Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

Suo­men talous­on­gel­mat joh­tu­vat Erk­ki Lii­ka­sen ja VM:n mukaan sii­tä, että asu­mi­nen on Hel­sin­gin seu­dul­la niin kal­lis­ta. Täl­lä ei ilmei­ses­ti tar­koi­te­ta sitä, että Hel­sin­gin seu­dul­la asun­to­jen kysyn­tä on koh­tuut­to­man suur­ta, kos­ka on lii­kaa työ­paik­ko­ja ja alue on muu­toin lii­an hou­kut­te­le­va, vaan, ettei asun­to­ja raken­ne­ta kysyn­tää vastaavasti.

Kun puhu­taan talous­po­li­tii­kas­ta ja kes­tä­vyys­va­jees­ta, Suo­men menes­tys on siis kiin­ni sii­tä, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuot­ta­vam­paa ja työl­li­syy­sas­te kor­keam­pi kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Kun puhu­taan alue­po­li­tii­kas­ta, tavoi­te onkin aivan toi­nen, suo­ras­taan päin­vas­tai­nen. On jon­ki­nas­tei­nen ongel­ma, että val­tiol­la on alue­po­liit­ti­sia tavoit­tei­ta, jot­ka toi­mi­vat toi­si­aan vas­taan ja joi­hin kaik­kiin käy­te­tään pal­jon rahaa. Oli­si hel­pom­pi saa­vut­taa pää­mää­rä, jos tie­täi­si mitä haluaa.

Nyt siis vaa­di­taan Hel­sin­gin seu­dun kun­tia kaa­voit­ta­maan enem­män. Näin oli­si teh­ty ajat sit­ten, jos kyse oli­si vain sii­tä, että kaa­voit­ta­jan kynään pitäi­si ostaa enem­män mustetta.

Kun­nan kan­nal­ta raken­ta­mi­nen tar­koit­taa lisää katu­ja, vesi­joh­to­ja, vie­mä­rei­tä, tont­tien saat­ta­mis­ta raken­nus­kel­poi­sek­si perus­tuk­sia vah­vis­ta­mal­la, pato­ja raken­ta­mal­la ja myr­kyl­lis­tä maa­ta vaih­ta­mal­la. Tar­vi­taan rati­koi­ta, met­ro­ja, perus­kou­lu­ja, päi­vä­hoi­to­paik­ko­ja. Sanal­la sanoen tar­vi­taan inves­toin­te­ja ja nii­tä tar­vi­taan paljon.

Kun­nil­la ei ole varaa ottaa vas­ta­tak­seen sel­lais­ta mää­rää inves­toin­te­ja. Espoo esi­mer­kik­si inves­toi 500 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa vas­ta­tak­seen noin 5000 hen­gen vuo­tui­seen väes­tön­kas­vuun. Siis 100 000 euroa uut­ta asu­kas­ta koh­den!  Ei tämä toki kaik­ki ole vain uusis­ta asuk­kais­ta joh­tu­vaa, vaan on sii­nä myös inves­toin­ti­vel­kaa, mut­ta ilman jat­ku­vaa uusien aluei­den raken­ta­mis­ta inves­toin­ti­tar­ve oli­si pal­jon pie­nem­pi. Jos val­tio­val­ta halu­aa Hel­sin­gin seu­dun raken­ta­van asun­to­ja nopeam­min, tämä pitäi­si teh­dä kun­nil­le mahdolliseksi.

Osas­ta inves­toin­neis­ta val­tio on suo­raan vas­tuus­sa — esi­mer­kik­si radat ja pää­tiet sekä eräät oppi­lai­tok­set. Val­tion inves­toin­tien vii­py­mi­nen jar­rut­taa huo­mat­ta­vas­ti Hel­sin­gin seu­dun asun­to­tuo­tan­toa. Näin käy, kun alue­po­li­tii­kal­la on ris­ti­rii­tai­sia päämääriä.

Jokin jär­ke­vä tasa­pai­no­kin noil­le alue­po­li­tii­kan pää­mää­ril­le oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa, sil­lä väes­tön asut­ta­mi­nen uudes­taan on jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta. Joku arvioi kesäl­lä, että Suo­mes­sa on menos­sa asun­to­va­ral­li­suu­den uus­ja­ko, kun mil­joo­na asun­toa muut­tuu arvot­to­mik­si, kos­ka ne sijait­se­vat vää­räs­sä pai­kas­sa. Jos asun­non ja sitä ympä­röi­vän infra­struk­tuu­rin ja pal­ve­lu­ra­ken­nus­ten arvo on vaik­ka­pa vain 200 000 euroa kap­pa­le, tuo väes­tön siir­tä­mi­nen mak­saa 200 mil­jar­dia euroa. Kos­ka hin­ta pitää las­kea uuden raken­ta­mi­ses­ta uudel­le paik­ka­kun­nal­le, tuo 200 000 euroa on ala-arvio, mut­ta toi­saal­ta moni muut­to­tap­pio­aluei­den asun­nois­ta asu­taan lop­puun ennen kuin lau­dat pan­naan ikku­noi­hin, joten vaih­toeh­dos­sa­kin tar­vi­taan perus­kor­jausin­ves­toin­te­ja. Sil­ti: jos aja­tel­laan vain rahaa, aika pal­jon tuot­ta­vam­paa pitää elä­män kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa olla, että moi­nen kannattaa.

 

43 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?”

  1. Heh heh, oli­han seli­se­li­tyk­sen mes­ta­ri­näy­te. Kyl­lä Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen ogel­mat ovat ihan kau­pun­gin omien päät­tä­jien, ja eri­tyi­ses­ti Vih­rei­den jat­ku­van EI-poli­tii­kan tulos­ta. Tur­ha sii­tä on jotain val­tion alue­po­li­tiik­kaa syyttää. 

    Hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko­jen ja gryn­de­rei­den tii­viit välit ovat joh­ta­neet tilan­tee­seen, jos­sa gryn­de­rei­den anne­taan kuo­ria ker­ma pääl­tä ja vuol­la kul­taa älyt­tö­mil­lä neliö­hin­noil­la samal­la kun nor­maa­li­hin­tai­nen omis­tusa­sun­to­tuo­tan­to ja vuo­kra-asun­to­tuo­tan­to on ajet­tu lähes nollaan.

  2. Kun puhu­taan talous­po­li­tii­kas­ta ja kes­tä­vyys­va­jees­ta, Suo­men menes­tys on siis kiin­ni sii­tä, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuot­ta­vam­paa ja työl­li­syy­sas­te kor­keam­pi kuin muu­al­la Suo­mes­sa.” Vähän kals­kah­taa tuo sana “siir­re­tään”, kun pitäi­si käyt­tää ilmai­sua “anne­taan mah­dol­li­suus siir­tyä”. Täl­läi­sis­tä sanan­va­lin­nois­ta kepu­lai­set sala­liit­to­teo­ree­ti­kot saa­vat taas ben­saa liekkeihin.

  3. Kos­ka asu­mien, aina­kin omis­tusa­su­mi­nen, on tun­ne­tus­ti hal­vem­paa muu­al­la Suo­mes­sa kuin pk-seu­dul­la, niin mik­si esim palk­ko­ja ei alen­ne­ta muu­al­la? Sil­loin saaa­tai­siin yri­tyk­siä siir­ty­mään muu­al­le ja kaik­ki oli­si­vat tyy­ty­väi­siä? Tie­dän, että AY-lii­ke vas­tus­taa aja­tus­ta että samas­ta työs­tä mak­set­tai­siin eri palk­kaa paik­ka­kun­nas­ta riip­puen mut­ta kukaan tus­kin voi kiis­tää sen että maak­kun­nis­sa työ­pai­kat katoa­vat juu­ri lii­an kor­kei­den työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten takia.

  4. Kun puhu­taan talous­po­li­tii­kas­ta ja kes­tä­vyys­va­jees­ta, Suo­men menes­tys on siis kiin­ni sii­tä, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuot­ta­vam­paa ja työl­li­syy­sas­te kor­keam­pi kuin muu­al­la Suomessa. 

    Tar­koit­taa­ko tuo, että jos insi­nöö­ri­fir­mal­la on kont­to­rit Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la ja Här­mäs­sä, nuo Tam­pe­reen ja Här­män kont­to­rit tuli­si lopet­taa, ja toi­min­ta siir­tää Hel­sin­kiin? Tuli­si­ko fir­man toi­min­ta tehok­kaam­mak­si? Jos ei näin, niin mis­tä tuo väi­tet­ty Hel­sin­kiin siir­tä­mi­sen työ­tä tehos­ta­va vai­ku­tus koostuu?

    Jos val­tio­val­ta halu­aa Hel­sin­gin seu­dun raken­ta­van asun­to­ja nopeam­min, tämä pitäi­si teh­dä kun­nil­le mahdolliseksi. 

    Jaa että jos mark­ki­na­voi­mat eivät halua raken­taa ja siir­tyä Hel­sin­gin seu­dul­le, tätä siir­ty­mis­tä tulee kiih­dyt­tää yhtei­sil­lä verorahoilla?

  5. Ker­taat­ko vie­lä mik­sei inves­toin­ti­ris­ke­jä ja kus­tan­nuk­sia voi siir­tää kun­nal­ta pois huu­to­kaup­paa­mal­la oikeu­den raken­taa asui­na­lu­een alus­ta loppuun?

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari S
    Mis­tä ajat­te­löiu löy­tää rahat nii­hin kun­nan investointeihin?

    Yksin­ker­tai­ses­ti Hel­sin­gin kau­pun­gin tont­ti­mo­no­po­li pur­ka­mal­la ja sal­li­mal­la raken­ta­mi­nen myös mui­den omis­ta­mil­le mail­le, tie­tys­ti sitä infraa vastaan

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Lui­ta kir­joi­tus­ta­ni loppuun? 

    Ok, lopus­sa puhu­taan myös tasa­pai­noi­ses­ta alue­po­li­tii­kas­ta ja väes­tön­siir­to­jen lisäkustannuksista.

    Tul­kit­sen­ko kir­joi­tuk­sen oikein siis niin, että Hel­sin­gis­sä työn­te­ko ei ole muu­ta maa­ta tehok­kaam­paa, ja että kes­kit­ty­mis­tä Hel­sin­gin seu­dul­le ei tule tukea taloudellisesti?

    Lisäk­si voin ehkä tul­ki­ta kir­joi­tuk­sen lop­puo­san tasa­pai­noi­sen alue­po­li­tii­kan koros­ti­mi­sen niin, että kir­joi­tuk­sen aset­ta­ma tavoi­te on tur­va­ta tasai­nen kehi­tys kai­kil­le Suo­men kol­kil­le, pää­kau­pun­ki­seu­tua korostamatta.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko muil­la maa­ta Hel­sin­gis­sä ja missä?

    On. Mut­ta kau­pun­ki ei suos­tu kaa­voit­ta­maan mui­den mai­ta. Näin kävi mm Kruu­nu­vuo­ren alu­eel­la. Yksi­tyi­set maat lai­te­taan suo­je­luun jot­ta kau­pun­gil­le ei tuli­si kil­pai­li­jaa. Kau­pun­ki käyt­tää vää­rin mono­po­li­aan ja sen seu­rauk­se­na oikeas­tan vain gryn­de­rit rikas­tuu (näy­tön puut­tees­sa ei voi sanoa kuin­ka pal­jon jär­jes­te­lyn taka­na ole­vat päät­tä­jät hyö­ty­vät, mut­ta jotain hei­dän täy­tyy hyö­tyä eihän muu­toin kukaan oli­si niin type­rä että oli­si tuol­lais­ta hyväksymässä)

  9. Tul­kit­sen­ko kir­joi­tuk­sen oikein siis niin, että Hel­sin­gis­sä työn­te­ko ei ole muu­ta maa­ta tehok­kaam­paa’ (J Laatu)
    Vaik­ka oli­si­kin, eron pitäi­si olla hel­ve­tin­moi­nen, jot­ta kaik­kien siir­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kannattaisi.

  10. Asun­non osta­mis­ta kal­liis­ta pai­kas­ta monet pitä­vät sijoi­tuk­se­na. Se nos­taa hin­to­ja kans­sa. On nii­tä “kal­lii­ta asun­to­ja” Poh­jois-Suo­mes­sa­kin. Kelo­ma­jat hiih­tok­se­kuk­sis­sa nimittäin.

  11. KariS: On. Mut­ta kau­pun­ki ei suos­tu kaa­voit­ta­maan mui­den mai­ta. Näin kävi mm Kruu­nu­vuo­ren alu­eel­la. Yksi­tyi­set maat lai­te­taan suo­je­luun jot­ta kau­pun­gil­le ei tuli­si kilpailijaa. 

    Tämä on kiin­nos­ta­va ja osu­va väi­te. Osal­lis­tuin noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton audi­to­rios­sa pidet­tyyn Kruu­nu­vuo­ren alu­een suun­nit­te­lun ylei­sö­se­mi­naa­riin. Siel­lä ihme­tel­tiin, mik­si Kruu­nu­vuo­ren van­hat huvi­lat mätä­ne­vät pystyyn??

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton dema­ri­vir­ka­mies (nyt jo eläk­keel­lä) ilmoit­ti pyhää vihaa huo­kuen, että Aar­niol­le ei kaa­voi­te­ta mitään. Ne pai­kal­lao­li­jat, jot­ka eivät tun­te­neet 50-luvul­ta asti periy­ty­vää kiis­taa ihmet­te­li­vät outoa kohtausta.

    Kruu­nu­vuo­ri on usko­ma­ton luon­toil­mes­tys, mut­ta jos ajat­te­lee yhtä aikaa myös Var­tio­saar­ta ja San­ta­ha­mi­naa niis­sä­kin on usko­mat­to­man hie­no mil­jöö, joka vain yksin­ker­tai­ses­ti tuhou­tuu pois, kun kaa­voit­ta­ja vetää ensim­mäi­sen vii­van pape­rei­hin­sa. Toi­saal­ta Ullan­lin­nan silo­kal­lioi­den ole­mas­sao­loa ei kukaan enää tie­dos­ta ja osaa kai­va­ta. Kau­pun­ki tuli tilal­le. Ja sii­nä on.

    Olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että par­haim­mat asu­mis­mil­jööt ovat syn­ty­neet yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den rat­kai­sui­na. Asun­to­sää­tiön kat­son myös yksi­tyi­sek­si toi­mi­jak­si. Ruuk­ki- ja uudem­mat­kin teh­da­syh­dys­kun­nat ovat mal­lie­si­merk­ke­jä yksi­tyi­sen toi­mi­jan kyvys­tä teh­dä onnis­tu­nei­ta asu­mi­syh­tei­sö­jä. Kaa­voi­tus­mo­no­po­li tekee useim­mi­ten mah­dot­to­mak­si kaik­ki yri­tyk­set onnis­tu­neen mil­jöön aikaansaamiseksi. 

    Kau­pun­gin vir­ka­mies piir­tää raken­nus­teol­li­suus­yri­tyk­sil­le tont­te­ja, jot­ta nii­hin pys­ty­tään sar­ja­tuo­tan­to­na liu­ku­hih­nal­ta val­mis­ta­maan asu­mis­ko­nei­ta (Cor­busie­rin oppien mukai­ses­ti). Raken­nus­teol­li­suus­yri­tyk­sen omis­ta­jil­le on aivan sama, mitä näil­le alueil­le tapah­tuu 10 vuo­den pääs­tä, kun vii­mei­nen­kin takuu­ai­ka on umpeutunut.

    Kaa­voi­tuk­sen pain­opis­te pitäi­si olla mini­ton­teis­sa, joi­ta kuka tahan­sa pianonvirittäjä(vrt. Sea Hor­sen talo) voi­si hank­kia ja raken­nut­taa sii­hen oman kivi­ta­lon­sa, jon­ka kat­to­huo­neis­toon hän itse muut­taa asu­maan. Vain se takaa, että raken­nut­ta­ja aidos­ti ymmär­tää mil­jöön arvon. Jos näin toi­mi­taan, voi­daan raken­taa myös herk­kiä luon­to­koh­tei­ta, kos­ka luon­nos­ta tulee­kin osa raken­nus­ta (esim. Fal­ling water). Mil­jöös­tä tulee ainut­laa­tuis­ta, mikä vetää mat­kai­li­joi­ta ja syn­nyt­tää työ­paik­ko­ja ja elin­kei­noa asukkaille.

    Nyt kau­pun­kia raken­ne­taan vain tehok­kuus­kri­tee­reil­lä. Tähän ajaa nor­mis­to, joka on niin tark­kaa, että edes SAFA-ark­ki­teh­dit eivät sii­tä tajua mitään ja raken­nus­mes­ta­rien kou­lu­tus onnis­tut­tiin lopet­ta­maan, jot­ta var­mas­ti työ­maal­la ei ole ketään, joka ymmär­täi­si mil­lai­nen on hyvä rakennus.

    Kau­pun­ki­lai­set mak­sa­vat kuk­ka­rois­taan home­hel­ve­tin, joka on tämän täy­del­li­sen suun­nit­te­lu­yh­teis­kun­nan komea kruu­nu — merk­ki täy­del­li­ses­tä osaamattomuudesta.

  12. Suo­men talous­on­gel­mat joh­tu­vat Erk­ki Lii­ka­sen ja VM:n mukaan sii­tä, että asu­mi­nen on Hel­sin­gin seu­dul­la niin kal­lis­ta.” “Kun puhu­taan talous­po­li­tii­kas­ta ja kes­tä­vyys­va­jees­ta, Suo­men menes­tys on siis kiin­ni sii­tä, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuot­ta­vam­paa ja työl­li­syy­sas­te kor­keam­pi kuin muu­al­la Suomessa.”

    Kum­pi­kin väi­te on täyt­tä potas­kaa. Ei kes­tä­vyys­va­jet­ta rat­ko­ta Hel­sin­gin kaa­voi­tus­ta lisää­mäl­lä ja nopeuttamalla.

    Talous­foo­ru­mis­sa ja kaik­kial­la muu­al­la­kin on hoet­tu samo­ja mant­ro­ja raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta kes­tä­vyys­va­jeen ratkaisemiseksi:
    — työ­urien piden­tä­mi­nen (aikai­sem­min työ­elä­mään ja myö­hem­min eläkkeelle)
    — työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen (työ­urien piden­tä­mi­nen lisää työ­voi­man tar­jon­taa, lisäk­si on halut­tu lisä­tä “työ­pe­räis­tä” maahanmuuttoa)
    — mal­til­li­nen palk­ka­rat­kai­su (koro­tuk­set inflaa­tio­ta pienemmät=sisäinen devalvaatio)
    — kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen suh­tees­sa hal­van työ­voi­man maihin
    — eläk­kei­den kart­tu­mis­pe­rus­tei­den heikentäminen
    — työt­tö­myys­tur­van ja mui­den sosi­aa­lie­tuuk­sien heikentäminen

    Työ­urien piden­tä­mi­nen ja työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to kiis­tat­ta lisää­vät työ­voi­man tar­jon­taa. Kysy­mys kuu­luu­kin, kuka ottaa kuusi­kymp­pi­sen (joka nyt on kes­ki­mää­räi­nen eläk­keel­le jää­mi­si­kä) töi­hin. Jos elä­kei­kä nos­te­taan esim. 67 vuo­teen, niin työ­väes­töl­lä jää kes­ki­mää­rin seit­se­män vuot­ta eläk­keel­le pää­syn odot­te­lua sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Elä­ke­me­not kyl­lä­kin pie­ne­ne­vät kun odot­te­lua­jal­ta ei ker­ry elä­ket­tä. Maa­han­muut­ta­jien kotou­tus on kal­lis­ta. On kysee­na­lais­ta, ehtii­kö kotou­tet­ta­va maa­han­muut­ta­ja (vaik­ka sai­si­kin töi­tä) ker­ryt­tää kan­san­tu­loa ennen sosi­aa­li­tur­van varaan jään­ti­ään niin pal­jon, että se peit­täi­si hänes­tä ja hänen usein suu­res­ta per­hees­tään aiheu­tu­via kustannuksia.

    Näi­den mant­ro­jen hoki­jat eivät uskal­la sanoa ääneen, vaik­ka kaik­ki sen tie­tä­vät, mihin näil­lä raken­teel­li­sil­la uudis­tuk­sil­la on pak­ko pyr­kiä. Suo­mi tar­vit­see laa­jan uus­köy­hä­lis­tön. Täl­lai­nen kaik­kien väes­tö­ryh­mien hul­va­ton meno, jota on elet­ty 1960 luvul­ta 1990 luvul­le lähin­nä puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den ja kone­pa­ja­teol­li­suu­den, 1990 luvul­ta 2000 luvul­le Nokian ja It-teol­li­suu­den vien­ti­tu­loil­la ja 2000 luvul­ta alkaen velak­si, ei mil­lään glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa ole enää mah­dol­lis­ta. Yri­tys­joh­ta­jat ja muut iso­ken­käi­set ovat tähän osan­neet varau­tua jo pit­kään kas­vat­ta­mal­la tulo­jaan ja varal­li­suut­taan ennen näke­mät­tö­mäl­lä vauh­dil­la, osa jopa vero­pa­ra­tii­sien avulla.

  13. KariS:
    Heh heh, oli­han seli­se­li­tyk­sen mes­ta­ri­näy­te. Kyl­lä Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen ogel­mat ovat ihan kau­pun­gin omien päät­tä­jien, ja eri­tyi­ses­ti Vih­rei­den jat­ku­van EI-poli­tii­kan tulos­ta. Tur­ha sii­tä on jotain val­tion alue­po­li­tiik­kaa syyttää. 

    Hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko­jen ja gryn­de­rei­den tii­viit välit ovat joh­ta­neet tilan­tee­seen, jos­sa gryn­de­rei­den anne­taan kuo­ria ker­ma pääl­tä ja vuol­la kul­taa älyt­tö­mil­lä neliö­hin­noil­la samal­la kun nor­maa­li­hin­tai­nen omis­tusa­sun­to­tuo­tan­to ja vuo­kra-asun­to­tuo­tan­to on ajet­tu lähes nollaan.

    Niin ja kai­ken lisäk­si iso jouk­ko Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nus­vi­ras­ton vir­ka­mie­hiä on epäil­ty­nä lah­jus­ten otos­ta, vai onko polii­si­tut­kin­ta jo valmis ?

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari S
    Mis­tä ajat­te­löiu löy­tää rahat nii­hin kun­nan investointeihin? 

    Nyt en ymmär­rä.. onhan tääl­lä puhut­tu kaa­voi­tus­hyö­dys­tä, sii­tä kuin­ka kerä­tään rahat kaa­voi­tuk­sen arvonnoususta.

    Eikö näin nyt sit­ten ole?

    Ja aina voi raken­taa kor­keem­paa, jol­lon saa­daan enem­män asuin­ne­liöi­tä ja rahaa samas­ta tontista.

    (En sinän­sä tie­dä onko kovin hyvä idea se, että kau­pun­ki voi pak­ko­lu­nas­taa maa­ta ja sit­ten myy­dä sitä kal­liim­mal­la pois.)

  15. Siis Hel­sin­gis­sä teh­dään tuot­ta­vaa työ­tä? Miten se on mitat­tu? Hel­sin­gin palk­ka­ta­so on tie­tys­ti muu­ta maa­ta kor­keam­pi, mut­ta sitä kor­ke­aa palk­ka­ta­soa yllä­pi­tä­vät ensi­si­jai­ses­ti val­tion kes­kus­hal­lin­to, teho­ton elä­ke­by­ro­kra­tia, val­tion yhtiöt,etujärjestöt sekä pää­kont­to­rit. Avoin mark­ki­na­ta­lous on Hel­sin­gis­sä pien­tä vähem­mis­töä kos­ket­ta­va asia. Ja Suo­men vien­ti­sek­to­ri toi­mii myös pää­osin Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Ja ihmi­siä muut­taa Hel­sin­kiin pää­osin sik­si, että Hel­sin­ki on Suo­men pää­kau­pun­ki ja sin­ne on sijoi­tet­tu työ­paik­ko­ja, jois­sa hoi­de­taan mei­dän kaik­kien suo­ma­lais­ten asioi­ta. Vuo­sien var­rel­la työ­paik­ko­ja on yri­tet­ty siir­tää muu­al­le Suo­meen, mut­ta var­sin huo­nol­la menestyksellä.

  16. KariS: On. Mut­ta kau­pun­ki ei suos­tu kaa­voit­ta­maan mui­den maita. 

    Tämä on ollut Oulun koh­tuul­li­ses­ti menes­ty­neen kaa­voi­tus­po­li­tii­kan salai­suus. Maa­kei­not­te­lu on vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa rauhoittunut.

    Kyl­lä Oulus­sa­kin on teh­ty vir­hei­tä mm. ajoi­tuk­ses­sa, mut­ta perus­lin­ja on tois­tai­sek­si pitä­nyt eikä suo­je­luun ole tar­vin­nut turvatua.

  17. Kun­ta­uu­dis­tus­ta tar­vi­taan kipeäs­ti. Hel­sin­gin jaka­mi­nen parik­si­kym­me­nek­si parem­min­toi­mi­vak­si kau­pun­gik­si rat­kai­see kaa­voi­tuson­gel­man­kin ter­veel­lä kilpailulla. 😉

    Se ei kui­ten­kaan rat­kai­se kau­pun­kien mah­dol­li­suut­ta pela­ta mark­ki­noil­la eikä val­tio­joh­tois­ta tur­haa sään­te­lyä. Joten pelk­kä Hel­sin­gin pill­ko­mi­nen jär­ke­väm­mik­si kun­tayk­si­köik­si ei rii­tä, vaik­ka onkin hyvä alku.

  18. Ant­sa: …Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton dema­ri­vir­ka­mies (nyt jo eläk­keel­lä) ilmoit­ti pyhää vihaa huo­kuen, että Aar­niol­le ei kaa­voi­te­ta mitään… 

    Saman­lai­sia asen­ne­vam­mai­sia type­ryk­siä on yhä sekä polii­ti­kois­sa että vir­ka­mie­his­sä. Ainoa hyvä rat­kai­su oli­si maa­no­mis­tuk­sen kiel­tä­mienn kun­nil­ta, mut­ta se lie­nee lii­an radi­kaa­lia vaik­ka var­mas­ti toimisikin.

  19. ” mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuottavampaa”

    Mil­lä taval­la tuottavampaa?

    Hal­lin­toa, kaup­paa, finas­sia, raken­ta­mis­ta, kiinteistö-bisnestä. 

    Asunto/kiinteistökuplan puh­kea­mi­sen mer­kit ovat jo näh­tä­vis­sä. Myyn­tia­jat ovat piden­ty­neet, kont­to­rei­ta on tyh­jä­nä… Ihme pitää tapah­tua, ettei koh­ta nik­sah­da ja kunnolla.

  20. Osmo
    “Aika moni kui­ten­kin siir­tyy Hel­sin­kiin, vaik­ka asu­mi­nen on niin jär­kyt­tä­vän pal­jon kalliimpaa.”

    Suu­ri osa työ­pai­kois­ta on tar­jol­la vain Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Työ­nan­ta­jaa ei hait­taa, vaik­ka työn­te­ki­jän elin­ta­so las­kee, kun hän jou­tuu muut­ta­maan maa­kun­tien väl­jäs­tä ja edul­li­ses­ta asui­nym­pä­ris­tös­tä Pää­kau­pun­ki­seu­dun ahtaa­seen ja kal­lii­seen asuinympäristöön. 

    Osin tämä on myös ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen vika, kos­ka se ajat­te­lee palk­ka­vaa­ti­muk­sis­saan vain rahaa, eikä riit­tä­vän pal­jon sitä mitä sil­lä saa.

    Kos­ka Suo­mes­sa kai­kil­la on suu­rin­piir­tein sama net­to­palk­ka, maa­kun­nis­sa on parem­pi elin­ta­so kuin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos töi­tä sat­tuu olemaan. 

    Siel­lä maa­kun­nis­sa nii­tä töi­tä ei satu niin usein ole­maan, joten ei siel­lä sinän­sä miten­kään etuoi­keu­tet­tu­ja olla.

    Minus­ta ei kui­ten­kaan oli­si kenen­kään kan­nal­ta vää­rin, että muu­ten­kin ahdas pal­kan­ko­ro­tus­va­ra käy­tet­täi­siin kal­lii­den asu­mis­kuss­tan­nus­ten alueil­la asu­vien hyväk­si. Muu­al­la­han se suu­rin ongel­ma ei ole pie­net pal­kat, vaan se että töi­tä ei yli­pään­sä ole. Sii­hen taas par­hai­ten aut­taa se, että työ­voi­maa ei hin­noi­tel­la ulos.

    1. Hei haloo?
      Jos sih­jai­nis­ta ei oli­si työn­pai­koil­le mitään hyö­tyä, mik­si pää­kont­to­rei­ta, insi­nöö­ri­toi­mis­to­ja tai intia­lai­sia ravin­to­loi­ta ei siir­re­tän kes­kel­le korpea?

  21. Kun­nan kan­nal­ta raken­ta­mi­nen tar­koit­taa lisää katu­ja, vesi­joh­to­ja, vie­mä­rei­tä, tont­tien saat­ta­mis­ta raken­nus­kel­poi­sek­si perus­tuk­sia vah­vis­ta­mal­la, pato­ja raken­ta­mal­la ja myr­kyl­lis­tä maa­ta vaihtamalla. 

    Kyl­lä. Mut­ta se ei vaa­di luk­sus­ta. On kysee­na­lais­ta mis­sä mää­rin se vaa­tii puis­to­ja, käve­lu­ka­tu­ja, bulevardeja.

    Se nime­no­maan ei vaa­di rati­koi­ta eikä met­ro­ja. Tiet se vaa­tii (liik­kuu niis­sä sit­ten autot tai bus­sit). Se voi vaa­tia kouluja. 

    Rati­kois­ta ja met­rois­ta on hyö­tyä, mut­ta ne eivät ole pakol­li­sia. Ja jos kyse on mää­räl­li­ses­tä puut­tees­ta, niin emme rati­koi­ta ja met­ro­ja tee.

  22. KariS: On. Mut­ta kau­pun­ki ei suos­tu kaa­voit­ta­maan mui­den maita. 

    Min­kä ihmeen takia kau­pun­gin pitäi­si kaa­voit­taa mui­den mai­ta? Pait­si tie­ten­kin jos tavoit­tee­na on siir­tää isot fyr­kat maa­no­mis­ta­jien taskuihin.

    Jos Hel­sin­ki halu­aa tie­tää miten ton­tit saa­daan riit­tä­mään, kan­nat­taaa kään­tää kat­se aino­aan kas­vu­kes­kuk­seen, jos­sa se on onnis­tu­nut. Ja se on Oulu.

    Rat­kai­sut ovat nii­tä perin­tei­siä. Oulun kau­pun­ki kaa­voit­taa vain omia mai­taan. Oulu ostaa raa­ka­maan raa­ka­maan hin­nal­la ja lait­taa sii­hen pik­kui­sen pree­mio­ta kau­pan­te­ki­jäi­sik­si. Jos maa­no­mis­ta­ja ei suos­tu myy­mään niin sit­ten pak­ko­lu­nas­te­taan. Ja eikun kaa­voit­ta­maan kau­pun­gin omil­le mail­le. Koko kaa­voi­tus­hyö­ty tulee näin kaupungille.

    Mikä ihme täs­sä on niin vaikeata?

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hei haloo?
    Jos sijai­nis­ta ei oli­si työn­pai­koil­le mitään hyö­tyä, mik­si pää­kont­to­rei­ta, insi­nöö­ri­toi­mis­to­ja tai intia­lai­sia ravin­to­loi­ta ei siir­re­tän kes­kel­le korpea? 

    Pää­kont­to­rei­ta ja nime­no­maan insi­nöö­ri­toi­mos­to­ja sijoi­tet­tiin 1970-luvul­ta alkaen kes­kel­le kor­pea Espoo­seen ja Van­taal­le. Sii­hen aikaan aja­tel­tiin että joka insi­nöö­ril­lä on kui­ten­kin oma auto joten töi­hin tule­mi­nen ei ole ogel­ma. Sit­tem­min kau­pun­ki on kas­va­nut niin että enti­set kor­pi­kont­to­rit ovat jo tii­viin asu­tuk­sen kes­kel­lä, aina­kin Tapio­lan seudulla. 

    Ravin­to­loi­den koh­dal­la, jos on kyse lou­nas­ra­vin­to­lois­ta, nini nii­tä­kin on aika hyvin kes­kel­lä kor­pea, aina­kin niil­lä seu­duil­la jois­sa on nii­tä pää­kont­to­rei­ta. Tosin intia­lais­ta niis­sä ei ole vält­tä­mät­tä muu­ta kuin khen­ki­lö­kun­ta, omis­tus lon niis­sä Osuus­kaup­pa­poh­jais­ta. Annis­ke­lu ja tans­si­ra­vin­to­loi­ta sen sijaan vähem­män mut­ta se joh­tuu sii­tä että autol­la ei ole oikein käy­tän­nöl­lis­tä men­nä sel­lai­seen, tai aina­kaan tul­la pois, kos­ka laki ja ylei­nen moraa­li kiel­tää anka­ras­ti päih­ty­nee­nä aja­mi­sen. Sik­si kor­pi­ra­vin­to­loi­den yhtey­des­sä­on usein hotel­li­huo­nei­ta, mut­ta se on kes­ki­ver­toj­kan­sa­lai­sel­le aika kal­lis vaih­toeh­to. Niin, ja sit­ten­hän on noi­ta suo­ma­lais­ten rakas­ta­mia ruot­sin- ja viron­lai­vo­ja jot­ka käy­tän­nös­sä ovat kor­pi­ho­tel­lien meri­hen­ki­nen versio;)

  24. Sylt­ty: Min­kä ihmeen takia kau­pun­gin pitäi­si kaa­voit­taa mui­den mai­ta? Pait­si tie­ten­kin jos tavoit­tee­na on siir­tää isot fyr­kat maa­no­mis­ta­jien taskuihin.

    Nyt isot fyr­kat siir­re­tään gryn­de­rei­den tas­kuun kos­ka meil­lä on täy­sin hei­dän talu­tus­nuo­ras­saan sät­ki­vät poliit­ti­set päät­tä­jät. Kau­pun­gin etu ei ole jakaa lot­to­voit­to­ja gryn­de­reil­le vaan var­mis­taa asuk­kai­den­sa etu. 

    Kaa­voit­ta­mal­la yksi­tyi­siä­kin mai­ta sai­sim­me sitä kil­pai­lua joka toi­si asu­mis­kus­tan­nuk­sia alas­päin. Tämä ei tie­ten­kään ole valit­tu­jen gryn­de­rei­den etu, ja he pitä­vät huo­len että polii­ti­kot teke­vät kil­tis­ti hei­dän tah­ton­sa mukai­sia pää­tök­siä. Jopa Vih­reät, jota kovas­ti ihmettelen

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos sih­jai­nis­ta ei oli­si työn­pai­koil­le mitään hyö­tyä, mik­si pää­kont­to­rei­ta, insi­nöö­ri­toi­mis­to­ja tai intia­lai­sia ravin­to­loi­ta ei siir­re­tän kes­kel­le korpea? 

    Insi­nöö­ri­työ­paik­ko­ja on run­saas­ti myös kes­kel­lä kor­pea (tai aina­kin taa­ja­mis­sa kor­pien kes­kel­lä). Intia­lai­sil­le ravin­to­loil­le ei ole vie­lä riit­tä­vää kysyn­tää kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, mut­ta turk­ki­lai­sia on jo lähes joka taa­ja­mas­sa. Pie­niä ja kes­ki­suu­ria pää­kont­to­rei­ta on myös kaik­kial­la, mut­ta suu­rim­pia lähin­nä suu­ris­sa kapungeissa.

    Sijaii­nis­ta suu­ris­sa kes­kit­ty­mis­sä on useil­le akti­vi­tee­teil­le hyö­tyä, mut­ta pitää olla tark­ka sii­nä, mihin hyö­tyi­hin vii­ta­taan. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­jen kor­kea hin­ta­ta­so ei tar­koi­ta, että kaik­ki suo­ma­lai­set (tai edes pää­ka­uun­ki­seu­dul­le muut­ta­vat) pitäi­si­vät sitä ihan­teel­li­se­na asuinseutuna.

    Luon­nol­li­ses­ta kes­kit­ty­mis­ke­hi­tyk­ses­tä ei myös­kään saa vetää sitä joh­to­pää­tös­tä, että raja­ton kes­kit­ty­mi­nen oli­si Suo­men talou­den (tai kan­sa­lais­ten) etu.

  26. R.Silfverberg: Pää­kont­to­rei­ta ja nime­no­maan insi­nöö­ri­toi­mos­to­ja sijoi­tet­tiin 1970-luvul­ta alkaen kes­kel­le kor­pea Espoo­seen ja Vantaalle.

    Jos tar­kas­tel­laan asi­aa vaik­ka­pa Lapis­ta taik­ka Kai­nuus­ta, niin “Espoo” taik­ka “Van­taa” ei näy­tä sijait­se­van kovin­kaan kau­ka­na koko maan talo­duel­li­ses­ta ja poliit­ti­ses­ta keskipisteestä.

  27. Sylt­ty: Jos maa­no­mis­ta­ja ei suos­tu myy­mään niin sit­ten pak­ko­lu­nas­te­taan. Ja eikun kaa­voit­ta­maan kau­pun­gin omil­le mail­le. Koko kaa­voi­tus­hyö­ty tulee näin kaupungille.
    Mikä ihme täs­sä on niin vaikeata?

    No sii­nä vai­hees­sa kun yri­te­tään kaa­voit­taa kaik­ki nimby‑, eikun kau­pun­gin­osa tms akti­vis­ti­seu­rat, kokoa­vat rivin­sä ja akti­voi­vat omat kel­lok­kaan­sa vas­tus­ta­maan kaa­va­muu­tos­ta. Tai oikeas­taan toi­mi­vat jo aikai­sem­min, ettei mah­dol­lis­ta muu­tos­ta ale­ta edes val­mis­tel­la. Joku per­su­jen val­tuu­tet­tu tais just tode­ta jos­sain ilmais­ja­ke­lu­leh­den jutus­sa jos­tain kaa­va­muu­to­seh­do­tuk­ses­ta että “Eni­ten ääniä sai­si kun vaan vas­tus­tai­si kaik­kia muu­tok­sia”. Aika osu­va totea­ma sinällään.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari S
    Mis­tä ajat­te­löiu löy­tää rahat nii­hin kun­nan investointeihin?

    Onko oikeas­ti niin, että jos Hel­sin­ki raken­tai­si / raken­nut­tai­si itse vuo­kra-asun­to­ja ja kovan rahan asun­to­ja, niin nii­den myyn­nil­lä / vuo­kra­tuo­tol­la ei kata kun­nal­li­sin­fran rakennuskuluja?

    Uusien kämp­pien myyn­ti­hin­nat kehä 3:sen sisäl­lä ovat jotain yli 5000e/neliö ja vuo­krat­kin luok­kaa 20e/neliö.

    Ei kai se raken­ta­mi­nen voi mak­saa niin pal­jon, ettei­kö tuos­ta tuli­si tuot­ta­vaa investointia?

  29. Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen ja osit­tain filo­so­fi­nen kysy­mys mis­sä yri­tyk­sen tuot­ta­vin työ tehdään ?

    Pää­kont­to­ris­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vai teh­taas­sa maa­kun­nis­sa ? Esi­mer­kik­si puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den teh­tai­ta­han ei ole kovin lähel­lä Hel­sin­ki (lähim­mät kai Loh­ja, Ter­va­kos­ki, Kotka). 

    Vai teh­dään­kö se alan tut­ki­mus­kes­kuk­sis­sa, joi­ta on mm. Espoos­sa, Äänekoskella,Imatralla ja monis­sa maam­me yliopistoissa.

  30. Tämä kysy­mys — mik­si vain Hel­sin­gis­sä on tar­jol­la töi­tä? — on äärim­mäi­sen tär­keä. Seli­tys, että Hel­sin­gis­sä työ on tuot­ta­vam­paa, vai­kut­taa kehä­pää­tel­mäl­tä. Oma käsi­tyk­se­ni on, että syy on kan­sain­vä­li­nen finans­si­ka­pi­ta­lis­mi. Sijoit­ta­jia eivät kiin­nos­ta syr­jä­seu­dut vaan kaik­ki raha valuu kes­kuk­siin, jois­sa on suu­rim­mat ihmis­mas­sat ja näin mah­dol­li­suus teh­dä suu­rim­mat voitot.
    Taval­lis­ten ihmis­ten hyvin­voin­tia täl­lai­nen “tuot­ta­vuus” ei tuo­ta, kyse on ainoas­taan pää­oman tuo­ton mak­si­moin­nis­ta. Niin kau­an kuin pää­oman kas­vu­tar­peen anne­taan ohja­ta yhteis­kun­nan kehi­tys­tä, pak­ko­siir­rot ja työ­väes­tön tun­ke­mi­nen ahtaam­piin ja ahtaam­piin slum­mei­hin jatkuvat

  31. Julius Jääs­ke­läi­nen:
    Tämä kysy­mys – mik­si vain Hel­sin­gis­sä on tar­jol­la töi­tä? – on äärim­mäi­sen tär­keä. Seli­tys, että Hel­sin­gis­sä työ on tuot­ta­vam­paa, vai­kut­taa kehä­pää­tel­mäl­tä. Oma käsi­tyk­se­ni on, että syy on kan­sain­vä­li­nen finans­si­ka­pi­ta­lis­mi. Sijoit­ta­jia eivät kiin­nos­ta syr­jä­seu­dut vaan kaik­ki raha valuu kes­kuk­siin, jois­sa on suu­rim­mat ihmis­mas­sat ja näin mah­dol­li­suus teh­dä suu­rim­mat voitot.
    Taval­lis­ten ihmis­ten hyvin­voin­tia täl­lai­nen “tuot­ta­vuus” ei tuo­ta, kyse on ainoas­taan pää­oman tuo­ton mak­si­moin­nis­ta. Niin kau­an kuin pää­oman kas­vu­tar­peen anne­taan ohja­ta yhteis­kun­nan kehi­tys­tä, pak­ko­siir­rot ja työ­väes­tön tun­ke­mi­nen ahtaam­piin ja ahtaam­piin slum­mei­hin jatkuvat

    Mitä työ­paik­ko­ja se kan­sain­vä­li­nen finans­si­ka­pi­ta­lis­mi Hel­sin­gis­sä yllä­pi­tää? Hel­sin­gin Kaup­pa­ka­ma­rin puheen­joh­ta­ja Juk­ka Hie­no­nen tote­si Kaup­pa­leh­des­sä (13.11.2012) Hel­sin­gin ja yli­pää­tän­sä Uuden­maan työ­paik­ka­ke­hi­tyk­ses­tä seu­raa­vaa: Uusi­maa on menet­tä­nyt vuo­den 1980 jäl­keen 30 pro­sent­tia teol­li­sis­ta työ­pai­kois­taan eli 34000. Hie­no­sen mukaan vähem­män hie­noa on se, että jul­ki­sen hal­lin­non työ­pai­kat ovat kas­va­neet vuo­des­ta 1980 noin 50 pro­sen­til­la. Val­tion toi­mil­la on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi mer­ki­tys Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen mää­rään kuin kan­sain­vä­li­sel­lä finans­si­ka­pi­ta­lis­mil­la. Kuin­ka pal­jon ja mihin kan­sain­vä­li­nen finans­si­ka­pi­ta­lis­mi on inves­toi­nut vii­me vuo­si­na Helsingissä?

  32. Julius Jääs­ke­läi­nen:
    Niin kau­an kuin pää­oman kas­vu­tar­peen anne­taan ohja­ta yhteis­kun­nan kehi­tys­tä, pak­ko­siir­rot ja työ­väes­tön tun­ke­mi­nen ahtaam­piin ja ahtaam­piin slum­mei­hin jatkuvat 

    Suo­mes­sa ei kyl­lä ketään siir­re­tä pakol­la yhtään minnekään.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen ei ole mikään Suo­men eri­tyis­piir­re vaan täy­sin glo­baa­lin mit­ta­kaa­van ilmiö.

    Sitä pait­si talous on ohjan­nut ihmis­kun­taa aina maa­ta­lou­den syn­ty­ajois­ta saakka.

    Sotien jäl­kei­nen ihmis­ten ripot­te­le­mi­nen kor­pi­mail­le oli vir­he. Nämä ihmi­set oli­si täy­ty­nyt sijoit­taa kau­pun­kien ympä­ris­töön, teol­li­suu­den työ­voi­mak­si. Ei oli­si nykyis­tä ongel­maa mil­joo­nan rapis­tu­van tönön kanssa. 

    Pie­nes­sä kyläs­sä elin­kei­no­ra­ken­ne on joka tapauk­ses­sa suh­teel­li­ses­ti pie­nem­pi, kuin suu­res­sa kau­pun­gis­sa. Ero on käsit­tääk­se­ni jotain 15 % luok­kaa, pel­kän suu­rem­man ihmis­mää­rän vuoksi.

    Her­van­nas­ta voi­si ottaa oppia myös pää­kau­pun­ki­seu­tua suun­ni­tel­les­sa. Maa on hal­vem­paa kau­em­pa­na. Van­han ja uuden kes­kuk­sen välil­le on “help­po” raken­taa nopea ja suo­ra yhteys. Jos yhteys on nopea, ei sen tar­vit­se olla mah­dol­li­sim­man lyhyt.

    Jos uusi lähiö on tar­peek­si suu­ri, se kyke­nee syn­nyt­tä­mään tar­peen eri­lai­sil­le pal­ve­luil­le. Jos taas lii­an pie­ni, se on hil­jai­nen nuk­ku­ma­lä­hiö, jos­sa kaik­ki hil­jal­leen rapistuu.

  33. Koh­tuul­li­sen hyvä kir­joi­tus koko­nai­suu­te­na, mut­ta sii­nä on yksi erit­täin omi­tui­nen lause, jos­sa var­sin kiis­ta­na­lai­nen väi­te ja yksin­ker­tais­tuk­sis­ta syn­ty­vä tilas­to­har­ha esi­te­tään ikään kuin tun­net­tu­na tosi­asia­na. Vai­kea uskoa, että edes Soi­nin­vaa­ran lie­väs­ti vää­ris­ty­nyt käsi­tys Suo­men mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin alku­pe­räs­tä oli­si niin pahas­ti pie­les­sä, että kir­jai­mel­li­ses­ti tar­koit­tai­sit sitä mitä kirjoitit:


    Kun puhu­taan talous­po­li­tii­kas­ta ja kes­tä­vyys­va­jees­ta, Suo­men menes­tys on siis kiin­ni sii­tä, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään mah­dol­li­sim­man nopeas­ti Hel­sin­gin seu­dul­le, jos­sa työ on tuot­ta­vam­paa ja työl­li­syy­sas­te kor­keam­pi kuin muu­al­la Suomessa.

  34. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Sotien jäl­kei­nen ihmis­ten ripot­te­le­mi­nen kor­pi­mail­le oli vir­he. Nämä ihmi­set oli­si täy­ty­nyt sijoit­taa kau­pun­kien ympä­ris­töön, teol­li­suu­den työ­voi­mak­si. Ei oli­si nykyis­tä ongel­maa mil­joo­nan rapis­tu­van tönön kanssa. 

    Sotien jäl­kei­nen lähes puo­len mil­joo­nan siir­to­lai­sen asut­ta­mi­nen maa­seu­dul­le oli his­to­rial­li­ses­ti kat­sot­tu­na ehdot­to­mas­ti oika teko. Suu­rin kun­nia täs­tä kuu­luu sil­loi­sel­le maa­ta­lous­mi­nis­te­riön asu­tus­asiain yli­joh­ta­jal­le Veik­ko Ven­na­mol­le. Oli­si­ko­han Suo­men yhteis­kun­ta­jär­jes­tys nykyi­sen­lai­nen, jos täl­lai­nen agraa­ri­kult­tuu­ris­ta reväis­ty väes­tön osa oli­si jää­nyt aje­leh­ti­maan työt­tö­mä­nä kau­pun­kei­hin. Sota­kor­vaus­teol­li­suus tar­jo­si työ­paik­ko­ja, mut­ta vain pie­nel­le osal­le siirtolaisia.

    Jos siir­to­lais­ten sijoit­ta­mis­ta maa­seu­dul­le ei oli­si toteu­tet­tu, niin kom­mu­nis­mi ja sosia­lis­mi oli­si­vat saa­neet lii­an hyvän kas­vua­lus­tan. Sodan jäl­keen kom­mui­nis­tit riek­kui­vat punai­sen Val­pon kans­sa val­las­sa muu­toin­kin aivan tar­peek­si. Puhut­tiin vaaranvuosista.

    Suo­men teol­lis­tues­sa 1960 luvul­ta alkaen väes­tön siir­ty­mi­nen kau­pun­kei­hin ja Ruot­siin on sil­loi­sen raken­ne­muu­tok­sen tulos­ta, eikä lii­ty miten­kään sotien jäl­kei­seen asutuspolitiikkaan.

  35. elä­ke­vaa­ri: Sotien jäl­kei­nen lähes puo­len mil­joo­nan siir­to­lai­sen asut­ta­mi­nen maa­seu­dul­le oli his­to­rial­li­ses­ti kat­sot­tu­na ehdot­to­mas­ti oika teko. Suu­rin kun­nia täs­tä kuu­luu sil­loi­sel­le maa­ta­lous­mi­nis­te­riön asu­tus­asiain yli­joh­ta­jal­le Veik­ko Ven­na­mol­le. Oli­si­ko­han Suo­men yhteis­kun­ta­jär­jes­tys nykyi­sen­lai­nen, jos täl­lai­nen agraa­ri­kult­tuu­ris­ta reväis­ty väes­tön osa oli­si jää­nyt aje­leh­ti­maan työt­tö­mä­nä kaupunkeihin.

    Täy­sin samaa mieltä!

    elä­ke­vaa­ri: Suo­men teol­lis­tues­sa 1960 luvul­ta alkaen väes­tön siir­ty­mi­nen kau­pun­kei­hin ja Ruot­siin on sil­loi­sen raken­ne­muu­tok­sen tulos­ta, eikä lii­ty miten­kään sotien jäl­kei­seen asutuspolitiikkaan.

    Ei suo­ra­nai­ses­ti, mut­ta Suo­mes­sa Maa­lais­liit­to ja sit­tem­min Kepu jar­rut­ti­vat mark­ki­na­ve­tois­ta väen muu­toa kes­kuk­siin. Oli kai sii­nä 60…70-luvuilla joi­ta­kin puo­lus­tus­po­liit­ti­sia syitäkin.

    Ruot­sin sos.demit päin­vas­toin kiih­dyt­ti­vät samaa kes­kuk­siin muut­toa. He mak­soi­vat siir­to­kus­tan­nuk­set 30…50 v sit­ten ja pal­jon alem­mil­la huk­kaan men­neil­lä inves­toin­neil­la kuin me nyt.

    Kir­joi­tin “ei suo­ra­nai­ses­ti” sik­si, että Suo­mes­ta läh­ti­vät Ruot­siin per­hei­neen juu­ri ne soil­le asu­te­tut nuo­ret soti­laat ja siirtolaiset.

    Tra­ge­dia, mut­ta pelas­ti Suo­men. Ja kyl­lä suu­rin osa Ruot­siin muut­ta­neis­ta on pär­jän­nyt ihan hyvin. Aluk­si oli­vat sylkykuppeina.

  36. elä­ke­vaa­ri: Sotien jäl­kei­nen lähes puo­len mil­joo­nan siir­to­lai­sen asut­ta­mi­nen maa­seu­dul­le oli his­to­rial­li­ses­ti kat­sot­tu­na ehdot­to­mas­ti oika teko. Suu­rin kun­nia täs­tä kuu­luu sil­loi­sel­le maa­ta­lous­mi­nis­te­riön asu­tus­asiain yli­joh­ta­jal­le Veik­ko Vennamolle. 

    Täy­sin jär­je­tön­tä poli­tiik­kaa, jon­ka vuok­si Suo­mi menet­ti 20–30 vuot­ta kehi­tyk­ses­tä ja mil­jar­de­ja täy­sin turhaan.

    Maan ja kau­pun­kien kehi­tys lai­min­lyö­tiin kor­pi­mai­den raa­ma­tul­li­sen uudis­rai­vauk­sen tieltä.

  37. PeNa: Hel­sin­gin Kaup­pa­ka­ma­rin puheen­joh­ta­ja­Juk­ka Hie­no­nen tote­si Kaup­pa­leh­des­sä (13.11.2012) Hel­sin­gin ja yli­pää­tän­sä Uuden­maan työ­paik­ka­ke­hi­tyk­ses­tä seu­raa­vaa: Uusi­maa on menet­tä­nyt vuo­den 1980 jäl­keen 30 pro­sent­tia teol­li­sis­ta työ­pai­kois­taan eli 34000. Hie­no­sen mukaan vähem­män hie­noa on se, että jul­ki­sen hal­lin­non työ­pai­kat ovat kas­va­neet vuo­des­ta 1980 noin 50 pro­sen­til­la. Val­tion toi­mil­la on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi mer­ki­tys Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen mää­rään kuin kan­sain­vä­li­sel­lä finanssikapitalismilla.

    Mie­len­kiin­toi­sia luku­ja, mut­ta niin kapeas­ti vali­koi­tu­ja, että joh­to­pää­tös ei ole miten­kään kiis­ta­ton. Löy­tyi­si­kö tämä tilas­to koko­nai­suu­des­saan jos­tain? Kuin­ka pal­jon jul­ki­sen hal­lin­non työ­paik­ko­ja on abso­luut­ti­ses­ti? Entä kuin­ka pal­jon eri­lais­ten yksi­tyi­sen omai­suu­den hal­lin­non pape­rin­pyö­rit­tä­jien mää­rä on kasvanut?

    Finans­si­pää­oma ei var­mas­ti suo­raan työl­lis­tä mon­ta­kaan. Mut­ta oman koke­muk­se­ni mukaan aina­kin yksi­tyi­nen var­tioin­ti­teol­li­suus ja luk­susa­sun­to­jen ja mui­den ylel­li­syys­tuot­tei­den tar­jon­ta ovat räjäh­tä­neet 80-luvun jäl­keen. Samoin pika­vi­pit. Nämä ovat suo­raa seu­raus­ta eriar­voi­suu­den lisään­ty­mi­ses­tä, mikä taas on suo­raa seu­raus­ta hyvin­voin­ti­val­tion alas­ajos­ta finans­si­pää­oman vaa­ti­mus­ten mukaisesti.

    Kun työ­voi­ma on revit­ty irti juu­ril­taan ja kasat­tu yhteen paik­kaan, sen riis­toa on hel­pom­pi tehos­taa ja täl­lä taval­la kas­vat­taa “tuot­ta­vuut­ta”. Ongel­ma­na on että asut­tu­aan suku­pol­ven tai pari kau­pun­gis­sa työ­väes­tö alkaa taas juur­tua asui­na­lueil­leen ja löy­tää pää­oman kier­ron ulko­puo­li­sia elä­män­mal­le­ja. Onnek­si tähän­kin pul­maan on rat­kai­su: gent­ri­fi­kaa­tio eli kau­pun­gin sisäi­set pakkosiirrot.

    Käy­tän pahal­ta kuu­los­ta­vaa sanaa pak­ko­siir­to, kos­ka pak­ko se on talou­del­li­nen­kin pakko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.