Kategoria: Talouspolitiikka

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (4) Työttömien nopea työllistyminen

Työt­tömien nopea työllistyminen 

Avoin­ten työ­paikko­jen nopea täyt­tymi­nen ja työt­tömyys­jak­so­jen lyhen­tämi­nen tuke­vat talouden kasvua ja johta­vat säästöi­hin työttömyysturvamenoissa.

1.12            Tehoste­taan kotout­tamiso­hjel­man, väl­i­työ­markki­noi­ta koske­van toimen­pideo­hjel­man ja osatyökyky­isiä koske­va toim­intao­hjel­man toimeen­panoa. Valmis­tel­laan pitkäkestoinen työl­listämis­tu­ki ikään­tyneille pitkään työt­tömänä olleille. Laa­di­taan jär­jestelmä, jos­sa luo­daan puit­teet vaikeasti työl­listyvien käyt­töön julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa. Tässä yhtey­dessä uud­is­te­taan sosi­aal­isia yri­tyk­siä koske­va lain­säädän­tö. (TEM, STM, VM) Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (4) Työt­tömien nopea työllistyminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset

Työu­ran katkokset

Työu­ran katkok­set heiken­tävät työn­tek­i­jän ase­maa työ­markki­noil­la. Pitkään jatkues­saan ne pienen­tävät työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia ja leikkaa­vat ansiokehitystä.

1.9              Kohden­netaan nykyi­nen koti­hoidon­tu­ki puo­lik­si molem­mille van­hem­mille ja rajoite­taan sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta sosi­aaliset perus­teet huomioival­la taval­la osa-aikaisek­si sil­loin, kun van­hempi on kotona äitiys‑, isyys‑, van­hempain- tai hoito­va­paal­la tai koti­hoidontuel­la.  Jos toinen van­hem­mista ei pidä hänelle kohden­net­tua vapaa­ta, per­he menet­tää tältä osin per­he­vap­aat. (STM, OKM)

Oli hyvä yri­tys saa­da KD ulos hal­li­tuk­ses­ta mut­ta ei onnis­tunut. 🙂 Vakavasti sanoen tässä leikataan koti­hoidon tuen kestoa voimakkaasti, sil­lä kovin moni mies ei tähän läht­ene. Onko tämä säästö­toi­mi vai lisääkö tämä julkisen talouden rak­en­teel­lista ali­jäämää riip­puu tarkastelu­a­jan pitu­ud­es­ta ja ole­tuk­sista. Lyhyel­lä aikavälil­lä koti­hoidon­tu­ki on halvem­pi vai­h­toe­hto kuin kun­nalli­nen päivähoito, vaik­ka vero­tu­lot otet­taisi­in huomioon. Pitkäl­lä aikavälil­lä tutkimusten mukaan näyt­tää siltä, että pitkät pois­saolot työelämästä heiken­tävät nais­ten työuria pysyvästi, ja siis alen­ta­vat kansan­tu­loa ja heiken­tävät julkisen talouden kestävyyt­tä. Jos niin onnel­lis­es­ti kävisi, että miehetkin tart­tuisi­vat tähän mah­dol­lisu­u­teen, koko kansan­talous voit­taisi. Lyhyt pois­sao­lo työelämästä vaikut­taa olen­nais­es­ti vähem­män tule­vaan työu­raan kuin pitkä. Täl­löin astuu kuvaan, että julkiselle taloudelle koti­hoidon­tu­ki on edullisem­pi kuin päivähoito. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (3): Työu­ran katkokset”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

Nuorten työl­lisyys ja työu­ran alku

On tärkeää, että nuoret koulut­tau­tu­vat ja pää­sevät nopeasti kiin­ni työelämään. Tämän varmis­tamisek­si edel­ly­tyk­siä ja kan­nustei­ta opiskel­la, valmis­tua ja hakeu­tua työ­markki­noille on kohennettava.

1.4              Las­ten tasa-arvois­t­en oppimis­valmiuk­sien paran­tamisek­si perusk­oulu­un siir­ryt­täessä muute­taan esik­oulu velvoit­tavak­si. Tehoste­taan nuoriso­taku­un toimen­panoa niin, että nyky­istä suurem­pi osu­us perusk­oulun päät­tävistä nuorista suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja sijoit­tuu nopeasti työhön. Kri­it­tisen nivel­vai­heen koulu­tuk­sen jatku­vu­u­den tur­vaamisek­si, keskeyt­tämis­ten vähen­tämisek­si ja nuorten työurien piden­tämisek­si nos­te­taan oppivelvol­lisu­usikä 17 vuo­teen. (OKM, TEM)

Kun­tien tehtäviä piti kar­sia, mut­ta tässä tulee esiopetuk­seen lisää velvoit­tei­ta. Tutkimustiedon perus­teel­la vaikut­taa kuitenkin perustel­lul­ta, kos­ka nyt perusk­oulu­un tul­laan niin kovin eri­laisin valmiuksin. Oppivelvol­lisu­usikää oikeas­t­aan alen­netaan kuu­teen vuo­teen. Jän­nit­tää lähin­nä, sal­li­iko OAJ, että esik­oulus­sa las­ten­tarhanopet­ta­ja opet­taa lapset luke­maan. Oppivelvol­lisu­usiän piden­tämi­nen 17 vuo­teen kos­kee ymmärtääk­seni vain niitä, jot­ka eivät saa perusk­oulua valmi­ik­si sitä ennen. Joku voi kor­ja­ta, jos se tarkoit­taa myös pakol­lista kymp­pilu­okkaa niille, jot­ka eivät pääse toisen asteen koulu­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (2) Nuorten työllisyys”

Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika

Helsingis­sä käy­dään paraikaa neu­vot­telu­ja kymme­nen vuo­den investoin­ti­raamista. Kevääl­lä sovit­ti­in, että investoin­tien katok­si laite­taan 435 M€/vuosi. Bud­jet­ti­ra­joi­tus on tuonut ilah­dut­tavaa suh­teel­lisu­u­den­ta­jua, kun kaikkea rahankäyt­töä joudu­taan pohti­maan suh­teessa vai­h­toe­htoisi­in menoi­hin. Näin sen pitääkin olla, vaik­ka vähän kir­paisee, kun hyvistä asioista joutuu luopumaan.

Todet­takoon, että Espoon investoin­ti­ta­so on 500 M€/vuosi. Espoo on puol­ta pienem­pi ja sen asukaslu­vun kasvu on puo­let Helsin­gin kasvu­vauhdista. Sitä se sir­paleinen yhdyskun­tarakenne tietää. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun kun­tien on lisät­tävä kaavoitus­ta (3): Helsin­gin bud­jet­ti­raamis­sa on valuvika”

Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

Suomen talousongel­mat johtu­vat Erk­ki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asum­i­nen on Helsin­gin seudul­la niin kallista. Täl­lä ei ilmeis­es­ti tarkoite­ta sitä, että Helsin­gin seudul­la asun­to­jen kysyn­tä on kohtu­ut­toman suur­ta, kos­ka on liikaa työ­paikko­ja ja alue on muu­toin liian houkut­tel­e­va, vaan, ettei asun­to­ja raken­neta kysyn­tää vastaavasti.

Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomes­sa. Kun puhutaan alue­poli­ti­ikas­ta, tavoite onkin aivan toinen, suo­ras­taan päin­vas­tainen. On jonk­i­nasteinen ongel­ma, että val­ti­ol­la on alue­poli­it­tisia tavoit­tei­ta, jot­ka toimi­vat toisi­aan vas­taan ja joi­hin kaikki­in käytetään paljon rahaa. Olisi helpom­pi saavut­taa päämäärä, jos tietäisi mitä halu­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun on nopeutet­ta­va kaavoitus­ta (1) Mikä on alue­poli­ti­ikkamme tavoite?”

Suomi öljyn jälkeen

Kolme insinööriä (?), Rauli Par­ta­nen, Har­ri Palo­heimo ja Heik­ki Waris ovat kir­joit­ta­neet yli 300-sivuisen tiiliskiv­en öljy­hui­pus­ta.  Siinä ker­ro­taan, että hal­van öljyn aika on ohi ja että siitä seu­raa kaikkea ikävää.

Kir­ja on todel­la ansiokas tietopaket­ti vähän kaikesta mikä liit­tyy öljyyn ja sen korvikkeisi­in. Kan­nat­taa lukea fak­to­jen takia, vaik­ka ei johtopäätök­sistä olisi samaa mieltä. Har­mi, ettei kir­jas­sa ole selkeäm­pää jäsen­nys­tä ja/tai hakemis­toa, kos­ka arvokas­ta tietoa on han­kala löytää, jos ei muista, mis­sä tarkalleen käsitelti­in asi­aa, johon halu­aisi vielä pala­ta. Halu­an korostaa kir­jan ansioi­ta, kos­ka seu­raavas­sa keski­tyn niihin kohti­in, joista olen eri mieltä. Jat­ka lukemista “Suo­mi öljyn jälkeen”

Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Iltale­hden mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­telus­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Paula Risikon esi­tyk­sen vastik­keel­lisem­mas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Pohjo­is­mais­sa sosi­aal­i­tur­va, eri­tyis­es­ti nuorten sosi­aal­i­tur­va on täysin vastik­keel­lista. Se on toimin­ut kohta­laisen hyvin, parem­min ainakin kuin suo­ma­lainen rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ylläpitävä käytän­tö. Vastik­keel­lisu­ut­ta perustel­laan nuorten aktivoin­nil­la ja totut­tau­tu­misel­la työelämään, mut­ta vastik­keel­lisu­u­den talous­te­o­reet­ti­nen perustelu on ihan muual­la. Tätä talous­te­o­reet­tista perustelua pohjo­is­maiset asiantun­ti­jat pain­ot­ta­vat sem­i­naareis­sa, vaan eivät julk­isu­udessa. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­vas­ta vastikkeellisempaa?”

Kahtia jakautunut Eurooppa

Kierte­ly kuukau­den ver­ran Euroop­paa fil­lar­il­la ja junal­la osoit­ti konkreet­tis­es­ti Euroopan jakau­tuneisu­u­den. Ei tarvitse kat­soa talous­luku­ja. Sen näkee jopa fil­lar­in sat­u­las­ta. Pohjoises­sa, ger­maanisia kieliä puhu­val­la alueel­la kaik­ki toi­mi, oli kuri­nalaista ja kunnossa.

Fil­lar­il­la sen näki siinä, että pyöräteitä oli pohjoises­sa läh­es kaikkial­la ja niitä oli autoil­i­joil­ta saadun palaut­teen perus­teel­la myös syytä käyt­tää. Tur­val­lisu­us meni ajo­mukavu­u­den edelle. Pyörätei­den pin­noite oli suun­nitel­tu vauh­tia hidas­tavak­si ja risteyk­sistä ei voin­ut ajaa vauhdil­la läpi. Pyöräi­ly oli hidas­ta, kos­ka sitä hidastet­ti­in tarkoituk­sel­la. Jat­ka lukemista “Kah­tia jakau­tunut Eurooppa”

Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto

(Kir­joi­tus on julka­istu 30.6.2013 Savon Sanomis­sa, hie­man lyhyem­mässä muodossa)

 

Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten OECD arvioi Suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisim­mak­si tutk­i­tu­ista 22 maas­ta — tai tulkin­nas­ta riip­puen kol­man­nek­si eri­ar­voisim­mak­si Mek­sikon ja Yhdys­val­to­jen jäl­keen. Sen jäl­keen eri­ar­voisu­us on vain kas­vanut, kos­ka työssä käyvät käyt­tävät yhä enem­män työter­veyshuoltoa ja ter­veyskeskuk­si­in pääsy on vaikeu­tunut lääkärip­u­lan ja aliresur­soin­nin vuok­si. Olisiko jum­bosi­jamme nyt jo kiistaton?

Eri­ar­voisu­us on jät­tänyt jälken­sä. Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna huo­mat­ta­van suuret ja kas­va­vat koko ajan. Mitä alem­pi koulu­tus ja pienem­mät tulot, sitä lyhyem­pi elämä.  Todel­lisu­us on tätäkin karumpi, sil­lä koulu­tus on huono mit­taa­maan yhteiskun­nal­lista ase­maa. Pelkäl­lä kansak­oulupo­h­jal­la on kohot­tu merkit­tävi­in asemi­in eikä aka­teem­i­nen tutk­in­to suo­jaa syr­jäy­tymiseltä. Asuinaluei­den välil­lä on paljon suurem­pia ero­ja eli­na­jan odot­teessa. Asum­i­nen ker­too yhteiskun­nal­lis­es­ta ase­mas­ta enem­män kuin koulu­tus. Jat­ka lukemista “Suomes­sa on OECD-maid­en eri­ar­voisin terveydenhuolto”

Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Joskus kauan sit­ten, var­maankin viime vuosi­tuhan­nel­la, liiken­nealan asiantun­ti­ja sanoi min­ulle, että Perämeren satamien pitämisessä auki talvisin ei ole kansan­taloudel­lista järkeä. Olisi paljon halvem­paa kul­jet­taa rahti junal­la Turku­un tai Han­koon kuin pitää väylät auki kym­me­nien miljoonien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mieleeni, kun yritin ymmärtää jotain väylä­mak­su­ista ja niiden uud­is­tamis­es­ta. Väylä­mak­suil­la pitäisi kerätä laivoil­ta suun­nilleen väylien ylläpi­don ja jään­mur­tamisen kus­tan­nuk­set. Ihan ei per­itä, vaan parinkymme­nen miljoo­nan euron piilo­sub­ven­tio tässäkin on.

Tätä piilo­sub­ven­tio­ta paljon merkit­tävämpi on ris­tisub­ven­tioiden sekamel­s­ka, jos­sa jotkut lai­vat mak­sa­vat selvästi liikaa ja jot­ta toiset voisi­vat mak­saa aivan liian vähän. Saman voi ilmaista toisin, että osaa liiken­teestä piiloverote­taan ja osaa piilo­sub­ven­toidaan. Jat­ka lukemista “Väylä­mak­sut ovat ris­tisub­ven­tioiden sekamelska”