Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

En ole menos­sa lau­ta­kun­taan. Mik­ko Säre­lä menee.

Lis­ta on kovin lyhyt, ei vie­lä­kään yhtään uut­ta kaa­vaa. Orga­ni­saa­tio­uu­dis­tus on jumiut­ta­nut koko hal­lin­non? Mei­dän pitäi­si hyväk­syä uusia asun­to­kaa­vo­ja 70 000 ker­ros­ne­liö­tä kuu­kau­des­sa. Lop­pusyk­syn kokouk­sis­ta tai­taa tul­la mammuttimaisia.

Län­si-Käpy­län suojelukaava

Minus­ta kaa­va on lii­an rajoit­ta­va, kun se pyr­kii mää­rää­mään, kuin­ka mon­ta ruo­ka­kun­taa talois­sa asuu. Per­hei­den koot muut­tu­vat las­ten syn­ty­mi­sen ja kotoa muu­ton seu­rauk­se­na. Täl­lai­sel­la sää­te­lyl­lä ei minun mie­les­tä­ni ole mitään teke­mis­tä raken­nus­suo­je­lun kans­sa. Riit­tää, että suo­jel­laan raken­nus­ten ulkoasu.

Vali­tus Mal­min ken­tän han­gaa­rin vuo­kraa­mat­ta jättämisestä.

Todel­la vas­ten­mie­li­ses­ti kir­joi­tet­tu vali­tus, jos­sa hyö­kä­tään yksit­täi­sen vir­ka­mie­hen kimp­puun väit­tä­mäl­lä tätä lain­rik­ko­jak­si ja valehtelijaksi.

Hel­sin­ki on lin­jan­nut, että alue ote­taan eri­lais­ten tapah­tu­mien käyt­töön sik­si aikaa, kun asun­toa­lue on raken­teil­la ja ehkä sen­kin jäl­keen. Vali­tuk­ses­sa myös väi­tet­tiin, että tämä oli­si voi­mas­sa ole­van ase­ma­kaa­van vas­tais­ta. Täl­lä perus­teel­la myös Flow-fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­mi­nen alu­eel­la, joka on kaa­voi­tet­tu asun­to­käyt­töön, oli­si laitonta.

Täl­lai­sel­la tyy­lil­lä ei kyl­lä edis­tä asiaansa.

Pää­tös­esi­tyk­sen mukaan vuo­kraa­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä ei ole valitusoikeutta.

Tal­len­na

113 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017”

  1. Mal­min tapauk­ses­sa on syy­tä­kin kai­vaa syyl­li­set esiin, niin yksit­täi­set vir­ka­mie­het kuin päät­tä­jät­kin. Kyse on sen ver­ran kovaot­tei­ses­ta kuse­tuk­ses­ta, ettei ole suo­ta­vaa, että syyl­li­set pää­se­vät pälkähästä.

    1. Kal­le, koe­ta nyt rauhoittua
      Val­tuus­to on demo­kraat­ti­ses­ti päät­tä­nyt, että aluet­ta tar­vi­taan enem­män 25 000 ihm­sen asui­na­lu­ee­na kuin muu­ta­man sadan ihmi­sen har­ras­tus­paik­ka­na. Val­tio on päät­tä­nyt, ettei se halua pitää yllä tap­piol­lis­ta kenttää.

  2. Län­si-Käpy­län suo­je­lu­kaa­van nimel­lä kul­ke­va kaa­va on ilmei­ses­ti ehdo­tus, jon­ka mukaan nykyi­sil­le ton­teil­le sal­lit­tai­siin noin 110 uut­ta 40 neliön kokois­ta asu­mis­käyt­töön tar­koi­tet­tua lisärakennusta. 

    Täl­lai­sen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen jäl­keen alu­een idyl­li on kyl­lä men­nyt­tä. Puu­ta­loa­lu­een nykyis­tä ehjää mil­jöö­tä pitäi­si oikeas­ti suo­jel­la, eikä alis­taa sitä täl­lai­sel­le uudisrakentamiselle.

  3. On mie­len­kiin­tois­ta, miten Mal­min len­to­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat pro­pa­goi­neet tätä asi­aan­sa niin nok­ke­las­ti, että monet taval­li­set ihmi­set (tun­nen itse­kin sel­lai­sia), joi­ta pien­len­to­kent­tä­toi­min­ta ei kos­ke­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mil­lään lail­la, ovat käsi­tyk­ses­sä, että taas ovat polii­ti­kot käh­mi­neet rumasti.

    Sii­nä ei auta tuo­da esiin, että pää­tök­set on teh­ty täy­sin demo­kraat­ti­ses­ti, tai että oikeas­ti Hel­sin­kiin oli­si jon­ne­kin saa­ta­va raken­net­tua uusia asun­to­ja. Samat ihmi­set kun pak­kaa­vat vas­tus­ta­maan nii­tä mui­ta­kin asun­to­jen raken­ta­mi­sa­luei­ta. Ei vihe­ra­lueil­le, ei golf­ken­täl­le, ei San­ta­ha­mi­naan. Eikä nykyis­ten lähiöi­den tii­vis­tä­mis­tä eikä var­sin­kaan kaupunkibulevardeja.

    Tämä kaik­ki saa ole­maan tyy­ty­väi­nen sii­tä, etten itse ole poliit­ti­nen päät­tä­jä Hel­sin­gis­sä. Ja että jot­kut fik­sut ihmi­set, kuten nyt esi­mer­kik­si Osmo Soi­nin­vaa­ra, viit­si­vät ja jak­sa­vat sen tehdä.

  4. Hel­sin­gin Sano­mis­sa oli 22.9. uuti­nen, jos­sa ker­ro­taan, että suu­rin osa Käpy­län van­hois­ta puu­ta­lois­ta tulee puret­ta­vak­si heti kun alu­een uusi ase­ma­kaa­va on hyväk­syt­ty. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta käsit­te­lee ase­ma­kaa­vaa lähiaikoina. 

    Uuti­nen on vuo­del­ta 1966. Onnek­si kaa­vaa ei sil­loin hyväk­syt­ty, ja toi­vot­ta­vas­ti myös nykyi­set päät­tä­jät ymmär­tä­vät van­han puu­ta­loa­lu­een arvon pui­neen ja puu­tar­hoi­neen ilman mas­sii­vis­ta lisärakentamista.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, koe­ta nyt rauhoittua
    Val­tuus­to on demo­kraat­ti­ses­ti päät­tä­nyt, että aluet­ta tar­vi­taan enem­män 25 000 ihm­sen asui­na­lu­ee­na kuin muu­ta­man sadan ihmi­sen har­ras­tus­paik­ka­na. Val­tio on päät­tä­nyt, ettei se halua pitää yllä tap­piol­lis­ta kenttää.

    No kyl­lä tuo keik­ka hiu­kan hai­see. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seu­dul­le tar­vi­taan toi­nen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS haluam­me kil­pail­la esi­mer­kik­si Tuk­hol­man kans­sa alu­eel­li­ses­ta veto­voi­mas­ta. City­kent­tien mer­ki­tys ale­taan ymmär­tää muu­al­la mut­ta meil­lä ollaan 20 vuot­ta jäl­jes­sä. Lii­an iso­ja ja moni­mut­kai­sia asioi­ta val­tuu­tet­tu­jen pää­tet­tä­väk­si kun lii­ken­ne­puo­len asian­tun­te­mus rajoit­tuu spå­raan. Olkoon­kin että pika- sellaiseen.

    1. Voi­si­ko aja­tel­la, että kun Hel­sin­ki on ant­ga­nut ilmai­sek­si maat ken­täl­le yli 8+0 vuot­ta, nyt oli­si vaik­ka Espoon vuo­ro. Sie­lo­tä vain jät­tää met­ro­rad­fan var­res­ta yhden kau­pun­gin­osan raken­ta­mat­ta. Ei se sen suu­rem­pi uhraus ole kuin Hel­sin­gil­tä jät­tää kol­me neliö­ki­lo­met­riä maa­ta käyhttämättömäksi.

  6. Var­si­nai­nen ongel­ma Länsi–Käpylän kaa­vas­sa on, että uudet lisä­ra­ken­nuk­sien pai­kat on kaa­vas­sa mää­rät­ty sito­vik­si ja usein tont­tien rajoil­le jopa 160 m² ryp­päik­si, jol­loin ne ovat asuin­ra­ken­nuk­sia suu­rem­pia. Tämä tuhoa lopul­li­ses­ti suo­jel­lun ympä­ris­tön. Uudet raken­nuk­set tuli­si voi­da sijoit­taa ton­teil­le nii­den puus­to, puu­tar­hat ja maas­to huo­mioi­den pie­ni­nä eril­li­si­nä raken­nuk­si­na. Raken­nus­val­von­ta­vi­ras­to ja Tek­ni­nen neu­vot­te­lu­kun­ta kri­ti­soi näi­tä yli­suu­ria ryp­päi­tä hyvin perus­tel­len ja toi esiin nii­den ongel­mat. Kaa­van vuo­ro­vai­ku­tus­ra­por­tis­sa tätä kri­tiik­kiä ei edes tuo­da esille.

    Täl­lai­sen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen jäl­keen alu­een idyl­li on kyl­lä men­nyt­tä. Puu­ta­loa­lu­een nykyis­tä ehjää mil­jöö­tä pitäi­si oikeas­ti suo­jel­la, eikä alis­taa sitä täl­lai­sel­le uudisrakentamiselle.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että kun Hel­sin­ki on ant­ga­nut ilmai­sek­si maat ken­täl­le yli 8+0 vuot­ta, nyt oli­si vaik­ka Espoon vuo­ro. Sie­lo­tä vain jät­tää met­ro­rad­fan var­res­ta yhden kau­pun­gin­osan raken­ta­mat­ta. Ei se sen suu­rem­pi uhraus ole kuin Hel­sin­gil­tä jät­tää kol­me neliö­ki­lo­met­riä maa­ta käyhttämättömäksi.

    Pahim­mil­laan sii­nä käy juu­ri noin! Eivät kaik­ki Espoon pää­tök­set ole Län­si­met­roon ver­rat­ta­via. Ken­tän myö­tä monia mui­ta asioi­ta siir­tyy Espoo­seen ja Hel­sin­gin kehi­tys hal­lin­to- ja nuk­ku­ma­lä­hiö­kau­pun­gik­si jat­kuu. Hel­sin­ki­läis­ten kan­nal­ta erit­täin huo­no ratkaisu.

    Jos Mal­mi raken­net­tai­siin, mihin type­ryy­teen en voi uskoa, ainoa jär­ke­vä lii­ke on teh­dä lon­toot ja pis­tää yksi itä-hel­sin­ki­läi­nen lähiö nurin uuden ken­tän alta. Se ei ole mah­do­ton aja­tus, kos­ka Itä-Hel­sin­gis­sä on pal­jon raken­nus­kan­taa, joka on käyt­töi­kän­sä pääs­sä. Vai onko jo kat­sot­tu sopi­va yhte­näi­nen alue, jos­sa on vuokratontteja.

    Jär­ke­vä lii­ke on jat­kaa ken­tän toi­min­taa ja sat­sa­ta sii­hen. Esi­mer­kik­si spå­ra­lin­ja ken­täl­le nopeut­tai­si ken­tän muut­tu­mis­ta lii­ke­len­to­ken­täk­si. Johon­kin Kirk­ko­num­mel­le tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa uusi kent­tä lähi­vuo­si­na harrasteilmailulle.

  8. Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyl­lä tuo keik­ka hiu­kan hai­see. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seu­dul­le tar­vi­taan toi­nen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS haluam­me kil­pail­la esi­mer­kik­si Tuk­hol­man kans­sa alu­eel­li­ses­ta vetovoimasta. 

    Arlan­da on kau­ka­na Tuk­hol­man kes­kus­tas­ta ja yhtey­det kes­kus­taan joko älyt­tö­män hitai­ta tai sika­kal­lii­ta (express­ju­na). Sik­si Brom­mal­le on perus­tel­tua tarvetta.

    Toki Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta Seu­tu­laan junayh­teys voi­si olla nopeam­pi (nyt noin 1/2 tun­tia), mut­ta kun mat­kal­la pitää pysäh­tyä kai­kil­la 10–13 välia­se­mal­la. Voi­si­ko vaik­ka joka kol­man­nen I- ja P‑junan ajaa pysäh­ty­mäl­lä vain Pasi­las­sa sekä Tiksissä/Myyrmäessä eli pari ker­taa tun­nis­sa? Mat­ka-aika voi­si puo­lit­tua noin 15 minuuttiin.

    Ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­ta city­kent­tää vaan nopeam­pi yhteys Hel­sin­ki-Van­taal­le. Eli kan­nat­taa inves­toi­da mie­luum­min junayh­tey­den nopeut­ta­mi­seen kuin tuh­la­ta Mal­min ken­tän maa-alue len­to­lii­ken­tee­seen ja sen tar­vit­se­miin city­kent­tä-inves­toin­tei­hin liikenneyhteyksineen.

  9. Jos se Mal­min kent­tä on käyt­tä­jil­leen niin ääret­tö­män arvo­kas, niin kai len­to­ko­ne­har­ras­ta­jat voi­vat luo­da jon­kin­sort­ti­sen yhteen­liit­ty­män ja jät­tää mais­ta voit­ta­van osto­tar­jouk­sen Helsingille?

  10. Pek­ka T.:
    …monet taval­li­set ihmi­set, joi­ta pien­len­to­kent­tä­toi­min­ta ei kos­ke­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mil­lään lailla.… 

    Eli asias­ta ei sai­si olla mie­li­pi­det­tä ellei omis­ta lentolupakirjaa…? 

    Jos­pa ajo­kor­tit­to­mat jää­vää­vät sit­ten samal­la itsen­sä pois auto­lii­ken­net­tä kos­ke­vas­ta suun­nit­te­lus­ta. Kyl­lä me muut­kin kul­jem­me sil­lä alu­eel­la ja arvos­tam­me pai­kan his­to­ri­aa ja toimintaa.

    Vaik­ka niis­tä koneis­ta­han toki läh­tee ihan kama­la melu sanoo joku joka on jos­kus näh­nyt tai­to­len­to­ko­nei­ta har­joit­te­le­mas­sa koko­naan toi­ses­sa paikassa.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että kun Hel­sin­ki on ant­ga­nut ilmai­sek­si maat ken­täl­le yli 8+0 vuot­ta, nyt oli­si vaik­ka Espoon vuo­ro. Sie­lo­tä vain jät­tää met­ro­rad­fan var­res­ta yhden kau­pun­gin­osan raken­ta­mat­ta. Ei se sen suu­rem­pi uhraus ole kuin Hel­sin­gil­tä jät­tää kol­me neliö­ki­lo­met­riä maa­ta käyhttämättömäksi.

    Kai­kel­la maal­la on yleen­sä hin­tan­sa. Pait­si sil­loin, kun se tulee pyö­räi­lyn käyt­töön, jol­loin se on ilmaista.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si­ko aja­tel­la, että kun Hel­sin­ki on ant­ga­nut ilmai­sek­si maat ken­täl­le yli 8+0 vuot­ta, nyt oli­si vaik­ka Espoon vuo­ro. Sie­lo­tä vain jät­tää met­ro­rad­fan var­res­ta yhden kau­pun­gin­osan raken­ta­mat­ta. Ei se sen suu­rem­pi uhraus ole kuin Hel­sin­gil­tä jät­tää kol­me neliö­ki­lo­met­riä maa­ta käyhttämättömäksi.

    Onko Oop­pe­ra­ta­lon alle jää­nyt maaplänt­ti myös uhraus? Itse asias­sa Espoo uhraa mel­koi­ses­ti maa­ta Ämmäs­suon kaa­to­paik­kaan. Tai­ta­vat hel­sin­ki­läi­set­kin sitä käyttää.

    1. Kyl­lä, Oop­pe­ran alle jää­nyt maa­pa­la oli uhraus. Se las­ket­tiin osak­si Hel­sin­gin osuut­ta, kun hank­keen rahoi­tuk­ses­ta sovittiin.

  13. Niin no sii­nä mie­les­sä kyl­lä että tämä Hel­sin­gin asun­to­pu­la on täy­sin Espoon ja Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen syn­nyt­tä­mä kun ei voi­da sopia asiois­ta. Raken­nus­maa­ta­han on ja se että raken­ta­mi­sen pitäi­si tapah­tua juu­ri Hel­sin­gis­sä ja vai­keas­ti raken­net­ta­val­la maal­la on vain van­han­ai­kais­ten val­ta­ra­ken­tei­den, kan­san­kie­lel­lä val­lan­hi­mon, aikaansaannosta. 

    Tie­tys­ti voi aja­tel­la että kun on ole­mas­sa kent­tä niin kan­nat­ta­ko se siir­tää 20 kilo­met­riä län­teen. Mut­ta on sitä vero­va­roil­la enne­kin teh­ty asioi­ta jot­ka eivät kes­tä jär­jen kans­sa tarkastelua. 

    Anyway, Hel­sin­ki hävi­ää joka päi­vä Tuk­hol­man seu­dul­le ja täs­sä yksi esi­merk­ki mik­si kään­net­tä ei ole tulossa.

  14. Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyl­lä tuo keik­ka hiu­kan hai­see. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seu­dul­le tar­vi­taan toi­nen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS haluam­me kil­pail­la esi­mer­kik­si Tuk­hol­man kans­sa alu­eel­li­ses­ta veto­voi­mas­ta. City­kent­tien mer­ki­tys ale­taan ymmär­tää muu­al­la mut­ta meil­lä ollaan 20 vuot­ta jäl­jes­sä. Lii­an iso­ja ja moni­mut­kai­sia asioi­ta val­tuu­tet­tu­jen pää­tet­tä­väk­si kun lii­ken­ne­puo­len asian­tun­te­mus rajoit­tuu spå­raan. Olkoon­kin että pika- sellaiseen.

    Hel­sin­gil­lä on jo city-kent­tä, Van­taal­la. Mal­mi on 4 km lähem­pä­nä kes­kus­taa, joten ei se kovin pal­jon citym­pi ole. Kyse onkin sii­tä, tar­vit­see­ko Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki kak­si len­to­kent­tää. En ole näh­nyt yhtään fak­toi­hin perus­tu­vaa argu­ment­tia tämän puo­les­ta, toki net­ti­kes­kus­te­luis­sa on puhut­tu sii­tä miten War­ren Buf­fett len­tää Mal­mil­le yksi­tyis­ko­neel­laan tuo­maan Suo­meen inves­toin­te­ja. Moni huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi­kin kau­pun­ki pär­jää yhdel­lä. Tuk­hol­ma­kin ainoa­na poh­jois­mai­se­na kah­den len­to­ken­tän suur­kau­pun­ki­na suun­nit­te­lee Brom­man sul­ke­mis­ta, vaik­ka Arlan­das­ta kes­kus­taan on yli 30 km pidem­pi mat­ka. Göte­borg ja Oslo ovat jo sul­ke­neet city-kenttänsä.

    His­to­rial­li­seen arvoon poh­jaa­vat perus­te­lut ken­tän säi­lyt­tä­mi­sen puo­les­ta ovat kuta­kuin­kin ainoat jär­ke­vät argu­men­tit, mut­ta niis­sä­kin ontuu se, ettei Mal­mi ole ollut 65 vuo­teen sii­nä alku­pe­räi­ses­sä mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne­käy­tös­sä, johon se rakennettiin.

    Mal­min ken­tän muut­ta­mi­nen mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen käyt­töön puo­les­taan vaa­ti­si kii­to­ra­dan kään­tä­mis­tä saman­suun­tai­sek­si Hel­sin­ki-Van­taan kii­to­ra­to­jen kans­sa, Tul­li­vuo­ren­tien asui­na­lu­een ja Tat­ta­ri­suon teol­li­suusa­lu­een jyrää­mis­tä kii­to­ra­dan alta ja uusia len­to­me­lua­luei­ta Hel­sin­gin sisään. Nykyi­nen nykyi­set pik­kui­set har­ras­te­ko­neet eivät aiheu­ta kovin suu­ria hait­to­ja, mut­ta vähän­kään isom­pien konei­den melu oli­si huo­mat­ta­va hait­ta lähi­seu­duil­le, yksi­tyis­suih­ku­ko­neis­ta puhu­mat­ta­kaan. Hin­ta Hel­sin­gin kau­pun­gil­le oli­si valtava.

  15. Mal­min kent­tä on nykyi­sel­lään hyö­dy­tön kak­kos­kent­tä­nä, kos­ka sen kii­to­tiet ovat niin lyhyet, että sin­ne ei mah­du edes pie­nim­mil­lä A320:llä, joka tai­taa olla hki-van­taan ylei­sim­min käy­tet­ty konetyyppi.

    Mitä HKI-van­taa tar­vit­see on pää­ra­dan oikai­sun sen ken­tän ali.

    Samal­la radan sivu­rai­teen voi­si kou­ka­ta Pirk­ka­lan kaut­ta Tam­pe­reen pääs­sä, jol­loin se toi­mi­si hyvä­nä kil­pai­li­ja­na hki-van­taal­le ja vara­kent­tä­nä toi­mies­saan juna­ka­pa­si­teet­tia oli­si help­po ohja­ta poi­mi­maan ihmi­siä kyytiin.

  16. Sylt­ty:
    Jos se Mal­min kent­tä on käyt­tä­jil­leen niin ääret­tö­män arvo­kas, niin kai len­to­ko­ne­har­ras­ta­jat voi­vat luo­da jon­kin­sort­ti­sen yhteen­liit­ty­män ja jät­tää mais­ta voit­ta­van osto­tar­jouk­sen Helsingille?

    Tai tar­jouk­sen ken­tän vuo­kraa­mi­ses­ta mark­ki­na­hin­nal­la. Vuo­si­vuo­kra pitää olla 4–5% maan arvos­ta. Ja Mal­min ken­tän maan arvo voi hyvin olla 500 mil­joo­naa, jol­loin vuo­si­vuo­kra oli­si 20–25 miljoonaa.

    Fina­vian 2013 vuo­si­ker­to­muk­sen mukaan Mal­min ken­täl­le tuli las­keu­tu­mi­sia kaik­ki­aan 36394 kpl. Näis­tä lii­ken­neil­mai­lua oli mah­ta­vat 26 kpl (Hki-Van­taa 82890 kpl) ja soti­la­sil­mai­lua 50 kpl (Hki-Van­taa 779 kpl). Loput eli 99,8% on ylei­sil­mai­lua eli lähin­nä har­ras­tus- ja koulutustoimintaa. 

    Lii­ken­ne- ja soti­la­sil­mai­lun kan­nal­ta Mal­min ken­täl­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kaik­ki mah­tuu hyvin Helsinki-Vantaalle.

    Käsit­tääk­se­ni tähän saak­ka Hel­sin­ki ei ole saa­nut ko. maas­ta vuo­kra­tu­lo­ja. Näin ollen Hel­sin­ki on siis sub­ven­toi­nut Mal­min len­to­lii­ken­net­tä joka vuo­si noin 20 mil­joo­nal­la ties kuin­ka kauan. 

    Ovat­ko siis Mal­min len­te­lyn har­ras­ta­jat val­mii­ta kus­tan­ta­maan maan vuo­krauk­sen 20 meuroa/v? Per len­to­har­ras­ta­ja (700 kpl, saa­tu Mal­min ystä­vien pape­reis­ta) tämä oli­si noin 28.571 euroa per VUOSI!

  17. Tuo­mas L.: Hel­sin­gil­lä on jo city-kent­tä, Van­taal­la. Mal­mi on 4 km lähem­pä­nä kes­kus­taa, joten ei se kovin pal­jon citym­pi ole. Kyse onkin sii­tä, tar­vit­see­ko Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki kak­si len­to­kent­tää. En ole näh­nyt yhtään fak­toi­hin perus­tu­vaa argu­ment­tia tämän puo­les­ta, toki net­ti­kes­kus­te­luis­sa on puhut­tu sii­tä mitenWar­ren Buf­fett len­tää Mal­mil­le yksi­tyis­ko­neel­laan tuo­maan Suo­meen inves­toin­te­ja. Moni huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi­kin kau­pun­ki pär­jää yhdel­lä. Tuk­hol­ma­kin ainoa­na poh­jois­mai­se­na kah­den len­to­ken­tän suur­kau­pun­ki­na suun­nit­te­lee Brom­man sul­ke­mis­ta, vaik­ka Arlan­das­ta kes­kus­taan on yli 30 km pidem­pi mat­ka. Göte­borg ja Oslo ovat jo sul­ke­neet city-kenttänsä.

    His­to­rial­li­seen arvoon poh­jaa­vat perus­te­lut­ken­tän säi­lyt­tä­mi­sen puo­les­ta ovat kuta­kuin­kin ainoat jär­ke­vät argu­men­tit, mut­ta niis­sä­kin ontuu se, ettei Mal­mi ole ollut 65 vuo­teen sii­nä alku­pe­räi­ses­sä mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne­käy­tös­sä, johon se rakennettiin.

    Mal­min ken­tän muut­ta­mi­nen mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen käyt­töön puo­les­taan vaa­ti­si kii­to­ra­dan kään­tä­mis­tä saman­suun­tai­sek­si Hel­sin­ki-Van­taan kii­to­ra­to­jen kans­sa, Tul­li­vuo­ren­tien asui­na­lu­een ja Tat­ta­ri­suon teol­li­suusa­lu­een jyrää­mis­tä kii­to­ra­dan alta ja uusia len­to­me­lua­luei­ta Hel­sin­gin sisään. Nykyi­nen nykyi­set pik­kui­set har­ras­te­ko­neet eivät aiheu­ta kovin suu­ria hait­to­ja, mut­ta vähän­kään isom­pien konei­den melu oli­si huo­mat­ta­va hait­ta lähi­seu­duil­le, yksi­tyis­suih­ku­ko­neis­ta puhu­mat­ta­kaan. Hin­ta Hel­sin­gin kau­pun­gil­le oli­si valtava.

    Hin­ta Hel­sin­gin kau­pun­gil­le val­ta­va? Miten mitat­tu­na? Teo­reet­ti­sel­la asu­kas­mää­räl­lä mitat­tu­na olet­taen että asuk­kail­le on työ­tä. Savi­maal­le raken­ta­mi­ses­ta tulee rei­lu ton­ni yimää­räis­tä poh­ja­ku­lua per ker­ros­ne­liö pel­käs­tään maa­pe­rän takia. Toki tuon­ne saa­daan sit­ten asu­mis­tuel­la ja yhtei­sil­lä rahoil­la asuk­kai­ta, mut­ta sen hin­ta vas­ta onkin valtava. 

    Brom­man ken­tän sul­ke­mis­ta ei miten­kään suun­ni­tel­la, mie­li­pi­tei­tä asias­ta toki on mut­ta hal­li­tuk­sen pää­tös on että kent­tä säi­lyy aina­kin vuo­teen 2038. Sul­ke­mi­nen päin vas­toin perut­tiin ja kent­tää kehi­te­tään. 2038 on myös riit­tä­vän pit­kä aika jot­ta voi­daan arvioi­da len­to­lii­ken­ne uudel­leen sen aikai­sel­la kalustolla. 

    Tämä­hän on kil­pai­lu­ky­ky­asia jos­sa toki voi­daan antaa tasoi­tus­ta muil­le, sitä anne­taan sijain­nil­lam­me tosin jo muu­ten­kin. Tuk­hol­mal­le­kin jo reilusti.

    1. Tuo väi­te, että Mal­min sa vimaa oli­si joten­kin kal­lis­ta raken­taa on yhtä tot­ta kuin Mal­min puo­lus­ta­jien väit­teet muu­ten­kin. En tie­dä, onko mikään lii­ke perus­ta­nut toi­min­taan­sa totuu­den vas­tai­sil­le väit­teil­le sii­nä mää­rin kuin Mal­min puo­lus­ta­jat. Sen takia hei­dän mai­neen­sa Hel­sin­gin päät­tä­jien kes­kuu­des­sa on jok­seen­kin pohjalukemissa.

  18. PRNDL: Eli asias­ta ei sai­si olla mie­li­pi­det­tä ellei omis­ta lentolupakirjaa…? 

    No oli­pa tul­kin­ta! Olen sitä miel­tä, että mie­li­pi­de pait­si sai­si olla niin oli­si erin­omai­sen hyvä jos myös oli­si kai­kil­la mah­dol­li­sil­la ihmi­sil­lä, joi­ta asia vähän­kin liip­paa. Esi­mer­kik­si kai­kil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä. Ja ihan mil­lai­nen mie­li­pi­de tahansa.

    Ihmet­te­lin vain sitä miten ihmi­set, jot­ka ovat vaa­ti­mas­sa Hel­sin­kiin lisää asun­to­ja, ovat saman­ai­kai­ses­ti joten­kin ohi­men­nen sitä miel­tä, että kun se pien­len­to­kent­tä­toi­min­ta tun­tuu sil­leen sym­paat­ti­sel­ta niin pitäi­si­hän se Mal­mil­la säi­lyt­tää. Ja että polii­ti­kot, jot­ka ovat sitä siis lopet­ta­mas­sa, käh­mi­vät taas ker­ran rumasti.

    Ei sii­nä, että polii­ti­kot toi­mi­vat jois­sain asiois­sa, kaik­kien neu­vot­te­lu­jen ja kom­pro­mis­sien jäl­keen, taval­la joka ei vas­taa kaik­kien kan­sa­lais­ten mie­li­pi­det­tä, ole sinän­sä mitään epäi­lyt­tä­vää. Rumaa peliä pitää vas­tus­taa, mut­ta eri miel­tä ole­mi­nen ei ole rumaa.

    Jos len­to­kent­tä kat­sot­tai­siin säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­sek­si, oli­si pää­tet­tä­vä mihin vas­taa­va mää­rä asun­to­ja sijoi­tet­tai­siin. Sil­lä Hel­sin­gin (ja pää­kau­pun­ki­seu­dun) asun­to­pu­la kun lie­nee aika kiis­ta­ton tosiasia?

  19. Jalan­kul­ki­ja: Kai­kel­la maal­la on yleen­sä hin­tan­sa. Pait­si sil­loin, kun se tulee pyö­räi­lyn käyt­töön, jol­loin se on ilmaista.

    Kun tämä impli­siit­ti­nen väi­te, että pyö­rä­teil­le ja pyö­rä­par­keil­le anne­taan koh­tuut­to­man pal­jon kal­lis­ta maa­ta mui­den maan­käyt­tö­tar­pei­den kus­tan­nuk­sel­la, niin joku tämän var­maan on las­ke­nut ja arvioi­nut, ja vie­lä jon­kun­lai­seen käyt­tö­mää­rään suhteutettuna. 

    Kuin­ka pal­jon hel­sin­gin maa-alas­ta on varat­tu autoil­le, kuin­ka pal­jon jalan­ku­lul­le ja kuin­ka pal­jon polkupyöräilylle? 

    Jos tuol­le maa-alal­le arvioi­daan joku asial­li­nen kus­tan­nus, ja arvioi­daan mat­kus­tus­suo­rit­tei­den mää­rä jol­lain taval­la, kuin­ka pal­jon kukin kul­ku­muo­to saa tukea mat­kaa ja mat­kus­tus­ki­lo­met­riä kohden?

    1. Luu­len, että pyö­räi­li­jät voit­tai­si­vat, jos osa kun­nal­lis­ve­ros­ta perit­täi­siin autoi­li­joil­ta, pyö­räi­li­jöil­tä ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­tä maa­ve­ro­na vaik­ka­pa euro/m2 vuo­des­sa näil­le lii­ken­ne­muo­doil­le uhra­tus­ta maa-alas­ta. Pyö­räi­li­jöi­den mak­sut nousi­si­vat, mut­ta kun­nal­lis­ve­rot ale­ni­si­vat, kos­ka autoil­le on uhrat­tu noin tuhat ker­taa enem­män pinta-alaa.

  20. TTK:
    Seu­raa­va video on mie­li­pi­de ja vaa­li­mai­nos, mut­ta ker­too jotain citylentokentistä.…

    Tämä kan­nat­taa kat­soa. Se on todel­la haus­ka. Kave­ri tai­taa olla tosis­saan ja ihan oikeas­ti uskoa tuo­hon. Todel­lis­ta camp-huu­mo­ria parhaimmillaan.

  21. Pek­ka T.:
    On mie­len­kiin­tois­ta, miten Mal­min len­to­ken­tän puo­lus­ta­jat ovat pro­pa­goi­neet tätä asi­aan­sa niin nok­ke­las­ti, että monet taval­li­set ihmi­set (tun­nen itse­kin sel­lai­sia), joi­ta pien­len­to­kent­tä­toi­min­ta ei kos­ke­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mil­lään lail­la, ovat käsi­tyk­ses­sä, että taas ovat polii­ti­kot käh­mi­neet rumasti.

    Mil­lais­ta poruk­kaa len­to­har­ras­ta­jat ovat? Kou­lu­tet­tu­ja, hyvä­tu­loi­sia, erit­täin ammat­ti­tai­toi­sia. Nämä Mal­mi-agi­taat­to­rit ovat myös jak­sa­neet huu­taa pit­kään, välit­tä­mät­tä väit­tä­mien­sä vir­heis­tä. Ja, aika har­va var­maan sym­pa­ti­see­raa­jis­ta on kos­kaan käy­nyt Mal­mil­la, kat­so­vat vain kuvia, mis­sä on ter­mi­naa­li­ra­ken­nus ja muu­ta­ma söpö pien­ko­ne edustalla.

  22. QTC: Onko Oop­pe­ra­ta­lon alle jää­nyt maaplänt­ti myös uhraus?

    Tuli­pa tuos­sa pit­käs­tä aikaa vil­kais­tua Oop­pe­ran ohjel­mis­toa ja kyl­lä­pä se näyt­tää nyky­ään todel­la­kin niin 100% var­mas­ti 50+ vee por­va­risfrou­val­le suun­na­tul­ta perus­tur­val­li­sel­ta hötöl­tä, että tulee kyl­lä mie­leen, että sama tar­jon­ta hoi­tui­si taa­tus­ti jonain hartwall-aree­nae­si­tyk­si­nä kau­pal­li­sen ohjel­ma­toi­mis­ton voimin.

    No, sama tai­taa vai­va­ta nyky­ään nk. lai­tos­teat­te­rei­ta, jois­sa teh­tail­laan kau­pal­li­ses­ti var­mo­ja kas­sa­mag­neet­te­ja yhteis­kun­nan varo­jen tur­vin. Jos jul­ki­sel­la rahal­la saa pelk­kää kau­pal­lis­ta höt­töä, niin eikö sama onnis­tui­si (ken­ties jopa parem­min) yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la (olet­taen, että lai­tos­ten aiheut­ta­ma mark­ki­na­häi­riö poistuisi)?

    Hel­sin­gin kau­pun­gi­ni­sät ja ‑äidit voi­si­vat sit­ten miet­tiä oop­pe­ran ton­tin lisäk­si hyö­dyl­li­sem­pää käyt­töä myös kau­pun­gin- ja kan­sal­lis­teat­te­rin tonteille…

  23. Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyl­lä tuo keik­ka hiu­kan hai­see. Mut­ta isom­pi asia on että pk-seu­dul­le tar­vi­taan toi­nen kent­tä Hki-Van­taan lisäk­si JOS haluam­me kil­pail­la esi­mer­kik­si Tuk­hol­man kans­sa alu­eel­li­ses­ta veto­voi­mas­ta. City­kent­tien mer­ki­tys ale­taan ymmär­tää muu­al­la mut­ta meil­lä ollaan 20 vuot­ta jäl­jes­sä. Lii­an iso­ja ja moni­mut­kai­sia asioi­ta val­tuu­tet­tu­jen pää­tet­tä­väk­si kun lii­ken­ne­puo­len asian­tun­te­mus rajoit­tuu spå­raan. Olkoon­kin että pika- sellaiseen.

    Mitään city­ken­täää Hel­sin­ki ei tar­vit­se kos­ka Van­taan ken­täl­le on vain 15 km ja sil­lä on vie­lä laa­jen­ta­mis­va­raa. Vrt Tuk­hol­ma jos­sa pää­kent­tä Arlan­da on 40 km pääs­sä ja sik­si tar­vit­see “city­ken­tän” Brom­mas­ta 15 km pääs­sä keskustasta.

    Pien­ko­neil­mai­lun sovel­tuu Num­me­la rei­lun puo­len tun­nin moot­to­ri­tie­mat­kan pääs­sä Hel­sin­gis­tä tai sit­ten voi­tai­siin raken­ta toi­nen pien­ko­ne­kent­tä Mal­min tilal­le esim Öster­sun­do­min Natura-alueille.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo väi­te, että Mal­min sa vimaa oli­si joten­kin kal­lis­ta raken­taa on yhtä tot­ta kuin Mal­min puo­lus­ta­jien väit­teet muutenkin. 

    No siis onhan väi­te tot­ta sikä­li, että se on kal­liim­paa kuin raken­taa otol­li­sem­mal­le maaperälle 😀

    Mut­ta että oli­si eri­tyi­sen kal­lis­ta, tai että suun­ni­tel­luil­la ker­ros­ne­liö­mää­ril­lä ja Hel­sin­gin neliö­hin­noil­la asial­la oli­si juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä, niin ei ole.

    Mut­ta ollaan suo­pei­ta ja aja­tel­laan, ettei kyse ole totuu­den­vas­tais­ten väit­tei­den esit­tä­mi­ses­tä tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti, vaan esi­mer­kik­si sii­tä, että len­to­har­ras­ta­jat ovat yleen­sä ottaen pien­ta­loa­su­jia ja heil­lä yksin­ker­tai­ses­ti on vää­rä kuva/tieto perus­ta­mis­kus­tan­nus­ten osuu­des­ta kerrostalorakentamisessa.

    1. On var­maan kal­liim­paa raken­taa savel­le kuin kal­liol­le, mut­ta väi­te tuhan­nes­ta euros­ta neliöl­tä lisä­kus­tan­nuk­se­na on silk­ka vale. Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin raken­nus­maa on savea huonompaa.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luu­len, että pyö­räi­li­jät voit­tai­si­vat, jos osa kun­nal­lis­ve­ros­ta perit­täi­siin autoi­li­joil­ta, pyö­räi­li­jöil­tä ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­tä maa­ve­ro­na vaik­ka­pa euro/m2 vuo­des­sa näil­le lii­ken­ne­muo­doil­le uhra­tus­ta maa-alas­ta. Pyö­räi­li­jöi­den mak­sut nousi­si­vat, mut­ta kun­nal­lis­ve­rot ale­ni­si­vat, kos­ka autoil­le on uhrat­tu noin tuhat ker­taa enem­män pinta-alaa.

    Siis ei fak­taa vaan pelk­kää luuloa.

    1. Kyl­lä yhtä pyä­rää koh­den on häviä­vän pie­ni osa sii­tä maa-alas­ta, joka on varat­tu auto­lii­ken­teel­le yhtä autoa koh­den. Pwlk­kä pysä­köin­ti 16 km²

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä yhtä pyä­rää koh­den on häviä­vän pie­ni osa sii­tä maa-alas­ta, joka on varat­tu auto­lii­ken­teel­le yhtä autoa koh­den. Pwlk­kä pysä­köin­ti 16 km²

    Hui­mia pysä­köin­tia­luei­ta jos yhtä autoa koh­den on 16 km². Ehkä oli­si syy­tä hakea rea­lis­mia näi­hin Osmon väitteisiin.

  27. Hel­sin­gis­sä on pyö­rä­tei­tä 1200 km (läh­de: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/pyorareitit/). Jos arvioi­daan varo­vas­ti pyö­rä­tien levey­dek­si 2,5 m, niin pyö­rä­tiet vie­vät tilaa 3 mil­joo­naa m2. Jos aktii­vi­sia pyö­räi­li­jöi­tä on vaik­ka­pa 100 000 (riip­puu mihin raja vede­tään), niin tämä tekee 30 m² pyö­räi­li­jää koh­den. Ei ihan mah­do­toon mää­rä, mut­ta ylit­tää kui­ten­kin auton pysä­köin­tiin vaa­di­tun tilan.
    Auto­lii­ken­teen osal­ta voi joku muu teh­dä vas­taa­van laskelman.

    1. Mihin unoh­tui­vat auto­jen tar­vit­se­mat väy­lät? Pel­käs­tään kehä I:n sisäl­lä ole­vat moot­to­ri­väy­lät vie­vät asuin­ti­lan 80 000 ihmi­sel­tä, ja sii­nä ovat muka­na vas­ta melua­lu­eet, ei itse asfalttipintaa.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä las­kel­ma perus­tuu auto­jen luku­mää­rään ja sii­hen, että jokais­ta koh­den on kak­si paikkaa.

    Mihin perus­tuu väi­te, että jokais­ta autoa koh­den on kak­si mak­si­mi­toi­tet­tua auto­paik­kaa? Hel­sin­gis­sä ei takuul­la löy­dy 500 000 auto­paik­kaa joi­den kes­ki­mää­rin vie­mä ala oli­si reip­paas­ti yli 30 m². 

    Aktii­vi­se­na työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä olen sitä miel­tä, että mei­dän pyö­räi­li­jöi­den kan­nal­ta on erit­täin vahin­gol­lis­ta, että pyö­räi­lyä kan­nat­ta­vat edus­ta­jat valeh­te­le­vat noin raskaasti. 

    Tuol­lai­nen lisää vain sitä nega­tii­vis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, jon­ka vuok­si pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den paran­ta­mi­seen ei tah­do löy­tyä riit­tä­väs­ti tah­toa. Rehel­li­syys ja yhteis­työ­ky­ky mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen edus­ta­jien kans­sa edis­täi­si asi­aam­me pal­jon pal­jon parem­min. Ja se, että pyö­räi­ly­hank­kei­ta edes yri­tet­täi­siin toteut­taa jär­ke­vin kus­tan­nuk­sin, ei mie­let­tö­min kus­tan­nuk­sin kuten baanat.

    1. Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysä­köi­dä, kun läh­tee kotoa. Muu­ten­han sitä ei voi­si käyt­tää lain­kaan. Jokais­ta autoa koh­den, jota käy­te­tään työ­mat­koi­hin, on toi­nen paik­ka sen työ­pai­kan luo­na ja niin on Hel­sin­gis­sä myös jokais­ta muu­al­ta tule­vaa koh­den. Lisäk­si kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on olta­va kol­mas auto­paik­ka. Itse asias­sa KSV:n arvion mukaan pysä­köin­ti­paik­ko­ja on autoa koh­den enem­män kuin kaksi.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysä­köi­dä, kun läh­tee kotoa. Muu­ten­han sitä ei voi­si käyt­tää lain­kaan. Jokais­ta autoa koh­den, jota käy­te­tään työ­mat­koi­hin, on toi­nen paik­ka sen työ­pai­kan luo­na ja niin on Hel­sin­gis­sä myös jokais­ta muu­al­ta tule­vaa koh­den. Lisäk­si kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on olta­va kol­mas auto­paik­ka. Itse asias­sa KSV:n arvion mukaan pysä­köin­ti­paik­ko­ja on autoa koh­den enem­män kuin kaksi.

    Edel­leen­kin kysyn fak­taa tuon las­kel­man poh­jak­si, että Hel­sin­gis­sä oli­si 500 000 auto­paik­kaa joi­den kes­ki­mää­rin vie­mä ala oli­si reip­paas­ti yli 30 m². Siis jokai­nen kes­ki­mää­rin yli kai­kis­ta väl­jim­män mitoi­tus­nor­min vaik­ka otet­tai­siin mukaan P‑paikan ram­pit ym. Tuol­lai­set väit­teet pitää pys­tyä todentamaan.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysä­köi­dä, kun läh­tee kotoa. Muu­ten­han sitä ei voi­si käyt­tää lainkaan. 

    Se työ­pai­kan park­ki­paik­ka voi olla yhtä hyvin myös Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Kuten se kaup­pa­kes­kuk­sen paik­ka­kin. Kesä­mö­kin pihas­ta puhumattakaan.

    Mil­lä taval­la kaup­pa­kes­kuk­siin tai kes­kus­tan hal­lei­hin voi muu­ten käy­tän­nös­sä vara­ta sen pai­kan jos ker­ran jokai­sel­le autol­le las­ke­taan aina kak­si omaa paik­kaa? Oman havain­to­ni mukaan niis­sä ei ole rekis­te­ri­kil­ven mukaan teh­tyä varausta.

    Ja poliit­ti­sil­le päät­tä­jil­le ohjeek­si että yli­pää­tään kan­nat­tai­si jos­kus viet­tää aikaan­sa jon­kun oikeas­ti autoa käyt­tä­vän hel­sin­ki­läi­sen kans­sa. Vai oli­si­ko lii­an uhkaa­va tilan­ne oman kuplan ulkopuolella…?

    1. Tie­to­ni ovat peräi­sin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to-vai­naal­ta. Siel­lä on aika hyvät rekis­te­ri­tie­dot pysä­köin­ti­pai­kois­ta. Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on 132%, joten ulko­kun­ta­lai­sia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin.

  31. Kotien luo­na park­ki­pai­kat voi las­kea autoi­li­jan tuot­ta­mak­si “kuluk­si” mut­ta työ­pai­koil­la sen park­ki­pai­kan kyl­lä­kin omis­taa usein joku muu kuin kau­pun­ki ja jos ei omis­ta niin kau­pun­ki saa­nee sii­tä sit­ten tulo­ja halua­man­sa määrän.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo väi­te, että Mal­min sa vimaa oli­si joten­kin kal­lis­ta raken­taa on yhtä tot­ta kuin Mal­min puo­lus­ta­jien väit­teet muu­ten­kin. En tie­dä, onko mikään lii­ke perus­ta­nut toi­min­taan­sa totuu­den vas­tai­sil­le väit­teil­le sii­nä mää­rin kuin Mal­min puo­lus­ta­jat. Sen takia hei­dän mai­neen­sa Hel­sin­gin päät­tä­jien kes­kuu­des­sa on jok­seen­kin pohjalukemissa.

    Nyt tai­taa Osmo men­nä hauk­ku­mi­sek­si mikä ei ole oikein tyy­li­käs jut­tu. Ei ole myös­kään hyvä jut­tu että jon­kin kun­ta­lais­ryh­män “mai­ne” on “päät­tä­jien” kes­kuu­des­sa poh­ja­lu­ke­mis­sa. Hiu­kan kuin ääne­käs oppi­las ja opet­ta­ja. Jokai­sel­la kun­ta­lai­sel­la on oikeus mie­li­pi­tee­seen vaik­ka se jon­kun mie­les­tä oli­si vää­rä­kin. Toki olen huo­man­nut että täs­tä peri­aat­tees­ta ollaan tin­ki­mäs­sä ja on abso­luut­ti­nen oikeas­sa ole­vin puolue. 

    Mut­ta sit­ten fak­toi­hin kos­ka ei ole tar­koi­tus esit­tää mitää totuu­den vas­tais­ta vaan luku­ja jot­ka voi sit­ten kumo­ta mut­ta vain fak­toil­la, ei “olet vää­räs­sä” — kommentilla. 

    Mal­min maan­ra­ken­nus perus­val­miik­si mak­saa noin 300–400 mil­joo­naa euroa johon pitää lisä­tä saas­tu­nei­den maa­mas­so­jen käsit­te­ly. Kon­sul­tin aikoi­naan teke­mäs­sä arvios­sa rivi-ja pien­ta­lo­jen pel­kät paa­lu­tus­kus­tan­nuk­set pyö­ri­vät 400 euron luo­kas­sa / ker­ros­ne­liö. Ker­ros­ta­lo­jen koh­dal­la edullisempaa. 

    Maa­mas­so­jen siir­to on todel­la kal­lis­ta eten­kin kun savi­maal­le ei oikein ole otta­jia vaan se pitää kul­jet­taa kau­as. Puhu­mat­ta­kaan sit­ten saas­tu­nees­ta maasta. 

    Joka tapauk­ses­sa tuos­ta tulee vähin­tään se 400 mil­joo­naa perus­ku­lua veron­mak­sa­jil­le ja kun lisä­tään var­muus­ker­roin — joka on tar­peen kun kysees­sä on kau­pun­gin pro­jek­ti — ollaan luo­kas­sa 600 mil­joo­naa. Asun­to­ja on tulos­sa noin 13500 joten tuos­ta tulee rei­lu 40 tuhat­ta poh­ja­ku­lua per asun­to. Yksiös­sä se on hyvin­kin sen ton­nin per kerrosneliö. 

    Las­kel­man saa toki osoit­taa vää­räk­si jos­ta oli­sin jopa mie­lis­sä­ni kos­ka olen täs­sä mak­su­mie­he­nä. Minua häi­rit­see täs­sä se että raken­ta­mi­nen savel­le on yhtäk­kiä “nor­maa­lia” kun se aiem­min oli vai­ke­aa ja kal­lis­ta. Lou­hin­ta­kin on parem­pi kos­ka lou­heel­le on käyt­töä. Savel­le ei mitään. 

    Ja sit­ten voi osoit­taa vää­räk­si myös sen että help­po saa­vu­tet­ta­vuus len­täen on Hel­sin­gin hou­kut­te­le­vuu­den kan­nal­ta hyvä asia.

    1. Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä on sil­lä, mitä mak­sai­si pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen alu­eel­le, jol­le teh­dään ker­ros­ta­lo­ja? Mis­tä tie­to, että tämä maa oli­si eriy­ti­sen saas­tu­nut­ta, kun kau­pun­gin tie­to on, että saas­tu­nut­ta maa­ta on har­vi­nai­sen vähän. Koko­nai­suu­des­saan alu­een kaa­va­ta­lous on tasa­pai­nos­sa. Sitä voi ver­ra­ta vaik­ka Öster­sun­do­miin, jos­sa se on mil­jar­din tap­piol­la. Toi­sin sanoen Mal­min pelas­ta­mi­nen ja raken­nusoi­keu­den siir­to Öster­sun­do­miin mak­sai­si miljardin.
      Pahi­ten mali­mi­lai­set ovat muut­ta­neet totuut­ta kertoe3ssaan sii­tä, kuin­ka pal­jon lii­ke­len­to­ja vuo­des­sa ken­täl­le on. Ne on onnek­si tilastoitu.

      Asun­to­ja on tulos­sa noin 13500 joten tuos­ta tulee rei­lu 40 tuhat­ta poh­ja­ku­lua per asun­to. Yksiös­sä se on hyvin­kin sen ton­nin per kerrosneliö. 

      Mie­ti nyt vähän logiikkaasi.

  33. R.Silfverberg: Mitään city­ken­täää Hel­sin­ki ei tar­vit­se kos­ka Van­taan ken­täl­le on vain 15 km ja sil­lä on vie­lä laa­jen­ta­mis­va­raa. Vrt Tuk­hol­ma jos­sa pää­kent­tä Arlan­da on 40 km pääs­sä ja sik­si tar­vit­see “city­ken­tän” Brom­mas­ta 15 km pääs­sä keskustasta.

    Pien­ko­neil­mai­lun sovel­tuu Num­me­la rei­lun puo­len tun­nin moot­to­ri­tie­mat­kan pääs­sä Hel­sin­gis­tä tai sit­ten voi­tai­siin raken­ta toi­nen pien­ko­ne­kent­tä Mal­min tilal­le esim Öster­sun­do­min Natura-alueille.

    Arlan­daan pää­see Tuk­hol­man kes­kus­tas­ta 20 minuu­tis­sa joten tai­taa olla pikai­sem­pi keik­ka kuin Hel­sin­gis­tä Hki-Vantaalle.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on 132%, joten ulko­kun­ta­lai­sia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin. 

    Hel­sin­gis­sä oli­si täys­työl­li­syys, ellei­vät “vie­ras­työ­läi­set” vei­si työpaikkoja 😉

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä autol­la on olta­va paik­ka, johon sen voi pysä­köi­dä, kun läh­tee kotoa. Muu­ten­han sitä ei voi­si käyt­tää lain­kaan. Jokais­ta autoa koh­den, jota käy­te­tään työ­mat­koi­hin, on toi­nen paik­ka sen työ­pai­kan luo­na ja niin on Hel­sin­gis­sä myös jokais­ta muu­al­ta tule­vaa koh­den. Lisäk­si kaup­pa­kes­kuk­sis­sa on olta­va kol­mas auto­paik­ka. Itse asias­sa KSV:n arvion mukaan pysä­köin­ti­paik­ko­ja on autoa koh­den enem­män kuin kaksi.

    Tuo KSV:n arvio on perus­teil­taan todel­la hata­ra, sen joh­dan­to ker­too näin “Yhdys­val­lois­sa yhtä au- toa koh­ti on arvioi­tu ole­van 5–9 pysäköinti- paik­kaa, euroop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa py- säköintipaikkoja on autoa koh­den tyypillises-
    ti huo­mat­ta­vas­ti vähemmän.”. Tuos­ta on sit­ten arvat­tu Hel­sin­gin mää­räk­si kol­me per auto. Las­kel­ma tuo ei ole. 

    KSV esit­tää toki las­kel­man­kin “Jos keskimääräisenä tila­tar­pee­na käytetään 20 m²/auto, Hel­sin­gin nyyi­nen auto­kan­ta vaa­tii noin 550 heh­taa­ria (5,5 km²) pin­ta-alaa”. Totuus lie­nee jos­sa­kin las­kel­man ja arvauk­sen välissä.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tie­to­ni ovat peräi­sin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to-vai­naal­ta. Siel­lä on aika hyvät rekis­te­ri­tie­dot pysä­köin­ti­pai­kois­ta. Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on 132%, joten ulko­kun­ta­lai­sia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin.

    Ajat­te­let­ko nyt että jokai­nen auto liik­kuu joka päi­vä ja tar­vit­see näin 2–3 park­ki­paik­kaa. Miten se suh­tau­tuu KSV:n tilas­toon jon­ka mukaan yksi­tyi­sau­tol­la teh­dään vain se 22% kai­kis­ta kau­pun­gin sisäi­sis­tä matkoista?

  37. KariS:

    Aktii­vi­se­na työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä olen sitä miel­tä, että mei­dän pyö­räi­li­jöi­den kan­nal­ta on erit­täin vahin­gol­lis­ta, että pyö­räi­lyä kan­nat­ta­vat edus­ta­jat valeh­te­le­vat noin raskaasti. 

    Tuol­lai­nen lisää vain sitä nega­tii­vis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, jon­ka vuok­si pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den paran­ta­mi­seen ei tah­do löy­tyä riit­tä­väs­ti tah­toa. Rehel­li­syys ja yhteis­työ­ky­ky mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen edus­ta­jien kans­sa edis­täi­si asi­aam­me pal­jon pal­jon parem­min. Ja se, että pyö­räi­ly­hank­kei­ta edes yri­tet­täi­siin toteut­taa jär­ke­vin kus­tan­nuk­sin, ei mie­let­tö­min kus­tan­nuk­sin kuten baanat.

    Yri­tin kysyä Calo­niuk­sen­ka­dun katusuun­ni­tel­man teki­jäl­tä asia­kas­ti­lai­suu­des­sa, mil­lai­siin tut­kit­tui­hin lukui­hin perus­tu­vat kadun suun­ni­tel­mat pyö­räi­lyn tar­peis­ta täl­lä nimen­omai­sel­la osuu­del­la. Kävi ilmi, että mitään todel­lis­ta tie­toa ei täs­tä ollut. Oltiin vain hui­tai­se­mas­sa park­ki­pai­kat pois ja teke­mäs­sä tilal­le yli­le­vei­tä pyö­rä­tei­tä. Tämä koh­de­han on muu­ten­kin hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten sika­kal­lis­ta maa on täl­lä koh­dal­la, jos sil­lä on pysä­köi­ty­nä auto, mut­ta maan hin­nas­ta ei puhu­ta mitään, kun tilal­le tulee pyö­rä­tiet. Viis sii­tä onko käyt­tä­jiä vai ei. Män­ty­mäen uudet kal­lit pyö­rä­tiet huu­ta­vat tyh­jyyt­tään, samoin Nordenskiöldinkatu.

  38. Helsinki_hoi_älä_jätä:Ei ole myös­kään hyvä jut­tu että jon­kin kun­ta­lais­ryh­män “mai­ne” on “päät­tä­jien” kes­kuu­des­sa pohjalukemissa. 

    Pitäi­si­kö sil­loin kui­ten­kin aivan ensim­mäi­sek­si kat­soa pit­kään ja har­taas­ti peiliin?

    Jokai­sel­la kun­ta­lai­sel­la on oikeus mie­li­pi­tee­seen vaik­ka se jon­kun mie­les­tä oli­si vääräkin. 

    Tämä oikeus muo­dos­taa mie­li­pi­tei­tä, esi­mer­kik­si joi­den­kin kun­ta­lais­ten muo­dos­ta­mis­ta ryh­mit­ty­mis­tä, ei sit­ten yhtäk­kiä kos­ke­kaan päättäjiä?

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä on sil­lä, mitä mak­sai­si pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen alu­eel­le, jol­le teh­dään ker­ros­ta­lo­ja? Mis­tä tie­to, että tämä maa oli­si eriy­ti­sen saas­tu­nut­ta, kun kau­pun­gin tie­to on, että saas­tu­nut­ta maa­ta on har­vi­nai­sen vähän. Koko­nai­suu­des­saan alu­een kaa­va­ta­lous on tasa­pai­nos­sa. Sitä voi ver­ra­ta vaik­ka Öster­sun­do­miin, jos­sa se on mil­jar­din tap­piol­la. Toi­sin sanoen Mal­min pelas­ta­mi­nen ja raken­nusoi­keu­den siir­to Öster­sun­do­miin mak­sai­si miljardin.
    Pahi­ten mali­mi­lai­set ovat muut­ta­neet totuut­ta kertoe3ssaan sii­tä, kuin­ka pal­jon lii­ke­len­to­ja vuo­des­sa ken­täl­le on. Ne on onnek­si tilastoitu.

    Mie­ti nyt vähän logiikkaasi.

    Esi­tä nyt Osmo hyvä hiu­kan luku­ja­si sen sijaan että kuit­taat joten­kin tyh­mäk­si. Des­tian raport­ti on kau­pun­gin tilaa­ma ja siel­lä on nuo paa­lu­tus­kus­tan­nuk­set. Kuten myös se että alu­eel­le on tulos­sa pientaloja. 

    Edul­li­sia asun­to­ja tuon­ne ei vaan saa­da. Sil­lä on tur­ha pet­tää itseään. 

    Lii­ke­len­to­jen mää­rää ei Mal­mil­la saa­da tilas­tois­ta ulos. Len­to­jen koko­nais­mää­rä kyl­lä mut­ta Fina­via on ulkois­ta­nut mat­kus­ta­ja­len­to­jen tilas­toin­nin huo­lin­tayh­tiöil­le joi­ta ei Mal­mil­la edes ole ollut. Ei ole näin ollen tilas­to­ja­kaan joten jos jos­sa­kin on val­he se lie­nee siel­lä joka väit­tää lii­ke­len­to­jen ole­van tilastoissa. 

    Ja tuo­ko oli sit­ten se syy mik­si “päät­tä­jät” hal­vek­su­vat nii­tä jot­ka haluai­si­vat Mal­min säi­lyt­tää. Aika löy­häs­sä on inho. 

    Ja lopuk­si vie­lä viit­taus Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön vuon­na 2009 teke­mään sel­vi­tyk­seen jos­sa lii­ke­len­to­jen osuus Mal­min lii­ken­tees­tä ollut 5%:”

    Ympäristöministeriön vuo­den 2009 sel­vi­tyk­sen mukaan lii­ke­len­to­jen osuus Hel­sin­ki- Van­taan ope­raa­tiois­ta vuon­na 2008 oli noin 1,9%. Mal­min lentokentän koh­dal­la osuus oli noin 5% kentän ope­raa­tiois­ta. Samaa sel­vi­tys­tä var­ten haas­ta­tel­tu­jen ilmai­lua­lan asian­tun­ti­joi­den mukaan, Fina­via mukaan­lu­kien, Mal­min len­toa­se­mal­le voi­tai­siin hyvin siirtää pie­nem­pien ja hitaam­pien lii­ke­len­to­jen ope­raa­tiot, sil­lä Hel­sin­ki-Van­taan ruuh­ka- aikoi­na ne hidas­ta­vat mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen ope­raa­tioi­den sujuvuutta.”

  40. Helsinki_hoi_älä_jätä: Hin­ta Hel­sin­gin kau­pun­gil­le val­ta­va? Miten mitat­tu­na? Teo­reet­ti­sel­la asu­kas­mää­räl­lä mitat­tu­na olet­taen että asuk­kail­le on työtä. 

    Tänään opin, että Hel­sin­gis­sä ei ole asun­to­pu­laa ja asu­mi­sen kor­kea hin­ta ei ole kes­kei­nen ongel­ma kaik­kien nor­maa­lien ihmis­ten elämässä.
    Tai sit­ten joil­la­kin ihmi­sil­lä on asiat niin käsit­tä­mät­tö­män hyvin, että heil­lä ei ole enää min­kään­lais­ta kos­ke­tus­pin­taa tavis­ten todellisuuteen.

  41. Lisäk­si kun auto­jen vie­mäs­tä tilas­ta kes­kus­tel­laan jokais­ta auto­tie­tä käyt­tää aina vaan yksi­tyi­sau­toi­li­jat, sil­lä ei iki­nä lii­ku polii­si­au­to tai ambu­lans­si, sil­lä ei siir­re­tä pos­tia tai kul­je­te­ta kaup­paan vihan­nek­sia, eikä edes bus­sit kulje.

    Sii­nä­kin tilan­tees­sa, että Kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la kiel­let­täi­siin kaik­ki muu pait­si edel­lä­mai­ni­tut ajot (häly­tys­ajo­neu­vot, logis­tiik­ka ja jouk­ko­lii­ken­ne), siel­lä sil­ti joku­nen auto­tie tar­vit­tai­siin, että tar­vit­taes­sa siel­tä kaik­kein urbaa­neim­mas­ta­kin ympä­ris­tös­tä saa­daan kave­rit ambu­lans­sil­la Meilahteen.

    Epäi­le­mät­tä auto­tei­tä tar­vit­tai­siin sii­nä tilan­tees­sa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män, mut­ta jon­kun pitäi­si oikeas­ti las­kea mikä tämän vält­tä­mät­tö­män kumi­pyö­räin­fran vaa­ti­ma tila on ja vähen­tää se näis­tä luvuis­ta niin löy­tyi­si se todel­li­nen mää­rä neliöi­tä / heh­taa­re­ja jon­ka voi yksi­tyi­sau­toi­lun piik­kiin laittaa.

  42. ano­nil­li: Tänään opin, että Hel­sin­gis­sä ei ole asun­to­pu­laa ja asu­mi­sen kor­kea hin­ta ei ole kes­kei­nen ongel­ma kaik­kien nor­maa­lien ihmis­ten elämässä.
    Tai sit­ten joil­la­kin ihmi­sil­lä on asiat niin käsit­tä­mät­tö­män hyvin, että heil­lä ei ole enää min­kään­lais­ta kos­ke­tus­pin­taa tavis­ten todellisuuteen.

    Haas­te­han on se että alkaen 5 ton­nia neliö mak­sa­vat asun­not kyl­lä vähen­tä­vät asun­to­pu­laa mut­ta lisää­vät ihmis­ten ahdin­koa. Asu­mi­seen menee Hel­sin­gis­sä aivan lii­an iso osa palkasta. 

    Edul­li­sia asun­to­ja oli­si tar­ve saa­da mut­ta nii­tä ei ole nykyi­sil­lä kau­pun­gin toi­mil­la tulossa.

  43. Helsinki_hoi_älä_jätä: Edul­li­sia asun­to­ja oli­si tar­ve saa­da mut­ta nii­tä ei ole nykyi­sil­lä kau­pun­gin toi­mil­la tulossa. 

    Raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la ja asun­nois­ta pyy­det­tä­vil­lä hin­noil­la ei ole kes­ke­nään mark­ki­na­ta­lou­des­sa mitään teke­mis­tä. Sen sijaan jos raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat ole­tet­ta­vas­ti kor­keam­mat kuin asun­nos­ta saa­ta­va hin­ta raken­ta­mis­ta ei tapahdu.

    Mal­min­kin tapauk­ses­sa riit­tää siis, että raken­nus­kus­tan­nuk­set alit­ta­vat asun­nois­ta ole­tet­ta­vas­ti saa­ta­van hin­nan. Täl­löin asun­to­pu­la helpottuu.

  44. Helsinki_hoi_älä_jätä:
    Edul­li­sia asun­to­ja oli­si tar­ve saa­da mut­ta nii­tä ei ole nykyi­sil­lä kau­pun­gin toi­mil­la tulossa.

    Pitäi­sin kyl­lä aika toden­nä­köi­se­nä, että kau­pun­gin toi­met hel­pot­ta­vat tilan­net­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Sinun rat­kai­su­mal­li­si, että ei raken­ne­ta mitään mihin­kään, pahen­tai­si tilan­net­ta entisestään.

  45. Sylt­ty: Pitäi­si­kö sil­loin kui­ten­kin aivan ensim­mäi­sek­si kat­soa pit­kään ja har­taas­ti peiliin?

    Tämä oikeus muo­dos­taa mie­li­pi­tei­tä, esi­mer­kik­si joi­den­kin kun­ta­lais­ten muo­dos­ta­mis­ta ryh­mit­ty­mis­tä, ei sit­ten yhtäk­kiä kos­ke­kaan päättäjiä?

    Toki mut­ta päät­tä­jän ase­mas­sa tole­rans­si mie­len­sä­pa­hoit­ta­mi­seen pitää ole­tusar­voi­ses­ti olla isom­pi. Kuten kai­kes­sa johtamisessa.

  46. Helsinki_hoi_älä_jätä:
    …Edul­li­sia asun­to­ja oli­si tar­ve saa­da mut­ta nii­tä ei ole nykyi­sil­lä kau­pun­gin toi­mil­la tulossa. 

    1) pure­taan sään­te­ly mukaan­luet­tu­na lope­te­taan ns. sosi­aa­li­nen asuntotuotanto
    2) lope­te­taan asu­mi­sen tuke­mi­nen välittömästi
    3) kaa­voi­te­taan riit­tä­väs­ti, aluk­si Kehä I:n sisä­puo­li ruu­tu­kaa­vaan ja ton­tit niin pie­nik­si, että syn­tyy kilpailua

    Sitä saa, mitä tilaa. Hel­sin­ki­läi­set polii­ti­kot tilaa­vat kor­kei­ta asu­mis­kus­tan­nuk­sia. Pilk­ko­mal­la Hel­sin­ki pie­nem­mik­si kun­tayk­si­köik­si syn­tyy kil­pai­lua, joka las­kee hintoja.

  47. Juip­pi: Pitäi­sin kyl­lä aika toden­nä­köi­se­nä, että kau­pun­gin toi­met hel­pot­ta­vat tilan­net­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Sinun rat­kai­su­mal­li­si, että ei raken­ne­ta mitään mihin­kään, pahen­tai­si tilan­net­ta entisestään.

    Niin no, uus­tuo­tan­nos­sa hal­vim­mat neliö­hin­nat ovat jo vii­den ton­nin luo­kas­sa alueil­la joi­den raken­net­ta­vuus on koh­tuu­hy­vä. En näe että hei­kom­man raken­net­ta­vuu­den alu­eel­la hin­ta­ta­so las­ki­si. Miten siis mie­les­tä­si yli­kal­lis uus­tuo­tan­to auttaa? 

    Pk-seu­dul­la on kyl­lä koh­tuu­hin­nal­la raken­net­ta­vaa aluet­ta mut­ta ne eivät ole juu­ri nyt kau­pun­gin idea­pan­kis­sa kovin kor­keal­la. Toi­saal­ta jäy­kät kun­ta­ra­jat estä­vät jär­ki­rat­kai­su­jen tekemistä.

    1. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on mah­dol­li­suus asua hal­val­la, jos ei ole niin krant­tu kau­pun­gin­osan suh­teen. Jos suos­tuu mene­mään kehys­kun­tiin, pää­see tosi hal­val­la. Siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat alen­tu­neet abso­luut­ti­ses­ti. Täs­sä asias­sa ei kun­ta­ra­joit­ta ole mitään mer­ki­tys­tä. Vaik­ka Klauk­ka­la lii­tet­täi­siin Hel­sin­kiin, se oli­si yhä Klaukkala.

  48. R. V.: Raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la ja asun­nois­ta pyy­det­tä­vil­lä hin­noil­la ei ole kes­ke­nään mark­ki­na­ta­lou­des­sa mitään teke­mis­tä. Sen sijaan jos raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat ole­tet­ta­vas­ti kor­keam­mat kuin asun­nos­ta saa­ta­va hin­ta raken­ta­mis­ta ei tapahdu.

    Mal­min­kin tapauk­ses­sa riit­tää siis, että raken­nus­kus­tan­nuk­set alit­ta­vat asun­nois­ta ole­tet­ta­vas­ti saa­ta­van hin­nan. Täl­löin asun­to­pu­la helpottuu.

    Mie­les­tä­si tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set eivät siis vai­ku­ta hintaan?

    Itse jon­kin ver­ran raken­ta­nee­na roh­ke­nen olla aavis­tuk­sen eri mieltä.

  49. R. V.:
    Raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la ja asun­nois­ta pyy­det­tä­vil­lä hin­noil­la ei ole kes­ke­nään mark­ki­na­ta­lou­des­sa mitään teke­mis­tä. Sen sijaan jos raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat ole­tet­ta­vas­ti kor­keam­mat kuin asun­nos­ta saa­ta­va hin­ta raken­ta­mis­ta ei tapahdu.

    On niil­lä pal­jon teke­mis­tä keskenään.

    Raken­taes­sa tulee jos­kus vas­taan yllä­tyk­siä ja raken­nus­kus­tan­nuk­set nouse­vat kor­keam­mik­si kuin ole­tet­tiin. Hel­sin­gin nouse­vien hin­to­jen mark­ki­noil­la iso raken­nus­fir­ma voi roi­kot­taa asun­to­ja myyn­nis­sä vuo­sia mie­luum­min kuin hank­kiu­tua niis­tä nopeas­ti tap­piol­la eroon. Eli odot­taa kun­nes hin­nat ylit­tä­vät ne rakennuskustannukset.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on 132%, joten ulko­kun­ta­lai­sia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin.

    Vuo­den 2016 tilas­ton mukaan 129,9%. Hel­sin­gin seu­dun 105%. 

    Rau­ta­tie­läis­ten lak­ko ja vii­me syk­syn suur­lak­ko osoit­ti­vat kuin­ka pal­jon alu­eel­la teh­dään tur­hia työ­mat­ko­ja. Mut­ta etä­työ tun­tuu ole­van urba­nis­tien mie­les­tä huo­no asia. Aina­kin, jos sitä teh­dään muu­ten kuin ilmai­se­na yli­työ­nä. Ehkä sik­si, että sitä voi teh­dä myös maalla.

  51. Helsinki_hoi_älä_jätä: Mie­les­tä­si tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set eivät siis vai­ku­ta hintaan? 

    Itsel­le raken­nut­taes­sa hie­man eri asia. Sil­loin voi teh­dä vaik­ka mil­joo­nan euron mate­ri­aa­leis­ta talon muut­to­tap­pio­alu­eel­le euron tontille. 

    Eri asia jos mei­naa myy­dä sen. Sil­loin hin­taan vai­kut­taa kysyn­tä ja tar­jon­ta. Jos osta­jia ei ole, ei talos­ta saa edes mate­ri­aa­lien hintaa. 

    Jos kysyn­tää on tar­jon­taa enem­män ja raken­nus­kus­tan­nuk­set jää­vät alu­een mark­ki­na­hin­to­jen alle, ero­tus on voit­toa rakennuttajalle.

    1. Jos kysyn­tää on tar­jon­taa enem­män ja raken­nus­kus­tan­nuk­set jää­vät alu­een mark­ki­na­hin­to­jen alle, ero­tus on voit­toa rakennuttajalle

      Tai kau­pun­gi­le, joka omis­taa maan, jos tont­tien luo­vu­tuk­ses­sa mark­ki­nat toimivat.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai kau­pun­gi­le, joka omis­taa maan, jos tont­tien luo­vu­tuk­ses­sa mark­ki­nat toimivat.

    Ker­ros­ta­lon raken­nus­kus­tan­nuk­set Hel­sin­gis­sä ovat olleet muu­ta­va vuo­si sit­ten luok­kaa 3600 — 3900 euroa / neliö sisäl­täen ton­tin jon­ka osuus noin ton­ni. Raken­nus­yh­tiö lisää kat­teen pääl­le jol­loin ollaan luo­kas­sa 4500 — 5000. Kar­keas­ti ottaen näyt­tää päte­vän täl­lä hetkellä. 

    Nyt jos hei­kon raken­net­ta­vuu­den takia ton­tin hin­taa jou­du­taan nos­ta­maan (kau­pun­ki halu­aa “oman­sa”) vaik­ka 700 euroa / neliö siir­tyy se hin­toi­hin raken­nut­ta­jan kate­ke­roi­men kaut­ta ja ollaan luo­kas­sa 6000 euroa neliö. Täs­sä luo­kas­sa lii­ku­taan Mal­mil­la ja se on ehdot­to­mas­ti lii­kaa. Nykyi­nen kes­ki­mää­räi­nen palk­ka­ta­so ei ole riit­tä­vä eten­kään yksin­huol­ta­jien koh­dal­la joil­la pitäi­si minus­ta olla mah­dol­li­suus myös uuteen asun­toon. Muu­ten­kin kuin yhteis­kun­nan tuel­la. Las­kel­mat saa osoit­taa vää­rik­si mut­ta fak­to­jen kera. 

    Eri­kois­ta on se että Espoo­seen pys­tyy raken­ta­maan sata­sia hal­vem­mal­la per neliö, siis toteu­tu­neet kus­tan­nuk­set, ei myyn­ti­hin­ta. Kyse lie­nee poliit­ti­ses­ta pää­tö­ses­tä jol­la Hel­sin­ki lisää läs­kiä ton­tin hin­taan ja samal­la niis­tä­vät kun­ta­lais­ten talou­den ris­ki­ra­joil­le. Mut­ta tämä­hän on tosi­aan poliit­ti­nen pää­tös joka sit­ten näkyy eri­lais­ten tuki­me­no­jen kasvuna.

    1. Nyt jos hei­kon raken­net­ta­vuu­den takia ton­tin hin­taa jou­du­taan nos­ta­maan (kau­pun­ki halu­aa ”oman­sa”) vaik­ka 700 euroa / neliö siir­tyy se hin­toi­hin raken­nut­ta­jan kate­ke­roi­men kaut­ta ja ollaan luo­kas­sa 6000 euroa neliö. Täs­sä luo­kas­sa lii­ku­taan Mal­mil­la ja se on ehdot­to­mas­ti liikaa.

      Olet­ko lain­kaan tul­lut aja­tel­leek­si, että jos raken­nus­lii­ke voi tuos­ta vain nos­taa myy­tä­vien asun­to­jen hin­nan 6000 euroon neliöl­tä, kos­ka raken­ta­mi­so­lo­suh­teet ovat niin vai­keat, se saat­tai­si kek­siä teh­dä niin, vaik­ka olo­suh­teet oli­si­vat hel­pot — ihan vain, kos­ka on niin muka­va näh­dä omis­ta­ja iloisena?

  53. JY: Vuo­den 2016 tilas­ton mukaan 129,9%. Hel­sin­gin seu­dun 105%. 

    Rau­ta­tie­läis­ten lak­ko ja vii­me syk­syn suur­lak­ko osoit­ti­vat kuin­ka pal­jon alu­eel­la teh­dään tur­hia työ­mat­ko­ja. Mut­ta etä­työ tun­tuu ole­van urba­nis­tien mie­les­tä huo­no asia. Aina­kin, jos sitä teh­dään muu­ten kuin ilmai­se­na yli­työ­nä. Ehkä sik­si, että sitä voi teh­dä myös maalla.

    Huo­mat­ta­vaa myös että uusis­ta työ­pai­kois­ta val­tao­sa syn­tyy Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. Pasi­lan komplek­si oikai­see tilan­net­ta vähän mut­ta ole­tet­ta­vas­ti syö taas kes­kus­tan hou­kut­te­le­vuut­ta. Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on näil­lä lii­ken­ne-ym. rat­kai­suil­la kym­me­nen vuo­den kulues­sa historiaa.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on mah­dol­li­suus asua hal­val­la, jos ei ole niin krant­tu kau­pun­gin­osan suh­teen. Jos suos­tuu mene­mään kehys­kun­tiin, pää­see tosi hal­val­la. Siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat alen­tu­neet abso­luut­ti­ses­ti. Täs­sä asias­sa ei kun­ta­ra­joit­ta ole mitään mer­ki­tys­tä. Vaik­ka Klauk­ka­la lii­tet­täi­siin Hel­sin­kiin, se oli­si yhä Klaukkala.

    Tämä ajat­te­lu­mal­li aset­taa Sipoon kaap­pa­mi­sen kum­mal­li­seen valoon. Jos kun­ta­ra­joil­la ei ole mer­ki­tys­tä mik­si se halut­tiin? Sipoo­han on Sipoo vaik­ka se kuu­luu Helsinkiin?

    1. Sipoo­ta ei kaa­pat­tu vaan val­tion aloit­tees­ta lii­tet­tiin osa, kos­ka Sipool­la ei sil­loin ollut halu­ja kaa­voit­taa suo­men­kie­lis­tä suurtaaluetta.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sipoo­ta ei kaa­pat­tu vaan val­tion aloit­tees­ta lii­tet­tiin osa, kos­ka Sipool­la ei sil­loin ollut halu­ja kaa­voit­taa suo­men­kie­lis­tä suurtaaluetta.

    Ilmai­su “val­tion aloit­tees­ta” oikoo hiu­kan mut­kia tai aina­kin val­kai­see tapah­tu­nut­ta. Lai­naus HS .“Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to esit­ti val­tio­neu­vos­tol­le vuon­na 2006, että Lou­nais-Sipoos­ta lii­tet­täi­siin osia Helsinkiin.”

    Mut­ta onko Sipoon lii­te­tyt osat nyt Sipoo­ta vai Hel­sin­kiä kun se on lii­tet­ty? Vrt Klauk­ka­la — näkemyksesi.

    1. Ilmai­su ”val­tion aloit­tees­ta” oikoo hiu­kan mut­kia tai aina­kin val­kai­see tapah­tu­nut­ta. Lai­naus HS .”Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to esit­ti val­tio­neu­vos­tol­le vuon­na 2006, että Lou­nais-Sipoos­ta lii­tet­täi­siin osia Helsinkiin.”

      Aika­naan edus­kun­nas­sa kun­ta­mi­nis­te­ri Han­nes Man­ni­nen (kesk) otti minuun yhteyt­tä ja kysyi, mityä oli­sin miel­tä sii­tä, että Ete­lä-Sipoo lii­tet­täi­siin Hel­sin­kin. Vas­tai­sin, että näin hel­sin­kiäi­se­nä oppo­si­tio­kan­san­edus­ta­ja­na täs­sä on vain hyviä puo­lia. Saa­daan Hel­sin­gil­le raken­nus­maa­ta ja RKP ulos hal­li­tuk­ses­ta. Han­nes Man­ni­nen ker­toi, että RKP on tämän hyväk­sy­nyt. He halua­vat säi­lyt­tää Sipoon ruost­sin­kie­li­se­nä. Man­ni­nen pyy­si välit­tä­mään Jus­si Pajusel­le vies­tin, että hal­li­tus oli­si tähän lii­tok­seen val­mis, mut­ta muo­dol­li­ses­ti aloit­teen pitäi­si tul­la Hel­sin­gil­tä (kuten laki edel­lyt­tää). Kun ker­roin asias­ta Jus­si Pajusel­le, hän ei usko­nut sitä lain­kaan. Ilmei­ses­ti jokin viral­li­sem­pi yhtey­den­ot­to sai hänet uskomaan.
      Öster­sun­dom on yhtä kau­ka­na sen­kin jäl­keen, kun se on lii­tet­ty Helsinkiin.

  56. Helsinki_hoi_älä_jätä:

    Lii­ke­len­to­jen mää­rää ei Mal­mil­la saa­da tilas­tois­ta ulos. Len­to­jen koko­nais­mää­rä kyl­lä mut­ta Fina­via on ulkois­ta­nut mat­kus­ta­ja­len­to­jen tilas­toin­nin huo­lin­tayh­tiöil­le joi­ta ei Mal­mil­la edes ole ollut. Ei ole näin ollen tilas­to­ja­kaan joten jos jos­sa­kin on val­he se lie­nee siel­lä joka väit­tää lii­ke­len­to­jen ole­van tilastoissa. 

    Ja tuo­ko oli sit­ten se syy mik­si “päät­tä­jät” hal­vek­su­vat nii­tä jot­ka haluai­si­vat Mal­min säi­lyt­tää. Aika löy­häs­sä on inho. 

    Aika soo­paa. Täs­sä vas­taus per 5.9.2017:

    vk:
    Fina­vian 2013 vuo­si­ker­to­muk­sen mukaan Mal­min ken­täl­le tuli las­keu­tu­mi­sia kaik­ki­aan 36394 kpl. Näis­tä lii­ken­neil­mai­lua oli mah­ta­vat 26 kpl (Hki-Van­taa 82890 kpl) ja soti­la­sil­mai­lua 50 kpl (Hki-Van­taa 779 kpl). Loput eli 99,8% on ylei­sil­mai­lua eli lähin­nä har­ras­tus- ja koulutustoimintaa. 

    Lii­ken­ne- ja soti­la­sil­mai­lun kan­nal­ta Mal­min ken­täl­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kaik­ki mah­tuu hyvin Helsinki-Vantaalle.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on mah­dol­li­suus asua hal­val­la, jos ei ole niin krant­tu kau­pun­gin­osan suhteen. 

    Totis­ta tot­ta. Etuovi.comista löy­tyy tänään alu­eel­ta Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa esi­mer­kik­si yhteen­sä 202 kpl myyn­nis­sä ole­vaa kak­sio­ta ja 137 kol­mio­ta (ei tar­jous­kaup­po­ja muka­na), joi­den hin­ta alle 150.000 euroa. 17 kpl alle 100.000 euroa. toki pää­osin 70-luvun talo­ja joi­hin remont­te­ja tulossa. 

    Jos ei ole varaa niin ei kan­na­ta väki­sin tun­kea sin­ne ratik­ka­kau­pun­kiin. Tai aina­kaan vaatia/odottaa että joku muu mak­saa asu­mis-/toi­meen­tu­lo­tuen muo­dos­sa asu­mis­ta­si kal­liis­sa asunnossa. 

    Taa­tus­ti toi­mi­va temp­pu ratik­ka­kau­pun­gin hin­to­jen alas saa­mi­sel­le: lope­te­taan asu­mis­tuen mak­sa­mi­nen ja sos­pi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ratik­ka­kau­pun­gin alu­eel­la + kor­ko­vä­hen­nys pois.

    Hups­hei­jaa vuo­krat läh­te­vät välit­tö­mäs­ti las­kuun ja asun­to­jen hin­nat seu­raa­vat peräs­sä. Edul­li­sem­mis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa ole­vat asun­not­kin alka­vat kel­paa­maan. Asu­mis­tu­ki­me­nois­sa voi­daan sääs­tää tsiljoonia. 

    Löy­tyy­kö polii­tik­koa joka uskal­taa täl­lais­ta ehdottaa?

  58. vk: Aika soo­paa. Täs­sä vas­taus per 5.9.2017:

    Fina­via ei tilas­toi lii­ke­len­to­ja joten nii­tä ei tilas­tois­sa ole. Syy tähän on että len­to­kent­tä­mak­su on per nousu ja erit­te­lyi­tä ei tehdä. 

    Vuon­na 2009 ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö teki sel­vi­tyk­sen ja sii­nä tode­taan että 5% Mal­min lii­ken­tees­tä on lii­ke­len­to­ja. Tuon uudem­paa vali­dia tie­toa ei ole olemassa. 

    Soo­paa on se että vedo­taan tilas­toi­hin jois­ta asia ei ilmene.

  59. vk: Totis­ta tot­ta. Etuovi.comista löy­tyy tänään alu­eel­ta Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa esi­mer­kik­si yhteen­sä 202 kpl myyn­nis­sä ole­vaa kak­sio­ta ja 137 kol­mio­ta (ei tar­jous­kaup­po­ja muka­na), joi­den hin­ta alle 150.000 euroa. 17 kpl alle 100.000 euroa. toki pää­osin 70-luvun talo­ja joi­hin remont­te­ja tulossa. 

    Jos ei ole varaa niin ei kan­na­ta väki­sin tun­kea sin­ne ratik­ka­kau­pun­kiin. Tai aina­kaan vaatia/odottaa että joku muu mak­saa asu­mis-/toi­meen­tu­lo­tuen muo­dos­sa asu­mis­ta­si kal­liis­sa asunnossa. 

    Taa­tus­ti toi­mi­va temp­pu ratik­ka­kau­pun­gin hin­to­jen alas saa­mi­sel­le: lope­te­taan asu­mis­tuen mak­sa­mi­nen ja sos­pi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ratik­ka­kau­pun­gin alu­eel­la + kor­ko­vä­hen­nys pois.

    Hups­hei­jaa vuo­krat läh­te­vät välit­tö­mäs­ti las­kuun ja asun­to­jen hin­nat seu­raa­vat peräs­sä. Edul­li­sem­mis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa ole­vat asun­not­kin alka­vat kel­paa­maan. Asu­mis­tu­ki­me­nois­sa voi­daan sääs­tää tsiljoonia. 

    Löy­tyy­kö polii­tik­koa joka uskal­taa täl­lais­ta ehdottaa?

    Ääni täl­le

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika­naan edus­kun­nas­sa kun­ta­mi­nis­te­ri Han­nes Man­ni­nen (kesk) otti minuun yhteyt­tä ja kysyi, mityä oli­sin miel­tä sii­tä, että Ete­lä-Sipoo lii­tet­täi­siin Hel­sin­kin. Vas­tai­sin, että näin hel­sin­kiäi­se­nä oppo­si­tio­kan­san­edus­ta­ja­na täs­sä on vain hyviä puo­lia. Saa­daan Hel­sin­gil­le raken­nus­maa­ta ja RKP ulos hal­li­tuk­ses­ta. Han­nes Man­ni­nen ker­toi, että RKP on tämän hyväk­sy­nyt. He halua­vat säi­lyt­tää Sipoon ruost­sin­kie­li­se­nä. Man­ni­nen pyy­si välit­tä­mään Jus­si Pajusel­le vies­tin, että hal­li­tus oli­si tähän lii­tok­seen val­mis, mut­ta muo­dol­li­ses­ti aloit­teen pitäi­si tul­la Hel­sin­gil­tä (kuten laki edel­lyt­tää). Kun ker­roin asias­ta Jus­si Pajusel­le, hän ei usko­nut sitä lain­kaan. Ilmei­ses­ti jokin viral­li­sem­pi yhtey­den­ot­to sai hänet uskomaan.
    Öster­sun­dom on yhtä kau­ka­na sen­kin jäl­keen, kun se on lii­tet­ty Helsinkiin.

    No uskot­ta­va­han tuo nyt on kun itse sen ker­rot. I stand corrected.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko lain­kaan tul­lut aja­tel­leek­si, että jos raken­nus­lii­ke voi tuos­ta vain nos­taa myy­tä­vien asun­to­jen hin­nan 6000 euroon neliöl­tä, kos­ka raken­ta­mi­so­lo­suh­teet ovat niin vai­keat, se saat­tai­si kek­siä teh­dä niin, vaik­ka olo­suh­teet oli­si­vat hel­pot – ihan vain, kos­ka on niin muka­va näh­dä omis­ta­ja iloisena?

    Toki on mah­dol­lis­ta, mut­ta yleen­sä koh­teet hin­noi­tel­laan niin että niis­tä halu­taan tiet­ty kate koko­nai­suu­te­na eikä mark­ki­noi­den teo­reet­tis­ta mak­si­mi­hin­taa. Myyn­tia­jal­la­kin on mer­ki­tys­tä vaik­ka korot ovat­kin alhaalla. 

    Raken­ta­mi­ses­sa yli­pää­tään hait­taa todel­li­sen kil­pai­lun puu­te. Taka­vuo­si­na var­tee­no­tet­ta­via pk-seu­dul­la toi­mi­via ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­jia oli kou­ral­li­nen. Onnek­si mää­rä on lisään­ty­nyt ja muka­na on sel­lai­sia­kin jot­ka haas­ta­vat van­hat toimintamallit. 

    Voi­daan kui­ten­kin tode­ta että han­ka­la raken­net­ta­vuus ei ede­sau­ta jos tavoit­tee­na on koh­tuu­hin­tai­nen asuntotuotanto. 

    Ja toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta: onko Oulun mal­lia har­kit­tu, siel­lä­hän on raken­nut­ta­jal­le kat­to­hin­ta, “raken­ta­jan sitoumus”

    Ton­til­le toteu­tet­ta­vien asun­to­jen keskimääräinen enimmäismyyntihinta on ker­ros­ta­loa­sun­noil­la 2900 €/asm2 ja muil­la asun­noil­la 2600 €/asm2. Asun­to­jen enimmäismyyntihintaa on mah­dol­lis­ta tar­kis­taa ton­tin vii­mei­sen tont­ti­ha­ku­kuu­kau­den ja ton­tin vuo­kraus­kuu­kau­den välisellä raken­nus­kus­tan­nusin­dek­sin (RKI 2000 =100) muutoksella.”

  62. Helsinki_hoi_älä_jätä: Fina­via ei tilas­toi lii­ke­len­to­ja joten nii­tä ei tilas­tois­sa ole. Syy tähän on että len­to­kent­tä­mak­su on per nousu ja erit­te­lyi­tä ei tehdä. 

    Vuon­na 2009 ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö teki sel­vi­tyk­sen ja sii­nä tode­taan että 5% Mal­min lii­ken­tees­tä on lii­ke­len­to­ja. Tuon uudem­paa vali­dia tie­toa ei ole olemassa. 

    Soo­paa on se että vedo­taan tilas­toi­hin jois­ta asia ei ilmene.

    Lisää soo­paa. Täs­tä löy­tyy 2014 tilas­tot Fina­vial­ta, sivu 21 ker­too las­keu­tu­mi­set len­toa­se­mit­tain jao­tel­tu­na lii­ken­neil­mai­luun, soti­la­sil­mai­luun ja yleisilmailuun+muuhun:

    http://bit.ly/2xlCmqT

    Sen mukaan Mal­mil­la 18 kau­pal­lis­ta (lii­ken­neil­mai­lu) koti­maan las­keu­tu­mis­ta ja nol­la (0) kan­sain­vä­lis­tä, 45 soti­las­len­toa ja yleis­lii­ken­net­tä 34207, jois­ta 290 kv-laskeutumista.

    Lii­ken­ne­len­to­jen osuus 0,05%. Huk­kuu luku­jen pyö­ris­tyk­siin. Hel­sin­ki-Van­taal­la lii­ken­ne­len­to­jen osuus vas­taa­vas­ti 97,6%.

    2009 tilas­ton mukaan lii­ke­len­to­jen osuus 0,038%. Mis­tä­hän Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö on esit­tä­mä­si luvun tempaissut?

    Tääl­tä löy­tyy tilas­tot vuo­sil­ta 1998–2014:

    https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/arkisto/lentoliikennetilastot/

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on 132%, joten ulko­kun­ta­lai­sia käy tääl­lä töis­sä enem­män kuin päin vastoin. 

    Näin sen kuu­luu­kin olla ter­vees­sä seu­tu­ra­ken­tees­sa, mut­ta mut­ta… ensin­nä­kin Hel­sin­ki on pyr­ki­nyt mah­dol­li­suuk­sien mukaan eroon työ­pai­kois­ta. Nii­tä on run­sain mitoin työn­net­ty mm. Kehä III:n var­teen ja osit­tain koko­naan pois Suo­mes­ta. Esi­mer­kik­si Itä­me­ren alu­een ainoan suu­ren voi­te­luai­ne­teh­taan savus­ta­mi­nen Pie­ta­riin oli huol­to­var­muu­den kan­nal­ta “höl­mön tölväys”.

    Toi­sek­si jäl­jel­le jää­viä työ­paik­ko­ja ei ole tii­vis­tet­ty kun­nol­la kan­ta­kau­pun­kiin, jol­loin mm. jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä ei tule kan­nat­ta­vaa. Tämä kos­kee niin teol­li­sia, kau­pan kuin hal­lin­non­kin työ­paik­ko­ja. Työ­pai­koil­le ei voi pend­la­ta samal­la tapaa kuin vaik­ka­pa Lon­toos­sa tai Parii­sis­sa. Toki volyy­mi on eri­lai­nen, mut­ta rat­kai­se­vaa on kui­ten­kin raken­ta­mi­sen tehok­kuus ja asumistiheys.

    Kol­man­nek­si lii­ken­teen run­ko­ver­kot ja nii­den kyt­ken­tä katu­ver­kon eivät ole kun­nos­sa niin, että pend­laus ja toi­saal­ta tava­ra­lii­ken­ne kul­ki­si suju­vas­ti. On teh­ty kal­lii­ta stra­te­gi­sia vir­he­va­lin­to­ja, joi­den kans­sa jou­dum­me nyt elämään:
    — sata­ma Vuo­saa­reen esi­mer­kik­si Inkoon sijasta
    — Lah­den oiko­ra­dan raken­ta­mi­nen samaan käy­tä­vään moot­to­ri­tien kans­sa tai pie­nem­mäs­sä mittakaavassa
    — Län­si­sa­ta­man pus­sit­ta­mi­nen niin että rek­ka­lii­ken­ne ajaa kapei­ta katuja.

    Tuo vii­mek­si mai­nit­tu on sii­nä mie­les­sä mie­len­kiin­toi­nen, että sii­nä oli ollut mah­dol­lis­ta teh­dä toi­mi­va kau­pun­ki­bu­le­var­di, jol­la oli­si väli­tet­ty lai­voil­ta tule­va lii­ken­ne suo­raan Län­si­väy­läl­le: kuusi kais­taa, jalan­kul­ki­jat kadun alta ja molem­piin päi­hin kun­non lii­ken­neym­py­rät. Pal­ve­lui­den syn­ty­mi­nen on toki kiin­ni asu­kas­ti­hey­des­tä. Nyt tai­taa jää­dä vajaaksi?

    1. Onnek­si Kal­le ei ole pät­tä­mäs­sä Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­ta: teol­li­suus­lai­tok­sia kes­kus­tas­sa, kuusi­kais­tai­sia kau­pun­ki­mo­ta­rei­ta, jalan­kul­ki­jat vie­mä­röi­dään tun­ne­lei­hin ja niin edel­leen. Tuol­lai­sen kau­pun­gin kävi­si kuin Detroitin.

  64. vk: …Täs­tä löy­tyy 2014 tilas­tot Fina­vial­ta… Sen mukaan Mal­mil­la 18 kau­pal­lis­ta (lii­ken­neil­mai­lu) koti­maan las­keu­tu­mis­ta ja nol­la (0) kan­sain­vä­lis­tä, 45 soti­las­len­toa ja yleis­lii­ken­net­tä 34207, jois­ta 290 kv-laskeutumista… 

    Juu­ri­han tuos­sa seli­tet­tiin, mik­si Fina­vian tilas­tot pie­nem­mil­tä ken­til­tä ovat ihan puu­ta­hei­nää. Kun tie­tää tuol­loin Mal­mil­la toi­mi­neet ope­raat­to­rit, tie­tää ettei tilas­to voi pitää paik­kan­sa. Itse tun­nen vain yhden niis­tä, mut­ta jo sen perus­teel­la voin tode­ta, että data on kelvotonta.

    Tämä on muu­ten ihan klas­si­nen pää­tök­sen­teon poh­jak­si kerät­tä­vän datan laa­tuon­gel­ma. Teh­dään pää­tök­siä perus­tuen lukui­hin, mut­ta ei vai­vau­du­ta tar­kas­ta­maan, pitä­vät­kö luvut paikkansa. 

    Rehel­li­nen tilas­ton­pi­tä­jä ker­too ongel­mat päät­tä­jil­le. Laa­du­kas tie­don kerää­jä myös tun­tee tie­ton­sa niin hyvin, että tie­tää tie­to­mas­san­sa heik­kou­det. Nois­ta Fina­vian tilas­tois­ta voi vain tode­ta, että joko tilas­toi­ja ei ole kovin ammat­ti­tai­toi­nen tai sit­ten on halut­tu tie­toi­ses­ti antaa vää­rä kuva.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …kau­pun­gin kävi­si kuin Detroitin. 

    Det­roit nousee mones­ti esiin kes­kus­te­lus­sa mut­ta yleen­sä lähin­nä sil­loin kun pitää kek­siä hatus­ta joku tun­tei­ta herät­tä­vä esi­merk­ki epä­on­nis­tu­nees­ta kaupunkisuunnittelusta. 

    Jos­kus joku voi­si myös ker­toa mil­loin Det­roi­tin ala­mä­ki oikeas­ti alkoi ja mis­tä syys­tä. Mis­tään kes­kus­ta­moot­to­ri­teis­tä se ei nimit­täin johtunut.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onnek­si Kal­le ei ole pät­tä­mäs­sä Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­ta: teol­li­suus­lai­tok­sia kes­kus­tas­sa, kuusi­kais­tai­sia kau­pun­ki­mo­ta­rei­ta, jalan­kul­ki­jat vie­mä­röi­dään tun­ne­lei­hin ja niin edel­leen. Tuol­lai­sen kau­pun­gin kävi­si kuin Detroitin.

    Itse pidän kyl­lä hyvän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun mal­li­na Parii­sia! Osmo, suo­sit­te­len mat­kaa Parii­siin ja istu­mis­ta katu­kah­vi­las­sa, kun­nes hah­mot­taa, mikä on kau­pun­ki ja miten se toimii.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin unoh­tui­vat auto­jen tar­vit­se­mat väylät? …

    Sitä täs­sä itse kukin ihmet­te­lee. Nor­maa­lis­sa, tur­val­li­ses­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on sään­nöl­li­sin välein leveäm­piä katu­ja. Nämä ovat äärim­mäi­sen tär­kei­tä, ettei onnet­to­muus tai pom­mi­tus­ti­lan­tees­sa pää­se tapah­tu­maa laa­jaa yleis­syt­ty­mis­tä. Tuo jäl­kim­mäi­nen on täy­sin rele­vant­ti seik­ka, kun kat­soo ole­mas­sa ole­via uhkakuvia.

  68. Vas­tak­kai­na­set­te­lu tulee joh­ta­maan sii­hen, että kau­pun­gis­sa ei raken­ne­ta pit­kään aikaan mitään, kun kaa­vat eivät saa lain­voi­maa. Vaih­toeh­toi­sia suun­ni­tel­mia tar­jot­tiin, ei kelvannut 

    http://yleiskaavauusiksi.fi/1001pikselia/

    Hel­sin­ki­kö muka avoin, osal­lis­ta­va ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­toi­nen kau­pun­ki ja pah!

  69. Vah­vis­tan, että lii­ke­len­to­jen tilas­toin­ti Mal­mil­la on ollut vir­heel­lis­tä (minul­la ole­van tie­don mukaan tilas­toa ei ole pidet­ty eli ole­mas­sao­le­vat mer­kin­nät ovat satun­nai­sia vir­hei­tä). Sinun kan­nat­taa kes­kus­tel­la täs­tä asias­ta tilas­to­tie­teen kol­le­ga­si Lau­ri Tark­ko­sen, prof. eme­ri­tus, kans­sa, jos asias­sa on mie­les­tä­si jota­kin epä­sel­vää. Hän voi selit­tää asian tar­kas­ti. Voin tar­vit­taes­sa välit­tää yhteys­tie­dot, jos nii­tä ei ole.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pahi­ten mali­mi­lai­set ovat muut­ta­neet totuut­ta kertoe3ssaan sii­tä, kuin­ka pal­jon lii­ke­len­to­ja vuo­des­sa ken­täl­le on. Ne on onnek­si tilastoitu.

  70. Hei Osmo, ker­rot että Mal­min (kaik­ki?) puo­lus­ta­jat valeh­te­le­vat (aina?).

    Olen Mal­min len­toa­se­man ystä­vät ry:n puheen­joh­ta­ja ja yhdis­tyk­se­nä perus­tam­me kaik­ki lausu­mam­me viral­li­siin dokumentteihin. 

    Esi­mer­kik­si nuo maan­ra­ken­nuk­sen kus­tan­nuk­set ovat suo­raan kau­pun­gin kon­sult­tiyh­tiöil­tä tilaa­mis­ta tut­ki­muk­sis­ta. Mikä­li niis­sä on vir­hei­tä, täy­tyy niis­tä tie­ten­kin saa­da rahat takaisin. 

    Koko­sin aika­naan näi­tä asioi­ta blo­giin tän­ne http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa — kor­jaa ihmees­sä jos näet siel­lä val­heel­li­sia tie­to­ja. Kor­jaan ne saman tien, että olem­me samas­sa, doku­men­toi­dus­sa totuudessa.

  71. Mal­min len­to­kent­tä pitää nimee­no­maan raken­taa. On jär­je­tön­tä pitää har­ras­tuk­seen ja har­ras­ta­jien len­to­kou­lu­tuk­seen kes­kit­ty­vää len­to­kent­tää tiheän asu­tuk­sen kes­kel­lä. Haja­nai­nen Koil­lis ‑ja Itä-Hel­sin­ki kai­paa infra­struk­tuu­ris­ta yhte­näis­tä­mis­tä ja tie­tys­ti asuntoja. 

    Lex Mal­mi, jota edus­kun­ta käsit­te­lee myö­hem­min tänä vuon­na, on oiva tapa toteut­taa Kes­kus­tan ihan­noi­maa “Nur­mi­jär­vi-ideo­lo­gi­aa”. Hel­sin­gin itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta omas­ta raken­nus­po­li­tii­kas­ta ollaan hivut­ta­mas­sa maa­kun­ta­päät­tä­jien hal­tuun. Ken­tän kas­vat­ta­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen var­jol­la ollaan tuhoa­mas­sa niin ken­tän ympä­ris­tös­sä asu­vien kym­me­nien tuhan­sien asuk­kai­den paran­tu­vaa asu­mis­viih­ty­vyyt­tä kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin omaa pää­tös­val­taa omis­ta maa-alueistaan. 

    Nyt Mal­min kent­tä toi­mii kor­pi­ken­tän sta­tuk­sel­la ja vapaa­eh­tois­voi­min. Asu­tuk­sen pääl­lä pör­rää­vät kui­ten­kin edel­leen lähin­nä samat len­to­ker­ho­jen ja yksi­tyis­ten har­ras­ta­jien äänek­käät ja antiik­ki­set (suu­rin osa on 70‑, 80‑, ja 90-luvuil­ta) pien­ko­neet. Tänä vuon­na kaik­kia len­to­har­ras­ta­jia onkin pyy­det­ty jo alku­vuo­des­ta len­te­le­mään mah­dol­li­sim­man pal­jon, jot­ta ne ope­raa­tio­mää­rät saa­tai­siin näyt­tä­mään isoilta.Toki siel­lä on muu­ta­ma nii­tä “len­toam­mat­ti­lai­sia”, kuten polt­ta­ri­po­ru­koi­den ja las­ku­var­jo­hyp­pää­jien len­nät­tä­jiä. On has­sua, että tilas­toi­hin mer­ka­taan kaik­ki kou­lu­tus­len­not ja vete­raa­nien “tree­naus-len­not” muuk­si kuin hupi­len­te­lyk­si vaik­ka suu­rin osa ei val­mis­ta mihin­kään len­toam­mat­tiin vaan täh­tää harrastukseen. 

    Vaik­ka ammat­tiin val­mis­ta­va len­to­kou­lu­tus siir­tyi Mal­min ken­täl­tä lähes koko­naan Tam­pe­reen Pirk­ka­laan uuteen ilmai­lu­kou­lu­tus­kes­kuk­seen ja viran­omais­toi­min­not Hel­sin­ki Air­por­til­le (Hel­sin­ki-Van­taa), niin Mal­min ken­tän kan­nat­ta­jat ovat saa­neet omal­la pro­pa­gan­dal­laan ja median pyö­rit­te­lyl­lään ken­täs­tä kuvan, että se oli­si jol­lain taval­la pak­ko säi­lyt­tää ilmai­lu­toi­min­nas­sa. On vedot­tu kult­tuu­ri­his­to­ri­aan vaik­ka uudes­sa kaa­vas­sa kult­tuu­ri­his­to­rial­li­set raken­nuk­set jäävät.

    Ken­tän mai­nos­tet­tu kan­sain­vä­li­syys on lähin­nä vit­si, jos ver­taa sitä vain muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä sijait­se­vaan rei­lu kym­me­nen vuot­ta nuo­rem­paan Hel­sin­ki-Van­taa­seen taik­ka mui­hin pää­kent­tiin. Hel­sin­ki-Van­taa on edel­leen se todel­li­nen bis­nes­kent­tä, jon­ne las­keu­tuu niin pie­nem­mät kuin isom­mat­kin len­to­ko­neet. Lii­ke­len­to­jen mää­rät ovat Mal­mil­la todel­la pie­niä vaik­ka nii­tä tilas­to­ja miten pyö­rit­te­li­si. DC3:llakin liik­ku­vat elä­mys­mat­kus­ta­jat­kin ovat sar­jas­sa hupi­len­te­lyä, jota har­ras­te­taan myös muil­la lukui­sil­la pikkukentillä. 

    Mal­mil­le halut­tai­siin ken­tän ilmai­lun kan­nat­ta­jien tahol­ta isom­pia konei­ta ja kan­sain­vä­li­syyt­tä, mut­tei ilman suu­ria inves­toin­te­ja ja tuhan­sien hel­sin­ki­läis­ten asu­mis­viih­ty­vyy­den heikentymistä.

  72. Arvoi­sa val­tuu­tet­tu Soi­nin­vaa­ra, helsinkiläiset,

    tein kun­nan jäse­ne­nä yhden näis­tä val­tuu­tet­tu Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mis­ta “vas­ten­mie­li­sis­tä vali­tuk­sis­ta” eli oikai­su­vaa­ti­muk­sis­ta. Kuten lau­ta­kun­nan pöy­tä­kir­jois­ta 5.9.2017 ja 12.9.2017 voi tode­ta, oikai­su­vaa­ti­muk­sia oli yhteen­sä kol­me (A, B ja C).

    Omas­sa oikai­su­vaa­ti­muk­ses­sa­ni kii­tin asian sel­vit­tä­mi­ses­sä avus­ta­nei­ta vir­ka­mie­hiä. Aloin nimit­täin sel­vit­tää len­to­ko­ne­hal­liin liit­ty­vää pää­tök­sen­te­koa jo kevääl­lä 2017 kun luin uuti­sis­ta, että hal­li on jää­mäs­sä ilman vuo­kra­lai­sia 15. tou­ko­kuu­ta läh­tien. Sil­loin kau­pun­ki kui­ten­kin yllät­täen jat­koi yrit­tä­jien vuo­kra­so­pi­muk­sia 31. elo­kuu­ta asti. Nyt hal­lin vuo­kraus on jäl­leen kat­kol­la. Pää­tök­sen 20. kesä­kuu­ta perus­te­luis­sa tode­taan seuraavaa:

    ”Kau­pun­ki on päät­tä­nyt käyt­tää hal­lia ja sen edus­tan entis­tä len­to­ko­nei­den säi­ly­ty­sa­luet­ta eri­lais­ten tapah­tu­mien jär­jes­tä­mi­seen mai­ni­tus­ta ajan­koh­das­ta lukien eikä näin ollen enää vuo­kraa hal­li­ti­laa konei­den säi­ly­tyk­seen ja kor­jaus­toi­min­taan Mal­min len­to­ken­tän ns. tapah­tu­ma-alu­een ylei­sö­tur­val­li­suu­den varmistamiseksi.”

    Pää­tök­sen perus­te­lut ovat mie­les­tä­ni hyvin eri­koi­set. Mal­min len­toa­se­mal­la on jär­jes­tet­ty moni­puo­li­ses­ti ylei­sö­ta­pah­tu­mia jo 80 vuo­den ajan. Elä­vää kult­tuu­ri­pe­rin­töä siis. Entä tämä “kau­pun­ki on päät­tä­nyt”? Kau­pun­gil­la pro­jek­tin­joh­ta­ja­na toi­mi­van vir­ka­mie­hen mukaan:

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jat Sin­ne­mä­ki ja Sau­ri ovat teh­neet kau­pun­gin sisäi­ses­sä neu­vot­te­lus­sa pää­tök­sen, että Tuk­ku­to­ri koor­di­noi Mal­min len­to­ken­tän tapah­tu­ma-alu­een ja Han­gaa­rin vuo­kraa­mis­ta tapah­tu­ma­käyt­töön kesäs­tä 2017 alkaen. On kau­pun­gin nor­maa­lin käy­tän­nön mukais­ta, että teh­tä­viä jae­taan ylem­mäl­tä joh­dol­ta eikä kau­pun­gin sisäis­tä teh­tä­vän­ja­koa vie­dä luottamusmieselimiin.”

    Em. “sisäi­sen neu­vot­te­lun” asia­kir­jois­ta eräs toi­nen vir­ka­mies tote­si minul­le seu­raa­vaa: “Kysei­nen neu­vot­te­lu on ollut 20.2.2017 ja kysei­sen neu­vot­te­lun osal­ta ei ole ole­mas­sa mitään asia­kir­jo­ja, ei sen parem­min jul­ki­sia kuin salas­sa pidet­tä­viä asia­kir­jo­ja eikä myös­kään asia­kir­jo­ja, joi­ta ei ole pidet­tä­vä viran­omai­sen asiakirjoina.”

    Asia­kir­jo­jen puut­tu­mi­ses­ta on myös ole­mas­sa kans­lia­pääl­li­kön pää­tös hei­nä­kuul­ta 2017.

    Pidän asia­kir­jo­jen puut­tu­mis­ta erit­täin huo­les­tut­ta­va­na seikkana.

    Lisäk­si:

    - Val­tuu­tet­tu Soi­nin­vaa­ran kom­men­teis­sa usein tois­ta­ma “kol­me neliö­ki­lo­met­riä” tar­koit­taa koko Mal­min kaa­va­run­gon suun­nit­te­lua­luet­ta. Se on 330 heh­taa­ria. Mal­min len­toa­se­man (138 ha) lisäk­si suun­nit­te­lua­lu­eel­la on jo moni­puo­lis­ta käyt­töä: Fall­kul­lan kotie­läin­ti­la, oma­ko­ti­ta­lo­ja sekä nuor­ten lii­ken­ne­kou­lu­tusa­lue Tat­ta­ri­suon­tien pääs­sä. Noin 25 000 uuden asuk­kaan mah­dut­ta­mi­nen täl­le 330 heh­taa­rin suun­nit­te­lua­lu­eel­le tar­koit­tai­si mer­kit­tä­vää asun­to­ra­ken­ta­mis­ta myös viheralueille.

    http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?id=2011–005466

    - Lisäk­si val­tuu­tet­tu Soi­nin­vaa­ra esit­tää, että Flow-fes­ti­vaa­lin alue Suvi­lah­des­sa oli­si kaa­voi­tet­tu asun­to­käyt­töön. Minus­ta näyt­täi­si sil­tä, että lain­voi­mais­ten ase­ma­kaa­vo­jen mukaan alue on kaa­voi­tet­tu teh­das­kort­te­leik­si (TK) ja lii­ke- ja toi­mi­ti­la­ra­ken­nuk­sil­le (K). Pie­ni osa on varat­tu ener­gia­huol­lol­le (EN). Kaa­vat ovat vuo­sil­ta 1955 ja 2014. Itse Flow-fes­ti­vaa­lin tapah­tu­ma-alu­eel­le ei ole edes vie­lä val­mis­teil­la kaavamuutosta.

    https://kartta.hel.fi/kmoreport/KMO_PlanPdfLoader.asp?id=3635

    https://kartta.hel.fi/kmoreport/KMO_PlanPdfLoader.asp?id=12302

    Kun­nioit­ta­vas­ti,

    Mir­ko Nieminen
    kun­nan jäsen

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, koe­ta nyt rauhoittua
    Val­tuus­to on demo­kraat­ti­ses­ti päät­tä­nyt, että aluet­ta tar­vi­taan enem­män 25 000 ihm­sen asui­na­lu­ee­na kuin muu­ta­man sadan ihmi­sen har­ras­tus­paik­ka­na. Val­tio on päät­tä­nyt, ettei se halua pitää yllä tap­piol­lis­ta kenttää.

    On hyvä muis­taa, että val­tio ei ole teh­nyt mitään pää­tös­tä, ettei­kö se halua­si yllä­pi­tää kent­tää. Toi­sek­seen Hel­sin­gin maa-alas­ta on raken­ta­ma­ton­ta aluett­ta 85%. Ja kol­man­nek­si tuol­la hul­lul­la 25 000 asuk­kaan tavoit­teel­la, voi­daan asut­taa 425 000 asu­kas­ta Öster­sun­do­min alu­eel­le. Jos Öster­sun­do­min alu­ees­ta Natu­ra-alue­kin raken­net­tai­siin alu­eel­le sai­si asun­to­ja 600 000 asuk­kaal­le. Ken­ties tämä avar­tas tuo­ta asu­kas­mää­rän mielettömyyttä.

  74. Timo Hyvö­nen:
    Hei Osmo, ker­rot että Mal­min (kaik­ki?) puo­lus­ta­jat valeh­te­le­vat (aina?).

    Olen Mal­min len­toa­se­man ystä­vät ry:n puheen­joh­ta­ja ja yhdis­tyk­se­nä perus­tam­me kaik­ki lausu­mam­me viral­li­siin dokumentteihin. 

    Esi­mer­kik­si nuo maan­ra­ken­nuk­sen kus­tan­nuk­set ovat suo­raan kau­pun­gin kon­sult­tiyh­tiöil­tä tilaa­mis­ta tut­ki­muk­sis­ta. Mikä­li niis­sä on vir­hei­tä, täy­tyy niis­tä tie­ten­kin saa­da rahat takaisin. 

    Koko­sin aika­naan näi­tä asioi­ta blo­giin tän­ne http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa – kor­jaa ihmees­sä jos näet siel­lä val­heel­li­sia tie­to­ja. Kor­jaan ne saman tien, että olem­me samas­sa, doku­men­toi­dus­sa totuudessa.

    Ote FCG:n rapor­tis­ta https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015‑1.pdf:

    Mal­min len­to­kent­tä­alu­een toteut­ta­mi­sen inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set suh­tees­sa rakennettavaan
    uuteen ker­ro­sa­laan ovat 300–500 €/k‑m2. Mal­min len­to­kent­tä­alu­een kor­keat suhteelliset
    inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set joh­tu­vat alu­een maa­pe­rä­olo­suh­teis­ta sekä jul­kis­ten tilo­jen, aluei­den ja raken­tei­den tar­pees­ta. Alu­een inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set ovat kui­ten­kin koh­tuul­li­set esimerkiksi
    enti­siin sata­ma-aluei­siin verrattuna.”

    Saman rapor­tin mukaan jo raken­teil­la ole­vien sata­ma-aluei­den lisäk­si myös kau­pun­ki­bu­le­var­dien kus­tan­nuk­set per k‑m2 ovat Mal­min kent­tää sel­väs­ti suu­rem­mat. Mut­kat suo­rik­si vetäen Mal­min ken­tän raken­ta­mi­nen oli­si siis pitä­nyt olla etusi­jal­la sata­ma-aluei­siin näh­den. No, ehkä meren­ran­noil­ta kau­pun­ki saa ton­teis­taan parem­man tuo­ton ja asuk­kaik­si parem­pia veron­mak­sa­jia, toivottavasti.

    Sisäl­tyy­kö Mal­min ken­tän kus­tan­nuk­siin osa sin­ne suun­ni­tel­lun pika­ra­tik­kayh­tey­den kus­tan­nuk­sis­ta? Sitä­hän ei tar­vi­ta vaan jul­ki­nen lii­ken­ne hoi­tuu hel­pos­ti pää­ra­dan lähi­lii­ken­teel­lä. Saman rapor­tin mukaan Lah­den väy­län bule­var­di­soin­ti (sis. sen osuus Mal­min ken­täl­le kul­ke­vas­ta pika­ra­ti­kas­ta) oli­si talou­del­li­ses­ti kaik­kein älyt­tö­min han­ke ja kus­tan­nus 1270€/k‑m2 kun hal­vim­man bule­var­di­soin­nin Hämeen­lin­nan­väy­läl­lä oli­si 260€/k‑m2.

    Eli Mal­min kent­tä asu­mis­käyt­töön, pika­ra­tik­kaa sin­ne ei raken­ne­ta eikä Lah­den väy­lää bulevardisoida.

    1. Tuo 300 — 500 on tot­ta, mut­ta olet­te puhu­neet yli tuhan­nes­ta euros­ta neliö ja eri­tyi­ses­ti olet­te unoh­ta­neet ker­toa, että tuo 300 — 500 € on pal­jon vähem­män kuin kes­ki­mää­rin. Kyse on siis nor­maa­lia edul­li­sem­mas­ta alu­ees­ta. Tämä ei oikein väli­ty viesteistänne.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo 300 – 500 on tot­ta, mut­ta olet­te puhu­neet yli tuhan­nes­ta euros­ta neliö ja eri­tyi­ses­ti olet­te unoh­ta­neet ker­toa, että tuo 300 – 500 € on pal­jon vähem­män kuin kes­ki­mää­rin. Kyse on siis nor­maa­lia edul­li­sem­mas­ta alu­ees­ta. Tämä ei oikein väli­ty viesteistänne.

    Juu­ri tätä yri­tin edel­lä todis­taa. FCG:n rapor­tin mukaan Mal­min ken­tän alu­een otta­mi­nen asun­to­käyt­töön on kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sem­paa kuin vaik­ka­pa Jät­kä­saa­ren, Kala­sa­ta­man ym. mui­den sata­ma-aluei­den SEKÄ edul­li­sem­paa kuin kau­pun­ki­bu­le­var­dien kes­ki­mää­rin. Joil­la­kin kau­pun­ki­bu­le­var­deil­la pääs­tään Mal­mia edul­li­sem­mil­la kus­tan­nuk­sil­la, pää­osal­la kus­tan­nuk­set ovat kui­ten­kin Mal­mia sel­väs­ti kor­keam­mat (Lah­den­väy­lä, Itä­väy­lä, Laa­ja­sa­lo, Län­si­väy­lä, Vih­din­tien jatke).

    Ja jos olen oikein ymmär­tä­nyt niin unoh­ta­mal­la Mal­min tar­pee­ton pika­ra­tik­ka tulee kent­tä­alu­een raken­ta­mi­nen kau­pun­gil­le vie­lä­kin halvemmaksi.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että bule­var­dien var­rel­le tule­vat asun­not ovat jat­kos­sa­kin vilk­kaan lii­ken­teen vie­rel­lä, se pör­rää suo­raan ikku­nan alla. Bench­mark­ki­na käy­tet­ty Mäke­län­ka­tu ei todel­la­kaan ole viih­tyi­sim­piä asuin­paik­ko­ja. Mal­mil­le asun­not tule­vat rau­hal­li­seen ympäristöön.

    Kau­pun­gin on syy­tä prio­ri­soi­da itsen­sä (= veron­mak­sa­jien) kan­nal­ta asuin­ra­ken­ta­mis­ta edul­li­sem­piin paikkoihin.

    Kaa­voi­tuk­ses­ta ja asun­to­mark­ki­nois­ta kiin­nos­tu­neen kan­nat­taa muu­ten kuun­nel­la Poli­tiik­ka­ra­dion 4.9.2017 lähe­tys: Uhkaa­ko asun­to­mark­ki­noi­ta Hel­sin­gin tauti?

    https://areena.yle.fi/1–4213324#autoplay=true

    Sii­tä mm. sel­vi­ää mik­si yksiöi­tä ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­le raken­ne­ta tar­peek­si ja mik­si Hel­sin­kiin aikoi­naan tuli vaa­ti­mus asun­to­jen 75 m²:n kes­ki­koos­ta (vahin­gos­sa).

  76. Lait­tai­sit­ko lin­kin tuo­hon yli 1000€/m2, en tun­nis­ta. Kuka on “te”?

    Sehän pitää paik­kan­sa, että alu­een perus­ta­mis­ku­lut ovat 920 000€/ha jos perus­ta­mis­ku­lu on 285M (Des­tia), enem­män tie­ten­kin jos perus­ta­mis­ku­lu on tuo FCG:n arvio 580M

    FCG tote­aa myös tut­ki­muk­ses­saan suo­raan, ettei alu­een raken­ta­mi­nen ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa suun­ni­tel­lul­la ker­ros-m2-mää­räl­lä. Var­maan tämä­kään tie­to ei pidä paikkaansa?

    Nyt­hän maa­pe­rä­suun­nit­te­luun on käy­tet­ty jo muu­ta­ma sata­tu­hat­ta euroa, tämä oli mie­len­kiin­toi­nen — teh­dään maan­pin­nal­le “pat­ja” kos­ka poh­ja­ve­si on käy­tän­nös­sä maan­pin­nan tasal­la. https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2016–011501/

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo väi­te, että Mal­min sa vimaa oli­si joten­kin kal­lis­ta raken­taa on yhtä tot­ta kuin Mal­min puo­lus­ta­jien väit­teet muu­ten­kin. En tie­dä, onko mikään lii­ke perus­ta­nut toi­min­taan­sa totuu­den vas­tai­sil­le väit­teil­le sii­nä mää­rin kuin Mal­min puo­lus­ta­jat. Sen takia hei­dän mai­neen­sa Hel­sin­gin päät­tä­jien kes­kuu­des­sa on jok­seen­kin pohjalukemissa.

    On kyl­lä aika “mie­len­kiin­toi­nen” reak­tio polii­ti­kol­ta syyt­tää yksi­löi­mät­tä ja esit­tä­mät­tä kon­kreet­ti­sia vas­ta­to­dis­tei­ta mui­ta totuu­den vas­tais­ten väit­tei­den esit­tä­mi­ses­tä ja sit­ten vie­lä yleis­täen niput­taa syy­tök­sen koh­teek­si kaik­ki Mal­min puo­lus­ta­jat. Aika tasotonta.

    (Sen, että valeh­te­lusyy­tös­ten esit­tä­jä itse puhuu vas­toin parem­paa tie­to­aan Mal­mis­ta tie­toi­sen har­haan­joh­ta­vas­ti vähä­tel­len “har­ras­te­len­tä­jien” kent­tä­nä, väit­tää totuu­den­vas­tai­ses­ti, että ilmai­lu­toi­min­ta vei­si asun­not 25000 asuk­kaal­ta, jne. jätän täs­sä omaan arvoonsa.)

    Vaik­ka ei esi­tet­ty­kään kysy­mys­tä vaan valeh­te­lusyy­tös, täs­sä kui­ten­kin hie­man taus­to­ja sil­le, mil­lä perus­teel­la on syn­ty­nyt vai­ku­tel­ma Mal­mis­ta kal­lii­na rakennusmaana.

    Ostaes­saan Fina­vial­ta Mal­mil­la ole­via mai­ta, esit­ti kau­pun­gin­hal­li­tus kau­pun­gin­val­tuus­tol­le että:
    “Toteu­te­tuis­ta uusis­ta asui­na­lueis­ta ovat Mal­min len­to­kent­tä­aluet­ta vai­keam­pia poh­jao­lo­suh­teil­taan olleet esim. Pik­ku-Huo­pa­lah­ti ja Ara­bian­ran­ta sekä hel­pom­pia esim. Itä­kes­kus ja Torpparinmäki.”
    http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014–012754/khs-2014–40/

    Jos kui­ten­kin pereh­dy­tään doku­ment­tei­hin tar­kem­min, huo­ma­taan mie­len­kiin­toi­nen asia:

    Pik­ku-Huo­pa­lah­den esi­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set oli­vat noin 25 MEUR. http://www.hel.fi/static/kv/Geo/Tiedotteet/Tiedote+86.pdf

    Ara­bian­ran­nan esi­ra­ken­ta­mi­sen ja maa­pe­rän kun­nos­tuk­sen arvioi­dut kus­tan­nuk­set oli­vat noin 42 MEUR. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/yki4/arabia.htm

    Mal­min len­to­kent­tä­alu­een esi­ra­ken­ta­mi­sen arvioi­dut kus­tan­nuk­set ovat Hel­sin­gin kau­pun­gin Des­tial­ta tilaa­man (240ha osa-aluet­ta kos­ke­van) raken­net­ta­vuus­sel­vi­tyk­sen mukaan noin 285 MEUR. (https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/4844_1_destia_malmi_rakennettavuusselvitys.pdf)

    Toi­sin sanoen:
    Pik­ku-Huo­pa­lah­ti 309 kEUR / ha
    Ara­bian­ran­ta 627 kEUR / ha
    Mal­min len­to­kent­tä 1 187 kEUR / ha

    Jos väi­te­tään, ettei Mal­mi ole kes­ki­mää­räis­tä kal­liim­paa raken­nus­maa­ta, herät­tää ihme­tys­tä, mik­si poh­jao­lo­suh­teil­taan Mal­mia vai­keam­mak­si kuvat­tu­jen auei­den esi­ra­ken­ta­mis­kus­tan­nuk­set näyt­tä­vän kui­ten­kin olleen Mal­mia mer­kit­tä­väs­ti edullisemmat.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin Fin­nish Con­sul­ting Group:illa (FCG) 2015 teet­tä­män yleis­kaa­van talou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten arvioin­nin mukaan ovat var­si­nai­sen len­to­kent­tä­alu­een ker­ros­ne­liö­koh­tai­set raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set yli kak­sin­ker­tai­set muu­hun Mal­min suun­nit­te­lua­lu­ee­seen verrattuna.
    Suh­teel­li­set raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set (€/k‑m2) 470 vs. 200
    Suh­teel­li­set koko­nais­kus­tan­nuk­set (€/k‑m2) 530 vs. 270
    https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015‑1.pdf

    Hel­sin­gin kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si lan­kea­vat raken­nusin­ves­toin­nit Mal­min len­to­ken­tän alu­eel­la ovat alus­ta­vas­ti arvioi­tu­na noin suu­ruus­luok­kaa 450 mil­joo­naa euroa (töi­den ede­tes­sä tapah­tu­vaa mah­dol­lis­ta bud­je­tin yli­tys­tä huomioimatta). 

    Var­si­nai­sen 138ha kent­tä­alu­een kal­liin raken­net­ta­vuu­den joh­dos­ta onkin FCG edel­lä mai­ni­tus­sa doku­men­tis­sa toden­nut: “Yleis­kaa­va­luon­nok­sen mukai­nen ker­ro­sa­la (1,2 milj. k‑m²) ei ole riit­tä­vä Mal­min len­to­ken­tän alu­een talou­del­li­sen toteu­tet­ta­vuu­den kannalta”.

    Aika vai­kea kuvi­tel­la, kuin­ka yksi­kään vas­tuun­sa tun­te­va päät­tä­jä voi­si puol­taa han­ket­ta, joka jo täs­sä vai­hees­sa on todet­tu kan­nat­ta­mat­to­mak­si! Ehkä Osmo osaa valais­ta, mik­si suu­rim­man yksit­täi­sen suun­ni­tel­lun raken­nus­koh­teen totea­mi­nen talou­del­li­ses­ti kel­vot­to­mak­si ei ole soit­ta­nut kaik­kia häly­tys­kel­lo­ja? Mik­si tämä on ohi­tet­tu — monien mui­den Mal­min kent­tä­alu­een säi­lyt­tä­mis­tä puol­ta­vien asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen tavoin?

    Jät­tä­mäl­lä juu­ri kii­to­tei­den koh­dal­la ole­vat syvim­män saven alu­eet raken­ta­mat­ta, las­ki­si­vat alu­een kes­ki­mää­räi­set ker­ros­ne­liö­koh­tai­set raken­nus­kus­tan­nuk­set mer­kit­tä­väs­ti ja kau­pun­ki sääs­täi­si rahaa käy­tet­tä­väk­si edul­li­seem­paan asun­to­tuo­tan­toon yleis­kaa­van muil­la, edul­li­sem­min raken­net­ta­vil­la alueil­la. Win-win. Mik­si täs­tä vaih­toeh­dos­ta ei ole halut­tu edes keskustella?

    (Sivu­huo­mau­tus: Tääl­lä­kin on aika haus­kas­ti huo­mat­ta­vis­sa se usein tois­tu­va ilmiö, että Mal­min ilmai­lu­toi­min­nan puo­lus­ta­jat ovat jos­ta­kin syys­tä kom­men­toi­jis­ta ne, jot­ka uskal­ta­vat seis­tä sano­jen­sa taka­na ja kir­joit­taa omal­la nimellään…)

    1. Mal­min kaa­va-alu­ees­sa on kyse 330 heh­taa­ris­ta ei 132 heh­taa­ris­ta, siis itse len­to­kent­tä­alu­ees­ta ja sii­tä alu­ees­ta, jon­ka len­to­me­lu pitää raken­nus­kiel­los­sa. Meil­le esi­te­tyt las­kel­mat raken­nusoi­keu­den arvos­ta osoit­ta­vat, että nuo noin 500 mil­joo­naa euroa saa­daan takai­sin ton­tin­luo­vu­tus­tu­loi­na — toi­sin kuin Öster­sun­do­mis­sa, joka on mil­jar­di euroa mii­nuk­sel­la. Nuo esi­ra­ken­ta­mis­ku­lut kan­nat­taa esit­tää suh­tees­sa ker­ros­ne­liöi­hin eikä heh­taa­rei­hin, kos­ka esi­mer­kik­si Ara­bian­ran­nas­ta huo­mat­ta­va osa oli tämän­kin jäl­keen raken­ta­mi­seen kel­paa­ma­ton­ta ollen sinul­la kui­ten­kin alen­ta­mas­sa kus­tan­nuk­sia heh­taa­ria kohden.
      Sul­jen kes­kus­te­lun Mal­min ken­täs­tä, kos­ka en pidä täs­tä tavas­ta esit­tää tilas­to­tie­to­ja har­haan­joh­ta­vas­ti, eikä minul­la ole aikaa ryh­tyä kaik­kia nii­tä oiko­maan. Mal­min puo­lus­ta­jil­le on ole­mas­sa omat sivun­sa, jos­sa he voi­vat kir­joit­taa mie­len­sä mukaan.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­min kaa­va-alu­ees­sa on kyse 330 heh­taa­ris­ta ei 132 heh­taa­ris­ta, siis itse len­to­kent­tä­alue­des­ta ja sii­tä alu­ees­ta, jon­ka len­to­me­lu pitää rakennuskiellossa. .

    Todel­li­nen melua­lue on 106ha. Tuli­ko lii­kaa fak­to­ja, vai mik­si haluat sul­kea keskustelun?
    http://www.malmiairport.fi/helsinki-malmin-aanitasomallinnus-paivitetty-kaavoituksessa-kaytetyt-melukayrat-eivat-vastaa-todellisuutta/

    1. Minul­la ei vain ole aikaa tar­kis­taa ja kor­ja­ta kaik­kia har­haan­joh­ta­via tietoja.
      Tuos­sa äsken onnis­tuit sisäl­lyt­tä­mään yhteen vastaukseen
      a) Lii­an suu­ren heh­taa­ri­kus­tan­nuk­sen kaa­va-alu­een esi­ra­ken­ta­mis­töil­le väit­tä­mäl­lä kaa­va-alu­een koon yli 50 pro­sent­tia lii­an pieneksi
      b) joh­ta­maan aja­tuk­set har­haan esi­ra­ken­ta­mi­sen heh­taa­ri­kus­tan­nuk­sis­ta, kun pitää las­kea kus­ta­nuk­sia ker­ros­ne­liö­tä koh­den. Näin sait (tuon vää­rän heh­taa­ri­mää­rän lisäk­si) alu­een näyt­tä­vän kal­liim­mal­ta kuin Ara­bian­ran­nan, kos­ka Ara­bian­ran­nas­sa heh­taa­ri­mää­rät ovat kovin iso­ja, kos­ka kaa­va-alu­ee­seen kuu­luu iso ran­ta­puis­to, jota piti kyl­lä sta­bi­loi­da, mut­ta jota ei sil­ti saa­tu rakennuskelpoiseksi.
      c) Annoit tym­mär­tää, että osa Mal­min kent­tää oli­si ollut val­tion omis­ta­mal­la maal­la, ja että kau­pun­ki oli­si osta­nut siel­tä maa­ta val­tiol­ta, vaik­ka se on kyl­lä ollut koko ajan kau­pun­gin omis­ta­maa maa­ta, joka oli vuo­krat­tu val­tiol­le nol­la­vuo­kral­la reit­ti­lii­ken­net­tä var­ten. (Tätä en ryh­ty­nyt kor­jaa­maan, kos­ka en jak­sa ottaa sel­vää, oli­si­ko siel­lä kui­ten­kin ollut jokin pie­ni plänt­ti val­tion omis­ta­maa.) Joka tapauk­ses­sa kau­pun­ki osti val­tiol­ta raken­nuk­sia eikä maata.
      d) Syy­tit minua valeh­te­lus­ta, kun olen sano­nut, että Mal­min len­to­kent­tä pal­ve­lee har­ras­teil­mai­lua, mikä aivan var­mas­ti on las­keu­tu­mis­ten luku­mää­räl­lä mitat­tu­na sen pääkäyttö.
      Ja niin edel­leen. Näi­den väit­tä­mien oikai­su on aika työlästä.

  79. Jou­dun täs­men­tä­mään aiem­paa epä­tark­kaa ilmai­sua­ni. Mal­mil­le teh­dään edel­leen ns. lii­ke­len­to­ja ns. lii­ke­suih­ku- tai ‑pot­ku­ri­ko­neil­la, mut­ta nii­tä ei ole pit­kään aikaan tilas­toi­tu. Tilas­toin­ti oli­si ollut tar­peen vain mat­kus­ta­ja­mak­su­jen kerää­mi­sek­si, ja len­nois­ta on kerät­ty vain koneen laskeutumis/pysäköintimaksua. Tämän tar­kem­min on itse tun­ne asi­aa, joten Sinun täy­tyy kysel­lä tar­kem­min muu­al­ta, jos asia kiin­nos­taa. Yhteys­tie­to­ja löy­tyy tarvittaessa.

    Tilas­toin­nin datan keruus­sa teh­dyt vir­heet ovat ikäviä.

    Johan Alén:
    Vah­vis­tan, että lii­ke­len­to­jen tilas­toin­ti Mal­mil­la on ollut vir­heel­lis­tä (minul­la ole­van tie­don mukaan tilas­toa ei ole pidet­ty eli ole­mas­sao­le­vat mer­kin­nät ovat satun­nai­sia vir­hei­tä). Sinun kan­nat­taa kes­kus­tel­la täs­tä asias­ta tilas­to­tie­teen kol­le­ga­si Lau­ri Tark­ko­sen, prof. eme­ri­tus, kans­sa, jos asias­sa on mie­les­tä­si jota­kin epä­sel­vää. Hän voi selit­tää asian tar­kas­ti. Voin tar­vit­taes­sa välit­tää yhteys­tie­dot, jos nii­tä ei ole.

  80. Osmo, olen pitä­nyt sinua fik­su­na mie­he­nä, mut­ta Mal­min kent­tää kos­ke­va kes­kus­te­lu on muut­ta­nut mie­li­pi­tee­ni. En oli­si usko­nut sinun kir­joit­ta­van vää­ris­ty­nei­tä tie­to­ja, yleis­tyk­siä, nimit­te­lyä ja menet­tä­vä­si totaa­li­ses­ti malt­tia­si ja tyy­li­käs­tä käytöstäsi.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämän vies­ti­ket­jun myö­tä puto­sit samaan vih­rei­den popu­lis­ti­po­ruk­kaan Sin­ne­mäen, Sau­rin ja Karin seu­rak­si. Harmi.

  81. Niin,

    minä­kin olen aika yllät­ty­nyt näis­tä vas­tauk­sis­ta. Lai­toin tän­ne lin­kin Val­tio­neu­vos­ton doku­ment­tiin, jos­sa näi­tä len­to­toi­min­nan jakau­mia oli. Har­mi ettei se tul­lut julki.

    En tie­dä mik­si Osmo yleis­tät “Mal­min puo­lus­ta­jat” yhteen läjään ja esi­tät väit­tä­miä, jot­ka tie­dän sinul­le toden­ne­tun vää­rik­si. Lai­ta ihmees­sä link­ki sii­hen tie­toon, jon­ka mukaan “TE” tai “ME” ovat esit­tä­neet maan­ra­ken­nuk­sen kus­tan­nuk­sen Mal­mil­la tonniksi/neliö. Ehkä­pä se on oikein?

    Asun­to­ra­ken­nus­han­ke tai­taa kyl­lä siir­tyä kau­as tule­vai­suu­teen. Saa näh­dä, onko kum­pi­kaan meis­tä elos­sa enää näke­mäs­sä sitä.

    1. Mal­min kaa­voi­tus on eden­nyt var­sin pit­käl­le ja on toteu­tet­ta­vis­sa nopeas­ti­kin, kun yleis­kaa­va on saa­nut lain­voi­man. Itse asias­sa se voi­tai­siin toteut­taa, vaik­ka ei sai­si, kos­ka myös van­ha yleis­kaa­va sal­lii asuinrakentamisen.

  82. Ant­ti Joke­la:
    Osmo, olen pitä­nyt sinua fik­su­na mie­he­nä, mut­ta Mal­min kent­tää kos­ke­va kes­kus­te­lu on muut­ta­nut mie­li­pi­tee­ni. En oli­si usko­nut sinun kir­joit­ta­van vää­ris­ty­nei­tä tie­to­ja, yleis­tyk­siä, nimit­te­lyä ja menet­tä­vä­si totaa­li­ses­ti malt­tia­si ja tyy­li­käs­tä käytöstäsi.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämän vies­ti­ket­jun myö­tä puto­sit samaan vih­rei­den popu­lis­ti­po­ruk­kaan Sin­ne­mäen, Sau­rin ja Karin seu­rak­si. Harmi.

    Minä näen tämän ihan toi­sin. Ihail­ta­van pit­kään Osmo Soi­nin­vaa­ra jak­saa selit­tää ja perus­tel­la näke­myk­si­ään ennen kuin her­mos­tuu. Ja on sil­loin­kin mal­til­li­sem­pi kuin monet muut (jopa täs­sä keskustelussa).

    En tun­ne len­to­ti­las­to­ja ja mui­ta, mut­ta kat­son koko­nais­ku­vaa. Pitäi­si­kö Mal­mil­le raken­taa asun­to­ja vai säi­lyt­tää len­to­kent­tä? Molem­mat näke­myk­set voi perus­tel­la jär­ke­väs­ti. Molem­pia voi myös ajaa yli­kiih­keäs­ti, tosi­asioi­ta tar­koi­tuk­seen vääristellen.
    Len­to­ken­tän puo­lus­ta­jat eivät ole yhtä ja samaa mas­saa, mut­ta eivät sitä ole myös­kään asun­to­jen puolustajat.

    Mei­dän kaik­kien mie­li­pi­de jää jos­kus demo­kraat­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa vähem­mis­töön, mut­ta mik­si se on joil­le­kin niin vai­kea hyväksyä?

  83. Pek­ka T.: Minä näen tämän ihan toi­sin. Ihail­ta­van pit­kään Osmo Soi­nin­vaa­ra jak­saa selit­tää ja perus­tel­la näke­myk­si­ään ennen kuin her­mos­tuu. Ja on sil­loin­kin mal­til­li­sem­pi kuin monet muut (jopa täs­sä keskustelussa).

    Osmo vai­kut­taa her­mos­tu­van lähin­nä sil­loin, jos hänen Mal­mia kos­ke­vat mie­li­pi­teen­sä kysee­na­lais­te­taan ja oikais­taan fak­toil­la. Läh­de­viit­tei­neen, kaikkineen.

    Pek­ka T.: En tun­ne len­to­ti­las­to­ja ja mui­ta, mut­ta kat­son koko­nais­ku­vaa. Pitäi­si­kö Mal­mil­le raken­taa asun­to­ja vai säi­lyt­tää len­to­kent­tä? Molem­mat näke­myk­set voi perus­tel­la jär­ke­väs­ti. Molem­pia voi myös ajaa yli­kiih­keäs­ti, tosi­asioi­ta tar­koi­tuk­seen vääristellen.

    Juu­ri täs­sä on yksi har­haan­joh­ta­vas­ti teh­dyn vies­tin­nän — ja sitä myö­tä myös koko kiis­tan — kes­kei­nen ydin. Asun­to­ra­ken­ta­mis­ta ja ilmai­lu­toi­min­taa on pro­pa­goi­tu toi­sen­sa pois­sul­ke­vi­na vaih­toeh­toi­na, vaik­ka 330ha suun­nit­te­lua­lu­ees­ta on “van­han” kent­tä­alu­een osuus vain 138ha ja ken­tän todel­li­nen melua­lue on vain 106ha. 

    Mitään esi­te­tyis­tä asun­to­ra­ken­ta­mi­sen, kult­tuu­ri­pe­rin­nön, luon­to­ym­pä­ris­tön ja ilmai­lu­toi­min­nan int­res­sit yhdis­tä­vis­tä kom­pro­mis­si­rat­kai­suis­ta ei — sen tar­kem­min perus­te­le­mat­ta — kui­ten­kaan olla otet­tu edes käsit­te­lyyn tai kon­sen­sus-tavoit­tei­sen kes­kus­te­lun poh­jak­si. Vuo­si­kausien yri­tyk­sis­tä huolimatta.

    Maan toi­sek­si vilk­kain­ta len­to­kent­tää on jää­rä­päi­ses­ti käsi­tel­ty kuin tyh­jää tont­ti­maa­ta. Toi­mi­van kent­täin­fra­struk­tuu­rin ja sen yri­tys­toi­min­nan arvot on jopa jätet­ty täy­sin pois yleis­kaa­van talou­del­li­ses­ta tar­kas­te­lus­ta, vaik­ka ne kiis­tat­ta ovat nol­laa suuremmat. 

    Joten­kin aika has­sua, että vaik­ka Hel­sin­ki-Van­taan koneet ovat Mal­min konei­ta huo­mat­ta­vas­ti äänek­kääm­piä, mai­nos­te­taan Van­taal­la Avia­po­lik­sen hou­kut­te­le­vuut­ta asuin­paik­ka­na juu­ri m.m. ilmai­lu­toi­min­nan lähei­syy­del­lä, mut­ta Hel­sin­gis­sä tun­tuu aja­tus ilmai­lun ja asun­to­ra­ken­ta­mi­sen yhdis­tä­mi­ses­tä ole­van täy­sin poissuljettu.

    Pek­ka T.: Mei­dän kaik­kien mie­li­pi­de jää jos­kus demo­kraat­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa vähem­mis­töön, mut­ta mik­si se on joil­le­kin niin vai­kea hyväksyä?

    Aina­kin minun on vai­kea hyväk­syä se, jos joku nos­taa omat sub­jek­tii­vi­set mie­li­pi­teen­sä kor­keam­mal­le kuin hänel­le esi­te­tyt fak­tat ja jos demo­kraat­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa teh­ty­jä pää­tök­siä perus­tel­laan yksi­se­lit­tei­ses­ti paik­kan­sa­pi­tä­mät­tö­mäk­si osoi­te­tuil­la argu­men­teil­la. Ja jos “vähem­mis­töön jou­tu­mi­ses­ta” puhu­taan, tulee pitää mie­les­sä, että Mal­mia kos­kien ollaan teke­mäs­sä pää­tös­tä, jota vas­taan asuk­kai­den sel­keä enem­mis­tö on ollut eri taho­jen teke­mien mie­li­pi­de­mit­taus­ten mukaan jo niin kau­an kuin koko aikees­ta on puhuttu. 

    .
    .
    (Vaik­ka edel­lis­tä, minuun koh­dis­tu­nei­den syy­tök­siin kir­joit­ta­maa­ni oikai­sua ei tääl­lä jul­kais­tu­kaan, toi­von että edes tämä kom­ment­ti­ni on riit­tä­vän asial­li­nen tul­lak­seen jul­kais­tuk­si tätä kaut­ta eikä vas­ta Twitterissä…)

    1. Minua her­mos­tut­taa se, että vyö­ry­te­tään har­haan­joh­ta­vaa tie­toa, jon­ka oikai­se­min­nen on hyvin työ­läs­tä. Kun var­sin hyvin tie­de­tään, että Ara­bian­ran­ta oli raken­ta­mi­so­lo­suh­teil­taan epäe­dul­li­sem­paa maa­ta kuin Malmi,mutta tämä­kin halut­tiin kumo­ta “fak­toil­la”. Minul­ta vei­si tun­ti oikais­ta esi­te­tyt “fak­tat”. Sii­nä on las­ket­tu heh­taa­re­ja eikä ker­ros­ne­liöi­tä eikä ole tar­kas­tel­tu koko aluet­ta, vaik­ka alue on koko­nai­suus. Las­kel­mas­sa ei ker­rot­tu, mil­lä hin­tain­dek­sil­lä nämä on saa­tu samaan raha­nar­voon, vai onko inflaa­tio­kor­jaus­ta teh­ty lain­kaan ja niin edelleen.
      Edel­leen, kyl­lä Mal­min raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää len­to­toi­min­nan lopet­ta­mis­ta, kos­ka ne pie­net rip­peet, joi­ta voi­si siel­lä tääl­lä raken­taa, eivät muo­dos­ta mitään yhte­näis­tä toi­mi­vaa aluet­ta eikä sin­ne saa kun­nol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, pal­ve­lu­ja, kaup­po­ja. eikä mitään ja jotain vihe­ra­luet­ta­kin — sel­lais­ta, jota ei ole sul­jet­tu aidal­la- pitää sin­ne jät­tää. Se ei ole talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Eli len­to­toi­min­ta kar­kot­taa 25 000 ihmis­tä pois Helsingistä.
      Loo­gi­ses­ti kes­tä­mä­tön on myös väi­te, että raken­ta­mal­la ylös­päin Mal­min jät­tä­mi­nen pie­nen pii­rin käyt­töön ei vähen­täi­si Hel­sin­kiin mah­tu­vaa asu­kas­mää­rää 25 000. Jos on mah­dol­lis­ta korot­taa raken­nus­kor­keuk­sia on nii­tä mah­dol­lis­ta korot­taa, vaik­ka Mal­mi raken­net­tai­siin­kin. Hel­sin­gin asun­toi­hin koh­dis­tu­va kysyn­tä on käy­tän­nös­sä raja­ton — siis niin suu­ri, että mil­lään rea­lis­ti­sel­la asun­to­tuo­tan­non mää­räl­lä asun­to­ja ei saa­da yhtä hal­voik­si kuin muu­al­la maassa.
      (Itsea­sias­sa, oli­sim­me halun­neet korot­taa raken­nus­kor­keut­ta Jako­mäes­sä, mut­ta se ei onnis­tu­nut, kos­ka Mal­min ken­tän lähei­syys esti kor­kean rakent­mai­sen niinkinkaukana.) 

      Kun ker­ron, että vir­ka­mies ker­toi kokouk­ses­sam­me, että len­to­ko­neet mah­tu­vat sii­hen toi­seen hal­liin, MINUA syy­te­tään valehtelusta.
      Jos Mal­min puo­lus­ta­jat halua­vat kes­kus­tel­la täl­lä tyy­lil­lä, on parem­pi, että he kes­kus­te­le­vat kes­ke­nään. Minua ei huvi­ta käyt­tää aikaa­ni täl­lai­sen kes­kus­te­lun moderointiin.

  84. Juha Kra­pi­no­ja:
    Aina­kin minun on vai­kea hyväk­syä se, jos joku nos­taa omat sub­jek­tii­vi­set mie­li­pi­teen­sä kor­keam­mal­le kuin hänel­le esi­te­tyt fak­tat ja jos demo­kraat­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa teh­ty­jä pää­tök­siä perus­tel­laan yksi­se­lit­tei­ses­ti paik­kan­sa­pi­tä­mät­tö­mäk­si osoi­te­tuil­la argu­men­teil­la. Ja jos “vähem­mis­töön jou­tu­mi­ses­ta” puhu­taan, tulee pitää mie­les­sä, että Mal­mia kos­kien ollaan teke­mäs­sä pää­tös­tä, jota vas­taan asuk­kai­den sel­keä enem­mis­tö on ollut eri taho­jen teke­mien mie­li­pi­de­mit­taus­ten mukaan jo niin kau­an kuin koko aikees­ta on puhuttu. 

    Pää­tös Mal­min len­to­ken­tän raken­ta­mi­ses­ta on kai teh­ty ihan demo­kra­tian peli­sään­tö­jen mukai­ses­ti? Täl­lai­sis­sa laa­jois­sa kysy­myk­sis­sä päät­tä­jät eivät voi kuun­nel­la pel­käs­tään pai­kal­li­sia asuk­kai­ta tai asian­har­ras­ta­jia, sil­lä nämä eivät mie­ti koko­nai­suut­ta vaan omaa asi­aan­sa, eivät­kä kat­soa pel­käs­tään gal­lup­pe­ja, sil­lä nii­hin vas­taa­jat eivät tun­ne kokonaisuutta. 

    Vii­sas polii­tik­ko pereh­tyy sekä itse asi­aan että koko­nai­suu­teen, johon se liit­tyy, ja tekee rat­kai­sun­sa molem­mat näkö­kul­mat huo­mioi­den. Rat­kai­su­jen tulee tie­ten­kin perus­tua tosi­asioi­hin, mut­ta nii­den lisäk­si myös nii­hin arvoi­hin, joi­ta polii­tik­ko edus­taa. Samo­jen tosi­asioi­den poh­jal­ta voi näet pää­tyä arvo­jen­sa perus­teel­la hyvinkn eri­lai­siin mie­li­pi­tei­siin ilman, että sii­nä on mitään vää­rää. Tätä on joi­den­kin omas­sa asias­saan väke­vien jos­kus vai­kea ymmärtää.

    Toi­nen asia on sit­ten se, että monet ihmi­set, sekä polii­ti­kot että oman asian­sa puo­lus­ta­jat, tai­vut­te­le­vat ja vali­koi­vat tosi­asioi­ta omiin tar­koi­tuk­siin­sa. Täl­lais­ta minä­kään en hyväk­sy, niin inhi­mil­lis­tä kuin se onkin. Osmo Soi­nin­vaa­raa en pidä täl­lai­se­na polii­tik­ko­na, hänen toi­min­taan­sa pit­kään seu­rat­tua­ni, mut­ta sen sijaan kai­kes­ta pää­tel­len monet Mal­min len­to­kent­tä­toi­min­nan puo­lus­ta­jat toi­mi­vat juu­ri noin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.