem­pi yhtey­de­not­to sai hänet uskomaan.
       Öster­sun­dom on yhtä kaukana senkin jäl­keen, kun se on liitet­ty Helsinkiin.

       Vastaa

58. Helsinki_hoi_älä_jätä:

    Liike­len­to­jen määrää ei Malmil­la saa­da tilas­toista ulos. Lento­jen kokon­ais­määrä kyl­lä mut­ta Finavia on ulkois­tanut matkus­ta­ja­len­to­jen tilas­toin­nin huolin­tay­htiöille joi­ta ei Malmil­la edes ole ollut. Ei ole näin ollen tilas­to­jakaan joten jos jos­sakin on val­he se lie­nee siel­lä joka väit­tää liike­len­to­jen ole­van tilastoissa. 

    Ja tuoko oli sit­ten se syy mik­si “päät­täjät” halvek­su­vat niitä jot­ka halu­aisi­vat Malmin säi­lyt­tää. Aika löy­hässä on inho. 

    Aika soopaa. Tässä vas­taus per 5.9.2017:

    vk:
    Fina­vian 2013 vuosik­er­to­muk­sen mukaan Malmin ken­tälle tuli laskeu­tu­misia kaikki­aan 36394 kpl. Näistä liiken­neil­mailua oli mah­ta­vat 26 kpl (Hki-Van­taa 82890 kpl) ja soti­lasil­mailua 50 kpl (Hki-Van­taa 779 kpl). Lop­ut eli 99,8% on yleisil­mailua eli lähin­nä har­ras­tus- ja koulutustoimintaa. 

    Liikenne- ja soti­lasil­mailun kannal­ta Malmin ken­täl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, kaik­ki mah­tuu hyvin Helsinki-Vantaalle.

    Vastaa

59. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääkaupunkiseudul­la on mah­dol­lisu­us asua hal­val­la, jos ei ole niin krant­tu kaupungi­nosan suhteen. 

    Totista tot­ta. Etuovi.comista löy­tyy tänään alueelta Helsin­ki, Espoo ja Van­taa esimerkik­si yhteen­sä 202 kpl myyn­nis­sä ole­vaa kak­sio­ta ja 137 kolmio­ta (ei tar­jouskaup­po­ja mukana), joiden hin­ta alle 150.000 euroa. 17 kpl alle 100.000 euroa. toki pääosin 70-luvun talo­ja joi­hin remont­te­ja tulossa. 

    Jos ei ole varaa niin ei kan­na­ta väk­isin tunkea sinne ratikkakaupunki­in. Tai ainakaan vaatia/odottaa että joku muu mak­saa asum­is-/toimeen­tu­lotuen muo­dos­sa asum­is­tasi kalli­is­sa asunnossa. 

    Taa­tusti toimi­va temp­pu ratikkakaupun­gin hin­to­jen alas saamiselle: lopete­taan asum­istuen mak­sami­nen ja sospi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ratikkakaupun­gin alueel­la + korkovähen­nys pois.

    Hup­shei­jaa vuokrat lähtevät välit­tömästi lasku­un ja asun­to­jen hin­nat seu­raa­vat perässä. Edullisem­mis­sa kaupungi­nosis­sa ole­vat asun­notkin alka­vat kel­paa­maan. Asum­is­tuki­menois­sa voidaan säästää tsiljoonia. 

    Löy­tyykö poli­itikkoa joka uskaltaa täl­laista ehdottaa?

    Vastaa

60. vk: Aika soopaa. Tässä vas­taus per 5.9.2017:

    Finavia ei tilas­toi liike­len­to­ja joten niitä ei tilas­tois­sa ole. Syy tähän on että lento­kent­tä­mak­su on per nousu ja erit­te­ly­itä ei tehdä. 

    Vuon­na 2009 ympäristömin­is­ter­iö teki selvi­tyk­sen ja siinä tode­taan että 5% Malmin liiken­teestä on liike­len­to­ja. Tuon uudem­paa validia tietoa ei ole olemassa. 

    Soopaa on se että vedo­taan tilas­toi­hin joista asia ei ilmene.

    Vastaa

61. vk: Totista tot­ta. Etuovi.comista löy­tyy tänään alueelta Helsin­ki, Espoo ja Van­taa esimerkik­si yhteen­sä 202 kpl myyn­nis­sä ole­vaa kak­sio­ta ja 137 kolmio­ta (ei tar­jouskaup­po­ja mukana), joiden hin­ta alle 150.000 euroa. 17 kpl alle 100.000 euroa. toki pääosin 70-luvun talo­ja joi­hin remont­te­ja tulossa. 

    Jos ei ole varaa niin ei kan­na­ta väk­isin tunkea sinne ratikkakaupunki­in. Tai ainakaan vaatia/odottaa että joku muu mak­saa asum­is-/toimeen­tu­lotuen muo­dos­sa asum­is­tasi kalli­is­sa asunnossa. 

    Taa­tusti toimi­va temp­pu ratikkakaupun­gin hin­to­jen alas saamiselle: lopete­taan asum­istuen mak­sami­nen ja sospi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ratikkakaupun­gin alueel­la + korkovähen­nys pois.

    Hup­shei­jaa vuokrat lähtevät välit­tömästi lasku­un ja asun­to­jen hin­nat seu­raa­vat perässä. Edullisem­mis­sa kaupungi­nosis­sa ole­vat asun­notkin alka­vat kel­paa­maan. Asum­is­tuki­menois­sa voidaan säästää tsiljoonia. 

    Löy­tyykö poli­itikkoa joka uskaltaa täl­laista ehdottaa?

    Ääni tälle

    Vastaa

62. Osmo Soin­in­vaara: Aikanaan eduskun­nas­sa kun­t­a­min­is­teri Hannes Man­ni­nen (kesk) otti min­u­un yhteyt­tä ja kysyi, mityä olisin mieltä siitä, että Etelä-Sipoo liitet­täisi­in Helsinkin. Vas­taisin, että näin helsinkiäisenä oppo­si­tiokansane­dus­ta­jana tässä on vain hyviä puo­lia. Saadaan Helsingille raken­nus­maa­ta ja RKP ulos hal­li­tuk­ses­ta. Hannes Man­ni­nen ker­toi, että RKP on tämän hyväksynyt. He halu­a­vat säi­lyt­tää Sipoon ruostsinkielisenä. Man­ni­nen pyysi välit­tämään Jus­si Pajuselle viestin, että hal­li­tus olisi tähän liitok­seen valmis, mut­ta muodol­lis­es­ti aloit­teen pitäisi tul­la Helsingiltä (kuten laki edel­lyt­tää). Kun ker­roin asi­as­ta Jus­si Pajuselle, hän ei uskonut sitä lainkaan. Ilmeis­es­ti jokin viral­lisem­pi yhtey­de­not­to sai hänet uskomaan.
    Öster­sun­dom on yhtä kaukana senkin jäl­keen, kun se on liitet­ty Helsinkiin.

    No uskot­tava­han tuo nyt on kun itse sen ker­rot. I stand corrected.

    Vastaa

63. Osmo Soin­in­vaara: Oletko lainkaan tul­lut ajatelleek­si, että jos raken­nus­li­ike voi tuos­ta vain nos­taa myytävien asun­to­jen hin­nan 6000 euroon neliöltä, kos­ka rak­en­tamisolo­suh­teet ovat niin vaikeat, se saat­taisi kek­siä tehdä niin, vaik­ka olo­suh­teet oli­si­vat helpot – ihan vain, kos­ka on niin muka­va nähdä omis­ta­ja iloisena?

    Toki on mah­dol­lista, mut­ta yleen­sä kohteet hin­noitel­laan niin että niistä halu­taan tiet­ty kate kokon­aisuute­na eikä markki­noiden teo­reet­tista mak­sim­i­hin­taa. Myyn­ti­a­jal­lakin on merk­i­tys­tä vaik­ka korot ovatkin alhaalla. 

    Rak­en­tamises­sa ylipäätään hait­taa todel­lisen kil­pailun puute. Takavu­osi­na var­teenotet­tavia pk-seudul­la toimivia ker­rostalo­rak­en­ta­jia oli kouralli­nen. Onnek­si määrä on lisään­tynyt ja mukana on sel­l­aisi­akin jot­ka haas­ta­vat van­hat toimintamallit. 

    Voidaan kuitenkin tode­ta että han­kala raken­net­tavu­us ei edesauta jos tavoit­teena on kohtu­uhin­tainen asuntotuotanto. 

    Ja tois­es­ta näkökul­mas­ta: onko Oulun mallia harkit­tu, siel­lähän on raken­nut­ta­jalle kat­to­hin­ta, “rak­en­ta­jan sitoumus”

    “Ton­tille toteutet­tavien asun­to­jen keskimääräinen enimmäismyyntihinta on ker­rostaloa­sun­noil­la 2900 €/asm2 ja muil­la asun­noil­la 2600 €/asm2. Asun­to­jen enimmäismyyntihintaa on mah­dol­lista tark­istaa ton­tin viimeisen tont­ti­hakukuukau­den ja ton­tin vuokrauskuukau­den välisellä raken­nuskus­tan­nusin­deksin (RKI 2000 =100) muutoksella.”

    Vastaa

64. Helsinki_hoi_älä_jätä: Finavia ei tilas­toi liike­len­to­ja joten niitä ei tilas­tois­sa ole. Syy tähän on että lento­kent­tä­mak­su on per nousu ja erit­te­ly­itä ei tehdä. 

    Vuon­na 2009 ympäristömin­is­ter­iö teki selvi­tyk­sen ja siinä tode­taan että 5% Malmin liiken­teestä on liike­len­to­ja. Tuon uudem­paa validia tietoa ei ole olemassa. 

    Soopaa on se että vedo­taan tilas­toi­hin joista asia ei ilmene.

    Lisää soopaa. Tästä löy­tyy 2014 tilas­tot Finavial­ta, sivu 21 ker­too laskeu­tu­miset lentoasemit­tain jaotel­tuna liiken­neil­mailu­un, soti­lasil­mailu­un ja yleisilmailuun+muuhun:

    http://bit.ly/2xlCmqT

    Sen mukaan Malmil­la 18 kau­pal­lista (liiken­neil­mailu) koti­maan laskeu­tu­mista ja nol­la (0) kan­sain­välistä, 45 soti­laslen­toa ja yleis­li­iken­net­tä 34207, joista 290 kv-laskeutumista.

    Liiken­ne­len­to­jen osu­us 0,05%. Hukkuu luku­jen pyöristyk­si­in. Helsin­ki-Van­taal­la liiken­ne­len­to­jen osu­us vas­taavasti 97,6%.

    2009 tilas­ton mukaan liike­len­to­jen osu­us 0,038%. Mis­tähän Ympäristömin­is­ter­iö on esit­tämäsi luvun tempaissut?

    Täältä löy­tyy tilas­tot vuosil­ta 1998–2014:

    https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/arkisto/lentoliikennetilastot/

    Vastaa

65. Osmo Soin­in­vaara:
    …Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on 132%, joten ulkokun­ta­laisia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin. 

    Näin sen kuu­luukin olla ter­veessä seu­tu­rak­en­teessa, mut­ta mut­ta… ensin­näkin Helsin­ki on pyrkinyt mah­dol­lisuuk­sien mukaan eroon työ­paikoista. Niitä on run­sain mitoin työn­net­ty mm. Kehä III:n var­teen ja osit­tain kokon­aan pois Suomes­ta. Esimerkik­si Itämeren alueen ain­oan suuren voitelu­ainete­htaan savus­t­a­mi­nen Pietari­in oli huolto­var­muu­den kannal­ta “hölmön tölväys”.

    Toisek­si jäl­jelle jääviä työ­paikko­ja ei ole tiivis­tet­ty kun­nol­la kan­takaupunki­in, jol­loin mm. julkises­ta liiken­teestä ei tule kan­nat­tavaa. Tämä kos­kee niin teol­lisia, kau­pan kuin hallinnonkin työ­paikko­ja. Työ­paikoille ei voi pend­la­ta samal­la tapaa kuin vaikka­pa Lon­toos­sa tai Pari­i­sis­sa. Toki volyy­mi on eri­lainen, mut­ta ratkai­se­vaa on kuitenkin rak­en­tamisen tehokku­us ja asumistiheys.

    Kol­man­nek­si liiken­teen runk­overkot ja niiden kytken­tä katu­verkon eivät ole kun­nos­sa niin, että pend­laus ja toisaal­ta tavar­ali­ikenne kulk­isi suju­vasti. On tehty kalli­ita strate­gisia virhe­val­in­to­ja, joiden kanssa joudumme nyt elämään:
    — sata­ma Vuosaa­reen esimerkik­si Inkoon sijasta
    — Lah­den oiko­radan rak­en­t­a­mi­nen samaan käytävään moot­tori­tien kanssa tai pienem­mässä mittakaavassa
    — Län­sisa­ta­man pus­sit­ta­mi­nen niin että rekkali­ikenne ajaa kapei­ta katuja.

    Tuo viimek­si mainit­tu on siinä mielessä mie­lenki­in­toinen, että siinä oli ollut mah­dol­lista tehdä toimi­va kaupunkibule­var­di, jol­la olisi välitet­ty laivoil­ta tule­va liikenne suo­raan Län­siväylälle: kuusi kaistaa, jalankulk­i­jat kadun alta ja molem­pi­in päi­hin kun­non liiken­neympyrät. Palvelu­iden syn­tymi­nen on toki kiin­ni asukasti­hey­destä. Nyt taitaa jäädä vajaaksi?

    Vastaa

    1. Onnek­si Kalle ei ole pät­tämässä Helsin­gin kaavoituk­ses­ta: teol­lisu­us­laitok­sia keskus­tas­sa, kuusikaistaisia kaupunki­motare­i­ta, jalankulk­i­jat viemäröidään tun­nelei­hin ja niin edelleen. Tuol­laisen kaupun­gin kävisi kuin Detroitin.

       Vastaa

66. vk: …Tästä löy­tyy 2014 tilas­tot Finavial­ta… Sen mukaan Malmil­la 18 kau­pal­lista (liiken­neil­mailu) koti­maan laskeu­tu­mista ja nol­la (0) kan­sain­välistä, 45 soti­laslen­toa ja yleis­li­iken­net­tä 34207, joista 290 kv-laskeutumista… 

    Juuri­han tuos­sa selitet­ti­in, mik­si Fina­vian tilas­tot pienem­miltä ken­tiltä ovat ihan puu­ta­heinää. Kun tietää tuol­loin Malmil­la toim­i­neet oper­aat­torit, tietää ettei tilas­to voi pitää paikkansa. Itse tun­nen vain yhden niistä, mut­ta jo sen perus­teel­la voin tode­ta, että data on kelvotonta.

    Tämä on muuten ihan klassi­nen päätök­sen­teon poh­jak­si kerät­tävän datan laatuon­gel­ma. Tehdään päätök­siä perustuen lukui­hin, mut­ta ei vaivaudu­ta tarkas­ta­maan, pitävätkö luvut paikkansa. 

    Rehelli­nen tilas­ton­pitäjä ker­too ongel­mat päät­täjille. Laadukas tiedon kerääjä myös tun­tee tieton­sa niin hyvin, että tietää tietomas­sansa heikkoudet. Noista Fina­vian tilas­toista voi vain tode­ta, että joko tilas­toi­ja ei ole kovin ammat­ti­taitoinen tai sit­ten on halut­tu tietois­es­ti antaa väärä kuva.

    Vastaa

67. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä laskel­ma perus­tuu auto­jen lukumäärään ja siihen, että jokaista kohden on kak­si paikkaa.

    Osmo 😀

    Vastaa

68. Osmo Soin­in­vaara:
    …kaupun­gin kävisi kuin Detroitin. 

    Detroit nousee mon­esti esi­in keskustelus­sa mut­ta yleen­sä lähin­nä sil­loin kun pitää kek­siä hatus­ta joku tun­tei­ta herät­tävä esimerk­ki epäon­nis­tuneesta kaupunkisuunnittelusta. 

    Joskus joku voisi myös ker­toa mil­loin Detroitin alamä­ki oikeasti alkoi ja mis­tä syys­tä. Mis­tään keskus­ta­moot­toriteistä se ei nimit­täin johtunut.

    Vastaa

69. Osmo Soin­in­vaara:
    Onnek­si Kalle ei ole pät­tämässä Helsin­gin kaavoituk­ses­ta: teol­lisu­us­laitok­sia keskus­tas­sa, kuusikaistaisia kaupunki­motare­i­ta, jalankulk­i­jat viemäröidään tun­nelei­hin ja niin edelleen. Tuol­laisen kaupun­gin kävisi kuin Detroitin.

    Itse pidän kyl­lä hyvän kaupunkisu­un­nit­telun mal­li­na Pari­isia! Osmo, suosit­te­len matkaa Pari­isi­in ja istu­mista katukahvi­las­sa, kunnes hah­mot­taa, mikä on kaupun­ki ja miten se toimii.

    Vastaa

    1. Mon­tako tehdas­ta Pari­isin keskus­tas­sa on?

       Vastaa

70. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin uno­h­tu­i­v­at auto­jen tarvit­se­mat väylät? …

    Sitä tässä itse kukin ihmettelee. Nor­maalis­sa, tur­val­lises­sa kaupunki­rak­en­teessa on sään­nöl­lisin välein lev­eämpiä katu­ja. Nämä ovat äärim­mäisen tärkeitä, ettei onnet­to­muus tai pom­mi­tusti­lanteessa pääse tapah­tu­maa laa­jaa yleis­syt­tymistä. Tuo jälkim­mäi­nen on täysin rel­e­vant­ti seik­ka, kun kat­soo ole­mas­sa ole­via uhkakuvia.

    Vastaa

    1. Voihan siihen tuli­paloes­d­teek­si lait­taa vaik­ka puiston.

       Vastaa

71. Vas­takkainaset­telu tulee johta­maan siihen, että kaupungis­sa ei raken­neta pitkään aikaan mitään, kun kaa­vat eivät saa lain­voimaa. Vai­h­toe­htoisia suun­nitelmia tar­jot­ti­in, ei kelvannut 

    http://yleiskaavauusiksi.fi/1001pikselia/

    Helsinkikö muka avoin, osal­lis­ta­va ja vuorovaiku­tus­taitoinen kaupun­ki ja pah!

    Vastaa

72. Vahvis­tan, että liike­len­to­jen tilas­toin­ti Malmil­la on ollut virheel­listä (min­ul­la ole­van tiedon mukaan tilas­toa ei ole pidet­ty eli ole­mas­saol­e­vat merkin­nät ovat sat­un­naisia virheitä). Sin­un kan­nat­taa keskustel­la tästä asi­as­ta tilas­toti­eteen kol­le­gasi Lau­ri Tarkkosen, prof. emer­i­tus, kanssa, jos asi­as­sa on mielestäsi jotakin epä­selvää. Hän voi selit­tää asian tarkasti. Voin tarvit­taes­sa välit­tää yhteystiedot, jos niitä ei ole.

    Osmo Soin­in­vaara: Pahiten mal­im­i­laiset ovat muut­ta­neet totu­ut­ta kertoe3ssaan siitä, kuin­ka paljon liike­len­to­ja vuodessa ken­tälle on. Ne on onnek­si tilastoitu.

    Vastaa

73. Hei Osmo, ker­rot että Malmin (kaik­ki?) puo­lus­ta­jat vale­htel­e­vat (aina?).

    Olen Malmin lentoase­man ystävät ry:n puheen­jo­hta­ja ja yhdis­tyk­senä perus­tamme kaik­ki lausumamme viral­lisi­in dokumentteihin. 

    Esimerkik­si nuo maan­raken­nuk­sen kus­tan­nuk­set ovat suo­raan kaupun­gin kon­sult­tiy­htiöiltä tilaamista tutkimuk­sista. Mikäli niis­sä on virheitä, täy­tyy niistä tietenkin saa­da rahat takaisin. 

    Kokosin aikanaan näitä asioi­ta blogi­in tänne http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa — kor­jaa ihmeessä jos näet siel­lä val­heel­lisia tieto­ja. Kor­jaan ne saman tien, että olemme samas­sa, doku­men­toidus­sa totuudessa.

    Vastaa

74. Malmin lento­kent­tä pitää nimeeno­maan rak­en­taa. On jär­jetön­tä pitää har­ras­tuk­seen ja har­ras­ta­jien lentok­oulu­tuk­seen keskit­tyvää lento­kent­tää tiheän asu­tuk­sen keskel­lä. Hajanainen Koil­lis ‑ja Itä-Helsin­ki kaipaa infra­struk­tu­urista yht­enäistämistä ja tietysti asuntoja. 

    Lex Mal­mi, jota eduskun­ta käsit­telee myöhem­min tänä vuon­na, on oiva tapa toteut­taa Keskus­tan ihan­noimaa “Nur­mi­järvi-ide­olo­giaa”. Helsin­gin itsemääräämisoikeut­ta omas­ta raken­nus­poli­ti­ikas­ta ollaan hivut­ta­mas­sa maakun­tapäät­täjien hal­tu­un. Ken­tän kas­vat­tamisen ja kehit­tämisen var­jol­la ollaan tuhoa­mas­sa niin ken­tän ympäristössä asu­vien kym­me­nien tuhan­sien asukkaiden paran­tu­vaa asum­isvi­ihtyvyyt­tä kuin Helsin­gin kaupun­gin omaa päätös­val­taa omista maa-alueistaan. 

    Nyt Malmin kent­tä toimii kor­piken­tän statuk­sel­la ja vapaae­htoisvoimin. Asu­tuk­sen pääl­lä pör­räävät kuitenkin edelleen lähin­nä samat lentok­er­ho­jen ja yksi­ty­is­ten har­ras­ta­jien äänekkäät ja anti­ikkiset (suurin osa on 70‑, 80‑, ja 90-luvuil­ta) pienkoneet. Tänä vuon­na kaikkia lento­har­ras­ta­jia onkin pyy­det­ty jo alku­vuodes­ta lentelemään mah­dol­lisim­man paljon, jot­ta ne oper­aa­tiomäärät saataisi­in näyt­tämään isoilta.Toki siel­lä on muu­ta­ma niitä “lentoam­mat­ti­laisia”, kuten polt­tari­porukoiden ja lasku­var­jo­hyp­pääjien lennät­täjiä. On has­sua, että tilas­toi­hin merkataan kaik­ki koulu­tuslen­not ja vet­er­aanien “treenaus-lennot” muuk­si kuin hupi­len­te­lyk­si vaik­ka suurin osa ei valmista mihinkään lentoam­mat­ti­in vaan tähtää harrastukseen. 

    Vaik­ka ammat­ti­in valmis­ta­va lentok­oulu­tus siir­tyi Malmin ken­tältä läh­es kokon­aan Tam­pereen Pirkkalaan uuteen ilmailuk­oulu­tuskeskuk­seen ja vira­nomais­toimin­not Helsin­ki Air­por­tille (Helsin­ki-Van­taa), niin Malmin ken­tän kan­nat­ta­jat ovat saa­neet oma­l­la pro­pa­gan­dal­laan ja medi­an pyörit­te­lyl­lään ken­tästä kuvan, että se olisi jol­lain taval­la pakko säi­lyt­tää ilmailu­toimin­nas­sa. On vedot­tu kult­tuuri­his­to­ri­aan vaik­ka uudessa kaavas­sa kult­tuuri­his­to­ri­al­liset raken­nuk­set jäävät.

    Ken­tän main­os­tet­tu kan­sain­välisyys on lähin­nä vit­si, jos ver­taa sitä vain muu­ta­man kilo­metrin päässä sijait­se­vaan reilu kymme­nen vuot­ta nuorem­paan Helsin­ki-Van­taaseen taik­ka mui­hin pääkent­ti­in. Helsin­ki-Van­taa on edelleen se todel­li­nen bis­neskent­tä, jonne laskeu­tuu niin pienem­mät kuin isom­matkin lentokoneet. Liike­len­to­jen määrät ovat Malmil­la todel­la pieniä vaik­ka niitä tilas­to­ja miten pyörit­telisi. DC3:llakin liikku­vat elämys­matkus­ta­jatkin ovat sar­jas­sa hupi­len­te­lyä, jota har­raste­taan myös muil­la lukuisil­la pikkukentillä. 

    Malmille halut­taisi­in ken­tän ilmailun kan­nat­ta­jien tahol­ta isom­pia konei­ta ja kan­sain­välisyyt­tä, mut­tei ilman suuria investoin­te­ja ja tuhan­sien helsinkiläis­ten asum­isvi­ihtyvyy­den heikentymistä.

    Vastaa

75. Arvoisa val­tu­utet­tu Soin­in­vaara, helsinkiläiset,

    tein kun­nan jäse­nenä yhden näistä val­tu­utet­tu Soin­in­vaaran mainit­semista “vas­ten­mieli­sistä val­i­tuk­sista” eli oikaisu­vaa­timuk­sista. Kuten lau­takun­nan pöytäkir­joista 5.9.2017 ja 12.9.2017 voi tode­ta, oikaisu­vaa­timuk­sia oli yhteen­sä kolme (A, B ja C).

    Omas­sa oikaisu­vaa­timuk­ses­sani kiitin asian selvit­tämisessä avus­tanei­ta virkamiehiä. Aloin nimit­täin selvit­tää lentokone­hal­li­in liit­tyvää päätök­sen­tekoa jo kevääl­lä 2017 kun luin uuti­sista, että hal­li on jäämässä ilman vuokralaisia 15. toukoku­u­ta läh­tien. Sil­loin kaupun­ki kuitenkin yllät­täen jatkoi yrit­täjien vuokra­sopimuk­sia 31. eloku­u­ta asti. Nyt hallin vuokraus on jälleen katkol­la. Päätök­sen 20. kesäku­u­ta perusteluis­sa tode­taan seuraavaa:

    ”Kaupun­ki on päät­tänyt käyt­tää hal­lia ja sen edus­tan entistä lentokonei­den säi­ly­tysaluet­ta eri­lais­ten tapah­tu­mien jär­jestämiseen maini­tus­ta ajanko­hdas­ta lukien eikä näin ollen enää vuokraa hal­li­ti­laa konei­den säi­ly­tyk­seen ja kor­jaus­toim­intaan Malmin lento­ken­tän ns. tapah­tu­ma-alueen yleisö­tur­val­lisu­u­den varmistamiseksi.”

    Päätök­sen peruste­lut ovat mielestäni hyvin erikoiset. Malmin lentoase­mal­la on jär­jestet­ty monipuolis­es­ti yleisö­ta­pah­tu­mia jo 80 vuo­den ajan. Elävää kult­tuuriper­in­töä siis. Entä tämä “kaupun­ki on päät­tänyt”? Kaupungilla pro­jek­t­in­jo­hta­jana toimi­van virkamiehen mukaan:

    “Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat Sin­nemä­ki ja Sauri ovat tehneet kaupun­gin sisäisessä neu­vot­telus­sa päätök­sen, että Tukku­tori koordi­noi Malmin lento­ken­tän tapah­tu­ma-alueen ja Hangaarin vuokraamista tapah­tu­makäyt­töön kesästä 2017 alka­en. On kaupun­gin nor­maalin käytän­nön mukaista, että tehtäviä jae­taan ylem­mältä johdol­ta eikä kaupun­gin sisäistä tehtävän­jakoa viedä luottamusmieselimiin.”

    Em. “sisäisen neu­vot­telun” asi­akir­joista eräs toinen virkamies tote­si min­ulle seu­raavaa: “Kyseinen neu­vot­telu on ollut 20.2.2017 ja kyseisen neu­vot­telun osalta ei ole ole­mas­sa mitään asi­akir­jo­ja, ei sen parem­min julk­isia kuin salas­sa pidet­täviä asi­akir­jo­ja eikä myöskään asi­akir­jo­ja, joi­ta ei ole pidet­tävä vira­nomaisen asiakirjoina.”

    Asi­akir­jo­jen puut­tumis­es­ta on myös ole­mas­sa kansli­apääl­likön päätös heinäku­ul­ta 2017.

    Pidän asi­akir­jo­jen puut­tumista erit­täin huolestut­ta­vana seikkana.

    Lisäk­si:

    - Val­tu­utet­tu Soin­in­vaaran kom­menteis­sa usein tois­ta­ma “kolme neliök­ilo­metriä” tarkoit­taa koko Malmin kaavarun­gon suun­nit­telu­aluet­ta. Se on 330 hehtaaria. Malmin lentoase­man (138 ha) lisäk­si suun­nit­telu­alueel­la on jo monipuolista käyt­töä: Fal­lkul­lan kotieläin­ti­la, omakoti­talo­ja sekä nuorten liiken­nek­oulu­tusalue Tat­tarisuon­tien päässä. Noin 25 000 uuden asukkaan mah­dut­ta­mi­nen tälle 330 hehtaarin suun­nit­telu­alueelle tarkoit­taisi merkit­tävää asun­torak­en­tamista myös viheralueille.

    http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?id=2011–005466

    - Lisäk­si val­tu­utet­tu Soin­in­vaara esit­tää, että Flow-fes­ti­vaalin alue Suvi­lahdessa olisi kaavoitet­tu asun­tokäyt­töön. Minus­ta näyt­täisi siltä, että lain­voimais­ten ase­makaavo­jen mukaan alue on kaavoitet­tu tehdasko­rt­teleik­si (TK) ja liike- ja toim­i­ti­la­raken­nuk­sille (K). Pieni osa on varat­tu ener­giahuol­lolle (EN). Kaa­vat ovat vuosil­ta 1955 ja 2014. Itse Flow-fes­ti­vaalin tapah­tu­ma-alueelle ei ole edes vielä valmis­teil­la kaavamuutosta.

    https://kartta.hel.fi/kmoreport/KMO_PlanPdfLoader.asp?id=3635

    https://kartta.hel.fi/kmoreport/KMO_PlanPdfLoader.asp?id=12302

    Kun­nioit­tavasti,

    Mirko Niem­i­nen
    kun­nan jäsen

    Vastaa

76. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, koeta nyt rauhoittua
    Val­tu­us­to on demokraat­tis­es­ti päät­tänyt, että aluet­ta tarvi­taan enem­män 25 000 ihm­sen asuinalueena kuin muu­ta­man sadan ihmisen har­ras­tu­s­paikkana. Val­tio on päät­tänyt, ettei se halua pitää yllä tap­pi­ol­lista kenttää.

    On hyvä muis­taa, että val­tio ei ole tehnyt mitään päätöstä, etteikö se halu­asi ylläpitää kent­tää. Toisek­seen Helsin­gin maa-alas­ta on rak­en­tam­a­ton­ta aluett­ta 85%. Ja kol­man­nek­si tuol­la hul­lul­la 25 000 asukkaan tavoit­teel­la, voidaan asut­taa 425 000 asukas­ta Öster­sun­domin alueelle. Jos Öster­sun­domin alueesta Natu­ra-aluekin raken­net­taisi­in alueelle saisi asun­to­ja 600 000 asukkaalle. Ken­ties tämä avar­tas tuo­ta asukas­määrän mielettömyyttä.

    Vastaa

77. Timo Hyvö­nen:
    Hei Osmo, ker­rot että Malmin (kaik­ki?) puo­lus­ta­jat vale­htel­e­vat (aina?).

    Olen Malmin lentoase­man ystävät ry:n puheen­jo­hta­ja ja yhdis­tyk­senä perus­tamme kaik­ki lausumamme viral­lisi­in dokumentteihin. 

    Esimerkik­si nuo maan­raken­nuk­sen kus­tan­nuk­set ovat suo­raan kaupun­gin kon­sult­tiy­htiöiltä tilaamista tutkimuk­sista. Mikäli niis­sä on virheitä, täy­tyy niistä tietenkin saa­da rahat takaisin. 

    Kokosin aikanaan näitä asioi­ta blogi­in tänne http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa – kor­jaa ihmeessä jos näet siel­lä val­heel­lisia tieto­ja. Kor­jaan ne saman tien, että olemme samas­sa, doku­men­toidus­sa totuudessa.

    Ote FCG:n raportista https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015‑1.pdf:

    “Malmin lento­kent­täalueen toteut­tamisen investoin­tikus­tan­nuk­set suh­teessa rakennettavaan
    uuteen ker­rosalaan ovat 300–500 €/k‑m2. Malmin lento­kent­täalueen korkeat suhteelliset
    investoin­tikus­tan­nuk­set johtu­vat alueen maaperäolo­suhteista sekä julk­isten tilo­jen, aluei­den ja rak­en­tei­den tarpeesta. Alueen investoin­tikus­tan­nuk­set ovat kuitenkin kohtu­ulliset esimerkiksi
    entisi­in sata­ma-alueisi­in verrattuna.”

    Saman raportin mukaan jo rak­en­teil­la ole­vien sata­ma-aluei­den lisäk­si myös kaupunkibule­var­di­en kus­tan­nuk­set per k‑m2 ovat Malmin kent­tää selvästi suurem­mat. Mutkat suorik­si vetäen Malmin ken­tän rak­en­t­a­mi­nen olisi siis pitänyt olla etusi­jal­la sata­ma-alueisi­in näh­den. No, ehkä meren­ran­noil­ta kaupun­ki saa ton­teis­taan parem­man tuo­ton ja asukkaik­si parem­pia veron­mak­sajia, toivottavasti.

    Sisäl­tyykö Malmin ken­tän kus­tan­nuk­si­in osa sinne suun­nitel­lun pikaratikkay­htey­den kus­tan­nuk­sista? Sitähän ei tarvi­ta vaan julki­nen liikenne hoituu hel­posti pääradan lähili­iken­teel­lä. Saman raportin mukaan Lah­den väylän bule­vardis­oin­ti (sis. sen osu­us Malmin ken­tälle kulkev­as­ta pikaratikas­ta) olisi taloudel­lis­es­ti kaikkein älyt­tömin han­ke ja kus­tan­nus 1270€/k‑m2 kun halvim­man bule­vardis­oin­nin Hämeen­lin­nan­väyläl­lä olisi 260€/k‑m2.

    Eli Malmin kent­tä asumiskäyt­töön, pikaratikkaa sinne ei raken­neta eikä Lah­den väylää bulevardisoida.

    Vastaa

    1. Tuo 300 — 500 on tot­ta, mut­ta olette puhuneet yli tuhannes­ta eurosta neliö ja eri­tyis­es­ti olette uno­hta­neet ker­toa, että tuo 300 — 500 € on paljon vähem­män kuin keskimäärin. Kyse on siis nor­maalia edullisem­mas­ta alueesta. Tämä ei oikein väl­i­ty viesteistänne.

       Vastaa

78. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo 300 – 500 on tot­ta, mut­ta olette puhuneet yli tuhannes­ta eurosta neliö ja eri­tyis­es­ti olette uno­hta­neet ker­toa, että tuo 300 – 500 € on paljon vähem­män kuin keskimäärin. Kyse on siis nor­maalia edullisem­mas­ta alueesta. Tämä ei oikein väl­i­ty viesteistänne.

    Juuri tätä yritin edel­lä todis­taa. FCG:n raportin mukaan Malmin ken­tän alueen otta­mi­nen asun­tokäyt­töön on kus­tan­nuk­sil­taan edullisem­paa kuin vaikka­pa Jätkäsaaren, Kalasa­ta­man ym. muiden sata­ma-aluei­den SEKÄ edullisem­paa kuin kaupunkibule­var­di­en keskimäärin. Joil­lakin kaupunkibule­vardeil­la päästään Malmia edullisem­mil­la kus­tan­nuk­sil­la, pääos­al­la kus­tan­nuk­set ovat kuitenkin Malmia selvästi korkeam­mat (Lah­den­väylä, Itäväylä, Laa­jasa­lo, Län­siväylä, Vihd­in­tien jatke).

    Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin uno­hta­mal­la Malmin tarpee­ton pikaratik­ka tulee kent­täalueen rak­en­t­a­mi­nen kaupungille vieläkin halvemmaksi.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että bule­var­di­en var­relle tule­vat asun­not ovat jatkos­sakin vilkkaan liiken­teen vierel­lä, se pör­rää suo­raan ikku­nan alla. Bench­markki­na käytet­ty Mäkelänkatu ei todel­lakaan ole viihty­isimpiä asuin­paikko­ja. Malmille asun­not tule­vat rauhal­liseen ympäristöön.

    Kaupun­gin on syytä pri­or­isoi­da itsen­sä (= veron­mak­sajien) kannal­ta asuin­rak­en­tamista edullisem­pi­in paikkoihin.

    Kaavoituk­ses­ta ja asun­tomarkki­noista kiin­nos­tuneen kan­nat­taa muuten kuun­nel­la Poli­ti­ikkara­dion 4.9.2017 lähetys: Uhkaako asun­tomarkki­noi­ta Helsin­gin tauti?

    https://areena.yle.fi/1–4213324#autoplay=true

    Siitä mm. selviää mik­si yksiöitä ei pääkaupunkiseudulle raken­neta tarpeek­si ja mik­si Helsinki­in aikoinaan tuli vaa­timus asun­to­jen 75 m²:n keskikoos­ta (vahin­gos­sa).

    Vastaa

79. Lait­taisitko linkin tuo­hon yli 1000€/m2, en tun­nista. Kuka on “te”?

    Sehän pitää paikkansa, että alueen perus­tamisku­lut ovat 920 000€/ha jos perus­tamisku­lu on 285M (Des­tia), enem­män tietenkin jos perus­tamisku­lu on tuo FCG:n arvio 580M. 

    FCG toteaa myös tutkimuk­ses­saan suo­raan, ettei alueen rak­en­t­a­mi­nen ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa suun­nitel­lul­la ker­ros-m2-määräl­lä. Var­maan tämäkään tieto ei pidä paikkaansa?

    Nythän maaperä­su­un­nit­telu­un on käytet­ty jo muu­ta­ma satatuhat­ta euroa, tämä oli mie­lenki­in­toinen — tehdään maan­pin­nalle “pat­ja” kos­ka poh­javesi on käytän­nössä maan­pin­nan tasal­la. https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2016–011501/

    Vastaa

80. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rak­en­taa on yhtä tot­ta kuin Malmin puo­lus­ta­jien väit­teet muutenkin. En tiedä, onko mikään liike perus­tanut toim­intaansa totu­u­den vas­taisille väit­teille siinä määrin kuin Malmin puo­lus­ta­jat. Sen takia hei­dän maineen­sa Helsin­gin päät­täjien kesku­udessa on jok­seenkin pohjalukemissa.

    On kyl­lä aika “mie­lenki­in­toinen” reak­tio poli­itikol­ta syyt­tää yksilöimät­tä ja esit­tämät­tä konkreet­tisia vas­ta­todis­tei­ta mui­ta totu­u­den vas­tais­ten väit­tei­den esit­tämis­es­tä ja sit­ten vielä yleistäen niput­taa syytök­sen kohteek­si kaik­ki Malmin puo­lus­ta­jat. Aika tasotonta.

    (Sen, että vale­htelusyytösten esit­täjä itse puhuu vas­toin parem­paa tietoaan Malmista tietoisen harhaan­jo­htavasti vähätellen “har­raste­len­täjien” kent­tänä, väit­tää totu­u­den­vas­tais­es­ti, että ilmailu­toim­inta veisi asun­not 25000 asukkaal­ta, jne. jätän tässä omaan arvoonsa.)

    Vaik­ka ei esitet­tykään kysymys­tä vaan vale­htelusyytös, tässä kuitenkin hie­man taus­to­ja sille, mil­lä perus­teel­la on syn­tynyt vaikutel­ma Malmista kalli­ina rakennusmaana.

    Ostaes­saan Finavial­ta Malmil­la ole­via mai­ta, esit­ti kaupung­in­hal­li­tus kaupung­in­val­tu­us­tolle että:
    “Toteute­tu­ista uusista asuinalueista ovat Malmin lento­kent­täaluet­ta vaikeampia poh­jaolo­suhteil­taan olleet esim. Pikku-Huopalahti ja Ara­bi­an­ran­ta sekä helpom­pia esim. Itäkeskus ja Torpparinmäki.”
    http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014–012754/khs-2014–40/

    Jos kuitenkin pere­hdytään doku­ment­tei­hin tarkem­min, huo­mataan mie­lenki­in­toinen asia:

    Pikku-Huopalah­den esir­ak­en­tamisen kus­tan­nuk­set oli­vat noin 25 MEUR. http://www.hel.fi/static/kv/Geo/Tiedotteet/Tiedote+86.pdf

    Ara­bi­an­ran­nan esir­ak­en­tamisen ja maaperän kun­nos­tuk­sen arvioidut kus­tan­nuk­set oli­vat noin 42 MEUR. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/yki4/arabia.htm

    Malmin lento­kent­täalueen esir­ak­en­tamisen arvioidut kus­tan­nuk­set ovat Helsin­gin kaupun­gin Des­tial­ta tilaa­man (240ha osa-aluet­ta koske­van) raken­net­tavu­us­selvi­tyk­sen mukaan noin 285 MEUR. (https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/4844_1_destia_malmi_rakennettavuusselvitys.pdf)

    Toisin sanoen:
    Pikku-Huopalahti 309 kEUR / ha
    Ara­bi­an­ran­ta 627 kEUR / ha
    Malmin lento­kent­tä 1 187 kEUR / ha

    Jos väitetään, ettei Mal­mi ole keskimääräistä kalli­im­paa raken­nus­maa­ta, herät­tää ihme­tys­tä, mik­si poh­jaolo­suhteil­taan Malmia vaikeam­mak­si kuvat­tu­jen auei­den esir­ak­en­tamiskus­tan­nuk­set näyt­tävän kuitenkin olleen Malmia merkit­tävästi edullisemmat.

    Helsin­gin kaupun­gin Finnish Con­sult­ing Group:illa (FCG) 2015 teet­tämän yleiskaa­van taloudel­lis­ten vaiku­tusten arvioin­nin mukaan ovat varsi­naisen lento­kent­täalueen ker­rosneliöko­htaiset rak­en­tamiskus­tan­nuk­set yli kaksinker­taiset muuhun Malmin suun­nit­telu­alueeseen verrattuna.
    Suh­teel­liset rak­en­tamiskus­tan­nuk­set (€/k‑m2) 470 vs. 200
    Suh­teel­liset kokon­aiskus­tan­nuk­set (€/k‑m2) 530 vs. 270
    https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015‑1.pdf

    Helsin­gin kaupun­gin mak­set­tavak­si lankea­vat raken­nus­in­vestoin­nit Malmin lento­ken­tän alueel­la ovat alus­tavasti arvioitu­na noin suu­ru­us­lu­okkaa 450 miljoon­aa euroa (töi­den edetessä tapah­tu­vaa mah­dol­lista bud­jetin yli­tys­tä huomioimatta). 

    Varsi­naisen 138ha kent­täalueen kalli­in raken­net­tavu­u­den joh­dos­ta onkin FCG edel­lä maini­tus­sa doku­men­tis­sa toden­nut: “Yleiskaaval­u­on­nok­sen mukainen ker­rosala (1,2 milj. k‑m²) ei ole riit­tävä Malmin lento­ken­tän alueen taloudel­lisen toteutet­tavu­u­den kannalta”.

    Aika vaikea kuvitel­la, kuin­ka yksikään vas­tu­un­sa tun­te­va päät­täjä voisi puoltaa han­ket­ta, joka jo tässä vai­heessa on todet­tu kan­nat­ta­mat­tomak­si! Ehkä Osmo osaa valaista, mik­si suurim­man yksit­täisen suun­nitel­lun raken­nusko­hteen toteami­nen taloudel­lis­es­ti kelvot­tomak­si ei ole soit­tanut kaikkia häly­tyskel­lo­ja? Mik­si tämä on ohitet­tu — monien muiden Malmin kent­täalueen säi­lyt­tämistä puoltavien asiantun­ti­jalausun­to­jen tavoin?

    Jät­tämäl­lä juuri kiitotei­den kohdal­la ole­vat syvim­män saven alueet rak­en­ta­mat­ta, lask­i­si­vat alueen keskimääräiset ker­rosneliöko­htaiset raken­nuskus­tan­nuk­set merkit­tävästi ja kaupun­ki säästäisi rahaa käytet­täväk­si edulliseem­paan asun­to­tuotan­toon yleiskaa­van muil­la, edullisem­min raken­net­tavil­la alueil­la. Win-win. Mik­si tästä vai­h­toe­hdos­ta ei ole halut­tu edes keskustella?

    (Sivuhuo­mau­tus: Tääl­läkin on aika hauskasti huo­mat­tavis­sa se usein tois­tu­va ilmiö, että Malmin ilmailu­toimin­nan puo­lus­ta­jat ovat jostakin syys­tä kom­men­toi­jista ne, jot­ka uskalta­vat seistä sano­jen­sa takana ja kir­joit­taa oma­l­la nimellään…)

    Vastaa

    1. Malmin kaa­va-alueessa on kyse 330 hehtaarista ei 132 hehtaarista, siis itse lento­kent­täalueesta ja siitä alueesta, jon­ka lentomelu pitää raken­nuskiel­los­sa. Meille esite­tyt laskel­mat raken­nu­soikeu­den arvos­ta osoit­ta­vat, että nuo noin 500 miljoon­aa euroa saadaan takaisin ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina — toisin kuin Öster­sun­domis­sa, joka on mil­jar­di euroa miinuk­sel­la. Nuo esir­ak­en­tamisku­lut kan­nat­taa esit­tää suh­teessa ker­rosneliöi­hin eikä hehtaarei­hin, kos­ka esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nas­ta huo­mat­ta­va osa oli tämänkin jäl­keen rak­en­tamiseen kel­paam­a­ton­ta ollen sin­ul­la kuitenkin alen­ta­mas­sa kus­tan­nuk­sia hehtaaria kohden.
       Sul­jen keskustelun Malmin ken­tästä, kos­ka en pidä tästä tavas­ta esit­tää tilas­toti­eto­ja harhaan­jo­htavasti, eikä min­ul­la ole aikaa ryhtyä kaikkia niitä oiko­maan. Malmin puo­lus­ta­jille on ole­mas­sa omat sivun­sa, jos­sa he voivat kir­joit­taa mie­len­sä mukaan.

       Vastaa

81. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmin kaa­va-alueessa on kyse 330 hehtaarista ei 132 hehtaarista, siis itse lento­kent­täaluedes­ta ja siitä alueesta, jon­ka lentomelu pitää rakennuskiellossa. .

    Todel­li­nen melu­alue on 106ha. Tuliko liikaa fak­to­ja, vai mik­si halu­at sulkea keskustelun?
    http://www.malmiairport.fi/helsinki-malmin-aanitasomallinnus-paivitetty-kaavoituksessa-kaytetyt-melukayrat-eivat-vastaa-todellisuutta/

    Vastaa

    1. Min­ul­la ei vain ole aikaa tark­istaa ja kor­ja­ta kaikkia harhaan­jo­htavia tietoja.
       Tuos­sa äsken onnis­tu­it sisäl­lyt­tämään yhteen vastaukseen
       a) Liian suuren hehtaarikus­tan­nuk­sen kaa­va-alueen esir­ak­en­tamistöille väit­tämäl­lä kaa­va-alueen koon yli 50 pros­ent­tia liian pieneksi
       b) johta­maan ajatuk­set harhaan esir­ak­en­tamisen hehtaarikus­tan­nuk­sista, kun pitää laskea kus­tanuk­sia ker­rosneliötä kohden. Näin sait (tuon väärän hehtaarimäärän lisäk­si) alueen näyt­tävän kalli­im­mal­ta kuin Ara­bi­an­ran­nan, kos­ka Ara­bi­an­ran­nas­sa hehtaarimäärät ovat kovin iso­ja, kos­ka kaa­va-alueeseen kuu­luu iso ranta­puis­to, jota piti kyl­lä sta­biloi­da, mut­ta jota ei silti saatu rakennuskelpoiseksi.
       c) Annoit tym­märtää, että osa Malmin kent­tää olisi ollut val­tion omis­ta­mal­la maal­la, ja että kaupun­ki olisi ostanut sieltä maa­ta val­ti­ol­ta, vaik­ka se on kyl­lä ollut koko ajan kaupun­gin omis­ta­maa maa­ta, joka oli vuokrat­tu val­ti­olle nollavuokral­la reit­tili­iken­net­tä varten. (Tätä en ryhtynyt kor­jaa­maan, kos­ka en jak­sa ottaa selvää, olisiko siel­lä kuitenkin ollut jokin pieni plänt­ti val­tion omis­ta­maa.) Joka tapauk­ses­sa kaupun­ki osti val­ti­ol­ta raken­nuk­sia eikä maata.
       d) Syytit min­ua vale­htelus­ta, kun olen sanonut, että Malmin lento­kent­tä palvelee har­rasteil­mailua, mikä aivan var­masti on laskeu­tu­mis­ten lukumääräl­lä mitat­tuna sen pääkäyttö.
       Ja niin edelleen. Näi­den väit­tämien oikaisu on aika työlästä.

       Vastaa

82. Joudun täs­men­tämään aiem­paa epä­tarkkaa ilmaisuani. Malmille tehdään edelleen ns. liike­len­to­ja ns. liike­suihku- tai ‑potkurikoneil­la, mut­ta niitä ei ole pitkään aikaan tilas­toitu. Tilas­toin­ti olisi ollut tarpeen vain matkus­ta­ja­mak­su­jen keräämisek­si, ja lennoista on kerät­ty vain koneen laskeutumis/pysäköintimaksua. Tämän tarkem­min on itse tunne asi­aa, joten Sin­un täy­tyy kysel­lä tarkem­min muual­ta, jos asia kiin­nos­taa. Yhteysti­eto­ja löy­tyy tarvittaessa.

    Tilas­toin­nin datan keru­us­sa tehdyt virheet ovat ikäviä.

    Johan Alén:
    Vahvis­tan, että liike­len­to­jen tilas­toin­ti Malmil­la on ollut virheel­listä (min­ul­la ole­van tiedon mukaan tilas­toa ei ole pidet­ty eli ole­mas­saol­e­vat merkin­nät ovat sat­un­naisia virheitä). Sin­un kan­nat­taa keskustel­la tästä asi­as­ta tilas­toti­eteen kol­le­gasi Lau­ri Tarkkosen, prof. emer­i­tus, kanssa, jos asi­as­sa on mielestäsi jotakin epä­selvää. Hän voi selit­tää asian tarkasti. Voin tarvit­taes­sa välit­tää yhteystiedot, jos niitä ei ole.

    Vastaa

83. Osmo, olen pitänyt sin­ua fik­suna miehenä, mut­ta Malmin kent­tää koske­va keskustelu on muut­tanut mielip­i­teeni. En olisi uskonut sin­un kir­joit­ta­van vääristyneitä tieto­ja, yleistyk­siä, nimit­te­lyä ja menet­täväsi totaalis­es­ti malt­ti­asi ja tyy­likästä käytöstäsi.

    Valitet­tavasti tämän viestiketjun myötä putosit samaan vihrei­den pop­ulis­ti­porukkaan Sin­nemäen, Saurin ja Karin seu­rak­si. Harmi.

    Vastaa

84. Niin,

    minäkin olen aika yllät­tynyt näistä vas­tauk­sista. Laitoin tänne linkin Val­tioneu­vos­ton doku­ment­ti­in, jos­sa näitä lento­toimin­nan jakau­mia oli. Har­mi ettei se tul­lut julki.

    En tiedä mik­si Osmo yleistät “Malmin puo­lus­ta­jat” yhteen läjään ja esität väit­tämiä, jot­ka tiedän sin­ulle toden­netun väärik­si. Lai­ta ihmeessä link­ki siihen tietoon, jon­ka mukaan “TE” tai “ME” ovat esit­täneet maan­raken­nuk­sen kus­tan­nuk­sen Malmil­la tonniksi/neliö. Ehkäpä se on oikein?

    Asun­toraken­nushanke taitaa kyl­lä siir­tyä kauas tule­vaisu­u­teen. Saa nähdä, onko kumpikaan meistä elos­sa enää näkemässä sitä.

    Vastaa

    1. Malmin kaavoitus on eden­nyt varsin pitkälle ja on toteutet­tavis­sa nopeastikin, kun yleiskaa­va on saanut lain­voiman. Itse asi­as­sa se voitaisi­in toteut­taa, vaik­ka ei saisi, kos­ka myös van­ha yleiskaa­va sal­lii asuinrakentamisen.

       Vastaa

85. Antti Jokela:
    Osmo, olen pitänyt sin­ua fik­suna miehenä, mut­ta Malmin kent­tää koske­va keskustelu on muut­tanut mielip­i­teeni. En olisi uskonut sin­un kir­joit­ta­van vääristyneitä tieto­ja, yleistyk­siä, nimit­te­lyä ja menet­täväsi totaalis­es­ti malt­ti­asi ja tyy­likästä käytöstäsi.

    Valitet­tavasti tämän viestiketjun myötä putosit samaan vihrei­den pop­ulis­ti­porukkaan Sin­nemäen, Saurin ja Karin seu­rak­si. Harmi.

    Minä näen tämän ihan toisin. Ihail­ta­van pitkään Osmo Soin­in­vaara jak­saa selit­tää ja perustel­la näke­myk­siään ennen kuin her­mostuu. Ja on sil­loinkin maltil­lisem­pi kuin mon­et muut (jopa tässä keskustelussa).

    En tunne lentoti­las­to­ja ja mui­ta, mut­ta kat­son kokon­aisku­vaa. Pitäisikö Malmille rak­en­taa asun­to­ja vai säi­lyt­tää lento­kent­tä? Molem­mat näke­myk­set voi perustel­la järkevästi. Molem­pia voi myös ajaa yliki­ihkeästi, tosi­a­sioi­ta tarkoituk­seen vääristellen.
    Lento­ken­tän puo­lus­ta­jat eivät ole yhtä ja samaa mas­saa, mut­ta eivät sitä ole myöskään asun­to­jen puolustajat.

    Mei­dän kaikkien mielipi­de jää joskus demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa vähem­mistöön, mut­ta mik­si se on joillekin niin vaikea hyväksyä?

    Vastaa

86. Pekka T.: Minä näen tämän ihan toisin. Ihail­ta­van pitkään Osmo Soin­in­vaara jak­saa selit­tää ja perustel­la näke­myk­siään ennen kuin her­mostuu. Ja on sil­loinkin maltil­lisem­pi kuin mon­et muut (jopa tässä keskustelussa).

    Osmo vaikut­taa her­mostu­van lähin­nä sil­loin, jos hänen Malmia koske­vat mielip­i­teen­sä kyseenalais­te­taan ja oikaistaan fak­toil­la. Lähde­vi­it­tei­neen, kaikkineen.

    Pekka T.: En tunne lentoti­las­to­ja ja mui­ta, mut­ta kat­son kokon­aisku­vaa. Pitäisikö Malmille rak­en­taa asun­to­ja vai säi­lyt­tää lento­kent­tä? Molem­mat näke­myk­set voi perustel­la järkevästi. Molem­pia voi myös ajaa yliki­ihkeästi, tosi­a­sioi­ta tarkoituk­seen vääristellen.

    Juuri tässä on yksi harhaan­jo­htavasti teh­dyn viestin­nän — ja sitä myötä myös koko kiis­tan — keskeinen ydin. Asun­torak­en­tamista ja ilmailu­toim­intaa on propagoitu toisen­sa pois­sulkev­ina vai­h­toe­htoina, vaik­ka 330ha suun­nit­telu­alueesta on “van­han” kent­täalueen osu­us vain 138ha ja ken­tän todel­li­nen melu­alue on vain 106ha. 

    Mitään esite­ty­istä asun­torak­en­tamisen, kult­tuuriperin­nön, luon­toym­päristön ja ilmailu­toimin­nan intres­sit yhdis­tävistä kom­pro­mis­sir­atkaisu­ista ei — sen tarkem­min perustelemat­ta — kuitenkaan olla otet­tu edes käsit­te­lyyn tai kon­sen­sus-tavoit­teisen keskustelun poh­jak­si. Vuosikausien yri­tyk­sistä huolimatta.

    Maan toisek­si vilkkain­ta lento­kent­tää on jääräpäis­es­ti käsitel­ty kuin tyhjää tont­ti­maa­ta. Toimi­van kent­täin­fra­struk­tu­urin ja sen yri­tys­toimin­nan arvot on jopa jätet­ty täysin pois yleiskaa­van taloudel­lis­es­ta tarkastelus­ta, vaik­ka ne kiis­tat­ta ovat nol­laa suuremmat. 

    Jotenkin aika has­sua, että vaik­ka Helsin­ki-Van­taan koneet ovat Malmin konei­ta huo­mat­tavasti äänekkäämpiä, main­os­te­taan Van­taal­la Avi­apo­lik­sen houkut­tele­vu­ut­ta asuin­paikkana juuri m.m. ilmailu­toimin­nan läheisyy­del­lä, mut­ta Helsingis­sä tun­tuu aja­tus ilmailun ja asun­torak­en­tamisen yhdis­tämis­es­tä ole­van täysin poissuljettu.

    Pekka T.: Mei­dän kaikkien mielipi­de jää joskus demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa vähem­mistöön, mut­ta mik­si se on joillekin niin vaikea hyväksyä?

    Ainakin min­un on vaikea hyväksyä se, jos joku nos­taa omat sub­jek­ti­iviset mielip­i­teen­sä korkeam­malle kuin hänelle esite­tyt fak­tat ja jos demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa tehtyjä päätök­siä perustel­laan yksiselit­teis­es­ti paikkansapitämät­tömäk­si osoite­tu­il­la argu­menteil­la. Ja jos “vähem­mistöön jou­tu­mis­es­ta” puhutaan, tulee pitää mielessä, että Malmia koskien ollaan tekemässä päätöstä, jota vas­taan asukkaiden selkeä enem­mistö on ollut eri taho­jen tekemien mielipi­demit­tausten mukaan jo niin kauan kuin koko aikeesta on puhuttu. 

    .
    .
    (Vaik­ka edel­listä, min­u­un kohdis­tunei­den syytök­si­in kir­joit­ta­maani oikaisua ei tääl­lä julka­istukaan, toivon että edes tämä kom­ment­ti­ni on riit­tävän asialli­nen tul­lak­seen julka­istuk­si tätä kaut­ta eikä vas­ta Twitterissä…)

    Vastaa

    1. Min­ua her­mostut­taa se, että vyöry­tetään harhaan­jo­htavaa tietoa, jon­ka oikaiseminnen on hyvin työlästä. Kun varsin hyvin tiede­tään, että Ara­bi­an­ran­ta oli rak­en­tamisolo­suhteil­taan epäedullisem­paa maa­ta kuin Malmi,mutta tämäkin halut­ti­in kumo­ta “fak­toil­la”. Min­ul­ta veisi tun­ti oikaista esite­tyt “fak­tat”. Siinä on las­ket­tu hehtaare­ja eikä ker­rosneliöitä eikä ole tarkastel­tu koko aluet­ta, vaik­ka alue on kokon­aisu­us. Laskel­mas­sa ei ker­rot­tu, mil­lä hin­tain­dek­sil­lä nämä on saatu samaan raha­nar­voon, vai onko inflaa­tioko­r­jaus­ta tehty lainkaan ja niin edelleen.
       Edelleen, kyl­lä Malmin rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää lento­toimin­nan lopet­tamista, kos­ka ne pienet rippeet, joi­ta voisi siel­lä tääl­lä rak­en­taa, eivät muo­dos­ta mitään yht­enäistä toimi­vaa aluet­ta eikä sinne saa kun­nol­lista joukkoli­iken­net­tä, palvelu­ja, kaup­po­ja. eikä mitään ja jotain viher­aluet­takin — sel­l­aista, jota ei ole sul­jet­tu aidal­la- pitää sinne jät­tää. Se ei ole taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelpoinen. Eli lento­toim­inta karkot­taa 25 000 ihmistä pois Helsingistä.
       Loogis­es­ti kestämätön on myös väite, että rak­en­ta­mal­la ylöspäin Malmin jät­tämi­nen pienen piirin käyt­töön ei vähen­täisi Helsinki­in mah­tu­vaa asukas­määrää 25 000. Jos on mah­dol­lista korot­taa raken­nusko­rkeuk­sia on niitä mah­dol­lista korot­taa, vaik­ka Mal­mi raken­net­taisi­inkin. Helsin­gin asun­toi­hin kohdis­tu­va kysyn­tä on käytän­nössä raja­ton — siis niin suuri, että mil­lään real­is­tisel­la asun­to­tuotan­non määräl­lä asun­to­ja ei saa­da yhtä halvoik­si kuin muual­la maassa.
       (Itseasi­as­sa, olisimme halun­neet korot­taa raken­nusko­rkeut­ta Jakomäessä, mut­ta se ei onnis­tunut, kos­ka Malmin ken­tän läheisyys esti korkean rak­ent­maisen niinkinkaukana.) 

       Kun ker­ron, että virkamies ker­toi kok­ouk­ses­samme, että lentokoneet mah­tu­vat siihen toiseen hal­li­in, MINUA syytetään valehtelusta.
       Jos Malmin puo­lus­ta­jat halu­a­vat keskustel­la täl­lä tyylil­lä, on parem­pi, että he keskustel­e­vat keskenään. Min­ua ei huvi­ta käyt­tää aikaani täl­laisen keskustelun moderointiin.

       Vastaa

87. Juha Krapino­ja:
    Ainakin min­un on vaikea hyväksyä se, jos joku nos­taa omat sub­jek­ti­iviset mielip­i­teen­sä korkeam­malle kuin hänelle esite­tyt fak­tat ja jos demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa tehtyjä päätök­siä perustel­laan yksiselit­teis­es­ti paikkansapitämät­tömäk­si osoite­tu­il­la argu­menteil­la. Ja jos “vähem­mistöön jou­tu­mis­es­ta” puhutaan, tulee pitää mielessä, että Malmia koskien ollaan tekemässä päätöstä, jota vas­taan asukkaiden selkeä enem­mistö on ollut eri taho­jen tekemien mielipi­demit­tausten mukaan jo niin kauan kuin koko aikeesta on puhuttu. 

    Päätös Malmin lento­ken­tän rak­en­tamis­es­ta on kai tehty ihan demokra­t­ian pelisään­tö­jen mukaises­ti? Täl­lai­sis­sa laa­jois­sa kysymyk­sis­sä päät­täjät eivät voi kuun­nel­la pelkästään paikallisia asukkai­ta tai asian­har­ras­ta­jia, sil­lä nämä eivät mieti kokon­aisu­ut­ta vaan omaa asi­aansa, eivätkä kat­soa pelkästään gallup­pe­ja, sil­lä niihin vas­taa­jat eivät tunne kokonaisuutta. 

    Viisas poli­itikko pere­htyy sekä itse asi­aan että kokon­aisu­u­teen, johon se liit­tyy, ja tekee ratkaisun­sa molem­mat näkökul­mat huomioiden. Ratkaisu­jen tulee tietenkin perus­tua tosi­a­sioi­hin, mut­ta niiden lisäk­si myös niihin arvoihin, joi­ta poli­itikko edus­taa. Samo­jen tosi­a­sioiden poh­jal­ta voi näet pää­tyä arvo­jen­sa perus­teel­la hyvinkn eri­laisi­in mielip­iteisi­in ilman, että siinä on mitään väärää. Tätä on joidenkin omas­sa asi­as­saan väke­vien joskus vaikea ymmärtää.

    Toinen asia on sit­ten se, että mon­et ihmiset, sekä poli­itikot että oman asiansa puo­lus­ta­jat, taivut­tel­e­vat ja valikoi­vat tosi­a­sioi­ta omi­in tarkoituk­si­in­sa. Täl­laista minäkään en hyväksy, niin inhimil­listä kuin se onkin. Osmo Soin­in­vaaraa en pidä täl­laise­na poli­itikkona, hänen toim­intaansa pitkään seu­rat­tuani, mut­ta sen sijaan kaikesta päätellen mon­et Malmin lento­kent­tä­toimin­nan puo­lus­ta­jat toimi­vat juuri noin.

    Vastaa